cmadfi 2015_yhteisömanageritutkimus_2014
TRANSCRIPT
Johanna JanhonenPiilotettu aarre
26.1.2015 Lahti#cmkysely #cmadfi
Tammikuussa 2014 Lassi Valkama sai vähän ennen CMADFI-tapahtumaa idean: suomalaisia community managereita pitäisi tutkia. Hän teki kyselyn CMADFI-ryhmäläisten kanssa. Johanna Janhonen lupasi auttaa kyselyn markkinoinnissa ja tulosten julkaisussa.
Yleisön jakauma tänään:
Olen aiheesta kiinnostunut (29%)
Olen päätoiminenyhteisömanageri (16%)
Olen sivutoiminenyhteisömanageri (54%)
Vastaajista päätoimisia yhteisömanagereita oli 31% ja sivutoimisia 69%.
Mihin sektoriin sinä kuulut?
Kyselyyn vastasi yhteensä 50 yhteisömanageria.
Mihin sektoriin sinä nyt kuulut?
Yhteisömanageritiimin koko?
20% työskenteli yksin,40% vastaajista 2-4 hengen tiimissä, 13% vastaajista 5-10 hengen tiimissä ja 27% vastaajista yli 10 hengen tiimissä.
CM:n monet tittelittiedottaja,
(online) community manager, viestintäsuunnittelija, verkkotiedottaja,
projektipäällikkö,
yhteisömanageri, kehityspäällikköyrittäjä, järjestelmä-ja verkostoasiantuntija,
tuotepäällikkö, markkinointipäällikö,asiantuntija, projektiasiantuntija, some-assistentti, viestinnän
opiskelija, concept owner, digimarkkinoija, markkinointisuunnittelija, erityissuunnittelija, henkilöstöjohtaja, koordinaattori,
verkkoviestinnän koordinaattori, viestintäpäällikkö, toimitusjohtaja.
Olisi hyvä, jos ammatista voisi vakiinnuttaaedes pari kolme termiä, ettei kuulosta siltä, että tätä tekevät suunnilleen kaikki automekaanikosta rakennusurakoitsijaan. ”Community” käännetään usein yhteisöksi, kun taas ”manager” on johtaja, päällikkö, manageri, kätilö(!), fasilitaattori...
Kyselyyn vastanneet toimivat eri aloilla, eniten heitä oli koulutuspuolella.
Kauanko työskennelty CM:nä?
Vastaajista 81% on toiminut yhteisömanagerina alle 4 vuottaja 12% yli 6 vuotta.
Haluan saada arvostusta tekemiseeni oman yksikköni ulkopuolelta, jossa se koetaan vielä usein “Facebookissa roikkumiseksi”.
Toivoisin, että voisin käyttäätyöaikaani (oman aikani sijasta)alan kehitykseen ja uusien asioiden kartoittamiseen.
Nyt oletetaan, että vapaa-ajallani hoidan yrityksen yhteisöjä!
Haluaisin lisätä tehtävän, tulosten ja mahdollisuuksien ymmärtämistä ja arvostusta niin yritysjohdossa kuin työyhteisössäkin. Meidän pitäisi saadahenkilöstö innostumaan sisällöntuotannosta!
Yhteisömanagerointi ei kuulu virallisesti työhöni, vaan teen sitä otona ja usein vapaa-ajallanikin. Tehtävästä ei palkita, sitä ei pidetä strategisesti tärkeänä, eikä siihen varata resursseja.
Ulkoisia yhteisöjä piti strategisesti tärkeänä77% vastaajista, sisäisiä yhteisöjä vain 42% vastaajista.
Osallistamisen myötä yhteisöjemme vaikuttaminen yhteisiin asioihimme lisääntyy, niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
Strategisia tavoitteitamme on sisäisen yhteistyön tehostaminen, vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisääntyminen ja prosessien tehostuminen. Tärkeää on myös kasvattaa brändin tunnettuutta ja palvelujemme myyntiä.
Yhteisöjä ei ole huomioitu strategiassa. Ainoa tavoite on, että saamme mahdollisimman paljon tykkääjiä Facebook-sivullemme.
5 eniten yhteisömanagerointiin käytettyä somepalvelua
Mitä yhteisöillä tavoitellaan?
Tavoitteemme on henkilökunnan parempi taito- ja tietotaso työtapojen mahdollisuuksista, rahansäästö, työtyytyväisyys ja nopeus.
Tavoitteemme on esitellä organisaatiomme kiinnostavana työnantajana ja parantaa tunnettuuttamme.
Tavoitteemme on, että organisaatiomme tunnetaan kokonaisuutena ja henkilöstömme osaa somettaa ammatillisesti ja motivoituneesti. Somen tulee tukea tuotteiden markkinointia ja myyntiä.
Haluamme korvata yhteisöpalveluilla sisäiset sähköpostitja samalla kerätä hiljaista tietoa. Pyrimme tuomaan yhteen samoissa tehtävissä toimivat, mutta maantieteellisesti eri puolilla toimivat henkilöt.
Näemme yhteisöt markkinointiviestinnän työkaluina – niiden kehittämisestä ei keskustella virallisilla tahoilla. Yksittäiset tahot kyllä innostuvat, mutta resurssien puuttuessa homma jää talkootyöksi ja lopahtaa siksi helposti.
Haluamme aluksi löytää asiakkaitamme ja fanejamme ja sitouttaa heitä. Sitten etsimme alamme mielipidevaikuttajia.
Haluamme luoda keskusteluaja siten uutta sisältöä päätuotteeseen eli uutisvälineisiin.
Millaisena yhteisömanagerit näkevät työnsä tulevaisuudessa?
Jatkossa yhteisömanageri voisi tehdä oikeasti yhtä paljon asioita viestinnän, markkinoinnin, HR:n, asiakaspalvelun ym. kanssa, eikä olla vain yhden osaston käytössä.
Tulevaisuudessa meillä voisi olla jaetut hoitovuorot tiimissämme. Nyt minun on käytännössä oltava aina valmiina kriisiviestintään.
Tulevaisuudessa organisaatiomme henkilökunta, etenkin asiantuntijat, voisivat toimia aktiivisemmin somessa samaan tapaan kuin Ylellä.
Enemmän aikaa yhteisömanageroinnille ja vähemmän tyhjänpäiväisiä palavereja!
Tarvitsemme lisää oikeaa tietoa analytiikasta ja toiminnan vaikuttavuudesta.
Sisältömme pitää olla yllätyksellistä ja mielikuvituksellista, matalan kynnyksen "häröilyä". Meidän pitää avata arkemme saada ihmisten ja tekijöiden ääni kuuluviin.
Vastaisitko sinä kyselyyn,jos se uusittaisiin?Entä mitä sinä haluaisit suomalaisilta yhteisö-managereilta kysyä?
Kyselyn tarkemmattulokset:Www.bit.ly/cmkysely2014 Kommentoi kyselyä ja ideoi uusia kysymyksiä Twitterissä häsällä #cmkysely tai Facebook-ryhmässämme.
