digipolis magazine 2/2014

Arktisuus-hanke avaa ovia Norjan markkinoille s. 6

Lappi valittiin EU:n klustereiden kehittämisen mallialueeksi s. 4

Henkilökuvassa Tarja Heikonen

s.8

Kemi luo mainetta CLT-kaupunkina

s. 3

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2 | 2014

BIOFORE-KONSEPTIAUTO KERÄSI KATSEITA s. 13

2 Digipolis Magazine

Pääkirjoitus | Kimmo Heikka

ELINVOIMAANyt tuntuu olevan elinvoima hukassa koko Suomessa. Uusia ja vähän vanhoja-kin reseptejä etsitään niin kansallisella kuin aluetasollakin. Talous on ollut hyh-mässä oikeastaan syksystä 2008 lähtien. Vienti ei vedä, valtio ja kunnat vel-kaantuvat, julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on noussut 58 %.

Väestörakenne tuo kasvavia haasteita tulevina vuosina. Hyvinvointivaltiossa keskustellaan sote-ratkaisusta. Silloin tällöin on ollut pakko pysähtyä mietti-mään, miten käy yhteiskunnalle, joka tuntuu keskittyvän käyttämään entistä enemmän taloudellisia ja henkisiä voimavarojaan sosiaali- ja terveyspalvelui-hin. Nämä palvelut ovat hyvinvointivaltion kovaa ydintä. Lappilaisen maaseu-dun poikana mieleen on kuitenkin syöpynyt ajatus, että jotta syntyy jaettavaa, elinvoimaa, on panostettava maanmuokkaukseen, lannoitukseen, kylvöön ja hellään hoitoon.

Talouspolitiikan vanha kaava murheenpäivinä on ollut devalvoida ja hakea kasvua viennistä. Euroaikana tämä temppu ei toimi. Pitäisi etsiä ratkaisut sisäi-seen devalvaatioon esimerkiksi laskemalla palkkoja. Monien ekonomistien mielestä palkka-ale syöksisi Suomen entistä syvemmälle lamaan, koska suu-rin osa kansantaloudesta toimii kuitenkin kotimarkkinoiden ympärillä ja palkka-ale laskisi kotimaista kysyntää. Toiset haluavat lisää panostuksia innovaatio-toimintaan ja osaamiseen. Uudet innovaatiot tuovat parempaa kilpailukykyä, parempaa tuottavuutta, uusia tuotteita ja palveluita. Yritysten kansainvälisty-mistä on edistettävä ja elinkeinojen kehittämiseen panostettava.

Olen toiminut koko urani yrityskehityksen, yritysten toimintaympäristöjen kehittämisen ja uusien innovaatioiden parissa. Jos jotain olen oppinut, niin sen, että mitään taikatemppuja ei ole olemassa. Onnistumisia, menestystä, yritysten kasvua ja uusia työpaikkoja syntyy, kun tehdään lujasti ja pitkäjän-teisesti kehittämistyötä. Joskus on onnea mukana. Mitä aktiivisempia ollaan, sen enemmän tuppaa olemaan onnea. Aktiivisuus luo tilanteita, mahdollisuuk-sia, lisää tilaa onnelle.

En lähde tässä pohtimaan sen enempää politiikkatason toimenpiteiden vai-kuttavuutta muuta kuin sen, että politiikan pitäisi antaa tilaa ihmisille. Suoma-

laisten ylivoimaisesti paras voimavara ovat suomalaiset. Kansakunta on innovatiivi-sempi ja kansainvälisempi kuin koskaan. Suomalaiset osaavat myydä. Lopetetaan pillitys. Ideat liikkeelle ja ruvetaan töihin! Elinvoima asuu meissä.

Kemin Teknologiakylä

SIJAINTI• 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen

TILAT • toimitiloja n. 27 500 m2, käyttöaste 92 % (11/2014)• rakennusoikeutta 13 000 m2

YRITYKSET• 55 yritystä tai yhteisöä• n. 500 työpaikkaa

PALVELUT

Toimitilapalvelut:• toimistotilat alkaen 15 m2 • laboratorio- ja testaustilat• tuotanto- ja varastotilat • siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy

Kokous- ja kongressipalvelutauditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimedia-projektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut.

Aulapalvelusisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin.

Yrityskehityspalvelut• Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu• Innovaattori Yrityshautomo ja WelCome-paketti• Partnerbook• Teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma• Arktiset teollisuussovellukset• Puurakentamisen kehittäminen

Tutkimus- ja kehityspalvelut• Lapin ammattikorkeakoulu

Koulutuspalvelut• Lapin ammattikorkeakoulu• Ammattiopisto Lappia

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

YLEISTÄ• Tehtävänä on palvella yrityksiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa• Vuosi 2013: 4,9 milj. euroa, 58 htv

TEOLLISUUDEN JA LUONNONVARA-ALAN KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT DIGIPOLIS-ALUEELLA• Elektroniikka- ja materiaalilaboratorio ELMA• Käynnissäpidon tutkimus• Materiaalien käytettävyyden tutkimus• Optinen mittaustekniikka• Sähkölaboratoriot Kosmos

Palvelutoiminta• eKomponenttien testaus• Konenäköjärjestelmät• Materiaalien käytettävyystestaus• Sulautetut järjestelmät• Teollisuuden kunnossapito; analyysit ja selvitykset

Lisätietoja: Teollisuus- ja luonnonvara-ala:TKI-päällikkö TkT Seppo Saarimob. 040 543 0249, [email protected]

Tietokatu 6, 94600 KemiPuh. 0207 691 990, fax 0207 691 999Palvelemme ma–pe klo 8–16www.digipolis.fi

Julkaisija Digipolis – Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo HeikkaToimitus: Mika Kulju, Saija IkolaSuunnittelu ja toteutus Avalon OyPaino Erweko OyPaperi Galerie Art Silk 150 g/m2

Digipolis Magazine

ISSN 2323-8410 (painettu)ISSN 2323-8429 (verkkojulkaisu)

2 | 2014

Tässä lehdessä myösTeollisuuden sivu- ja jätevirrat rahaksi ja työpaikoiksi s. 5

Insinööritoimisto Ases Oy: Intohimona prosessit s. 10

Loko on liikenteen ja liikkumisen moniammattilainen s. 11 Lapin AMK:n matkapäiväkirja Chilestä s. 12

Akkoy Service Oy: Ompelukoneista kivenkäsittelylaitteisiin s. 14

Innovaatiovideoilla maailmalle s. 15

Kolumni: Mielenkiintoinen sisältö löytää katsojansa s. 15

Digipolis uudistui verkossa s. 16

3Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2 | 2014

– Meluntorjuntaseinä on malliesimerkki yhteis-työstä Pohjois-Suomessa, sillä CLT-levyjen runkojen raaka-aineena on käytetty Veitsiluodon sahatavaraa ja lisäksi on hyödynnetty CLT-osaamiskeskuksen kykyä valmistaa ja työstää massiivipuuelementtejä. Muut mukana olleet alihankkijat ovat pohjoissuo-malaisia yrityksiä, kuvailee projektipäällikkö Tytti Ahoranta Digipoliksesta.

Meluntorjuntaseinä rakennettiin kolmen kuu-kauden projektina. Alun perin Veitsiluodon teh-taan hiomopuun katkaisulaitoksen vieressä oleva meluntorjuntaseinä oli tarkoitus rakentaa betoniele-menteistä, mutta lopulta Stora Enso päätyi hyödyn-tämään omaa raaka-ainemateriaalia ja paikallista CLT-osaamista. Yksi tärkeä tekijä raaka-ainevalin-nan taustalla oli myös ym päristöystävällisyys.

Digipolis on ollut yhtenä edelläkävijänä CLT-rakentamisen suomalaisissa kehitysaskeleissa. Digipoliksen uusiin avauksiin kuuluu viime vuonna valmistunut CLT-koetalo, joka on ollut uuden massii-vipuuelementtirakentamisen lipunkantaja.

Taustalla laajapohjainen yhteistyö

CLT-koetalohankkeen toteuttajaosapuolet ovat Digipolis, Lapin Ammattikorkeakoulu ja Ammat-

tiopisto Lappia. CLT-Koetalohanke on Euroopan alue kehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittama pro-jekti, jonka rahoittajaviranomainen on Lapin liitto / Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala. Muita rahoittajia ovat Digipolis Oy, Lapin Ammattikorkea-koulu, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus sekä yritykset ja yhteisöt.

– On hienoa, että CLT:n mahdollisuudet on huo-mattu varsin laajasti. Tästä kertoo kasvava mielen-kiinto Kemin CLT-osaamiskeskusta kohtaan, toteaa Ahoranta.

Kemin CLT-osaamiskeskuksen avajaisia vietet-tiin 25. huhtikuuta 2014. Tilaisuudessa tämän val-takunnallisesti merkittävän osaamiskeskuksen vihki käyttöön opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

– Lappian CLT-oppimisympäristö on käytän-nössä pienoistuotantolaitos, ”koetehdas” ja sellai-sena ainutlaatuinen koko Euroopassa. Digipoliksen CLT-Koetalo täydentää osaamiskeskusta konkreet-tisena esimerkkinä CLT:n toimivuudesta talonraken-nuksessa - erityisesti pientalon rungon rakenteena ja höyrynsulkuna. Veitsiluodossa toteutuneen infra-kohteen myötä olemme nopeasti saaneet vahvis-tettua Kemille CLT-kaupungin mainetta, arvioi pro-jektipäällikkö Ahoranta.

Kemi luo mainetta CLT-kaupunkinaCLT-osaamiskeskuksen tietojen ja taitojen hyödyntämisessä otettiin uusi askel, kun Stora Enson Veitsiluodon tehtaalle valmistui syyskuun puolivälissä massiivinen meluntorjuntaseinä. Peräti 15 metriä korkea ja 30 metriä leveä seinä on koottu Ammattiopisto Lappian opiskelijatyönä valmistamista CLT-levyistä sekä Rajaville Oy:n valmistamista betonipilareista. Veitsiluodon kuorimon meluntorjuntakokonaisuus koostuu meluntorjuntaseinästä ja kuorimon seinään kiinnitetystä ääntä absorboivasta vaimennuspinnasta.

Teksti: Mika KuljuKuva: Jan Åqvist

– CLT:n mahdollisuudet on huomattu laajasti. Tästä kertoo kasvava mielenkiinto Kemin CLT-osaamiskeskusta kohtaan, kertoo Digipoliksen projektipäällikkö Tytti Ahoranta.


– Tämä on hieno edistysaskel, joka avaa monia uusia mahdollisuuksia Lapin kehittämiseen. Hake-muksen koosti Digipolis eri tahojen kanssa laaja-pohjaisesti Lapissa ja kansallisesti. Hakemuksen valmistelua ripeällä aikataululla auttoi Lapin kai-vannais- ja teollisuuspalvelutoimijoiden kehittäjä-verkosto sekä sen tekemä laaja yhteistyö, kertoo Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka.

Mallialueet on valittu kehittämään ja toteutta-maan uusia eurooppalaisia klustereiden toimin-tatapoja, jotka hyödyntävät innovatiivisesti muun muassa alueiden luonnollisia vahvuuksia. Mallialu-eet saavat käyttöönsä Euroopan klusterien seuran-takeskuksen asiantuntijaosaamisen.

– Täytyy olla ylpeä – kuuden mallialueen jouk-koon pääsy on hieno saavutus ja näyttö lappilai-sesta verkostoyhteistyöstä. Samalla se on myös erinomainen mahdollisuus hakea uusia toimintamal-leja ja rahoitusmahdollisuuksia lappilaiseen elinvoi-matyöhön, arvioi Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.

Euroopan klusterien seurantakeskuksen tilas-tojen mukaan lähes 40 prosenttia eurooppalai-sista tekee töitä osana klusteria toimiville yrityk-sille. Klusterilla tarkoitetaan yritysryhmää, jonka yritykset sijaitsevat lähellä toisiaan ja ovat keskit-tyneet tiettyihin tuotteisiin, osaamisalueisiin, resurs-seihin, palveluihin ja toimittajiin. Klusteritoiminnan tuloksena Lappi edistyy tavoitteessaan olla EU:ssa edelläkävijä ja mallialue luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa.

– Teollisuus- ja kaivostoimijat hyötyvät Lapin ima-gosta ja omalta osaltaan myös edesauttavat sen vahvistumista. Lappiin kehittyy vahva edelläkävi-jäklusteri, joka hyödyttää ja hyödyntää koko arkti-sen alueen teollisuuden kestävää kasvua, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Heikka.

Lappi valittiin elokuussa yhdeksi Euroopan klustereiden kehittämisen mallialueeksi kuuden muun kärkialueen joukossa. Valinnan teki 44 hakijan joukosta Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto (Unit for SMEs: Clusters and Emerging Industries at the European Commission’s Enterprise and Industry Directorate-General). Lappi on hienossa seurassa, sillä muut avoimen haun perusteella valitut alueet ovat Hampuri, Tukholma, Keski-Portugalin suuralue, Ranskan Nord-Pas de Calais ja West Region Romania.

Tekstit: Mika Kulju

POHJOISEN VERKOSTOYHTEISTYÖ NOUSI EUROOPAN KÄRKEEN

Lappi valittiin EU:n klustereiden kehittämisen mallialueeksi

Yrityslähtöisyys kaiken perustana

toimivuutta päästään testaamaan osana laajempaa eurooppalaista kuvaa.

– Meillä on rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kokeilla uusia asioita, joten meistä tullaan ottamaan mallia. Tutkimusten perusteella klusterialueet ovat innovatiivisempia ja kasvuvauhdiltaan kovempia kuin muut teollisuusalueet. Lisäksi toimijoiden välillä on enemmän luottamusta, joka johtaa avoimem-paan vuorovaikutukseen. Olemme siis hyvässä seu-rassa, kertoo Poikela.

Euroopan Komissio järjesti 20.-21. loka-kuuta Brysselissä Euroopan klusterikonfe-renssin, jonka teemana oli ”Boosting SME growth, industrial renewal and regional struc-tural change through modern cluster policies and support”. Lapin arktisen teollisuuden klus-terimallialue oli kutsuttu tilaisuuteen ja edus-tajina olivat sekä Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka että Arctic Business Design –teollisuuspalvelujen kehittämishankkeen ohjel-mapäällikkö Kari Poikela.

– Konferenssin tärkein huomio oli, että aiem-min tekemämme työ kestää vertailun Euroopan tasolla. Toimintamme on ollut pitkäjänteistä ja yrityslähtöistä sekä toimialarajat ylittävää ja tar-koituksena on myös tuottaa markkinatietoa yri-tyksille. Lisäksi yhteistyö oppilaitosten ja pk-yritysten välillä on Euroopan mittakaavassa mallikasta, vaikka myös parantamisen varaa löytyy, sanoo Kari Poikela.

Poikela korostaa juuri yrityslähtöisyyden merkitystä.

– Toimintatapaamme kuuluu, ettemme tee mitään kysymättä ensin yritysten mielipidettä ja toiveita. Yritykset kertovat, onko toiminnalle tarvetta, toteaa Poikela.

Poikelan mukaan Lappi on valittu aidosti demonstraatioalueeksi, jossa klusteristrategian


Digipolis järjesti lokakuussa yhdessä Motivan ja Sitran kanssa työpajan, jossa luotiin verkostoa hyödyntämään teollisuuden sivu- ja jätevirtoja. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa, joka luo samalla uusia työpaikkoja.

Työpaja kokosi yhteen resurssien tarjoajat, hyödyntäjät ja palveluntuottajat. Tarkoituk-sena on saada laajasti yritykset heräämään teollis-ten symbioosien ja kiertotalousajattelun tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä saada yritystietoja koottua yhteiseen tietokantaan, josta selviävät mahdolliset kierrätettävän raaka-aineen tuottajat ja hyödyntä-jät. Malliesimerkin mahdollisuuksista tarjoaa Metsä Fibren Kemin tehdas.

– Kuorimolta syntyy hiekkurijätettä, joka sovel-tuu katemateriaaliksi ympäristörakentamiseen tai seulottuna polttoaineeksi. Kuorikattilan tuhkia voi-daan hyödyntää maarakennuksessa. Tuhkalla ja sen seoksilla voidaan korvata maa-aineksia tietyissä maarakenteissa, kuten alustäytöissä, suojakerrok-sissa ja tierakenteissa, kertoo Metsä Fibren Kemin tehtaan alueympäristöpäällikkö Marika Alapoikela.

– Lisäksi tuhkaa voidaan hyödyntää kaliumin ja fosforin puutteesta kärsivien metsien lannoittami-seen. Lentotuhkaa voidaan käyttää myös lannoite- ja betoniteollisuuden raaka-aineeksi, jatkaa Alapoi-kela.

Innovaatioita ja yhteispeliä

Sitran teollisten symbioosien avainalueen vetäjän Jyri Arposen mukaan noin 50 yritystä pariinsa kerännyt Digipoliksen työpaja oli erittäin onnistunut.

– Meri-Lapissa on merkittäviä isoja perusteol-lisuuden tuotantolaitoksia sekä innovatiivisia tek-nologiapalveluyrityksiä. Alueen kaivannais- ja met-säteollisuudella on jo pitkät perinteet teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä. Täällä on sisäistetty teollisten symbioosien tuomat edut ja uudet liiketoi-mintamahdollisuudet eri toimialojen välillä, sanoo Arponen.

Arposen mukaan teknologioiden kehittyminen, raaka-aineiden hintaheittely, ekologisuuden mer-kityksen kasvu sekä uudet hyödynnettävyysmah-dollisuudet tekevät alueen vuosittaiset 1,2 miljoo-nan tonnin osittain hyödyntämättömät sivuvirrat erittäin houkutteleviksi uusille investoinneille sekä innovaatioille.

– Teollisuuden kilpailukyvyn kehittyminen vaatii rohkeita innovaatioita ja erityisesti yhteispeliä. Näitä molempia täältä löytyy. Jotta alueen kehityspoten-tiaali ja erinomainen tahtotila saadaan hyödynnet-tyä, tarvitaan selkää koordinointia ja hyvät ihmiset niitä tekemään. Digipolis ja Kari Poikela tiimeineen ovat todistetusti sellaisiksi osoittautuneet.

Euroopan kärkikastissa

Arponen korostaa, että Lappi on valittu yhdeksi Euroopan klustereiden kehittämisen mallialueeksi kuuden muun kärkialueen joukossa. Valinnan teki

Teksti: Mika Kulju | Kuva: Jan Åqvist

Teollisuuden sivu- ja jätevirrat

RAHAKSI JA TYÖPAIKOIKSI

44 hakijan joukosta Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto. Arposen mukaan valinta mallialueiden joukkoon antaa uusia mah-dollisuuksia kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi:

– Mallialueet on valittu kehittämään ja toteut-tamaan uusia eurooppalaisia klustereiden toimin-tatapoja, jotka hyödyntävät innovatiivisesti muun muassa alueiden luonnollisia vahvuuksia. Mallialu-eet saavat käyttöönsä Euroopan klusterien seuran-takeskuksen asiantuntijaosaamisen.

Faktat

• Meri-Lapissa syntyy vuositasolla 1,2 miljoonaa tonnia teollisuuden sivu- ja jätevirtoja.

• Kansainvälinen tavoite on, että vuonna 2030 kaikista raaka-aineista kierrätetään 75 prosenttia.

• Suomi on Euroopassa kierrätyksen keskikastia sillä 46 prosenttia kaikesta raaka-aineesta menee uusiokäyttöön.


Työpajassa pilotoitiin ensimmäistä kertaa koskaan Sitran ja Motivan kehittämää FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) -toimintamallia soveltaen sitä lappilaisin yritysnäkemyksin.


Ovet auki Norjan markkinoille


Teksti: Mika Kulju

”Työskentelytapamme on käytännönläheinen,

yksinkertainen ja suora, yrittäjä- ja asiakaslähtöinen. Maassa pitää toimia maan tavalla.”


ovat pohjoisen teolliset markkinat ja liiketoiminnat hyödyntäen teollisuuden sivuvirtoja.

Käytännössä hankkeen kohderyhmään kuuluvat yritykset, jotka tänä päivänä palvelevat alueensa infra-, prosessi- ja kaivannaisteollisuutta, mutta jotka ovat halukkaita ja kykeneviä viemään osaamistaan esimerkiksi pohjoisten alueiden infrahankkeisiin, kai-voksiin sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen.

Käytännön oppeja teorian sijaan

Toukokuun ja lokakuun välisenä aikana Digipolik-sessa järjestettiin yhteensä kuusi arktisuusvienti-prosessin asiantuntijapäivää, joiden vetäjinä olivat Gateway Norway AS:n konsultit Timo Untinen ja Jaakko Isotalo. Gateway Norway AS on nimensä mukaisesti portti Norjan kasvaville markkinoille.

– Tarjoamme yritysten käyttöön käytännön tieto-taitoa. Meidän kohdallamme voisi sanoa, että osaa-misemme on arktisen sijaan arkista, toteaa Isotalo.

Gateway Norway AS on perustettu pkt-yrittä-jien toimesta.

Hankkeen tavoitteena on edistää teollisuuspal-veluyritysten vientiä ja löytää uusia liiketoimintamah-dollisuuksia ekologisista ratkaisuista. Samalla jul-kaistaan investointitietoa sekä suurhankkeista että pienemmistä miljoonaluokan projekteista.

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat pk-yritykset, ja kohdealueina ovat Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Norja ja Luoteis-Venäjä. Pilotin painopisteet

Kemi ja Digipolis Oy ovat vetovastuussa laajamittaisessa Arktisuus-hankkeessa, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön seutukaupunkiverkoston pilotti-menettely. Kemi-Tornion seudun lisäksi muut hankeosapuolet ovat Rauma, Lieksa ja Suupohja.

– Työskentelytapamme on käytännönlähei-nen, yksinkertainen ja suora, yrittäjä- ja asiakas-lähtöinen. Maassa pitää toimia maan tavalla, ker-too Untinen.

Untisen mukaan asiantuntijaorganisaation jä senet ovat itsenäisiä pkt-yrittäjiä, jotka ovat jo vie-neet edustamansa omat yritykset muun muassa Norjan vientimarkkinoille.

– Nyt neuvomme ja autamme muita eteenpäin omia kokemuksiamme hyödyntäen ja jakaen. Mei-dät erottaa muista se, että me toimimme käytän-nönläheisesti silloin kun muut teoretisoivat, sanoo Untinen.

Isotalon mukaan Gateway Norway AS tukee uus-asiakashankinnassa, ovien avaamisessa, norjalai-seen yhteiskuntaan etabloitumisessa sekä kaikissa käytännön operatiivisissa järjestelyissä.

– Käytännön asioita ovat muun muassa yrityksen perustaminen, toimitilat, asuntojärjestelyt, sopimus-tekniikka, yhteydet ammattiyhdistysliikkeeseen ja työsuojeluviranomaisiin, asiointiin norjalaisen verot-tajan kanssa, luettelee Isotalo.

Vierailu liittyi TEM:n tilaamaan selvitykseen, jonka tarkoitus on selvittää tarve ja edellytykset osaamiskeskuksen perustamiselle Suomeen. TEM:n, lii-kenne- ja viestintäministeriön, sisäministeriön ja ympäristöministeriön rahoit-taman selvityksen toteutti Neste Jacobs Oy kevään 2014 aikana.

TEM:n selvityksen mukaan arktisten alueiden toiminnan ja liikenteen lisään-tyessä ympäristövahinkojen riski kasvaa. Tämä on luonut tarpeen parantaa keinoja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi sekä kehittää olemassa ole-via ja uusia arktisiin olosuhteisiin soveltuvia öljy- ja kemikaalivahinkojen tor-juntamenetelmiä.

Suomessa on monimuotoista alaan liittyvää osaamista, kuten mekaaninen öljyntorjunta jäissä ja kylmissä olosuhteissa, talvimerenkulku ja siihen liittyvä huoltoinfrastruktuuri, arktiseen liikennöintiin soveltuvien aluksien ja jäänmur-tajien suunnittelu ja rakentaminen sekä sää- ja jääpalvelut.

Varsinaisen öljyntorjuntaosaamisen lisäksi arktiseen toimintaan liittyvillä tukipalveluilla on merkittävää kaupallista potentiaalia.

Arktisen öljyntorjunnan ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskus Kemiin?

Teksti: Mika Kulju | Kuva: Shutterstock

Elokuussa Kemissä vieraili asiantuntijaryhmä, joka tutkii mahdollisuuksia Arktisen öljyntorjunnan ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskuksen perustamista Suomeen. Digipolis on mukana selvittämässä osaamiskeskuksen sijoittamista Kemiin. Kemi on pohjoisin vaihtoehto sijoituspaikaksi Pohjanlahden satamakaupunkien joukossa.


neet rakentamaan ulkonäöllisesti ja laadullisesti hyviä rakennuksia, jotka kestävät aikaa. Lisäksi pidämme rakennuksista hyvää huolta, mitä vuok-ralaisemme arvostavat suuresti, sanoo Heikonen.

– Saamme kiitosta myös hyvästä sijainnista moottoritien varressa ja lentokentän lähellä. Toi-mintaympäristöämme ja palvelujamme kehutaan, jatkaa Heikonen.

Kuntarajoilla ei ole merkitystä

Kiitoksista huolimatta Heikonen on realisti: pelkkää ruusuilla tanssimista Kemin Teollisuuskylä Oy:n joh-taminen ei ole, sillä vaatimustaso kasvaa laatuvaa-timusten mukana.

– Parantamisen varaa löytyy aina varsinkin pie-nissä asioissa. Markkinoinnissa meillä on vielä teke-mistä, sillä meidän pitäisi pystyä myymään palve-lujamme paremmin oman alueemme ulkopuolelle, sanoo Heikonen.

Heikonen korostaa, että kovina aikoina pohjoi-sessa vaaditaan yhteishenkeä, jotta tulevaisuus näyttäisi valoisalta.

– Palvelemme koko aluetta, vaikka olemme Ke min kaupungin tytäryhtiö. Joskus tuntuu siltä, että koh-taamme turhia kuntarajoihin liittyviä ennakkoluuloja. Meille asiakkaamme kotikunnalla ei ole kuitenkaan merkitystä. Lapin ainoana teknologiakylänä olemme koko alueen edustaja, päättää Heikonen.

Kemiläinen ulkomaankaupan yo-merkonomi Tarja Heikonen työskenteli neljä vuotta Oulussa Hewlett-Packardin ja Valmetin palveluksessa ennen kuin muutti takaisin kotikaupunkiinsa kesällä 1991. Tuolloin elettiin harvinaisen synkkää jaksoa, sillä Suomi oli syöksymässä historiansa syvimpään lamaan. Samoihin aikoihin valmistui Studiotalon ensimmäinen osa.

– Ne olivat yleismaailmallisen talouden vuoksi ajoittain jopa epätoivoisia aikoja. Tyhjää tilaa oli paljon ja monia yrityksiä meni nurin, muistelee Hei-konen.

Vuonna 1993 Studiokylä eriytettiin Digipolik-seksi. Syvän laman jälkeen seurasi 1990-luvun lopun reipas nousukausi, jota jatkui poikkeuksel-lisen pitkään. Vuosituhannen vaihteessa alkoivat Digipoliksen laajennukset, jotka ajoittuivat vuosiin 2000–2001, 2003 ja 2007.

– Digipoliksen toimitusjohtajalla Kimmo Heikalla oli rohkeutta lähteä viemään asioita eteenpäin, kiit-telee Heikonen.

Talouselämän lainalaisuuksiin kuuluu, ettei mikään taloussuhdanne kestä ikuisesti. Näin kävi vuonna 2008, jolloin alkoi meidän aikaamme saakka jatkunut taantuma. Heikosen mukaan nykyinen las-kusuhdanne on kuitenkin luonteeltaan huomattavasi erilainen kuin 1990-luvun alun suuri lama.

– Meidän osaltamme tilanne on huomatta-vasti valoisampi kuin silloin. Digipoliksessa on hyvät ja pysyvät vuokralaiset, joiden tilanne näyt-

tää vakaalta. Mitään suuria mullistuksia ei ole tie-dossa, arvioi Heikonen.

Kiitosta tulee laadusta

Nykyään Digipolis-brändin alla toimii kaksi eril-listä yritystä: Kemin Digipolis Oy ja Kemin Teol-lisuuskylä Oy, joka rakennuttaa toimitiloja yrityk-sille vuokrattaviksi.

Maailma on muuttunut reilussa parissa kymme-nessä vuodessa paljon ja samoin on tapahtunut myös Tarja Heikosen työnkuvalle. Nykyisessä teh-tävässään Kemin Teollisuuskylä Oy:n toimitusjoh-tajana ja yhtiön ainoana työntekijänä hän on toimi-nut viisi vuotta.

– Tietenkin suuri muutos on tapahtunut siinä, että nykyään emoyhtiö Kemin kaupunki hyödyn-tää yritystä laajemmin. Tehtäväni koostuvat muun muassa hallinnosta, noin 16 000 neliömetrin isän-nöinnistä, kokonaispalvelutuotannosta, tilanvarauk-sista sekä rakennuttamisesta, kuvailee Heikonen.

Suurista rakennusprojekteista paloasema val-mistui viime vuonna ja tällä hetkellä meneillään olevia töitä ovat päiväkoti ja öljyntorjuntavarasto. Yleisesti ottaen Heikonen katsoo, että rakennus-hankkeissa on onnistuttu hyvin pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna.

– Vuokralaiset antavat kiitosta siitä, että olemme rakentaneet modernisti, mistä ovat malliesimerk-kejä Digipoliksen rakennukset. Olemme onnistu-


HENKILÖKUVASSA TARJA HEIKONEN

MODERNILLA JA KESTÄVÄLLÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖLLÄ ON TEKIJÄNSÄTarja Heikonen tuli Kemin Teollisuuskylä Oy:n palvelukseen vuonna 1991. Tuolloin hän ei voinut aavistaa, että projekti-sihteerin työstä versoi toimitusjohtajan elämänura.



”Olemme onnistuneet rakentamaan

ulkonäöllisesti ja laadullisesti hyviä rakennuksia, jotka

kestävät aikaa. Lisäksi pidämme rakennuksista

hyvää huolta.”


– Tehtäväni koostuvat muun muassa hallinnosta, noin 16 000 neliömetrin isännöinnistä, koko-naispalvelutuotannosta, tilanva-rauksista sekä rakennuttamisesta, kuvailee Tarja Heikonen.

10 Digipolis Magazine10 Digipolis Magazine

Insinööritoimisto ASES Oy:n kivijalka muodostuu kokonaisvaltaisesta palvelusta, asiakassuhteiden vaalimisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä.

Jouni Saloniemellä ja Jani Aspegrenillä oli jo parinkymmenen vuo-den kokemus prosessiautomaation alalta, kun he helmikuussa 2012 totesi-vat, että haasteet silloisissa tehtävissä eivät enää riittäneet.

– Se oli sopiva hetki ryhtyä yrittäjiksi, Jouni Saloniemi kertoo.Ensimmäinen vuosi meni kahdestaan, mutta sitten oli palkattava ensimmäi-

nen ulkopuolinen työntekijä. Kaksi seuraavaa palkattiin puolen vuoden välein. Tänä päivänä ASES toimii viiden miehen vahvuudella Kemin Digipoliksessa, kasvun myötä jo kolmansissa tiloissaan.

Teollisuuden kokonaistoimittaja

ASES toimii teollisuuden prosessisähköistyksen ja -automaation sekä instru-mentoinnin alalla. Yrityksen erityisosaaminen on projektoinnissa ja kokonais-palvelussa.

– Perinteisestä suunnittelutoiminnasta poiketen me voimme tarjota koko-naistoimituksia esisuunnittelusta käyttöönottoon, pitäen sisällään asennukset,

laitetoimitukset, HW- ja SW- suunnittelut. Projektoinnin lisäksi annamme täy-den palvelun ylläpitoon liittyvissä tehtävissä, Saloniemi kertoo.

ASESin asiakkaissa on esimerkiksi kaivoksia, voimalaitoksia sekä metalli- ja paperiteollisuuden toimijoita. Erikoisprosessit, kuten teollisuuden sivuvir-rat, tarjoavat mielenkiintoista tekemistä – ja niissä ASES pystyy tarjoamaan erityistä lisäarvoa.

– Erilaiset prosessit ovat meidän suoranainen intohimo, niistä olemme erit-täin kiinnostuneita. Sitä kautta se meidän työ löytyy, Saloniemi kertoo.

Menestystekijänä henkilöstö

Nuori yritys on otettu asiakkaiden parissa hyvin vastaan. Saloniemi kertookin asiakkuuksienhoidon olevan kaiken a ja o.

– Siihen ei voi tuudittautua, että olisi vakiinnuttanut aseman. Pitää luoda kontaktit ja synnyttää luotto, se on jatkuvaa työtä uus- ja nykyasiakkaidenkin osalta, hän kertoo.

Henkilöstön merkitys asiakkuuksien näkökulmasta on ASESilla keskeinen.– Työntekijät ovat yrityksen paras mainos ja se, millä asenteella työt teh-

dään. Meillä koko henkilökunta on sisäistänyt sen, miten asiakkuudet synty-vät ja säilyvät, Saloniemi kiittelee.

Nyt, vajaan kolmen vuoden jälkeen, Saloniemi tietää, että päätös yrittä-jyydestä oli oikea.

– Kyllähän tästä on virtaa kintaaseen saanut, hän naurahtaa.

– On tärkeää, että henkilöstö on moti-voitunutta, sillä tämä ala ja tekniikka

kehittyy koko ajan ja siinä on pysyttävä mukana, kertoo Insinööritoimisto ASES

Oy:n toimitusjohtaja Jouni Saloniemi.

Teksti: Saija Ikola | Kuva: Jan ÅqvistINTOHIMONA PROSESSIT


Loko on autokoulu, joka kouluttaa ihmisiä liikkumaan paitsi moottoriajoneuvoilla myös omilla lihasvoimilla.

– Loko tulee sanoista Liikenneopetus- ja koulu-tuspalvelut, kertoo yrittäjä Petteri Näätsaari.

Nimi juontaa harvinaisen laajasta palvelutarjon-nasta. Näätsaari on aiemmalta ammatiltaan koulu-tettu liikunnanohjaaja ja -valmentaja, ja Loko tarjo-aakin myös koulutus- ja liikunnanohjauspalveluita alihankintana.

– Autokoulu on silti pääliiketoiminta. Laaja osaaminen on kuitenkin etu esimerkiksi ammatti-kuljettajien jatkokoulutuksissa, joihin sisältyy työ-hyvinvointia ja ennakoivaa taloudellista ajamista. Ne ovat minulle sitä ominta kenttää, Näätsaari kertoo.

Loko on toiminut Digipoliksessa vuodesta 2011 lähtien, aluksi virtuaalitoimistona ja nykyisin omissa toimitiloissa. Näätsaari toteaa, että paikka on heille ideaali.

– Tässä on nykyaikaiset tilat loistavalla paikalla. Ei kai me parempaa paikkaa löydettäisi mistään, hän naurahtaa tyytyväisenä.

Elämäntapana yrittäjyys

Loko täytti tänä syksynä, 4. lokakuuta, kymmenen vuotta. Merkkipaalusta huolimatta yrittäjän arki on ollut työntäyteistä.

– Kyllähän tämä on 24/7-yrittäjyyttä: kun tuo-tannollinen työ eli opetus loppuu, hallinnollinen työ alkaa. Mutta minä saan tehdä sellaista työtä, mistä nautin. Silloin työtä ei edes pidä työnä, tämä on elä-mäntapa, Näätsaari kuvailee.

Vuodet ovat tuoneet myös kärsivällisyyttä.– Kun on ollut alalla 17 vuotta ja yrittäjänä 10, on

oppinut näkemään asioita laajemmin. Enää ei ihan pienestä notkahda. Sitä ymmärtää, että hyvinhän tässä on aina pärjätty, Näätsaari toteaa.

Tulevaisuutta on rakennettu myös monipuolis-ten palvelujen kautta. Yhtiö muuttui tänä keväänä toiminimestä kommandiittiyhtiöksi ja Näätsaaren vaimo tuli mukaan äänettömäksi yhtiökumppa-niksi. Sitä kautta tarjontakin laajeni entisestään: jatkossa Loko pystyy tarjoamaan myös psyko- ja perheterapiaa.

Teksti: Saija Ikola | Kuva: Jan Åqvist

Digipoliksessa toimivat yritykset

Yritys

Lapin ammattikorkeakouluRelacom Finland OyTDR Finland OyCaverion Suomi OyISS Palvelut OyMetso Automation OyMetso E + H OyMetsä GroupEltel Networks Pohjoinen OyKarolan KorpomodifoKemin Teollisuuskylä OyLapin KauppakamariRavintola SensoriRätinki-Yhtiöt Oy Visual Design OyYleisradioAhma ympäristö OyAino Health ManagementAndritz OyAsianajotoimistoTuula MäkinenAtlas Copco Louhintatekniikkae-Devel.fi KyElisa OyjFujitsu Services OyInsinööritoimisto 3D-HacklinInsinööritoimisto Ases OyIsoworks OyIxonos Finland OyJunkohalli OyKemin Digipolis OyKoillis-Suomen AikuiskoulutusKrans ConsultingLapinnova OyLiikenneopetus LokoMainostoimisto Reklaami OyMeri-Lappi UnitedMetsä GroupMionex OyNWD Technologies OyPromote OyRecair OyRovaniemen Kehitys OySchneider Electric OySovea OyTalouskonsultointi Forssi OyTKH Logistics OyTomera palvelut OyVirtasalo OyKoivu Interactive360° Media EuropeAvalon OyBionova Oy

Kiinteistö

compusLumikontie 1Lumikontie 1optimioptimi optimi optimi optimi sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo

studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalostudiotalostudiotalo studiotalo studiotalo studiotalostudiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo

LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN MONIAMMATTILAINEN

12 Digipolis Magazine12 Digipolis Magazine

Suomen ja Chilen hallitukset allekirjoittivat yhteistyöhön tähtäävän sopimuksen vuonna 2013. Osana tätä sopimusta työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt suomalaisten ja chileläisten kou-lutus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten yhteistyön suunnittelun. Tätä kokonaisuutta koski ryhmämme vierailu ajalla 21.–27.4.2014 Chilen Valparaísossa sijaitsevassa Federico Santa Marin teknillisessä yliopistossa. Ryhmän jäsenet olivat Jari Kähkö-nen (KAMK), Juho Torvi (KAMK), Risto Oikari (CEMIS), Rauno Toppila (Lapin AMK), Arja Kot-kansalo (Lapin AMK), Lauri Saarelainen (Lapin AMK), Jyrki Huhtaniska (Lapin AMK). Vierailun mahdollisti OKM- rahoittama ”Kaivannaisalan osaa-misen kehittämisen korkeakouluverkosto” Northern Mining Network. Matkan tarkoitus oli mm. edistää Suomen ja Chilen välistä koulutusvientiä. Lapin AMK:n TKI on mukana kehittämässä koulutusvien-tiä kyseisten maiden välillä.

Matka ja kohde

Kauas on pitkä matka. Rovaniemeltä, Kemistä ja Kajaanista Helsinkiin, sieltä yhteyslento Madridiin ja varsinainen etappi Santiago de Chileen, kestol-taan 14,5 tuntia koettelee jo muutakin kuin huumo-ria. Aamu Chilessä alkoi kuuden tunnin aikaeron ja 22 tunnin matkan jälkeen Suomen suurlähetys-töstä, jossa suurlähettiläs Ilkka Heiskanen, lähetys-tösihteeri Anu Korpi-Koskela ja Eija Pirttiaho ottivat meidät vastaan ja esittelivät Chileä ja suomalais-ten yritysten toimintaa Chilessä. Iltapäivällä mat-kustimme minibussilla Valparaísoon, jossa tutus-tuimme kahden päivän ajan (keskiviikko ja torstai) Federico Santa Maria teknilliseen yliopistoon, esitel-len ammattikorkeakoulu ja tutkimus toimintaamme sekä ja neuvotellen mahdollisista yhteistyön koh-teista. Perjantaina osallistuimme maailmanlaajui-seen Expomin2014-kaivosmessutapahtumaan, jossa 1600 yritystä 35 eri maasta esitteli tuotteitaan.

Federico Santa Maria teknillinen yliopisto

Yliopiston on perustanut vuonna 1926 säätiö, joka oli saanut varallisuutensa rikkaalta chileläiseltä lii-

kemieheltä, joka oli toiminut Saksassa. Yliopistossa on noin 20 000 opiskelijaa joista 93 kandidaattita-son, 18 maisteritason ja 7 tohtoritason ohjelmassa. Henkilökuntaa yliopistossa on vajaa 2800. Yliopis-tossa toimii 14 tutkimuskeskusta. Yliopistolla on toimintaa Valparaísossa sijaitsevan pääkampuk-sen lisäksi Chilen pääkaupungissa Santiagossa, Vinã del Marissa, Concepciónissa ja Guayanqui-lissa Equadorissa. Chilessä on yhteensä noin 60 yliopistoa, joista 25 valtion ja loput yksityisessä omistuksessa. Federico Santa Maria yliopisto on yksi Chilen parhaimmista yliopistoista. Yliopistossa on vuosittain muutamia suomalaisia vaihto-opis-kelijoita mm. Aalto yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja muutamia Santa Marian opiskelijoita on vuosittain vaihdossa Suomessa. Syksyllä 2014 allekirjoitettu sopimus mahdollistaa myös Lapin ammattikorkeakoulusta opiskelijavaih-toa Santa Marian yliopistoon.

Chilessä on noin 30 kaivosalan koulutusohjel-maa eri yliopistoissa, joissa opiskelijoita noin 5000. Kaivosinsinöörien palkat ovat noin kaksinkertaiset muihin insinööreihin verrattuna. Kaivosalalla on eri-tyisesti pulaa tekijätason osaajista, osaajapulaa on erityisesti mineraalien käsittelyssä. Kaivosalaa vaivaa jatkuvasti kallistuva sähkönhinta, joka johtuu osal-taan naapurimaan Argentiinan aikanaan tekemistä päätöksistä, Chilen maantieteellisestä rakenteesta (sähköntuotanto pääasiassa etelässä, mutta kaivok-set pohjoisessa) ja puutteellisesta sähköverkosta (keski-Chilessä vain yksi linja). Alaa haittaavat myös nousevat työvoimakustannukset, vesipula (pohjoi-sen kaivokset kuivilla alueilla ja vuorilla) ja tiukkene-vat ympäristömääräykset.

Messut

Expomin-messut ovat joka toinen vuosi Santiago de Chilessä ja joka toinen vuosi Antofagastassa, Pohjois-Chilessä, jossa on maan kaivosten kes-kittymä. Messuilla oli viiden päivän aikana noin 80 000 kävijää ja 4 000 näytteilleasettajaa. Messut olivat hyvin vahvasti kaivosteknologiamessut. Mes-suilla oli useilla mailla omat paviljonkinsa. Kiinalla, USA:lla, Kanadalla ja Australialla suuret, Ruotsilla-kin pieni, mutta Suomella vain muutama erillinen näytteilleasettaja hajautettuna halleissa.

Federico Santa Maria teknillisen yliopiston ala-aulassa

Jari Kähkönen, yliopiston metallurgian osastolta (M.Eng)

Waldo Valderrama, Juho Torvi, Jyrki Huhtaniska, Arja

Kotkansalo, Lauri Saarelainen, Risto Oikari, Rauno

Toppila ja isäntämme professori Lautaro Guerra sekä

kahden opiskelijan välissä professori Felipe Turcsanyi.

Lapin AMK:n ja Federico Santa Maria teknillisen yliopiston koulutus- ja tutkimusyhteistyö

Tuliaiset

Matkamme aikana neuvoteltiin Santa Marian tek-nillisen yliopiston kanssa Memory of Understan-ding -asiakirja, jonka sisältö on lyhyesti ilmaistuna yhteisymmärrys organisaatioiden välisestä yhteis-työstä liittyen opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoi-den väliseen vaihtoon kaivosalan huippuyliopiston kanssa. Varsinaista sopimusta oli allekirjoittamassa Lapin AMKin vararehtori Reijo Tolppi, kun ”Team Finland” -ryhmä elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johdolla vieraili Chilessä ja Perussa 6–13.9.2014.

21.–27.4.2014 matkan tehneiden osallistujaor-ganisaatioiden kesken on nyt kartoitettu eri tutki-musalueita, mm. kuulamyllyn kuulien kuntotarkas-telu, joissa mahdollista yhteistyötä voidaan tehdä. Tutkimushankkeiden osalta valmistellaan Horizon 2020- ohjelmaan liittyvää yhteistyötä, nyt kun Lati-nalaisen Amerikan maatkin on saatu mukaan EU- puiteohjelmiin. Chile kuuluu ohjelmakaudella 2014-2020 niihin EU:n ulkopuolisiin maihin, joiden kanssa voidaan toteuttaa tutkimusyhteistyötä EU- rahoituk-sella, niihin tähdätään vuoden 2015 alusta alkaen ja siitä eteenpäin.

MATKAPÄIVÄKIRJA CHILESTÄ

Kirjoittajat:Rauno Toppila projektipäällikkö Lapin AMK

Arja Kotkansaloprojekti-insinööri Lapin AMK


Teksti: Mika Kulju | Kuvat: Digipolis

Biofore-konseptiauto keräsi katseita


Digipoliksessa nähtiin toukokuussa häivähdys autoilun tulevaisuudesta, kun vieraat pääsivät tutustumaan Biofore-konseptiautoon. Uuden sukupolven autossa testataan uusiutuvien biomateriaalien käyttöä alan teollisuudessa, mutta perinteiseen tapaan rakentamisessa on tarvittu myös ruostumatonta terästä.

– Auton keulan apurungon valmistuksessa on käytetty useaa eri-laista Outokummun lujitusvalssattua ruostumatonta terästä. Meidän käytännön roolimme on ollut lähinnä yhteistyö Lapin ammattikorkea-koulun kanssa. Apurunko on suunniteltu ja valmistettu Tornion Jalo-terässtudiolla, kertoo tutkimusinsinööri Hannu-Pekka Heikkinen Outo-kummulta.

Opiskelijoiden valmistama konseptiauto on ehtinyt herättää ihas-tusta muun muassa Geneven autonäyttelyssä. ”Osaamista ajoneuvo-teollisuuden kanssa - ConceptCar” -hankkeen päämääränä on edis-tää materiaali- ja polttoainetietämyksen hyödyntämistä autoteknisissä sovelluksissa sekä lisätä alan kiinnostavuutta nykyisille ja tuleville opis-kelijoille. Hankkeen avulla halutaan konkreettisesti esitellä suomalaista teknologiaosaamista autoteollisuudessa ja siten houkutella nuoria opis-kelemaan alalle.

Parasta ruostumattomasta teräksestä

Hankkeen päärahoittajat ovat Tekes, Metropolia ja UPM ja se ajoittuu vuosille 2011-2014. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkea-koulu. Outokumpu on ollut hankkeessa mukana merkittävänä kump-panina alusta saakka.

– Ruostumattoman teräksen tärkeitä ominaisuuksia ovat lujuus, muo-vattavuus, energiansitomiskykytörmäystilanteissa, korroosionkestävyys ja kierrätettävyys. Lisäksi vähemmillä päästöillä ajettaessa moottorin lämpötilalla on tapana nousta, jolloin ruostumattoman teräksen par-haat ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa, sanoo Heikkinen.

Hankkeen fokuksena on kaupunkiautoilu ja erityisesti kaupunkiau-ton käytettävyys. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kaupunkilii-kenteeseen soveltuva, ympäristövastuuta esittelevä demonstraatio-auto, jonka ratkaisut ovat todellisia vaihtoehtoja nykyisille järjestelmille vuonna 2018.


Pojat – oma poika Jussi Keränen ja vävy Marko Pienimäki – opettelivat, ja Koivumaa itse pyöritti kaikkiaan 17 vuoden ajan ompelukoneiden korjauk-seen erikoistunutta perheyritystä toisessa polvessa. Kunnes 2010 aika oli kypsä – Arto ja pojat laittoivat hynttyyt yhteen. Syntyi Akkoy Service Oy.

– Tässäkin oli ajatuksena jatkaa ompelukonei-den parissa osakeyhtiönä. Pyysin Jussia ja Markoa osakkaiksi, ja pojat sanoivat, että kyllä me nyt ale-taan tehdä sitä kunnossapitofirmaa samalla. Muu-taman päivän päästä oltiin jo Talvivaarassa ensim-mäisellä keikalla, Koivumaa muistelee.

Liiketoiminta sai lentävän lähdön ja Koivumaa rinnalleen menestystä rakentavat yhtiökumppanit.

– Olemme tehokas ja toisiamme tukeva tiimi, josta löytyy innovatiivisuutta, tehokkuutta ja yrittä-jäkokemusta, Koivumaa kiittelee.

Hyvä paha kaivosala

Kemiläinen Akkoy Service huoltaa pääasiassa kai-vosteollisuuden kivenkäsittelylaitteita, ja nykyisin sen lähes koko liikevaihto tulee Pohjois-Suomen kai-voksilta – ompelukoneet ovat saaneet jäädä koko-naan. Kansainvälistyminenkin siintää tulevaisuuden suunnitelmissa, mutta tämän hetken ykköspriori-teetti se ei ole.

Nuoren yrityksen toiminnan aikana on jo ehti-nyt tapahtua paljon – erityisesti kaivosalan julki-suuskuvassa.

– Talvivaaran negatiivinen julkisuus tuntuu koko-naan peittäneen sen tosiasian, että kun asiat hoi-detaan hyvin, tämä ala on työllistävä ja ympäris-töystävällinen. Esimerkiksi Kemin kaivos on toiminut 50 vuotta, eikä sieltä juurikaan kuulu mitään huo-noa. Tuntuu, että hyvät uutiset eivät ole uutisia lain-kaan, Koivumaa toteaa.

OMPELUKONEISTA KIVENKÄSITTELYLAITTEISIINOpetelkaa ensin toisten leivissä tekemään, neuvoi yrittäjäkonkari Arto Koivumaa poikia, kun he haaveilivat omasta kunnossapitoalan yrityksestä.

Teksti: Saija Ikola | Kuvat: Akkoy Service Oy


Akkoy Service Oy:n yrittä-jät olivat ensimmäisellä työ-keikalla jo muutama päivä yri-tyksen perustamisen jälkeen. Nykyisin yritys työllistää Poh-jois-Suomen kaivoksilla oman väen lisäksi keskimäärin tusi-nan verran keikkamiehiä.

Kilpailijoista kumppaneita

Parin viime vuoden aikana kilpailu alalla on vah-vistunut. Koivumaa pitää tervettä kilpailua virkis-tävänä, mutta toivoisi yleisesti kilpailuasetelman muuttamista kumppanuudeksi.

– Me ollaan lähdetty aina siitä, että meidän ei tarvitse itse osata kaikkea. Meillä on hyviä yhteis-työkumppaneita, hyödynnämme heidän erityisosaa-misiaan mielellämme. Toivoisin alueen yrityksiltä enemmän yhteistyötä suurten projektien osalta-kin, Koivumaa pohtii.

Myös Digipolis on ollut eräänlainen asiantunti-jakumppani. Sen kautta on ollut luonteva verkos-toitua ja hankkia näky-vyyttä.

– Meille on kehitty-nyt tosi hyvä konsepti erityisesti yhteisillä messuosastoilla. Digi-polis-yhteistyö on ollut kokonaisuudes saan hyvä apuväline yrityk-sen kehittämisessä, Koivumaa to teaa.


Mielenkiintoinen sisältö löytää katsojansaTouhuilin nuorena, 90-luvun taitteen molemmin puolin, C- ja VHS-kasettien kanssa, joihin äänitte-limme kavereiden omia biisejä ja kuvasimme fik-tiivisiä tarinoita. Yleisö koostui pääasiassa omista kavereista – yksikin puolitutun korva- ja silmäpari lisää analysoimassa tuotoksia oli hienoa. Jos joku sattui vielä tykkäämään, oli viikko pelastettu.

Jos joku olisi silloin sanonut, että parinkymme-nen vuoden päästä voisin julkaista parilla napin pai-nalluksella teokseni editointipöydästä koko maail-malle, en olisi uskonut. Että näkisin, kuinka moni julkaisuani on katsonut ja moniko siitä tykkää. Sai-sin nopeasti faneilta suoraa palautetta ja pääsisin heidän kanssa vuoropuheluun. Minulla olisi oma kanava, jonka tuotoksistani kiinnostuneet voisivat tilata ja katsoa julkaisujani erilaisilla laitteilla, jopa puhelimellaan. Katsojat voisivat välittää videon het-kessä eteenpäin; video voisi saavuttaa nopeasti käsittämättömän määrän katsojia.

Niin, eikä kyse olisi mistään televisiokanavasta, vaan ihan uudesta jutusta.

Youtube tuli televisioon

Vuonna 2005 perustetusta Youtubesta on tullut maa-ilman suosituin videoiden jakoalusta. Aktivoiduin muutama vuosi sitten Apple TV:n hankinnan myötä

Youtuben katsojana ja olen tasaisesti kasvattanut kanavatilausvalikoimaani. Jos satun törmäämään tietokoneella kiinnostavaan videosisältöön, jonka jul-kaisu on jossain määrin säännöllistä, tilaan kanavan.

Tsekkailen kanavatilauksistani uusimmat julkai-sut televisiosta noin kerran viikossa. Tilauslistalla on mm. levy-yhtiöitä, kitaristeja, tietotekniikkauutisia ja -trendejä, oivaltavia markkinointi-ideoita, isoja suo-malaisia brändejä, jotka ovat panostaneet video-markkinointiin sekä eräs oppilaitos, jossa kaverini työskentelee AV-suunnittelijana toteuttaen säännölli-sesti videosisältöjä. Katson usein samalla istumalla läpi myös Showyou-applikaation ja Airplayn kautta, mitä videoita Facebook-kaverini ja Twitterissä seu-raamani henkilöt ovat jakaneet viikon aikana.

Tunnustan myös seuraavani Smoukahontasin (kielinainen) edesottamuksia. On mielenkiintoista, miten pietarsaarelainen tyttö on ponnistanut You-tube-videoillaan maailmalle.

Videomarkkinointi on taitolaji

Hyvät, tunteisiin vaikuttavat videosisällöt uppoavat ja niitä jopa janoaa.

Esimerkiksi italialainen melodista hard rockia ja heavy metallia julkaiseva levy-yhtiö Frontier Records julkaisee säännöllisesti Youtube-kanavallaan tiise-

Innofun on Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa uusia innovatiivisia rahoitusratkaisuja ja markkinointityökaluja yrityksille. Lapin ammatti-korkeakoulu järjesti Innofun-hankkeeseen liittyvän seminaarin Digipoliksessa 23. lokakuuta. Seminaa-rissa esiteltiin uusia mediatyökaluja innovaatioiden markkinointiin ja myyntiin globaalissa toimintaym-päristössä. Pilottityön tuloksena on syntynyt yritys-videoita, jotka todentavat vanhan viisauden:

– Liikkuva kuva ja ääni kertoo enemmän kuin tuhat valokuvaa tai miljoona sanaa, pelkisti Lapin AMK:n lehtori Antti Haase.

Seminaarin kouluttajina toimivat Suomen johta-vat ammattilaiset markkinointivideoiden tuottami-

Kol

um

ni

15

INNOVAATIOVIDEOILLA MAAILMALLE


Arto Remes, Digital Producer, Avalon Oy

sen saralla. Sekä Oneminstoryn Antti Sipilän että Superclickin Sami Paassolan esitykset herättivät suurta mielenkiintoa.

– Markkinointitoimenpiteiden suunnitelma ja digi-toteutus voi olla miten mullistava tahansa, mutta kaikki on tyhjää jos tunteita liikuttava sisältö puut-tuu. Siksi videon tarinaan kannattaa kiinnittää erityi-sen paljon huomiota, opasti Sami Paassola.

Seminaarissa julkistettiin Lapin ammattikorkea-koulun, Digipoliksen ja yhteistyökumppanien välinen yhteistyösopimus yrittäjille suunnatusta innovaatio-videopalvelusta ja avattiin videopalvelun ensim-mäinen hakukierros. Haku on suunnattu alueen yri-tyksille ja mukaan valitaan enintään kuusi yritystä tuotantojaksolle 2015.

reitä tulevista levyistä. Merkkaan usein kalenteriini mielenkiintoisen levyn julkaisupäivän, jotta tiedän ottaa sen heti Spotifysta kuunteluun. Yhtiö tuntuu myös kasaavan erilaisia ”superkokoonpanoja”, joita se esittelee videojulkaisuissaan. Jäsenet ovat soittaneet kuka missäkin bändissä aiemmin ja nyt päätyneet yhteen – voisin kuvitella, että levy-yhtiön aloitteesta. Youtube toimii tässä markkinoinnissa hienosti. Superkokoonpanoista saa mielenkiintoi-sia tarinoita kyseisen musan diggareille. Nykyai-kana laadukkaiden videoiden tekeminen on kus-tannustehokasta, eikä mediatilaa ja -aikaa tarvitse ostaa, kuten ennen Youtubea.

Informaatiota on nykyään tarjolla mielettömästi, eikä yhden pönötysvideon julkaiseminen tee vielä autuaaksi. Jos homma jää siihen, kun upload You-tubeen on tehty, katselukertojen määrä voi olla pet-tymys. Videomarkkinoinnissa kannattaa olla luova, esittää asia tiiviisti, rohkeasti, joskus jopa haus-kasti. Mikäli yrityksen kaikki tärkeä asia on ladattu yhteen videoon, sitä kannattaa ehdottomasti mark-kinoida kunnolla. Ei kannata jumiutua yhteen kana-vaan, vaan miettiä, missä oma kohderyhmä on ja mennä kertomaan videosta sinne. Markkinointiin kannattaa usein käyttää myös euroja. Jos video-julkaisuja tulee jatkossakin, kannattaa omaa You-tube-kanavaa promota systemaattisesti muussa markkinointiviestinnässä. Mielenkiintoinen ja koh-deryhmää puhutteleva sisältö löytää kyllä katso-jansa, ennemmin tai myöhemmin.

Niin, ja katsotuin tekemäni video on tällä hetkellä muutaman vuoden takaa kännykkäkameralla kerta-otolla kuvattu ”Ähtäri Yoga Bears” yli 16 000 katse-lullaan. Tiesin sitä kuvatessani aiheen olevan tape-tilla. Vastasin siihen, mitä tiesin ihmisten haluavan.

Oneminstoryn Antti Sipilä (vas.) ja Lapin AMK:n lehtori Antti Haase olivat Digipoliksen Jukka Auranevan johtaman Innofun-seminaarin tähtiluennoitsijoita.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2 | 2014

Digipoliksen uudet verkkosivut julkaistiin syksyllä. Ne ovat osa kokonaisvaltaista digiuudistusta, jonka tavoitteena oli erityisesti selkeämpi viestintä.

– Meidän Internet-sivut olivat aiemminkin hyvät, mutta van-hentuneet. Nyt haluttiin terävöittää viestintää ja siirtää sitä enem-män sähköisiin ratkaisuihin, kertoo Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikka.

Tärkeä uudistus verkkosivustossa on sen responsiivisuus, eli nyt selaaminen eri päätelaitteilla, kuten matkapuhelimella tai tabletilla, on helppoa ja miellyttävää, kun sivusto skaalautuu näyt-töpäätteen mukaisesti.

Uutiskirjeellä tiheämpää viestintää

Heikka kertoo, että Digipoliksen viestintää haluttiin lisätä, mutta samalla yksinkertaistaa. Tätä lähdettiin tavoittelemaan myös koko-naan uuden kanavan, sähköisen uutiskirjeen, kautta.

– Uutiskirjeessä on tiiviimmin tavaraa kuin esimerkiksi Digi-polis Magazinessa, ja sen avulla voidaan viestiä tasaiseen tah-tiin, vähintään kerran kuukaudessa, Heikka toteaa.

Ensimmäinen uutiskirje on jo ilmestynytkin. Uutiskirjeen koh-deryhmänä ja jakelulistalla ovat Digipoliksen asiakkaat ja sidos-ryhmät.

Uutiskirjeen jakelulistalle voi liittyä Digipoliksen verkkosivuilla www.digipolis.fi.

Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

www.kemi.fi

Vuosi 2014 on ollut uudistumisen aikaa Digipoliksen verkkonäkyvyydessä ja sähköisissä ratkaisuissa.

Digipolis uudistui verkossa


Nostetta YritystoimintaanEtsi kumppaneita ja luo kumppanuuksia yhdessä osoitteessa.

Partnerbook.fi on yritysten ja yhteisöjen verkostoitumista ja markkinointia edistävä työkalu.

Teksti: Saija Ikola

digipolis magazine 2/2014

Documents