Nro 1/2019

www.savonranta.fi

Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden jakesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

SAVONRANNAN

SANOMATSAVONRANNAN

SANOMAT

LAKEVIEW

TERRACE

21:30 Kokko

22:00 Royal Sailing Club

Royal Sailing Club esittää nostalgisen hitti kavalkadin 60-90 luvuilta. Soittolistalla muun muassa Beatlesia, Dire

Straitsia ja Eppu Normaalia sekä muita ulkomaisen ja suomipopin

klassikoita.

BAR • RESTAURANT* LIVE MUSIC • HARBOUR

CAMPING • CANOE RENTAL

In the Viking Cafejuly 6

august 3september 28

(end of summerfest)

MEGA DISCO

JUHANNUSAATTONA 21.6.2019 www.thevikingsavonranta.com

Open everyday from 10 - 22 (and later if its cosy... ) as of june 15

* Also takeway service

6. heinäkuuta3. elokuuta

27. syyskuuta(end of summerfest)

Avoinna joka päivä 10 - 22 (tarvittaessa myös pidempään) 15. kesäkuuta lähtien

3

Paikallisuudenpuolesta

Savonrannan Sanomat 1/2019Julkaisija: Savonrannan kehittämissäätiöPäätoimittaja: Anne Käyhkö, puh. 044 978 1751 savonrannan.kehittamissaatio@gmail.com www.savonranta.fi

Kuvat: sivu 10 Anna-Mari Käyhkö sivut 24-25 Kari Jääskeläinen sivut 28-29 Kerttu Kyöttinen sivu 30 Reza Nabizada sivut 32-33 Jarmo Vacklin Muut kuvat toimitus

Taitto ja painatus: AO-Paino, www.ao-paino.fi

Lehden kestotilaus: 10 euroa / vuosi

Tilaukset sähköpostilla toimitukseen.

SisällysKymmenen vuotta Savonrannan kunnan liittämisestä Savonlinnan kaupunkiin 4

Paikallishistoriaa ja ihmisiä vauvasta vaariin 8

Kotiseudun hyväksi 10

Airut 10 teksti ja kuva Anna-Mari Käyhkö

Veteraanipäivää juhlittiin paikallisesti 12

Kevään kumppanuuspöytä 14

Näytelmäryhmä luottaa maalaiskomediaan 16

Sosterin ja Kaupungin palveluja 18

Kesän tapahtumat vuonna 2019 20

Savonrannan liikuntapalvelut 22

Palokunnan kuulumisia 24 teksti ja kuvat Kari Jääskeläinen

Nuohouslaki muuttui – Savon Piippu Oy auttaa 26 teksti ja kuvat Savon Piippu

Linnalan toimintaa Savonrannalla 28 teksti ja kuvat Kerttu Kyöttinen

Reza nauttii opiskelusta 30 teksti Raija Heikkilä, kuvat Reza Nabizada

Erämainen ja jylhä Kakonvuori 32 teksti ja kuvat Jarmo Vacklin

Ethän säilö vaaraa kotona!

Vuokalan ja Oriniemen nimihistoriaa 36

Sinulla on jälleen käsissäsi avoimesti puolueellinen lehti, joka on kannattanut Savonrannan asukkaiden ja kesäasuk-kaiden ääntä jo yli 20 vuoden ajan. Pitkä harppaus on tultu ensimmäisistä A4-lehtisistä nykyiseen kahdesti vuodessa ja-ettavaan ammattitaitoisesti taitettuun ja painettuun lehteen. Kaivelin kevättalvella vanhoja vuosikertoja ja sieltä nou-si esille monia erilaisia ihmiskohtaloita. Jotkut heistä ovat siirtyneet tuonpuoleiseen, mutta toisaalta oli mukava lukea muun muassa miten kuntaliitokseen valmistauduttiin tois-takymmentä vuotta sitten. Kymmenen vuotta sitten sekä päättäjillä että viranhalti-joilla oli tärkeä rooli kuntaliitosneuvotteluissa, joiden mut-kista tämän lehden nykyinen kustantajakin syntyi. Janne Laine, Antti Erämaa ja Matti-Pekka Parkkinen kertovat mi-ten meidät sijoitettiin kaupunkilaisiksi ja millaisena he nä-kevät nykysavonrantalaisuuden. Kaupungilla on palveluja kylällä, joita kannatta käyttää. Kirjaston asioimispisteestä on edelleen noudettavissa Arvo Pyykkösen aikoinaan tekemiä piirroksia erilaisiin kunnan rakennus- ja toimenpidelupiin. Oman kotitalonsa tai kesä-mökkinsä piirroksen saa ilmaiseksi, kannattaa käydä kysy-mässä. Myös Siiri ja Sirkka Konttisen perintörahoilla kustannet-tujen ikäihmisten hyvinvointilahjakorttien jakoaikaa on jat-kettu aiemmin ilmoitetusta yhdellä viikolla. Lehdessä on erillinen ilmoitus asiasta. Jos täytät tänä vuonna 75 tai enem-män, käy hakemassa 70 euron arvoinen lahjakortti asioimis-palvelupisteestä 7. kesäkuuta mennessä. Isot kiitokset kaikille lehden toteuttajille. Huima kesä-tapahtumalistaus ei syntyisi, ellei meillä olisi suurta jouk-koa aktiivisia tapahtumasuunnittelijoita ja -toteuttajia, jot-ka vuodesta toiseen laittavat itsensä likoon pelkän kiitoksen voimalla. Ikävänä koen, että Savonrannalla tuntuu joka keväisin nostavan päätään huonojen uutisten huhumylly. Jos joku jää eläkkeelle tai vapaalle, tai siirtyy muihin tehtäviin, asia esite-tään suurena tappiona tai palvelun lopettamisena. Kerimäen apteekki pitää sivuapteekkia Savonrannalla. Sen noutoautomaatti siirretään Savonrannalta Kerimäelle, koska Savonrannalla automaatille ei ole käyttöä. Asiakkaat noutavat tilatut lääkkeet mieluummin suoraan apteekista. Kun nykyinen apteekinhoitaja jää aikoinaan eläkkeelle, hän tilalleen tulee toinen farmaseutti hoitamaan apteekkia. Apteekkipalvelu säilyy Savonrannalla, ja saattaa jopa laaje-ta entisestään, kuka tietää? Ja tämä tarina on tosi, sillä sain nämä tiedot apteekkarilta, joka tuskin kertoilee satuja omal-ta toimialaltaan. Nähdään kesätapahtumissa tai muuten vain

Anne Käyhkö

4

Mistä kaikki alkoikaan

Tänä vuona tulee kuluneeksi kym-menen vuotta siitä, kun Savonrannan kunta liitettiin Savonlinnan kaupun-kiin. Asiaa juhlistetaan kotiseutujuh-lassa Savonranta Päivässä lauantaina 6. heinäkuuta. Antti Erämaa oli ennen kuntaliitos-ta Savonrannan kunnanjohtaja ja sen jälkeen muutaman vuoden Savonlin-nan kaupungin kansliapäällikkö, jo-ten hän sai olla mukana kuntaliitoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa alus-ta lähtien. Erämaan mukaan ensimmäiset kes-kustelut Savonrannalla mahdollisesta kuntaliitoksesta käytiin jo viime vuo-situhannen puolella ja Savonranta - Savonlinna kuntaliitoksen valmiste-lu aloitettiin vuosia ennen sen toteut-tamista. Luottamushenkilönä kunnanvaltuu-tettuna sekä Savonrannalla että sen jäl-keen Savonlinnan kaupungissa toimi-nut Matti-Pekka Parkkinen muistelee kuntaliitoskeskustelua ajalta ennen lii-tosta. – Savonrannalla kuntaliitoskeskus-telu alkoi vuoden 2005 aikana, jolloin kahdeksan valtuutettua teki valtuusto-aloitteen maalaiskuntien Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta kuntaliitoksesta.

Savonrannan kunnan tilanne 2000-luvun alussa

Tämän vuosituhannen alussa Savon-ranta oli pieni noin 1200 asukkaan syr-jäseutukunta, jonka taloudellinen ti-lanne oli varsin heikko ja kunta oli ole-massa vain valtion armosta, eli kun-ta eli valtionosuuksien varassa, arvioi Erämaa. Parkkisen mukaan maan hallituk-sella oli vahva tahto kuntaliitosten te-

KYMMENEN VUOTTA SA VONRANNAN KUNNAN LIITTÄMISESTÄ SAVONLI NNAN KAUPUNKIIN

kemiseen ja kuntaliitosavustukset oli-vat kohtuullisen merkittävät. – Savonrannalla arvioimme, että omaisuutta myymällä selviäisimme it-senäisenä vielä 5–10 vuotta. Erämaan mukaan kunta olisi toki selvinnyt silloisilla valtionosuuksilla, jos se olisi saneerannut palvelutuotan-tonsa minimiin. Se olisikin saattanut olla hyvä ratkaisu, jos Savonranta olisi ollut jonkun hyvin kehittyvän kaupun-gin kehyskunta, mutta se ei ollut sitä vaan kaukana kehittyvistä keskuksista oleva syrjäseutukunta. Palvelutuotannon alasajon seurauk-sena olisi ollut kuntalaisten voimak-kaasti lisääntyvä poismuutto. Kunta oli

jo silloin asukasluvultaan varsin pieni jossa mm. eräillä valtuustoryhmillä oli vaaleissa vaikeuksia ehdokkaiden han-kinnassa, joten tätä ei nähty mielek-käänä vaihtoehtona. Tietenkin valtuus-tossa oltiin asiasta monta mieltä. Parkkisen mukaan erityisesti ikään-tymisen vaikutukset kunnan talouteen arvioitiin sellaisiksi, että omillaan sel-viäminen tuon ajan jälkeen saattaisi käydä mahdottomaksi. – Oli siis ratkaistava kumpi tie on parempi. Omaan päätöksentekoon pohjautuva kuntaliitos vai ajautumi-nen kriisikunnaksi ja sitä kautta mah-dolliseen pakkoliitokseen, muistelee Parkkinen.

Savonrannan kirjastossa on myös kaupungin asiointipiste, jossa tarjotaan kaupun-gin ja myös joitakin valtion palveluja.

5

KYMMENEN VUOTTA SA VONRANNAN KUNNAN LIITTÄMISESTÄ SAVONLI NNAN KAUPUNKIIN

Kuntaliitoksen suunta

Mahdollisesta kuntaliitoksesta käytiin epävirallisia neuvotteluja monen kun-nan kanssa. Erämaa muistelee, että ai-nakin Savonlinnan kaupungin sekä Kerimäen ja Heinäveden kuntien edus-tajien kanssa neuvoteltiin asiasta. Parkkisen mukaan silloisessa Savon-rannan kunnanhallituksessa käytiin pääosin asiallista ja rakentavaa keskus-telua eri vaihtoehdoista ja tarkastel-tiin kaikkia ilmansuuntia asiaa pohti-essamme. Parkkisen mukaan kaikilla suunnilla oli hyviä ja huonoja puolia. – Päädyimme lopulta kuntaliitos-selvitykseen Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kanssa. Neljän kunnan selvityksen valmistuttua Kerimäki ja Punkaharju ilmoittivat haluavansa jat-kaa itsenäisinä ja Savonranta ja Savon-linna päättivät jatkaa neuvotteluja kes-kenään, Parkkinen muistelee.

Yhteisen maarajan puuttuminen kompastuskivenä

Savonrannan liittämisessä Savonlin-naan ongelmana oli yhteisen maara-jan puuttuminen. Asian ratkaisemisek-si neuvotteluja käytiin maan luovutuk-sesta Kerimäen ja Enonkosken kanssa. Kerimäki vastusti jyrkästi, mutta Enonkoski suhtautui asiaan ymmär-täväisemmin. Toki toteutunut ”rotan-häntä” Enonkosken ja Heinäveden ra-jaa pitkin tuntui epätodennäköiseltä kaikista neuvottelijoista. – Kaupungin puolella oli suurin epäilys ”rotanhännän” onnistumiseen ja sovimme, että puoluehallituksen ko-kouksessa keskustelen asiasta ministeri Mari Kiviniemen kanssa, kertoo Park-kinen. Samaan aikaan kokoontui myös Sa-vonlinnan kaupunginhallitus, jonka esityslistalla oli esitys maarajan saami-seksi Kerimäen kautta. Koska ministeri

Vehviläinen selosti puoluehallituksessa liikennehankkeita, keskustelu Kivinie-men kanssa viivästyi. – Kaupunginjohtaja Laine soittikin kesken kokouksen ja kertoi, että Heik-ki Pärnäsellä on jo nuija ilmassa val-miina lyömään kiinni esityksen Keri-mäen kautta tulevan yhteyden raken-tamiseen, muistaa Parkkinen ja jatkaa: – Tietäen Kerimäen kovan vastus-tuksen en missään tapauksessa halun-nut saada aikaan seudullista riitaa asian tiimoilta, joten pyysin kaupunkia odot-tamaan, että ehtisin keskustella Kivinie-men kanssa. Kiviniemi tunsi esityksem-me sisällön ja vaihtoehdot. Keskustelu-jemme jälkeen hän halusi soittaa asias-ta vielä ministeriön suuntaan. Puhelun päätyttyä hän totesi, että sait tahtosi läpi. Ministerin mielestä tämä vaihtoehto oli ”pienimmän riesan tie”. Savonlinnan kaupunginhallitukses-sa ei Parkkisen soiton jälkeen vielä us-kottu myönteiseen päätökseen, vaan kaupunginjohtaja joutui tarkistamaan asian ministeriöstä. Hän arvostaa todella korkealla Enonkosken kunnan suhtautumisen liitosasiaan. – Valtuuston puheenjohtaja Helena Haverinen, hallituksen puheenjohtaja Minna Laurio ja kunnanjohtaja Antti Jämsen olivat ratkaisevassa asemassa ja osoittivat todellista johtajuutta kun-nassaan. Myöhemmin kunnanvaltuus-to äänestyspäätöksellä hyväksyi ”rotan-hännän”, sanoo Parkkinen.

Kuntaliitosneuvottelujen eteneminen

Erämaan mukaan kuntaliitosneuvotte-lut sujuivat sopuisasti. – Kiitos valtion myöntämien muh-keiden avustusten, vaikka savonranta-laisten perustama säätiö haittasi hie-man neuvotteluja, kun muutamat näki-

Savonrannan terveysasema siirtyi entiseen kunnanvirastoon vuonna 2015.

6

vät, että siihen on siirretty liian paljon kunnan omaisuutta. Siirretyn netto-omaisuuden määrä oli kuitenkin var-sin kohtuullinen, koska samalla sääti-ölle siirrettiin huomattava osa kunnan veloista. Saman näkemyksen kuntaliitoksen kipukohdasta omaa myös kaupungin-johtaja Janne Laine, joka toimi Savon-linnan kaupunginjohtajana 10 vuotta sitten ja osallistui kuntaliitosneuvotte-luihin kaupungin puolelta. Laineen mukaan Savonrannan kans-sa käytiin hyvät ja rakentavat neuvotte-lut kuntaliitoksesta. – Ehkä ainoa kipukohta oli Savon-rannan säätiölle siirtämät omaisuuserät. Mutta myös hän näki, että toisaal-ta Savonranta oli hoitanut hyvin talou-tensa ja kunnalla oli asukaslukuun suh-teutettuna merkittävä netto-omaisuus. Lisäksi Laine nostaa merkittäväk-si tekijäksi kuntien yhdistymisavus-

tuksen, joka oli yli kuusi miljoonaa eu-roa, josta puolet käytettiin Savonran-nan alueen ja puolet kaupungin alueen elinvoimahankkeisiin. – Savonranta oli myös hoitanut kiinteistönsä hyvään kuntoon ja kor-jausvelkaa oli hyvin vähän. Joten täs-täkin saatiin hyvä kompromissi neu-voteltua. Erittäin myönteistä oli myös Enonkosken vastaantulo yhteisen ra-jan saamiseksi Savonrannan ja Savon-linnan välille, joka oli välttämätön sil-loisen kuntajakolain perusteella, tois-taa Laine.

Kuntaliitoksen jälkeen

Kuntaliitos tehtiin ja Erämaa muistelee sitä juhlittaneenkin hieman. – Melkein kaikki sujui sopimusten mukaan, ainoastaan kuntaliitossopi-muksen liitteisiin kirjattujen investoin-tien ym. hankkeiden toteutus sujui tosi

hitaasti, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, muistelee Erämaa. Laineen mukaan Savonranta sai kuntaliitoksessa merkittävät elinvoi-mainvestoinnit mm. Darekonin teh-dashallihankkeen, jota vanha Savon-ranta ei olisi ehkä kyennyt enää riskinä kovin helposti ottamaan. Samoin lähes kaikki palvelut on tä-hän saakka pystytty säilyttämään, joi-ta Savonrannan kunta ei olisi pystynyt enää ylläpitämään. Esimerkkinä tähän Laine nostaa peruskoulun ylläpitämi-sen, joka nettomaksaa satojatuhansia euroja vuodessa ja oppilasmäärät ovat vähentyneet. Haasteena Laineen mukaan on väes-tömäärän väheneminen Savonrannan kuten toki koko Savonlinnan alueella. Tämä aiheutuu siitä, että nuoret muutta-vat opiskelemaan muualle, koska Savon-rannalla eikä edes Savonlinnassa ole riit-tävän monipuolisesti yliopisto- ja kor-keakoulupaikkoja. Toinen syy on se, että kuolleisuus ylittää syntyvyyden isosti. Erämaa mukaan kuntaliitostutki-muksissa on todettu, että harvat kun-taliitokset ovat yltäneet niille asetettui-hin tavoitteisiin. Monissa tapauksissa yhdistyneiden kuntien talous ei ole pa-rantunut, eikä palvelutuotannolle ase-tetut tavoitteet ole toteutuneet ja mel-kein näinhän sitä on käynyt Savon-linnan seudun kuntaliitoksissa, vaik-ka Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemän mielipidekyse-lyn mukaan savonrantalaiset olivatkin vuosikymmenen alussa melko tyyty-väisiä Savonlinnan kaupungin tarjoa-miin palveluihin.

Miten tästä eteenpäin?

Kaupunginjohtajamme näkee isona mahdollisuutena työpaikat, joita on tullut viime vuonnakin yli 200 koko Savonlinnaan ja yli 100 miljoonan eu-ron yritysinvestoinnit.

Kuntaliitoksen jälkeen lähidemokratiaa toteutettiin kahdeksan vuotta Savonran-nalla aluejohtokunnalla. Se osoittautui tuloksiin nähden kalliiksi sekä kankeaksi ja se korvattiin kumppanuuspöydällä. Antti Erämaa odottaa näyttääkö aika, että täyttääkö tämä päätösvallaton kumppanuuspöytä sille asetetut toiveet. Kuvassa ke-vään 2019 kumppanuuspöydän puheenjohtaja Hannu Karvinen (vas.) ja kaupun-ginjohtaja Janne Laine.

Klassinen hierontaHyvinvointipalvelu Satu KarvinenToimitila Lounaskahvila Saran yläkerrassa, tai kotonani Tukianjoentie 57B, teen myös kotikäyntejä.Soita ja varaa aika 050-5876949

Hälväntie 4 H 358200 Kerimäki040 827 1473katja@tilitoimistokristalli.fi

Kristalli OyYTM, KLT

7

Toisena mahdollisuutena Laineen mukaan on Savonrannan erinomaisen upea kirkonkyläidylli ja maisemat, joil-la voisi houkutella suurten ikäluokkien edustajia muuttamaan Savonrannalle. Erityisesti heitä, joilla on jo vapaa-ajan asunnot. Savonlinnan kaupungilla on voimakas nettomuuttovoitto 55+-ikä-luokista ylöspäin. Kolmantena kehittämismahdolli-suutena Laine näkee matkailun ja esi-merkiksi metsästys- ja kalastusmatkai-luun panostamisen. – Lekottihan on kehittynyt eteen-päin, mutta valitettavasti Saarilandia pysähtyi kaavavalituksiin. Savonranta-säätiöllä on voimavaroja, joita pitäisi nyt käyttää aktiivisesti asukkaiden houkut-telemiseksi Savonrannalle esimerkiksi rakentamalla muuttokannustinpaketti ja tarjoamalla edullisia asuntoja. Väen jatkuva väheneminen heiken-tää mahdollisuuksia ylläpitää kaikkia kunnallisia palveluita jatkossa, jos vä-estön vähenemistä ei saada merkittä-västi muutettua, toteaa Laine. Hänen mukaansa paikkakuntamme vahvuudet ovat kaunis idyllinen kir-konkylä, aktiiviset kylät, Saimaa, erä-alueet, matkailuun panostaminen, elektroniikka- ja elementtiteollisuus, vahva pienyrittäjyys mm. kiviuunituo-tantoa, maatalous ja metsätalous, hyvä lupsakka henkinen ilmapiiri ja aktiivi-set ihmiset sekä Savonrantasäätiö, jolla on resursseja. Parkkinen on edelleen tyytyväinen kymmenen vuotta siteen tehtyyn kun-taliitokseen. – Nyt kymmenen vuoden jälkeen arvioidessani kuntaliitosta voin tode-ta, että päätös oli oikea. Eläminen yh-teisessä Savonlinnassa ei aina ole ollut helppoa, mutta suunnilleen samanlais-ta kipuilua se olisi ollut omana kunta-nakin. – Olemme pystyneet säilyttämään keskeiset palvelut kohtuullisesti, mutta

Koivuklapejasauna, takka- ja leivinuuneihin 35/50 cm.березовые дрова

PAKARINEN KARI Kortemäentie 51, 58360 SÄIMEN, puh. 040 564 5327

Mökkitalkkarit Marko ja Marjapiha-ja puutarhatyöt, mökkitarkastukset ja -siivouksetpuh.040-5546688marjajamarko@hotmail.com

ongelmamme on sama kuin muillakin syrjäalueilla: väestön ikääntyminen ja väheneminen. Elinvoima hiipuu koko alueelta samalla, kun se hiipuu yksit-täisistä vanhenevista ihmisistä. Nuoria ja työpaikkoja tarvittaisiin, mutta siinä kilpailussa ainakin vielä kaupunkikes-kukset vetävät pidemmän korren. Erämaa ei näe yhtä ruusuista tule-vaisuutta paikkakunnalla. Hän kyse-leekin: – Mikähän lienee tilanne nyt, kun Savonlinnan kaupunki pyrkii paran-tamaan huonoa taloudellista tilannet-taan mm. lopettamalla Savonrannalla tarjottavia kunnallisia palveluja. Ja jatkaa, että palvelujen saneeraus on varmasti paikallaan, kun muut hel-pommat säästöt on toteutettu. Erämaa toivoo kuitenkin, että pal-velujen lopettamisia tarkastellaan ko-konaisuutena, eikä minkään osaopti-moinnin kautta, ei siis esim. ainoas-taan jonkun yksittäisen hallinnonalan näkökulmasta ja lisäksi otetaan samal-

la huomioon se, että Savonrannan kal-tainen pieni syrjäinen kaupunginosa on hyvin riippuvainen kunnallista pal-veluista. Hän muistuttaakin, että vaikka pää-kirkolta eli Savonlinnasta katsottuna nämä palvelujen lopettamiset ovat var-sin pieni asia, ne ovat savonrantalaisille tosi suuria asioita ja laukaisevat uuden poismuuttoaallon kuihduttaen alueen elinvoiman. Tämä poismuutto ei suun-taudu Savonlinnan muihin kaupungin-osiin vaan kasvukeskuksiin, joissa elo on turvatumpaa. Kun uusien asukkai-den ja yritysten saaminen Savonran-nalle ja Savonlinnan kaupunkiinkin ei ole helppoa, kannattaa pitää kiinni ny-kyisistä. Erämaan mukaan tällä hetkellä Sa-vonlinnan tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä, mutta ehkä jo nyt voi olla nä-kyvissä heikkoja signaaleja sellaisesta tulevasta kehityksestä mikä parantaa Savonlinnan asemaa, niitä ei vaan vielä oikein huomata. Esimerkiksi Lappi oli aikaisemmin Suomen heikoiten kehit-tynyttä aluetta, mutta ei ole enää, joten ehkä Itä-Savokin joskus! Parkkisen mukaan pitäisi myös op-pia kunnioittamaan ihmisten oikeutta valita asuinpaikkansa ja huolehtia si-vummalla asuvien kohtuullisista pal-veluista. – Emmehän me pyydä mitään eri-tyistä etua itsellemme, vaan kohtuul-lista alueellista ja ihmisten välistä ta-sa-arvoa. Laine muistuttaa, että Savonrannan vahvuudet on otettu huomioon ja ne ovat tärkeä osa koko kaupungin ja sen eri alueiden kehittämisessä. Parhail-laan on valmistelussa kirkonkylien ke-hittämisohjelmat, joihin voi vielä aktii-visesti vaikuttaa ja hakea vaikuttavia ja elinvoimaa parantavia kehittämistoi-menpiteitä.

Matti-Pekka Parkkinen toivoo kaikkien päättäjien ymmärtävän, että tarvitsem-me myös elinvoimaista maaseutua kau-pungin kehittämiseen ja elinvoimaisena pysymiseen.

8

Hoivakoti KoivulaSäimenentie 654, Savonlinna050 432 5326 | www.esperi.fi

Säimenentie 654Savonlinna

050 432 5326

hoitaja 1: 050 475 4153

hoitaja 2: 050 475 4168

www.esperi.fi

Hoivakoti Koivula

Helmikuun alussa Savonlinnan seu-rakunnan kirkkomuusikko/nuoriso-työntekijänä aloittaneen Pia Raskin työsarkaa kasvatetaan ensi syksyllä liit-tämällä siihen myös Savonrannan päi-vä- ja perhekerhot.

Paikallishistoriaa ja ihmisiä vauvasta vaariin

– Harvinaisen yhdistelmäviran an-siosta saan olla tekemisissä paikkakun-nan ihmisten kanssa kaikista ikäluokis-ta. Tähän asti olen hoitanut kirkkomu-siikin työt ja jonkin verran koulu- ja rippikoulutyötä, mutta syksyllä alkaa

uusi vaihe, kun saan tutustua myös paikallisiin lapsiperheisiin paremmin, kertoo Rask. Koska virkasuhde on ainutlaatui-nen myös seurakunnalle, se haluttiin aloittaa pehmeästi ja antaa viranhal-

Pia Rask tutustui perhekerhoon maatilaretkellä, jossa käytiin ihastelemassa Vaahermäen lampolan asukkaita.

HoivakammariHierontaHot Stone kuumakivihierontaVauvahierontaIntialainen päähierontaVyöhyketerapia

Sirpa KäyhköHankalahdentie 6058300 Savonranta0500 778467

9

Tmi Marianne RäsänenPuh. 044 067 9100

TmiKiti HerranenKlassinen- ja urheilu-

hieronta, kuumakivihieronta,jalkahoito sekä ripsien pidennys

Kiti LaamanenPuh. 044 291 3069

Yläsuluntie 1, 58300 SAVONRANTA

avoinna sopimuksen mukaan

Paikallishistoriaa ja ihmisiä vauvasta vaariintijalle aikaa panostaa ensin musiikki-työhön. Raskia Savonrannan yhdistelmä-virkaan astuminen ei pelottanut, kos-ka paikka oli hänelle tuttu jo entuu-destaan. Hän on aikaisemmin käy-nyt paikkakunnalla mm. esiintymäs-sä niin Piippuhallin näyttelyiden ava-jaisissa, sotaveteraanien juhlissa kuin tapahtumatalo Sampolan monissa ta-pahtumissa.

Myös A.O. Väisäsen-symposiumit ovat hänelle tuttuja, ja hän tietää paik-kakunnan A.O. Väisäsen synnyinpaik-kana. Hän arvostaa A.O. Väisästä kor-kealle ja on ollut otettu päästessään soittamaan urkuja samassa kirkossa, jossa Armas polki aikoinaan urkujen palkeita pikkupoikana. Raskin mukaan paikkakunnalla on kaunis kirkko, jossa pääsee helposti pyhän tuntuun ja tun-nelmaan. Vanhat ihmiset ja tarinat ovat aina kiinnostaneet Raskia, ja ne ovat olleet myös yksi syy muuttaa takaisin koti-seudulle Savonlinnaan. Tämän voi ais-tia selvästi, kun keväisenä päivänä sei-soimme Linnosaaren päässä katsellen itään Orivirran sillan ali miettien pai-kan aluepoliittista historiaa. Samal-la ihailimme rantatöyräälle pystytettyä Linnosaaren saarron muistomerkkiä. – Juuri tällaisissa paikoissa tulee mieleen, miten tärkeää olisi siirtää pai-kallista historia- ja perinnetietoa myös

tuleville sukupolville. Varsinkin lähi-historia jää usein meiltä huomaamatta, vaikka hienoja tarinoita tästäkin pai-kasta ja tärkeästä maantieyhteydestä olisi vieläkin kuultavissa vanhoilta ih-misiltä, sanoo Rask. Rask on aktiivisesti mukana oman asuinpaikkansa kaupunginosayhdis-tyksen toiminnassa Savonlinnan Lai-taatsillassa, vieden eteenpäin siellä si-jaitsevan kellotapulin historiallista esit-telyä. Siksipä hänen silmänsä loistavat ker-toessaan, kuinka eräs savonrantalainen ikäihminen innostui muistelemaan hä-nelle elämäänsä Savonrannalla vanhan lossin valokuvaa katsoessaan. Näitä ta-rinoita Rask haluaa kuulla lisää. – Kuntaliitoksen aikaan olisin tar-vinnut ihan perustietoa Savonrannas-ta, mutta ainakin silloin tuntui olevan vaikeaa löytää mistään ajantasaista tie-toa paikkakunnasta. Nyt toimivalle Sa-vonranta -sivustolle voisi joku paikal-linen vaikka alkaa kerätä myös muis-titietoa ja tarinoita. Itseäni kiinnostai-si vaikkapa keskustan vanhat talot, en-tiset kaupat ja palvelut ja niihin liitty-vät tarinat. Myös kyliltä saisi kivoja jut-tuja kerättyä.

Kesällä Savonranta soi. Rask tulee soittamaan muun muassa Savonranta Päivä -tapahtuman juhlaohjelman al-kufanfaarin sekä pitää Henrik Kopo-sen kanssa kirkkokonsertin.

– Mutta sitä fanfaaria varten pitää kaivaa kaksrivinen esiin ja alkaa har-joittelemaan, nauraa Rask. Hän on mukana järjestämässä myös muita musiikkitapahtumia paikka-kunnalla. Yhtenä kesäherkkuna, jos-sa kirkkopiirin ja Raskin kädenjäl-ki näkyy, on Säveliä Savonrannan Su-vessa -konsertti heinäkuun 23. päivänä klo 17 Savonrannan vanhassa pappilas-sa, jossa esiintyy baritoni Juha Kotilai-nen säestäjänään Viivi-Maria Saaren-kylä. Myös venäläisen musiikin iltoja on suunniteltu yhdessä Viking Cafeen ravintoloitsijan Erwin Tiesman kanssa ennen lomakauden loppua.

Musiikin maisteri (SibA) Pia Rask aloitti Savonrannan kirkkopiirin kaksivuotisen, määräaikaisen kirk-komuusikko/nuorisotyönohjaajan virkasuhteen 1.2.2019. Rask asuu Savonlinnassa yhdessä miehensä ja kahden tyttärensä kanssa. Koko perhe harrastaa musiikkia. Yhdistelmäviran tehtäviin kuu-luu kirkkomuusikon sekä lapsi-ja nuorisotyön ohjaajan työtä. Savon-rannan kirkkopiiri sai Raskin va-linnan myötä oman kirkkomuusi-kon parin vuoden tauon jälkeen.

10

Savonranta päivä -tapahtumassa 6. heinäkuuta huutokaupataan tuottei-ta Savonranta-Seuran hyväksi. Huuto-kaupattavat tuotteet ovat Savonrannan isännänviiri, Savonrannan vaakuna ja Savonranta-raanu. Savonranta raanun nimenä on Ai-rut. Huutokauppaan kyseinen Airut-raanu kulkeutui Osuuspankin Savon-rannan konttorista. Se oli jo menossa roskalavalle, josta Savonrannan Mar-tat pelastivat sen ja lahjoittivat huu-tokauppaan. Myös vaakuna ja viiri on saatu lahjoituksena. Huutokauppa pidetään klo 12 ja se on osa juhlaohjelmaa, joka jatkuu huu-tokaupan jälkeen perinteisin menoin. Ohjelman teema ’10 vuotta kuntalii-toksesta’ näkyy ainakin juhlapuhees-sa. Muita ohjelmanumeroita ovat mm. Savonranta mitalin luovuttaminen ja vuoden savonrantalaisen valinnan jul-kaiseminen, musiikkiesityksiä ja lau-suntaa unohtamatta. Vierasvenesatamaan kannattaa saa-pua jo aamusta. Torialue on avoinna klo 9 alkaen. Alueella on myyjiä, myös kahvi- ja vohvelimyyntiä. Savonranta-laiset yrittäjät tarjoavat ilmaiseksi pais-tetut muikut klo 11 alkaen niin kauan kuin niitä riittää. Myös lapsille on lu-vassa viihdykettä. Tapahtuman kuluja katetaan Savon-linna kumppanuuspöydän määrära-hasta, mutta tapahtuma-avustusta on saatu myös paikallisilta yrittäjiltä sekä eri järjestöiltä. Tapahtuma kasvaa vuo-si vuodelta kaikkien savonrantalaisten ja kesäasukkaiden yhteiseksi tapahtu-maksi, joka taloudellinen vastuu jae-taan eri tahojen kesken. Savonrannan Lions Clubin harteilla on kuitenkin ta-pahtuman kokonaisvastuu viime vuo-tiseen tapaan. Vierasvenesataman torin ja pääjuh-lan jälkeen päivän ohjelma jatkuu kir-kossa ja ravintola Viking Cafeessa. Kir-

Kotiseudun hyväksi

kossa on kello 16 pieni kirkkokonsert-ti, jossa esiintyvät Henrik Koponen ja Pia Rask. Kansan sivistysrahasto järjes-tää illalla Kirjallisuustapahtuman Vi-king Cafeessa jonka jälkeen illan päät-tää Viking Cafeen disko. Kannattaa liikkua myös muualla kir-konkylällä, sillä esimerkiksi Vuokalan myllyn käsityömyymälä ja kesänäyttely

Airut raanua valmistettiin Savonranta seuran varainhankintaan ja se tuotti-kin hyvin. Sen myynnistä saatuja varo-ja käytettiin pääasiassa Säimenen myl-lyn kotiseutumuseon rakentamiseen.

’Esiliina ja Mummon keittiö’ on avoin-na kello 10–14. Näyttely on avoinna koko kesän tiistaista perjantaihin kello 10–16 ja lauantaisin kello 10–14.

AirutSavonranta-seura käynnisti hiipuneen toimintansa uudelleen vuonna 1976. Tarkoituksena oli hankkia museo Säi-menen myllylle. Varojen keruuta var-ten ideoitiin Savonranta-raanu, oli-sihan se samalla kotiseutukulttuuria parhaimmillaan. Seura julisti suunnit-telukilpailun, joka päättyi 15.4.1978. Tuomariston ja yleisöäänestyksen va-litsema ”Airut” voitti, sen tekijänä oli emäntä Maija Valkeapää Kerimäeltä. Muistelen suunnittelijan itsensä ker-toneen raanun raitojen kuvastavan Sa-vonrannan kallioita, sysimetsiä, män-tykankaita, järvien selkiä ja peltotie-rakkeita. Murretut värit ja hillitty vai-kutelma tulevat suoraan luonnosta. Paikallisen pankin palkintorahalla seura lunasti yksinoikeuden ja työoh-jeen raanuun ja työ saattoi alkaa. Toi-mikunnassa puuhasivat äitini sihteeri/rahastonhoitaja Pirjo Turtiainen, Kai-ja Sairanen, Saimi Hirvonen, mummo-ni Signe Hämäläinen kirjoi nimikoin-nit ja Anja Jääskeläiselle maksettiin ku-dontatyöstä. Raanuja valmistui aina-kin 15, mutta historia ei kerro tarkkaa määrää. Myyntihinta oli 500 markkaa per raanu, ja 1980-luvun alussa näistä tu-likin seuralle mukavasti tuloja. Rahaa tarvittiin kipeästi; Säimen myllyn pi-haan siirrettiin useampi museoraken-nus vuosina 1983–2000 pitkälti tal-kootyönä, mutta toiminnan pyörit-tämiseen ja rakentamiseen käytettiin raanurahoja, kunnes alettiin höylätä ja myydä päreitä.

Anna-Mari Käyhkö

11

SAVONRANTA PÄIVÄ

vierasvenesatamassa, Pirttimäentie 2torialue avoinna klo 9-15

Yrittäjät tarjoavat paistetut muikut klo 11 alkaen

PÄÄJUHLA klo 12Aloitusfanfaari

Huutokauppa Savonranta seuran hyväksiJuhlapuhe: 10 vuotta kuntaliitoksesta

Musiikkia, lausuntaaVuoden Savonrantalainen

Savonranta mitaliArpajaiset

6.7.2019

Alueella erilaisia myyntikojujaLapsille omaa ohjelmaa

Myyntipaikat 15 € pöytä, 50 € teltta, varaukset Raija Heikkilä, 040 5210136,

raija.heikkila@nettilinja.fi

Esiliina ja Mummon keittiö -näyttely Vuokalan myllyssä klo 10-14Pieni Kirkkokonsertti kirkossa klo 16Kirjallisuustapahtuma ja Disko illalla Viking Cafeessa

12

Savonrannan kirkkopiirin pastori Henrik Koponen toivoo, että tehdään työtä rauhan eteen. Hän muistutti juh-lapuheessaan, ettei viime sodasta ole maassamme kulunut vielä kovin kau-an aikaa. – Kun ihminen syntyy lapsena elä-mään rauhan ja vapauden maahan, niin kuin minä, hän luulee, että men-neisyyden kivut ovat kaukana, onhan sota jo loppunut. Mutta nyt 41 vuotiaa-na ymmärrän, ettei sota ole kovin kau-kana menneisyydessä. Syntymästäni on yhtä paljon nykypäivään kuin itse-näisyyttämme varjeleviin sotiin men-neisyydessä. Hänen mukaansa sota on aina uhka ihmiskunnalle. Ja rauhantyöhön tulee panostaa kaikkialla. Koponen muistut-ti, että ihmiskunnan vanha toive ja toi-vo on elää rauhassa, rakentaa siltoja, ja sanoa ettemme halua enää soteja. Hän muistutti, että sotiemme vete-raanit ovat omalla panoksellaan säilyt-täneet meille vapaan maan ja rakenta-net meille hyvän yhteiskunnan. Mei-dän nuorempien tehtävä on säilyttää tämä yhteiskunta tuleville sukupolville.

Sodat ovat rankkoja tapahtumia, jois-sa ihmiset joutuvat kärsimään. Hän toivoo, että niin henkiset kuin ruumiil-liset haavat voivat parantua anteeksian-non kautta.

Veteraanipäivää juhlittiin paikallisesti

Savonrannan seurakuntakodilla järjestettyyn veteraanipäivänjuhlassa laulettiin yhteislauluna Veteraanin Iltahuuto.

Heli Sairanen lastenlapset Jutta Saira-nen ja Milla Karvinen lauloivat mum-monsa säestyksellä Evakon laulun ja Sa-vonrantalaulu lapsille.

13

Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys, Urheiluseura Rönkönvaaran yritys

Juhannustanssitla 22.6. klo 20–24

Rönkön lavalla, Rönkönvaarantie 759

Lahti - Karjalainenpuffetti

arpajaisetkokko klo 22 puottopaikalla

Veteraanipäivää juhlittiin paikallisesti

Kerttu Kyöttinen ja Maija Vartiainen esittivät yhdessä muiden Mettiäisten kanssa laulua ja lausuntaa käsittävän ohjelman.

Vapaa maa ei ole itsestäänselvyys. Meidän tulee tehdä työtä, että vapaus säilyy. Koposen mukaan vapauden si-sarsana on totuus, sillä se kirkastaa meille ymmärryksen, mitä tarkoittaa olla vapaa. – Elämme rauhan aikaa vuotta 2019, Koponen muistutti. Samalla hän kyseenalaistaa täydelli-sen elämän. Erilaiset hyvinvointitutki-mukset osoittavat, että Suomi on on-nellinen maa. Mutta maassamme on myös epätoivoisia ihmisiä, jotka kai-paavat lohtua ja valoa elämäänsä. Hän kiitti veteraanien ja lottien pa-nosta sodan jälkeisessä nykyisen hy-vinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.

Veteraanipäivää juhlittiin Savonran-nan seurakuntakodilla kansallisena ve-teraanipäivänä 27. huhtikuuta. Juhlan järjestivät Kerttu Kyöttinen, Heli Sai-ranen, Maija Vartiainen ja Henrik Ko-ponen, jotka kaikki myös esittivät oh-jelmaa. Kyöttisen mukaan on tärkeä järjes-tää paikallisesti oma juhla, että myös seuraava sukupolvi oppisi arvostamaan veteraanien tekemään työtä maamme hyväksi.

Juhlan tarjosivat Savonrannan kirk-kopiiri, Lions Club Savonranta, Savon-rannan Martat, taksiautoilija Matti-Pekka Parkkinen, ja Parturi-kampaa-

mo Luna Vantaalta. Juhlassa oli paikal-la myös paikkakunnan ainoa lotta Eila Nousiainen.

14

Hannu Karvinen valittiin jatkamaan Savonrannan kumppanuuspöydän pu-heenjohtajana. Hän oli tyytyväinen runsaaseen yleisömäärään, joka hänen mukaansa oli osaltaan Itä-Savo-lehden puffijutun ansiota aloittaessaan keväi-sen kumppanuuspöydän Savonrannan koululla 7. toukokuuta. Kaupungin viranhaltijoista paikalle olivat saapuneet keskustelemaan kun-talaistensa kanssa kaupunginjohtaja Janne Laine, tekniseltä puolelta kaa-voituspäällikkö Päivi Behm, elinkei-nojohtaja Janne Weader ja sivistyspuo-lelta vapaa-aikapäällikkö Simo Räty. Illan aluksi tuotiin iloisia uutisia paikkakunnalle, sillä ensi kesän Savon-ranta Päivä -tapahtuman järjestelyihin on päätetty antaa kumppanuuspöydän määrärahasta avustusta 2.000 euroa. Isoin keskusteluun noussut asia oli tiestön huono kunto. Ely on ilmoittanut, että seututietä 474 kunnostetaan kuluva-na kesänä Matkontien risteyksen paik-keilta kirkonkylän läpi Kaatiolahdentien risteyksen kohdille. Se on ainoa alueella tapahtuva tienkunnostus kesän aikana.

Kevään kumppanuuspöytä

Mutta edelleen samasta tiestä 474 jää kunnostamatta lähes 10 km osuus eli kirkonkylän ja Säimenen väli. – Ainoa mutta, että tämä huonompi väli jää korjaamatta, totesi Pekka Iha-lainen. Laine kertoi, että Ely:n tiehallin-non kanssa käydään neuvotteluja joka vuosi, ja siellä tunnustetaan alueen heikko tiestön kunto. Mutta pienistä määrärahoista ei riitä kaikkiin kohtei-siin. Alueemme on vesistöjen rikko-ma ja sillat vievät paljon tieverkon yl-läpidosta. Ihalaisen mukaan puutavarakulje-tukset ovat aivan ihmeissään tien kun-nosta. Tiestön huono kunto vaikuttaa jo ihan metsänkäyttöön ja kuljetuksiin. – Jos on mitään mahdollisuuksia, pitäisi pystyä vaikuttamaan, että saa-taisiin kunnostettua koko tie. Tuntuu ihan naurettavalta jättää tuollainen pätkä korjaamatta, kun koneet tulevat kumminkin lähelle, kummeksui Mat-ti-Pekka Parkkinen. Paikkakuntalaiset päättivätkin to-teuttaa kannanoton seututien 474 kor-

jaamisesta. Kaupunginjohtaja kannusti toteuttamaan sen. – Kaupunki laittaa vielä omansa, mutta yksilöikää siihen tuo 10 km pät-kä. Hölmöläisen hommaahan tuo on, ohjeisti Laine.

Ritva Wahl esitti esteettömän wc-ti-lan rakentamista tapahtumatalo Sam-polaan. Sampolaa käyttävät paljon elä-keläisjärjestöt, siellä pidetään bingoa ja järjestetään monia eri tapahtumia, mutta tilan wc sijaitsee alakerrassa kel-larissa rappujen takana, eikä sinne rol-laattorilla liikkuva ikäihminen pääse. Wahlin mukaan Sampolan tilanne on laiton ja hän lukikin otteen Suomen hyväksymästä YK:n vammaissopimuk-sesta, jossa taataan vammaisille tasa-puolinen kohtelun kaikilla elämän alu-eilla, ja samat yhteiskunnallisen osal-listumisen mahdollisuudet kuin kaikil-la muilla. Siinä taataan myös fyysisen ympäristön esteettömyys. Asiasta on käyty keskustelua ja kau-pungin toimitilapalvelu on luvannut tehdä laskelmat ja arvion tilasta.

Jaana Luostarisen (vas.) sormet liikkuivat vikkelästi hänen kirjatessaan muistiin savonrantalaisten kumppanuuspöytäterveiset kaupungin päättäjille. Muina viranhaltijoina paikalla olivat myös elinkeinojohtaja Janne Weander ja kaavoituspäällikkö Päi-vi Behm.

15

– Mutta viranhaltijan jäätyä eläk-keelle asia hautautui, tiesi Parkkinen kertoa. Laine kehottikin käyttämään perin-törahoja muutostöihin ja sillä hänen mukaansa muutokset palvelevat erityi-sesti vanhuksia. Simo Rädyn mukaan paikkakun-nalla on todella hyvät liikuntamahdol-lisuudet, joihin on viime vuosina sat-sattu kunnolla. Osa niistä on toteutettu kuntaliitosmäärärahoilla ja osa Siiri ja Sirkka Konttisen perintörahoista. Hä-nen mukaan paikkakunnan asukasta kohti laskettuna Savonrannalla on par-haimmat ulkoilu- ja liikuntakohteet. – Jos katsotaan ympärille ikkunois-ta ulos, huomataan heti, että on uusit-tu kaukaloa, joka on muuten ainoa le-divalaistu kaukalo kaupungissa, ja sen vieressä ainut ledivalaistu kuntorataa, jota korjattiin 100.000 eurolla, on teh-ty ulkoliikuntapuisto 30.000 eurolla, tehtiin 18 korinen frisbeegolf-rata. On tehty myös, keinotekonurmi tennis-

kenttä, korjattiin urheilukenttää ja sen katsomoa sekä tehtiin parkourpuis-to, jota on toivottu myös kaupunkiin, mutta aina se on jäänyt pois investoin-neista, parahti Räty. Rädyn listasta jäi vielä viimeisin mainitsematta eli kuntoportaat. Myös vanhuksille on järjestetty liikuntapaik-koja, sillä Ukko-Pekka Kansasen puis-tossa on kuntoilulaitteita vanhuksille ja metsään ollaan rakentamassa mum-monpolkua.

Parkkinen esitti, että vierasvenesata-maan rakennettaisiin kiinteä esiinty-mislava, joka tehtäisiin paikkakunnalla talkoilla, kunhan vain saataisiin suun-nitelma, ja tarvikkeet kumppanuus-pöytärahoista. – Paikallinen Lions Club tekisi sen talkoilla. Karvinen kertoi, että asia oli jo kaik-kien viiden (Savonranta, Kerimäki, Punkaharju, Sääminki ja keskikaupun-ki) kumppanuuspöytien puheenjohta-

jiston tapaamisessa esillä, mutta suun-nitelman puuttuessa siitä ei vielä tehty päätöstä. Sönkässä asuva Jaana Tyrmi esitte-li matkailuideoita, sillä hän näkee pal-jon matkailupotentiaalia paikkakun-nalla. Erityisen ihastunut hän on Piip-puhalliin ja mahdollisuuksiin järjestää erilaisia taidenäyttelyjä. Hän etsii vielä rahoitusta elokuun valokuva- ja multi-media Biofilia-näyttelyyn. Kaupunginjohtaja vinkkasikin Tyr-mille, että olisi yhteydessä paikalliseen Leader-toimijaan Piällysmieheen ja kysyisi olisiko siitä hankkeeksi. Seuraava kumppanuuspöytä kierros järjestetään syksyllä ennen kaupungin talousarviokäsittelyä. Mutta ideoita ja kehittämisajatuksia voi lähettää mil-loin vain kumppanuuspöydän sihtee-rille Jaana Luostariselle p. 044 741 3363, lahde.vaikuttaa@gmail.com

Korkeatasoista ammattitaitoa ja ensiluokkaista asiakaspalvelua! toteutamme työt turvallisesti ja sovitussa

aikataulussa tutustumme kiinteistöösi ja autamme valitsemaan

tilaan parhaiten sopivan ilmalämpöpumpun

Kaikki kodin sähkötyötpistorasian vaihtamisesta isompiin sähköurakoihin!

Ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto!

MaxElectro Tuomas Heinonen puh. 050 3801 223 tuomas.heinonen@maxelectro.fi * www.maxelectro.fi

MaxElectro Tuomas Heinonen puh. 050 3801 223tuomas.heinonen@maxelectro.fi * www.maxelectro.fi

Korkeatasoista ammattitaitoa ja ensiluokkaista asiakaspalvelua! toteutamme työt turvallisesti ja sovitussa

aikataulussa tutustumme kiinteistöösi ja autamme valitsemaan

tilaan parhaiten sopivan ilmalämpöpumpun

Kaikki kodin sähkötyötpistorasian vaihtamisesta isompiin sähköurakoihin!

Ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto!

MaxElectro Tuomas Heinonen puh. 050 3801 223 tuomas.heinonen@maxelectro.fi * www.maxelectro.fi Korkeatasoista ammattitaitoa ja ensiluokkaista asiakaspalvelua! toteutamme työt turvallisesti ja sovitussa

aikataulussa tutustumme kiinteistöösi ja autamme valitsemaan

tilaan parhaiten sopivan ilmalämpöpumpun

Kaikki kodin sähkötyötpistorasian vaihtamisesta isompiin sähköurakoihin!

Ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto!

MaxElectro Tuomas Heinonen puh. 050 3801 223 tuomas.heinonen@maxelectro.fi * www.maxelectro.fi

Korkeatasoista ammattitaitoa ja ensiluokkaista asiakaspalvelua!3 toteutamme työt turvallisesti ja sovitussa aikataulussa3 tutustumme kiinteistöösi ja autamme valitsemaan tilaan parhaiten sopivan ilmalämpöpumpun

Kaikki kodin sähkötyötpistorian vaihtamisestaisompiin sähköurakoihin!

Ilmalämpöpumppujenmyynti, asennus ja huolto!

1616

Uusi näytelmä, mutta samat näyttelijät tähdittävät tämän kesäisiä Savonran-nan näytelmäryhmän esityksiä Säime-nen myllyllä. Juhannuspäivänä ensi-il-tansa saava Maija-Liisa Isosompin kä-sikirjoittama ’Oikeita immeisiä’ -näy-telmää esittävät aiemmilta vuosilta tu-tut kasvot. Ryhmän pitkäaikaisena ohjaajana toimiva Maarit Honkanen oli talvella vaikean tehtävän edessä jälleen kerran. Ryhmälle sopivan näytelmän etsimi-nen monen kymmenen näytelmän jou-kosta on jokavuotinen haastavin tehtä-vä, jonka ohjaaja tekee. Näytelmää valitessaan hän tulee sa-malla miettineeksi sen sopivuutta tut-tuun harrastajanäytttelijäkaartiin. Jo-kainen näytelmä ei sovi kaikille näytel-mäharrastajaryhmille. Honkanen näyttää löytäneen sopi-van sapluunan, joka sopii hyvin sekä esityspaikkaan Säimenen myllylle että sen esittäjille. Tänäkin kesänä näytel-mä sijoittuu maaseudulle, jonne uusi-na tulokkaina saapuva melkein nuo-ripariskunta on täynnä luottamusta maaseudun onneen ja rauhaan, mutta myös sen toimeentulomahdollisuuk-siin.

Naapurit opettavat ja neuvovat in-nokkaasti pariskuntaa yrittäen palaut-taa nämä maan tasalle. Kylän emännät tuntuvat tietävän miten asioiden pi-

Ma-pe 10 – 12 12.30-16 044 767 9053 Hyvää Joulua!

Ma-pe 10–12 12.30–16044 767 9053 www.kerimaenapteekki.fi

https://espl.fi/Ota yhteyttä:Etelä-Savon pelastuslaitoksen virkasähköposti:pelastuslaitos@espl.fiHenkilökohtaiset sähköpostiosoitteemme:etunimi.sukunimi@espl.fiKiireellisissä hätätapauksissa soita 112Päivystävä palomestari Savonlinna p. 0201 33 44 63

ETELÄ-SAVONPELASTUSLAITOS

Savonrannan näytelmäryhmä luottaa maalaiskomediaan

Savonrannan näytelmäryhmän maalaiskomediassa naapurin emännät Elli (Heli Sairanen) (edessä vas.) ja Hanna (Maija Vartiainen (edessä oik.) yrittävät luotsata muita kyläläisiä ja siellä pistäytyviä ihan oikeiksi immeisiksi.

17

Savonrannan näytelmäryhmä luottaa maalaiskomediaantää mennä ”oikeiden ihmisten” elämäs-sä. Samat etunimet sekoittavat asioi-ta. Kärryt keikkaavat nuoren emännän pientareelle ja mopokin karkaa käsistä romantiikkaa unohtamatta. Pohjalainen Isosomppi oli kirjoitta-nut pohojalaisittain, eivätkä nämä sa-volaiset vääräleuat ymmärtäneet en-simmäisissä lukuharjoituksissa luke-maansa. Teksti savonnettiin ja samalla myös näytelmän nimi vaihtui. Oikeeta ihimisiä -näytelmä esitetään Savonran-nalla Oikeita immeisiä -nimisenä. Näytelmän käsikirjoittaja kertoo, että hän pyrkii tuottamaan hyvää miel-tä, eikä halua loukata ketään enkä vil-jellä ”rumia ” sanoja. – Aiheet näytelmän aiheet löyty-vät arkisen elämän sattumuksista, sil-lä niissä on joskus melkoista komedi-aa. Ja pienoinen sanoma meistä ihmi-sistä sisältyy teksteihini, kuinkas muu-ten, kertoo Isosomppi.

Toista vuotta näytelmäryhmässä mu-kana oleva Matti Pakarinen toteaa läh-teneensä mukaan vuosi sitten Heli Sai-rasen yllytyksestä. – En mie tienny koko hommas-ta mitään, ennen kuin Heli houkutte-li mukaan. Hulluutta tämä vaatii, ni-mittäin jonkinlaista kylähulluutta, hän nauraa mukana olonsa syitä. Eläkeläisenä sitä on aikaa, ja Pakari-sen mielestä on mukavampi harrastaa

Laura Hannonen ja Seppo Sorri ovat näytelmän melkein nuoripari Sanna ja Simo Kupari, joka unelmoi uudesta mahdollisuudesta maalla.

näyttelemistä kuin vain maata sängyn pohjalla. – Sitä voipi jäädä tyhjän päälle eläk-keellä ollessaan, jos ei ole harrastuksia, hän miettii. Pakarinen esittää kesäteatterissa naapurin miestä, joka käy näytelmäs-sä mielellään syömässä valmiissa naa-purin pöydässä saaden samalla silmän iloa naapurin uudesta ehtoisasta emän-nästä. Ruokapuoli on harrastajateatterin toinen puoli, määrittelee Jaakko Park-kinen, jolle lankesi toisen naapurin ai-kamiespojan rooli. – Kahvipalkalla itse aikoinani läh-din mukaan näytelmäharrastukseen, ja olin mukana niin pitkään, kun oli hy-vät tarjoilut, hän naureskelee. Parkkinen toivookin kesästä, että pääsee juomaan kahvia ja seuruste-lemaan esitysten väliajalla katsojien kanssa. Hänen mukaansa kesäteatte-riin kuuluu olennaisena osana myös väliaika ja sen aikainen seurustelu pai-kallaolijoiden kanssa.

Oikeita immeisiä -näytelmän esitykset Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17la 22.6. klo 15su 23.6. klo 15ke 26.6. klo 18su 30.6. klo 18

ke 3.7. klo 18pe 5.7. klo 18ke 10.7. klo 18to 11.7. klo 18

ke 17.7. klo 18la 20.7. klo 15su 21.7. klo 15

Terveyspalvelut Savonlinnan seudulla

Savonrannan terveysasemaTerveysasema toimii entisessä kunnanvirastossa, Lamminniementie 11Avoinna ma, ti, to klo 7.30–15, ke klo 7–15 pe ja arkipyhäaatot 7.30–14

Terveysasemalla ovat seuraavat palvelut

• diabeteshoitaja • lasten neuvola• ehkäisy- ja perhe- • mielenterveys- suunnitteluneuvola vastaanotto• hoitajan vastaanotto • muistihoitaja• laboratorio • neuvola• lääkärin vastaanotto- • neuvola palvelut

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAT VASTAANOTOTAjanvaraus ja puhelinneuvontama–pe klo 8–15.30 p. 015 527 7112käytössä on takaisinsoittojärjestelmä

NEUVOLAkeskitetty ajanvaraus p. 044 417 2810 ma–pe klo 8–15käytössä on takaisinsoittojärjestelmäTerveydenhoitajien soittoajat ja yhteystiedot– ehkäisy- ja perhesuunnittelu – lastenneuvola– äitiysneuvolaKouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla torstai-sin, ellei mitään poikkeavaa ole ohjelmassa.

Lasten ja nuorten asioissa voitte ottaa yhteyttä myös Lasten ja nuorten palveluluukkuunp. 015 527 7000 ma–pe klo 8–15, jonne mahdollista jättää myös soittopyyntö tai sosteri.fi/luukku yhtey-denottolomakkeella 24/7.Käytössä myös chat-palvelu ma–pe klo 8–15.

Mielenterveysvastaanotto psykiatrinen sairaanhoi-taja p. 044 417 2326 ma–pe klo 9–10

Laboratorio ke klo 7–10 vain ajanvarauksellaLaboratoriovastaanottoon ajanvarauksella Savon-rannalla hoitajien tai hyvis.fi-sivujen kautta

Hammashoitopalvelut tuotetaan Kerimäen ja Savon-linnan hammashoitoloissa

Päivystysvastaanotto on Savonlinnan keskussairaalassa

Terveysasema on suljettu 1.–28.7.2019 välisen ajan, palvelut saatavilla tuolloin Kerimäeltä.Kotihoito Kotihoidon esimies Jaana Sairanen puh. 044 417 2229 Sairaanhoitaja puh. 044 417 2223 Hoitajat (klo 7–21) puh. 044 417 2239

Vanhainkoti Päivärinne Lamminniementie 7Vanhainkodin esimies Jaana Sairanenpuh. 044 417 2229 Hoitajat puh. 044 417 2227 Asukaspuhelut puh. 044 417 22289

PäivystyspoliklinikkaKun arvioit, että vaivasi vaatii kiireellistä tutkimista ja hoitoa, mutta ei uhkaa henkeä, soita päivystyspoliklinikan puhelinneuvontaan. Hätätilanteissa soita hätänumeroon 112.

Puhelinneuvonta 24/7 015 527 7777

Puhelimeen vastaa sairaanhoitaja, joka arvioi, onko vamma tai vaiva sellainen, että se on hoidettava kii-reellisesti päivystyksessä, sekä antaa tarvittaessa hoi-to- ja toimintaohjeet. Terveysasemilla tai sairaalan ter-veyskeskusvastaanotolla hoidetaan 2–3 vuorokauden sisällä hoitoa tarvitsevat.

JOS SAAVUT PÄIVYSTYKSEEN SOITTAMATTAOta ensin vuoronumero (numero ilman ajanvaraus-ta) ja odota vuoroasi päivystyksellisen hoidontarpeen arviointiin. Päivystyksen sairaanhoitaja arvioi pienen haastattelun perusteella hoidontarpeesi ja ohjaa sinut tilanteen vaatimaan hoitoon. Päivystyspoliklinikalla potilaat hoidetaan hoidon tar-peen ja kiireellisyyden mukaisessa järjestyksessä.

MILLOIN HAKEUTUA PÄIVYSTYSHOITOON?Päivystykseen tulee hakeutua välittömästi, jos potilaalla on esimerkiksi: uusia halvausoireita, kovaa rintakipua, hengitysvaikeuksia, isoja vammoja ja luunmurtumia, ruhjeita ja/tai vuotavia haavoja, runsasta verenvuotoa (esim. verioksennus tai nenäverenvuoto) äkillisesti al-kanut kova tai paheneva vatsakipu, tajunnan tason heikkeneminen, äkillinen sekavuus, äkillisesti alka-nut kova päänsärky, äkillisesti alkanut allerginen re-aktio, lääke- tai muu myrkytys, silmävamma.

PÄIVYSTYKSEN PALVELUTPäivystyspoliklinikalla toimii myössairaanhoitajan itsenäinen vastaanottovalvontaosasto, jossa toimii tehostettu valvonta ja nopean vasteen yksikkö. Samassa tilassa sijaitsee lisäksi terveyskeskusvastaanotto, jossa hoidetaan po-tilaita ajanvarauksella ma–to klo 16–21.

SIJAINTISavonlinnan keskussairaalaKeskussairaalantie 6, 57120 SavonlinnaKierrä sairaalan taakse alas lähemmäksi rantaa, josta opastuksen mukaisesti sisäänkäynnille

Hammashuolto Hammashoidossa on käytössä keskitetty ajanvaraus ja takaisinsoittojärjestelmä, jonka puhelinnumero on puh. 015 527 7114 arkisin särkypotilaiden ajanvaraus klo 8–10, muuta klo 10–14.30. Varatusta vastaanottoajas-ta tulee tekstiviestimuistutus noin vuorokautta ennen vastaanottoaikaa. Kaikki hammashuollon ajanvarauk-set näkyvät myös sähköisesti www.hyvis.fi-palvelusta

18

Savonrannan yhteispalvelupisteen palvelut

Savonlinnan kaupungin palvelut• neuvonta, lomakejakelu ja hakemusten vastaanotto• valokopiointi ja faxien lähetys sekä laminointi- palvelu• palvelupisteestä voi ostaa Savonranta-karttoja ja -kortteja sekä Savonranta-historiakirjoja• laituripaikkavaraukset (vuosivuokraus) puh. 044 417 4050 Valtion hallinnon palvelut• Kelan palveluja • verotoimiston palveluja• maistraatin palveluja• oikeusaputoimiston palveluja Hakemusten vastaanotto ja lomakepalvelu sekä etäpalvelumahdollisuus ko. palveluihin ajanvarauksella.

Asiointipisteen asiakaspääteAsiakaspalvelupääte Kelan, verotoimiston, oikeusavun ja maistraatin palveluihin.

Ajanvarauspuhelun yhteydessä hammashoidon am-mattilaiset tekevät arvion hoidon tarpeesta ja kiireelli-syydestä. Kiireellisyys luokitellaan oireiden mukaisesti.

Hammaslääkäripäivystyslauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 9–10puh. 044 417 2900Iltaisin ja öisin Yhteydenotto keskussairaalan päivystykseen

EläinlääkäripäivystysEläinlääkäripäivystys Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.ITÄINEN PIIRI – ENONKOSKI JA SAVONLINNApieneläimet p. 044 417 2388hyötyeläimet p. 044 417 2293Käyntiosoite: Kitkantie 6, 58200 KerimäkiPALVELUAIKA ARKISIN KLO 8–16Puhelinaika ajanvarauksia, tiedusteluja ja neuvontaa varten on arkisin klo 8–9. Puhelinajan jälkeen eläin-lääkärit ovat potilastyössä ja kiireellisissä tapauksissa puhelimeen voi ainoastaan jättää viestin. Eläinlääkäri ottaa yhteyttä viestin jättäneisiin mahdollisimman pian.

Savonrannan kirjastokirjastovirkailija Arja Pesonen, puh. 044 417 4437Osoite: Kangastie 3, 58300 Savonranta Sähköposti: savonrannankirjasto@savonlinna.fiSähköposti: arja.pesonen@savonlinna.fi

Aukioloajatma 10.00–15.00 ke 10.00–15.00ti 14.00–18.00 to 14.00–19.00 Savonrannan kirjasto suljettu kesän aikaan: Kirjasto suljettuna ajoilla 20.5.–9.6.2019 Savonrannan kirjastosta voit lainata• aikuisten kertomakirjallisuutta• tietokirjallisuutta• lasten- ja nuortenkirjoja• satu- ja kuvakirjoja• sarjakuvia• aikakauslehtiä• isotekstisiä kirjoja• selkokirjoja• cd-levyjä ja äänikirjoja• videoita ja dvd-tallenteita• Jos etsimäsi aineisto on lainassa, voit jättää siitä va-

rauksen.• Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota kirjastossa ei

ole. Kaukolainojen laina-ajat ja maksut määräytyvät lähettäjäkirjaston sääntöjen mukaan.

• Kirjastossa on kopiokone ja tietokone Internet-yh-teyksin.

• Savonlinnan kaupungin kirjastoverkostoon kuuluvat lähes kaikki Etelä-Savon kirjastot mukaan lukien nel-jä Savonlinnan kirjastoa: pääkirjasto Joeli, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kirjastot sekä kirjastoau-to Käkriäinen. Lumme-verkkokirjastossa on mm. mah-dollisuus ilmoittaa yhteystietojen muutoksesta, tehdä hankintaehdotuksia sekä omia tai julkisia kirjalistoja.

Savonlinnan kaupungin palvelut Savonrannalla

Savonlinnan kaupungin palvelut SavonrannallaAsiointipisteKangastie 3, Savonrannalla avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 puh. 044 417 4050, fax (015) 525 0253.

KirjastoKangastie 3, avoinna ma 10–15, ti 14–18, ke 10–15, to 14–19.Kirjastovirkailija Arja Pesonen, puh. 044 417 4437, s-posti: arja.pesonen@savonlinna.fi

KulttuuriasiatKulttuurituottaja Elina Kosonen, puh. 044 417 5444, s-posti: elina.kosonen@savonlinna.fi tai kulttuuritoi-menjohtaja Outi Rantasuo, puh. 044 417 4400, outi.rantasuo@savonlinna.fi

KolovesiopastauluVuokalan myllyn käsityömyymälä, Lamminniementie 6, puh. 044 990 1357, kadentaitajat@gmail.com

Vapaa-aikatoimivapaa-aikaohjaaja, Lamminniementie 11, puh. 044 417 4566, maija.kapanen@savonlinna.fi

Rakennustarkastuksettarkastusinsinööri Jorma Mattinen ajanvarauksella, puh. 044 417 5070, jorma.mattinen@savonlinna.fi

Palotarkastus, tiedotus, valistuspuh. 020 133 4463

NuohoojaSavon Piippu Oy, ajanvaraus arkisin puh. 044 517 3010

Yleinen hätänumero / Palohälytys 11219

SAVONRANNAN KESÄTAPAHTUMAT VUONNA 2019

20

KESÄKUUla 1.6. klo 8.30 Lukuvuoden päätöstilaisuus koululla, Kangastie 5, järj. Savonrannan koulu

ke 5.6. klo 10-16 Seurakunnan perhe- ja päiväkerhon kesäkerho seura-kuntakodilla ja pihapiirissä, Pappilantie 21, järj. Savon-linnan seurakunta, kaupungin vapaa-aikatoimi ja Sa-vonrannan Marttayhdistys

la 8.6. klo 10-14 Avoimet kylät -tapahtuma Rönkkötalolla, Rönkönvaa-rantie 801, lähtö kyläkävelylle klo 10, avoimet ovet ky-lätalolla ja kyläkirjastossa, järj. Rönkönvaara-Lapin-lahti Kyläyhdistys ry.

la 15.6. klo 10-14 Kirpputorisuunnistus eri puolilla kirkonkylää ja vähän kauempanakin, ilm. 7.6. mennessä maija.kapanen@savonlinna.fi, järj. Savonlinnan kaupunki vapaa-aika-toimi

18.-20.6.Lasten kesäleiri paikkakuntalaisille Itä-Karjalan Kan-sanopistolla Punkaharjulla, järj. Lions Club Savonranta

pe 21.6. klo 12Perinteinen juhannusaaton jalkapallo-ottelu paikalli-set vastaan mökkiläiset urheilukentällä, vohvelikahvit, Monninsaarentie 1A , järj. Hankavaaran Veto ja Sa-vonrannan Marttayhdistys

pe 21.6. klo 20Juhannuskokkotapahtuma, Kokkolahden kota, Orinie-mentie 214, Kokko poltetaan noin klo 21.30, järj. Ori-niemen Savu

pe 21.6. klo 21.30Juhannuskokko vierasvenesataman rannassa, Pirtti-mäentie 2 , järj. ravintola Viking Cafe

pe 21.6. klo 22 Royal Sailing Club esiintyy ravintola Viking Cafeessa, Pirttimäentie 2

la 22.6. klo 15-18Ensi-ilta Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17 , järj. Savonrannan näytelmä-ryhmä la 22.6. klo 20-24Juhannustanssit Rönkön lavalla, Lahti-Karjalainen, Rönkönvaarantie 759, kokko klo 22 puottopaikalla, järj. Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys ja Urheilu-seura Rönkönvaaran Yritys

su 23.6. klo 15-18Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17 , järj. Savonrannan näytelmäryhmä

ti 25.6. klo 12 Eläkeliiton Rantakala Kokkolahden kodalla, Orinie-mentie 214, järj. Eläkeliiton Savonrannan yhdistys

ke 26.6. klo 18-21Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17 , järj. Savonrannan näytelmäryhmä

to 27.6. klo 17Yleisurheilu karkkikisat lapsille urheilukentällä, Mon-ninsaarentie 1A, järj. Hankavaaran Veto

su 30.6. klo 18-21Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Savonrannan näytelmäryhmä

HEINÄKUUke 3.7. klo 18-21Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Savonrannan näytelmäryhmä

pe 5.7. klo 18-21Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Savonrannan näytelmäryhmä

la 6.7. klo 9-15Savonranta Päivä vierasvenesatamassa, Pirttimäen-tie 2, järj. LC Savonranta, Savonranta Seura ym. jär-jestöt

la 6.7. klo 16Pieni kirkkokonsertti kirkossa, Henrik Koponen ja Pia Rask, Pappilantie 24, järj. Savonrannan kirkkopiiri

la 6.7. klo 17 Kirjallisuustapahtuma Viking Cafeessa, Yliruusipalkinto jaetaan ym. Pirttimäentie 2, järj. Kansan Sivistysrahasto

la 6.7. klo 21-01Mega Disko - Hosted by Ohjelmatoimisto Mega-Music Oy ravintola Viking Cafeessa, Pirttimäentie 2

ti 9.7. klo 17-19 Toritapahtuma torilla, Kolmitähkäntie, järj. Savonran-nan VPK

ti 9.7. klo 17.30 Lasten- ja nuorten rantaonkikilpailu sahan rannassa (Piippuhallin takana), järj. Savonrannan urheilukalas-tajat

ke 10.7. klo 18-21Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Savonrannan näytelmäryhmä

to 11.7. klo 18-21 Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Savonrannan näytelmäryhmä

la 13.7. klo 12Säimen-Sönkkä kesäpäivät Säimenen myllyalueella, Sönkäntie 17, järj. Säimen-Sönkkä kyläyhdistys

SAVONRANNAN KESÄTAPAHTUMAT VUONNA 2019

21

la 13.7. klo 14Saappaanheiton pitäjänmestaruuskilpailut urheiluken-tällä, Monninsaarentie 1A, järj. Hankavaaran Veto

su 14.7. klo 10Hautausmaajuhla kappelissa, Rauhantie 24, järj. Sa-vonrannan kirkkopiiri

su 14.7. klo 14Leikkimielinen Petangue-turnaus Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Säimen-Sönkkä Kyläyhdistys

ke 17.7. klo 18-21Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Savonrannan näytelmäryhmä

pe 19.7. klo 21Unelma-orkesteri, perinteistä suomalaista tanssimu-siikkia ravintola Viking Cafeessa, Pirttimäentie 2

la 20.7. klo 14Lippiksenheiton pitäjänmestaruuskilpailut urheiluken-tällä, Monninsaarentie 1A, järj. Hankavaaran Veto

la 20.7. klo 15-18Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Savonrannan näytelmäryhmä

la 20.7. klo 16Harrasterantalentopallo 3 vs 3 puulaaki vierasvenesata-massa / Viking Cafen rannassa, ilmoittautumiset p. 0400 679 528 / Otto, Pirttimäentie 2, järj. Hankavaaran Veto

su 21.7. klo 15-18Oikeita immeisiä -näytelmäesitys Säimenen myllyllä, Sönkäntie 17, järj. Savonrannan näytelmäryhmä

ti 23.7. klo 17Säveliä Savonrannan Suvessa -musiikkituokio, esiin-tyjinä Juha Kotilainen ja Viivi-Maria Saarenkylä, Sa-vonrannan vanhassa pappilassa, Viitaniementie 90, järj. Savonrannan kirkkopiiri

to 25.7. klo 17Yleisurheilu karkkikisat lapsille urheilukentällä, Mon-ninsaarentie 1A, järj. Hankavaaran Veto

pe 26.7. klo 10 Martan päivän kahvi ja vohvelitarjoilua torilla, järj. Sa-vonrannan Marttayhdistys

pe 26.7. klo 21Lahti-Karjalainen - Bluesweekend in The Viking ravin-tola Viking Cafeessa, Pirttimäentie 2

la 27.7. klo 21 12 Tres Quattro – Bluesweekend in The Viking ravinto-la Viking Cafeessa, Pirttimäentie 2

ELOKUUla 3.8. klo 21-01Mega Disco - Hosted by Ohjelmatoimisto Mega-Music Oy Viking Cafeessa, Pirttimäentie 2

su 4.8. klo 15Kesäkirkko Kokkolahden kodalla, Oriniementie 214 , järj. Savonrannan kirkkopiiri

su 18.8. klo 10Jättiläisten harppaus -patikkaretki, lähtö Kokkolahden kodalta, Oriniementie 214, järj. Oriniemen Savu

su 18.8. klo 12Syvälahden maisemaretki, lähtö Kokkolahden kodal-ta, Oriniementie 214, järj. Oriniemen maa- ja kotitalo-usseura

SYYSKUUla 14.9. klo 9-16Suur-Saimaan lohimestaruus (Savo-Karjala-cupin päätöskilpailu) Paasvedellä. Kilpailukeskus vierasve-nesatama, Pirttimäentie 2, järj. Savonrannan Urheilu-kalastajat

la 28.9. klo 21-01End of Summer Fest: Mega Disco - Hosted by Ohjel-matoimisto Mega-Music Oy Viking Cafeessa, Pirttimä-entie 2

MARRASKUUla 2.11. klo 17Talkkunajuhla Kokkolahden kodalla, Oriniementie 214, järj. Oriniemen maa- ja kotitalousseura

NÄYTTELYT25.6.-31.8. ti-pe klo 10-16 ja la klo 10-14Esiliina ja Mummon keittiö -näyttelyt Vuokalan myllys-sä, Lamminniementie 6, järj. Savonrannan kädentai-tajat

30.6.-27.7. avoinna joka päivä klo 12-16Vuokala 20 Hiilimusta näyttely Savonrannan Piippu-hallissa, Sahakuja 8, järj. Team Vuokala

9.-31.8.2019 avoinna ke-su 12-16Biofilia -yhteydestä luontoon taidevalokuva ja media-taiteen näyttely Savonrannan Piippuhallissa, Sahaku-ja 8, järj. Savonlinnan kulttuuritoimi

MUUTAperjantaisin klo 19Bingo Sampolassa, Monninsaarentie 1, järj. Orinie-men Savu

keskiviikkoisin 5.6.-28.8. klo 18.30-20Kesällä rantalentistä vierasvenesataman kentällä, säävaraus, maksuton

torstaisin klo 18Petanque-pelit, aloitus 30.5. Säimenen myllykentällä, Säimenentie 685, järj. Säimen-Sönkkä Kyläyhdistys

talviaikaan keskiviikkoisin klo 19-20:30 Lentopallon harrastevuoro koulun salissa, maksu 5 eur/krt

22

Frisbeegolfrata Kangastie 3Perustettu: 2013Väylien määrä: 18Heittopaikat: TekonurmiPinnanmuodot: mäkinen, paljon korkeuserojaReittiohjeet: Auto kirjaston pihaan ja viereisen koulun pihasta lähtee 1. Väylä. Radat lyhyitä, mutta ihan hy-viä.

Savonrannan liikuntapalvelut

Kuntosali Hikipisara Kangastie 3

HinnastoAikuiset: kertamaksu 5,00€, 6 kk / 110,00€12 kk / 200,00€Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset: kertamaksu 2,70€, 3 kk/ 33€Seniorikortti 65+ sis. kuntosali + uinti + jumpat rajoitetusti (voimas-sa ostopäivästä 12kk, myös työky-vyttömyyseläke) 85,00€

Lasten leikkipaikkaMiinanpuisto, Lamminniementie 11alat 62o 10.254’ lon 29o 12.371’Ylläpitäjä: Savonlinnan kaupunki, kunnallistekniset palvelut, sähköposti: puistot@savonlinna.fi, puh. 044 417 4639

Liikuntasalit Kangastie 5, 58300 Savonranta

KuntoportaatPeruskoulun, Kangastie 5, jääkiek-kokaukalon takana rinteessä puru-radan lähellä

TenniskenttäMonninsaarentie 1ATenniskenttä avataan alkukesäs-tä. Kenttämaksu 9 €/tunti, avaimen saa maksua vastaan Viking Cafe Savonranta, Pirttimäentie 2

Urheilukenttä Monninsaarentie 1AKesällä 2017 kunnostettu kivituhka kenttä, juoksuradat tiilimurskaa.

Parkour-puisto Monninsaarentie 1A

PururataSavonrannan peruskoulun puru-radat 1 km valaistu, 2 km ja 3 km, Kirveslahden lenkki 8 km

Kaikista vapaa-aikapaikoista ja tilojen käytöstä vastaa kaupun-gin puolesta:Kapanen Maija, vapaa-aikaohjaajaSivistystoimiala / Vapaa-aikatoimiPuh. 044 417 4566Osoite: Kangastie 5, 58300 SavonrantaSähköposti: maija.kapanen@savonlinna.fi

Räty Simo, vapaa-aikapäällikköSivistystoimiala / Vapaa-aikatoimiPuh. 044 417 4221Osoite: Olavinkatu 27, 57130 SavonlinnaSähköposti: simo.raty@savonlinna.fi

UimarantaKääpäsaarentie 1Savonrannan taajaman uimapaik-ka sijaitsee kirkonkylässä Pukkivir-ran rannalla. Savonrannan muut ui-mapaikat ovat Rönkönvaarassa ja Hankavaarassa. Pieniä uimapaik-koja hoitaa kunnallistekniset palve-lut ja näillä uimapaikoilla sekä jäte-huolto että kunnossapito ovat vii-koittaista.

22

23

Säveliä Savonrannan Suvessa -musiikkituokio

Savonrannan vanhassa pappilassa,Viitaniementie 90

ti 23.7. klo 17

Savonrannan kirkkopiiri

baritoniJuha Kotilainen jasäestäjänä Viivi Maria Saarenkylä

STIPENDI SAVONRANTALAISILLEOPISKELIJOILLE

Savonrannan kehittämissäätiö jakaa vuonna 2019 ammatillisen tutkinnon suorittaneille sa-vonrantalaisille opiskelijoille 100 euron stipen-din. Stipendiä on haettava säätiöltä vuoden 2019 aikana.

Vapaamuotoiset hakemukset on toimitettava Savonrannan kehittämissäätiölle osoitteeseen Oriniementie 862, 58300 SAVONRANTA.

Hakemuksiin on liitettävä todistus suoritetus-ta tutkinnosta.

Lisätietoja antaa säätiön asiamies Anne Käyhkö,puh. 044 978 1751 tai s-posti savonrannan.kehittamissaatio@gmail.com.

SAVONRANNAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

Savonlinnan kaupunki jakaa Siiri ja Sirkka Konttisen perintörahoista

vanhusten virkistykseen

HYVINVOINTILAHJAKORTINkaikille entisen Savonrannan kunnan alueel-la asuville vanhuksille, jotka täyttävät kuluva-na vuonna 75 vuotta tai enemmän.Lahjakortin arvo on 70 euroa, ja se on henki-lökohtainen. Kortti oikeuttaa jalkahoitoon, hierontaan ym. savonrantalaisella hyvinvointipalveluntuot-tajalla vuoden loppuun asti. Lahjakortti on noudettavissa Savonrannan yh-teispalvelupisteestä, os. Kangastie 3, avoin-na ma–pe klo 9–15. Kortti on noudettavissa 7.6.2019 mennessä.Korttia noutaessa valmistaudu todistamaan henki-löllisyytesi tai esittämään valtakirja kortin saajan puolesta sekä hyväksymään lahjakortin vastaanot-tamisen allekirjoituksella.

Savonlinnan kaupunki

24

Kaikkien aikojen menestys koululaisten NouHätä -kilpailussa

Savonrannan VPK:n henkilöstö on vuosien ajan käynyt pitämässä NouHä-tä - koulutusta Savonrannan peruskou-lun 8.-luokan oppilaille. Koulun henki-lökunnan ja oppilaiden suhtautuminen on ollut aina erittäin myönteistä ja op-pilaat ovat suhtautuneet koulutukseen ja harjoitteisiin vakavasti. Savonrannan koulun 8.-luokan joukkueet ovat aina sijoittuneet hy-vin Etelä-Savon pelastuslaitoksen jär-jestämissä aluekilpailuissa. Kuluvana keväänä tuli sitten paras sijoitus, kou-lun joukkue voitti aluekilpailun maa-liskuun lopussa Pieksämäellä pidetyis-sä kilpailussa. Voitto oli merkittävä asia pienelle koululle ja se takasi paikan val-takunnalliseen NouHätä-loppukilpai-luun Kuopioon huhtikuun lopulla. Loppukilpailuun osallistui 22 jouk-kuetta ympäri Suomea, yksi jouk-kue kunkin pelastuslaitoksen alueel-ta. NouHätä-kampanjaan osallistui kuluvana vuonna 554 koulua, joka oli myös tähänastinen ennätys osallistuvi-en koulujen määrässä. Voittoa ei ihan tullut loppukilpailus-sa, mutta Savonrannan koulun jouk-kue teki hienon suorituksen Kuopios-sa pelastusopistolla pidetyssä kilpailus-sa. Päivä antoi varmasti kaikille muka-na olleille eväitä tuleviin vuosiin, sekä ehkä kipinän myös tulevaan ammattiin pelastajana tai ensihoitajana. Joukku-eessa olivat Jutta Sairanen, Miika Ai-ras ja Mikael Karvinen. Savonrannan peruskoulu on pieni kyläkoulu harva-asutusalueella, joka kamppailee olemassaolostaan. Luok-kakoot ovat pieniä, mutta oppilaat osallistuvia, ahkeria ja mukana ole-via ja heillä on hyvät taidot toimia hä-tätilanteissa. Kiitos koko joukkueelle

Palokunnan kuulumisia

ja koulun henkilökunnalle kuluneesta keväästä.

Palvelusopimus Sosterin kanssa turvapuhelinpäivystyksen hoitamisesta yöaikaan

Kulunut talvi oli palokunnan toimin-nassa aika normaali talvi. Pienet tu-lipalot, avunantotehtävät, liikenne-onnettomuudet, ensivastetehtävät ja eläinten pelastamiset jäistä työllistivät palokunnan väkeä. Savonrannan VPK solmi viime syk-synä palvelusopimuksen Itä-Savon sai-raanhoitopiirin Sosterin kanssa turva-puhelinpäivystyksen hoitamisesta yö-aikaan Savonrannalla. Tämä palve-lu otettiin VPK:n toimintaan mukaan, koska sen katsottiin sopivan palokun-tamme toiminnan periaatteisiin. Näin haluttiin olla mukana autta-massa ihmisiä, jotta he pystyvät asu-maan kotonaan mahdollisimman pit-kään ja turvaamaan heidän turvallinen asuminen kotona. Sosterin kanssa sol-mittiin sopimus myös alkusammutus-koulutuksen käytännön osuuden jär-jestämisestä heidän henkilökunnalleen Sosterin toimialueella.

Riskikartoitus omassa lähipiirissä

Kulunut kevät on ollut kuiva ja kesä on edessä. Risuja poltettaessa on hyvä muistaa tulipalonvaara ja aina tuleekin varata alkusammutusvälineet lähistöl-le. Jätteiden poltto on kielletty, ne tu-lee toimittaa asianmukaisiin keräyspis-teisiin. Risuja poltettaessa tulee aina tehdä il-moitus, jos poltosta tulee runsaasti sa-vua. Ilmoitus tehdään Etelä-Savon pe-lastuslaitoksen nettisivujen (www.espl.fi) kautta. Näin tieto välittyy pelastusvi-ranomaisille ja alueen palokunnille.

Ruohikkopalovaaran ja metsäpalo-varoituksen aikana avotulen teko on aina kielletty. Näin alkukesästä kannattaa myös katsoa kiinteistöjen ja kesämökkien opasmerkinnät kuntoon. Tienviitat pi-tää kääntää oikeaan suuntaan ja kat-soa, että kiinteistöjen numeromerkin-nät näkyvät kiinteistölle johtavalta tiel-le. Nämä kun on kunnossa, apuakin tu-lee silloin oikeaan paikkaan nopeam-min, ja kohde löytyy helpommin hä-dän hetkellä. Asuinkiinteistöissä ja kesämökeillä kannattaa myös katsoa valmiiksi pois-tumisreitit kiinteistöjen yläkerroksista ja parvelta, jos vahingon sattuessa pi-tää pystyä poistumaan nopeasti yläker-ran kautta. Ikkunoissa kannattaa pitää paikoillaan aukaisukahvat poistumista helpottamaan. Palovaroittimien toimintakunto tu-lee myös tarkastaa talven jäljiltä: pak-kanen heikentää varoittimen ja paris-tojen kuntoa. Palovaroittimen toimin-takunto pitää tarkastaa kuukausittain testinappia painamalla, paristo vaih-dettava vuosittain ja varoitin vaihdet-tava 5–8 vuoden välein. Palovaroitin on halpa henkivakuutus ja se kannat-taa pitää aina kunnossa. Kesämökeillä kannattaa näin ke-väällä tarkistaa myös alkusammutus-välineet, että ne ovat toimintakuntoi-sia. Käsisammuttimet tulee tarkistut-taa tarvittavin aikavälein ja aina käytön jälkeen valtuutetuissa huoltoliikkeissä. Nuohous on myös tärkeä osa kiin-teistöjen paloturvallisuutta. Nuohouk-sesta huolehtiminen kuuluu aina kiin-teistön omistajan vastuulle. Vakituises-ti asuttujen kiinteistöjen tulisijat ja hor-mit tulee nuohouttaa vuosittain ja ke-sämökkien kolmen vuoden välein. Ete-lä-Savon pelastuslaitoksen alueella pii-rinuohousjärjestelmä poistuu 1.7.2019 alkaen. Tämän jälkeen nuohous voi-

25

Kylpytynnyri vuokrattavanaKylpytynnyri on valmiina peräkärrissä.Tilaa jopa 8 hengelleVuokra alk. 80 e/vrk.Varaukset Savonrannan VPK:050 546 4045/Kari; 0500 592 567/Jyrki

daan tilata miltä tahansa palvelun tuot-tajalta, jolla on siihen pätevyys.

Lisää toimijoita

Savonrannan VPK tarvitsee lisää toi-mijoita mukaan toimintaansa. Jos si-nulla on auttamisen halua, haluat olla mukana turvaamassa savonrantalais-ten ja täällä lomailevien arkea hädäs-sä, tule mukaan toimintaamme. Kou-lutamme sinut, saat tarvittavat varus-teet ja käytössäsi on hyvä ja asianmu-kainen ensivaste- ja pelastuskalusto ajoneuvoineen. Asumme harva-asutusalueella, etäi-syydet ovat pitkät, myös hädän hetkel-lä. Turvatkaamme yhdessä pelastustoi-men palvelut meille kullekin myös tu-levaisuudessa. Ole rohkea, tule mukaan sopimus-palokuntatoimintaan, juuri sinua tar-vitaan!

Yhteystiedot: www.savonrannanvpk.fiKari JääskeläinenVPK: puheenjohtaja

YläkuvaSavonrannan koulu menestyi tänä vuonna hyvin koululaisten NouHä-tä -kilpailussa, jonka valtakunnallinen loppukilpailu järjestettiin Pelastusopis-tolla Kuopiossa. Kuvassa pelastusopis-ton rehtori Mervi Parviainen (toinen vas.) yhdessä aluekilpailun voittaneen joukkueen Jutta Sairanen (vas.), Miika Airas ja Mikael Karvinen kanssa

AlakuvaSavonrannan VPK harjoittelee viikoit-tain.

26

Nuohouslaki muuttui – Savon Piippu Oy auttaaSavon Piippu Oy tarjoaa nuohous-palveluita sekä ilmanvaihtokanavien puhdistus-, mittaus- ja säätötöitä Sa-vonlinnan alueella ja lähikunnissa. Yri-tys toimi joulukuuhun 2016 saakka Ka-rise-nimellä. Heinäkuusta 2017 lähtien yritystä on vetänyt Ville Puurtinen. Nuohoojina työskentelevät Vil-le Puurtinen, Rauno Kokkonen sekä nuohoojaoppilaat Toni Rönkkö ja Marko Vauhkonen. Ilmanvaihdon puhdistuksesta huolehtivat Janne Pa-karinen ja Joonatan Luukkanen. Jan-ne opettelee myös nuohousta. Toimis-toa ja ajanvarausta hoitaa Ritva Puur-tinen. Nuohouslaki uudistui 1.1.2019 ja siirtymävaihe jatkuu kesäkuun 2019 loppuun. 1. heinäkuuta 2019 alkaen kiinteistön omistajalla on vapaus vali-ta itse nuohooja, kun pelastuslaitoksen ns. piirinuohousrajat häviävät. Periaatteessa uudistuksessa ei muu-tu mikään: kun soitat meille, tulemme nuohoamaan hormit puhtaiksi. Kiin-teistön omistajalla on velvollisuus kut-sua nuohooja paikalle, mutta meidän kanssamme voit sopia nuohousajat suoraan vuosiksi eteenpäin. Meillä on

käytössä Nuohousaika-ohjelma, josta näemme piirinuohousalueemme kiin-teistöjen nuohousajat vuodelta 2016 alkaen. Vaikka laki uudistuu, nuohouksen tarve ei muutu. Vakituisen asuinkiin-teistön nuohous tulee tehdä vuoden

välein, vapaa-ajan asunnon kolmen vuoden välein. Poikkeuksen tekevät vuokrattavat vapaa-ajan asunnot, jot-ka pitää nuohota vuoden välein. Teem-me edelleen yhteistyötä Pelastuslaitok-sen kanssa ja meiltä menee tarvittaessa tietoa nuohouksista heille.

27

Savon Piippu Oy

www.savonpiippu.com

NUOHOUS-PALVELUAMYÖS ILMANVAIHTO-

KANAVIEN PUHDISTUKSET,

SÄÄTÖ- JA MITTAUSTYÖT

Ajanvaraukset:klo 9-14 numeroon 044 517 3010

spostilla: toimisto@savonpiippu.comhttps://savonpiippu.com/tilaus

Nuohouslaki muuttui – Savon Piippu Oy auttaa

”Käyttäessään OMAnuohoojan palveluja, asiakas voi varmis-tua siitä, että palveluntuottaja vähintään nuohousalan am-mattitutkinnon suorittanut, noudattaa Nuohousalan Keskus-liiton nuohoustyöohjeita ja kouluttautuu kiinteistöjen palo- ja asumisturvallisuuden edistämiseksi”, kertoo Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare. ”Työ teh-dään turvallisesti ja laadukkaasti.”

Ajanvaraukset:Soittamalla arkisin klo 9–14 p. 044 517 3010Sähköpostilla: toimisto@savonpiippu.comTilauslomakkeella: https://www.savonpiippu.com/nuohoojan-tilaus

Savon Piippu Oy on Nuohousalan Keskusliiton jäsenyritys ja noudattaa Nuohousalan OMAnuohooja -toimin-tamallia, joka takaa ammattitaitoisen ja pätevän nuohoojan. Kun käytät Savon Piipun palveluita, tuet paikallista yrit-täjää ja tiedät saavasi ammattitaitoisen nuohouksen. Nuohoojalla on väliä, sil-lä vain ammattilaiselta saat huolellisen nuohouksen lisäksi tietoa esimerkiksi hormin kunnosta. Kun on palkannut pätevän nuohoojan, voi olla levollisin mielin silloinkin, jos vahinkoja sattuu. Tee se itse -ratkaisuja vakuutusyhtiö ei välttämättä katso hyvällä.

28

Yksi Linnalan kursseista on maanan-tai iltaisin Savonrannan koululla. Siel-lä toimii Timo Portaankorvan vetämä entisöinti- ja puutyökurssi. Kurssilaiset ideoivat itse omat teke-misensä, joiden työstämisessä vetäjä ohjaa tarpeen mukaan. Todella idea-rikasta tämä porukka onkin, sillä tai-tavissa käsissä syntyy jos jonkinlaista uutta tarvekalua. Vanhat tavarat saa-vat uuden ulkoasun kurssilaisten työs-täminä. Usealla kurssilaisella on peri-aatteena säästää luonnonvaroja tule-ville sukupolville korjaamalla vanhaa ja työstämällä kestäviä tuotteita ny-kyisten kertakäyttö tuotteiden sijaan. Näin ollen moni vanha esine kunnos-

Linnalan toimintaa Savonrannalla

Linnala-opiston entisöinti- ja puutyökurssilla ideoidaan itse jokainen siellä tehty työ. Kurssin ohjaaja Timo Portaankorva (vas.) seuraa yhdessä Heikki Suomalaisen kanssa Matti Wägarin tuoliprojektin etenemistä.

Ilkka Hirvosen visakoivusta valmistamia mukeja ja kuksia sekä Ritva-Liisa Virta-sen työstämä kahvinsuodatin.

29

Linnalan toimintaa Savonrannallatetaan ja korjataan uudelleen käyt-töön.

Ritva-Liisa Virtanen on osallistunut aktiivisesti kurssiin useamman vuoden ajan. – Minä teen tavaroita vain tarpee-seen; kertoo hän. Niinpä pihlajasta tehty wc pöntön rinki kansineen me-nee varmasti joka päiväiseen käyttöön. Eikä puusta tehty suodatinpussi teline-kään jää vähemmälle käytölle. – Pähkäily ja suunnitteluhan täs-sä on mukavaa, kun joutuu useamman kerran miettimään mikä mitenkin toi-mii ja onko suodatin varmasti käyttö-kelpoinen. Eikä liimaa sovi käyttää tie-tenkään suodattimeen, ruuvilla nämä kiinnitän; kertoo Ritva. – Tämän valmistuttua kyllästän tä-män viskillä, ettei puun maku tartu kahviin. Myös jouhikkokurssiin osallistuva Ritva nauttii ilmiselvästi puukäsitöi-den työstämisestä.

Heikki Suomalainen on hionut talven aikana kaksi kesämökin terassin ovea vanhoista maalipinnoistaan ja kitannut ne odottamaan maalausta. Nyt työn alla on keittiöjakkara, se ruuvataan, ki-tataan ja hiotaan. – Kivaahan täällä on, ensimmäistä kautta mukana oleva Heikki kertoo. – Eläkkeellä on aikaa harrastaa enemmän; kertoo Heikki ja lisää vie-lä pelaavansa lentopalloa perjantaisin koululla. Matti Wägar on bongannut jostakin vanhan tuolin ja herättelee tuolia uu-delleen eloon. Tuolin rapistunut van-ha maalipinta poistetaan kuumailmal-la, ennen tuolin hiomista ja lakkaamis-ta. Näin tuoli entisöitynä saa palvella

monta monituista vuotta vielä eteen-päin. Tietynlaista pitkää pinnaa vaativa maalin poisto sujuu Matilta naureskel-len ja jutellen kurssikavereiden kanssa.

Vaikken ihan kaikkia kurssilaisia ta-vannutkaan, minulle jäi tunne, ettei kovin koulumaiselta kurssin tunnel-ma tunnu, sillä jokainen auttaa toinen toistaan. Yhdessä keskustellaan ja vaih-detaan kuulumisia. Kurssilla nautitaan myös ahkeruuskahvit, joihin jokainen tuo vuorollaan kahvinisut. Turvallisuus ja turvavälineiden käyt-tö ovat avain asemassa tällä kurssilla, silla porakoneet, sahat ja hiomakoneet ovat ammattilaitteita, joita käytettäes-sä vaaditaan huolellisuutta ja tarkkaa-vaisuutta. Näin jo yli 80 vuoden ajan Savonlin-nassa toimiva Linnalan Setlementti ra-

kentaa siltoja ihmiseltä ihmiselle, eh-käisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, tuo nuoret ja vanhat samoihin toimin-toihin ja luo mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin meille kaikille. Savonran-nalla opetusta on Savonrannan koulul-la, Sampolassa, Vuokalan myllyllä sekä Rönkkötalossa. Erilaisten kädentaitojen lisäksi voi Savonrannalla opiskella myös musiikkia ja tietotekniikkaa. Linnalan rehtorin/ toiminnanjohta-jan Tapio Keinäsen mukaan myös jat-kossa saamme osallistua kursseille, sil-lä ryhmäkoot säilynevät ennallaan. Toivon, että jokainen löytää itselleen mieleisen harrastuksen Linnalan kurs-sien tarjonnasta, etteivät kurssit lopu täältä kotikylältämme.

Kädentaitoja ihmetellen: Kerttu Kyöttinen

Opiston kursseilla ennättää myös vaihtamaan kuulumisia töiden lomassa. Yksi kurssin konkareista on Yrjö Wahl (vas), joka on ennättänyt ihastuttaa käyttötava-roillaan myös sukulaisiaan ja kurssin entinen vetäjä Ilkka Hirvonen, jolla on tänä keväänä ollut työn alla visakoivun muuttaminen mukeiksi ja kuksiksi.

30

Savonrannan Sanomissa 2/2016 ja 1/2018 olen kirjoittanut afganistani-laisen nuoren turvapaikanhakijan vai-keasta matkasta Suomeen ja vaike-uksista saada oleskelulupaa Maahan-muuttovirastolta. Savonrantalaiset ovat useaan otteeseen kyselleet, että mitä Rezalle nyt kuuluu?

Reza aloitti ammattikoulun putki-asentajalinjalla Savonlinnassa syksyllä 2017. Hän opiskeli ahkerasti ja valmis-tui joulukuussa 2018 putkiasentajaksi puolessatoista vuodessa. Opiskelu kes-tää normaalisti kolme vuotta. Täytyy nostaa hattua Rezalle, koska hän teki tutkinnon puolta lyhyemmässä ajassa ja vielä itselleen vieraalla kielellä.

Samanaikaisesti ammattikoulun kans-sa Reza aloitti lukio-opinnot Savonlin-nan Lyseon aikuislukiossa. Hän opis-keli siellä iltaisin. Saatuaan todistuksen ammattikoulusta hän siirtyi opiskeli-jaksi päivälukioon. – Jos olisin saanut kotimaassani mahdollisuuden opiskella, niin olisin jo pitkällä. Olen kiitollinen Suomelle siitä, että se tarjoaa minulle mahdolli-suuden nyt opiskella, sanoo Reza.

Rezan haaveena on opiskella ahkeras-ti läpi kesän ja kirjoittaa syksyllä mah-dollisimman monta ainetta ylioppi-laskirjoituksissa. Sen jälkeen mieles-

Reza nauttii opiskelustato-opintoja, koska haluaisin asianaja-jaksi. Olen joutunut oleskelulupapro-sessin aikana tekemisiin asianajajien kanssa ja arvostan heitä suuresti.

Savonranta on Rezalle tärkeä paikka. Hän vietti viime joulun Savonrannal-la ja kävi lukion talviloman aikana aut-tamassa Vaahermäen tilalla lampaiden keritsemisessä. Reza käy kotonaan Sa-vonrannalla aina, kun se on mahdol-lista.

– Olen iloinen ja kiitollinen, kun mi-nulla on oma perhe Savonrannalla. Mi-nulla on äiti ja isä, joiden puoleen voin kääntyä, kun jokin asia askarruttaa, iloitsee Reza ja katsoo luottavaisesti tu-levaisuuteen.

Raija HeikkiläSavonranta

Reza iloitsee saamastaan matkustusasiakirjasta. Hän on käynyt jo Italiassa.

Reza nauttii opiskelusta nyt, koska lap-sena hänellä ei ollut siihen mahdolli-suutta.

sä siintää jatko-opiskelu joko ammatti-korkeakoulussa tai yliopistossa.

– Ajattelin ensin, että pyrin ammat-tikorkeakouluun, ja minusta tulee in-sinööri. Nyt olen miettinyt jo yliopis-

PolttopuutaItse haettuna tai kotiin toimitettuna

Pilkekonevuokrausinfo@puumaaoy.fi040-5458317

31

lauantaina 15.6.2019 klo 10–14

Koko Savonrannan kaupunginosa muuttuu nel-jän tunnin ajaksi suureksi kirpputorialueeksi! Kuka tahansa voi tuolloin laittaa kirpputorin omal-le pihalleen Kirpputorisuunnistuksella ei ole var-sinaista järjestäjää, jokainen vastuussa omasta toiminnasta. Kaikki myyntipaikat kootaan samalle kartalle, jonka mukaan ostajat voivat suunnistaa teke-mään löytöjä!Karttoja saatavilla ti 11.6. alkaen kirjastosta, Kyläpuodista ja Salesta. Ilmoittaudu rohkeasti mukaan 7.6. mennessä sähköpostilla maija.kapanen@savonlinna.fi

(nimi, osoite, lyhyt kuvaus mitä myynnissä & onko kirpputorillasi muitakin myyjiä)

KIRPPUTORISUUNNISTUSTASAVONRANNALLA

Palvelemme 3.6.-26.8.

MA-LA 8-21SU 9-18 TERVETULOA!

Sale SavonrantaKolmitähkäntie 2bpuh. 010 76 40720(0,0835 €/puh. +0,1209 €/min)

Ikimuistoissa”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.”

Päivä piirtää sateensupinoita ikkunalaudalle, pisarat tanssivat.- kuuntelen-miten ikävä vyöryy, sinun kasvojasi heijastaa.Sydämeeni talletan ne hetket naurut, laulut -tunnen kuinka- tanssit enkelintanssia pilvien päällä, ilman kipuja ilman surua.Oi, miten kauniisti elämä piirtää jalanjälkiisi kukkaniittyjä.

Kerttu Kyöttinen 4.5.2019

32

Toistakymmentä kilometriä luotee-seen Savonrannasta sijaitsee Kakon-vuori. Aivan Kakonsalon luonnonsuo-jelualueen kainalossa. Pohjoisosiltaan kakonvuori kuuluu Natura-2000 suojeluohjelmaan. Suo-men mittakaavassa kyseessä on todel-

ERÄMAINEN JA JYLHÄ KAKONVUORI

la vuori, jonka huippu on liki parisataa metriä nykyisen merenpinnan yläpuo-lella. Lähes koko järvi-Suomi on hyvin ki-vikkoista ja kallioista. Kalliot kuulu-vat Suomen luontoon tärkeänä osana siinä kuin meri, järvet, metsät ja suot.

Savonrannan luonnossa vuorottelevat kallioiset metsät ja vesistöt. Itäisen Suomen suot ovat pieniä ja etupäässä erilaisia rämeitä ja korpirä-meitä. Suuret avosuot puuttuvat tasai-sen Pohjanmaan tapaan lähes koko-naan. Myös Kakonvuoren kalliopai-nanteisiin on syntynyt pienimuotoisia suolaikkuja. Pohjois-Suomen vaaroilla muun muassa Kuusamossa on ns. rin-nesuot varsin yleisiä. Savonrannan vuoret kuuluvat vuo-riseen ylänköön, joka jatkuu Savosta Kainuuseen ja siitä Lappiin. Suomen matalasta vuoristosta käytetään yleise-nä myös nimitystä jäännösvuoret, jois-ta osan otaksutaan olleen aikoinaan huomattavasti korkeampia kuin nykyi-sin. Suomen nykyinen korkokuva on hyvin matala ja tasainen. Se, että itäinen Suomi on korkeampaa maastoltaan kuin vaikkapa Pohjanmaa, johtuu osaksi kovemmista ja näin ollen kestävimmistä kivilajeista. Moni retkei-lijä onkin varmaan pannut merkille Sa-vonrannan komeat graniittikalliot.

Poronjäkälä viihtyy hyvin avarissa Kalliomänniköissä. Vaarojen ja vuorien lakimetsät kasvavat vaikeissa olosuhteissa ja puut eivät kelpaat useinkaan talouskäyttöön.

Leppälintu on karujen rämeiden ja kalliometsien lintu. Kuvassa on naaras leppälintu.

33

ERÄMAINEN JA JYLHÄ KAKONVUORI

Kallioimarre on sitkeä kasvi ja kestää hyvin kuivuutta.

Retkeilijän kannalta Kakonvuori on varsin haasteellinen ja huonolla kun-nolla ei kannata paikoin kiviseen ja lohkareiseen maastoon lähteä. Veden ja jään irrottamat lohkareet ovat pai-koin hyvin kookkaita. Pystysuorien, yli kymmenmetrisien jyrkänteiden alle on vaarallistakin mennä. Parasta aikaa retkeilyyn on touko- ja kesäkuu, jolloin jo lähes kaikki muut-tolinnut ovat palanneet. Vaikka pesiviä pareja ei karussa kalliomaastossa pal-jon ole, on lajisto monipuolinen. Hyvi-nä myyrävuosina pesivät niin viirupöl-lö kuin myös huuhkaja. Alueen metsät ovat osittain hakattuja ja istutettuja, eli juuri viirupöllön mieleen. Myös vanhaa metsää löytyy ja osa puustosta on päässyt kelottumaan. Monet reilut kymmenmetriset män-nynkäkkärät saattavat olla satojakin vuosia vanhoja.

Kolopesijöitä löytyy runsaasti kuten ti-aisia, kirjosieppoja ja leppälintuja. Myös käki on yleinen pesijä, varsinkin leppä-

lintujen koloissa. Vuorenaluskivikoissa pesivät muun muassa kivitaskut ja pyyt viheltelevät pienissä korpilaikuissa. Yölaulajien parhaimmistoa on lau-lurastas, joka pystyy kilpailemaan tai-

turuudessa jopa satakielen kanssa. Kal-lioisilla karukkokankailla laulurastaan parimäärät ovat pieniä. Laulurastas on vaatimaton biotoo-pin suhteen. Vaatimuksena on yleen-sä vain havupuusto ja mielellään kuusi. Kallioilla myös mänty ja kataja kelpaa-vat. Toisin kuin peippo tai moni muu lintu, laulurastas kykenee säveltämään aina uuden laulun. Kakonvuoren kasvillisuus on varsin niukkaa. Pääosassa ovat puolukka, ka-nerva ja poronjäkälä. Kivenlohkareilla kasvaa kallioimarretta. Kasvistollises-ta mielenkiintoisimpia ovat jyrkänteil-lä ja louhikoissa kasvavat lukuisat sam-malet. Kuten kallio-omenasammal ja kiviturkkisammal. Kallioisilla ja vaikeakulkuisilla vuo-rilla retkeily on haastavaa ja toisinaan vaarallistakin. Lämpöisillä kallioil-la paistattelevat päivää myös lukuisat kyyt, joten kumisaappaat ovat ehdoton retkivaruste.

teksti ja kuvat Jarmo Vacklin

Haavan keltajäkälä viihtyy myös kallioilla ja louhikoissa. Haavankeltajäkälä leviää muun muassa tuulen kuljettamien jäkälän murujen avulla.

34

Jokaisessa kodissa arkisissa askareissa kuten siivoamisessa, liikkumisessa tai remontoidessa syntyy vaarallisia jät-teitä. Moni ei tule ajatelleeksi, että esi-merkiksi kosmetiikka tai harrastusvä-lineiden huoltamisessa käytetyt aineet ovat jätteinä vaarallisia. Yleisimpiä kotoa löytyviä vaarallisia jätteitä ovat muun muassa pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paris-tot, akut, öljyt ja maalit. Näiden tuot-teiden sisältämät vaaralliset aineet ai-heuttavat väärään paikkaan joutues-saan pieninäkin pitoisuuksina haittaa terveydelle tai ympäristölle. Syntyvän jätteen määrää on kui-tenkin mahdollista vähentää, ja käyt-tää jopa kokonaan korvaavia tuottei-ta. Hankkimalla vain tarvittavan mää-rän esimerkiksi maalia, pesuaineita tai kosmetiikkaa sekä käyttämällä ne lop-puun, vältetään vaarallisen jätteen syn-tymistä. Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemä-riin, luontoon tai kodin jäteastiaan. Ne onkin hyvä viedä asianmukaiseen ke-räykseen heti – vaaraa on turha säilyt-tää kotona.

Tiesitkö tämän?• Vaarallisen jätteen keräyksen järjes-

tämisestä vastaa kunnallinen jätelai-toksesi, Savonlinnan Seudun Jäte-huolto Oy.

• Töitä vaarojen vähentämiseksi teh-dään muun muassa järjestämällä vaarallisten jätteiden kiertäviä ke-räyksiä kesäisin koko toimialueella. Aikataulut löytyvät jätehuoltoyhtiön nettisivuilta sekä paikallislehdestä.

Ethän säilö vaaraa kotona!• Savonlinnan Seudun Jätehuolto

Oy:n ylläpitämiä vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoja ovat Nousialan jäteasema Savonlinnassa sekä Keri-mäen ja Rantasalmen pienjätease-mat. Lisäksi Savonrannan jätepis-teellä on autopäivystys joka kuukau-den toinen arkikeskiviikko klo 15–17. Punkaharjun torialueella vaa-rallisen jätteen keräysauto päivystää joka kuukauden ensimmäinen arki-keskiviikko klo 15–17.

• Lääkejätteet tulee palauttaa apteek-kiin. Kunnan jätelaitos toimittaa

Vaarallisten jätteiden aluekeräysKeräyspaikoilla otetaan veloituksetta vastaan kotitalouksien jäteöljyjä ja muita vaa-rallisia jätteitä esim. akkuja, loisteputkia, öljynsuodattimia, maaleja ja liuottimia. Kylmälaitteita sekä sähkö- ja elektroniikkaromua ei oteta vastaan. Jätteen tuoja on velvollinen huolehtimaan kuljetusastiat ja -välineet pois keräyspaikalta. Yli 200 litran jäteöljyeristä voi tilata maksuttoman noudon Fortumin asiakaspal-velusta p. 010 755 1625.

Savonranta ja Enonkoski tiistai 16.7.Rönkönvaaran kylätalo, Rönkönvaarantie 801, 58390 Rönkönvaara 9.00–9.20 Vanha kauppa, Säimenentie 636, 58360 Säimen 9.40–10.00 Jätepiste/Laamasen varikko, Teollisuustie 7, 58300 Savonranta 10.30–11.00 Ekopiste/levike, Syvälahdentie 11, 58300 Savonranta 11.20–11.40 Leipämäki ekopiste/levike, Enonkoskentie 6500, 58300 Savonranta 13.20–13.35 Maamiesseurantalo Talkootupa, Ihamaniementie 861, 58180 Ihamaniemi 14.15–14.35Urheilukentän levike, Laasalantie 7, 58175 Enonkoski 15.30–15.45 Simanalan vanha koulu, Enonkoskentie 1945, 58170 Simanala 16.00–16.15

Remontoidessa voi vaarallisen jätteen määrää vähentää laskemalla tarvitta-vien materiaalien kulutus tarkasti. Esi-merkiksi maalipurkista voi tutkia tieto-ja maalin riittoisuudesta, oikeista työ-välineistä sekä maalin säilytyksestä.

lääkejätteet asianmukaiseen käsitte-lyyn.

• Paristojen ja kannettavien akkujen palautuspisteitä on puolestaan niitä myyvien liikkeiden yhteydessä.

• Lähimmän vaarallisen jätteen kerä-yspisteen löydät kierratys.info -si-vustolta.

Lisätietoja:www.savonlinna.fi/jatehuoltowww.vaarallinenjate.fiwww.kierratys.info

35

Puh. 0400 543 181kylapuoti@gmail.com

Puh. 040 676 4888kahvila.sara@gmail.com

ma–pe 8.30–16la 8.30–13

ma–pe 7–16la 8–13

Lounas klo 11.00 - 14.00

- Nurmenleikkuut- Pensasleikkuut- Haravoinnit- Lumityöt- Pikkukorjaukset- Mökkivahtipalvelut- Kiinteistöaputyöt- Tuurauspalvelut yrityksille- Tavarakuljetukset- Muuttopalvelut pakettiautolla ja peräkärryllä- Renkaanvaihdot- Mönkijöiden lisätarvikkeet ja hydrauliikka-asennukset

Puhelin: 040 512 9952

Sähköposti: penninhyrra@gmail.com

Sakke Väntsi Kangastie 1, 58300 Savonranta

www.polarstone.fi

Sahakuja 6, Savonrantainfo@polarstone.fi • p. 015 679320

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan tuotantoomme ja tyylikkäisiin valmismalleihimme, sekä suunnittelemaan unelmiesi tulisijan!

Laadukkaat vuolukiviset takat, leivinuunit, grillit, liedet ja

yhdistelmätulisijat

36

Vuokalan ja Oriveden nimihistoriasta

Ruotsin kieltä: Orivesi onkin ’kivikoiden vesi’ ja Vuokala ’sula virta’

Metsänhoitaja ja matkailuopas Il-mari Kososen mukaan kielentutkijoil-la on ollut vaikeuksia selittää, mistä on saanut nimensä Saimaaseen kuuluva noin 60 km pitkä järvi Orivesi, joka si-jaitsee Savonrannalta pohjoiseen yltä-en aina Liperiin saakka. Asiakirjoihin nimi on tullut var-sin myöhään, sillä vasta vuonna 1618 asiakirjoissa on olleet nimen muodot Årichvesi siön (’järvi’) ja Oriwesi siön.Vuonna 2007 julkaistussa Suomalaises-sa paikannimikirjassa on arvelu Orive-den nimestä: Nimiryppään kantani-meen sisältyy ilmeisesti orih, joka tar-koittaa oria eli uroshevosta. Kosonen kuitenkin epäilee arve-lun paikkansapitävyyttä, sillä paikal-la ei ole yhtään mitään, mikä liittyisi uroshevosiin. Sanaa ori käytettiin ylei-sesti maastopaikkojen nimissä silloin, kun alueella oli joku heinäinen saari

oli saari, jonne orivarsat vietiin kesäk-si laitumelle. – Sellaista saarta ei ole Oriveden saarissa, yhdenkään saaren nimi kun ei järvessä ole Orisaari, toteaa Kosonen.

Savonrannalla Vuokalanvirran ni-men toisena nimenä on Orivirta. Sen itäpuolella on mantereen ja saarten vä-lissä Orisalmi ja eteläpuolella on myös Oriniemi, joka on Kososen mukaan paikka, joka on tuon Ori-nimiryppään peruste. Mutta mitä on lopulta paikan Ori- noissa nimissä? Kososen mukaan selitys löytyy yllät-tävältä taholta ja yllättävästä kielestä. Ruotsin kielessä on sana horg tarkoit-taen ’kivikkoryhmä’. Tuo sana on eräis-sä paikannimissä saanut muodon Hor-ja. Mutta vanha ruotsin kieli ja myös suomen kieli jätti usein pois sananal-kuisen, heikosti lausuttavan h:n ja sii-tä syystä tuo ruotsin sana on sitten pai-kannimien suomalaistuneissa muo-doissa saanut muodon Orja-, Orhais-ten-, Orhi- ja Orih-, Ori-. Vaikka pe-

russana olikin tuo horg, ’kivikkoryh-mä’. Kaikki paikkakuntalaiset tietävät, että Oriniemen maastossa on tavat-toman paljon kivikoiden ryhmiä. Ki-vikoita ovat myös rannat täynnä. Ki-vikoita on järvessä pitkinä kivijatoi-na. Niitä on myös Paasniemen ja Ruo-koniemen puolella sekä Hankavaaran rannoillakin. Kosonen selittää kivikoiden synnyn: – Kun miljoonia vuosia sitten val-tava meteori iskeytyi Paasselkään, se teki sen reunoille korkeita vuoria. Jää-kauden valtavat jäämassa sitten liikku-essaan pirstoivat noita vuoria paikalle laajoiksi kivikoiksi.

Vuokala on sula virta. Nimen Vuokala perustetta kertoo Kosonen samalla ta-voin etsineensä vanhasta skandinaavi-kielestä. Kun paikan virta on niin vuolas, ovat jäät heikkoja ja sulavat varhain ke-väällä. Erityisesti talviaikaan virta on ollut jääteitä kulkeville hankala ja vaa-

Aikoinaan Vuokalanvirta ja Orivirta olivat seudun metsästäjäasukkaille tärkeitä peuranpyyntivirtoja. Kun metsäpeurat loppu-syksyllä vaelsivat pohjoiseen ja uivat virran yli, niin metsästäjät vaanivat niitä vastarannalla. Lappalaiset eivät perustaneet tal-vikyliään virran varrelle, vaan perustivat ne pohjoisemmas Säimeneen ja Lapinkylään. Samalla annettiin peurojen vaeltaa ete-lään virran yli nykyisen kirkonkylän seudulla ja tulla syksyisin virtaan tapettaviksi. Piirros Linevski Siperiasta.

37

Vuokalan ja Oriveden nimihistoriastarallinen ylittää ja varhaisten matkaaji-en on pitänyt kiertää salmi kaukaa jär-vellä kantavia jäitä pitkin. – Tuollaisia sulien virtojen paikkoja ja maastossa sulina pysyvien vuolaiden lähteiden puroja ruotsinkieliset sanoi-vat sanalla vok. Tuo pitkällä oo:lla ään-netty sana sai sitten suomalaiskielessä muodon Vuok- ja tällä paikalla suoma-laispäätteellä muodon Vuokala. Vuokalan kylän ja Vuokalanjärven nimen peruste on siis paikan isompi, sulana pysynyt virta. Kososen mukaan Vuokalan on pai-kan nimenä ollut varsin pitkään, ja vasta vuodesta 1833 alkaen paikkaa on alettu sanoa myös nimellä Savonranta. Hänen mukaansa Vuok-alkuisia pai-kannimiä on eri seuduilla lukuisia, ja aina ne kertovat sulista virroista ja läh-devirroista. On esimerkiksi Sotkamon Vuokatti sulan virtansa maastossa.

Savonrannalla on muutakin ruotsin sanastoa paikannimissä. Kirkonky-län edustalla on Ryttyselkä ja on Rytty-niemi ja nimissä tuo Rytty- on ruotsin sana gryt, sekin tarkoittaen ’kivikkoa’. Säimenenniemellä talon nimessä Pyö-tikkö on ruotsin sana böte tarkoittaen ’vartio-ja merkkitulipaikkaa’ niemellä. Kososen kertoo, että kielitieteilijöi-den mukaan suomenkielisellä seudulla paikannimissä ei saisi olla jotain kau-kaisen skandinaavikielen sanastoa. Hänen käsityksensä on, että jo rau-takaudella, 1500 vuotta sitten skandi-naavikauppiaat liikkuivat myös näiden järviseutujen läpi kauppamatkoillaan. – Vaikka Savonrannalla ei tieten-kään asunut ketään ruotsinkielistä var-haisina aikoina, niin kauppamatkaa-jat huomasivat kesällä venematkoillaan nuo paikan rantojen silmiinpistävät, laajat kivikot ja sanoivat niistä paikkaa sanalla Horg, josta tuli sitten tuo Ori-.

Liikkuessaan talvisilla jääteillä hei-dän oli vältettävä sulia, vaarallisia vir-tapaikkoja ja siitä sanoivat virtaa ni-mellä Vok, josta tuli Vuokala. Samoilla paikoilla asuneilla saame-laisilla ja suomalaisilla oli paikoille toi-set nimet omassa kielenkäytössään. Kososen mukaan skandinaavikaup-piaat eivät ymmärtäneet niiden sisäl-töä eivätkä käyttäneet niitä vaan antoi-vat nimiä omista sanastoistaan. Näitä eivät paikan vakituiset asukkaat tieten-kään ymmärtäneet sisältönsä puolesta. Mutta kun termit olivat herrojen an-tamia nimiä, niin ne vakiintuivat ja py-syivät noita omalaatuisia muotojaan-kin myöten. Hänen mukaansa tällaisia muul-ta tulleiden, paikan läpi liikkuneiden ruotsinkielisten antamia paikannimiä on aika paljon eri suunnissa Suomessa. Jälleen kerran Kosonen esittää sel-vitysten osoittavan, että vanhoissa pai-kannimissä pääsääntöisesti perusteena ovat paikan maaston piirteet ja luon-non erikoisuudet.

Orivirran ja Vuokalan virran välistä ki-vikkoa.

38

- Teiden auraukset, lanaukset ym. kunnostukset- Tienreunojen raivaus energiapuukouralla tai ketjumurskaimella- Soraa, multaa, täytemaata- Jätevesijärjestelmät ym. kaivinkonetyöt- Tonttien raivaus ja risujen/puiden ajoa- Mökkitalkkarityöt

Kysy tarjous!Puh. 040 568 7178 // 044 576 9725

Sertifikaatit:ISO 14001/2015ISO 13485/2012ISO 9001/2015.

Terveydenhuoltolaitteiden ja teknologiatuotteidensopimusvalmistuspalvelut

Olemme toimineet vuodesta 1986alkaen Savonrannalla

Darekonin palveluksessa yhteensä yli 250 henkilöä

Teollisuustie 258300 Savonrantawww.darekon.fi

* Kaivinkone- ja traktorityöt

Vuokrataan lämmintä ja kylmää

tilaa veneille, autoille, moottori-

kelkoille ja -pyörille.

* Jätevesi- järjestelmien myynti- ja asennus* Likakaivojen tyhjennykset

KONEURAKOINTIARTO PESONEN

SÄIMEN

Puh. 050 581 5292

arto.pesonen@koneurakointipesonen.fiwww.koneurakointipesonen.fi

telakone 14,5 tpyöröalustainen

kone 12 t

Huom! Jätevesijärjestelmien tulee täyttää voimassa olevat puhdistusvaatimukset 31.10.2019 mennessä!

39

Savonlinna: Kerimäentie 4, 58200 KERIMÄKIpuh. 015-541146kosonen@matka-kosonen.fi

Joensuu: Jukolankatu 18, 80160 JOENSUUpuh. 040-5210300joensuu@matka-kosonen.fi

matka-kosonen.fi

Sähköurakointi Aki SairanenSavonranta Puh. 0500 917839

aki@sahkotyosavonranta.fi

SÄHKÖTYÖT

Likakaivojen tyhjennyksetlumien linkous

teiden lanaukset ja puunajot traktorilla

URHO KÄYHKÖHankalahdentie 60, 58300 SAVONRANTA

Puh. 0500 318 842

PUUTAVARAKULJETUKSET KULJETUS ESKO MAKKONEN OY

Puutikkoniementie 57,58300 SAVONRANTA

Puh. 040 583 6989

Mikko KäyhköSavonrantaPuh. 0440 979 617kayhko.mikko@gmail.com

SÄHKÖURAKOINTIA

44 0543180

Heikki Sairanen 044 504 4075heikki.sairanen@hemiservice.fiwww.hemiservice.fi