2/2011

T E R V E !K a u p u n g i l l a o n K E R R o T T a V a a

E l i n K E i n o i s T a .

Ju

lk

ine

n t

ied

ot

e k

aik

kiin

ja

ke

lu

pis

te

isiin

Moni luo itselleen työpaikan

meidän tulee korostaa kaupunkimme hyviä piirteitä yritystoiminnan elvyttämiseksi, sanoo elinkeinokeskuksen tj Raimo Mansikkamäki.

Fo

to

: Ul

f G

rin

dg

är

ds

Tukea ja neuvoja paikallisille yrityksille.

Apua uuden yrityksen perustamiseen.

Kristiinankaupungissa toimivien yritysten toimintaedellytysten parantaminen.

Uusien yritysten hankkiminen Kristiinan-kaupunkiin.

Paikallisen yrittäjyyden ja muun paikalli-sen kaupallisen toiminnan kuten markki-noiden ja matkailun, koordinoiminen.

Nämä ovat kristiinankaupunkilaisten Elin-keinokeskukselle asettamia odotuksia, jotka käyvät hyvin yksiin keskuksen työ-tehtävien kanssa.

Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka osakepääoma on 25 000 euroa. Vuo-den alusta toiminut Elinkeinokeskus (osoi-te Raatihuoneenkatu 2 torin laidalla) syntyi vastauksena paikallisten yritysten tarpeeseen ja yleiseen tarpeeseen koordinoida kaupalli-set toiminnot kuten markkinat ja matkailu.

Elinkeinokeskuksessa työskentelevät toi-mitusjohtaja Raimo Mansikkamäki sekä maanantaisin ja tiistaisin kaupungin elin-keinoasiamies Börje Lång. Neuvonta on tois-taiseksi maksutonta.

Teuvalla varttunut Raimo Mansikkamäki on työskennellyt Vaasassa vakuutus- ja pankki-alalla ja vuosina 1997–2010 hän toimi joh-tajana Startiassa, joka tukee ja auttaa yrit-täjiä monin eri tavoin. Jäätyään eläkkeelle 2010 hänet palkattiin Elinkeinokeskuksen toimitusjohtajaksi 2011. Tällä hetkellä hän työskentelee osa-aikaisesti mutta siirtyy te-kemään täyttä päivää vuodenvaihteessa.

Hän kuvailee Vaasan seudun ja Kristiinan-kaupungin välistä eroa seuraavasti:

– Kymmenen kuntaa käsittävällä Vaasan seudulla ehkä kolme innokasta keksii idean, mutta vain yksi käynnistää siihen liittyvän yrityksen. Kristiinankaupungissa kaksi kol-mesta ideanikkarista käynnistää yrityksen.

– Tämä johtuu täällä vallitsevista olosuh-teista: joko perustat yrityksen ja työllistät it-sesi tai sitten muutat muualle, hän toteaa.

Toinen, mikä kannustaa yrityksen perusta-miseen Kristiinankaupungissa, on Elinkeino-keskuksen (aikaisemmin kaupungin) uusille yrittäjille myöntämä arvoseteli.

Kolmas seikka, joka erottaa Kristiinankau-pungin Vaasan seudusta on Raimo Mansik-kamäen mukaan se, että yrittäjät ovat enim-mäkseen pärjänneet omin avuin, koska he eivät joko ole viitsineet hakea taloudellisia tukia tai olleet niistä tietoisia. Omin avun käyntiin päässeet yritykset ovat usein vaka-varaisia.

VUODEN SALDO tähän mennessä oli loka-kuun 12. päivänä 32 uutta yritystä. Jos kaksi kolmesta yrityksen perustamista harkitsevas-ta kristiinalaisesta on toteuttanut ideansa, niin yritystä harkitsevien määrä on 42.

Useimmat uudet yritykset ovat yksinyrittä-jiä, henkilöitä, jotka luovat itselleen työpai-kan yrityksensä kautta. Se on jo sinänsä tär-keä ja hyvä asia.

– Mutta jo vuoden kuluttua jotkut näistä yrittäjistä palkkaavat väkeä, koska he eivät ehdi tehdä kaikkia töitä itse, toteaa Elinkei-nokeskuksen johtaja.

Alueella on 650 yritystä, joista 450 on aktii-visia. Määrä on asukaslukuun nähden suuri.

Yritysten, myös ulkomaisten yritysten, houkut-telemiseksi Kristiinankaupunkiin on viitattava hyvään satamaan, tonttimaahan, saatavilla ole-vaan työvoimaan, poliittiseen vakauteen...

Raimo Mansikkamäen mukaan tietotekniik-ka ja energia ovat etusijalla:

– IT:n merkitys on jo suuri ja se kasvaa koko ajan. Tuulivoima on mielenkiintoinen energia-muoto. Karhusaarelle voidaan perustaa tuuli-puisto, samoin Vanhan Närpiöntien varrelle, Uttermossaan ja Siipyyhyn. Hankkeissa tar-vitaan osaavaa henkilöstöä ja paikallisia ali-hankkijoita. Byrokratia on monimutkaista ja uusi runkoverkko on meille tärkeä. Asiat kyl-lä järjestyvät, kunhan saamme ensimmäiset myllyt pyörimään.

Elinkeinokeskuksen haasteisiin kuuluu myös kaupungin valttikortin eli markkinoiden ke-hittäminen siten, että yhä useammat mielen-kiintoiset myyjät löytävät tänne, mielellään entistä kauempaa. Samoin myös paikalli-sen vieraanvaraisuuden parantaminen (par-haassa Cittaslow-hengessä) tuomalla mat-kailullisesti esille Kristiinankaupungin hyviä, mielenkiintoisia ja arvokkaita piirteitä. Kau-punkia on markkinoitava sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Uusi markkinointipäällikkö korvaa mat-kailusihteeritoiminnon ja aloittaa työnsä vuodenvaihteessa. Hän työskentelee Elin-keinokeskuksen yhteydessä ja yhteistyös-sä Elinkeinokeskuksen tiloissa toimivan Cit-taslow-hankkeen kanssa. Samoihin tiloihin on suunnitteilla asukkaille, vierailijoille ja yrittäjille tarkoitettu tiedotuskeskus.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hans Nybond, voitko kertoa kristiinankaupun-kilaisille joulutervehdyksenä, mitä Cit-taslow-status on merkinnyt kaupungille vuoden 2011 aikana?

– Olemme saaneet ennennäkemätöntä nä-kyvyyttä. Radio Åland soitti meille ja pyysi haastattelua. Ahvenanmaalaiset eivät kovin helposti kiinnostu Manner-Suomen asioista. Kunnilla on nykyään oltava oma brändi, ja tämä sopii Kristiinankaupungille hyvin.

Mitä Cittaslow merkitsee jatkossa?

– Meillä on meneillään kaksivuotinen Cit-taslow-hanke, johon olemme palkanneet pro-jektipäällikön. Cittaslow vauhdittaa myös kaupungin elinkeinoelämää. Uusi Elinkei-nokeskus ja Cittaslow-toimisto toimivat sa-moissa tiloissa. Slow Food korostaa lähi-tuotannon merkitystä. Juhla-ateria koostuu parhaimmillaan Slow Food -tuotteista. Kau-nista kaupunkimiljöötä arvostava hakeutuu Cittaslow-kaupunkiin. Kaikessa on kysymys elämänlaadusta.

Miten Cittaslow vaikuttaa kunnallispoli-tiikkaan?

– Meillä on nyt ensimmäistä kertaa yhteinen teema, mikä on oikein hyvä asia. Se toimii vä-hän samoin kuin Avointen porttien päivä. Po-liittiset puolueet haluavat mielellään tuoda

pikkukaupunkiamme enemmän esille. Samal-la toki väännämme peistä muista asioista.

Miten Cittaslow huomioidaan kunnalli-sessa päätöksenteossa?

– Asemakaavassa ja kaavoitukseen liitty-vissä päätöksissä on tärkeää tehdä ero van-hojen ja uusien asuinalueiden välillä. Vanha kaupunki on säilytettävä ennallaan, asfalt-ti on korvattava mukulakivillä ja meidän on harkittava huolellisesti, mitkä rakennukset on kunnostettava ja mitkä purettava. Uusilla asuinalueilla voidaan helpommin ottaa huo-mioon asukkaiden toiveet. Slow Food -kon-septi korostaa alueen omia tuotteita, ja pe-runa on tällöin tärkeä. Kysymys ei ole vain

massatuotteesta, vaan meillä on monia eri la-jikkeita, joita on markkinoitava. Skaftungissa ja Uttermossassa meillä on Highland-karjaa.

Ensi syksynä on kunnallisvaalit – onko Cittaslow yksi teemoista?

– Cittaslowsta tuskin tulee vaaliteemaa, kos-ka olemme kaikki siitä yhtä mieltä. Mutta varmasti "kartanpiirtäjät" astuvat taas esiin ja keskusteluun nousevat erilaiset kuntalii-tokset, aivan kuten ennenkin. Meidän on kui-tenkin muistettava, että Kristiinankaupunki toteutti liitoksensa 1973. Cittaslow voi nous-ta teemaksi siten, että se vahvistaa identiteet-tiä ja vaikeuttaa yhdistymistä suurkunnaksi. Me täällä asuvat pidämme kotiseudustamme.

Kristiinankaupunki profiloituu nyt myös joulukaupunkina. Mitä kaupunginhalli-tuksen puheenjohtaja toivoo joulupukil-ta?

– Toivon, että osa Tilastokeskusta sijoitetaan Kristiinankaupunkiin valtion hajauttamisoh-jelman seurauksena. Että Kristiinankaupunki saa anomansa 1 miljoonan euron suuruisen lisärahoitustuen. Että tuulivoiman kunnal-linen ja valtiollinen suunnittelu etenee siten, että voimme ensi keväänä seurata uusien tuu-limyllyjen pystytystä Metsälään sekä Pohjo-lan Voiman alueelle Karhusaareen.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

”Ennennäkemätöntä näkyvyyttä”

Toiminta voi käynnistyä. . .Asiantuntijat kootaan Sairaalanmäelle

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hans Nybond on sitä mieltä, että osa tilastokes-kusta voitaisiin sijoittaa kristiinankaupun-kiin.

Kristiinankaupunki osti tämän vuoden tammikuussa Sairaalanmäellä sijaitse-vat kiinteistöt eli 10 000 neliömetriä ra-kennuksia ja 11 hehtaaria tonttimaata

– 400 000 eurolla. Selkämeren sairaalalle ai-kaisemmin kuuluneessa rakennuksessa on täy-sin käyttökelpoisia leikkaussaleja ja autoklaa-viosasto välineiden sterilointia varten.

Kesällä perustettu Oy KristinaMedi Ab aikoo käyttää leikkaussaleja pääasiassa muuten ter-veiden potilaiden päiväkirurgiaan, mutta tar-koituksena on laajentaa toimintaa vähitellen erikoisalueille kuten tähystykset, urologia, sil-mä-, kurkku- ja verisuonileikkaukset sekä or-topediset leikkaukset ja plastiikkakirurgia.

Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 30 pro-senttia, loput ovat yksityisomistuksessa. Osa-kepääoma on 500 000 euroa.

KristinaMedin potilaat pääsevät normaalis-ti kotiin yöksi, mutta potilas voi tarpeen mu-kaan yöpyä heräämisosastolla tai terveyskes-kuksessa.

KRISTINAMEDIN asiakkaita ovat ensi-sijaisesti kirurgit, jotka vuokraavat toimiti-lat tarjotakseen potilailleen leikkaushoitoa. KristinaMedi tarjoaa palveluja K5-kuntayh-tymälle, naapurikunnille, Vaasan, Seinäjoen ja Satakunnan keskussairaaloille, jotka ha-luavat lyhentää leikkausjonoja välttääkseen sakkoja, vakuutusyhtiöille sekä yksityisille, joilla on varaa käyttää KristinaMedin palve-luja.

Sterilointiosasto tarjoaa palvelujaan ter-veyskeskukselle ja hammaslääkärin vastaan-otolle.

Yrityksen logo on valmis, samoin brändi myös muilta osin. Toiminta käynnistyy niin pian kuin aluehallintovirasto on myöntänyt luvan ja henkilöstö ja laitteisto on hankittu.

KristinaMedin hallituksen puheenjohtaja Raimo Mansikkamäki uskoo toiminnalla ole-van seurannaisvaikutuksia sekä Sairaalan-mäellä että muualla kaupungissa.

Sairaalanmäen pysäköintipaikalla on taas tungosta päivittäin.

Fo

to

: ra

imo

he

nt

to

ne

n

Mutta mikä nimeksi uudellesairaalanmäelle?

Neuvola ja sosiaalitoimisto. Päivystys, lääkärin vastaanotto, hammaslääkäri,

työterveysvastaanotto.

Laboratorio, röntgen, dialyysi, fysioterapia.

KristinaMedin neljä leikkaussalia.

Lisäksi: Perhekeskus, lähihoitajakoulu-tus ja geriatrinen keskus.

perusturvajohtaja Peter Riddar (oikealla) esittelee paikallisen terveyskampuksen suunnitelmia norjalaisen soknda-

lin kunnan elinkeinojohtajalle Nils Jacobsenille, joka vieraili kristiinankaupungissa viime lokakuussa.

Fo

to

: Ul

f G

rin

dg

är

ds

Sairaalanmäellä tulee olemaan melkein kaikkia terveyden- ja sairaanhoitoon liit-tyviä palveluja, paitsi ei sairaalaa.

– Alueelle on sen vuoksi keksittävä uusi nimi, sanoo perusturvajohtaja ja johtava lää-käri Peter Riddar.

Toistaiseksi hän puhuu Terveyskampukses-ta, palvelukorttelista, palvelulähtöisestä kau-punginosasta, josta kaupunki haluaa arkki-tehti Hennu Kjisiksin avulla tehdä vanhan ydinkeskustan yhdistävän kaupunginosan, joka samalla lähentää itä- ja länsipuolta toi-siinsa.

Terveyskampukselle kootaan sosiaali- ja ter-veydenhuoltoon liittyvät peruspalvelut. Neu-vola ja sosiaalitoimisto toimivat jo siellä.

Peter Riddarin mukaan palveluverkostoa tu-lee uudistaa ja tiivistää. Kyliin tulee perus-taa palvelupiste, jossa terveydenhoitaja päi-vystää muutaman tunnin ajan. Osa palvelusta on liikkuvaa ja tekee kotikäyntejä.

Vain yhdessä paikassa toimivat yksiköt koo-taan Terveyskampukselle: päivystysvastaan-otto, lääkäreiden vastaanotot (julkiset ja yksityiset), hammashuolto, työ- ja yrityster-veydenhuolto, laboratorio, röntgen, dialyysi ja fysioterapia. Lisäksi täällä ovat KristinaMe-din leikkaussalit.

Peter Riddar jatkaa:

– Lisäksi meillä on monialainen Perhekes-kus, jossa ihmistä palvellaan kaikissa elä-mänvaiheissa: vauvana, nuorena, aikuisena ja vanhuksena. Täällä on lastenneuvola, so-siaalitoimisto ja psykiatrinen hoito. Täällä on Lapsikeskus sekä lääkärin vastaanotot ja työterveydenhuolto aikuisille ja geriatrinen osasto vanhuksille.

Peter Riddarin mukaan suurin haaste on eri osien koordinointi. Jokaisella osastolla on oma budjettinsa sekä vastuu toiminnan to-

teuttamisesta. Rutiinit ovat tärkeitä, mutta niillä voidaan myös peittää puutteita. Jossain määrin ne turvaavat toiminnan, mutta hoito-henkilöstön on myös helppo piiloutua niiden taakse.

– Hierarkia pitää meidän erillään. Sosiaali-työntekijä ja psykologi tuntevat toisensa liian huonosti. On kuitenkin tärkeää tietää, keneltä voi saada tarvittaessa tukea. Työskentelemme yksin ja yhdessä. Monialaisessa yhteydessä löydämme toimivia työtapoja, ne muodostu-vat itsestään olosuhteista riippuen. Keuhko-kuumetta sairastavilla 40- ja 80-vuotailla on päivystyksessä erilaiset tarpeet, sekä lääkin-nällisesti että sosiaalisesti. Eri asioita käsi-tellään eri tavoin. Joskus kaksi henkilöä tekee yhteisen päätöksen, joskus siihen tarvitaan koko koneisto.

– Yhteinen kahvihuone hälventää rajoja, Pe-ter Riddar toteaa.

Meidän on kehitettävä gerontologiaan (joka käsittelee tavallista vanhenemista) liittyvää toimintaamme. Joskus voi olla vaikeaa tietää, johtuuko joku oire sairaudesta vai vanhene-misesta. Vanhukset tarvitsevat myös neuvo-laa, aivan kuten lapsetkin.

– Saatamme ehkä kutsua 68–70 -vuotiaat terveystarkastukseen (68 on yleinen eläke-ikä), jossa käymme läpi henkilön terveyden-tilan ja tarjoamme tarvittaessa apua. Lisäksi pidämme heihin yhteyttä, Peter Riddar sa-noo.

GERIATRIA keskittyy vaikeisiin tapauksiin. Uumajassa toimii geriatrinen keskus, ja tii-mimme voi tavata geriatrin videokonferens-sin välityksellä. Terveyskampus voi ostaa pal-veluja muualta, mutta olisi hyvä, jos käytössä olisi vanhusten kokonaistilanteesta vastaava oma geriatri.

Vuodenvaihteen jälkeen vuodeosasto muut-

tuu päivystysvastaanotoksi ja sisätautiseksi kirurgiaosastoksi potilaille, joita hoidetaan korkeintaan 21 päivän ajan. Vuodeosastol-la on nyt 36 paikkaa, päivystysvastaanotol-la niitä tulee olemaan 12–16. Onnistuaksem-me meidän tulee laajentaa kotisairaanhoitoa. Päivystysvastaanotto toimii myös tarkkailu-osastona sekä KristinaMedin leikkauspotilai-den seurantaosastona. Lisäksi tiloissa toimii pieni palliatiivisen hoidon osasto.

KRISTIINANKAUPUNGISSA koulute-taan geriatriaan erikoistuneita YA-lähihoi-tajia. Yrkesakademin muuttaa vuoden 2014 alussa vuodeosaston tällä hetkellä käyttä-miin tiloihin. Teoriaopetusta täydennetään käytännön työssä tapahtuvalla opetuksella. Henkilöstöä koulutetaan ohjaajiksi ja he saa-vat opiskelijoilta palautetta.

Peter Riddarin mielestä geriatrinen kes-kus kruunaa Terveyskampuksen tarjonnan. Toiminta perustuu Selkämeren sairaskotiin, jonne kootaan geriatrian alueelliset huippu-osaajat. Palveluja tarjoavat fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, psykiatri-nen hoitaja, päihdehoitaja, ystävänpalvelu, diakonissa...

– Mutta minne ja miten rakennetaan demen-tiakoti Cittaslow-hengessä kaksikielisessä maaseutumiljöössä? kysyy Riddar.

Salantien varrella on Kristiinakoti, mutta raskaampaa laitoshoitoa annetaan Terveys-kampuksella yhdessä Terveystalon, Kristi-naMedin, Mikaelan (entinen Mendis), Suo-lakammion ja yksityisten fysioterapeuttien toimesta.

Täällä on siis kaikkea – paitsi ei sairaalaa. Mikä nimi alueelle sopisi? Kristiinanmäki? Terveyden linna?

Kaikille avoin nimikilpailu olisi ehkä paikal-laan.

Kaupungin -va l t u u s t o päätti syk-syllä 2008

päivittää paikal-lisen strategian.

K a u p u n g i n asukkaat osal-listuivat profi-lointityöhön tal-ven ja kevään 2010 aikana. Alan paikalliset toimijat suun-nittelivat mark-kinoinnin. Kau-punginvaltuusto hyväksyi stra-tegia-asiakirjan 4.10.2010.

Nyt Kristiinan-kaupunkia mark-kinoidaan maan ensimmäisenä Cittaslow-kau-punkina.

Paikallista Cit-taslow-hanketta vetävä Ulf Grindgärds puhuu jatkuvasta pro-sessista:

– Kaupunginhallitus asetti työryhmän, joka vuoden 2010 aikana kutsui Kristiinankaupun-gin asukkaita lukuisiin avoimiin ideapajoihin, joissa he saivat esittää mielipiteitään ja ideoi-taan siitä, miten kaupungin tulisi profiloitua ja kehittyä. Ideapajoja järjestettiin eri puolil-la kaupunkia ja periaatteessa kaikille kohde-ryhmille. Työryhmä järjesti myös ideapajoja, joissa suunniteltiin kaupungin brändin mark-kinointia.

– Sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt strategian "Kristiinankaupunki 2020", brändin ja markkinointisuunnitelman Kristiinankaupungin ohjenuoraksi, kaupun-ginhallitukselle oli itsestään selvää anoa Cit-taslow-statusta, Ulf Grindgärds kertoo.

Paikallisen strategian yleinen teema on ELÄ-MÄ MAISTUU, joka sisältää kolme eri osa-aluetta: asuminen ja elämänlaatu, matkailu ja tapahtumat sekä yrittäjyys ja elinkeinoelämä.

Strategian avulla pyritään varmistamaan ja parantamaan elämänlaatua houkuttelemalla kaupunkiin lisää asukkaita, vierailijoita, yri-tyksiä ja työpaikkoja. Kaikki ovat sidoksissa toisiinsa.

on aika nostaa profiilia

Cittaslow-kristiinankaupunki herättää kiinnostusta. Tässä raumalaisia vierailulla: Tarja Väre, Rauman yrittäjät ry:n toiminnan-johtaja, Leena Ruusu-Viitanen, rauman kaupungin suunnitteluinsinööri, Eija Pajula, markkkinointisuunnittelija ja Hannu Pässinen rauman City-kauppiaitten edustaja. isäntänä Cittaslow-projektipäällikkö Ulf Grindgärds.

Cittaslow-statuksen myötä Kristiinankau-punki käynnisti viime kesänä kaksivuotisen Cittaslow-hankkeen, joka jalkauttaa ja ja-lostaa paikallista Cittaslow-henkeä.

Kaupunki on strategian mukaisesti asetta-nut markkinointi- ja viestintäryhmän, joka välittää brändäystä ja markkinointia edel-leen läheisessä yhteistyössä Elinkeinokes-kuksen ja Cittaslow-hankkeen kanssa.

Strategiassa peräänkuulutetaan mark-kinointikoordinaattoria, joka edistää pai-kallisen profiilin ja brändin markkinointia. Elinkeinokeskus palkkaa sen vuoksi matkai-lusihteerin tilalle markkinointipäällikön.

UUDEN MARKKINOINTIPÄÄLLIKÖN työkenttä on laajempi ja hänen tehtävä-nään on markkinoida maan ensimmäistä Cittaslow-kaupunkia sekä kaupungin sisällä että sen ulkopuolella. Sisäinen markkinointi kohdistuu asukkaille, kauppiaille ja yrittäjil-le (tähän sisältyy myös Cittaslow-sanoma), ulkoisella markkinoinnilla pyritään houkut-telemaan Kristiinankaupunkiin lisää kävijöi-tä ja myymään matkailuyritysten palveluja ja tuotteita.

Cittaslow-hanke toimii Elinkeinokeskuksen

tavoin osoittees-sa Raatihuo-neenkatu 2, eli Cornerin talos-sa torin laidalla. Uuden markki-nointipäällikön aloitettua sa-moissa tiloissa kolmikko muo-dostaa pian yk-sikön, joka pys-tyy hoitamaan myös strategi-assa mainitun asukkaille tar-koitetun tiedo-tuspisteen toi-mintaa.

Elinkeinokes-kus on erilli-nen yhtiö ja Cit-taslow erillinen hanke. Kunnan markkinointi- ja viestintäryhmä yhdistää ne kes-kenään ja toimii

kaupungin hallintokeskuksen työvälineenä.

Paikallisesta strategiasta tiedotetaan sa-malla kaupungin asukkaille Kansalaisopis-ton järjestämissä Kansalaisfoorumeissa, joissa kerrotaan mm. Cittaslow-hankkeesta.

ELINKEINOKESKUS järjesti yhdessä Cit-taslow-hankkeen kanssa marraskuun alus-sa Kulttuuritalo Duxissa ensimmäisen yh-teisen suunnitteluillan niille toimijoille, jotka järjestävät ensi vuonna kaupunkia markkinoivia tapahtumia. Eri tapahtumat on koordinoitava, mikä on uuden markki-nointipäällikön tehtävä.

Elinkeinokeskus, Cittaslow-hanke ja markkinointipäällikkö osallistuvat tam-mikuussa 2012 Helsingissä järjestettäville kansainvälisille matkailumessuille. Huhti-kuussa vuorossa ovat kotimaan matkailu-messut Tampereella ja yhteinen suunnit-teluilta Kristiinankaupungissa, teemana "Kick off – vieraat ovat pian täällä". Suun-nitteilla on myös romantiikkaviikko par-haassa Cittaslow-hengessä. Lisäksi järjes-tetään Ruokafestivaali à la Slow Food ja kansainvälinen Cittaslow-päivä.

nyt panostetaan laatuun

kristiinankaupunki panostaa palveluiden uudistamiseen ja kaupungin viihtyisyyteen, sanoo Riitta El-Nemr.

Fo

to

: Ul

f G

rin

dg

är

ds

Vuoden 2012 talousarvioita on kaikkialla laadittu epävarmoissa tunnelmissa. Julki-sen talouden tasapainottamisvaateet ja palveluiden järjestäminen väestöryhmien

tarpeita vastaavasti vauhdittavat muutosten ja uudistusten tekemistä.

Talousarviossa 2012 esitän, että palvelura-kenteidemme ajantasaistamista jatketaan vuosina 2012-13. Tämä edellyttää nyt taval-lista suurempia satsauksia, ja viiden ylijäämä-isen vuoden jälkeen, tarpeelliset uudistukset toteuttaaksemme, pitää poikkeuksellisesti hyväksyä alijäämävuosi. Kuntien talouden-han pitää suunnitelmakaudella (4 vuotta) olla tasapainossa, eikä kuntien tavoite yritys-ten tapaan ole voiton tavoittelu.

Kristiinankaupungin tavoitteena on hoitaa palvelutuotanto lähipalveluperiaatteella. Pe-rusturvan keskeisimmät uudistukset ja inves-toinnit koskevat laitoshoidon muuttamista avohoitopainotteiseksi, mikä on myönteinen seikka myös asiakkaan kannalta. Kevenevä kulurakenne edesauttaa talouden hoidossa pidemmällä ajanjaksolla. Terveyskampusta kehitetään.

Koulutussektorilla oleellista on, että oppi-

laat saavat laadukasta opetusta. Olen esittä-nyt selvityksen tekemistä koulukiinteistöjen käytön tehostamisesta. Henkilöstö- ja tilare-surssit tulee sopeuttaa olemassa oleviin opp-ilasmääriin. Kieliryhmien yhteistoiminnan lisäämistä olen esittänyt useasti.

Teknisellä sektorilla mm. energiatehokkuu-den toimenpiteet, keskitetty kiinteistönhoi-to ja kaukolämpö valmistuttuaan hillitsevät kustannusten nousua jatkossa. Toimenpiteisi-in sijoitetut eurot maksavat itsensä nopeas-ti takaisin. Kaavoituksilla luodaan mm. uusia viihtyisiä asuinalueita.

KULTTUURI JA LIIKUNTA lisäävät tut-kitusti viihtyisyyttä ja hyvinvointia sekä samalla myös kunnan vetovoimaisuutta vahvistavista palveluista. Paikkakuntien kil-paillessa paluumuuttajista ja uusista asiak-kaista viihtyisyyden merkitys kilpailutekijänä lisääntyy.

Tehokkaasti toimiva hallinto pitää asiat jär-jestyksessä.

Tulevaisuuden toimintaedellytyksiä paranta-via uudistuksia ovat elinkeinokeskuksen,

matkailun ja Cittaslow -toimiston keskittä-minen saman katon alle yrittäjiä, matkailijoi-ta ja asukkaita palvelevaksi palvelu- ja ke-hittämisyksiköksi. Tärkeintä on paikallisten yrittäjien työn tukeminen ja mm. onnistuneet sukupolvenvaihdokset.

Energiayhtiöiden tuulivoimahankkeet toteu-tuessaan tuovat alueelle työtä ja toimeliaisu-utta etenkin rakennusvaiheessa, mutta myös ylläpito vaatii omat tekijänsä. Viranomaisten välinen on valitettavasti viivästyttänyt ener-giayhtiöiden investointipäätöksiä.

Cittaslow -statusta hyödynnetään tavoit-teena entistä viihtyisämpi kaupunki kaikille sen asukkaille sekä mm. lisääntyvä vieraili-joiden määrä, mikä työllistää matkailuelin-keinoa ja luo mahdollisuuksia elinkeinon ke-hittymiselle.

Nyt pitää satsata ja luottaa tulevaisuuteen. Asioilla on tapana järjestyä.

Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Riitta El-Nemr Kaupunginjohtaja

ElÄMÄMaisTuu

Tämän Citta!-lehden kansikuvassa on perunanviljelijä Kaj Kärr Henriksdalin kylästä (Kuva: Sara Bondegård). Hän edustaa ammattikuntaa, joka vastaa huo-mattavasta osasta maamme perunantuo-tantoa. Kristiinalaiset viljelijät korjaavat talteen suuremman sadon, kuin minkään muun kunnan viljelijät. Meillä pakataan puolet koko maassa myytävästä ruoka-perunasta. Peruna on merkittävä pai-kallinen tulonlähde ja se tarjoaa hyvät kehitysnäkymät niin viljelijöille kuin kau-pungillekin. Peruna olkoon vertauskuvana tämän järjestyksessä toisen Citta!-lehden teemalle: yrittäjyys ja elinkeinot.

perunavaltakunnassaKansikuva:

runsaat 200 vierasta maistelivat lähiruokaa kaikkien aikojen ensimmäisessä yrittäjätapaami-

sessa kauppahuone cornerissa 4.päivänä marraskuuta.

Vappuaattona

saunapuistoon ko-

koontuneet lapset

olivat haltioissaan

taikatempuista.

kuva:

susanne bodman

poikasilleen ruokaa

tuovan leppälintuemon

on kuvannut

stig björknäs.

Citta! odottaa lisää

lukijakuvia seuraavaan

numeroonsa.

Fo

to

: Ul

f G

rin

dg

är

ds

C i t ta s l ow i n te r n at i o n a l - o p et tava ve r ko s to

Cittaslow Kristiinankaupunki on mukana tietoa tarjoavassa ver-kostossa, jossa toimitaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja joka vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan tulevaan kehitykseen. Cittaslow’lla on tärkeä merkitys myös kulttuurin kehittämiselle,

ekologisen tai orgaanisen viljelyn kehittämiselle, rikoksia ehkäisevän toiminnan kehittämiselle, kansanterveyden parantamiselle, pienten yh-teisöjen henkiinjäämiselle ja ihmisten vuorovaikutukselle. Kristiinan-kaupungille on ollut suuri kunnia päästä mukaan tähän verkostoon!

Cittaslow-filosofia esiteltiin 29.9.2011 Cheongsong-gun Countyn kongressihallissa järjestetyssä seminaarissa ”Designing Local and Glo-bal Community”. Cittaslow-filosofian keskeiset teemat: hyvä, turval-linen ja harkitseva elämä, saivat hyvän vastaanoton. On aika siirtyä kasvumytologian ajatusmallista kypsään ennakointiin ja pitkäjäntei-syyteen, perusteettomasta henkiinjäämisen häikäilemättömästä luon-nonlaista harmoniseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävään ”win-win” ajatteluun ja toimintaan.

Konferenssiin osallistui noin 100 asiantuntijaa yhteiskuntaa ohjaavis-ta organisaatioista ja akateemisista piireistä. Konferenssin isäntäkau-punki Cheongsong vihittiin Etelä-Korean kymmenenneksi Cittaslow-kaupungiksi virallisesti 30.9. Juhlalliseen seremoniaan osallistui satoja vieraita, jotka saivat ihailla tapahtumassa mm. upeaa ilotulitusta.

Etelä-Korea on mielenkiintoinen ja hurmaava maa, joka tekee voi-makkaan vaikutuksen. Ihmiset ovat vieraanvaraisia ja heillä on rikkaat perinteet. Täällä näkee uskonnollisia riittejä, värikkäitä seremonioita ja akrobatiaa – perinteikästä kulttuuria ja pitkälle kehitettyä cyber-tekniikkaa.

Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden tutustua tä-hän upeaan maahan ja Cittaslow International -verkostoon.

pormestari ja paikallinen isäntä Dongsoo Han ja simultaanitulkki Soyoung Lee.

KUVASSA 2 OLEMME KERÄÄNTYNEET matalan pöydän ää-reen osallistuaksemme tärkeään seremoniaan. Elintärkeä ateria! Kaikki ovat yhtä tärkeitä: aamiainen, lounas ja ilta-ateria. Riisi on tärkeä ruokalaji kaikilla aterioilla. Tarjolla on aina myös keittoa ja kimchiä. Eräs oppaista totesi, että korealaiset eivät voi elää ilman riisiä ja kimchiä. Ruoissa käytetään myös runsaasti chiliä, sipulia, valkosipulia, purjosipulia sekä erilaisia kaaleja ja salaatteja. Koska Cheongsong (lausutaan ”tongsong”) on omenanviljelyaluetta (ver-rattavissa Kristiinankaupungin perunanviljelykseen), aterian päät-teeksi tarjoiltiin vieraiden iloksi aromaattisia, raikkaita, makeita ja mehukkaita omenia. Kaikki ruoka täyttää reilusti Slow Food -kritee-rit ja muodostaa siten perustan Cittaslow Cheongsongille.

Kimchi on maitohappokäymisellä valmistettua vihannesruokaa. Ki-mchiä voidaan valmistaa monin eri tavoin eri vihanneksista, kuten kuvasta näkyy. Kiinankaalista valmistettuun kimchiin voi kääriä esi-merkiksi riisiä, muita erilaisia fermentoituja vihanneksia tai keitet-tyä kanaa, katkarapuja tai kalaa. Aterialla tarjoiltavista erilaisista kimcheistä suosituimpia olivat ehkä juuri kiinankaali- ja retikkaki-mchi. Oli todella hauskaa nauttia näitä herkkuja puikoilla.Hapansi-lakka on kimchin tapaan valmistettu fermentoimalla ja se olikin tuttu herkku korealaiselle keittiölle. Lounaaksi tarjoillaan usein Bibimba-pia, eli riisistä, erilaisista kimcheistä ja vaikkapa keitetystä kanasta koostuvaa sekoitusta.

Per-Elof Boström Cittaslow-neuvoston jäsen

Citta! numero 2. vastaava julkaisija:

Kristiinankaupunki, Pl 13, 64100 KRISTIinankaupunki, kristiinankaupunki@KRS.FI

Oikealta: Li Laupstad Omdal Norjan Sokndalista eli ensimmäisestä Italian ulkopuolisesta Cittaslow-kaupungista, Per-Elof Boström Suomen ensimmäisestä Cittaslow-kaupungista, Cheongsongin pormestari Dansoo Han, Cittaslow Internationalin varajohtaja ja Etelä-Korean Cittaslow-verkoston koordinaattori Dehyun Sohn, Cittaslow Internationalin johtaja Pier Giorgio Olivetti Italiasta, ja Sandra Becucci Italian Castelnuovo Berardengasta sekä Bokdongarin kylän johtaja ja paikallinen akateeminen asiantuntija Jungyeol Yoon.

Otamme mielihyvin vastaan lukijakuvia seuraavaan numeroon, lähetä Kristiina-aiheiset kuvasi: dananders.sjöqvist@krs.fi tai ulf.grindgards@krs.fi