Anita Rubin & Hannu LinturiTulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Otavan Opiston Osuuskunta

www.tse.fi/tutu, www.edelphi.fi

Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030:

AJATUKSIA TULEVAISUUDEN KOULUTUSMAAILMASTA

2

Rob Gonsalves New Moon Eclipsed

3

Delfoi-barometrin arkkitehtuuri

Kaksi paneelia, 37-38 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa

Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet

Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne.

1. kierros: neljä perusmittaria2. kierros: tarkistukset, laajennukset3. kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleis-

sivistysosio

4

Mikä on Delfoi?

Kyselymenetelmä, jonka avulla saadaan esille asiantuntijoiden perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.

• Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms. tulevaisuutta.

• Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).

• Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia tai monitahoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla.

5

Delfoin piirteitä

• Anonyymiys mielipiteiden autenttisuus, aitous ja alku-peräisyys

• argumentteja tai konsensusta tuottavat kommenttikierrokset eli iteraatio mahdollisuus myös korkeassa asemassa oleville asiantuntijoille muuttaa mielipidettään ilman pelkoa tieteellisen uskottavuuden vähenemisestä;

• auktoriteettien ja vahvojen mielipidejohtajien merkityksen väheneminen mielipiteiden tasa-arvo (myös vähemmän tunnetut, nuoret, väheksytyt ja epä-muodikkaita paradigmoja seuraavat ym. saavat oman poikkeavankin mielipiteensä esiin ja muiden arvioitavaksi riippumattomuus työ- ym. rooleista ja asemista;

• perusteltu palaute tuo esiin myös hiljaista tietoa.

6

Barometrin teemat aineistoanalyysistä

7

Barometrin tavoitteet

Seuranta• kerran vuodessa• aikasarja

Kommunikointi• kommentointi, argumentointi• dialogit

Fokusointi ja dialogit• ajankohtaiset kiistakysymykset• mittarien uudistaminen

Laajentaminen ja keskustelut• opettajat, koulut• vanhemmat• kunnat, päättäjät, yritykset• media, kokeilu, tutkimus

Muistin kartuttaminen

Viisauden kartuttaminen

Ymmärryksen syventäminen

Tiedon syventäminen

8

Arvot, päämäärätja tavoitteet

Toiminta-ympäristö

Toiminta, yhteisö, koulu

Tieto, taito, oppiminen

Barometrin teemat

OTAVAOTAVA

DEMOS TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

9

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

Paneelien teemajako

• koulu• opetus

sisä

• tieto• taito• oppiminen

yhteinen • ympäristö• yhteiskunta

ulko

10

kiista

•Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi.

dialog

i

•Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi.

ratkaisu

•Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Tulevaisuusteesien tulokset

11

Kiistakysymyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation

oppiminen

Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-

oppiminen vs. asiantuntijuus

Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta keikkaopettajafirmat, etäopetus jne. ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen

Englanti oppimisen kieleksi moni- vai monokulttuuristuminen?

Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keino-tekoiset

virtuaalisuhteet

kiista

12

Ristiintaulukointi

ei-todennäköinen ja

toivottava

todennäköinen ja toivottava

ei-todennäköinen ja

ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

13

Väittämä: Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

Asiantuntijamielipide tuotti jakautuneen tuloksen: ryhmäoppimista piti sekä toivottavana että ei-toivottavana hiukan yli 40% vastaajista. Todennäköisyyden kohdalla hiukan harvempi (37%) uskoi tähän kuin ei-uskonut (42%).

Työelämässä lisääntyy tiimi- ja prosessipohjainen tekemisen tapa, ja myös koulu seuraa vallitsevaa organisoitumisen mallia. Kukin oppija oppii erilaista ja omien edellytystensä edellyttämällä tavalla mutta silti yhteisen tavoitteen ja suunnitelman mukaan.

Oppiminen ryhmissä

14

Oppiminen ryhmissä

15

Väittämä: Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.

Käsitykset jakautuivat todennäköisyyden osalta melkein tasan: 47% puolesta ja 41% vastaan. Toivottavuudessa sen sijaan nousi voimakas ero. Keikkaopettajuutta vastusti 75% ja kannatti 16% vastaajista.

Keikkaopettajuuden todennäköinen toteutuminen ja ei-toivot-tavuus olivat ristiriidassa ja se ilmentää tietynlaista fatalistista – reaktiivista – asennetta: tämä vain tapahtuu emmekä voi asialle mitään. Perusteluissa korostuivat mm. Epätasa-arvoisuuden lisääntyminen, hyvän opettajuuden kannalta epäolennaisten ominaisuuksien korostaminen ja vääränlaiseksi koetun kilpailun lisääntyminen.

Ulkoistettu opetus

16

Ulkoistettu opetus

17

Väittämä: Suurissa kaupungeissa joka toinen perhe valitsee lapsilleen englanninkielisen perusopetuksen. Asiantuntijoista noin joka neljäs arveli, että suomi säilyy opetuksen kielenä myös kaupungeissa, kun 60% oli väittämän kanssa samaa mieltä. Toivottavana englanninkielisyyden lisääntymistä piti joka neljäs ja ei-toivottavana hiukan yli puolet.

Englanninkielisyyden lisääntyminen nähtiin toisaalta elin-tärkeänä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Toisaalta koettiin, että kieli on tärkeä identiteetin tekijä ja pienen kansan oman kulttuurin perusta. Lisäksi englanninkielisen opetuksen lisääntyminen kaupungissa saattaa vastaajien mielestä lisätä alueellista eriarvoistumista koulujen sijainnin pohjalta.

Englanninkieli perusopetuksessa

18

Englanninkieli perusopetuksessa

19

Virtuaalimaailma

20

Englanninkieli perusopetuksessa

21

22

Monet mahdolliset tulevaisuudet

dialogi

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden

kunnioittaminenGlobalisaation alueelliset seuraukset fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioon-

ottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.Opetuksen toteuttamisen tavat Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteis-

kunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?Arviointi metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset

väliarvioinnit; yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmä-kohtaiset arviointikäytännöt

Yleissivistys opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva

oppija

23

Väittämä: Vuonna 2030 kunkin (perusopetuksen) vuosiluokan vastuuopettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulko-puolisten asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten avustajien, esi-merkiksi vanhempien avulla.

Asiantuntijamielipide tuotti tasaisen tuloksentiimiopettajuutta piti todennäköisenä 73% ja epätodennäköisenä joka viides. Toivottavana eri alojen opettajien nykyistä suurempaa yhteistyötä piti 85% vastaajista, joka viides ei osannut sanoa mielipidettään.

Tiimityöskentely nähtiin tulevaisuuden opetuksen muotona, jota ei juurikaan sellaisenaan kyseenalaistettu. Sen sijaan asiantintijoita askarrutti mm. Luovuus ja se, että tiimi-opettajuutta kehitettäisiin siten, ettei rakenteista tule liian pakottavia ja byrokraattisia.

Monialainen opetustiimi

24

Monialainen opetustiimi

25

Rob Gonsalves: Tributaries

26

Ratkaisukypsiksi hyväksyttyjä asioita

ratkaisu

Monta tapaa oppia ja opettaa ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itse-

opiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin koulu-oppimisen hyväksilukeminen;

osaamisen näyttötilaisuudet

Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen

Erilaisuuden huomioonottaminen yksilölliset tarpeet yhteistoiminnallisen oppimisen muodot

Opettajan tehtävän uudelleenarviointi moniammatillisuuden lisääntyminen

27

Väittämä: Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullis-tanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana"

Tämän väittämän kohdalla mielipiteet olivat hyvin selvästi yksimielisiä: lähes 90% vastaajista näki sosiaalisen median muutoksen väittämän mukaisella tavalla sekä todennäköisenä että merkityksellisnä.

Muutama vastaaja hiukan kyseenalaisti näin nopeaa muutosta, mutta silti vastaukset osoittavat huomattavaa yksimielisyyttä.

Opettajan työ ja sosiaalinen media

28

Opettajan työ ja sosiaalinen media

29

Vladimir Petrov:

The Flying Island

30

Viisi tulevaisuustarinaa (skenaariota)

Skenaario:• tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus• looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka

tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.

sisällöllisesti johdonmukainen uskottava mielenkiintoinen hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä.

…/…

31

1. Yhdentyvään Eurooppaan

• BAU (business as usual –malli), muutos määrällistä eikä laadullista• talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta tehokkuus• vahva individualismikehitys eriarvoistuminen

Koulutuspolitiikka:• lukukausimaksut• suuret tasoerot oppilaitosten välillä• englanninkielinen opetus• Kasvatetaan globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia.• Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien

osaamisvaatimusten jalkoihin väsyneet opettajat • osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit• isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu

32

• yhteiskunta ja elämä määrittyy rahalla• taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu tuottavuus• sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään voimakas

polarisaatio, toisaalta vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät

Koulutuspolitiikka:• Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta.• opetus verkossa, etänä lähiopetus kallista luksusta

maksukykyisille• Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille

tasokkaita opettajia vähän kurssitettuja eläkeläisiä• korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset

”kansankoulut”• pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus

oppilaat oirehtivat• alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä

2. …mut kaupal rikastuu

04/10/2023 33

Ed Miracle:

I told you so

34

3. Beg, steal and borrow

• Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi Kiinasta) Suomenkin talous kuralla

• Uuskansainvaellukset

Koulutuspolitiikka:• Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia

etä- ja verkko-opetus opetustehtävän ulkoistaminen.• alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot

eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus• opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla

kotikoulut, kotikouluosuuskunnat oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia

• keikkaopettajafirmat kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen: opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä.

• amatööriopettajien kurssitus iso business

35

• Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit perusturvallisuus järkkyy turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista

• Ympäristösyyllistäminen kyttäysmentaliteetti käännytään sisäänpäin ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi

• Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri

Koulutuspolitiikka:• uskonnollisuus eri uskontoryhmien omat (varakkaat)

uskontokoulut• pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut• kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi• vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi

tärkeää• hierarkiset, jäykät opettajatiimit• Yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä)• elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat

4. Kaukana kavala mailma

36

Arrestred Expansion

37

5. Sun kanssas katson maailmaa • Murros on ohi uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta• Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri

ja sivistys ovat avainteemoja• Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys

Koulutuspolitiikka:• englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen,

kulttuurinen, sosiaalinen)• opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus

korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus• moniammatilliset opettajatiimit ilmiöpohjaisuus• Oppijat opiskelevat ryhmissä välittämisen ideologia• vanhemmat mukana koulun toiminnassa• Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapaino-

hakuista , osallistavaa ja voimauttavaa.

38

CJ. gautampandey:

The importance of togetherness

39

Vuonna 2030

• Oppiaineet eivät kokonaan häviä, mutta kasvava osa kouluajasta käytetään ainerajat ylittävään teema- ja ilmiöopiskeluun.

• Yhdessäoppiminen kehittyy, mutta samalla yksilöllinen oppiminen lisääntyy.

• Sosiaalinen media mullistaa opetuksen.

• Oppilaiden taipumuksia ja lahjakkuuksia tukevat oppimispolut moninaistuvat.

Miten poluttaa uudet oppimisen väylät niin, ettei menetetä koulutuksen tasa-arvoa ja yhteiskunnallista luottamusta?

Esiin nousseita tuloksia ja ilmiöitä

40

Mitä koulussa pitäisi opettaa? Kenen arvoja koulu ja oppiminen edustaa / ajaa?

Miten koulua arvioidaan tulevaisuudessa? Mitä pitäisi arvioida? Miten oppimista arvioidaan? Mikä on tulevaisuuden PISA?

Pitäisikö koulua kehittää korkean keskiarvon vai huippujen perusteella ja suuntaan? Lisääntyykö tulevaisuuden koulussa eriarvoisuus?

Onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys? Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta?

Entä sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?

Koulun ja yhteiskunnan suhde

41

Suhtautuminen tulevaisuuteen

Virran vietävänä kellumisesta…

sopeutumiseen……

…ja ongelmien väistämisestä…

…innovatiivisuuteen

Sam Taylor:

wood-escape-artist

42

Vaikka oppimistulokset ovat nyt maailman huippuluokkaa, oppijoilla menee yhä huonommin. Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa

jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta? Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteis-kunnan

rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään, vaikka aikakausi on muuttunut?

Kysymmekö oikeita kysymyksiä? Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme? Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta

todellisuudesta vanhalla kielellä?

Oppimisen paikka yhteiskunnassa

04/10/2023 43

Rob Gonsalves:

Deluged

(Kuka uskaltaa kiivetä puuhun ja katsoa toisin?)

http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot/content/index

Oppimisen tulevaisuus-barometri 2030 on ladattavissa täältä:

44

Määrittyykö tulevaisuuden koulu yhä enemmän talouden ja tuottavuuden arvolähtökohdista vai pidämmekö kiinni laaja-alaisesta ja monipuolisesta sivistystavoitteesta? Koulu kulttuurin siirtoinstituutiona vai kulttuurin

aktiivisena, omaehtoisena ja osallistavana kehittäjänä? Kulttuuri yhteiskunnan arvoilmapiirissä kehitystä ja

päätöksentekoa ohjaavana tekijänä vai resursseja tuhlaavana käenpoikana?

Barometrin jatko

Seuraavassa visualisointi siitä, miten kiinnostunut opettaja voi osallistua barometrityöskentelyyn jatkossa Opetushallituksen maksaman Osaava opettaja -koulutuksen kautta.

Barometri 2011

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

1 - 2011 2 - 2011 3 - 2011 4 - 2011

eDelfoi-päivitys02.2011

"Kuuma"keskustelu

10.2011

eBarometri 1.012.2011

Mittarinkalibrointi

02.2011

Lukionvalmistelu-

ryhmä01.2011

eBarometribeta

09.2011

Barometrinvuosipäivitys

05.2011

"Kuuma"keskustelu

03.2011

Oppimisen tulevaisuus 2030

Barometri-raportti08.2011

Pilotti-koulut 211.2011

Pilotti-koulut 104.2011

Lukionmittari04.2011

Lukio-barometri-

mittari05.2011

Barometri-tiedotus06.2011

Lukio-tiedotus06.2011

Barometri-kalibrointi

11.2011

46

47

OPPIMISEN INSTITUUTIOT 2030

kolme piirrettä, kolme minuuttia

2030

(video)

opettaja

opetus

koulu

opiskelija

oppiminen

OPETTAJA 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa

TRENDI joka

vahvistuu

MUUTOS joka

mullistaa

“JOKERI” joka voi yllättää

10.04.2023 50

Kiitos että jaksoitte kuunnella!

Lisää tulevaisuus-tietoa verkossa osoitteessa www.tse.fi/tutu