Talotekniikan huolto ja energiakorjaukset

Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan

unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa

käytetään. BUILD UP SKILLS Finland -hanke on pääosin Älykäs energiahuolto Euroopassa -

ohjelman rahoittama.

• Sisäilma tuntuu tunkkaiselta sisälle tultaessa.

• Ikkunat ja peilit pysyvät pitkään huurussa kosteissa tiloissa.

• Venttiilit puuttuvat, ovat kiinni tai tukossa.

• Alipaine kuuluu suhinana ovea tai ikkunaa avattaessa.

• Paperiarkki ei pysy poistoventtiilissä kiinni.

• Ilmalämmityksessä on vaarana, että suuri ilmanvaihdon tarve aiheuttaa vedon tunnetta.

• Äänettömyys → ilmanvaihto on pois päältä.

• Ilmanvaihtokone pitää melua → mitoitettu liian pieneksi.

Merkkejä huonosti toimivasta ilmanvaihdosta

Ilmanvaihtokoneen huolto

Ilmanvaihtokoneen suodattimet on puhdistettava tai vaihdettava vähintään

kaksi kertaa vuodessa.

• Puhdistus tehdään aina siitepölykauden jälkeen.

Suodatinten puhdistus voidaan tehdä esimerkiksi

imuroimalla ja/tai paineilmasuihkulla.

• Suodattimet vaihdetaan uusiin samanlaisiin, kun suodatinten

likaantuminen heikentää ilmavirtausta. Ilmavirtauksen heikentyminen

lisää painehäviöitä ja puhallinten energian kulutusta, heikentää LTO

hyötysuhdetta ja huonontaa sisäilman laatua.

• Lämmöntalteenottokenno tai –kiekko irrotetaan ja pestään vedellä 2-3

vuoden välein. Pesuveteen voidaan hieman lisätä astianpesuainetta.

Laitteiden huollosta on tarkempia ohjeita valmistajan käyttö- ja huolto-

ohjeessa. IV-koneet on aina kytkettävä jännitteettömäksi huollon ajaksi.

Venttiilien ja kanavien huolto

• Venttiilin ilmarakoon muodostunut vaatepöly

imuroidaan vuosittain. Erityisesti kosteiden

tilojen poistoventtiilit vaativat puhdistusta.

• Tarvittaessa venttiili voidaan irrottaa ja puhdistaa

perusteellisemmin. Venttiilien säätöä ei saa

muuttaa, jotta tilojen painesuhteet eivät muuttuu.

• Ilmanvaihtokanavisto tulee nuohota

vähintään 10 vuoden välein.

• Vesikaton läpimenojen kunto ja vesitiiveys

tulee tarkastaa vuosittain.

Energian käytön seuranta

Huollon yhteydessä järjestelmän oikeanlainen toiminta tulee varmistaa.

• Onko energian kulutus ollut normaalia?

• Onko lämpötila ja ilmankosteus sopivalla tasolla?

• Ovatko tilojen käyttäjät tyytyväisiä?

• Onko tarvittu lisätuuletusta? Onko pidetty ikkunoita auki?

Energian myyjiltä ja siirtoyhtiöiltä saa tietoa, kuten

• käyttöpaikan energiankulutus

• vertailuja vastaavan tyyppisiin rakennuksiin

• hälytyksiä sähköpostiin lisääntyneestä energiankäytöstä

• korjausten ja lämmitystapamuutosten vaikutus kulutukseen.

Talotekniikan energiakorjaukset

Kirjoittajat ovat yksin vastuussa tämän oppimateriaalin sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan

unionin mielipidettä. EASME ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa siitä, miten siinä olevaa tietoa

käytetään. BUILD UP SKILLS Finland -hanke on pääosin Älykäs energiahuolto Euroopassa -

ohjelman rahoittama.

Talotekniikan energiakorjaukset

Energiakorjauksen impulssina on yleensä johonkin muuhun tavoitteeseen tähtäävä korjaustoimenpide kuten

• rakennusosan tai järjestelmän käyttöiän päättyminen, rikkoontuminen tai huollon kalleus

• viihtyvyys, vedon tunteen tai kylmäsäteilyn poistaminen

• sisäilman laadun parantaminen

• kiinteistön arvon säilyttäminen

• järjestelmien ja laitteiden päivittä-minen nykyvaatimusten mukaisiksi.

Kun joka tapauksessa korjaamisen aika koittaa, on syytä tarkastella myös energian säästön mahdollisuuksia.

…ja päinvastoin. Kun tehdään talotekniikan energia-korjauksia tulee tarkastella muutoksen vaikutuksia rakenteisiin ja käyttötapoihin.

Esimerkiksi, kun polttoon perustuva lämmitys muutetaan maalämmön käyttöön, niin

• painovoimaisen ilmanvaihdon teho laskee

• tarvitaan uusia toimintatapoja käyttäjiltä• ilmanvaihdon lisäämistä

• tuuletuksen lisäämistä

• pyykin kuivatustavan muutoksia

• pesutilojen lattioiden kuivaamista

• ”pannuhuoneen” lämpötila laskee• lämmityspatterin lisääminen

• lämmöneristyksen lisääminen.

Lämmitystavan muutos vaatii siis monen muunkin asian tarkastelua.

Lämmitystapavalinnoilla voidaanparantaa energiatehokkuutta

• koneellisen ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton asentaminen

• lämmitysjärjestelmän hyötysuhteen parantaminen

• päälämmitysmuodon vaihtaminenuusiutuvaan energiaan perustuvaksi

• päälämmitysmuodon täydentäminen • lämpöpumpuilla

• aurinkokeräimillä tai aurinkopaneeleilla

• varaavilla takoilla tai uuneilla,…

• Pumppujen, puhallinten, koneiden ja laitteiden vaihtaminen energiatehokkaampiin.

• Kellokytkimien ja kuormituksenohjauksen lisääminen lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaukseen.

• Termostaattisten patteriventtiilien ja muiden säätölaitteiden asentaminen, uusiminen tai säätäminen.

• Lämpöputkien, lämpimän kiertovesi-järjestelmän ja ilmanvaihtokanavien lämmöneristeiden lisääminen tai kunnostaminen.

Lämmönjakojärjestelmän energia-tehokkuuden parantaminen

Lämmönjakotavan vaikutus energian käyttöön• Tärkeää, että tila tuntuu lämpöiseltä.

• Kun kylmän tuntemuksen syitä poistetaan, niin lämpötilaa voidaan laskea.

• Yhden asteen lämpötilan lasku säästää noin 5% lämmitysenergian kulutusta.

• Patterit ikkunoiden alapuolella vähentävät− ikkunapinnassa olevaa ilman viilentymistä

− alaspäin virtausta ja vedon tunnetta

− ”kylmäsäteilyn tunnetta”.

• Lattialämmitys lisää mukavuutta, mutta voi olla vaikeasti säädettävissä (anturin sijainti, lattian varauskyky ja viive lämpötilan muutoksiin).

• Kattolämmitys on mukava, mutta pöytien alle ei aina riitä lämpöä.

Lämmitysjärjestelmien kustannusten laskenta

www.lammitysvertailu.eneuvonta.fi

Tehtäviä

• Paljonko kotonasi kuluu energiaa vuodessa?

• Paljonko siitä kuluu lämmitykseen?

• Paljonko sähkölaitteiden keskimääräinen

energiankulutus on vuorokaudessa ja vuodessa?

• Millä keinoilla energialaskua voisi pienentää?

Esimerkki: Vuonna 1990 rakennettu 100 m2 talo Tampereella (1985-2003 määräysten taso)

Vuosikulutus• tilavuus 250 m3 → ilmanvaihto 125 m3 /h (0,5krt/h)• IV kuluttaa noin 9000 kWh, jos ei lämmöntalteenottoa.• vaipan läpi energian siirtyminen noin 15 000 kWh• yksi asukas kuluttaa käyttöveden lämmitykseen noin 1 000 kWh• nelihenkinen perhe kuluttaa energiaa yhteensä noin 28 000kWh.

Esimerkkejä säästökeinoista lämmityksen osalta• maalämpöpumpulla säästö 18 000-21 000 kWh (ilman LTO:ta )• ilmalämpöpumpulla säästö 12 000-14 000 kWh• LTO:lla voi säästää noin 80% IV:n osuudesta eli 7 200 kWh• MLP+LTO säästö noin 21 000 – 23 000 kWh• ILP+LTO säästö noin 15 000 – 17 000 kWh• Lopulta virittäminen ja käyttötavat ratkaisevat todellisen säästön.• Laskennassa vuosihyötysuhteet MLP 3 - 4 ja ILP 2 - 2,5

käyttösähkön 4 000-5 000 kWh:n merkitystä ei ole huomioitu.

Energiakorjausten säästökeinojen valinnassa on muistettava

• Lämpöpumppujen ja vesikiertoisen lämmönjaon yhteydessä radiaat-toreilla ei saada yhtä hyvää hyötysuhdetta kuin lattialämmityksellä.

• Kaksilevyiset patterit sopivat yksilevyisiä paremmin lämpöpumppujen yhteyteen.

• Ilmalämpöpumpulla tilan lämpötilaa on helppo laskea poissaolon ajaksi. (ei huomioitu edellisen sivun esimerkissä).

• Toisaalta esimerkiksi autotallissa ja harrastetiloissa ilmalämpöpumpulla voidaan nopeasti nostaa ilman lämpötilaa hetkellisesti oleskelun ajaksi.

• Poistoilmalämpöpumpulla ilmanvaihdosta saatava energiamäärä on suhteellisen vähäinen. Se ei yleensä riitä päälämmönlähteeksi korjausrakentamisessa.

• Koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton asentamisen energian-säästö saattaa jäädä vähäiseksi, koska ilmamääriä yleensä samalla kasvatetaan ja puhaltimetkin kuluttavat energiaa.

• Rakenteiden tiiveys ja järjestelmien säätö vaikuttavat hyötysuhteisiin.

Kokonaisuuden hallinta?

Rakennuksessa vaihdettiin ikkunat ja parvekeovet uusiin

vaipan tiiveys parani ja sisäilman laatu heikkeni

poistoilmanvaihto säädettiin tehokkaammaksija lisäksi ikkunoita jouduttiin pitämään raollaan

aiheutti vedontunnetta

jouduttiin lisäämään lämmitystä

poistoilman mukana tuhlattiin enemmän energiaa

lopulta ikkunaremontti lisäsi energiankulutustarakennuksessa, jossa oli pelkkä poistoilmanvaihto.

Parempi vaihtoehto olisi ollut koneellisen tulopoisto-

ilmanvaihdon rakentaminen tehokkaalla lämmöntalteenotolla

Muista

• Aina kun korjataan, tulee energian käytön säästömahdollisuudet selvittää.

• Korjausten yhteydessä eristysten, ilmanpitävyyden ja läpimenojen huolellinen toteutus luo energian säästöä.

• Yksittäisten korjausten vaikutukset muiden rakenteiden toimintaan ja muihin järjestelmiin tulee selvittää perusteellisesti.

• Huonosti suunniteltu korjaus on usein ollut syynä rakenteiden kosteusvaurioitumiselle.

Oppimateriaaliin on sisällytetty energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittavia hyviä käytäntöjä ja periaatteita. Kirjoittajat eivät vastaa niiden sopivuudesta yksittäisiin

rakennuskohteisiin sellaisinaan. Yksittäisten rakennuskohteiden toteutus tulee tehdä kyseisten kohteiden toteutussuunnitelmien mukaisesti.