AffektitBarokkimusiikin

tunnetiloja jäljittämässä

Heidi Jakkula23.11.2010

”Musiikin ensisijainen tarkoitus onsynnyttää ja tyynnyttää

affekteja, tunnetiloja”

Sanojen ja sävelten suhde

Luther ”Musiikki ja sana, kaksi Jumalan voimakkaimmista ihmisille antamista lahjoista –teksti vaikuttaa järkeen, musiikki herättää sen henkiin”

Nucius&Herbst: ”vaikuttavien sanojen lista”

Vogt rohkaisi säveltäjää jäljittelemään maalaria ”maalaamalla kauniita tai kauhistuttavan elävän näköisiä kuvia kuulijan silmien eteen musiikin kautta

Monteverdi etsi musiikista ilmaisua ihmisen jokaiselle mielenliikkeelle, jokaiselle sanalle ja kielen kuviolle

Sanojen ja sävelten suhde

1600-luvun resitatiivissa ja soololaulussa määräsanoja ja –ilmaisusisältöjä -> ”kuviovarasto”

Käytettiin myös instrumentaalikuvioina, jolloin ne herättivät kuulijassa alkuperäisen sana- tai affektisisällön assosiaation

1600-luvun alussa ajatus tehdä kielestä ja dialogista musiikin perusta -> dramatiikka mukaan musiikkiin: perustelu, taivuttelu, kyseenalaistaminen, kieltäminen, konflikti -> musiikin kehityksen perusta

… herättää tunteita ja liikuttaa sielua ääripäihin saakka… luoda tunnetiloja, ei vain passiivisesti heijastella niitä… vetää kuulijan mukaan esityksen draamaan… kuulijan kokevan tunteet itsessään… hallita kuulijan tunteita musiikin kautta

Barokkisäveltäjäthalusivat…

Ihmiset jakautuvat neljään eri temperamentti-tyyppiin.

Jokaista temperamenttia edustaa tietty ruumiinneste.

Tunne syntyy prosessista, joka muuttaa ihmisen ruumiinnesteiden tasapainoa.

Miksi musiikki vaikuttaa

eri ihmisiin eri tavalla?

Sangviininen• veri, sydän• ilma, Merkurius• Rakkaus, ilo

Koleerinen• keltainen sappi, maksa• tuli, Mars• viha, raivo

Melankolinen• musta sappi, perna• maa, Saturnus• suru, tuska

Flegmaattinen• lima, aivot• vesi, Neptunus• rauhallisuus, kohtuullisuus, ilo ja suru

”Musiikki on sielun reaktio musiikin lukusuhteisiin,se on tiedostamatonta laskemista”

”Musiikki on lukusuhteita kuultavassa muodossa, lukusuhteet puolestaan ovat kaikkien luonnonilmiöiden perusta. Musiikin lukusuhteet aktivoivat elonhenget liikkeelle ja saavat aikaan

ruumiinnesteiden tuotannon. Toimiakseen täydellisesti musiikin ja tekstin on oltava sopusoinnussa ja yhteisymmärryksessä”

Ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija, tiedemies

Nykyaikaisen filosofian perustaja

Rationalisti, joka pyrki järjestelmällisesti epäilemään kaikkea mahdollista etsiessään pohjaa varmalle tiedolle

”Mielenliikutukset voimme yleisesti määritellä sielun havainnoiksi, aistimuksiksi tai järkytyksiksi… Niiden syynä, säilyttäjänä ja vahvistajana on elonhenkien liike… Sielu on yhteydessä koko ruumiin kanssa… Mielenliikutusten tärkein vaikutus on se, että ne kiihottavat ja järjestävät sielua tahtomaan sitä, mihin ne ruumista valmistavat”

Les Passions de l’âmeMielenliikutuksia

Ensimmäinen yrityskehittää kaikenkattava ja

systemaattinen teoriatunteille

Kuten luonto oli mahdollista kesyttää, samalla tavoin

voitaisiin hallita ihmismielen temperamentteja ja tunteita

musiikin avulla

Musiikki heijastelee harmonisilla suhteillaan

maailmankaikkeutta ja luonnonlakeja, jotka ihmissielu

automaattisesti tunnistaa ja reagoi niihin

”Kaikellejärjellinen

selitys, ymmärrys ja

kontrolli”

Saksalainen säveltäjä, kirjoittaja, laulaja, diplomaatti ja musiikkiteoreetikko

Merkittävin teos: ”VollkommenerKapellmeister” (Hamburg, 1739)

”Kaikki mikä esiintyy ilman tunnetta ei tarkoita mitään, ei saa mitään aikaan eikä ole minkään arvoista”

”Melodian tarkoitus on korvan tuntema mielihyvä, jonka kautta sielun tunteet heräävät”

”Jos haluaa harmonioin liikuttaa myös muita, täytyy osata, pelkästään oivallisia sointuja ja niiden yhdistelmiä käyttämällä, ilman sanoja, totuudenmukaisesti, ilmaista kaikki sydämen tuntemukset niin, että kuulija pystyy siitä, ikään kuin se olisi todellista puhetta, täydellisesti tajuamaan ja selvästi ymmärtämään asiain kulun, sen mielen, sen merkityksen ja painon… Sillä silloin se on ilo!”

VollkommenerKapellmeister –

Täydellinenkapellimestari

• eläydy omakohtaisesti affektiin, jota haluat esittää

• valitse affektisi tekstin ja sävellyksen päämäärän mukaan

• valitse affektiisi sopivat sävellajit, intervallit, soinnut, kadenssit, tempo, rytmi, kuviot ja herätä niillä kuulijan tunteet

• tutki tekstiä, etsi siitä vaikuttavia sanoja tai epäsuorasti ilmaistuja tunteita

• opettele säännöt, tutki olemassa olevia esimerkkejä, matki mestareita

Barokkisäveltäjän työkalupakki

Työkalupakin menetelmät olivat opittavissa ja opeteltavissa, säveltäminen on kuin käsityöläisammatti: työkaluilla rakentelua ja sommittelua. Sävellys ei ollut inspiraation tulos, ennemminkin harkitusti laskelmoitu.

Perusaffektit

Musiikin ”perusosat” -kuviot, sävellaji, rytmi, intervallit jne. Ilmaisevat:

• affekteja

• affektin intensiteettiä

• intensiteetin kasvamista tai vähenemistä

Ilo, riemu

VihaMielipaha

PelkoOnnettomuus

UpeusRöyhkeys

HämmästysIhailuHalu

RakkausSääli

HypotyposisAnabasis

KatabasisCirculatio

Passusdurisculus

ParrhesiaSuspiratio

Exclamatio

Mitä melodia ja kuviotmeille kertovat?

”Musiikin tarkoituksena on pelkkiensävelten ja niiden rytmin avulla tehdäeläväksi kaikki affektit yhtä hyvin kuin

paras puhuja”

- Neidthart -

• nouseva jännitys• energia, ilo, haltioituminen

• ylevyys, loistavuus, ylivoimaisuus

AnabasisNouseva suunta

• laskeva jännitys• suru, valitus, haikeus•Nöyryys, alamaisuus

• sorto, riippuvaisuus, alistuminen

KatabasisLaskeva suunta

• kiihtymys• viha

• dramaattiset ilmaisut• dramaattisfyysinen merkitys

Diminuutio

Pitkän sävelenjakamista useammalle

lyhyelle sävelelle,myös koristelua

• sulkeutuminen, epätoivo, toivottomuus• kevyt, tanssillinen eteneminen

• epäröinti, epävarmuus, päättämättömyys• keino valmistaa kohokohtaa viivyttämällä sitä

Circulatio

Ympäröiminen,piirittäminen

• kromaattinen kohta• esim. kromaattisesti laskeva ”Lamento-basso”

• suru, kaiho, alakulo• pelko, levottomuus, kauhu

• intervalleina y2, vä3, vä4 ylös tai alas, vä5 alas, y4 ylös

Passus

durisculusKovanpuoleinen

Kulku

Saltusduris

culusJokseenkin kova

hyppy

• jopa suositeltava affektia vahvistamassa• tunteikkuus, kaipuu, harras suru

• hellyys, rakastuminen• pelko

PoikkitelaSävelen ja sen kromaattisen muunnoksen

esiintyminen samaan aikaan tai toisiaan

seuraavina eri äänissä

• ilmaisullisesti väkevä kuvio• Liikkuu laajalla skaalalla, uskallettuja dissonansseja

• intohimoa, dramatiikkaa, tragiikkaa

Parrhesiavrt. poikkitela

• toistuvat lyhyet tauot nuottikuvassa• kaarilla yhdistetyt nuotit, joihin tauot syntyvät esitettäessä

• vetää henkeä, huoata• kaivata, himoita

Suspiratiohuokaus

• intervallihyppy ylöspäin• iloinen huudahdus = konsonanssi

• surullinen huudahdus = dissonanssi• p6 sopiva, ilmaisee surua valitusta, kaipuuta,

epätoivoa, tuskaa• voimakkaimmillaan aloittaessaan sävellyksen

Exclamatiohuudahdus

1:1 1:22:33:44:55:63:55:88:9

15:16

Mitä intervallit meille kertovat?

”Intervalleilla ja soinnuilla on tarkat matemaattiset arvonsa, musiikin

lukusuhteiden ja sielun välillä on vastaavuus.

Kun nämä korvan kautta kohtaavat ihmisen psyyken, ne vaikuttavat siihen osaan, joka vastaa soivia lukusuhteita ja saavat aikaan

affektin, vastaavan liikkeen sielussa. Lukusuhteet hallitsevat sekä ihmistä että

musiikkia.”

- Kircher 1650 -

Intervallien kertomaaPriimi (1:1) – edustaa Jumalaa

Kaiken musiikin lähtökohta

Täydellinen

Luomistyön lähtökohta

Oktaavi (1:2)– edustaa Jumalan poikaa

Yhtä, mutta silti erillinen

Kvintti (2:3)– edustaa Pyhää henkeä

Täydentää pyhän kolmiyhteyden

Kvartti (3:4) – enkelien ja taivaan numero

Kosmisena numerona edustaa myös neljää elementtiä (maa, ilma, vesi, tuli)neljää vuodenaikaaneljää temperamenttityyppiä

Yhdistyy kolmisoinnussa pyhään kolmiyhteyteen

Suuri terssi (3:5)– edustaa ihmiskuntaa

Ihmisillä viisi aistia ja ”uloketta” (kädet, jalat ja pää)

Löytää täyttymyksensä ainoastaan jumalaisessa kontekstissa, kolmisoinnussa kvintin sisällä

Intervallien kertomaa

Täydelliset konsonanssitPu5: miehekäs, kiinteä, vahva

Pu4: juhlava, totinen

Epätäydelliset konsonanssitP3: pehmeä, herkkä, surullinen, rauhallinen

S3: iloinen, vilkas, liikkuva

P6: alakuloinen, pehmeä, herkkä

S6: iloinen, ylevä

Walther (1708)

Intervallien kertomaa

Mattheson (1739)suuret intevallit ilmaisevat iloa

Kirnberger (1776)Nouseva seksti: iloinen, kiivas

Laskeva seksti: hyvin rauhoittava

Quanz (1752)Pienet intervalliliikkeet ilmaisevat surua, herkkyyttä, imartelua

Suuret liikkeet ilmaisevat iloa ja loistonhalua

Intervallien kertomaa

Sointujen kertomaa

Kolmisointu – Trias harmonicaAbsoluuttinen keskus, pyhän kolmiyhteyden symboli

Lepäävä, täydellinen

Saa merkityksensä vasta dissonanssin kautta

DissonansseistaMitä voimakkaampi dissonanssi, sitä voimakkaampi affekti

Mitä rajummat modulaatiot, sitä rajumpi vaikutus

Mitä sävellajit meille kertovat?

Sävellajien luonne on riippuvainen temperoinnista.

Tasavireisessä temperoinnissa erilaisuus on helppo kieltää, muissa

temperoinneissa puolestaan ei

C – iloinen, kyltymätön

D – iloinen, terävä, suuri, itsepäinen, herkullinen

Es – pateettinen, vakava, valittava

E – kuolettavan surullinen, epätoivoinen

F – jalomielinen, kestävä rakkaus

G – sekä iloinen että vakava

A – valittava, mutta voi loistaa

B – vahva ja komea

c – surullinen, synkkä, rakastettava

d – rauhallinen, miellyttävä, suuri

e – surullinen, syvämietteinen

f – musta, avuttoman melankolinen, kuolemankauhu

g – kaunein sävellaji, aika vakava mutta rakastettava, hieman iloinen

a – valittava, kunniallinen, nukuttava

h – melankolinen, haluton

Duurit Mollit

Vielä sävellajeistaKirnberger: Jako kolmisointujen perusteella

Puhtaimmat: C, F, G, D, d, e, a, h

Vähemmän puhtaat: E, Fis, A, H, cis, dis, fis, gis

Vähiten puhtaat: Des, Es, As, B, c, f, g, b

Puhtaimmat sopivat parhaiten surullisiin affekteihin, mutta ne tekevät pian väsyttävän vaikutuksen, ryhmissä 2 & 3 enemmän luonnetta

Quanz (1752):

c-, f-, g- ja a-molli & Dis-duuri ilmentävät surua erityisesti adagiolla merkityssä sävellyksessä, adagio vielä tavallista hitaampi

Tietyn sävellajin ja adagio-merkinnän yhteys suruun

PassusdurisculusSaltusdurisculus

PoikkitelaParrhesia

SuspiratioExclamatio

SuruValitus

Mollit, tietyt duurit

DissonanssitRinnakkaiset

kvintitHidas tempo

KatabasisPienet

intervalliliikkeetSekstisoinnutPienet terssit

Vastaanpanevarytmi

Voimakkaat modulaatiot

IloRiemuDuurit ja tietyt

mollitSuuret

intervallihypytKonsonanssitNopea tempo

Eloisa rytmiAnabasisCirculatio

Kvartteja, kvinttejäPieniä, koristeellisia

nuottiarvojaRauhallisia sointuja

”Tarkoitus on rakentaa osasista uusi kokonaisuus ja tajuta niiden merkitys. Yksityiskohdilla on merkitystä vain

suhteessa kokonaisuuteen.”

”Puhuvassa musiikissa ei ole milloinkaan kysymys pelkästään soinnin kauneudesta: se on täynnä intohimoa, täynnä sieluun

tunkevia, usein julmiakin ristiriitoja, jotka kuitenkin useimmiten laukeavat.”

Lähteet

Enzio Forsblom: Mimesis – Bachin urkuteosten affekti-ilmaisua etsimässä Veijo Murtomäki: Länsimaisen taidemusiikin historia, moduli 2: barokki (tekstiosa)Bartel: MusicaPoeticahttp://books.google.fi/books?id=p45OwxQB05YC&lpg=PP1&ots=vEad28V7ZH&dq=musical-rhetorical%20figures&pg=PA29#v=onepage&q&f=truehttp://en.wikipedia.org/wiki/Johann_Mattheson (luettu 12.11.2010)René Descartes: Teoksia ja kirjeitäNicolasHarnoncourt: Puhuva musiikkiValikoituja kuvioita (koonnut Harri Wessman)