caiia, ciiikasa ••• chlt iln...im ia acuoa kia yummu caa, cikasa i yuka auk o yaiak o is amia...

23
1•11111MINEIN t -e 1.4 4 CHAIITA, CIIIKASHA •••! Chulete Ilimona.... EXECUTIVE COMMITTEE ATUKMUT Nan ittim apesa himona iluppa achukmalit ish ho- chifo hokbano ahni hosh chim atahli hoke. D. C. McCuRTAIN, Chairman, HAMPTON TUCKER, L. C. LEFLORE, HENRY ANSLEY,

Upload: others

Post on 11-Nov-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

1•11111MINEIN

t

-e1.44

CHAIITA, CIIIKASHA

•••! Chulete Ilimona....

EXECUTIVE COMMITTEE ATUKMUTNan ittim apesa himona iluppa achukmalit ish ho-

chifo hokbano ahni hosh chim atahli hoke.D. C. McCuRTAIN, Chairman,HAMPTON TUCKER,

L. C. LEFLORE,

HENRY ANSLEY,

Page 2: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

• •

NAN ITTIM APESA . 191MONA.

ABOHA: NAKFISH MICHA ABOHAKNIII IrTAPUlkL0 ALI10-:

PULLI HO JULY 1, 1902, ASH AIOKPACHI TOK.

Nan vilipisa hut hatak vni hoaitha kas'nkowa, Chahta, Cbikashaittatuklo ha nan irtim apesa tuk a ai okpachit bolitoblt hoke.

United States abohakni micha aboha nakfish nan apesa, congress,ittafarna ka nun ittim apesa yakohmi ho, hatak vpi homma hopoyuksakashkowa talhapi i commission vt hatak vpi homma vlheha, Chahla

omicha Chikasha ittatuklo ka i commission ya March 21, 1902, kask tanittim apesa tok a aiokpachit holitopli yakohmi kak oke.NAN ITTIM APESA ILUPPUK OKUT UNITED STATES MICHA 91/ARTA AK-

MUT CHIKASHA OKLA IHIKBI TOK.

Nan ittim 'apesa iluppa United States a nan ittim apesa eFj 'cutHenry L Dawes, Tams Bixby, Thomas B. Needle;, micha Clifton R.Breckinridge, ai ittapeha kak osh im ai vlhpiesa ehi mak osh commis-sioner vlheha hokma; anoti hatstir vpi hommit- iiiheha Chabta rnichaChikasha ittatuklo Indian Territory ai anukaka ai abashwa yoChahta micha Chikasha yvrnma ilap aioka nan im ittim apesa chi kmGibert W. Dukes, Green WcCuriain,, Thomas E Sanguine, Simob E.Lewis ai ittapeha kut Chabta hatak vpi hornma okla. ako nan im ittimapesa okma; Douglas H. Johnson, Calvin J. Grant, Holmes Willis, Ed-ward B. Johnson, micha Benjamin H Colbert, ai ittapeha kak osh Chi-kasha hatak tpi homma okla nan im ittim apesa im ai vlhpiesa makosh commission im 'vhtuka ulbeha t•Ik.

Nan anoli yo nana kut yakohrna hia it.i baiaehvffut annkfihinli tuka yokohmi hokt:

IIKBALI. NAN ()NOLL

1. Nan ittim apesa ilvppa atokka kvt anurnpa "olcia" micha"kashkow-t" achi hut. Chahta micha (.1hikasha battik vpi homma okla,keyukmut kasibkowa a oka Indian ierritory ai anukaka ai ahashwakako miha hashke

2. Anurnpa "miko nan ai alhichr achi kut Chalita okla i mikochito, noicha Chiltabh_ai kat:task° miba hashke

3 Anumpa "ai achuffa" micha "citizen" keyukmut "citizens" achikut Chatrta micha Chikashg\hatak vpi homma okla Indian Territoryai anukaka ai ahashwa ako al ibai achuffa achi hashke, yuka issa atoa;ena keYit kashke. •

4 Yohmikma "Atoka nan ittim a'pesa" achi kut cikloshi hopoyukasa kashkeiwa talhapi j comrnission vIlituka attok akosh Chahta michs,

Page 3: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

Chikasha hatak upi homma okla i commissioner ulbeha ha Atoka,Indian Territory, ya nan ai ittim apesa tok Congress ut June 28, 1898,(39 Stats , 495) afokka kako miha hashke.

5 A.numpa "hofanti ikono" achi kut nakni 43kt -1:Fut afummi pokolituklo akucha achuffa ikono hokmak ashke; tek ()kraut affummi auahontuchina ka ikono hokmak ashke

6. Anurnpa "atokolit apowachi" nana amiha tla'oka ho ai ittimulhpisat miha kut yakni ittakashkowa, micha chukka ai ikhit ahantachi yakni ya ai ittim ulhpisat miha kut, okloshi talhapi ka i commissonut Chahta micha Chikasha ittatuklo i yakni (Land office) ahilichi kayummuk o yakni ai isba he ahni tuk ut holisso ont fokke kako mihahoke.

7. Nan ittim apeaft anumpa i1uppa anumpa afoyukka kut hataknakni yo isht anumpoli kut, yummut ohoyo ulheha ha ai ittilawichitmiha hashke, mikmut nana achuffa ka atampa ho miha ka ittilawi hoke.

8. Anumpa "yakni kashkowa hi ai ullapiesa" achi kut Cbahta mi-cha Chikasba ittatuklo ka i yakni ya ik ittakashkowo ka chi ka filum-michit tallali tok yumma a±ampa moyoma kako miha hoke.

Section 9. Hatak upi homma i yakni ainokaka ilapa Chahta, Chi-kasha okloshi i yakni talaya kut moyoma kano yohrni kia, yakni itta'kashkowa ya aibofoka chi keyn ho ilatoba tok uto aiena keyu ho aiti-yula he aiulhpiesa ka onachashke. (lkyohmi kia) aiyuli onachi kutyakni ut kanimma atalaya kano yamma nana isht ikanukfillo kashke,tuli holitopa, oka alikchi okma, ette aimma abilika hokma nana ilapakQ nan isht ik anukfillo ka hiak o mia hoko. Arnim okloshi hopoyuksatahlapi ilapa aittim anumpola chi bosh commission aya tok ut ette tiakhochukrna aiasha ka aiyuli ya ilapak foka hinla ahni tok ano aienichibosh yakni ya aiyuli opochi hohkia yakni yamma nana aiulhtaha asbahinla cha yohmi hohkia yammano aiinchi keyu kashke.

Section 10. Aiyuli onachashke, acht ilapa afoyoka kut yakobmishke Okloshi hopoyuksa talhapi ilapa aittim anumpola chi bosh com-mission aya tok akosh yakni ya aiyuli ya onocha shke. YohmikmaChahta, Chikasha okloshi ut hatak achuffa bika kut im aya cbi kamiko ut atokola he aut im ai ulhpiesa cha atokoli na commission ahan-chi kash iba toksala shke.

YAKNI ITTA KASIHKOWA HE IMA

' Section 11. Chahta, Chikasha okloshi ai achuffa aiyuka kut achi-kosi kut kaniohmi kak osh .yohrna hinla- hokma, Secretary of theInterior ut hatak hohchifo ut holisso afoka tuk a ayukpachtt isht kamisha ia ka yakohma shke, aeni ilapa yakri achukma, ikachuktno yamma aittim tklana kut yakni eka 820 kut kaniohmi ho ett41htoba hinlahokma yammak o aittilawi ho battik, ohoyo, ulla acbuffa aiyuka kutyakni ya Chahta, Chikasha i yakni tlapa aisha shke. AKM131, achikosikut kaniohmi kak osh yohma hinla hok7ia Chahta, Chikasha i yukahatuk ulheha iltput Secretary of the Interior 'et holies° hohchitoatoka tuk a aiyukpachit ishi ka misha ia ka yakni achukma, ikachuk-mo aittim ikiana k't3t yakni eka 40 kut kaniohmi ho ittalhtoba hinlahokma yammak o aitilawe ho hatak yuka hatuk ut hatak, ohoyo,achuffa aiyuka kut yakni ya Chahta, Chikasha i yakni ya aiisha shke.Yohmi cha yakni a isht kut Government ut, yakni apisa tok yaknilhafa aya ka ayakaya chi bosh isha hinla hokmut yammak o yamoh-

Page 4: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

mashke. • Yohrai cha yakni ya apowachit yakni ya ishi aiyukali. kutilapo na,na atahli tok im asha ilapak osh isha he a aiahni hokmut yarn-ma isha he ut im ai ulhpiesa shke. Yohmi cha yakni ittakashkolachi micha i chuka ai ikbit aiahacta chi kut apowachi ma yamma aibelhebli kut yakni eka 40 ka apisa he ut im aiulhpiesa shke

' micha

eka . pokoji ushta kash kashkowa ushta ho toba hia ahni hokmutGovernment i yakni apisa ot yakm lhafi tok a ayakayachi hosh ittakashkoli kut chopontali kit eka pokoli homak o ikba he ot imulhpiesa shke.

Section 12 Okloshi ahanchi kash ai achuffa aiyuka kut yakni aChahta, Chikasha i yakni ilapa ai isba chi ahanchi kash, yakni yaapowaehit ishi kut yammak ash o akochi hosh yakni ishi kut yaknieka 160 kut yakni achukma, ikachukmo aittim iklana kut kaniohmi hoittalhtoba hinla hokma yammak o aftilawi ho ishi hosh holisso Danaisht ai ulhtokowa holisso kullo ya ishi tuk a heket ia kut affummipokoli tuklo akocha achuffa ai alhi ka okchaya hohkia ik kancho kachi hosh ila yo holisso ha ishi kut j chuka i ahanta chi ho mia hoisha shke.

Section 13. Chahta, Chikasha i yuka atuk aiyuka kut yakni a ishikut nana isht aiulhtokowa holisso kullo ya ishi tuk a hikit in kutaffi3mmi pokoli tuklo akocha achufea aialhi ka okchaya hohkia ikanchoka 3hi hosh isha shke. -

Section 14. Yakni ya yakmichi hosh ittakashkowa shke, ahanchikash Chahta, Chikasha-ai achuffa micha hatak yuka issa aiena kut aiisha he ai ulhpiesa tuk a itta kashkolit tahli ma, yakni ut ont atampaki3t asha hinla cha asha hohkia yakni ilatoba tok o asha kut o aienkeyu ho, Secretary of the Interior ut ayamicha he ut im aiulbpiesa chaakanimichi hosh kancha chi kut nan ulhpisa aiyakaya chi kut atahlicha yummak o aiyakaya hosh isht apala yo kancea shke. Yohmi chayakni kania ilapa iskuli aminti tuk a yakni itta kashkowa ishi kutikdno ishi tuk at a,ha hokma isht itililawecha shke. Akma atampakuto Chahia, Chikasha okia hako immi hachi ho United Statesi tuli holiest) sholi ako im atobi tok osh okloshi ilapa im iskuli inla yaaitilawechi bosh itta kashkola chi kash aibafokit itta kashkola shke.

Section 15. Chahta, Chikasha ai Atchuffa, okma' keynkmut yuka

issa okma nana kut yakni itta kashkowa ya ikisho kisha kash osh kanakin nana isht aittim apishokrnt, keyukmut j kanchi cha holisso nanaisht ai ullitokowa ya imma hokina nana tok osh ik asha hohkia yakniitta kashkowa ishi ilapak okano ataklamicha hekeyu kashke.

Yohmi cha yukohmi ho-1 yakni, vt kania shke achi kash o keyuhokuto yakni ut ikanio kashke.

Section 16. Yakni ya okloshi ilapa ai achuffa ut ishi tok poyuttakut kancha he a ahni bobkia chuka ai ikbit at ahanta chi naksikailatobat talali tok 1.3A) aieoa keyu ho kanchi bunna hokmut, yakniyamma ishi kut liana isht ulbtokowa holisso kullo ya ishi tuk a hekitia ka out im aflummi achuffa akma, yakni kania hiala achi kash—yaknieka lawn kaniOhmi lo ishi hatukmut kasliapa ont ishit ai ushta kakanchi bunna hokmut kancifii he ut im ai ulhpiesa shke. Atukmutont afummi ontatuchina akma Anoti kashapa ai ushta achufla ka kanchibunna hokm•ut kancha he ut lin ai ulhpiesa shke, atukrnut ont afummtisht talhapikma atampa aitia kash monaint kanchi bunna hokmut kan-

Page 5: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

cha • he ut im ai ulhpiesa shke. Yakmichi, aiyukali kut holisso kullotoba tok yammak o hikit ia beyaka shke., (Ikyohmi kia) yak iii ittakashkowa yaishi tuk vL ilapo inn hokma ish aiochotoli akokma nanakut Chahta, Chikasha i nan ulhpistt .ut ont mosholi keyu aittitaklahokt3no yakni vt aiyuli.onotola tnk ano ola takla y a ikanio kashke.• Section 17. Nana kia kaniohma hinla cha yohmi na, oIohi ilapaii achuffa keyukmut yuka issa okma Dana kut 3 akni itta • kashlicoAamaya ka yakni chuka ai ikbit ai a,hanta hetuk Vt ik apowacho ketuk •okma commission ahanchi kash osh yakni ya im apowachi cha ibelhipla he ut ai ulhpiesa shke. —

Section 18. Nan aittim apisa ilapak atuk mako ainotika bosh ok-loshi ahanchi kash yakni ya itta kashkoli, micha chuka ai ahanta chiiiena ka im apisa kut commission ahanchi kash osh yakui ya itta kash-koli kut chopontali kut nun ulhpisa ilapa anumpa taptowa ont ishtawachuffa kut choponttt kut kaniohina hia mia ka yammano ola taklaya itta kashkoli, hia ikimahno kashke.

Section 19 Chahta, Chikashr! okloshi ai achuffit Dana bosh nanaaittim apisa i1a bolitoblkhit ishi tuk a nitak 90 ontia ka ilapo akinli,keyukmut inla yo alhopullichi hokma Dana bosh, yakni achukma, ikachukmo ka aittim iklana kut eka 320 kut Chahta, 1,hikasha i yakniilapa asha fiut kaniohmi ho ittathtoha hinla hokma yamma atampa hoholitachit halalit ahanta hokmut Dana aittim apisa ilapak atuk puhamak° Dan ulhpisa kobafi yo isht ulhpisa shke. Yohmi cha ilapo inliikma, im ohoyo akokma, keyukmut flu VMS. Etc:huff ina kanimma kiaChahta. Chikasha ai achuffa okma, okloshi inla Dana bo ai achoffa yoshikasha hohkia, yurnmak o yakni ya isht halati ilemia.t shwa, kut nanaaittim apisa ilapa holitoblichit ithi tuk a nitak 90 kut out tuba hoyakni atampa kabalalit ahanta kut immoma hokmut istakanomi yoisht tlbpisa shke.

Section 20. Nan ittirn.apisa ilapat holitopa tnk a hekit ia kut nitakpokoli cbakali ka abanapa ho Chahta, Chikasha i yuka hatui Vt yakniachukma, ikachukmo ai ittim ikIna kut yakni eka pokoli ishta kutkanif)bmi ho ittalhtoba hinla yamma abanapa ho Chahta, Ch -kasha iyakni ilapa ilapo inli, keyukmut inla kia alhopolichi bosh, keyukrriutim Vila achuffona kia yummut Chahta, Chikasha i yuka hatuk o yaniako isht amia bosh 37ak• i a halalit ahanta bokmut Dan ittim apisa ilapakatuk pulla mak o nan ultipisa hatuk ais i sanali isht ulhpisa shke Yoh-mi ka ran ittim apisa ilapat holitopa tok a hekit ia kut uitak pokOlichakali kut ont tabs tok o Chahta, Chikasha i yuka hatuk nana boshyakni isha he ai ulhpiesa tuk a atampa ho holitachi, keyukmut Danainla kia akanimichi bolsi yakni a halalit ahanta,kut immoma tok oshont otani hokmut isfakanomi yo isht uthpisa

Section 21. Kana hut nan ittim apisa nana amia section 19 akmat20 alyuka ilapa kobakt onotola kut, tuli holisso talhepa achuffa hoatoTha chi bosh im ulhpisa shke— Yohmi cha 231htnba onctola kashakmut kt imaheka pi i aittebafoka kur. kaniohmi hokma yamma atobikeyu aialhi kut yukut hekeya shim Yohmi kia ulLtoba onotolakash micha kot imaheka aiena ka atatit hekeyu hokmut yuka boshbokeya shke, ahanchi kaSh tVlj holissgitiklo ackuffa aiyukalca nitakachuffa ka abanapa hokuno yukat ikhekeyu kashko. Yohnii cha yakniatampa halalit ahanta kash osh j kania shke. Yohmi cha nitak achuffa

•,.!

Page 6: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

aiyuka yakni ai isha he ai ulhpiesa atampa ka halalit ahauta ai yukalikut nan vlhpisa kobafi Ha 30 isht vi: pisa cha yuka shke. Yohmi katkaniohtni kia nan vihpisa section ttiklo ilapat nana amia laut ai ulhitholitoptit mabaya chi ka nation nat:a anak aka micba ulhti nanahokma yamma im ulhti laya vt. flan ittim apisa ilaput holitopa tok anitak pokoii chakali kut ont tha kia kana hut yakni e.i isha he atuibpiesa kash abanapa ho abanta poyiya ka anumpa onochityukacha he IA im ai ulhplesa shke. Yohrai cha commission okloshihopoyuksa talhapl i1ap4 ittim anumpola chi hoeh ava tuk osh ayamoh.ma he vt im ai uihpiesa cha nun ulhptsa section 19 akinut 20 ilapatkohafa poyutala aponaklochit akostinichit United States ulhti layaya irn anowacha shke

S_ction 22 Nan ittim apiaa flapt5t holitopa hayo kana hut hohchirovt . holisso bohabifo atakalt albtaha he mia tuk a afokut albtaha hayosh Hit tok achint bosh hayaka yohmi kia yakni itta kashkawa ishabetuk 13t, ikShO kisha h sb ifli iaatuk ma okchayut ahanta kut yakat akaniohmi bo isha battik ma yamma i isha he ai ulhpiesa tuk a i hob-chifo bo yakni apisat imashke. Yohtni cha nana iala okiosbi ilapvtai•ittibahalali tuk a yummvt a,i isha be ai vlhpiesa tuk vt aittibafokaho nan ulhpisa aiyakaya bosh i kauorni a ittakashkoli kin Arkansasulhti i nan ulhpisa Mansfield ut aiskachi tok o nan holissochapter 49 a wakali ktik o ai yakaya chi bosh itta kashkola shim Yoh.ITli cha yakni itta kashkowa al isha be ai vlhpiesa tuk a vilitakla Danaim aiskiachi 131htuktt he at vlhpiesa nan vihpisa hosh amia ho ulhtukayosh yakni ya im apowacht bo apisashku. Yohmi kia nana akaniohmiita ulhtakla nuns im aiskiachiaa atoshpat atokola hetuk utilayamohmohokma, vlbtoka kia toshpat ilataksaia hokma, keyukmvt nana inla kiaakaniohmi na yakrti apowacha hetuk UL ikyollaro ho nitak vt aionahokma commission bkloshi hopoyukstitalhara ittim anumpola chi boshaya tok akosh ayamecha he ut im ai vlapiesa cha yakni ittakashkowaisha hank a yamak osh im apowaeha Aka.

Section 23 Yakni.itta kashkowa holtsso nana tti uttitokowa yakaaa, bosh comnAission okloshi hopoyuksa talhapi ittim auumpola chibosh aya tok a ihl ai ishi tok osh jbi ho yttlint kantohmi micha kaai-ma yo ai ,shi tok aiena ku otanec'ni hush afOyuka bo.hi hokmut yam-

Gsh immi at athi mak ashke; Yohmi hokma, United States IndianAgent Union Agency ai :Atlanta kut ayamicha he vt im aivlhpiesu ohs,kana bosh yakni itta kashkowa maya ma yakni ishi tuk osh, yakni ashbuana mia bosh itn asilha hokma kana poyula bosh yamma ai yashaho yakni ishi tok ut ik ayukpacho bokraa actiekosi makioJi Lo moyo-ma ka kanali chashke Yohmik ma iadian Agent nana isht ai yaban-ta tuk a court anutnpa aminti nanaakta atakiamicha hekeyu shke.

Section 24. Secretary of the Interior ttkosh i mitt ho okloshi hopo-yuksa ialhapi ittiin anurnpola chi bosh commission aya tok alicah ynk-iii kashkowa ilapat akaniohma chi ka yarnrnak osh yakohma shke .,".

acha he u`, im ai ulhpi(sa ka moyonatt kut iaht ai .onotoyula shke.Section 25 Chalata, ehikasha itta tuklo yakni anokaka itapa

yakni aitta kashkoli isht ayasha vt trwa holarna Chahta, Chikasha aiachuffa, keyukmut yuka issa, nation kanimapo anainti okia okloshi ho-poyuksa talhapi harm anumpola ch bosh Commission aya tek a itikbaya yakni aitta ka-hkoli isht ayasha ash ona cha nation nana ho yakni

Page 7: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

ui ishi bunna hatukrnut, anumpa ha i bohli kut ilapo yakni bunnamicha i chuka achuffa aiena kut yakra isha hi a bunna micha kana iniakia nun ulhpisa bosh mia bo tohno tok o yamma i yakni aiena ka bun-Da kit anumpa ha bohla he 'et im ai ulhpiesa shke, micha yakni ichuka ai ikbit ayahantt. he IA ilanaksika yo isha shke, ahanchi kakinana asilha anumpa ha bohli kut yatr ma aienechi bosh bohlashkqYobmi cha yakni itta kashkoli isht ayasha tt tiwa tok a ittayakayakut nitak pokoli cbakali kut out taba ma nana anumpa bohlikut yakni isha he ai ahni kash, keyukmut yamma akashapa kaniohmika Chabta, Chikasha ni achuffa inla yosh yakni yamma halali kut ilapoyakni ai isha he ai ulhpiesa tuk a atampa ho halali hatuk o yakui ittakashkowa he mia tuk a, ilapo akosh i chukka achuff aiena kit yekniyamak o bunna kut mia hokma commission IA kana bosh yakni ai ishahe al ulhpiesa tuk a atampa ho halalit ahanta hatuk ma im annowachasbke. Yohmi cha im anowachi kut anumpa kaniohmi bo isht aionochi ka ai ulhtokowa micha anumpa ha kana bosh onachi hatuk mi-cha kamma ywholisso ahoyo aiena ka im anowacht tuk a hikit itt kutnitak pokoli tuchina aiathi ka anumpa onotola atuk Vt yakni aittakashkoli isht ayasha kanimapo ka ala cha yakni ai 'shit he ai ulhpiesanan ulhpisa Vt mia tuk a isha shke. Yohmi cha yakni ya kanima hoaiisha chi kut ant anoli aittitakla kut yukni kanima yoj chuka ai ikbitai ahanta chi aiena kut anolashke. Yohmi kia rana tsht imanowa ishituk a nitak pokoli tuchina ka ont ia ho yakni nana kia ishi keyu kutimmoma bosh ahanta hokma,,okloshi hopoyuksa ta!hapi intim anumpo-la chi bosh commission aya k.ksLt osh yakni isha chi hosh im anowakash osh iha hetuk Vt ikisho hokma yakni a im ila•oba kut kara . boshyakni ya ikisho hatuk mut yamak osh isbt im ai ulhpiesa hinla kut ishahli ahni kak osh yamichashke. Yohmi cha yakni a commission utim ilatoba kash yamma atampa kut hatak yummut hafili tok ut asha

-hokmut yamato Chahta, Chikasha i yakni hayaka yo isht ulhpisa nayakni itta kashkowa inla akinli ho aittilawi ho ia shke. Ikyohmi kiakana hut tikba ka yakni ilapa ishila shke, ahni bosh apowac,hit anumpaha bob Ii tok ut asha hokmut yamak osh yakni ilapa isha he 13L iM

al ulhpiesa shke.

Chabta, Chikasha aichuffa kanima kin, keyuktnut yuka issa kanimakia Chahta, Ch kasha i yakni ilapa yukni aitta kashkoli isht ayashaut tiwa tuk a i hashi awatuklo ona ka yohmi cha akaniohma chi kaapisa battik keyu hokma, Secretary of the Interior IA holisso hohchifo

akoli yama aiyukpachit ishi tuk a hekit ia kut hashi awa±ukio kutont taha ka yakni Dana kia apowachit ishi keyu bosh ahanta hokma,okloshi bopoyuksa talbapi ka ittim anurnpola chi bosh commission ayakasb osh ashalinka yakni ya im apowachi kut yakni ishi yamak osh;slit im ai ulbpiesa binla ka yirnmi kak osh ima shke. Yakni i chukaai ikbit ai ahanta chi ka ainicht bosh ima shke. Yohmi cha yakohmibo yagni a ishi tok ut flap° inli bosh yakni a apowachit isha hetukmak o aittalawi ho commission IA 3 akni im apowachi tok a i,hashkeYohmi na hatak ilapat yakni halalit ahanta tok a ilapo yakni ai ishabe ai ulhpiesa tuk a out atampa kash uto Chahta, Uhikasha i yaknihayaka aka aittilawi cha yakni itta kashkowa inla akinti ho aittilawiho iashke.

Page 8: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

YAKNI ILATOBA.

Section 26. Yakni ita kashkowa si ke, achi ilapak ash yakniyakohmi aiyukali allot iyakaya ilapak osh yakni itta kashkowa chika aibafoka keyu kashke.

(a) Yakni tamaha ataloha ho Atoka nan ai ittim apisa vt ilato-ba tok; micha Congress IA nan apisa a May 31, 1900, ash holitopa toko ilapa uihpisa ahni tuk, keyuk-mut nun ittim apisa ilapak atukmak oaiyakaya bosh ilatoba tok.

(b) Nan ittim apisa ilupput holitopa yamma aiyokorna ha railroadcompany nana bosh yakni a treaty okma, Congress akosh imissa, hokma nana tok poyuta ha im ai ulhpiesa bosh hina ataya yamma apotakaya,- pent ayokopa, oka hokli ahekoya, ulhpowa apita, poni aitteyopitammi, micha nan inia kut•pit aholba poyuta ka peni baJilichi kaahalaya ka im ilatoba.

(c) Yakni ikchtto kut Ft. Smith tamaha 'Arkansas ulhti yammamicha Arkansas. Poteau okhina yarna aittitakla bachaya riut Poteauokhina ibetup pila ho ia bosh pit abaoahanchi kit Mill Creek ut Poteauant asitili ka ant ai alhi:

(d) Yakiii tvli tobaksi micha asphalt ayasha poyuta ka Secretaryof the Interioi t ayamicha he ut im ai ulhpiesa cha naksika talaltt chiho mia kit ilapa afoka hash, akmut Chikasha i yakni yarna anokakaSulphur Spring pima yakni abiljka afolota ha okloshi ahanchi ilaputUnited States a i kancha chi bosh im aiyukpachi tok o Secretary ofthe Interior it apowacha chi

(0) Yakni eka talhepa achuffa pokoli banali ka uila nakni holissoapisa ya cbi ho Jones Academy ya ilatoba.

(f) Yakni talhepa achuffa pokoli hariali ka illa tek holisso apisa yachi ho Tushkahoma holisso apisa ya ilatoba.

(g) Yakrit eka talhepa achuffa pokoti hanali kailla tek alhtaklaholisso apisa ya chi ho Wheelock holissii apisa ya ilatoba(131 Yakni.eka talhepa achuffa pokoli hanali kD1Ia nakni alhtakla

holisso apisa ya chi ho Armstrong Academy ya im ilatoba.(i) Yakri eka talhapi ka Chahta yakni i nan apisa ut oiotalaya ka•

ilatoba.(1) Yakni ekaialhepa achufla pokoli hanali ka Bloomfield Academy

holisso apisa ya im ilatoba(k) Yakni eka talhepa achuffa pokoli hanali ka Lebanon alhtakla i

chuka holisso apisa )a im ilatoba(I) Yakni eka talhepa achuffa pokoli

holisso apisa ya im itatoba.(m) Yakni eka talhepa

holisso apisa ya tin ilatoba.(n) Yakni eka talhepa

holisso apisa ya im thatoba.(o) Yakni eka talhapi ka Chikasba i nai lipisa tn. aiotalay a ka

ha ilatoba.(p) Yakni eka pokoli ontochina ka J. S. Murrow, uba anurnpa isht

anumpoli, ya immissa tok a im ilatoba.(q) Yakni eka pokot ontochina ka FL R Schernerhorn` a im

ilaloba.

hanali ka Harley Institute

achuffa pokoli hanali ka Rock Academy

achuffa pokoli hanali ka Collins Institute

Page 9: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

(r) Yakni eka pokoli ontochina ka R. S. Bail flu tok im ohoyo haim itatoba.

(a) Yakni Chahta, Chikasha i kot aboha, aboha kaflo, micha abohainta okla puta immi atalohmaya ka yakni chito yakohmi fokak koshulhpisa hinla ahni hokmut towntite commissioner ut itatoba tok mut -

yainak osh akanimicha chi ho ilatoba.(t) •Yakni eka talbapi ka illi aholopi achi ho nan ittim apisa

ilJppat ikholitopo kisha, kash townsite Commissioner 13t ilatoba tok otalohmaya 3 umma itatoba.

(u) Uba anumpa isht aittanaba ahlohli putta kut can ittim apisailapput holitopa ka Chahta, Chikatha ai achuffa ako immi ahni hoyamak osh aittanaha chatuk putta ka yakne eka achuffa aiyukati ka imilatoba. •

(v) Yakni eka acirtiffa aiyuka ho holisso apisa ahiohli putta kaChahta n3i,?na C'nikasha akmut United States holisso apisa i tant k ainotaka bosh heohmaya ka im ilatoba.

Aittanal:a micha holisso ap'sa ahiohti putta ka eka achuffa ka imitatoba shke achi kash, yamat yohma hinla cba yakni quarter sectionnatal bo anokaka so hekeya hokmut yarnma chukbi yo bekeya kutsection lice yamma aabakaya chtikhi ako bekey-ashke

Section 27. Chah, Chikasha ai achuffa, micha Chahta, Cbikasha iyuka issa ale ia ka commission okloshi hopopuksa talhapi ittim anum-pola chi bosh aya tok ut ainlacha he a meha kut iksho hokma hohebiloatakali holisso a afokit atahla he ut fin ai ulhpiesa cha alahlashke.Yohmi cha ilapa yamichi kut congress. 131; June 29, 1898, nan ulhpisaikbi nn holitopa tok (30 Stat4.,495) akmut. May 31 1900 (3.1 Suits, 221)congress ut nan utbpisa ikoi na holitopa tok, yamak o ai aibi chitiyakaya haehke. Hatak nana hohkia United States court osh June 10,1896, (28 Slats., 321) nan ulbpisa toba tok aiyakaya bosh apisa Herniamut Chahta yoke, ilapat Chikasha hke, ahanchi bosh apisa tok oyamak o isht amia hosh holisr cha okloshi ilapat can itti bahalali tukut ittyopelacha cbi ma ibaishi bunna kia yamak okut yolarna he uttibpiesa keyu achi wish nan ittim apisa ilapat akanimichi bosh atanaticha chi ka meha hatuk o'alhpoksi yut taha ho keyu hokuno hohchifo

ik holissok mut, yakni ittakashkowa ya ikisho, akmut nana inlaputts ka okloshi ahanchi kash nana immi a ikahtilayo kashke.

Section 28. Nan ittim apiEa ilapput holitopa irtak yamak 15.bna ka.kana hu.t okchayut ahanta tuk putta kut min ittim ap , sa ilapa section27 IA amia ka bolichifo holissa ho ehpisa hokma commission ut,holisso cnashke.. Nitak yamot. ont ia hayokano, Chahta ai achuffa,micha yuka issa, im atta putta micha, itti halati putta kutholissa he keyukmut Cbahta, Chikasha ahaoci3i kash Dana immi aik abalayeilashkc.

Section 29. Commission okloshi hopoyuksa talhapi ittim anuinpolachi bosh aya tok ut holissochi tok a okloshi ink, micha okloshi inla iyuka issa atok kia hohchilo holisso achini bosh otani hokma Chabta,Chikasha okla akmut i yuka is- sa aiena ka isht uthpisat ik iba holissokashko

. Section 30 Commission ut nata kut isht p.i ulhpiesat mahaya chika achikosi na kti.na hosh yakni ai isha he ai ulhpiesa ka ahayochiputta hohcbito a Secretary of the Interior i pilashke, hohchifo

Page 10: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

putta apoksiyat tab Ii cha Secretary of the Interior i pilla tuk a, aiyuk-pachit holitoblikma kashapa hohkia Chahta, Chikasha ai achuffa miehaChahta, Chikasha j yuka issa atuk ut ai alhi mtcha holissa he it aiulhpiesa hush hohchifo atakal_ holisso ba afoka shke. Yohmi na yakniitta kashkowa, micha nana, mm , okloshi ahauchi kash immi hutakaniohma chi ho mia ka atbafoktishke. Nana ho isht ameba hoshasanali 13t asha hokma yamat aiskat taha hayo hohchifo ya pila'shke.Yohmik. ma Secretary of the Interior a hatak hobehilo i pita tuk puttaka hohchifo atakali aholissa he ai tlhpiesa tuk o ai yukpachi bokma,yamat moyomat allataha shke, Rohchito atakalt holisso chito yammahohehito vt aboltssot ont albtaba hokum yama holba ut talhapi 'noshtoba ìa, achuffa kut Secretary ()I the Interior ibak fohkashke; akma,achuffa km hatak upi homa Dan isht im atta, commissioner ibaklok-kashke; achuffa kut Chahta okla i miko chito ibak fokasbke; akma!Ankara kut • lhikasha okla i miko chito ako ibak tokashke; akmaa3huffa kut bkloshi hopoyuksa taihapi-ittim anumpola chi bosh com-mission aya tok yamak o aehuffa kit ibak fokashke,

Section 31. United States court okla hatak upi homma oklai yakniai anukaka hekeya km flan Mhpisa ikbi na June 10, 1896, holitopa tokaiyakaya raja hosh kot Vt apesa mut, hatak layawa ho Chahta, Chika-sha okla ha ihaholhtina chi ho hohchifo tit holisso atoka chi ho apesakm nan asht utta chi kut anumpa kaniohmi hosh itula km nation ittatuklo ka hr arntiwacha hetuk ut yarnichi keyu tuk o yamak o Chah aChikasba okla . hut isht mia bosh asilha km kullo ai alhi hosh miha kutuan kaniohmi kak osh kot ut nation tuklo ka im anowacha hetuk 13 tyamiehi keyu km kOt ut toksalit isht mahaya he IA ai ulhpiesa keyuhosh yamichi tok, achi hosh ku!lo, yohmi mm United States coutthawk upi homma i yakni hekeya kut June 10, 1896, tuba cha holitopatok ako ai Yakaya bosh nana ka isht ahanta cha holism) micha'nanarowa kaniohmi ho commission okloshi hopoyuksa talhapi im aya toka imashachi ho commission ut atoksali .hatuk ma yamMa i tokowa hoatanalicha hiak osh im ai ulhpiesa tuk akosh, yamichi keyu bosh nan.dnowa'himona ya istaa chi ka.imissa bosh Chahta, Chikasha okla

bunna mm t ilapa nana ka ight im ahanta tok o isht Enia hush,himak no anumpa ilanak at k a akanimichit isht alhopulli hokbanoahni km ai atilt bosh asitha hatuk o nation tuklo km itta tuklo, keyuk-mm kanirnapo kut liar» bano hohkia, nation achuffa yas't ainichi hok.•mut, Ilan ittim apesa ilapat holitopa tuk a nitak pokoli chakali aiaihika anumpa ai h unicha ai uthpiesa ka bunna mitt hosh anumpa nanamIhaya citizenship court a fohkashke; yohmi cha kot nan apesa tokputaa ka afantlichik rdut, kot nan aposa apesa ink a mosholicha he akoasitbashke Nation. tuk..4). ka achulfa kanimapo kvt im anowa naChahia, Chikasha ibachuffa with hohchito ut holisSa chi ka kot utapesa tok a h ,tak a achat bli chit nan it im asha.he okuno hataklawa km atamp liatuk o battik pokoli aiyuka!i bosh anumpa, onotulaut asanalaahke Yohmi kia kanima kt3t yhma hinlak mut nun astihaanumpa bohli cha ibafoka'hipe ahni hokrnth im ait511 -tpiesa shke. Kotaoumpa iohka km waka)a chi ka isht im anowa -ut okia i mik cbito ailapo tihnit pima bosh int . at owachashke. Akma nation tuklo ilappakanimapo kia dafowa ya tobashke, , akraut hatak pokoli anumpa ono-Lula kut ailatowa chi ahaaebi kash`; achuffa aiyukali ka int annown

Page 11: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

chashke. Yohmik ma anumpa yammat Chahta, Cbikasha i yaknianukaka halm° teyapaachukma tuklo ho afohki ra nitak hullo achuffaaiyukali ka teysthapa na nitak hullo ushta kg onashke. Nun isht imanowa yohmi kut anumpa kaniohmi bosh ittula, micha nana ho asilhayohmr cha kartiohmi kak o anumpa afalama ikba chi putta ka anolashke, yammat nitak pokoli tnchina hokano olatakla keyu kashke.Anumpa kahpowa yohmi kut achikosi kit kaniohmi ho alhopulla hinlahokmut yan3ohmt shke. Yohmi cha amona ka kot ut afanalichinana amia tuklo ho nana ka isht amia kut nan ulhpisa keyu acbi kasho tikba isht alhopullashke Yohmi cha United States court battik upihomma I yakni hekeya kut Dana ka apesa kut ai ulhpisali keyu bosh -

Chaht.a, Chikasha okla ilapa ibahoihtina chi kg apesa tok ahanchi boshsection itachakaya ka takali kash amo nana isht I sar au i ima kia iksboho isht alhopullashke, akmut yohma hinla na Chahta, Chikasha oklaibabOlhtina bunna yot nan asilba ya kot tt liii aiyukpachi bosh Danaapesa tuk a kot ai vlhpisali keyu h1,sh nana kg isht ahanta bosh yami-chi tok achi bosh nation tukto kut nana isht amia tuklo ho amona kaikbi kash la citizenship kot tt aiyobt.keya bosh kot nan anesa tok aakshochi hokma yakohmashke, Chahta, Chikasba iibaholhtina la hoai ul piesa ho kot ut apesa tok o a kaneya ahni hoknaut holisso anum-pa kahpowa micha 13hahta toba bunna annmpa kakpoli a tok a aksho-chit tahli tok o nitak pokoli chakali ai anukaka Ito anumpa ha atithlitcitizenship court i holisso afokashke. Y.'hmi kia ilapa yamichi kutkot nana bosh anumpa ilapaishit ahanta hatuk mut holisso plata michailapo nana isht ai ahawa tok im asha km a mornichi bosh 11 ftfla isht•ai ulhtokowa ya ainichi bosh alapalichi hosh ka alichit citizenship kota ibak lokashke, micha ilapa yamicha chi km nation tuido i mikobika kg ho1iso alhiayaha ho isht im anowachi tok vt ai alhi kg atokolibosh aninnpa ha bohlashke. Yiihmi na citizenship kot ut anumpayakohmi kg afanalicha chi kut okloshi hopoyuksa talhapi im aya tokcommisshe a i kot out tohktut minti bosh kot inla ant fohka tok asitilawashke Yohmi kg kot 131, nan apesa tok keyti kg ittilawa-hke

hatak upi bomma i yakni hekeya kut Jane 10, 1896, congress IA nun 11Section 32. Citizenship kot ahanc.hi ilappat United States kot

ulhpisa ikbi na holitopa tok aiyakaya hosh Ciahta, Chik sha ibachuffa achit hohchifo vi holissa chi ho ape- a tok putta ka afanalichitisht ahanta he ti im ulbpiesa shke Nan i'tim ripest% ilapa iiiyukpachitishi tok a hashi hannali anukaka ho Chabta, Chikasha okla ut, ittatuklo keyukmut achuffa hohkia United Stales kat anumpa foka tuk akanalichit citizenship kot pit tohka he ut im ai ulhpiesa shke.nan ap sa tok a ahoyot isht utta he tit citizenshio kot ut•tri im u'hpiesacha, kot Dan apesa tuk a wakeli cha atanalichit.up , ksist cha he Itri ai,.ulbpiesashka Nana ui alhi mtcha nin 1.3 hpesa ot amiha kg ontaialhi kg Lbayochashke. Akmut aoukfi;fi. - kg yakohmi kak o - h aiulbpiesa hinla ahni hokmut i tanap kanimapo holikot, appeal ishakg im issa na, van anowa 14ra ya atahli na kot ot nan ataksama asuk a,isFit ai ulbpie-tt, hinla hokma ai ulhpiesa . ho ape,sashke Kot iluppatyamicha he ut im ai ulhpiesa cats kot i nun ulhpest micha.kanimichibosh appeal ikbi mi3ba Dan anowa ot iba fohka hlolak ma, kauimiehi .

13 )sh iba fohka chi kg apesashke, akmut anoti citizenship kot ayirnichahe, im ai ulhpiesa cha, kot t nan vlhpia ahanchi kash aiy kaya boll

••

Page 12: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

—11--

Chahta, Chikasba okla iba holhtinat holisso bunna tuk a ik aiyukpachotuk putta ka ahoya he ut im i ulhpiesa khke. Appeal ikba chi kanitak kanohmi ho im issa hatukma yamma anukaka ho ikbashke Yoh-mi cha yamma akanimihchit atoksali kut nat,;on osh appeal ikbi tuk aai itilawi chashke. Amba Chahta, Ohikasha okla ibaholhtina bunnahosh ap: eal ikbi tuk okma yammat okloshi tuklo i miko chitc ut irnanowashke, micha, yakohmashke: Ahumpa kashkowa holhtina 31, 32akmut 33 anumpa ilappa afoyuka kut congress IA nan ulhpisa ilappaalhopulli chi makuiii ho holitopa cha kullot ittoyolashke

Section 33. Kot himona tobat hekeya cha - isht ithayana chi kaChoctaw-Chickasaw citizenship court aehi hashke. Yamtnat anumpakahpowa putta section tuklo atakali kut amiha tuk a out. alhopulittablikmu: out im ai alhi 313a yokopashke. Yohmi kut December 31,1903, okano out ikeyo kashke. Kot ahanchi ilappat yamicha he ut imai ulhpiesa bosh anumpa kahpowa putta wakelit afanaliebi chit akani-micha he 'et im ai ulhpiesa shke, akmut anoti isht yuka, micha holissoinla putta ka kohcht cha ai alhicha he IA im ai ulhpiesashke. Akmutkot 'et atoksala chi kut rules ikba he IA im ai ulhpiesashke. Yohmik-mut United States circuit court uti ana isht ai alhi chatuk a aittilawicha holisso chito, micha holisso it La putta ka hoyot isha he ut im alulhpiesashke. Yohmikmut nan anoli putta ka hoyot kot itikba ya ishtala he 'IA irn ai ulhpiesashke, akmut kot ikahobalo putta ka nan im .

aposa he ut im ai ulhpiesashke. Amba ilappa putta ka akanimicha chika aihtaha tuk iksho hokma, kat ut atoksali micha alumpa kahpo-

akanimichit wiikili putta kut United States circuit court ut atoksalichatuk a holbashke, out ai ulhpiesa hokma, nan anowa ut kot itikba,keyukmut judge acliufla letinima ka itikba u anowashke. Judge utachuffa yukali kut kot Ut teshil: tuk osh ittafamut thiya keyu hoh-kia, anumpa -ut aloopolit alhtaba tuk keyu ka hoyocha, motion teba

.putia ka kanimichit anukfilla he 'a im ai ulhpiesashke. Yohmi kiayamat nan isht amiha anumpaitula tuk okano, akanimichi keyu kashke.Kot ahanchi ilappa judge achuffa kut j tiosbkoboka (.11ma tuklo kutapehashke; akmut holissochi micha holissochi tushpa yammatholis ochi apilachi aiena ebi, akmut bailiff aienashke. Judgealheha ya President of the Uhited States akosh atokoli hoaboha aknih Ut ibbyukpanchi haglike, akmut yamat aflurnmi aChuffak-m holiss talhepa sipokni *talhapi aiyuka im alhtobashke, m ohs toksalit aya bosh nana i kania tok putta kut im8Iritobashke. micha holissoebi tushpa akmat bailiff aienaka jtidgt LIMA i shah Ii kak osh atokolashke. Yobmi na affummiachuffakma holisso yakohmi aiyukali ho ulbtobashke, holissochiut $2,400; holi , soehi tu-hpa, $1,200; bailiff, $900 bosh im ulbtobashke.Nan yintoka )akomi kut im alhtoba ka hashi achuffa aiyuklikmaUnited Sta'es akosh ilapo yo isht im atobashke, isktili Dan'alhtUka yakomi kalsht im altitoba chi ka hotihnat naksika bohlishke,tikmat $5 000 kut holh.if at nuk-ika bohli bosh Secretary of theInteriOr akosh apesa ho kot mieha, i nan albtuka putta kot toksalitittanowa kut Dana isht i kania tk rahmi.cha aheka toba tok a yam-mat aheka ai ulupiesa micha albtoba he ut ai ulhpiesa Secretary of theInterior akosh ahni hokma isht alhtoba chi bosh naksika itola. Kothanchi ilappat seal Uim aihaslike. Yohmi C'lanta, Chikasha I yakui

Page 13: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

a aianukaka kanima ho judge Ulhehtt uj belhipli hokma,, hashi inia tshtia Monday amona aiyukali ka, nan isiot asha he ut mita hokma ittafa-mashke. Judge micha holissochi putta kut anumpa kali° he ut im aiulhpiesashke, isht yuko .micha holisso inla-poyut-a ka kot ut kohchichi ka ulhti yamma anukaka, United States marshal abanta kak oshibak fohka cha ai alhe3ha shke, Kot ut holies° isht im anowa kohchichi yohmi na nan anoli im anowachi tuk poyutta ka ullitoba chi kakana hosh nana anoli bunna, ho holisso ha kot ut kohchi chi h—atuk ma.yamak osh atobashke, yammat alittoba kut United States eircuit courtWestern ciistrict of Arkansas ahekeya kutiraniohrni ho nan anoli a itnatobi chatuk ma yamak o aittlittwi ho im atobashk . Kot i holissochtmicha naB alhtoka a,balaya poyutta kut fees a ikhoyo kashke. UnitedStates court hatak uPi homma yakni hekeyaka i holissochi ut ChahtaChikasha okla iba holhtina bunna anumpa bohli a kot ut atoksali tok,rnicha holisso inla putta kut ibafoka tuk ut holba ya ikbit citizenshipcourt a im atabli kut anumpa kahpowa aiyukali ka hohchito lawa kan-iohmi hosh fWilta kano nan isht anukfilli keyu bosh tvli holisso tukloiskuli ushta ho kanh bosh holisso yamma bunna htltsh asilha batuk mayamak osh-atobashke. Citizenship court a anump4 ont fohka-tuk akit yammatolana ho apesat• lhoputii bokma yamniat out ai anti makashke Anumpa kabpowa putta section ilappa micha section tukloyanama takali kut amiha ka nation aiyirna ho apehpowachi t,,ak a ahekaut kaniohmi bosh tuba hatuk ma okloshi tuklo ilapa i rniko chito tultIo'kak osh anoli Da aheka, ut atarnpa keyu ahni hokmut Secretary of theInterior akosh atoba he ut im ai uhpiesa cha atobashke, yamma,t oklo-

tuklo iskuli ittibabalali t o United States i ttIi hOlisso sholi ibakfohka kak o akochi hosh isht atobashke.

Section 34. Nan ittim apesa ilappat holitopa tuk a nitak pokoli.ckakali ai alhi ka nitak moyorna I:a okioshi hop )yuksa talhapi im ayatok commission tok ut hatak bohchito ut holisso tok i tokowa ka holis-soeha shke Yohmi °ha co,mtnission ut hohchifo ishi kut botissa beulhpiesa tuk kin, lhakofi bo tkisho tok putta michtt nabullo ut Chahta,Chikasha j nun ulhpisa aiyakaya bosh nan ulhpisa ilappu eougress nanapesa cho kisha kash o hatak upi h‘ mrna ohoyo ittihalaii tok putta, micha hohchifo ut–holisso afohkat allataba tok putta itnu"la ut nn itaim apasa tlappat ikholitoPo kisha kash, uila iskitini attatuk putta ka holissochashire. Yohmi - kia nitak poluth chakali kut outta,hak mano hritak kana hohkta hohohito holisso ufobki bunnat asithahohkia ik holtsso kashke Yakohniashke, section tiappa anumpa .afohka km Mississippi Chabta otbolisso -buonat anumpa nun astlhanobla be ako mia koyu, yammak okano kaniohma ct.j ka nan ulhpisainla hosh toba tok oke.

Section 35. Hatak kana hobitia hohchifo ut holisso chito hohcitifoaholissa chi tuk a hohchifo ut takali keyu hokuto Chahta, Chikashaokla nana irnmi ittibabalali atuk ash ittalwhitowa ka ikahltiayttkashke Anoti hohchifo ut, takali hohkia nun ittim apesa ilappsitamiba kak o iyakaya bosh ishashke. Yakohmit Ulhpisat-hke:. Kaiak ut .

hohchifo ut holisso hohchifo atakati loyoka hohkia nan itrim apesailappat ikholitoppa kisha ho illi tok itt yakni itta kashkowa michanun ink, ittakashkowa ka kusbke Akma 13L yammutai isha hetuk a ikisho kashke. Hatak tt yakni itta kashkoWa, mIch

Page 14: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

r

V )

(4.

nana inla putta ai isha hetuk tt Dan ittim apesa ilappat ikholitopokisha ho jill hokraa, nana ai isha hetuk ut okla hak o falamut imiyashke liatak kana bobkia ilapo ayukpa bunna bosh hatak tlli toka ikanolo bosh ahanta cha yammat yakni akmat nana inla yammat aiisha he ahni bosh ahanta hatukmut seetion ilappat ik yohmo ka cbimitt kash yohmit ahanta tuk ()kraut istafikomi anumpa isht onotula chitnan isht im alheka he miha ink a isht im ulbpisashke. Nan isht imulhpisa kit affummi achuffa ka ola tak .la keyukmut affummi talbapihokuno atarnpa keyu ho toksali kullo ho atuksali ya fOyoka,shke. Yoh-mi cha nana ka yakmichi bosh Chahta, Chikasba okla ha ibaiesha heai ahni bosh ahanta kash yakni micha liana inla ishi bunna bosh abantakash moyomat i kania cha Cbahta, Chikasba okla hako falamat imiyashke.

Section 36 Chikasha i yuka atok yuka issa ut :Thahta, Chika-sha i yakni ya ahaylaya he im ai ulhpiesa meha kat treaty 1866,United States it Chahta, Chika ,ha ittim ikbi toka article tuchinaanumpa takali kako isbt a miha ho yunamako nana kat isht Liittim in-la kat takale, rnicha ola akIa hay a Chikasha nan apesa micha con-gres6 nan apesa tok putta ka court of claims ak osh im ai ulhpiesacha nana isht ik ittim aiono takali kash apoksia chit inht - ablopullashke.

Section 37. United States attorney general ak osh a yaraih cha hein im a: ulbpiesa cha, United States apila chi bosh nana ittim apesa136 holitopa tok a nitak pokole hanale ittiatakla ho, Chahta, Chikashamicha Chikasha i yuka iasa che bosh nan ittim akanihme ulh-pokda he non asila hat anompa bohlashke r anompa bohle kat naafi,immeahe aiulhpiesa kat im ulhpok sia bunnat asilh a hosh bohlashke.

Section, 38. Anompa etonla yumma isht im annowa hollisso hatChahta, Chikasba ako a kohehaEke. Yohmi na Chubta okla i mikochito, tnicha Chikasha i miko cheto itta tuklo bosh im an nowa katanompa itonlo yurnma holba micha anompa atalama bohla Chi ishtannowa yummat nitak pokole tuchina ka ola takla keyukmat nitakpokole banal° hokano out iya elle lKeyu bosh im annowa chashke. Ak-mat Chikasha i yuka issa in yohmi akinlasbke. Chikasha i yukahawk a ()Ida hat itharat morna i shahle ka uchina ho im annowacbaske, im annowa chi kat nitak mina ho anumpa yaminat wakItyachi mi(;ha nana ho asilha akmat kaniomi kako anompa atalam ikba chika Chikasba j yakni yumma holisso a teapa achukma tukla afohkena im annowasbke, nitak hullo tuchina ka holisso fohket tiabarnplaslake.

Section 39. Cbabta, Chikasha okla hat nan ulhpisa in kannahmahe ameba kat section 2103 micba section 2106 aiyakaiya bosh tobnona anompa etonla yumma apehpowa chasbke yohmikma Secretary ofhe I.atyrior ak osh Chikasha i yuka atok, yaks. issa ya im itohno na

Lpila chashke, Chikasha i yuka issa isht irn ulbtoba micba holissotube isht i chuxa na ulhtoba putta micha nana yumma ahalaya ho abe-ka tba ka Secretary of the Interior ak osh ottanichet nana ho atuk-sala cbi bosh ulntuka tok micha ai aihet tuksalet tok a anole ho

tulhipa sepokne hanale hokano atampa keyu ho United Statestuli holisso shole ak Osb atubbe ho tm . ulbtoba shke Kot nan apesatok a kanemapo kat ai ulhpisa keyeahnit isht botupa hok mat kotDan apesa tuk hikeat iya kat 'nitak pokole hariale itin!akla ho appealikbit supreme court pit fohkashke, yohmikma chekose rat kot el anom-

Page 15: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

-14 —

pa ha wakelashke, yohmi na a chekose kat kaniohmi ho ahlopulla bin-lak maz yohm shke.

Section 40 Nana kat yakohmi ittentakla ka commission oklushehopoyuksa tulhape im aya tok ut Cbikasha i yuka issa t onchulolemoma ka Atoka agreement ut ykohmashke, ache ka aiyakaiyat bobchifo ya holisso chashke, yobmi cha nan ittim apesa iluppako aiyak-aiya bosh yakni im etta kash kolashke, yokmikma yakni kashkowayumma Chikasha i yuka issa yummat halalashke. Chekoi e ittintaklayakni ittak ashkole keyu, arilba yunomat a belea mak ashke, yohmitoko anompa yummat out ahlopnllik ma, Chikasha i yuka Lisa ot nauittim apesa iluppako aiyakaiya keyu ka Chaha, Chikasha jyiikni aiesha he ut im ai ulhpiesa keyu hokma, court of claims ut Chalota,Chikasha immi ai ulhpiesa tok a ino issat apesashke, Chikasha i yukaissa 13't yakni j kashkowat isbi ka corlarlli8Sion oklushe hopoyuksahape im aya tok utyakni kasb kowa chi ho ulhioha onoehe tokayakaiya bosh yakni ulhtoba onatula ka United States ako ocutolashke,yohmi na kot U apbsa yummat yakni atok a ulhtoba ho apesashke.Yobmi ta Chahta, Chikasba United States.i sanalet anompa bohle tokut im ulhpesa ho ont ak shashke, akmat yakoilmashke. Chikashayuka issa ilupat yakni itta kash kowa chi ho ishe micha iskulle ohkia tikba ka nan inla isht ullitoba chi tok putta anompa iluppa a lohka

.kat Chahta, Chikasha nan ittiba halanle cha tuka atak lamme keyukasbke.

MISSISSIPPI CHOCTAWS.

Section 41, Hatak upe homma 4ississippi Chabla IA congress IAnan ulhpisa ikhi na June 28, 1898, holetopa tok section 21, atokalekako iyakaiya bosh commission oklushe hopoyuksa tulha.1e im ayatok itikba °Pt Ha tukole micha (30 Stats 495). Mississippi Chahtaahanchi yummat United States 'CC September 27, 1830, Chahta oklatreaty ittim ikbi na holetopa t )1‹ article 14 aiyakaiyat nano, aiesha heim aiulbpiesa tok 13t commission itikha out elatukole tok a hashe ban-ale aialbe ka Chahta, Chikasha i yakni out achukka Ai alhet ahantashke,commission iiikba ya onat Mississipp; Chahta ai alhe kat ii atukole tokafummi achuffakma Ghahta, Chikasha i yakni aThukut ahanta kat aialbi.kma commission 131 Mississippi Citabta, l ache bosh hohchefo ha holis-so che na nan ittim apesa iluppat ameha ka yakai aiesha he impiesa kat inia ka aietta lawashke, Jississippi Chalita i tokowa i nanulhpisa iiuppa atoka kako iyakkaiya hashke, yobmi na Secretaryot the Interior ut hohchito holisso tok aiokpachikma, yummat ai alhetholetopa mak ashke, nan ittim apesa iluppat holetopa toka hashi hanale ort iya hokmano hatak kana hob kia Mississippi Chabta mia boshit atukole bunnat asilhha kia commission ut ik aiokpacho kashte,sissippi Chabta butak uoe homma ai alhe micha onchulole 'Dona ak-mat ha , ak upe homrna at alai k.3yu hob kia Siptemher 27th 1830,treaty tuba tok articie 14, yumma aiyakaiyat . yakni i kash kowat ho-lisso kullo ishe tok osh yum mat June 28th, 1898, anukaka ka wihatChahta, Chikasha i yakni onat .aciouka ai alhet ahanta chatuk keyuputta kak osh Mississppi Chahta osh September 27,1830,treaty toba tokarticle 14 - yurnma nana aiesha he ut. im aiaulh piesashke, Dana,isht ilatukola he milia iluppat Mississippi Chauta hatak upe homin4-keyuk mat aiunchulole yurnmat treaty ahancni iluppa aiyak Ilya ,. yak-

•-1.111111•110017.----...rmrgielawnwo.r-

Page 16: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

-15—

ni ishe cha hollisso kulto ishi tok akbano ho mia, kana inlahokato nan isht im Vbi, achi hatok keyu, akmat kanahosh Dana inla ho Chikasha ebaia achuffia mihat asilha tokosh i lhakoffe tok, yunatnak fomia kayu, yohmt cha Mlisisisspi Chabtacommission ut bohchito holisso che kat, holisso inla ho naksikaafohkahe.

Section 42 Mississippi Chahta it acheka ai alhet Chahta, Chikashai yakni ai ahanta kat holis3oknia, k iyakmat ikholiisa kishakma, nanahobkia achuk vtahanta tok a afummi tuchina ona ho, ahanta tokai atilt kat kana ho Secretary of the Interior ut bilhipte na akaniohmibosh ilatukola chi rnta tok a _yumohmikmat yakni i kashkowa tok utAtoka agreement at3- akaiya bosh holisso kullo isha Like, yohmikmatnan ittim apesa iluppat amiha kako aiyakaiya bosh Chahta, Chikashai yakni ishe tok osh halanlet aisha ka itti lawashke.

Section 43. Mississippi Chahta osh hohehifo ut holisso bunnatakmat yakni kash kolet im ila toba chi ho asilha kat ilapo

fihna akinli bosh commission oklushe hopoyuksa tuihape im aya tok aim asiih ha,shke, tila afumme ekono irnme ya ike ak osh anompa bob-lashke; ike Vt ille okrna isbke ak osh asilia hashke. I hatak tit imohoyo imme ya asilh hashke. nhtakla, tasimbo itn anukfila ikonoputta ka yurnma atom ulhtuka atilt) osh anompa nan asilha bohlasnke,akmat sepokne, haknip ille, mocha yuka putta ka nan isht im utta yacom.aission ak osL uhne bo ulhtuka tok osb ayohma he im ulbpiesahosh nan asilhha anotnpa bohlashke.

Section 44. Holissot maya tok a aft3mmi ushtaanokaka Ire MississippiChahta micha unchalole keyukmat tuksale atok ash illi, keyukmatachukat ai a,ha na imissa tok a onakma nana kat ottw.e kepi month ho

keyukinat Mississppi Chalata yum-oat jill kako ont ai able, yumnaatholisso hayatoko illi hokrna, iilapo micha unchulale, akmat i tuksale yammat illi okma yakni isha chi ho ilatomba tok a Secretary ot theInterior ak osh apesa na islat tahpalat kanchashke yohmi na iskulleet uilitoba tok ut United States tuli holisso shole ya Chahta, Chikashaokla imme achi hosh ibbakfohkashke. Atuktna okia hat iskVlti ittakash kowak ma iba, foh kat ulbtobashke, yakni yumma chohmi kataiulle 000tola tok okano, ola takla keyu ho kancbaske. Atukmaisht ulhtoba tok it momat allatobak ma chumpa tok a holisso kulloimashke.

TOWNSIIES.

Section 45. Chahttt, Chikasha hat congress IA nan aposa tok Hay31, 1900, (31 Suits 221) holetopa toka aiyakaiya bosh Chahta,Chikasha I yakni tamaha a tolohtt he ya metia kat nan ittim apesaiiuppa asanale keyu , tokma United States government -t3t nan 131hpisaikbi tok a anomptt a foyuka kat ai alhit mahaya hi aiokpachishke

Section 46 Commisiion oklushe hopoyuksa talbape nun ittimapesa chi bosh aya tok ti. tongress ut nan vlhpisaiki tok May 31:1900holetopa tok, aiyaka ya hosh tamaha ataloha chi bo yakni ilatobat naksika taloble tok osh Secretary of the Interior ya anompa i bohle na aiuk-pache tok putta ka tamaha chetot mahaya hokmat a hunna biotaka yakni kaniohme ka ibafohket ilatominishke, yohrni kia moyu,ma

.

kat eka 640 hokano out ikaiyo kashkeSection 47. Himak pilla ha tanattba ha chi ho commission oklushe

hopoynksa talhape ittim anompula chi hash aya tok ut, congress nan•

Page 17: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

-16---

ulbpisa ikbena May 31, 1900 holitopa tok aiyakaiya bosh yakni ela-tombat halanle ka tamhha yurn mat holantet hetot mahayak mat yaknieka kaniohme ho bunt a hinlak ma yummak osh ina ulhpisashke,yohmi kia tainaha atalaia aclauffa ka eka tulbepa banal° pokole ushtahokano Jnt ikaiyo kasbke.

Section 48. Tamaha atalaia chi ho Hwy 31,1900, flan, ulhpisa tobatok ai . yakaiya bosh, keyukmut nan ittim apesa ilupPat amia kakoyakni ilatoba tok o yurnma Chahta, Chikasha ai achuffa osh achuk utahanta tuk okmut nana atahli tuk a ulhtoba aChukma ho im ulhto-bashke. Secretary of the Interior ak osh nan apesa - tok ako aiyakaiyabosh tamaha taloha kanchi tok a iskulti aminti bosh isht im uthto-Gashke, mikmut nan ai atahlit anta tok a hatak tuchina bosh ulhtokacha ullatoba onochashke, achuffa ka Secretary of the Interior ak oshatokolikma, achuffa ka okla i mik-o chit() ak osh ilapo ai utta anuka-ka ho talaia hokma yummak osh atokolashke. Akrna achufla ka yakniyunama ai ahanta atuk ak osh atokolashke Yohmi na yornm tt tank-Bala tuk a Secretary of the Interior ak osh apesa ho tamaha talohaapesa micha kanchi kut isht ai im ulhtoba chatuk ;aki.nli ho at irn ulh-toba-313ke.

Section 49. Chabta, Chikasha okla i miko chito ut townsite com-missioner ik atokolo keyukmut atokoli tok oh kia Dana isht ik ahno,keyukmut miko ut atokoli tuk kia anumpa kullo onotolat ilatahtikeyu hokma Secretary of the Interior 'a yohma h.nla ahni hoknautcommission atokoli na ahikeya ut alotashke.

Section 50. Atoka agreement tut town-ite commission ulhtoka hemeha takali ka Secretary of the Interior ut yobma he ut al ai ulhoiesaahni hokmut townsite commissioper ut ibalhtot ulbtokashke. Yohmicha tushpat tamaha taloha yohmi ka alhopullashke. ToWnsite cornmission himona ibalbto tok a im atoksali sa Secretary of the Interiorak osh bilhiplashke.

Section Si Chahta, Chikasha i yakni tainaha talolia ya lot 't3tulbtoba onotola na chumpa tuk osh moma ka atubbi hokma okla imiko chito tuklo kut itti bachuffa cha ilap ibbak ish holissochi host'micha nation i seal lapali chi cha lot chum pa tuk a ibbak fohkashke.Yohmi na Chahta, Chikas.ha ittatuklo ka imnai bosh yakni yummatibbuk foyuka chatuk a chumpa tuk ash immi ai alhi tobashke.

Section 52. Tamaha talaia achuffa ka lot kaniohmi ho hatakachuffa kut chumpa hatuk okma lot kaniobmi ka bolisso kullo achuffaho afobke bosh im atahlashke.. Yohmi kia holisso im atahti kaatobbi kepi hashke

Section 53 Chahta, Chikasha i yakni tamaha taloha ka hatak lawakat talhepa tuklo ona keyu yohmi ho yurntna chohmi ka kaniohrna heachi kut ikslao hatuk o Secretary of the Interior ak osh yohmiahni'-cha tamaha yakni yumma Ha tomba hokma, nan ittioa apesailuppat holitopa tok a nitak pokoli chakali ka ont iya keyu ho tamahainla Ut ulhpisa tok akinli ho chohma chi ho apisat I talalashke Yohinikia tamaba yumma chohmt kut eka pokoli ushta hokano out iya key uhashke

Section 54 - Commission okloshi hopoyuksa talhapi ittim anumpulachi bosh aya tok ut congress ut nan urhpisa ikbi tok Ray 31, 1900,holitopa tok. a ai yakaiya bosh tarnaha a taloba chi ka im anoli

Page 18: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

— 17 —

Secretary of the Interior ut yakni ilatomba tok a yakni eka kaniohmikat ibafohka anonta himak pilla lamaha yakni ilatomba kut nan itttmapesa iluppat ameba ho ilatomba tok ittilawi kia yohmi cha hatak uttalhepa tuklo ona keyu hohkia tamaha a tdaia vi im ulhpisa °ha yak-pi ut bakablit aiulle onotola cha kania kut inla atuka ittilawashke.Atoka agreement atok osh ulhkata tok o nan ullpisa May 31, 1900,holitopa tok oko aiyakaiyat tamaha yakni apisat yaknt bakahlichit aivile onochi eha kanchi kut n'ana ulhtaha asha ka immi hatuk ako imithana chatuk a ittilawashke. Chahta, Chikasha i yakni tamaha talo-ha yakni bakahli lot chumpa ha nan u'hpisa iluppa congress IA ik .

lhopulli ciao kisba, ho Dana atahlitok keyu hoktnut ai vile onotula toka moyoma atobashke. Yolami chit kashkawa atobba he Atoka agree-ment a raffia tok a keyu kasfake

Section b5. Chahta, .3hikasha i yakni anokaka ilapa tamaha ashahut nan ulhptsa ikbit ilatahli asha poyutta kit tamaha yamma auokaka ya leashafi, na liteha akanalichi, oka aboyo atahli, pala atobaahekeya, holisso apisa ynkohmi ilatahlt kut United States i flan ulhpisanana amia kali() aiyakaya bosh ai ash a hush i nan uthpisa ha ikbi chanana yakohmi ka isht itatabli cha tamaba yammat aheka isht i toba tokvt isht tlatoba chi hut iskulli isht pota chi kut bond a ikbi chatuk ayammakinit ho ai ittilawechi hosh nations ahanchi kash anokakatarnaha ai a,Aia ka im issashke. Yohmi cha tarnaha i nan apesaayamicha he ut im ai• ulhpiesa cha tamaba ittitakla bachoha putta kaainlachit akshocha he ut im ai ullapisa shim Yohm k ma tamahaittitakla akshochi achi kash kana bosh yam ma itachaka ka lot ut irnmibosh anta hokma yammako immi ho tobashke

Section 56. Nan ittim apesa iluppa aiokpachet ishe toka ont afum-mi tuklo kat out tuhakma tamaha ataloha chi ka Atoka agreement akokma, congress ut Lao u!hpesa ikbi na May 31, 1900, ash holotopa tokak okma, keyukmat hitnak ran ittim apisa nana amia kali() ai-yakai3a bosh tamaha toba irk osh ai asha ha tamaha yumma i yakniulhpisa yumma yakni vi auet achaka yumma tvli tobakse asphalt ok-ma nan hut asha ho yakni ittakaslikowa ya ibafohka chi keyu ho ilatom-ba tok o yummat nan ittim apesa iluppa aiokpachet ishe ai ittin-takla ha kanitnma kia r an isht ai ittim apisat i potatoko anukaka yo ash keyu poyut a kat Isla tubpala yoosh ullitoba ho kaatashke, iluppat yohma chi ka president ak oshkaniohme bosh kania chi ha j bilhipla chi ka mia hat himak pilla laapisa tok tohka chi, micha tuli tobakse rnikmat asphalt aiena karma tokyumma isht ulhtoba ano akanimih cha ehi mia hosh atahle tuko iluppafohka cbi ka y 13 DJ mak inli ho yurnih chashke.

Section 57. Nan ittim apesa i!uppa aiokpacbet ishe aiyokoma hatuli tobakse tnicha asphalt aiena kat tarnaha ataloha chi achi kashyomma anuk ,ka ya aiasha ka pana isht a;ittim apisat I pata tok o aiasha tok p )yutta hat nan ittirn apasa Hoppa aiolipaohet isha tok a outim afummi tukl kma ish tahpal yo kaniashke, yohmt cha yummatkania chi ka preside at ak osh kaniohnai bosh kania chi ka apisancheti nai hashke, achet aptsa, tok o flupria auet i3akkai ya ha fohha ilup-pako iyakayashke, yohmi cha isht ultitobl yumma arniati ka akanimihcha be ya mia hat section iluppa auet acha, kaka alet iyakaiya hatsection out isht aiyopa hose ka t )hka ka yumrnak inli ho iahke, yohmi

Page 19: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

777

cha tuti tobalose asphalt aiena Poppa kanimma kia nana isht ai ittimapesat j pota tok ut kania kat illa couffa aiyuka ho kaniashke: Yohmicha 1131i tobakse asphalt ilUppa chump4 kat kanimma ka i potat -nanaisht ai ittim ripisa tok oknal holetobla chi bfrsh ishashke, iuli tobakseasphalt aiena.iluppa chumps kat oklushe mia tuklo iloppat kanimma kai pota tok osh nana ka isht im ulhpiesat ahalulli t k a momint-hit ishashke, yolanai kia yuinma .tikbali ka yurnma iskulli aminti tok- anooklushi taklo kak osh ishashke

Section 58 ,Nanaittirn apesa iluppa akkpachet ishe tok a i hashiVanalikma Secretary of the InteriolL ut. ayamilt cha he ut im aiulhpiesacha yakni ut yakniohme hosh tuli tobakse, asphalt holetompa aihuk-ma kut nuta ya aiasha ho yummak utak pulla mako yaktii. ummatholitopa hinla ka mukolet akoKinit cha hinla ai ahle kat akostinichi,ychmi cha iluppa yumihchi kyt ran ittim apisa i uppa aiokpachet ishiaiyokoma ka . t.151i tobakse, asphalt oktna oaa ka kaarmata kia nan islataiitim apisat i Rota tko a a-,.ha ka aienin chi bosh vakuijunama nak-sika blafit naksida ta'ale cha yakni itta kash.kowi, ya ikibafohko kaehi ho ilatomba kat anumpa ha ikbit aaahlashke. ; Yohrni cha yakniyakmitichet hiafit natoka ilaat ta!al.-! kat-govJrdateat i yaknitell a aiyakaiya cha hinla aialtri kat 3 ummak 0 yam:.:.hmashke Yak iyakmihchit hlatit ilatoha: ta ale kat yakni e,ka talhipa sipknetulhipa talhapih 11 ,..kano ont iya keyu kashke. Yakni ilatomba ilup.pak oh oklushe tuklo iiyppa ai ael3uffa micha yuka i.ssa nana hohyakri itta kash kon'a ishi kat i uppa aiesl-o kashlre, yohmt chakioshe iuklo dui aiachutla micha yuka issa okma nana kat yakni

hiatit naksika ilatomhat taali yakohari aiyokorna ka yakni .yumtna,na ka ai a'ahle tuk u, im asha hokma Secretary of the Interior ut al itul a he aiulhpiesa ka ulli ya onochi hashke. Yohmi cha yumma imulh oba chi ka St_crelary of the Interior uk osh anompa atabli ho ok-loshi tukio 3 -patina im iskulli ya United States i tuli holisso shirk) ib-hak fohka yvmmako akohthi hush isht im atuoba.-hke. Yohmikmayakni rbafit naksika ilatomhat talali both 3ymma iko ha naksika voyakni ya LVlI tubaksi, asphalt f , kma, keyukmut tuli holitompainla r at a .kia yakni 3 yr:firma now 3a asha tuk ush ik baiaka hobkiakana bosh yakni yumma aiesha h aiullapiesa bosh ishi hatuk matyumak osh rtonti wahli makashke.

Section 59 Yakkii ilwombat halanli elei ho section .auet achakailuppat achi tuk a in-oyorna kia tamaha yakni sya iluppat tikba, kavakohmtishke, achi na ulbpisairldbatobka ke3u ho nan ittim aapesailuppat holitoi a tok a ahummi tuchtna ai a'hi ka nahullo okla i rnikochi o ak 08■1 yobrnashke, - acbr 11a:commission hatak tu, hint hcish ulbto-ka cha ikulli yo it ii3110 bo oklu pinta i ikba isht tahprilat ka ,-;chashke..Commission ulht,•ka k -a achuffa ka Chahta okla i mil) chit() ak oshbilhipli ho yummat Chahta iss;sh ishi ho, akwat actuff ka Ohikashamike chit() rik oh bIbpli bo 3.unarnk . C.4.bikAsha issish hi Lo atokmlashke Commission kanimma ka 'can isht amiba ut aTha hokmanahullo °Ida I mik chito v kohcha he im ulhpiesashke. Aft3mmiachuffak ma: cornmissi(A3 u tli b .talhipa siprkui ushta aiyukabosh im ulh;obasfike; Chahla c mmis;ion a Ohabta okla àk oh imatobasbke, akina hikasha commission, a Chikasha okla ak oshatobashke, akma United States iak osh commission a tuchina ka im

Page 20: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

atobashke. TDIi tobaksi, asphalt yakni nota asha h-kma kanchi, mik-rnut tobaksi micha asphalt yakni ya kanehi kut commission ut ullitobavt ona keyu abni htikmut ik ai okpacho ka he ut im aihpie:, ashke.Tobaksi micha a3pha1t yakni koala ka IskVli tit okla immi hachi hoUnited States tu!1 holisso sholi ibak folaki tok o holis§o inla tityummaltohla ka nan tlhpisa Vt amiha ho itonla hokma itti bafohkattilhtaba na (ynka issa ato iba to`lka keyu ho) moyo.Lat ilhpita hashke.Yakni vt tabaksi micha - asphalt Lase ai ibafohka hokato ila naksikaa kaniashke. A kma na chumpa vk 1 osbi tukto dVppa isht itn 131hto•ba ya ibak fohkcha iinmi bosh halalashko .13mba royaltytikbali ulbtohomba tok a okloshi tuklo iluppak osh ishashke. Yakut

Jlatombaf halan1i tok a to-baksi rneha asphalt ltase ai ibatohka keyuhosb government yakni apes& tok aiyatkaya ka section achuffat iyabosh kashkowa cha•kaniashke.

Section 60 Okla i tniko chit() tuklo kut asilha na United Statesokla i miko chito V im ai tilhpiesa cha okla isht im ai tilhpiesa hinla&aril hokmut tobaksi micha asphal.. yakni kania chi ho - iluppat achi kanan ittirn apesa . iluppat hol,itopa tok a hashi haunali ont iyakrna kap-cha hinlakmul feu ()nit tukl) aehi'ya ikoho kia kanchashke.

Section 61. .Nati ittma apesa iluppa ai ukpachit ishi hai okanoAtoka agreement 134 nana amia hokano j sanali hokano yohmi bakinliki kanimma kia lull robaksi, asphalt aiena nana isht ai ittim apesatixi poto kasbke

Section 62 Yakni ilatomba tobaksi .micha asphalt tit ashayammak o ilatomba tok a nom ittint ape.sa ilunpat yakni.itta kashkowa

• ibtifOlaka chi keyu ho ilatornba kut. nan irrla isht aaukfilli keyu boshbilhiplit ilwomba tok a iluppa aiyakaiyat kattia kut tUli t;baksi michaasphalt asha it kowa hashke. Yohmik ma yakni inla iluppatka bilhiplit ilatornha tok patta ko holitopashke.

Scction 63 Okla i miko ehito tuklo hit Secretary of the Interiorut im ai okpa.nchi ho tuli tubaksi tnicha asphalt asha ka chumpa tok aim issat holisso kWh) ikbit nanu mmi atok ash i kanchi tuk ut 'ibbakfuhkashko

SULPHUR SPRINGSection 64 • Okloshi mia tuklo Citahta, Chikasha iltippat yakni

billiepa talahu cut iyt.kaya Hupp .United States i n issa ai anti boshmok fit itobli mak osh ibak fok kt3t Sulphur tamaha dhikasha i yaknitalaya yumma ai i . bilika afoloia yum ,.na, yakni talaya koyuk-mVt hohkia, nan ittirn apesa iluppat holitopa tuk a hashi u•htaai iiintakla ka Secretary of the Interior ak -osh yohnna hinla nhnitapesa ho yakni . eka talhipa hannali cba. pokoli ushta ont ia keyu hoapesat lbafit talalashke. Yak•i t31hpisa kut kallih ilapo inii tobatamalia abilika afolota ytimma htohmaya ka moyoma ka ishashke,akmut Sulphur Bok, Tull Bok, micha Lapita Lapish Bok,,yummakaninlami ka pit ha'ali, yolamik mut yakth kallih laiohli yum a, akmutbok °sin yucnmaahiiika folota ka Secretary of the Interior akosh nanakut ai V hpiesa hiula ka apes -a ho tamaha achi bo apesa tuk yummaataklama he keyu ho kallth mi1ia lank oka ytimma nana isht fl. nukfillituk a pithalalt hat folota ho ilatobat yumnaak achi bo, nan isht ai ittimaposa tuk, yartilia lhafit ap'attt t.altilashke. Yakni im issa tuk y timmalhafi . apesat ilatobat talalik mm.,yakni im iss-a tuk yumma United

a

Page 21: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

— 20—

States it immi ai alhi osh nana atakiama nana kia;iksho ho halalashke.Yobrni kia okishi tuklo iluppat government il aieshi ai alhi hokano,yakni i1vppu tamaha yakni okano ik tobokmut yakni bakablit ikkaniyo kashke Yakni inla kut tarnaha yakni osk ulhpesa tok aai ibafoka hokmut, Atoka agreemet it amiha ka al iyakaya boshtam aha yakni kaniya chatuk a ohmi bosh ilatobat lhafit apesa tuk anitak pokoli chakali ai alhi ka yakni im issa tuk yummat eka achuffakma iuli holisso p koli tuklo ho kanchashke. Yohmik ma isku Ii utUnited States tuli holisso sholi ako, okla im iskulli achi ho, UnitedStates okla im iskilli nan isht ulhpisa keyn ka ai ibafoka chi keyu hoibak fohkaslake Yohmik ma iskulii ullatoba yummat yakni im issatuk naoyoma hosh ulhtoba hashke Atukma okloshi tukto i govern-ment ut oat 'moshola chikma, ulhpita o isht ulhpisa ho moyorna kutittilawit (yuka is:a ut ibatoka keyu ho) moyomat ulhpita hashke.Yakni ilatobat apesa tuk yumma Dan ittim apesa iluppa congress utholitopli fihna ka nan ulhp sa aiyakaya hosh nana atahli tok o ashak-ma Secretary of the Interior ak osh pesa ho yakrii ilatobat apesayamak fihna ka kaniohmi ho ulhtoba hinla hatuk okmat'ai eyali onoto=la na Secretary of the Interior ak osh tuli holisso isht hoyo ikbi naUnited States - tuli holisso sholi .ut atobashke. Nan tapisa osh inlachitapesa keyu bokma, Secretary of the Interi,,,r ak osh yohma hinla achitapesa na, kanimih chi bosh kallih, micha bok oka yumma halala chi,mieha chikosi ittitakia • kanimihebit ai anta chi putts ka apesashke.Hatak kana ht hkia yakni chumpa tuk .yumma ai anukaka ya kaaimrnahohkia achukaf uhanta hi, keyukmut nana inla kia atoksalit ik ahantokashke. Amba Secretary of the Interior apesa tok a ai iyakaya hok-mak ilashke. Congress ak osh Dan ulhpisa ikbit inlacbit apesa keyuhokma, United States nan ulhpisa tt oka homi, micha Dana inla bak-sicha hinla putta ka hatak upi hommai yakni micha yakni hatak upihonsma im ilatoba tok p .tta isht cl:wkowat, kanehit kana ipita hiasanali nan ulhpisa yarnmak in!i bosh yakni chumpa tuk iluppa onoto-yolasbke. Yohmik MA United States kot, Southern distriot, hatak upihornma i yakni bikiya yummak osh im ai ulhpiesa cha ibak fobkashke.Nana bosh section ilt3ppa afoka kut )akni, keyukmut Dan alhtaha ashakak okma nana Ida, ahika isht ai ikbichit United States government aisbt ikbaialo . k Lahke, amba iluppat Dana amiha tuk akbanashke. Llimakpilla achihan isht anukfilli kut yakai iluppat nan albtaba asha puttaka mokofa chi yuirmak fihna ka territory, keyukmut state o tobahokma ibak fob kit j tobla hi ahni hoke.

MISCELLANEOUS.

Section 65. 'Ulla afunoni hoIhtina ikono, yoka, anumpa onot:)la,mieha nana isht fats he ona keyu putta ka i kashkowa chi kahatak kana bosh, yohrna hiy,a im issa ho yakni im apowa chi tuk oshyakni ishi ka holisso kullo im ai yukpa chi kaela afummi ikona yoks,aatimpa onotola micha nana isiat atta he ona keyu, putta ka isht aionotola km okla yakui isht ai isha tuk a ittilawashke.

Sectioo 66 Yakni kashkowa ka holisao kuilo a im atabli makinliho okloshi hopoyuksa talhapi ittim aaurnpala chi hosh commission avatok, hatak up' homnaa i yakni anukaka ash a ka i holisso ymnrnak achiho a Inaba t k yurnma afohkashke. atukmut congress ut ai ulhpiesahitia ka At , ka agr emetic amih iyummak o apesa na yakni isht

.•

Page 22: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

holisso kullo ishi tuk rt afohkashke. Yohmik ma holisso yummai°Ida i holisso chito holisso kullo t sho1it afolakt ho yakni 13 t imma aalhi kut holisso apita chatuk a ohm ,ishke. Yohmi kia yakni i kashkwa tuk ut alhtoba nana kia ikonotolo kashke

Section 67. Congress nan ulhp;sa ikbi nu June 28, 1898, ai yuk-pachi tok yumma section tuchina, anumpa takah yurn mat, yakni michanana inla Ida pit abalaya keyu, yohmi cha akanimihchit Chaitta,Chikasha nalcha Chahta, Chikasha i yuka issa i yakni micha nanaimmi Ink putta ka ikatakiamo kashke.

Section 68 Congress nan tlh7isa ikbi tok, keyukmut treatyanumpa takali, keyukinut Atoka agreement anumpa atakali hobkia,nan ittim apesa Hoppa asanatt hokato Chahta micha Cbikasha i yakniiluppa holitopat, kullot, ik itoyolo kashke.

Section 69. Okloshi tuklo iluppa al achuffa osh yakri talayaachuffa ho apowachi bannal, itta chowat, maya hokma, commissionokloshi hopoyuksa talhapi ittim anumpola ebi bosh aya tok yummakosh im apoksia chashke.

Section 70 Ulla afummi ikono j yakni apowa3hi kut iki, keyuk•mut ishke, kanimapo kit okla iluppa ai achuffa okmat, keyukmutulla atom nun im apisachi yummak oh yakni im apowachi cha ichukatbiiiya chi ka bilhiplashke. Akmat yuka auumpa onotola, sipokni,micha baknip ik im achukmo putta ka hatak ut ulbtoka osh nan ishtim atta chi kut holisso power of attorney iihi hash im atahlashkakmut hatak ut hap akinlit nan isht atta hi ona keyu hokrna, nan ishtim atta ulhtoka, keyuktnut j kanomi, keyuktnut hatak nan isht attaai ulhpiesa kut im atahlashke. Yohnai kia commission ut yakni imapowachi kut isht ai im ulhpisa ho im apowaehi ka pisashke

Section 71 Chahta, Chikasha, keyukmut yuka issa ut yakniittakashkowa ka isha chi hob nan ittim apesa iluppat amiha kako aiyakayat yakni apowachl amona tok a hashi cbakali kut ontahakma,kana hobkia immi mia anumpa bohlit ik ahanto kashke.

Section 72. Chikasha okla ai achuffa ut holisso hohnhifo atakali aabolissa hi ai ulhpisa tuk o at yukpachi na, okla natia imrni ut ittakashkowa chikma hatak achuffa at yukali kut tuli bolisso pokoliusbta bosh im ulhtobashke, Secretary of the Interior ak osh apesa naurpitashke, iskulli ut mornat ik ulhtoba chatuk yummak o aminti 'tuttuli bolisso talhipa sipokni ba talhipa talhapi pokoli talhapi akohchauntuchina cha tuli holisso talhipa talhapi cba pokoli tuklo akmat centpokoli talhapi akohcha ushta iluppak o congress ut iskulli yummatholbtana chi ho June 28 1898, fihria Dan ulhpisa ikbi na, holitopli ma,iskulli yummat holhtina tok, akmat hawk upi homma i yakni okla aiasha kut atuko chi micha nan ink ka isht im ai ulhpisa chi tok aChikasha okla immi ho hotihnat hohli tuk a atampat United Statestuli holisso sholi ibak tohka kut kaniohmi kak osh iskali atoba iluppaisht ulhtoba hinla hosh holhtinat itt , la na otampa . hokinut UnitedStates tuli holisso sho!i ibak fohka tuk osh iskulli inla okla immiibatokat ulhpita isht alhpisashke. Congress nan uthoisa ikbi tokmicha treaty anurnpa afoka putta',kut, anumpa iiuppa itasanali hok-mut akchasbke

Section 73. Nan ittim apesa iluppa ccrigress ut ai yukpachi na,Chahta micha Chikasha okla moyomat vote onocbi na, lawa i shabli

Page 23: CAIIA, CIIIKASA ••• Chlt Iln...im ia acuoa kia yummu Caa, Cikasa i yuka auk o yaiak o is amia os ak• i a aai aaa okmu Dn iim aisa iaak auk ua mak o a uiisa auk ais i saai is

22

ku. ai yukpachi na, • haiitopak rAut United States, micha Chahta,Chikasba (Ada ilikahli tuk a isht or otoyolashke, Auot iyakaya, kutyakchrni hashke: Chahta okla i miko chito, micha Chikasha okla imiko chito ut congress ut, nun ittim apesa Hupp% ai yukpacht na,holitopa tuk a nitak talhipa achuffa Oha pokoli tuklo ittintakla ka nnittim apesa iluppa nitak pokoli tuchina ittintakla ho vote onocha chi'ho nitak a bilhipli cha, okla pinta isht im annowa aournpa ikbashke.Yohrni ma Chahta, Chikasha j nau ulhpisa ut amiha ka vote i kaniyahi ai ulhpisa kut ilapo im ni tkta j yakni anoka keyu kit, vote akaniyachi yumma ona cha vote ikaniyashke Yohmi na nan ittim apesailuppat holitopa hokmut vote kanit atnitak yammak o hikit iyashke.

Section 74. Chabta, :31likasha okla vote i kaniya tuk a nan atokolii nun ulhtoka ut ai ulhpiesa hoke, achit hohchito atakalichi cha, chikosi na okla i b ,alissochi chito ibak fohkashke Yohmi na okla i holissochi chit° 13 Board of Commissioners ibak tohkashke, Kommat Chahta,ok'a i miko chito micha okla I h ltssochi chito akmat Chikasha oklarniko chito micha okia I holissochtchito akmat cominission okleshibopoyuksa talhapi ittim akumpola chi hosh aya tok a tuklo boshibalbto ho Bard of Commissioners ashke. hoard yrommat chikosimak!nli ho ha nk upi hornma i yakni Atoka yummak o ai ittafama chavote a hotihnat tahli cha kaniohmi tuk a ishc annowa anumpa ikbashke.

Nana ka isht ithayana chi ka March-21, 1902, ash WashingtonColumbia Ulhtih yamma Commissiolier ut chiya h: sh hohchito yaalapalihicht tok oke.

Ayiska —Section 21, lhafa atukla ka, micha anumpa "kobafit" achika anumpa yakomi bosh achakaya hetuk cake: "ahanta hOkmut nan ishtitn lbeka "