cb-connecting business 2/2013

CONNECTING BUSINESS

POhjaNmaaN KaUPPaKamarIlEhTI - ÖSTErBOTTENS haNdElSKammarTIdNING

Yritykset tarvitsevat kasitietä

– Företagen behöver riksåttan

Båtar för proffs

2 ∙ 2013

Vnt ManageMent kehittää Cleanteh-yrityksiä

2 ⋅ 2013

3022

PalSTaT

TEKES UUSIUTUUentistä asiakaslähtöisemmäksiPekka Soinin johdolla

sisältö · innehåll

VaaSa ENErGY WEEKkäynnistettiin tänä vuonna energia- ja ympäristöseminaarilla

CONNECTING BUSINESSPohjanmaan kauppakamarilehti

österbottens handelskammartidning

lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessatidningen utkommer fyra gånger per år.

jUlKaISIjaPohjanmaan kauppakamari

österbottens handelskammareVaasa – Pietarsaari – Kokkola

Vasa – Jakobstad – KarlebyPuh/tfn (06) 318 6400www. ostro.chamber.fi

PÄÄTOImITTaja/ ChEFrEdaKTÖrJuha häkkinen

Puh/tfn 0500 561 [email protected]

IlmOITUKSET / aNNONSErMia Brännbacka

Puh/tfn 050 309 [email protected]

TOImITUSNEUVOSTO /rEdaKTIONSKOmmITTÉ

Mia Brännbacka, puh/tfn 050 309 2331Juha häkkinen, puh/tfn 0500 561 036Johanna haveri, puh/tfn 050 377 2100

TOImITUS / rEdaKTIONViestintä Oy [email protected]

TaITTO / OmBrYTNINGMuotoilutoimisto into

tuula Koto

KÄÄNNÖS / ÖVErSÄTTNINGMia Brännbacka,

Micaela lindahl-Palmroos

PaINO / TrYCKKirjapaino Fram Boktryckeri

sFs-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Oy Fram Ab:n

Joutsenmerkitylle painolaitokselle.

PaINOS / UPPlaGa5000 kpl / st.

ISSN 1796-9441

KaNSI / PÄrmKuva/bild:

Mikko lehtimäki

toimitusjohtaja Jussi Palmrothin luotsaama Vnt Management Oy sijoittaa uusiutuvaan

energiaan ja energian säästöön erikoistuneisiin yrityksiin suomessa ja euroopassa.

Vnt Management Ab, som leds av verkställande direktör Jussi Palmrooth,

investerar i förnybar energi och i företag i Finland och europa som specialiserar sig

på energibesparing.

pääkirjoitus | LeDare | 5Tuulet kääntyvät myötäiseen | Gynnsammare vinder

uusiin aseMiin | 9Paluu juurille

koLuMni | 12Kun ne ruotsalaiset on niin hyviä myymään...

6 Cleantech-yritysten kehittäjä 10 8-tie on teollisuuden valtasuoni Riksåttan är industrins huvudpulsåder

16 Kewatec bygger båtar för proffs

22 Uusiutuva innovaatiorahoittaja Innovationsfinansiär i förnyelse

kauppakaMari kouLuttaa | hanDeLskaMMarens kurser | 20

taLouskatsaus | ekonoMisk öVersikt | 25

ajassa - aktueLLt | 30

COnneCtinG BUsiness 3

Pohjanmaan kauppakamarin kuumemittari, Business Panel osoittaa melko hyviä lukemia. Edellisten mittausten epävar-muus alkaa muuttua positiivisemmiksi näkymiksi. Yritysten näkymiä pitkällä tähtäyksellä auttaa myös selkeä verorat-kaisu, jossa verokanta laskettiin 20 prosenttiin. Ratkaisu on korjausten jälkeen pääosin myönteinen. Alueemme luvut ovat työllisyyden ja viennin osalta maan huippua. Tämän tulisi nä-kyä myös koulutuspanostuksina ja liikenneinvestointeina.

Tieviranomaisten rahoituksen varassa tiestö kuitenkin ra-pautuu Pohjanmaalla. Erityisesti vilkkaasta kasitiestä tulee pitää parempi huoli. Tänä vuonna Turku – Pori -väliltä alkava tason nosto tulee seuraavina vuosina ulottua alueellemme. Vassor – Kärklax -välin oikaisu ja ohituskaistat sekä Kokko-lan keskustan ohittavan väylän nelikaistaistaminen ovat vält-tämättömiä investointeja lähivuosina.

Finavian suunnitelmat vähäliikenteisten kenttien siirtämi-sestä alueitten vastuulle, eivät myöskään vaikuta kovin pe-rustelluilta. Lentoliikenne tulee nähdä kokonaisuutena, jossa

maakuntien kentät syöttävät liikennettä Helsinki-Vantaalle. Myös Kokkolan ja Pietarsaaren seutu merkittävänä vientialu-eena ansaitsee hyvät lentoyhteydet. Laskevat matkustaja-määrät aiheuttavat kuitenkin haasteita. Lentoyhtiöt vaativat linjoiltaan kannattavuutta, ja pitkäjänteisyys puuttuu talou-dellisesti tiukoilla olevilta lentoyhtiöiltä. Vaasan lentoliiken-teen myönteinen kehitys varmistanee niin Finavian kuin ope-raattoreidenkin kiinnostuksen.

Uusi energialähettiläs on nyt etsinnässä. Kauppakamari on mukana tässä mielenkiintoisessa hankkeessa, jossa valit-tu henkilö kiertää maapallon vierailemalla kymmenessä koh-teessa, joissa pohjalaisyritykset luovat kestävää kehitystä. Lähettiläitä tarvitaan muillakin aloilla, koska tieto alueemme työpaikoista ja osaamisklustereista pitää saada leviämään. Kauppakamarin Coastline-julkaisu onkin taas työn alla. Var-mista näkyvyytesi tässä alueen käyntikortissa.

Aurinkoista kesän odotusta!

tuulet kääntyvät myötäiseen

Gynnsammare vindarÖsterbottens handelskammares barometer Business Panel påvisar ganska goda resultat. Osäkerheten vid förra mätning-en börjar ge vika för positivare tongångar. Företagens utsikter på lång sikt uppbackas också av det tydliga skattebeslutet, där skattesatsen sänktes till 20 procent. Efter korrigering-arna är beslutet i huvudsak positivt. Siffrorna för vår region gällande sysselsättningen och exporten är bland de bästa i landet. Det här goda resultatet borde märkas i form av sats-ningar i utbildningen och i trafikinvesteringar.

I och med att vi är beroende av vägförvaltningens finan-siering försämras vägarna i Österbotten. Speciellt den trafi-kerade riksåttan måste skötas bättre. Förbättrandet av väg-sträckan mellan Åbo och Björneborg kommer att inledas i år och vägarbetet når oss under de kommande åren. Förbätt-ringen och omkörningsfilerna på vägsträckan mellan Vassor och Kärklax samt vägsträckan förbi Karleby centrum är nöd-vändiga investeringar de närmaste åren.

Finavias planer på att flytta ansvaret för de mindre trafi-kerade flygfälten till regionerna är inte heller särskilt moti-verade. Flygtrafiken måste ses som en helhet där flygfälten i landskapen sköter om matningen av trafik till Helsingfors-Vanda. Som en betydelsefull exportregion förtjänar också Karleby-Jakobstad goda flygförbindelser. Ett minskande antal passagerare utgör ändå en utmaning. Flygbolagen kräver lön-samhet av sina linjer, och på grund av den krassa ekonomis-ka situationen inom flygbranschen saknas långsiktighet. Den positiva utvecklingen av flygtrafiken i Vasa torde säkerställa både Finavias och operatörernas intresse.

Nu söks en ny energiambassadör. Handelskammaren del-tar i det här intressanta projektet, där den valda personen kommer att resa jorden runt och besöka tio länder där öster-bottniska företag är med och skapar hållbar utveckling. Det behövs ambassadörer också inom andra områden för att in-formation om regionens arbetsplatser och kunskapskluster ska kunna spridas. Handelskammarens Coastline publikation är igen under arbete. Försäkra dig om en plats i detta visit-kort för regionen.

Soliga vårhälsningar!

Pää

Kir

JOit

Us

| led

Ar

en

juha häkkinentoimitusjohtaja | vd Pohjanmaan kauppakamari österbottens handelskammare


Cleantech-yritysten kehittäjä

Jussi Palmroth tietää, että Vaasan seudun energiateknologian keskittymässä syntyy koko ajan uusia inno-vaatioita, joista voi kasvaa mielenkiintoi-sia sijoituskohteita.

6 COnneCtinG BUsiness

Luvu

t pe

rust

uvat

Suo

men

pää

omas

ijoit

usyh

dist

ys r

y:n

julk

aise

miin

tila

stot

ieto

ihin

.

Vuonna 2012 suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat suomalaisiin ja ulkomaalaisiin

kohdeyhtiöihin yhteensä

497 miljoonaa euroa.

Viime vuoden pääomasijoitus-ten kappalemäärästä cleantechin osuus oli

17%

TEKSTI jOhaNNa haVErI KUVA mIKKO lEhTImÄKI

Cleantech-yritysten kehittäjä

Sähköteknologisen teollisuuden parissa pitkään työskennel-lyt Veijo Karppinen perusti VNT Management Oy:n reilut 10 vuotta sitten kehittääkseen

ympäristöystävälliseen energiatekno-logiaan ja energiansäästöön keskittyviä kasvuhakuisia yrityksiä. Aloittaessaan toimintansa VNT Management oli en-simmäisiä cleantech-alaan keskittyviä pääomasijoittajia, mutta nykyään ala on herättänyt myös muiden pääomasijoitta-jien kiinnostuksen.

VNT Management on perustanut tä-hän mennessä kolme Power Fund -ra-hastoa, joihin on kerätty sijoituksia yh-teensä 157 miljoonaa euroa. Rahastojen sijoittajat ovat sekä suomalaisia että ul-komaisia sijoittajia, jotka ovat kiinnos-tuneita tekemään tuottavia sijoituksia uusiutuvaan ja hajautettuun energian-tuotantoon sekä energiaa säästävään tek-nologiaan keskittyviin yrityksiin.

pääoMaa ja asiantuntijuuttaVNT Management tekee vähemmis-tösijoituksia teknologiaansa kehittäviin ja kaupallistaviin alku- ja kasvuvaiheen yrityksiin. Yhteistä näille yrityksille on kasvun hakeminen kansainvälisiltä markkinoilta, sillä kotimarkkinat ovat niille yleensä liian pienet.

– Kohdeyritysten toimiala ja vahva teknologiaosaaminen ovat tärkeitä va-lintakriteerejä, mutta tärkeimmäksi te-kijäksi nousee tiimi yrityksen toiminnan takana. Innostuneet ja hyvin yhteen pe-laavat avainhenkilöt ovat yrityksen suu-rin voimavara, toteaa VNT Managemen-tin toimitusjohtaja Jussi Palmroth, joka on ollut yhtiön toiminnassa mukana jo 10 vuotta.

Pääoman lisäksi pääomasijoittaja tuo yhtiöön myös asiantuntijuutta, jota tar-vitaan kasvuun, kansainvälistymiseen ja myös teknologian kehittämiseen. Vaik-ka pääomasijoittajan omistus yhtiössä on tarkoitettu vain määräaikaiseksi, pää-omasijoittaja on silti yleensä aktiivinen kehittämään yhtiötä ja nostamaan yhti-ön arvoa.

Vuosittain VNT Managementin partnerit käyvät läpi parisataa liiketoi-mintasuunnitelmaa, joista valikoituu keskimäärin kahdesta kolmeen sijoitus-kohdetta. Sijoituskohteet valitaan part-nereiden pitkään alan kokemukseen perustuvaan asiantuntijuuteen luotta-en. Tähänastiset päätökset ovat olleet il-meisen onnistuneita, sillä VNT Mana-gement on onnistunut vakuuttamaan sijoittajia ja keräämään sijoituksia kol-manteen Power Fund -rahastoonsa myös taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa.

sijoituksia suoMeen ja saksaanViime vuoden lopussa sulkeutunees-ta Power Fund III -rahastosta on tois-taiseksi tehty jo neljä sijoituspäätöstä. Rahaston lopullinen sijoitusten määrä kasvanee noin kymmeneen ja Suomen lisäksi tarkoitus on tehdä muutama si-joitus myös Saksaan.

– Saksa on cleantechin edelläkävijä Euroopassa ja siellä markkinat ovat mo-nikertaisesti suuremmat kuin Suomes-sa. Siksi Saksa kiinnostaa sekä meitä että monia meidän suomalaisia kohdeyrityk-siämme, Palmroth kertoo. – VNT Mana-gementilla on ollut konttori Saksassa jo usean vuoden ajan ja lähiaikoina siellä aloittaa myös toinen työntekijä.

Monet VNT Managementin sijoitus-kohteista toimivat Vaasan seudun ener-giateknologiakeskittymässä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi tuulivoima-lavalmistaja Mervento Oy, johon yhtiö on tehnyt toistaiseksi suurimmat sijoi-tuksensa, sekä generaattoreita ja säh-könmuokkaimia uusiutuvaan energi-antuotantoon valmistava The Switch Engineering Oy, joka on tällä hetkellä yhtiön arvokkain sijoituskohde.

– Vaikka emme ole sitoutuneet sijoit-tamaan tietylle maantieteelliselle alueel-le, tänne Vaasaan on vuosikymmenten aikana keskittynyt niin paljon energia-alan osaamista, että täällä syntyy inno-vaatioita ja uusia alan yrityksiä, joista olemme kiinnostuneita, Palmroth huo-mauttaa.

Palmroth on tyytyväinen siihen, että viime vuosina vaasalainen energiatek-nologiaosaaminen on saanut uutta nä-kyvyyttä, joka auttaa myös alan yrityksiä niiden markkinointiponnisteluissa. Hän toivoo, että Vaasassa ja myös valtakun-nallisella tasolla osataan tehdä sellaisia päätöksiä, että kansainvälisesti toimivil-la energiateknologiayrityksillä on mah-dollisuus toimia täällä myös jatkossa.

Vnt Management Oy kerää rahastoihinsa sijoituksia suomalaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta ja käyttää näitä varoja kehittääkseen uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon sekä energiansäästöön keskittyneitä

yrityksiä. Monet yhtiön sijoituskohteista toimivat Vaasan seudun energiateknologian keskittymässä ja tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille.

VNT maNaGEmENT OY:N KOhdEYhTIÖITÄ Cavitar Oy, Convion Oy, dilitronics Gmbh, eGen Oy, elcogen As, epicrystals Oy, european Batteries Oy, Fixteri Oy, GaseK Oy, Mervento Oy, the switch engineering Oy, there Corporation Oy, Wello Oy, Visedo Oy, Valopää Oy. lisätietoja www.vntm.com


Vaasa, Kokkola ja Pietarsaari

08001 98989nordea.fi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuk-semme sinulle tärkeissä asioissa:

• Oma sijoitusjohtaja• Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus• Laaja sijoitustuotevalikoima• Omistusjärjestelyt• Verosuunnittelu• Perintöasiat

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989.

Tervetuloa.

Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen


UUSIIN aSEmIIN

KUKa OlET?Olen Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva pitkän linjan toi-mittaja, joka on kolunnut lehden toimituksen jokaisen kolkan. Olen naimisissa oleva kahden aikuisen pojan isä ja myös onnellinen isoisä. Muutamme Kokkolaan vaimoni kanssa, hän aloittaa työt Keski-Pohjanmaan keskussairaa-lassa myöhemmin keväällä.

mITÄ TEIT aIEmmIN?toimittajan urani alkoi Keskipohjanmaan toimitusharjoit-telijana Pentti Pulakan työhuoneessa 1970-luvulla. Olen opiskellut helsingissä, tehnyt töitä Keskipohjanmaa- ja Ka-lajokilaakso-lehdissä sekä hämeen sanomissa. 1982 muu-timme Vaasaan, joka on ollut kotikaupunki tähän saakka. Vaasa-lehdessä, Pohjalaisessa sekä viimeksi Pohjalaisen ja ilkan yhteistoimituksessa, i-Mediassa, ovat tulleet tutuksi niin toimittajan, esimiehen kuin hallinnon tehtävät.

mITÄ TEET NYT?Aloitin huhtikuun alussa Keskipohjanmaa-lehden päätoi-mittajana ja kesäkuussa lassi Jaakkolan jäädessä eläkkeel-le siirryn lehden vastaavaksi päätoimittajaksi.

mITKÄ OmINaISUUTESI aUTTaVaT SINUa TÄSSÄ TEhTÄVÄSSÄ?halu kirjoittaa ja ottaa kantaa vaikutti osaltaan päätoimit-tajaksi hakeutumiseen. Monipuolinen ja käytännönläheinen kokemus toimituksen eri tehtävistä antaa hyvät eväät tä-hän tehtävään. lisäksi olen oppinut pörssiyhtiössä johdon-mukaisen työskentelytavan, jolla on vaikutusta toiminnan laatuun. Minulla on myös hyvät verkostot alan toimijoihin niin suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa.

Paluu juurilleKeskipohjanmaa-lehden päätoimittaja Kauko Palola

Vinkkaa mielenkiintoisesta henkilöstä: www.pohjanmaankauppakamari.fi

Ge oss ett tips på www.osterbottenshandelskammare.fi

TEKSTI jOhaNNa haVErI KUVA aNN-SOFI BErG

mIllaISIa haaSTEITa SINUlla ON EdESSÄSI?Koko sanomalehtiala on murroksessa ja printtilehtien ti-laaminen vähenee. haasteenamme on tehdä houkuttele-van printtilehden lisäksi hyvä verkkolehti, joka kerää pape-rilehdestä pois putoavat lukijat. Konkreettisia lähiaikojen projekteja ovat toimitusjärjestelmän uusiminen, yhteistyön kehittäminen KP-konserniin kuuluvien lehtien toimitus-ten välillä sekä länsimedia-yhteistyön jalostaminen Alman aluemedian, Kalevan ja turun sanomien kanssa. Myös yh-teistyö paikallisten yhteiskunnallisten ja kaupallisten toi-mijoiden kanssa on tärkeätä. ilman lukijoita ja ilmoittajia lehdellä ei ole tulevaisuutta.


kasitie on teollisuuden valtasuoni

riksåttan är industrins huvudpulsåder

Vilkkaasti liikennöity valtatie 8 on tärkeä väylä pohjalaiselle teollisuudelle. siksi sen

kuntoa olisi kohennettava ja sen turvallisuutta lisättävä.

den livligt trafikerade riksväg 8 är en viktig led för den österbottniska industrin. därför bör vägen förbättras och säkerheten höjas.

Länsirannikolla kulkeva valtatie 8 on yksi Suomen maantieliikenteen tär-keimmistä väylistä, sillä sen vaiku-

tusalueella on paljon teollisuutta, tärkei-tä satamia ja elinvoimaisia kaupunkeja. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maa-kunnissa kasitien ja sille johtavien sata-mateiden merkitys on erityisen suuri, koska sille alueelle on sijoittunut run-saasti koko maan kannalta merkityksel-listä vientiteollisuutta.

Vaikka nelostietä pidetäänkin usein Suomen tärkeimpänä pohjois-etelä -suunnassa kulkevana tieväylänä, kasi-tien merkitystä teollisuudelle korostaa rannikolta puuttuva samansuuntainen raideliikennemahdollisuus. Tieliiken-teen tavarakuljetuksiin erikoistuneen Ahola Transportin konserninjohtaja Hans Aholan mukaan kasitie on esi-merkiksi Ahola-konsernin Pohjoismais-sa liikkuville 200 autolle nelostietä tär-keämpi väylä. Myös noin 3000 lähetystä kuukaudessa käsittelevälle Oy Backman-Trummer Ab:lle kasitie on tärkeä väylä etenkin eteläisen Suomen satamiin, ker-too logistiikkajohtaja Bernt Björkman.

LiVLig trafikI takt med att den offentliga ekonomin stramats åt har riksåttan, på samma sätt som övriga vägnätet, inte kunnat ut-vecklas i tillräcklig utsträckning och vä-gen har försämrats. Speciellt vägsträck-an norr om Vasa är på vissa ställen smal, krokig och i dåligt skick och dessutom mycket livligt trafikerad där bebyggelsen är tätare.

– På vissa ställen är trafikmängden på riksåttan på samma nivå som på de liv-ligt trafikerade vägarna i södra Finland, berättar ledande konsult Christel Kau-tiala från Destias enhet i Tammerfors.

Den utredning som Kautiala har varit med i visar en klar ökning i olyckssta-tistiken vid tätortsområdena kring Vasa, Jakobstad och Karleby. På de här sträck-orna blandas den lokala trafiken med långväga trafik och mycket av industri-transporterna sker också här. Smedsby omfartsväg, som blir klar nästa år, kom-mer sannolikt att innebära färre olyckor i Vasaregionen.

–Som ett exempel levereras årligen 74 000 lastbilslass med varor till oss, trots att en del av trävarorna också leve-

reras med tåg, kalkylerar Veikko Petä-jistö som är direktör vid UPM:s cellufa-brik i Jakobstad.

Brister gällande riksåttans skick, topo-grafi och anslutningar har man försökt förbättra genom att sänka hastighetsbe-gränsningarna. Mera bestående lösning-ar kunde nås genom att förbättra anslut-ningarna, styra den lokala trafiken till alternativa vägar, öka antalet vägsträck-or med mitträcke och omkörningsfiler samt bredda de livligaste vägsträckorna, som till exempel vägsträckan söder om Karleby.

– För fem år sedan gjorde jag en be-räkning på hur stora kostnader onödi-ga trafikhinder innebär. Om företagets 350 lastbilar stannar i onödan tre gånger varje vardag, var kostnaden enligt dåva-rande prisnivå nästan 800 000 euro per år, berättar Ahola. Icke-fungerande tra-fikinfra påverkar sålunda konkurrens-kraften för Finlands näringsliv.

LiikennehankkeiDen eteneMinen Vie aikaaEtelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Lii-kenne ja infrastruktuuri -vastuualueen

TEKSTI | TExT jOhaNNa haVErI KUVAT | BILDER TIINa ahOla JA | OCH POhjaNmaaN lIIKENNEjÄrjESTElmÄSUUNNITElma 2040 -lUONNOS


kasitie on teollisuuden valtasuoni

johtaja Anders Östergård myöntää, että tiestön kehittämiseen varatut rahat ovat vähissä. ELY-keskuksen hallinnoimat varat menevät käy-tännössä teiden hoitoon ja ylläpitoon, joten uusiin rakennushankkei-siin tarvitaan Liikenneviraston kautta jaettavia budjettivaroja.

– Pientä valoa ikkunassa on kuitenkin näkyvissä, sillä Liikennevi-raston rahoittama selvitys koko rannikkokaistaleen liikenteen kehittä-misestä valmistuu vielä tänä keväänä, Östergård kertoo.

Selvitystyöryhmässä mukana oleva ELY-keskuksen johtava liiken-nejärjestelmäasiantuntija Jarmo Salo kertoo selvityksen tulosten vai-kuttavan konkreettisesti aikaisintaan seuraavalla hallituskaudella. Kovin yksityiskohtaisia suunnitelmia selvityksen yhteydessä ei tehdä, sillä niitä kannattaa tehdä vasta sitten, kun rahoitusta on luvassa.

– Tällä hetkellä Vaasan ja Kokkolan välillä on valmiina tiesuunni-telmat Vassorin ja Kärklaxin välille rakennettaville kahdelle ohitus-kaistalle sekä Pietarsaaren satamayhteyden osittaiselle parantamiselle. Lisäksi Kokkolan ruuhkaiselle eteläväylälle on luvassa väliaikaisrat-kaisuna kaksi uutta valoristeystä, Salo kertoo.

Liikenteen kasvun ennuste (ajoneuvoa/vrk) vuosille 2010-2040 pohjalaisilla tieosuuksilla. (Lähde: Pohjanmaan liikenne-järjestelmäsuunnitelma 2040 -luonnos)

Konserninjohtaja Hans Ahola toivoo kasitielle parannuksia – esimerkiksi levennyksiä, ohituskaistoja ja keskikaiteita – jotka auttaisivat liikennettä sujumaan joustavasti ja turvallisesti.

Kurikka

Seinäjoki

Ähtäri

Alajärvi

Jalasjärvi

Alavus

Kuortane

Pietarsaari, Jakobstad

VöyriVöråVaasa

Vasa

Korsnäs

KaskinenKaskö

NärpiöNärpes

Kruunupyy, Kronoby

Isokyrö, Storkyro

UusikaarlepyyNykarleby

Pedersöre

Vähäkyrö, Lillkyro

Luoto, Larsmo

Laihia, Laihela

Kokkola, Karleby

POHJANMAAN KAUPPAKAMARIN JäSENSELVITYS:

VALTATIEN 8 TOIMIVUUTTA JA KUNTOA PARANTAVISTA TOIMEN-PITEISTä TäRKEIN ON

58 prosentin mielestä Vaasan ja Oravaisten välisen tieosuuden leventäminen ja keskikaiteel-listen ohituskaistojen rakentaminen ko. välille

23 prosentin mielestä edellä mainittujen toi-menpiteiden toteuttaminen Edsevön ja Kokko-lan välille

19 prosentin mielestä Kokkolan eteläväylän nelikaistaistaminen. 63 prosenttia Kokkolan seudun vastaajista piti tätä tärkeimpänä.


KOlU

Mn

i

Tai siis oikeastaan konseptoimaan ja brändäämään. Sama pätee tanskalaisiin ja esimerkiksi kuluttaja-tuotteissa yhä useammin myös norjalaisiin naapu-reihimme. Vasta kun oma tuote tai palvelu on sel-

keästi konseptoitu ja erottuvasti brändätty – muidenkin kuin asiaan vihkiytyneen lähipiirin mielestä – kannattaa lähteä koputtelemaan potentiaalisten asiakkaiden oville.

Päälle liimattuna konseptointi on kehno laastari, se ir-toaa ensimmäisessä hankauksessa. Mutta aidosti oivalta-va kokonaisuus ja kiinnostavat ominaisuudet on ilo tar-joilla visuaalisesti herkullisessa, kiteytetyssä paketissa. Olipa sitten kyse korumuodista tai teknisistä b-to-b-tuot-teista, aina ja loppuun asti mietitty erottuminen ei enää ole jännä mahdollisuus, vaan ehdoton välttämättömyys.

Siksi kannattaakin miettiä säännöl-lisesti ja parannuskohteista aidosti in-nostuen

• miten tuotteemme/palvelumme poikkeaa kilpailijoista, ihan oikeasti?

• kenelle se on tarkoitettu – kuka siitä hyötyy ja kuka sitä himoaa, miksi?

• mitkä ovat brändimme tärkeimmät määreet, miksi?

Purista siitä vielä pikakäyttöinen hissipuhe – yksi persoonallinen virke, joka myy liikeidean ymmärrettävästi ja ikimuistoisesti kenelle tahansa juttukumppanille.

Näin ’helppoa’ se on, kun tuotteen/palvelun kantava idea on uskallettu valita riittävän teräväksi ja viilattu hel-posti kommunikoitavaksi.

Toinen kullanarvoinen menestystekijä on koko orga-nisaation aktiivinen arkivalppaus. Toimintaympäristön muutosten – uhkien ja ennen kaikkea mahdollisuuksien – jatkuva havainnointi ja toimintakonseptin oivaltava trim-maaminen on jokaisen kannattavaa kasvua janoavan yri-tyksen intohimo!

Siksi ne jutut ruotsalaisnuorukaisista, jotka ovat onnis-

tuneet avaamaan Suuria Ovia tupsahtamalla itseriittoi-sesti ostajan puheille kassillinen farkkuja mukanaan, pi-tävät usein paikkansa. Farkut oli luultavasti erottuvasti brändätty ja lisäksi vietävän hyvännäköisiä; sillä rennolla tyypillä oli hissipuhe hallussa ja innostunut näkemys yli-huomisesta.

Ja kun saa kauppaa, rahoittajatkin kiinnostuvat ja maa-ilmanvalloitus voi muuttua unelmasta realistiseksi, stra-tegisesti palastelluksi tavoitteeksi.

Finprossa saamme päivittäin iloita asiakasyritystemme harppauksista maailmalla, mutta myös jarrutella – koti-pesän on oltava kansainvälisessä kunnossa ennen kuin lähdemme yhdessä kaasuttamaan Suomen ulkopuolelle.

Showbisneksessä kuulemma sel-viää missä vain, jos onnistuu New Yorkissa. Skandinavia on puolestaan loistava ensimarkkina konseptin ja brändin puhuttelevuuden testaami-seen: tarjontaa on yleensä jo run-saasti, joten menestymään ei pääse vahingossa tai väliaikaisesti. Mutta kun onnistuu valloittamaan Skan-dinavian, on vahvat siivet lentää eteenpäin.

Skandinavia on usein järkevä en-sivalinta myös johtamisen kannalta. Lähimarkkinan kumppanuuksia on

ajallisesti ja rahallisesti helppo seurata ja samalla oppia itsekin. Maahantuoja, agentti, jakelija tai muu kumppa-ni ei suinkaan ole synonyymi ulkoistamiselle vaan tiiviil-le yhteispelille, jota tulee jatkuvasti sparrata ja kehittää. Oman onnensa nojaan jätetty kumppani voi olla kallis nol-laratkaisu, jos tarjontasi jää hännänhuipuksi ja itse odot-telet maailmanluokan tilauksia mieluusti jo huomenna. People work for people.

Tervetuloa Skandinaviaan – vauraalla 20 miljoonan asukkaan lähimarkkinalla on hyvä testata, lanseerata ja laajentaa!

Kirjoittaja on Sissi Silván, joka on Finpron Skandinavian vientikeskus-ten vetäjä. Hänellä on kansainvälis-tä brändi- ja johtamiskokemusta mm. Mainostoimisto Womena-McCannin ja H&M:n Suomen johtajana sekä retail-, design- ja palvelualan yritysten halli-tuksissa. Silván tulee 20. toukokuuta pidettävään Future Workshop –semi-naariin Vaasaan kertomaan näkemyksi-ään viennin vauhdittamisesta.

Kun ne ruotsalaiset ovat niin hyviä myymään…

Päälle liimattuna konsep-tointi on kehno laastari, se irtoaa ensimmäisessä hankauksessa. Mutta aidosti oivaltava kokonai-suus ja kiinnostavat omi-naisuudet on ilo tarjoilla visuaalisesti herkullisessa, kiteytetyssä paketissa.


Luotettava. Vaivaton. Kehittyvä. Lähellä Sinua.

Yrityspalvelut | 0393 933 933 | [email protected] | www.anvia.fi

Jukka Laitalainen, Anvia

Onko palvelimesi vanha ja kaatuileva? Pyörivätkö ohjelmat kunnolla? Entä kuka huolehtii ylläpidosta ja tietoturvasta?

Anvia Virtuaalipalvelimesta saat yritykselle sydämen, joka ei pätki tai petä. Sen kunnosta huolehtivat asiantuntijamme – sinä voit keskittyä bisneksen tekemiseen.

Katso tarjouksemme www.anvia.fi/virtuaalipalvelin

Pettääkö pumppu?

Jukan IT-kuntote ti

Jukan IT-kuntote ti

Pumppu_A4.indd 1 4/10/2013 4:12:43 PM

Vaasalainen Citec Oy Ab tarjo-aa monipuolisia teknisiä suun-nittelupalveluja sekä kattavia

ratkaisuja sisäisen tiedon ja käyttä-jädokumentaation hallintaan, suun-nitteluun ja tuottamiseen. Vuonna 1984 perustetun yrityksen asiakkai-ta ovat pääasiassa suuret, eri aloilla toimivat yritykset. Noin 80 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee ener-giateknologian alalta. Vaasassa ole-van pääkonttorin lisäksi Citecillä on toimipisteitä myös muualla Suomes-sa sekä Ruotsissa, Englannissa, Rans-kassa, Saksassa, Venäjällä ja Intiassa. Citecin palveluksessa on yhteensä noin 1100 työntekijää, joista lähes 350 työskentelee Vaasassa.

Suuri tilantarveCitecin pääkonttori toimi pitkään Sil-mukkatiellä 1990-luvun alussa hanki-tuissa tiloissa. Osaajamäärän kasva-essa tilat kävivät vääjäämättä pieniksi ja lisätilaa jouduttiin vuokraamaan ul-kopuolelta.

– Sisäistä yhteistyötä ja esimerkik-si palavereiden järjestämistä hanka-loitti porukan sijoittuminen eri puolil-le kaupunkia, toimitusjohtaja Martin Strand muistelee.

Citec toimii osana Vaasan seudun kasvavaa energiateknologian keskit-tymää ja sillä on selkeä kasvustra-tegia, joten oli odotettavissa, että yrityksen henkilöstömäärä tulee lähi-vuosina kasvamaan vielä entisestään.

Siksi yrityksen lähivuosien toimitila-tarpeet selvitettiin ja mietittiin niihin erilaisia ratkaisuja.

– Saimme neuvoteltua Vaasan kaupungin kanssa toimivan tontti-ratkaisun Silmukkatielle, joten uu-sien toimitilojen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Kävimme läpi usei-ta vaihtoehtoisia ratkaisuja ja pää-dyimme siihen, että Oy Vaasa Parks Ab rakensi meille uuden pääkontto-rin, jonka tiloissa me toimimme vuok-ralaisina, Strand kertoo.

Oy Vaasa Parks Ab:n toimitusjohta-ja Ulla Mäki-Lohiluoma kiittelee kau-pungin nopeaa toimintaa Circle Hou-se -projektissa.

– Citecin uudisrakennushankkeen

Citecille uudet toimit ilat mittatilaustyönä

Citecin ilme näkyy myös talon julkisivussa.

Teksti: Johanna Haveri Kuvat: Oy Vaasa Parks Ab, Johanna Haveri


Citecille uudet toimit ilat mittatilaustyönä

Vaasa Parks tarjoaa monipuolisia tontti- ja toimitilaratkaisuja

kiireellisyyden takia Vaasan kaupun-kisuunnittelu ja tekninen virasto vei-vät kaavoitukseen ja tonttiin liittyvät prosessit läpi nopeimmalla mahdol-lisella aikataululla. Niiden toimenpi-teiden rinnalla pystyimme viemään eteenpäin arkkitehtisuunnittelua ja muuta suunnittelua ilman viivytyksiä.

Käytännöllinen ja edustavaUusi, entistä tilavampi ja edustavam-pi Circle House nousi entisen toimi-tilan paikalle Silmukkatien ja Sairas-kodinkadun kulmaan ennätysajassa. Pari kuukautta sitten koko Citecin Vaasan konttorin henkilökunta pää-si muuttamaan samoihin tiloihin, jot-ka on varta vasten suunniteltu juu-ri heille. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy otti onnistuneesti huomioon Cite-cin brändin, joten modernit tilat ovat myös ilmeeltään ”citeciläiset”. Tilois-sa on otettu huomioon myös yrityk-sen kasvustrategia, joten ainakaan tilanpuute ei rajoita Citecin rekrytoin-tisuunnitelmia.

– Olemme hyvin tyytyväisiä loppu-tulokseen ja koko rakennusprojektin sujumiseen. Toimistotalon rakennut-tajana Vaasa Parks on osaava ja ko-

kenut partneri, jonka ansiosta osa-simme jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon monia tilojen käyttöön liit-tyviä seikkoja, Strand kiittelee. – Rat-kaisu on myös kokonaistaloudellisesti edullinen puhumattakaan uuden ra-kennuksen imagollisesta arvosta.

Toteutus tiiviissä yhteistyössäCitec ja Vaasa Parks toimivat tiiviis-sä yhteistyössä koko Circle Housen rakennusprojektin ajan. Rakennutta-jana toiminut Vaasa Parks valitsi pro-jektin toteuttajat ja arkkitehtisuun-nittelijan. Muun suunnittelutyön teki Citec, jolla on omaa osaamista tällä alalla.

– Vaikka suurin osa suunnittelusta tehtiin meillä, teimme siinäkin sau-matonta yhteistyötä Vaasa Parksin kanssa, joka on huippuosaaja tällais-ten toimistorakennusten rakentajana ja ylläpitäjänä, kertoo Citecin yhteys-henkilönä projektissa toiminut pro-jektipäällikkö Mikko Hakola.

Hakolan mielestä rakennuttajan pätevyys näkyi kaikissa projektin vai-heissa, mutta erityisesti suunnittelun ohjauksessa. Rakennuksen toteutus-

aikataulu oli tiukka, mutta aikataulu ja budjetti pysyivät silti hyvin kasassa.

– Homma ei lähtenyt missään vai-heessa rönsyilemään, kun kaikki asi-at oli hyvin määritelty jo alkuvaihees-sa. Kustannukset pysyivät kasassa ja pieniinkin poikkeamiin pystyttiin rea-goimaan nopeasti, Hakola kiittelee. Hänen mielestään oli hienoa päästä osallistumaan näin ammattimaisesti hoidettuun rakennusprojektiin.

Toimitilapalveluyritys Oy Vaasa Parks Ab tarjoaa monipuolisia tontti- ja toimitilaratkaisuja Vaasassa toimi-ville tai sinne etabloituville yrityksille. Jonkin verran valmiita toimistotiloja on tarjolla Vaasa Airport Park -yritys-puistossa sijaitsevissa Futura I-III -teknologiakeskustaloissa, jotka saavat ensi vuonna seurakseen uuden tulokkaan, Futura IV:n. Futura IV -talon parhaat tilat ovat varatta-vissa nyt.

Vaasassa sijaitsevat vapaat toi-mitilat ovat laajasti esillä Oy Vaasa Parks Ab:n ylläpitämässä Vaasan toi-mitilarekisterissä www.vaasantoimi-tilat.fi. Mikäli valmiita tiloja tai rat-kaisuja ei löydy, Oy Vaasa Parks Ab on valmis rakennuttamaan yrityksille räätälöityjä toimisto- ja tuotantotilo-ja, kuten oheinen Citecin esimerkki kertoo.

Vaasan seudun logistiikka-alueen tonteista sekä Laajametsän alu-

een yritystonteista voi myös neuvo-tella Oy Vaasa Parks Ab:n kanssa. Lentokentän ja moottoritien kaak-koiskulmalle sijoittuvalla mittavalla logistiikka-alueella on isohkoja, lo-gistiikkayritysten käyttöön tarkoitet-tuja tontteja. Lentokentän itäpuolel-le sijaitsevalla uudella Laajametsän alueelta taas löytyy erikokoisia tont-teja erityisesti pk-yrityksille ja niiden valmistustoiminnalle sekä varastoin-nille.

Lisätietoja: www.vaasaparks.fi

ILMOITUS

Martin Strand (oik.) ja Mikko Hakola ovat tyy-tyväisiä Citecin uusiin toimitiloi-hin, jotka ovat jo ala-aulasta lähtien Citecin brändin mukaiset.


Största delen av Kewatecs kunder finns inom den offentliga sektorn.– Nu vill kunderna ha energisnålare lösningar utan att försämra komforten. Det är en intressant utmaning för oss, säger Karl-Erik Wargh, VD på Kewatec Aluboats.


Efter ett motigt fjolår har Kewatec Aluboat fått flyt igen. I februari skrev företaget under ett samarbetskontrakt med statliga Meritaito Ab om att tillverka en ny generation oljebekämp-ningsbåtar och -utrustning. Dessutom kom beslutet från marknadsdomstolen i Sverige om att svenska lotsmyndigheterna valt Kewa-

tecs offert på riktiga grunder.– Vi fick beställningen för ett och ett halvt år sedan,

men en konkurrent drog vår kund inför marknadsdomsto-len. Det blev en tung process även för oss, eftersom vi var tvungna att permittera en del av personalen under hösten 2012 och början av 2013, säger Karl-Erik Wargh, grundare och VD på Kewatec Aluboats.

Förutom sysselsättning och en känsla av lättnad ger marknadsdomstolens beslut ett starkt erkännande åt Ke-watecs kompetens och produkter.

– Vårt koncept har blivit granskat av en rad experter och våra lotsbåtar anses av yrkesfolk lämpa sig både på svenska östkusten och västkusten, även om havsförhållandena skil-jer sig stort däremellan.

Kewatec har tidigare exporterat båtar till både Sverige och Norge, men det här är första gången man exporterar lotsbåtar. K-E Wargh ser beställningen som en öppning till en större marknad.

– Det är en mycket värdefull referens. Yrkesfolk har mycket stränga krav när de väljer sin utrustning. De kan branschen och kommer att ge oss sina synpunkter, både plus och minus, när det tar båtarna i bruk.

Han grundade företaget Kewatec 1998 och ändrade namnet till Kewatec Aluboats 2005.

– Jag hade jobbat på flera företag inom varvsbranschen och skaffat mig ett kunnande och ett kontaktnät. Vi har inga planer på att bygga båtar i något annat material än aluminium.

Nu har Kewatec Aluboat ett uttalat mål att bredda sin marknad från Norden till hela Europa.

– Vi har 23 produkter, från 6 meter till 22 meter, i vår portfölj och för att öka vår marknad måste vi satsa mer på försäljning. Det är en fråga som vi diskuterar internt just nu.

Bland kunderna efterfrågas effektivare energianvänd-ning. Ännu finns inga starka alternativ till diesel- och ben-sindrift. Därför blir det allt viktigare att bygga lättare båtar med lägre bränsleförbrukning

– Vi är starka framför allt på koncept, planering, håll-fasthetsberäkning, aluminium och motorsystem. En del el-montering och inredningsarbeten köper vi av underleve-rantörer, men det mesta gör vi själva.

En annan ny tillväxtmöjlighet ger oljebekämpningsbå-tarna. En rad uppmärksammade olyckor de senaste åren har gjort politiker och myndigheter medvetna om de mil-jörisker det innebär att transportera oljelaster med fartyg. Oljebekämpningsbåtar från Kewatec finns redan statione-rade i Finska viken, men marknaden för den här typen av båtar är global.

– Vi är nu i startgroparna och det tar alltid tid att sälja nya koncept. Affären med lotsbåtarna till Sverige tog fyra år så kanske jag säljer första oljebekämpningsbåten till ut-landet om fyra år, skrattar K-E Wargh.

kewatec BYGGEr BåTar FÖr PrOFFS

På Kewatec Aluboats i Karleby skördar finländskt varvskunnande exportframgångar. nu siktar företa-get på att vidga marknaden med sina aluminiumbåtar för professionellt bruk. – Vi är i startgroparna för en satsning på hela norden och europa, säger Karl-erik Wargh.

TExT jOhaN SVENlIN BILD KEWaTEC


Eurokriisi ja velkaantuminen ovat koetelleet etenkin Etelä-Euroopan maita. Euron pelastamiseksi on ke-rätty lukuisia tukipaketteja ja luotu Euroopan va-

kausmekanismi. Ratkaisu eurokriisiin ja uuden kasvun luomiseen voi löytyä EU:n alueilta ja älykkään erikoistu-misen strategioista.

Älykäs erikoistuminen on EU:ssa vuonna 2014 alka-van ohjelmakauden aluekehittämisen strategia, jonka tavoitteena on kehittää EU:ta innovaatiounionina. EU:n alueiden on löydettävä vahvuutensa ja erikoistumisalan-sa.

Pohjanmaalla erikoistumisaloja on jo nyt useita: Vaa-san seudun energiateknologiaklusteri, Pietarsaaren seu-dun veneteollisuuskeskittymä ja Suupohjan rannikko-seudun lasinalaisviljely. Joissain kunnissa on lukuisia turkistarhoja, toisissa taloveistämöitä ja kolmansissa maatalouskoneiden valmistusta. Älykäs erikoistumi-nen tarkoittaa sitä, että erikoistumiseen liitetään entis-tä enemmän tutkimusta ja kehittämistä. Lisäksi se luo uutta kasvua kansainvälisten markkinoiden muodos-sa. Unioni toivoo useita menestyviä alueita, jotka ovat konkreettisesti ja älykkäästi erikoistuneita. Siksi raken-

Älykäs erikoistuminen edellyttää yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välistä vuoropuhelua. Onko Pohjanmaan tulevaisuus tuulivoimassa tai kaasu-moottoreissa? Vai onko yrityksissä kehitteillä jotain niin mullistavaa, että se voisi olla Pohjanmaan erikoistumisen kulminaatio?

älykästä eriko istumista

nerahastoresursseja ollaan kohdentamassa älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamiseen. Pohjan-maan liitto reagoi ensimmäisten EU:n alueiden joukos-sa älykkään erikoistumisen mahdollisuuksiin liittymällä vuonna 2012 ensimmäisenä suomalaisena maakuntana EU:n älykkään erikoistumisen verkostoon, joka tukee mainittujen strategioiden tekemistä.

TuTkimusryhmä selviTTää Pohjanmaan vahvuuksiaAlueellisten toimijoiden tulee vetää yhtä köyttä sen eteen, että oman alueen vahvuudet saadaan kartoitet-tua. Tässä kartoituksessa tulisi huomioida myös kan-sainvälinen ulottuvuus. Älykäs erikoistuminen edellyt-tää yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välistä vuoropuhelua. Onko Pohjanmaan tulevaisuus tuulivoi-massa tai kaasumoottoreissa? Vai onko yrityksissä ke-hitteillä jotain niin mullistavaa, että se voisi olla Poh-janmaan erikoistumisen kulminaatio? Tätä pyritään selvittämään tutkimusryhmässä, johon osallistuu alue-tieteilijöiden lisäksi Vaasan yliopiston tuotantotalouden tutkijoita professori Josu Takalan johdolla sekä kansain-

- Onko yrityksesi mukana?

Antti Mäenpää, projektitutkija, aluetiede, Vaasan yliopistoSeija Virkkala, aluetieteen professori, Vaasan yliopisto

ILM

OIT

US

Pohjanmaa ajaa

älykästä eriko istumista

TavoiTTeena innovaaTioT

• Tutkimustulosten perusteella luodaan Pohjan-maan älykkään erikoistumisen strategia. Tavoit-teena on saada aikaan uusia yhteistyön muotoja eri alojen osaajien kesken ja parempia edellytyk-siä innovaatioille. • Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strate-gia laaditaan eri toimijoiden laajassa vuorovai-kutuksessa. Strategiasta kerätään palautetta ns. ”kriittisiltä ystäviltä” eli vastaavanlaisten EU-alu-eiden edustajilta. Tämän kansainvälisen yhteis-työn avulla voidaan tuottaa lisäarvoa pohjalaisille yrityksille. • Yrityksillä on mainio tilaisuus vaikuttaa älyk-kään erikoistumisen strategiaan ja alueen tu-levaan kehityssuuntaan. Yritykset saavat myös tutkimuksen ja strategian kautta lisää kansain-välistä näkyvyyttä ja mahdollisuuden löytää uusia kumppaneita.

Lisätietoja älykkäästä erikoistumisesta Pohjanmaalla:

www.obotnia.fi/s3

välistä vertailututkimusta tekevän Botnia-Atlantica -ins-tituutin johtaja Åge Mariussen. Lisäksi tutkimusryh-mässä on tutkijoita Hankenin Vaasan yksiköstä, Vaasan ammattikorkeakoulusta ja Yrkeshögskolan Noviasta.

Älykäs erikoistuminen perustuu yliopistojen, yritys-ten, julkisen hallinnon ja kansalais-yhteiskunnan väli-selle vuorovaikutukselle. Mitä tiiviimpää tämä vuorovai-kutus on, sen innovatiivisempi alue on, sillä innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksesta. Älykkään erikoistumisen tutkimusryhmä selvittää kyselytutkimuksen avulla, mil-laista on yritysten, julkisen hallinnon ja korkeakoulu-jen välinen yhteistyö Pohjanmaalla. Lisäksi kartoite-taan Pohjanmaan klustereiden nykyisiä ja mahdollisia tulevaisuuden teknologioita. Näin luodaan kuva Poh-janmaan kehityssuunnasta ja saadaan tietoa siitä, mitä osaamista ja teknologioita alueelta löytyy. Pyrkimyksenä on uuden kasvun etsiminen alueella jo olemassa olevilta aloilta ja niiden lähialoilta yhdistelemällä näitä luovas-ti. Älykäs erikoistuminen on yrittäjämäistä etsimistä, jo-hon kuuluu avainteknologioiden luova hyödyntäminen ja yhdistäminen.

Pohjanmaa ajaa

© Baltic Yachts

Yritystoiminnan kannattavuutta parannetaan hyvällä talousjohtamisella

– Menestyvissä yrityksissä täy-tyy aina olla joku, joka osaa muuttaa yritysjohdon pää-

tökset ja suunnitelmat rahassa mitattavaan muotoon, sanoo liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija Toivo Koski. – Olen suunnitel-lut koulutukseni näille yritysjohdon taustal-la yleensä matalalla profiililla toimiville nu-meroihmisille. Nämä ihmiset ymmärtävät ja haluavat ymmärtää liiketoiminnan euroina riippumatta siitä, millaiset suuntaukset liik-keenjohdon koulutuksessa ovat muodissa ja ketkä gurut ovat pinnalla.

– Koulutuspäivissäni puhutaan aina rahas-ta ja lasketaan euroja. Lempiaiheeni on so-veltava laskentatoimi ja jossain määrin kou-lutan myös kirjanpitoon liittyvissä teemoissa. Tykkään nostaa esiin vanhoja oppeja, jotka jostain syystä ovat jääneet taka-alalle. Hyvä-nä esimerkkinä on katelaskennan soveltami-nen hintajouston laskennassa. Entisajan ky-läkauppiaat osasivat laskea päässään, kuinka paljon asiakkaan pitää ostaa enemmän, jot-ta voidaan antaa paljousalennusta. Nykyään, koska kirjanpitolaki ei enää virallisesti tun-nista kate-erittelyä, niin suurin osa myynnin

tai talouden ammattilaisista ei osaa enää tätä hintajoustolaskentaa.

Toivo Koski tunnetaan pk-yritysten rahoi-tuksen, kasvun ja liiketoiminnan kehittämi-sen asiantuntijana. Akateemisen uran ja mit-tavan kouluttajakokemuksen lisäksi hänellä on vankka yrittäjätausta; ensimmäisen, yri-tysanalyysiohjelmistoja tekevän yrityksen-sä hän perusti jo opiskeluaikoina. Hän on edelleen osakkaana tai hallituksen jäsenenä useassa menestyvässä yrityksessä. –Tykkään kouluttamisesta ja aion tehdä sitä niin kauan, kuin ajatus vain kulkee ja virtaa riittää. Tä-män työn paras puoli on siinä, että saa viet-tää mukavia koulutuspäiviä fiksujen ihmisten kanssa, toteaa Koski hymyillen.

Toivo antaa koulutukseen osallistumista pohtiville tehtävän:

Jos myyntikateprosentti on 20 ja yritys las-kee hintoja 5 prosenttia, kuinka paljon myyn-timäärän tulee nousta, jotta hinnanalennus tulee kompensoitua? Oikea vastaus ei ole 25 prosenttia, kuten valtaosa päättelee. Jos kai-paat oikeaa vastausta tähän ja moneen muu-hun talouden kysymykseen, tervetuloa kou-lutukseen!

Toivo Koski kouluttaa

12.6. Kokkolassa: Controllerin päivä - johdon laskentatoimi 18.9. Vaasassa: Taloustaitoa esimiehille29.10. Kokkolassa: Tuloslaskelman ja taseen hyödyntäminen yrityksen johtamisessa 30.10. Vaasassa: Controllerin päivä - johdon laskentatoimi

”Erinomainen koulutus ja innos-tava ja selkeäsanainen kouluttaja. Sain koulutuspäivästä käyttö-kelpoisia, konkreettisia työkaluja arkeeni. Tulen jatkossakin erittäin mielelläni Toivo Kosken koulutuksiin.”

Keijo Ullakkotoimitusjohtaja,

Lakea Oy


– Menestyvissä yrityksissä täy-tyy aina olla joku, joka osaa muuttaa yritysjohdon pää-

tökset ja suunnitelmat rahassa mitattavaan muotoon, sanoo liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija Toivo Koski. – Olen suunnitel-lut koulutukseni näille yritysjohdon taustal-la yleensä matalalla profiililla toimiville nu-meroihmisille. Nämä ihmiset ymmärtävät ja haluavat ymmärtää liiketoiminnan euroina riippumatta siitä, millaiset suuntaukset liik-keenjohdon koulutuksessa ovat muodissa ja ketkä gurut ovat pinnalla.

– Koulutuspäivissäni puhutaan aina rahas-ta ja lasketaan euroja. Lempiaiheeni on so-veltava laskentatoimi ja jossain määrin kou-lutan myös kirjanpitoon liittyvissä teemoissa. Tykkään nostaa esiin vanhoja oppeja, jotka jostain syystä ovat jääneet taka-alalle. Hyvä-nä esimerkkinä on katelaskennan soveltami-nen hintajouston laskennassa. Entisajan ky-läkauppiaat osasivat laskea päässään, kuinka paljon asiakkaan pitää ostaa enemmän, jot-ta voidaan antaa paljousalennusta. Nykyään, koska kirjanpitolaki ei enää virallisesti tun-nista kate-erittelyä, niin suurin osa myynnin

tai talouden ammattilaisista ei osaa enää tätä hintajoustolaskentaa.

Toivo Koski tunnetaan pk-yritysten rahoi-tuksen, kasvun ja liiketoiminnan kehittämi-sen asiantuntijana. Akateemisen uran ja mit-tavan kouluttajakokemuksen lisäksi hänellä on vankka yrittäjätausta; ensimmäisen, yri-tysanalyysiohjelmistoja tekevän yrityksen-sä hän perusti jo opiskeluaikoina. Hän on edelleen osakkaana tai hallituksen jäsenenä useassa menestyvässä yrityksessä. –Tykkään kouluttamisesta ja aion tehdä sitä niin kauan, kuin ajatus vain kulkee ja virtaa riittää. Tä-män työn paras puoli on siinä, että saa viet-tää mukavia koulutuspäiviä fiksujen ihmisten kanssa, toteaa Koski hymyillen.

Toivo antaa koulutukseen osallistumista pohtiville tehtävän:

Jos myyntikateprosentti on 20 ja yritys las-kee hintoja 5 prosenttia, kuinka paljon myyn-timäärän tulee nousta, jotta hinnanalennus tulee kompensoitua? Oikea vastaus ei ole 25 prosenttia, kuten valtaosa päättelee. Jos kai-paat oikeaa vastausta tähän ja moneen muu-hun talouden kysymykseen, tervetuloa kou-lutukseen!

Toivo Koski kouluttaa

12.6. Kokkolassa: Controllerin päivä - johdon laskentatoimi 18.9. Vaasassa: Taloustaitoa esimiehille29.10. Kokkolassa: Tuloslaskelman ja taseen hyödyntäminen yrityksen johtamisessa 30.10. Vaasassa: Controllerin päivä - johdon laskentatoimi

”Erinomainen koulutus ja innos-tava ja selkeäsanainen kouluttaja. Sain koulutuspäivästä käyttö-kelpoisia, konkreettisia työkaluja arkeeni. Tulen jatkossakin erittäin mielelläni Toivo Kosken koulutuksiin.”

Keijo Ullakkotoimitusjohtaja,

Lakea Oy

KoulutuskalenteriKurskalender

Syyskuu

10.9. kl. 9–16 Jakobstad Grunder i Excel 2010 effektivtFöreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Learning Center

11.9. kl. 9–16 Vasa Grunder i Excel 2010 effektivt Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Learning Center

16.9. klo 14–15 VerkkokoulutusMiten Exceliä voidaan hyödyntää tilitoimiston rutiineissa? Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

17.9. kl. 9–16 Jakobstad Arbetsförhållandets livscykel Föreläsare: Bobby Gerlin, Ab Carolin Oy

18.9. klo 9–16 Vaasa Taloustaitoa esimiehille Kouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

19.9. klo 9–16 Kokkola Excel 2010 jatkokurssi tehokkaastiKouluttaja: Pekka Päärnilä, Salcom Learning Center

24.9. klo 9–16 Kokkola Työsuhteen päättäminenKouluttaja: Minna Salli, Lakiasiaintoimisto Legalex

25.9. klo 9–16 Vaasa Toimiva työyhteisö - ikäjohtaminen, palkitseminen ja pelisäännöt työpaikalla Kouluttaja: Leena Manninen, New Focus Oy

26.9. kl. 9–16 Jakobstad Lönsamhet och prissättning i företagFöreläsare: Krister Lång, Suomen Henkilöstöpooli Oy

30.9. klo 9–16 Kokkola Ajankohtaista arvonlisäverostaKouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

Lokakuu 1.10. kl. 9–16 Vasa Aktuellt om mervärdesskattFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

2.10. klo 9–16 Vaasa Ajankohtaista arvonlisäverosta Kouluttaja: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

3.10. kl. 9–16 Jakobstad Aktuellt om mervärdesskattFöreläsare: Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab

7.10. klo 14–15 VerkkokoulutusHallitse isot taulukot Kouluttaja: Arja Kuukkanen, Powen Oy

8.10. kl. 9–16 Jakobstad Excel 2010 - Pivot och makron Föreläsare: Pia Bhattarai, Salcom Learning Center

22.10. klo 9–16 Kokkola Esimies ja työsuhteen ehdot sekä esimiehen oikeudet ja velvollisuudet Kouluttaja: Jaakko Sainio, Helsingin seudun kauppakamari

23.10. klo 9–16 Vaasa Esimies ja työsuhteen ehdot sekä esimiehen oikeudet ja velvollisuudetKouluttaja: Jaakko Sainio, Helsingin seudun kauppakamari

29.10. klo 9–16 Kokkola Tuloslaskelman ja taseen hyödyntä-minen yrityksen johtamisessaKouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

30.10. klo 9–16 Vaasa Controllerin päivä - johdon laskentatoimiKouluttaja: Toivo Koski, TulosAkatemia

Tarjoamme laadukasta ajan-kohtaiskoulutusta lähellä sinua, sekä suomeksi että ruotsiksi. Löydä kalenterista kiinnostavimmat ja tule päivit-tämään osaamisesi.

Koulutuksessa nähdään!

Vi ordnar korta kurser om ak-tuella ämnen i din närregion både på finska och svenska. Välj ut det intressantaste i kal-endern och kom och uppdat-era din kompetens.

Vi ses på kursen!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.pohjanmaankauppakamari.fi -> Koulutus

PeruuttaminenOsallistumisen voi peruuttaa viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Sen jälkeen tulleista peruutuksista laskutamme puolet osallistumis-maksusta.

Anmälan och ytterligare informationwww.osterbottenshandelskammare.fi -> Kursverksamhet

AnnulleringKursdeltagandet kan annulleras senast den sista anmälningsdagen. Efter det faktureras hälften av deltagaravgiften.


TEKESIN alUEEllISET PalVElUT Pohjanmaalla ja Keski-Pohjan-maalla toimivat seuraavat tekesin yhteyshenkilöt:

Vesa KojolaYksikön päällikköAsiantuntemus: erikois-koneet, kumi- ja muoviteolli-suus, veneiden valmistus, perävaunut ja päällirakenteet, tevanake, työelämän kehittäminen ja -laatu.

mika NiskanenAsiakasvastuu: nuoret yritykset (alle 6-vuotiaat)Asiantuntemus: tietotekniik-ka ja tietoliikenne, teollisoi-keudet, palvelut ja hyvinvointi, uusien yritysasiakkaiden neu-vonta, tutkimuksen ja inno-vaatioiden kaupallistaminen, teollinen muotoilu, käytettä-vyys ja käyttäjälähtöisyys.

jarkko PiirtoAsiakasvastuu: suuret yrityk-set ja julkiset organisaatiotAsiantuntemus: energiatek-niikka, älykkäät sähköverkot, hajautetut energiajärjestel-mät, palveluliiketoiminta, kansainvälistyminen, hori-sontti 2020, team Finland.

Esko ala-myllymäkiAsiakasvastuu: KasvuyrityksetAsiantuntemus: energia-, ympäristö-, elektroniikka-, metalli- ja kappaletavaralii-ketoiminta, teollisoikeudet, kansainvälistyminen, palvelu-liiketoiminta.

uusiutuVa innoV aatiorahoittaja

Viime syksynä Tekesin pää-johtajana aloittanut Pekka Soini haluaa kehittää Te-kesiä, suomalaista teknolo-

gian ja innovaatioiden kehittämiskes-kusta, entistä asiakaslähtöisemmäksi. Pääosin suomalaisten kansallisaarteen Nokian palveluksessa kansainvälisen työkokemuksensa hankkinut Soini pe-räänkuuluttaakin organisaatioltaan asiakaskeskeisyyttä, joustavuutta, no-peutta ja kansainvälisyyttä.

Ensimmäiset kuukaudet Tekesin ruorissa ovat olleet innostavia. Laaja kosketuspinta yritys- ja tutkimuskent-tään sekä organisaation sisältä löytyvä laaja asiantuntijuus tekevät työstä mie-lenkiintoisen ja kaikkea muuta kuin ”virastomaisen”. Läheinen yhteistyö lä-hes 4 000 yritysasiakkaan sekä kaikki-en suomalaisten yliopistojen, korkea-koulujen ja tutkimuslaitosten kanssa antaa Tekesin toiminnalle erityislaatui-sen leiman.

Nokian ja Nokia Siemens Network-sin palveluksessa ollessaan Soini työs-kenteli useita vuosia Ranskassa ja USA:ssa. Hän uskoo kansainvälisestä yritys- ja johtamiskokemuksesta ole-van apua myös Tekesin johtamisessa, sillä ulkomaan perspektiivistä katsot-tuna monet asiat Suomessa näyttävät erilaisilta.

– Meidän innovaatiojärjestelmämme on yksi maailman parhaista, mutta sen ja Tekesin maine näyttäisi olevan pa-rempi ulkomailla kuin kotimaassa, hän miettii.

Vaasassa syntynyt ja Pohjois-Pohjanmaalla kasvanut Pekka Soini on kansainvälisten tehtävien jälkeen opetellut tuntemaan suomalaista yrityskenttää uudessa tehtävässään.

Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer tekes håller på att förnyas och bli mera kundorienterad under ledning av sin nya generaldirektör. Uppgifterna som tekes kontaktpersoner sköter från de lokala elY-centralerna har redan fördelats enligt kundsegment.

teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus tekes uusiutuu entistä asiakaslähtöisemmäksi uuden pääjoh-tajansa johdolla. Paikallisissa elY-keskuksissa toimi-vien tekesin yhteyshenkilöiden tehtävät on jo jaoteltu asiakassegmenteittäin.

uusiutuVa innoV aatiorahoittajainnovationsfinansiär i förnyelse

Vertailut osoit-tavat, että Suomi on innovaatiotoi-minnan panos- ja tuottovertailu-jen mukaan yksi parhaista. Saavu-tus on mainitse-misen arvoinen kun otetaan huo-mioon yritysten innovaatiotoi-mintaan suun-nattujen julkis-ten panosten vähyys Suomes-sa verrattuna muihin kehitty-neisiin maihin.

proBLeMatiskt att söka finansieringSoini är medveten om skepticismen och kritiken som riktar sig mot ansökningsprocessen gällande finansieringen från Tekes, och han vill förenkla processen. Den pågående organisationsföränd-ringen i enlighet med kundsegement kommer säkert att under-lätta ansökningarna av finansiering. Man kan också i förväg son-dera möjligheterna gällande finansiering av sin egen idé eller ett utvecklingsprojekt via en tjänst som finns på Tekes webbplats.

–Ansökningstjänsten ska förnyas och jag tror att motiverade kunder i fortsättningen ska kunna fylla i en finansieringsansökan utan sakkunnig hjälp, hävdar han.

Tekes uppgift är att finansiera utveckling av innovationer som siktar på tillväxt och ny affärsverksamhet. Målsättningen med den nya organiseringen enligt kundsegment är att komma närmare kunden. Enligt Soini finns det också behov av att i det här sam-manhanget informera företagen om de möjligheter som Tekes er-bjuder. Han påminner dock samtidigt om att Tekes med hjälp av sina program och sin innovationsfinansiering kan hjälpa enbart sådana företag som själva aktivt strävar efter tillväxt och utveck-ling.

energiaan keskittyMinen on hyVä asiaEnergia- ja ympäristöseminaarissa Vaasa EnergyWeekin aikana vieraillut Soini oli tutustunut seudun energiateknologiakeskitty-mään jo ennen seminaaria. Hänen mielestään globaalisti toimivi-en kärkiyritysten ympärille muodostuneen yrityskeskittymän fo-kusoituminen energiateknologiaan on seudulle erinomainen asia. Uusille energiantuotantoon ja energian säästöön liittyville tekno-logioille on pysyvästi kysyntää markkinoilla.

– Energiateknologian kehittämisessä ICT:n merkitys kasvaa koko ajan. Nyt on hyvä aika houkutella Nokialta irrottautuneita tietoja informaatiotekniikan osaajia mukaan myös energiaklus-terin yrityksiin, Soini yllyttää. – Panostamalla täältä länsiranni-kolta jo nyt löytyvään monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen sekä kansainvälisiin yhteyksiin tänne saadaan houkuteltua lisää yritysten kannalta kriittistä osaamista.

Tekes on ollut rahoittamassa

65%suomalaisista yleisesti tunne-tuista innovaa-tioista vuosina 1985–2009

TEKSTI jOhaNNa haVErI KUVA jaaKKO j. SalO


”Yrittäjien on valppaasti pidettävä huoli oman sosiaalitur-vansa riittävyydestä”, muistuttaa liiketoimintajohtaja Tapio Mäkelä LähiTapiolasta. ”Houkutuksena on ilmoittaa työtulot todellisia tuloja pienemmiksi, jolloin säästetään eläkevakuu-tusmaksuissa. Tämä ei ole kuitenkaan järkevää, sillä näin tur-va työkyvyttömyyden tai sairauden varalta jää heikoksi. Pie-net työtulot poikivat aikanaan myös pienen eläkkeen.”

Yrittäjän kannattaa siis ilmoittaa oikeat työtulot vakuutus-yhtiöönsä, sillä Kelan ansiosidonnainen päiväraha ja kuntou-tusraha lasketaan hakijan eläkevakuutuksen työtulon pe-rusteella. Niin ikään tulevaa eläkettä ajatellen on hyvä pitää tulotaso mahdollisimman totuudenmukaisena koko työhis-torian ajan. Lähellä eläkeikää ei enää ehdi korjaamaan mah-dollista eläketurvan pienuutta.

Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tarvitaanMoni yrittäjä on päätynyt siihen, että tarvitsee vapaaeh-toisen eläkevakuutuksen täydentämään lakisääteistä elä-kettään. Tähän kannustaa myös Mäkelä: ”Vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla voidaan täydentää pieneksi jäävää van-huuseläkettä. Esimerkiksi yrityksille tarkoitettu Rahasto-Omaeläke sekä yksityishenkilöille ja toiminimellä toimiville yrittäjille tarkoitettu Omaeläke täydentävät ja paikkaavat hy-vin lakisääteistä eläkevakuutusta.”

Rahasto-Omaeläke on yrittäjälle verotuksen kannalta edullinen tapa säästää tulevia eläkepäiviä varten. Sen avulla voi omaan tahtiin ja oman varallisuutensa mukaan kerryttää omaa eläketurvaansa, ja halutessaan myös työntekijöidensä eläketurvaa, lakisääteisen vakuutuksen rinnalla. Eläkevakuu-tus joustaa yrityksen tuloksen mukaan: hyvänä vuonna voi sijoittaa enemmän ja huonona vastaavasti vähemmän tai ei lainkaan.

On kuitenkin huomattava, että vapaaehtoinen eläkevakuu-tus ei yksistään korvaa yrittäjän lakisääteistä eläkettä, sillä se ei takaa yrittäjälle riittävää työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-turvaa. Tästä syystä YEL-vakuutus kannattaa mitoittaa oikeal-le tasolle. Myös henkivakuutuksilla, tapaturmavakuutuksilla ja sairauskuluvakuutuksilla voidaan täydentää yrittäjän elä-ke- ja sosiaaliturvaa. LähiTapiolassa yrittäjä voi räätälöidä it-selleen sopivan henkilöturvapaketin, Yrittäjän Omaturvan.

”Oma ja perheen kokonaisturva olisi syytä suunnitella huolellisesti ja tarkistuttaa aika ajoin”, Mäkelä muistuttaa.

LähiTapioLa haLLiTsee riskiTLakisääteisen ja vapaaehtoisen eläkevakuutus-turvan lisäksi LähiTapiola-ryhmä tarjoaa yrittäjäl-le kaiken muunkin vakuutusturvan, niin yrityksen toiminnalle kuin omaisuudellekin.

LähiTapiolan yhteyshenkilö on kumppani, jonka kautta yrittäjä saa käyttöönsä LähiTapiolan kaikki-en asiantuntijoiden osaamisen.

”Tämä malli takaa sen, että yrittäjä voi keskittyä yrityksen omiin ongelmiin ja uskoa riskien hallin-nan LähiTapiolan kannettavaksi. ”

Lisätietoa saat LähiTapiolan toimistoilta tai lahitapiola.fi/elake lakisääteisestä eläkkeestä ja vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä: lahitapiola.fi/elakesaastaminen

Yrittäjät ovat itse vastuussa oman turvansa ja eläkkeensä suunnittelemisesta. Valitettavan usein taloudellisia menoja supistetaan vakuutusturvan kustannuksella. Tämä ei kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa, sillä sairauden, työkyvyt-tömyyden tai eläkeiän kohdalla huonosti hoidettu turva kostautuu.

Yrittäjä on itse vastuussa eläketurvastaan Tapio Mäkelä

taLouskatsaus | ekonoMisk öVersiktJarl Sundqvist ja | och Mia Brännbacka

En gnutta optimismRipaus optimismia

Monien Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan veturialojen ke-hitys vuonna 2012 oli positiivisempaa kuin muualla maas-sa. Kaikki Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin mittarit ovat kääntyneet nousuun. tällä hetkellä näyttäi-si siis siltä, että lama on kohdellut meitä armollisemmin kuin muuta suomea.

Många av österbottens och Mellersta österbottens lokomotivbranscher har också under 2012 klarat sig bättre än motsvarande branscher på annat håll i lan-det. samtliga indikatorer i handelskammarens Busi-ness Panel pekar uppåt. För tillfället ser det ut som om österbotten och Mellersta österbotten har klarat sig rätt så bra genom recessionen.

Yrittäjä on itse vastuussa eläketurvastaan

Det allmänna stämningsläget i företagen är på väg att bli positivare. Beträffande omsättning, orderläge och rekrytering är vi nu på ungefär samma nivå som för ett år sedan.

orDerLäge oMsättning stäMningrekrytering

-40

-20

0

20

40

60

80

saLDotaLen

10/o3 08/o4 02/o5 02/o6 02/o7 02/o8 02/o9 11/o9 11/10 11/11 08/12 04/13

Tunnelmat yrityksissä ovat nyt positiivisemmat kuin edellisen Business Panelin aikaan marraskuussa 2012. Arviot oman yrityksen liikevaihdon kehityksestä tällä neljänneksellä ver-rattuna vuoden takaiseen sekä tilauskannan ja henkilöstön

määrän kehitys tulevan kolmen kuukauden aikana viittaavat kasva-vaan optimismiin.

Huolimatta siitä, että monet yritysjohtajista pitävät taloudellista tilannetta huolestuttavana on positiivisesti tulevaisuuteen suhtautu-vien määrä kasvanut edellisestä Business Panel -mittauksesta. Ennen

edellistä mittausta huoli Euroopan taloudesta oli kasvanut jatkuvasti jo hyvän aikaa, ja tämä näkyi myös vientivetoisen alueemme yritys-johtajien vastauksissa. Edellinen Talouskatsaus otsikoitiinkin ’Vai-meat tunnelmat yrityksissä’. Edellisessä mittauksessa kaikki muut käyrät olivat menossa alaspäin, ainoastaan tilauskanta oli aavistuk-sen noussut elokuun 2012 mittauksesta.

Nyt viisi kuukautta myöhemmin ovat kaikki Business Panelin mittareita kuvaavat käyrät kääntyneet nousuun. Liikevaihtoa, tilaus-kantaa ja rekrytointia kuvaavat käyrät ovat kaikki nousseet selvästi


tiLauskanta

0%

10%

20%

30%

40%

60%

50%

teoLLisuus paLVeLut kauppa

seLVästipareMpi pareMpi ennaLLaan huonoMpi seLVästi

huonoMpi

yhteensä

Tilauskannan muutos positiivisempaan on selvin teollisuusyrityk-sissä. Myös kaupan ja palvelualoilla arvioidaan tilauskannan pa-

rantuneen. Kaupan alalla muutos on vähän suurempi.

Enligt ETLA:s BNP-prognos har de senaste ekonomiskt svåra åren inte i vår region varit lika besvärliga som

i resten av landet.

2006 2007 2008 2009 2010 2012uppsk.

2013p 2014p 2015p 2017p2016p2011

Bnp (2006 = 100)

95%

100%

105%

110%

115%

120%

österBotten MeLLersta österBotten heLa LanDetsöDra österBotten

positiiviselle puolelle eli positiivisesta kehityksestä kertovia vas-tauksia on enemmän kuin negatiivisesta kertovia. Ainoastaan yleistä tunnelmaa kuvaava käyrä on vielä nollakäyrän alapuolel-la eli niitä yritysjohtajia, jotka vastaavat tunnelman olevan pes-simistinen on enemmän kuin niitä, jotka kertovat positiivisesta tunnelmasta.

pietarsaaren seuDuLLa jäLLeen optiMistisintaMuutokset teollisuuden vastauksissa koskien yleistä tunnelmaa noudattelevat samaa linjaa kaikkien vastaajien kanssa. Aivan ku-ten marraskuisessa mittauksessa optimismi on jälleen vahvin-ta Pietarsaaren seudulla, jossa kolme neljästä vastaajasta pitää tunnelmaa normaalina, optimistisena tai erittäin optimistisena. Vaasan seudulla näiden vastaajien osuus on noin 65 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla noin 55 prosenttia. Voimakkain muutos on kuitenkin tapahtunut Keski-Pohjanmaalla, jossa pessimistisestä tunnelmasta kertovien vastaajien määrä on puolittunut edelli-sestä mittauksesta.

Tunnelma teollisuus- ja palvelualan yrityksissä on nyt selväs-ti korkeammalla tasolla kuin marraskuisessa mittauksessa. Kau-pan alan tunnelma kehittyy samaan suuntaan mutta ei yhtä voi-makkaasti eikä yllä vielä samalle tasolle.

Tarkasteltaessa muutosta liikevaihtoarvioissa toimialoittain on suurin muutos positiiviseen suuntaan tapahtunut kaupan alalla. Myös teollisuusyrityksissä arvioidaan nyt entistä useammin lii-kevaihdon kasvavan tällä neljänneksellä verrattuna vuoden ta-kaiseen. Palvelualoilla arvellaan liikevaihdon tällä neljänneksellä olevan samaa tasoa kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

starkare rekryteringJämfört med senaste mätning har industrins behov att säga upp arbetstagare minskat betydligt. När man ser till alla branscher, anser endast var tionde företagsledare att det finns behov att minska antalet anställda. Ännu på hösten ansåg var femte före-tagsledare att det finns ett minskningsbehov. 33 procent av fö-retagsledarna uppger att man inom de närmaste tre månader-na kommer att anställa fler personer till företaget. Vid senaste mätning ansåg var fjärde företagsledare att det fanns ett rekryte-ringsbehov i företaget. De största förändringarna i rekryterings-behovet finns inom industrin och servicebranschen där rekryte-ringsbehovet har ökat med tio procentenheter sedan november. Rekryteringsbehovet är nu störst inom industrin: 38 procent av industriföretagen uppger att de skall rekrytera inom de tre när-maste månaderna. Inom servicesektorn har 33 procent av före-tag rekryteringsplaner och inom handeln 24 procent.

Bristen på arbetskraft upplevs som en begränsande faktor för en ännu större grupp än tidigare. Nästan var fjärde företag (23 procent) svarar att verksamheten begränsas av brist på yrkes-kunnig arbetskraft. Den största enskilda flaskhalsen för företa-gens verksamhet är fortfarande otillräcklig efterfrågan, 36 pro-cent av alla svaranden lider av den.

Beträffande orderläget hos företagen i Österbotten och Mel-lersta Österbotten ser situationen också ljusare ut nu än tidi-gare. Det finns en större grupp än vid förra mätningen av dem som anser att orderläget nu ser bättre ut än tre månader tidi-gare. I synnerhet gäller det här industribranscherna där för-ändringen mot det positiva har varit starkast jämfört med den senaste mätningen. Också handel och service känner av ett bättre orderläge, handeln starkare av dessa två.

etLan Mukaan aLueeMMe pärjää hyVin nyt ja LähiVuosinaETLA:n vastajulkaistun BKT-ennusteen mukaan Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat kehittyneet muita maakuntia parem-min. Vaikka Pohjanmaan BKT putosi selvästi vuonna 2010, on se Keski-Pohjanmaan kanssa edelleen selvästi johdossa verrat-tuna Suomen muihin kasvukeskuksiin. ETLA:n arvion mu-kaan viime vuosien taloudelliset kurimukset ovat koetelleet aluettamme lempeämmin kuin muita Suomen alueita. Vuonna 2006 Keski-Pohjanmaan BKT per asukas oli 88 prosenttia koko maan keskitasosta. Ennuste vuodelle 2015 on 100 prosenttia. Pohjanmaan vastaavat luvut ovat 94 ja 106 prosenttia.

exporten positiV trots MotVinDDe tre regionerna som handelskammaren verkar på är alla mycket starkt exportdominerade. 71 procent av all industripro-duktion exporteras från Vasa- och Jakobstadsregionens företag och 55 procent exporteras från Karlebyregionens företag. Vi-dare hör Österbotten och Mellersta Österbotten till de fyra re-gioner i landet där antalet sysselsatta vuxit starkast åren 2000-2010. De båda landskapen har de senaste åren haft den lägsta eller näst lägsta arbetslöshetsgraden i hela landet (exkl. Åland) och varit bland de fem snabbast växande landskapen i landet vad gäller industrins andel av förädlingsvärdet.

Hurudant var då exportåret 2012? År 2012 fram till slutet av september hade exporten i Österbotten minskat med ca en procent jämfört med år 2011. Under samma tidsperiod mins-kade exporten i Mellersta Österbotten, dvs. Karlebyregionen, med ca sju procent jämfört med året innan. I Karlebyregionens siffror väger utvecklingen av metallpriserna på världsmarkna-den mycket tungt och den negativa prisutvecklingen har därför dragit ner på exporttalen under de senaste åren.

Ifall utvecklingen i Österbotten under sista kvartalet år 2012 har fortsatt i samma takt som i början av året, kommer hela årets export att sluta på plus. Trots att exportens omsättning under 2012 var mindre än 2011 har regionens exportutveckling varit starkare än i landet i genomsnitt sedan år 2005.

energiakLusteriLLa VaihteLeVa Vuosi Vaasan seudun suurin yksittäinen toimiala, koneiden ja lait-teiden valmistus, kasvoi koko vuoden 2012. Ala on yksi ener-giaklusterin tukijaloista mutta vaikuttaa alihankinnan avulla myös muihin toimialoihin. Vuonna 2011 alan liikevaihto laski jyrkästi, mutta käänne parempaan tapahtui jo vuoden lopulla. Viime vuoden kaksi ensimmäistä neljännestä olivat kuitenkin vielä heikompia kuin vastaavat ajanjaksot vuonna 2011. Vuo-den loppua kohden kasvu kiihtyi ja kahden viimeisen neljän-

De nya teknologierna inom el och elektronik och energisnåla lösningar driver branschen framåt. Nedgången i omsättnigen

på Österbotten i flol var fem procent. Branschen har ändå växt starkare i Österbotten än i hela landet sedan år 2005.

eL och eLektronik (2005 = 100)

90

70

50

110

130

150

170

österBotten (toL 27) heLa LanDet (toL 26,27)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 20122011

240%

Huolimatta Euroopan vientimarkkinoiden vahvasta epävar-muudesta nousi viennin arvo Pohjanmaalla vuoden 2012

aikana noin viisi prosenttia. Vuoden lähtötaso oli kuitenkin reilut kymmenen prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2011.

Keski-Pohjanmaalla alhaiset metallihinnat vetävät liikevaih-toa alas, vaikka tuotetut volyymit ovat hyvällä tasolla.

Vienti (2005 = 100)

pohjanMaa keski-pohjanMaa koko Maa eteLä-pohjanMaa

2005 2006 2007 2008 2009 2010 20122011

100%

80%

120%

140%

160%

180%

200%

220%

neksen ansiosta koko vuoden kasvu jäi plussalle. Kasvu oli reilut kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2011.

Energiaklusterin toinen tukijalka, sähkö- ja elektroniikka-ala, aloitti vuoden 2012 vaisusti liikevaihdon ollessa selvästi edellis-vuotista alemmalla tasolla. Vuoden loppua kohden tapahtunut pi-ristyminen aiheutti sen, että koko vuoden liikevaihdon kehitys jäi vain viitisen prosenttia edellisvuoden liikevaihdosta.

Energiaklusterin kolmas tukijalka on metallinjalostus. Metal-linjalostuksen liikevaihto kehittyi viime vuonna viitisen prosent-tia paremmin kuin vuonna 2011.


keMikLustret i karLeByFörädling och tillverkning av metall och tillverkning av maskiner och utrustning är de branscher i Karlebyregionen som svarar för ungefär hälften av industrins hela omsättning. Motorn i de här branscherna är det oorganiska kemiklustret i Karleby. Företag i regionen gör underleverantörsarbeten till de stora tillverkarna och där finns en omfattande servicesektor som jobbar tätt ihop med klustret. Inom kemiklustret finns det över 60 företag som på ett eller annat sätt är beroende av hur världsmarknadspriset på zink utvecklar sig. För metalltillverkning var 2012 ungefär 15 procent sämre år än 2011.

Gruvnäringens utveckling avspeglar sig i Karlebyregionen främst genom att företag som arbetar inom maskin- och utrust-ningsbranschen har fått känna både av brant uppgång och snab-ba, nedåtgående förändringar. Första kvartalet under 2012 var mycket starkt men en dämpning mot slutet av året gjorde att till-växten under året stannade på under 10 procent.

Sysselsättningen i regionen har ändå varit god hela 2012.

fortsatt tiLLVäxt inoM LiVsMeDeLLivsmedelsbranschen i Österbotten har haft en stark tillväxt un-der hela 2012. Tillväxttakten var drygt 15 procent under fjolår-et jämfört med året innan. Det första kvartalet var det absolut starkaste. I en jämförelse med hela landets livsmedelsindustri är branschens tillväxt sedan 2005 i Österbotten i en klass för sig. De investeringar som branschen gjorde inför året 2011 syns nu tydligt också i form av högre omsättning och snabbare tillväxt.

Vad gäller hela ekonomin var utvecklingen år 2012 i Mellersta Österbotten i linje med utvecklingen i hela landet. I Österbotten var tillväxten i hela ekonomin ca fem procent jämfört med hela året 2011.

Trots att sysselsättningsläget, som i sin tur bidrar till stark köp-kraft, har varit gott i både Österbotten och Mellersta Österbotten, har handeln i de båda landskapen haft en mycket måttlig tillväxt. På nationell nivå har handelns omsättning minskat men hos oss har vi ändå haft tillväxt, om än svag.

Denna ekonomiska översikt beskriver läget år 2012 och i början av 2013 på Österbot-tens handelskammares område. Området sammanfaller med Österbottens NTM-centrals område och består av landskapen Österbotten och Mellersta Österbotten. Den här eko-nomiska översikten grundar sig på uppgifter från Statistikcentralen, ETLA och Österbot-tens handelskammares Business Panel 1/2013.

Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta vuonna 2012 ja vuoden 2013 alussa Poh-janmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan ELY-keskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Tämä talouskatsaus perustuu Tilastokeskuksen, ETLA:n ja Pohjanmaan kauppakamarin Business Panelin 1/2013 ai-neistoon.

VARMISTA NÄKYVYYTESI

Läs förra numret på www.coastline.fi | Varaukset ja lisätietoja: [email protected]

Viime kerralla Coastlinen sivut myytiin loppuun ennätysajassa.

Boka alltså din sida i god tid om du vill försäkra dig om

att synas i Coastline 2014–2015.

Sivujen myynti alkaa kevään aikana.

Kaupan kasvu molemmissa kauppakamarialueen maakunnissa oli maltillista viime vuoden kolmen en-simmäisen neljänneksen aikana. Kaupan kehitys alu-

eella oli kuitenkin tasaisempaa kuin koko maassa, jossa käyrä kääntyi alaspäin.

kauppa (2005 = 100)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

pohjanMaa keski-pohjanMaa koko MaaeteLä-pohjanMaa

100%

90%

80%

110%

120%

130%

140%

Lokomotivföretagen inom branschen för maskiner och utrustning var de två sista kvartalen under 2012 ändå mycket positiva och

hela året visade på ett par procents tillväxt.

2005 2006 2007 2008 2009 2010 20122011

LokoMotiVBranschen (2005 = 100)

österBottenel och elektronik

MeLLersta österBottenmetal

heLa LanDetindustri

österBottenmaskin och utrustning

110

90

70

130

150

170

190

210

230

250


VARMISTA NÄKYVYYTESI

Läs förra numret på www.coastline.fi | Varaukset ja lisätietoja: [email protected]

Viime kerralla Coastlinen sivut myytiin loppuun ennätysajassa.

Boka alltså din sida i god tid om du vill försäkra dig om

att synas i Coastline 2014–2015.

Sivujen myynti alkaa kevään aikana.

Vaasa energyWeek 2013 käynnistettiin energia- ja ympä-ristöseminaarilla, joka järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa. seminaari kokosi Vaasan kaupungintalon juhlasa-liin noin 300 vierasta kuulemaan ajankohtaisia puheenvuo-roja tulevaisuuden energiantuotannosta.

seminaarin tarkoituksena on nostaa tärkeitä energiaan ja ympäristöön liittyviä asioita kansalliseen keskusteluun. tällä kertaa pureuduttiin tulevaisuuden energiantuotan-non haasteisiin. tuulivoimaa käsiteltiin monesta näkökul-masta ja pohdittiin, miten tuulivoimarakentamista voidaan edistää ja miten saadaan hidastavia tekijöitä poistettua. seminaarissa pohdittiin myös ympäristöystävällisen clean-tech-teollisuuden mahdollisuuksia palauttaa maamme vienti vahvaan nousuun ja start up –yritysten merkitystä suomen teollisuudelle.

energiasta suomen viennin uusi veturi

Pohjanmaan ELY-keskuksen Kaj Suomela, Tekesin Pekka Soini, maakuntajohtaja Olav Jern, ABB:n Heikki Uusita-lo (selin) ja kauppakamarin Juha Häkkinen.

Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen ja Olav Jern.

Länsi-Suomen muotoilu-keskus Muovan Annika Hissa, ABB:n Johanna Kakkuri ja Muovan Miia Lammi.

Merinovan Timo Kankaanpää ja Delektren Antti Backman.

Merventon Jarmo Saaranen ja Cleantech Finlandin Santtu Hulkkonen.

KUVAT jaaKKO j. SalO JA mIa BrÄNNBaCKa


Seminaarin kahvi-tauko kaupungin-talon peilisalissa. Etualalla selin Mus-tasaaren kunnanhal-lituksen puheenjoh-taja Michael Luther ja Merventon Patrik Holm.

Elina Witt, Eliko Oy:n pe-rustaja ja toimitusjohtaja,

Naisyrittäjyyskeskus ry:n perustaja, hopeinen elä-

mäntyömerkki vuonna 2011. Toiminut tiettävästi maailman ainoana nais-

puolisena golfklubin kapteenina.

HYVIN TEHTY TYÖANSAITSEE KIITOKSENKeskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien.

Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan.

Lisätiedot ja hakemukset:www.ansiomerkit.fi

Vaasan kaupungin

kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock

ja Vaasanseudun Kehityksen Riitta

Björkenheim.

Vuoden 2012 Vaasan seudun energia-lähettiläs Tuomas Vanhanen.

Ympäristöministeriön Timo Tannisen puheenvuoro uusiutuvan energian ekologisesta kestävyydestä.

Seminaarin yleisöä kaupungintalon juhlasalissa.

88 G 3,4 L

volvocars.fi

Täysin uusi Volvo V40 Business –mallisto alkaen: autoveroton hinta 24 900 €, autovero 3 979,95 €, kokonaishinta 28 879,95 €Autoetu alkaen: vapaa 635 €/kk, käyttöetu 430 €/kk. EU-yhd. 3,4−7,9 l/100 km, CO2 88−185 g/km. Volvo Sopimus alkaen: n. 43 €/kk (3 vuoden sopimus, 20 000 km/vuosi). Kuvan auto erikoisvarustein.

ALK. 28 880 €täysin uusi volvo v40 business

sinulle suunniteltu.TÄYSIN UUSI VOLVO V40

Menestynyt ja palkittu uusi Volvo V40 on kaikkien aikojen turvallisin Volvo. Uu-den Volvo V40:n laajaan Business-varusteluun kuuluvat mm. aktiiviset kääntyvät Xenon-ajovalot, Audio High Performance, Bluetooth sekä pysäköintiapu taakse. Vakiona autossa on myös jalankulkijoiden turvatyyny ja kaupunkiliikenteessä pe-räänajoja vähentävä City Safety. Volvo V40:n ajamisen helppous ja taloudellisuus on suunniteltu sinua varten.

Automaa VaasaKivihaantie 4, 65300 VaasaAutomyynti puh. 020 7807250Huolto puh. 020 780 7210

Automyynti ark. 9-18, la 10–14Huolto ark. 7.30-17

automaa.fi/vaasaPuh. hinta 0,0835€/puh + 0,06 €/min (lankapuh.) tai 0,0835 €/puh + 0,17 €/min (matkapuh.)

cb-connecting business 2/2013

Documents