digitaalinen suomi 2020 - teknologiainfodigitaalinen suomi 2020 hannu hernesniemi (toim.)...
TRANSCRIPT
Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen
Hannu Hernesniemi (toim.)
Digitaalinen Suom
i 2020
Han
nu
Hern
esniem
i (toim
.)
9 7 8 9 5 2 2 3 8 06 09
Digitaalinen Suomi 2020
Digitaalinen Suomi 2020Älykäs tie menestykseen
Hannu Hernesniemi (toim.)
Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61,
siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa.
Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana
KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta.
JULKAISIJA Teknologiateollisuus ry
Eteläranta 10
001300 Helsinki
puh. (09) 192 31
www.teknologiateollisuus.fi
eKirja ISBN 978-952-238-061-6
© Teknologiateollisuus ry
Graafinen ulkoasu: Valtteri Bade
Kannen kuva: Colin Anderson/Getty Images
Sisällys
Esipuhe 7
Toimialamääritelmä 8
Tiivistelmä 9
Executive Summary 15
1 Johdanto 21
2 Globaalit muutosajurit 27
2.1 Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu 30
2.2 Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön 35
2.3 ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista 35
2.4 Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla 39
3 ICT-sektorin nykytilanne ja kansantaloudellinen merkitys 43
3.1 ICT-sektorin muodonmuutos 46
3.2 ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle 51
3.3 Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat 54
3.4 Palveluviennin kasvava trendi 56
3.5 Teleliikenteen murros 60
4 Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet 61
4.1 ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna 63
4.2 Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät 73
4.3 Visio 2020 78
5 ICT-klusterin uusi tuleminen 79
5.1 Tulevaisuuden megatrendit 81
5.2 Uusia kasvun eväitä 87
5.3 Palvelut teollisuuden rinnalle 102
6 Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille 107
6.1 E-terveys 110
6.2 Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa 119
6.3 Tehokkaat älykoneet 124
6.4 Älykäs sähköverkko 129
7 Maailmantalouden skenaariot ja niiden vaikutukset 135
7.1 Vaihtoehtoiset skenaariot 138
7.2 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan 141
7.3 Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin 142
8 Johtopäätökset ja politiikkasuositukset 153
8.1 Keskeiset johtopäätökset 155
8.2 Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi 158
Liite 1 FuturICT Finland 2020 -projektiin osallistuneita 163
Liite 2 ICT-klusterin suppea ja laaja määritelmä toimialaluokituksen mukaan 165
Lähteet 166
Erityistarkastelut
Missä arvo syntyy – siirtyykö ICT-tuotanto Kiinaan? 48
Tulevaisuuden Internet 2020 83
Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi 2008–2013 88
Muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien ICT-painotteisia ohjelmia 94
The European Institute of Innovation and Technology (EIT) 97
Nokian haasteet – ennen, nyt ja tulevaisuudessa 104
ICT ja itsenäinen suoriutuminen 116
Suomesta sähkökulkuneuvotekniikan pikkujättiläinen 131
7ESIPUHE
Esipuhe
Suurten kysymysten äärellä
Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa – erityisesti tulevaisuuden. Vaikka
ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla
ennakoinnin ja olemalla varautumatta erilaisiin tulevaisuuksiin.
Tämä Suomen elektroniikka- sähkö- ja tietotekniikka-alan tulevaisuutta ruotiva FuturICT
Finland 2020 -hankkeen raportti tarjoaa Suomelle vision ja askelmerkkejä kasvupolulle
menestykseen. Digitalisaatiosta kaiken voiman löytänyt Suomi on vuonna 2020 maail-
manmitassa esimerkillinen tietotekniikan hyödyntäjä, mutta myös kehittäjä ja tuottaja.
Globaalit uhat, ilmastonmuutos, energian saatavuus ja maailmantalouden rakennemuutos,
on käännetty liiketoimintamahdollisuuksiksi.
Vision toteutuminen vaatii meiltä kaikilta henkistä ryhtiä, tiukkaa keskittymistä
vahvuuksiimme, yhteiskunnalta sallivaa ja kannustavaa asenneilmastoa, kilpailukykyistä
toimintaympäristöä ja kaikilta halua uudistua.
Onneksi raporttia ei ole tarvinnut tehdä pelkästään kristallipallojen varassa, vaan
lukuisat tahot sekä Suomesta että ulkomailta ovat antaneet panoksensa parhaan mah-
dollisen viisauden kiteyttämiseksi näihin kansiin.
Työ ei olisi syntynyt ilman erittäin aktiivista ohjausryhmää ja erityisesti sen puheen-
johtajaa, Nokian strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaavaa johtajaa Tommi Juuselaa.
Hankkeen päätutkija ja raportin toimittanut Hannu Hernesniemi, tutkimuksen johtaja
Pekka Ylä-Anttila ja muu hankkeeseen osallistunut ETLAn väki on uurastanut tutkimuksen
parissa. Kymmenet työpajoihin osallistuneet yritysten ja tutkimuslaitosten edustajat sekä
haastatellut asiantuntijat ovat sekä leventäneet että syventäneet tarkastelukulmia niin,
että pirstaleinen maailma on saatu jäsenneltyä käsitettävään hahmoon.
Suurkiitos teille kaikille arvokkaasta panoksestanne!
Ranskalaisen kirjailijan Paul Valéryn sanoin nykypäivän ongelma on, ettei tulevai-
suuskaan ole sitä mitä ennen. Juuri kun luuli saaneensa maailman haltuun tai ainakin
ymmärtäneensä siitä jotain, se on jo karannut harppauksen eteenpäin. Ennakoimalla
toimintaympäristömme muutoksia ja arvioimalla toimintaamme skenaarioita vastaan
voimme paremmin vaikuttaa siihen, että toivotun kaltainen tulevaisuus toteutuu.
Jukka Viitasaari Juha Ylä-Jääskijohtaja johtajaTeknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry
8 TOIMIALAMÄÄrITELMÄ
Toimialamääritelmä
Raportti käsittelee tieto- ja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä
hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toi-
mialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena
osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita.
Määritelmä kattaa seuraavat toiminnot:
Tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut ˘
elektroniikan komponentit•
tietokoneet ja päätelaitteet•
viestintälaitteet (radio, tv, puhelin, radiopuhelin)•
instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen •
optiset instrumentit ja laitteet•
sähkötekniset tuotteet•
Viestintäpalvelut ˘
televiestintäpalvelut•
muut informaatiopalvelut•
Ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut ˘
ohjelmistot•
digitaaliset sisällöt: Internet, tietokone- ja videopelit, verkkomusiikki, videot ja •
filmit, verkkomainostaminen ja -kauppa sekä muut vastaavat palvelut
Ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät em. tuotteita ja palveluita. ˘
Tarkasteluissa painottuvat Suomen kannalta tärkeät tuotteet ja palvelut. Esimerkiksi
mobiilia teleliikennettä käsitellään laajasti, mutta radio- ja televisiotoiminta jää mainin-
tojen varaan. Tämä johtuu raportin tarkoituksesta katsoa Suomen mahdollisuuksia eikä
esitellä yleisesti koko laajaa sektoria. Tilastoissa painottuvat tavarat, koska niiden tuotanto
ja kansainvälinen kauppa on hyvin tilastoitu. Palvelut eivät saa ansaitsemaansa painoa,
koska niistä ei juuri ole luotettavia tilastotietoja. Taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä
kerrotaan, miltä osin ne kulloinkin kattavat ICT:n kentän.
9TIIVISTELMÄ
Tiivistelmä
ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo kasvavat edelleen nopeammin kuin maailmanta-
lous keskimäärin. ICT:n soveltaminen ja sulautuminen tuotteisiin ja palveluihin näkyy
eri toimialoilla, jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden, tuotteiden
ja palveluiden parantumisena. Muutosvauhti on kova, teknologiat kehittyvät kiivaasti ja
ratkaisut monimutkaistuvat; on kyettävä oppimaan uutta, muuntautumaan ja tarttumaan
mahdollisuuksiin.
Koulutettua työvoimaa ja palveluja
Suomessa koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti kasvoivat maailmanlaajuiseen finanssi-
kriisiin asti. Kasvun vauhti alkoi kuitenkin hiipua jo 2000-luvun alkupuolella. Matkapuhe-
linteollisuuden alihankinta laajeni ulkomaille ja alihankintavalmistus kotimaassa väheni.
Dotcom-kuplan puhkeaminen käänsi ICT-alan työntekijämäärät laskuun. Teleoperaattorit
kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puheluhintojen eroosion
takia. Lama viimeistään osoitti, että matkapuhelimiin liittyvä tuotanto ja tuotekehitys
eivät riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua.
ICT-klusterin avainalojen henkilöstörakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia vuosina
2000–2010. Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin, markkinoinnin
ja logistiikan toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat
voimakkaasti. Samalla moni teollisuusyritys muuntui palveluyritykseksi, joka työllistää
entistä koulutetumpia työntekijöitä. Nokian henkilöstöstä Suomessa on enää vajaat 10 %
tuotannossa. Vaikka tuotanto on pääosin muualla, matkapuhelinten jalostusarvosta jää
kuitenkin merkittävä osa Suomeen.
Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko klusterin teollinen
vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuodesta. ICT-
palvelujen vienti on viime vuosina kasvanut lähes tavaraviennin suuruiseksi. Vuonna 2008
se oli noin 8 miljardia euroa. Laman leikattua osan palveluvienninkin kasvusta on syytä
olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen sama. Rakennemuutos valmistuksesta
palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin erikoistunut laite- ja komponenttival-
mistus varmasti menestyy Suomessa.
10 TIIVISTELMÄ
Suomessa osataan ICT – monilla toimialoilla
Huolimatta kasvuvauhdin hiipumisesta ICT-klusteri on Suomelle erittäin tärkeä. Klus-
terin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat suuremmat kuin muissa kehittyneissä maissa.
Myös jalostusarvo työntekijää kohti on Suomessa maailman kärkeä. ICT-klusteri vastaa
yli puolesta Suomen t & k -investoinneista, mikä ilmenee myös patenttimäärissä. Kaikilta
osin emme kuitenkaan ole pysyneet kehityksen kärjessä. Erityisesti tieto- ja viestintätek-
niikan käyttäjinä olemme pudonneet kansainvälisten arvioijien listoilla alaspäin. Julkisten
palvelujen osalta Suomen asema ICT:n hyödyntäjänä ei liioin ole mairitteleva.
Suomen tieto- ja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin. Esimer-
kiksi Suomessa valmistettavat liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaa-
tiojärjestelmät, laivat sekä rakennukset sisältävät runsaasti sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja
ohjelmistoja. Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on
aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut useissa tapauksissa keskeinen kil-
pailuvaltti. Merkittävä osa tästä ICT:stä tuotetaan kyseisillä toimialoilla. Johtavat yritykset myös
soveltavat kehittyvää ja horisontaalista tietotekniikkaa kaikessa hallinnossaan ja toiminnassaan
hakien siitä jatkuvaa kilpailuetua ja synnyttäen uutta palveluliiketoimintaa. Synergiaedut ICT-
teollisuuden ja muiden toimialojen tiiviimmästä yhteistyöstä ovat ilmeiset.
Kasvun lähteet
Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan
radikaaleja toimenpiteitä takaamaan taloudellinen kasvu. Palaaminen nopean kasvun
uralle ei ole mahdotonta, mutta vaatii määrätietoista työtä ja uusia näkökulmia. Kehitty-
vissä maissa, erityisesti Kiinassa, teknisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneiden
määrä kasvaa huimaa vauhtia ja nämäkin maat pyrkivät korkean lisäarvon tuotekehityksen
maiksi. Suomessa kasvua on haettava niistä sovelluksista, jotka antavat mahdollisuuden
todelliseen globaaliin kilpailukykyyn muuttuvassa maailmantaloudessa.
Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla meidän on uudistuttava
siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan vauhdikkaasti liikkeelle.
Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa
ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava laaja-alainen. Osa ICT:n tulevaisuuden
kasvun siivittäjistä on selkeästi nähtävissä. Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua
seuraaviin elementteihin:
Globaalit muutosajurit ˘
Puhtaan energian tuottaminen, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuuden ylläpi-
täminen ja ympäristönsuojelu ovat tulevaisuutemme tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia,
erityisesti kun kehittyvät maat pyrkivät nostamaan elintasoaan ja kulutustaan länsimai-
11TIIVISTELMÄ
den tasolle. ICT on oleellinen tekijä energia- ja ympäristöratkaisuissa, puhutaanpa sitten
älykkäistä sähköverkoista, älykkäästä liikenteestä, rakennusten energiatehokkuuudesta,
ympäristömittauksista tai jopa puhtaan veden tuotannosta tai jätteiden käsittelystä.
Demografiset muutokset edellyttävät kehittyneitä ICT-ratkaisuja. Väestön ikääntyessä
tarvitaan tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa itsenäisen selviytymisen ja terveyden-
hoidon tueksi. Kun tulotaso nousee, kasvavan keskiluokan tieto- ja viestintätekniikan
kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa muuta kysyntää huomattavasti nopeammin. Kiihtyvä
kaupungistuminen vaatii uutta ICT-infrastruktuuria.
Kansalliset vahvuudet ˘
Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, jonka avulla voidaan luoda älykkäitä ympä-
ristöjä ja järjestelmiä sekä kilpailukykyä muilla vahvoilla alueillamme teollisuusauto-
maatiossa ja -järjestelmissä, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön
tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja energiateknologiassa. Järjestelmäosaaminen on olen-
naista sulautettaessa ICT:tä monimutkaisiin kokonaisratkaisuihin.
Politiikkavalinnat sekä Suomessa että muualla ˘
Sekä EU:ssa, Yhdysvalloissa että Kiinassa panostetaan ympäristö- ja energiaongelmien
ratkaisuihin. Kaikkialla myös hillitään julkisen sektorin kasvavia kustannuksia ottamalla
tieto- ja viestintäteknologiaa käyttöön terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa
sekä rakennetaan ICT-infrastuktuuria. Investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat
korkean tuoton, mutta hyötyjen saamiseksi on oleellista, että ratkaisut ja sovellukset myös
siirtyvät yhteiskunnan käyttöön nopeasti ja alkavat korvata vanhoja toimintamalleja.
Tuottavuuden parantaminen ˘
Toistaiseksi ICT:n mahdollistama tuottavuusparannus on toteutunut lähinnä ICT-teolli-
suuden sisällä. Paine tuottavuuden parantamiseen vaikuttaa yksityisen sektorin inves-
tointeihin jatkossa myös muilla toimialoilla.
Investointien kohdentaminen uusille alueille ˘
Näitä voivat olla esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin osalta itsenäistä selviytymistä
tukeva tietotekniikka sekä terveydenhuollon laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät. Teolli-
suustoimialoilla vahvoja ehdokkaita ovat älykäs sähköverkko, sähköajoneuvotekniikka
sekä sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet ja yhteiskunnan muissa järjestelmissä
tietoturva, tietovarantojen hyödyntäminen sekä anturiteknologiat. Lisäksi Suomella on
hyvät edellytykset rakentaa tulevaisuuden Internetiin ja mobiiliin Internetiin pohjautuvaa
liiketoimintaa, mukaan lukien pelit ja virtuaalimaailmasovellukset.
Kaikkiin edellisiin sisältyy mahdollisuus palveluliiketoimintojen kehittämiseen, mikä
tarjoaa suuren potentiaalin kannattavaan kasvuun.
12 TIIVISTELMÄ
Suosituksia päättäjille ja yrityksille
ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi
Julkiset toimijat
Suomen on luotava kansallinen strategia tukemaan klustereita, joiden ympärillä toimii
laaja arvoverkko. Näiden arvoverkkojen tuottamien usein systeemisten, monimutkais-
ten ratkaisujen kehitystä on tuettava esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen
tai järjestelmäpilottien avulla (esimerkiksi älykäs sähköverkko, sähköajoneuvot, laajat
ympäristöteknologiahankkeet).
Yritykset
Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % on laskettu perustuvan tieto- ja
viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tämän hyödyn realisoimiseksi ICT-alan yritysten
on hakeuduttava aktiivisesti ja myös kansainvälisellä tasolla yhteistyöhön muiden toi-
mialojen yritysten kanssa.
Digitalisoituminen hyödynnettävä
Julkiset toimijat
Suomen on voimakkaasti ajettava EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittämistä ja
EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointia. Suomessa kehitettyjen digitaalisten palvelui-
den leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen EU-markkina. Digitaaliset palvelut, kuten
verkko-oppimisen sovellukset, ovat merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille.
Yritykset
Yritysten tulee ottaa huomioon Internetin, verkkopalveluiden ja näihin liittyvien liiketoi-
mintamallien kehittyminen tuotteiden lisäksi myös prosesseissa (esimerkiksi pilvipalvelut
tai yhteisöllisen median hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa).
Julkinen sektori nykyaikaan
Julkiset toimijat
On harkittava kuntien itsehallinnosta luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmien
kehittämisessä, jotta voidaan tehokkaasti tuottaa kansalaisille, yrityksille ja hallinnolle
avoimille rajapinnoille perustuvia sovelluksia ja palveluita. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia
sekä suurille että pienille yrityksille luoda myös vientituotteita.
Julkisella sektorilla tuotettu data pitää yksityisyydensuoja huomioiden antaa avoimesti
käyttöön sekä julkisen sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamah-
dollisuuksien tarjoamiseksi datan jatkojalostajille.
13TIIVISTELMÄ
Yritykset
Yritysten on kyettävä tarjoamaan julkiselle sektorille keskenään yhteensopivia palveluja,
joiden käyttöliittymät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja intuitiivisia.
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi
Julkiset toimijat
Strategisen osaamisen keskittymien (SHOK) kehitys seuraavalle tasolle on varmistettava
nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden investointihalukkuutta,
parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä ja mahdollistamalla
fokusoitu riskinotto.
Euroopan teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen Suomeen on hyö-
dynnettävä täysimääräisesti ja laboratorion ympärille muodostuvan ekosysteemin kehit-
tyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla.
Yritykset
Pk-yritysten kannattaa hakeutua aktiivisesti kiinteään yhteistyöhön ammattikorkeakou-
lujen ja osaamiskeskusten (OSKE) kanssa.
Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan
Julkiset toimijat
Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisättävä
sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehi-
tystoiminnan pohjalta (esim. Protomo).
Yritykset
Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa ja rahoi-
tuksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteuttaa kasvu.
14 TIIVISTELMÄ
Suomen ICT-visio vuoteen 2020
Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt
maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suo-
malaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava
maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien
ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt
uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa.
Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden sovelta-
minen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusauto-
maatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen
sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä
energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti
parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös
joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa
sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle.
Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysym-
päristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille.
Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella,
koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on
tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansain-
välisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista.
15ExECUTIVE SUMMAry
Executive Summary
The value of the ICT sector’s manufacturing and services will increase faster than the world
economy on average. The application of ICT and integration of its products and services
will be reflected in assorted sectors, in our daily lives and in the public sector via impro-
vements in productivity, products and services. The pace of change is swift, technologies
are undergoing rigorous development and solutions are becoming more complicated: we
must be able to learn new things, adapt and seize opportunities.
Higher skilled labour and services
In Finland the ICT cluster’s turnover and exports grew until the onset of the global financial
crisis. The pace of growth began to wane, however, in the first half of the 2000s. Subcont-
racting in the mobile phone industry expanded abroad while subcontracting in Finland
subsided. The bursting of the dotcom-bubble spawned a drop in the number of ICT sector
employees. Telecoms operators suffered losses abroad and domestic sales started to decline
owing to the fall in phone-call rates. The recession ultimately showed that production and
R&D related to mobile phones is not sufficient to sustain growth in the ICT cluster.
Significant changes took place in the employee structure of the ICT cluster’s key sectors
in 2000–2010. The share of R&D as well as administrative, sales, marketing and logistics
personnel grew strongly as overall staff was downsized. At the same time many manu-
facturing companies were transformed into service companies employing staff having
higher educations than previously. Of Nokia’s personnel in Finland only some 10% are
engaged in manufacturing. Even though most of the production is carried out abroad, a
significant part of mobile phones’ value added is generated in Finland.
Structural change was also reflected in the ICT cluster’s foreign trade. The total exports
of manufactured goods of the ICT cluster fell in 2009 to 9.2 billion euros, i.e. reduction
of about 40% from the previous year. The exports of ICT services have grown in recent
years to be almost as large as the export of goods. In 2008 ICT service exports were about
8 billion euros. As the recession has dampened the growth of service exports also, there
is reason to assume that the figures for 2009 are approximately the same. The structural
change from manufacturing to services is a reality, even if manufacturing of specialized
equipment and components will certainly remain a viable enterprise in Finland in the
future as well.
16 ExECUTIVE SUMMAry
Finland has ICT expertise in many sectors
Despite the downturn in growth, the ICT cluster is very important for Finland. The cluster’s
employment and production shares are higher than in other developed countries. Finland
ranks among the top also in terms of value-added per employee. The ICT cluster accounts
for more than half of Finland’s R & D investments, which is also reflected in patent volumes.
We have not remained on the leading edge in all respects, however, as we have fallen espe-
cially in international experts’ rankings of ICT usage. As regards public services, Finland’s
position as a user of ICT is not flattering either.
Finnish ICT production is not confined exclusively to the ICT cluster. For example, mobile
machinery, industrial process equipment, automation systems, ships and buildings made
in Finland incorporate a high degree of electrical engineering, electronics and software.
Even though expertise in a sector’s traditional know-how is a necessity, embedded ICT
has in many cases become a key element of competitive advantage. A significant part of
this ICT is also produced in these industries. Leading companies also apply evolving and
horizontal information technology in all their administration and activities as they seek a
sustainable competitive advantage and generate new service business. Synergistic benefits
from close-knit cooperation between the ICT industry and other industries are obvious.
Sources of growth
Finland has come to the end of its old road. We have drifted into a situation where radical
measures are needed to guarantee economic growth. A return to the path of rapid growth
is not impossible, but it will require determination and new insights. The number of
persons who have studied engineering and science will increase exponentially in deve-
loping countries, especially China, and even these countries will strive to become high
value-added product development countries. In Finland growth must be sought from
applications that provide an opportunity for real global competitiveness in a changing
global economy.
The competitiveness of existing industries must be safeguarded, but at the same time
we must carry out reforms so that the service businesses and other engines of growth
gain momentum quickly. After the previous recession Nokia served as a driving force
behind Finland’s development. Now, no one else is poised to play a corresponding role, so
the change must be comprehensive. Some of the trends fostering the ICT sector’s future
growth are clearly visible. The Finnish ICT cluster’s growth strategy could be based on the
following elements:
17ExECUTIVE SUMMAry
Global drivers of change ˘
Clean energy production, energy efficiency, biodiversity, and environmental protection
are the keys to solving our future problems, especially as developing countries strive to
increase their standard of living and consumption to the level of western countries. ICT is
an essential element of energy and environmental solutions such as smart grids, intelligent
traffic, energy efficient buildings, environmental measurements, or even clean drinking
water production or waste disposal
Demographic changes will require sophisticated ICT solutions. As the aging of the
population progresses, there will be an increasing role for information and healthcare
technologies to support independent living and health care. When the level of income
rises, the growing demand of the middle class for ICT applications in developing countries
will grow much faster than any other demand. Increasing urbanization will require a new
ICT infrastructure.
National strengths ˘
Finland has excellent mobile know-how, which can facilitate creation of intelligent envi-
ronments and systems as well as the competitiveness in our other areas of strength in
industrial automation and systems, construction and information systems and the envi-
ronmental and energy technology integrated into buildings and urban areas. Systems
knowledge is essential as ICT is built into complex integrated solutions.
Policy choices both in Finland and abroad ˘
The EU, United States and China are investing in solutions to environmental and energy
problems. Countries all over are seeking to curb the rising costs of the public sector by
adopting information and communication technology in health-care, education and admi-
nistration and constructing ICT infrastructure. Investments e.g. in fibre optic networks
generate high returns, but in order to reap the benefits it is essential that the solutions
and applications are also adopted for use in society and begin to replace old patterns of
behaviour.
Boosting productivity ˘
So far, productivity improvements fostered by ICT have mainly been implemented within
the ICT industry. Pressures to boost productivity will affect private sector investment also
in other industries in the future.
Investments geared toward new sectors ˘
With respect to public welfare, these may include IT applications to assist people living on
their own, medical devices, software and systems. In industrial sectors strong candidates
are smart grids, electric vehicle technology, mobile machinery utilizing electricity, security
in other public systems, utilization of data reserves and sensor technology. In addition,
18 ExECUTIVE SUMMAry
Finland is well placed to build a future business based on the Internet and mobile Internet,
including games and virtual world applications.
All of the above include the possibility of service business development, which offers a
high potential for lucrative growth.
Recommendations for decision-makers and companies
ICT as a productivity improver and social reformist
Public sector
Finland must establish a national strategy aimed at fostering clusters, around which
operate a large value network. The development of these value networks’ often systemic,
complex solutions must be supported via e.g. innovative public procurement, or system
pilots (e.g. smart grids, electric vehicles, large environmental projects).
Companies
It has been estimated that about 40 per cent of improvements in productivity in different
sectors stem from utilization of information and communications technology. In order
to benefit from this, ICT sector companies must actively engage in cooperation with com-
panies in other sectors also at the international level.
Digitalization should be exploited
Public sector
Finland must strongly promote development of the EU’s common digital single market
and the internal harmonization of EU legislation. The expansion of digital services deve-
loped in Finland has been hindered by, among other things, the fragmented nature of EU
market. Digital services, such as e-learning applications, are a significant opportunity for
Finnish companies.
Companies
In addition to their products, businesses should take into account the Internet, online
services and development of related business models also in their processes (e.g. cloud
services or use of social media in sales and marketing).
Public sector needs to be modernized
Public sector
We must consider discontinuing the self-governance of municipalities in conjunction with
developing government ICT systems, in order to effectively provide the private individuals,
19ExECUTIVE SUMMAry
businesses and government with applications and services based on open interfaces. This
would offer opportunities for large and small companies to create also export products.
Data produced in the public sector should, taking into consideration protection of
privacy, be made available for use both to make the operation of the public sector more
effective and to provide business opportunities for further processing of the data.
Companies
Businesses must be able to offer the public sector mutually compatible services whose
interfaces are as easy to use and intuitive as possible.
Research and innovation policy as pillars of success
Public sector
The development of Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOKs)
to the next level must be ensured by raising their public funding to meet the industry’s
willingness to invest, by improving their prerequisites for operations and internationali-
zation and by allowing focused risk taking.
The acquisition of the European Institute of Technology’s ICT laboratory for Finland
must be fully exploited and development of the ecosystem formed around the ICT labo-
ratory must be ensured financially with new funds.
Companies
SMEs should actively seek close cooperation with polytechnics and Centres of Expertise
(OSKE).
From entrepreneurial policy to growth-oriented entrepreneurial policy
Public sector
Education on starting and growing a business should be further increased and ways
developed to set up companies based on cooperation with universities and polytechnics
(e.g. Protomo).
Companies
Growth-seeking companies should develop their own expertise in business and finance
and see venture capitalists as an opportunity to achieve growth.
20 ExECUTIVE SUMMAry
Finland’s ICT vision 2020
The e-services of the digital economy era have evolved into a significant world-wide
business sector involving two or three major Finnish companies and a great number of
fast-growing SMEs. Finland is a leading country in mobile integrated information and
communications technology and the development of related products, systems and
services. In particular, digital services and services based on data reserves have emerged
as a new global export growth engine, which is also related to equipment and systems
solutions.
The synergy benefits of ICT businesses in addition to those of top businesses in different
sectors have been utilized and ICT is our most critical competitive advantage in Finnish
strongholds: industrial automation and systems, intelligent machines and machine com-
munication, information systems covering the lifespan of construction, buildings and urban
infrastructure as well as energy and environmental technology.
ICT has decisively improved productivity in various industries and public services. ICT
has also been utilized in the comprehensive reform of some sectors, such as health and
education services, and in bringing the old media into the new millennium.
Finland provides a good home base for internationally active ICT businesses. It acts as
an efficient development environment for ICT equipment, software, services and especially
entire systems. The government and companies will jointly foster the competitiveness of
the home base by safeguarding research, education, investment, financing and innovative
competition.
In 2020, ICT has become Finland’s pride and joy. Finland is a model ICT country, and is
always cited when referring to international examples of ICT producers and users. The Finns
have emerged on the cutting edge of the world as ICT users and developers.
211 · JOHdANTO
1Johdanto
Vuoden 2009 keväällä Teknologiateollisuus ry:n elektroniikan ja sulautettujen järjestel-
mien toimialaryhmä (ELIT) päätyi siihen, että Suomen ICT-klusterille on asetettava uudet
kehitystavoitteet. Tarvittiin analyysiä siitä, mihin seuraavan vuosikymmenen kasvu voi
perustua. Mitkä ovat mahdollisia kasvualoja ja mitä ovat kriittiset menestystekijät? Tuli
myös asettaa visio – tavoite, jota kohti alaa pyritään kehittämään. Lisäksi oli laadittava
suosituksia elinkeino- ja innovaatiopoliittisiksi toimenpiteiksi, joilla julkinen valta ja
yhteiskunta voisivat auttaa koko yhteiskunnan hyödyksi koituvien kasvutavoitteiden
saavuttamista. Yhteisen työn tulokset ovat tässä raportissa.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on ollut Suomen viennin veturi. Sellaisena se halutaan
pitää jatkossakin. Myös alan työllisyys halutaan pitää korkeana ja kehittää toimintaa
siten, että henkilöstö saa tehdä mielenkiintoisia töitä, jotka synnyttävät merkittävää
lisäarvoa. Tämä pitää alan kiinnostavana nuorille tulevaisuuden tekijöille. Ala vie lähes
kaiken tuotantonsa, ja sillä on jo nyt henkilöstöä enemmän ulkomailla kuin kotimaassa.
Kansainvälisyyttä pitää kuitenkin edelleen vahvistaa kaikissa toiminnoissa. Veturiyritys
Nokian rinnalle on saatava lisää kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Laitevalmistuksen
ohella myös ohjelmistoliiketoiminnan on kansainvälistyttävä.
Teollisuuden rinnalle on kehitettävä palveluita. Myös näkökulmaa ja asennetta on
muutettava. Tulevaisuudessa tärkeää on asiakas- ja käyttäjälähtöisyys. Tässä tärkeä askel
on käytettävyys. Teknologialla ei ole itseisarvoa, sillä on arvoa vasta käytön kautta.
22 1 · JOHdANTO
Projektin osallistujat
Projektin ohjausryhmänä toimi Teknologiateollisuus ry:n ELIT-ryhmä vahvistettuna
Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmän edustajilla. Ohjausryhmän
puheenjohtajana toimi Tommi Juusela Nokia Oyj:stä. Ohjausryhmän jäsenet on lueteltu
liitteessä. Teknologiateollisuus ry:stä projektin vetäjinä ovat toimineet asiantuntijat Marja
Hamilo ja Leo Laaksonen. Projektin tutkimuksellisista aktiviteeteista on vastannut ETLAn
projektitutkimusyksikkö Etlatieto Oy. Tutkimusryhmässä ovat olleet toimitusjohtaja
Pekka Ylä-Anttila, tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi ja tutkijat Nuutti Nikula ja Antti
Tahvanainen sekä asiantuntijoina vieraileva tutkija, professori Olli Martikainen sekä
projektipäällikkö Martti Kulvik.
Työskentely eteni kahta linjaa: Tutkimusryhmä teki tilastollista analyysia, kävi läpi alan
tuoreimpia tutkimuksia ja kehityslinjauksia sekä haastatteli asiantuntijoita. Ohjausryhmä
järjesti kolme työpajaa. Syyskuun 2009 laajassa 60 henkilöä kattaneessa työpajassa, jonka
konsulttiyritys Accenturen asiantuntijat vetivät, mietittiin tulevaisuuden menestysaloja
ja niiden kriittisiä menestystekijöitä. Joulukuun työpaja määritteli ICT-klusterille vision
ja helmikuun työpaja tarkasteli suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuutta erilaisissa maa-
ilmantiloissa – skenaarioissa. Työpajat koostuivat asiantuntijoilla vahvistetusta ohjaus-
ryhmästä ja tutkijoista. Visio- ja skenaariotyöpajoja ohjasi Aarne Nurmio Oy Kaarneva
Consulting Ab:stä. Ohjausryhmän rooli oli keskeinen strategia- ja politiikkasuositusten
laatimisessa.
Projektissa haastateltiin suppeaa joukkoa kansainvälisiä asiantuntijoita ja laajemmin
kotimaisia asiantuntijoita – yritysten, konsulttitoimistojen ja strategisten huippuosaamisen
keskittymien, SHOKien, asiantuntijoita. Haastatellut asiantuntijat sekä eri tilaisuuksissa
kuullut esitelmöitsijät on lueteltu liitteessä.
Projektin alustavia tuloksia esiteltiin Elektroniikan ja tietotekniikan vuotuisessa
teemapäivässä tammikuussa 2010. Aihe veti tilaisuuteen lähes 150 osanottajaa, mikä
on teemapäivien ennätys. Tämä kuvastaa tarvetta yhdessä keskustella ja muovata alan
tulevaisuutta.
Raportin sisältö
Raportin eteneminen luvuittain on kiteytetty kuvioon 1.1. Luvussa 2 on luotu katsaus glo-
baaleihin muutosajureihin, jotka toimivat majakoina tulevalle kehitykselle. Esimerkiksi
väestömuutokset, vaikkapa väestön vanheneminen eri maissa, tiedetään melko tarkasti
ja muutosten vaikutuksia voidaan ennakoida. Kasvava vanhusväestö on haaste yhteiskun-
nalle, mutta se on myös mahdollisuus ICT-sektorin yrityksille.
231 · JOHdANTO
Luvussa 3 on luotu katsaus ICT-sektorin menneeseen kehitykseen. Suomi on ollut
ICT:n mallimaa valmistajana, erityisesti matkapuhelimissa. Rajun alun jälkeen kasvu ja
ICT-klusterin valmistustoiminta merkittäviltä osin on siirtynyt Aasiaan, jossa on vielä
edullista työvoimaa ja nopeasti kasvavat markkinat. Suomessa osaamisen ja t & k:n rooli
korostuvat. Palvelujen vienti on jo ohittamassa alan tavaraviennin. Teleoperaattorit ovat
puolestaan ulkomailla kokemiensa tappioiden jälkeen keskittyneet kotimaan toimintaan,
jossa niillä voi olla merkittävä rooli eri sektoreiden tuottavuuden parantamisessa ja
erilaisten verkkopalveluiden tuottajina. ICT:n käyttäjinä emme ole enää luokan parhaim-
mistoa, vaikka olimme sitä matkapuhelimen käyttäjinä ja esimerkiksi pankkipalveluiden
rationalisoimisessa automaattien kautta verkkoon. Meillä on sekä syytä että kaikki mah-
dollisuudet parantaa.
Luvussa 4 on keskitytty miettimään tulevaisuuden kasvualoja. Lähtökohdan antavat
globaalit muutosajurit. Niiden ohella on syytä katsoa eri sovellusalojen ICT:n kasvu-
nopeuksia. Nopeaa kasvua on esimerkiksi terveydenhuollossa sekä tieto- ja viestintäteknii-
kan elektroniikassa. Teollisuus- ja muussa automaatiossa, joka on Euroopan ja Suomenkin
vahvuusalueita, kasvu ylittää Suomen historiallisen noin kolmen prosentin talouskasvun.
Teollisuutta nopeampaa kasvu on kuitenkin palveluissa, esimerkkinä Internetissä tarjotta-
vat palvelut. ICT:n kehitys on suuressa määrin sidoksissa eri valtioiden ja EU:n päätöksiin
ja toimenpiteisiin. Julkisen vallan tulojen riittämättömyys kasvaviin palvelutarpeisiin
pakottaa tehostamaan toimintaa, missä ICT on ratkaiseva apu. Tulemme kokemaan e-vallan-
kumouksen terveydenhoidossa, koulutuksessa ja julkisen hallinnon järjestämisessä. Nämä
Kuvio 1.1 Raportin eteneminen luvuittain
Globaalit muutos-
ajurit(2)
Suomen ja suoma-
laisten yritysten mahdol-lisuudet
(4)
Arvio nykytilasta
(3)
Tärkeitäasiakasaloja
Maailman-talouden
skenaarioiden vaikutus
(7)
Johto-päätökset
ja politiikka-suositukset
(8)
Älyä eri toimi-aloille (6)
ICT-klusterin
uusi tuleminen
(5)
24 1 · JOHdANTO
tarjoavat alustan ja markkinan myös yritysten e-palveluille. Suomen mahdollisuuksia
mietittäessä on tietysti muistettava omat vahvuusalueet – meillä on maailman parasta
tieto- ja viestintäteknologian osaamista erityisesti koneteollisuudessa, rakentamisessa
sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Joillakin uusilla aloilla, kuten sähköajoneuvo-
teknologiassa, meillä on myös huipputietämystä. Näiden perusteella esitetään näkemys
Suomen ICT-sektorin tulevaisuuden aloista. Luvun lopuksi asetetaan ICT-klusterille kasvu-
ja kehitysvisio vuoteen 2020 ja pohditaan kriittisiä menestystekijöitä.
Luvussa 5 pohditaan suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuutta neljästä näkökulmasta.
ICT-yrityksiä kasvattavat tietotekniikan sisäiset megatrendit - Internetin voimakas kasvu,
digitalisoituminen ja mobiilisuus. Alan t & k -toiminta saa uutta potkua strategisten osaa-
misten keskittymistä – alan omasta TIVIT Oy:stä, mutta myös muiden alojen strategisten
osaamisten keskittymien SHOKien ICT:hen keskittyvistä ohjelmista. ICT:n käyttäjänä Suomi
on pudonnut huippumaiden joukosta, mutta valtiovalta on voimakkaasti koordinoimassa
ja virtaviivaistamassa omaa IT-toimintaansa ja aikoo saada myös kunnat mukaan. Tavoit-
teena on päästä jälleen eturivin ICT:n käyttäjäksi. Luvun lopuksi tarkastellaan ICT-klusterin
muodonmuutosta. Matkapuhelinten ja soluverkkojen laitevalmistuksesta on siirrytty
palveluvientiin, jossa tärkeä veturi on yhä Nokia ja mobiilisuus, mutta myös Internet.
Luvussa 6 paneudutaan tärkeisiin sovellusalueisiin ja nostetaan esille niiden sisältä
ICT:n lupaavia sovelluskohteita, joissa suomalaisilla yrityksillä on erityisiä mahdollisuuksia.
Tarkasteltavana on terveydenhoito, rakentaminen ja kiinteistönhoito, teollisuuden auto-
maatio, kone- ja laiteteollisuus sekä energiasektori ja niiden ICT-tarpeet. Tässä yhteydessä
tutustutaan itsenäisen suoriutumisen ratkaisuihin sekä älykkäisiin sähköverkkoihin ja
sähköajoneuvoteollisuuteen. Nämä ovat ICT:n sovelluskohteita muilla toimialoilla ja
klustereissa, joissa ICT voi parantaa kilpailukykyä lisäämällä tuottavuutta ja tuomalla
tuotteisiin ja palveluihin selviä parannuksia.
Luvussa 7 ovat skenaariotarkastelut, joilla pyritään ottamaan huomioon se, että varmaa
tulevassa kehityksessä on epävarmuus. Tämän osoitti dotcom-kupla 2000-luvun alussa ja
vuosien 2008–2009 maailmantalouden finanssikriisi. Käytämme EVAn kehittämiä tuoreita
skenaarioita lähtökohtina. Tarkasteltavat skenaariot ovat Länsi luo nahkansa, Kiinalaista
kapitalismia sekä Stimulus ja romahdus. Nimet kertovat paljon. Länsi luo nahkansa on
perusskenaariomme, jossa Yhdysvallat ja Eurooppa kykenevät uudistumaan. Tälle vaihtoeh-
toinen skenaario on Kiinalaista kapitalismia, jossa maailmannavaksi kääntyy Aasia ja jossa
talouskasvu on edellistä nopeampaa. Stimulus ja romahdus -skenaariossa maailmantalous
voi jopa supistua ja kansallisvaltiot käpertyvät itseensä. EU:kin menettää merkityksensä.
Luvussa pohditaan, mitkä asiat pysyvät samoina ja mitkä asiat muuttuvat eri skenaarioissa
sekä miten ne vaikuttavat visioomme ja miten muutoksiin on syytä varautua.
251 · JOHdANTO
Luvussa 8 on esitetty tärkeimmät johtopäätökset. Lisäksi loppulukuun sisältyvät
ohjausryhmän laatimat strategiasuositukset ICT-klusterille ja sen yrityksille sekä tietysti
politiikkasuositukset. Strategia- ja politiikkasuosituksilla pyritään siihen, että ICT-klusterin
kasvumahdollisuudet ja sen suomat tuottavuusedut käytettäisiin täysimääräisesti hyväksi.
Lisäksi niiden tavoitteena on tehdä Suomesta optimaalinen kotipesä ICT-yrityksille ja
niiden kansainväliselle toiminnalle.
Tämän raportin lisäksi työn pohjalta on laadittu tiivis julkaisu, johon on koottu raportin
tärkeimpiä havaintoja.
26 1 · JOHdANTO
2Globaalit muutosajurit
2.1 Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu 30
2.2 Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön 35
2.3 ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista 35
2.4 Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla 39
292 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
2Globaalit muutosajurit
Tässä luvussa käsiteltävien globaalien muutosvoimien vaikutusten ennakoiminen vähentää
epävarmuutta tulevaisuudesta. Väestömuutokset voidaan ennustaa vuoteen 2020 melkoisella
tarkkuudella. FuturICT Finland 2020 -projekti aloitettiin määrittelemällä tieto- ja viestintä-
tekniikan kannalta tärkeimmät globaalit muutosajurit. Ne toimivat kiintopisteinä – erään-
laisina majakoina, jotka omalta osaltaan osoittavat ICT-yrityksille suuntaa ja antavat koko
klusterille osviittaa siitä, mihin keskittää panostuksia ja avata näin väylää menestykseen.
Maailmantaloudessa oli jo ennen globaalia talouskriisiä meneillään suuria muutoksia,
joilla kaikilla on merkittäviä vaikutuksia tieto- ja viestintäteknologiaan, niihin liittyvien
palveluiden tuotantoon, kysyntään ja alan yritysten sijaintiin. Tärkein muutosajuri liittyy
väestöön. Väestön kasvu, ikärakenne, koulutustaso ja muuttoliikkeet muodostavat kaiken
lopputuotekysynnän ja markkinoiden muutoksen perustan. Maailman väestönkasvussa on
siirrytty 2000-luvun kuluessa uuteen vaiheeseen: väestönkasvu hidastuu, mutta samalla
väestönkehitys eriytyy voimakkaasti alueittain – maailmaan syntyy ikääntyvän ja pienen-
tyvän väestön alueita samaan aikaan, kun toisaalla väestö kasvaa voimakkaasti.
Tieto- ja viestintätekniikan kannalta merkittäviä globaaleja muutosvoimia ovat*:
väestönkehitys ˘
tieteellistekniset läpimurrot – uudet teknologiat ˘
energiamarkkinoiden muutos ˘
* Mukailtu Mark Spelmanin esityksestä FuturICT-työpajassa 9.10.2009 Espoon Hanasaaressa.
30 2 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
ympäristömuutokset ˘
megakriisit ja turvattomuus ˘
finanssikriisi ja sen seuraukset ˘
globalisaatio. ˘
Kaikki nämä tekijät muuttavat globaaleja markkinoita seuraavien 10–15 vuoden aikana
tavalla, joka heijastuu ICT:n tuotantoon, sovelluksiin ja kuluttajien käyttäytymiseen. Ne
luovat mahdollisuuksia erityisesti älykkäille ICT-alan sovelluksille. Seuraavassa pohditaan
väestönkehitystä, globaalia talouskasvua, maailmantalouden yhdentymistä, energia- ja
ympäristömuutoksia sekä globaalin finanssi- ja talouskriisin seurauksia.
2.1 Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu
Maapallon väestömäärä on kasvanut voimakkaasti viimeiset parisataa vuotta, mutta
kasvu on alkanut hidastua. Nykyisten ennusteiden mukaan väestönkasvu pysähtyy noin
vuonna 2050, jolloin väestömäärä on kasvanut nykyisestä noin 6,6 miljardista 9 miljardiin.
Samalla väestön ikärakenne muuttuu dramaattisesti.
Vuonna 2050 Intiasta on tullut nykyisten ennusteiden mukaan väestöltään maailman
suurin maa (noin 1,7 miljardia asukasta). Kiinan väkiluku kasvaa enää vain suhteellisen
vähän yhden lapsen politiikan vuoksi, mutta Kiinan väestörakenne muuttuu dramaattisesti.
Väestö vanhenee ja sen keskimääräinen koulutustaso nousee nopeasti. Kiina on investoinut
valtavasti perus- ja toisen asteen koulutukseen, minkä seurauksena työikäisen koulutetun
väestön määrä – tai inhimillinen pääoma – Kiinassa ylittää jo vuoteen 2020 mennessä
Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteenlasketun koulutetun väestömäärän.*
Kiinassa, kuten monissa muissakin kehittyvissä talouksissa (Intia, Brasilia, Indonesia),
on muodostumassa merkittävä keskiluokkaa edustava väestö, jonka vaikutus talouskehi-
tykseen tulee olemaan huomattava. Voidaan puhua globaalin keskiluokan syntymisestä
lähivuosikymmenien aikana. Satoja miljoonia ihmisiä on siirtynyt köyhyydestä ihmisryh-
mään, jolla on kulutusmahdollisuuksia yli välttämättömän toimeentulominimin sekä myös
mahdollisuus hankkia entistä enemmän koulutusta – investoida tulevaisuuteen. Tämä
on maailmantaloudessa uusi ilmiö. Toteutuessaan se tulee mullistamaan yhteiskuntia ja
kansantalouksia samalla tavalla kuin kehittyneissä maissa aikanaan.
Toinen merkittävä väestönkehityksen piirre on väestön vanheneminen, joka kosket-
taa erityisesti Eurooppaa ja Japania, mutta viiveellä myös esimerkiksi Kiinaa (kuvio 2.1).
Nuorten ikäluokkien osuus pienenee, vanhojen nousee: yli 60-vuotiaiden osuus maailman
* Lutz et al. (2004)
312 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
väestöstä kasvaa nykyisestä noin 10 prosentista vuosituhannen puoliväliin mennessä
vähintään kaksinkertaiseksi, suurimmillaan jopa lähes nelinkertaiseksi.* Vielä nopeammin
kasvaa yli 80-vuotiaiden ikäryhmä, erityisesti Länsi-Euroopassa. Väestön vanhenemi-
nen lisää dramaattisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntää. Kun julkisen talouden
asettamat rajoitteet palvelutuotannon lisäämiseen ovat tulossa entistäkin tiukemmiksi,
tuottavuuden nostaminen nousee keskeiseksi. Tässä tieto- ja viestintäteknologiat ja
niiden avulla tuotettavat palvelut ovat avainasemassa. Tieto- ja viestintäteknologian sekä
terveydenhuollon teknologian ja palveluiden yhdistäminen on suomalaisten yritysten
erityisosaamisen aluetta.
Maailman väestönkehitys on voimakkaasti kaksijakoista. Samaan aikaan, kun väes-
tönkasvu koko maailman mittakaavassa vielä jatkuu, se Länsi-Euroopassa hidastuu ja
pysähtyy nykyisten arvioiden mukaan 2020- tai 2030-luvulla. Väestönmuutoksia on
kuvattu kuviossa 2.2, jossa eurooppalaista kehitystä edustaa Suomi.
* Lutz et al. (2004)
Kuvio 2.1 Ikärakenteen muutos: 30–49-vuotiaiden osuus väestöstä eräissä maissa
Lähde: Bergheim 2008, ETLA
1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Suomi
Japani
Intia
��
��
��
�� %
��
����
Kiina
USA
Saksa
32 2 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
Maailman väestönkehityksessä on tapahtunut ja tapahtumassa suuri rakenteellinen
siirtymä ja samalla merkittävä osa maailman väestöstä on tullut globaalin talouskehityksen
piiriin – suuret kehittyvät maat ovat tulleet osaksi maailmantaloutta. Arvioiden mukaan
maailmantalouden piiriin on 1980-luvun puolivälin jälkeen tullut lisää 2–3 miljardia
ihmistä. Markkinat ovat parin viime vuosikymmenen aikana kasvaneet merkittävästi,
mikä osin selittää maailmantalouden nopeaa kasvua ennen nykyistä talouskriisiä. Kriisin
seurauksena globalisaatiokehitys hidastuu, muttei pysähdy.
Maailman väestöhuippu 8–10 miljardia ihmistä saavutetaan vuoden 2050 jälkeen. Suomen
huippu, 5–6 miljoonaa ihmistä, saavutetaan runsas vuosikymmen aikaisemmin.
Talouskriisi on edelleen kärjistänyt alueiden ja maiden välisiä kasvueroja maailmantalou-
dessa. Kiinan ja Intian taloudet kasvavat keskipitkällä aikavälillä 6–8 prosentin vuosivauhtia
ja pitkälläkin aikavälillä (vuoteen 2030 saakka) 4–7 prosentin vauhtia.* Euroopan pitkän aika-
välin kasvu jää 1–2 prosenttiin, Pohjois-Amerikassa kasvu on jonkin verran tätä nopeampaa.
Maailman eri alueiden väliset tulotasoerot supistuvat. Kiina on jo nyt osto voima korjatulla
* Maailmanpankki (2007)
��
�
�
�
�
�
Maailma, miljardia
1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100
Suomi, miljoonaa
Kuvio 2.2 Maailman ja Suomen väestökehitys
Lähteet: Maailman väestökehitys, Maddison (Historical Statistics) ja Lutz ym. (2004) ja Suomen väestökehitys, Tilastokeskus ja Juha Alho.
332 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
bruttokansantuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin talous ja ohittanee muutaman
vuosikymmenen kuluttua maailman suurimman talouden, Yhdysvallat.
Kiinan talouskasvu on pitkälti perustunut siihen, että sen talous on avautunut maa-
ilmantalouteen. Kiinan ulkomaankauppa – vienti ja tuonti yhteenlaskettuna – suhteessa
bruttokansantuotteeseen on noin 60 prosenttia, mikä on maailman suurten talouksien
ryhmässä korkea luku. Suuri osa tuonnista on ollut raaka-aineita ja investointitavaroita,
merkittävä osa viennistä puolestaan kulutustavaroita. Itä-Aasiasta onkin Kiinan vetämänä
tullut maailman suurin teollisten tavaroiden tuottaja; suurin osa kuluttajille menevistä
tieto- ja viestintäteknologian tuotteista valmistetaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maissa.
Kiinan talouskasvu on ollut investointi- ja vientivetoista. Yksityisen kulutuksen osuus
bkt:sta on ollut alle 40 prosenttia, mikä on kansainvälisesti vertaillen erittäin vähän. Kiinan
kasvumalli onkin todennäköisesti muuttumassa kulutusvetoiseen suuntaan, mikä tarkoittaa
myös tuonnin kasvua. Meneillään oleva talouskriisi todennäköisesti jouduttaa tätä kehitystä,
josta on keskusteltu jo pitkään niin Kiinassa kuin kansainvälisessä yhteisössäkin.
Vaikka suuri osa Kiinan teollisuustuotannosta on muualla suunniteltujen tuotteiden
kokoonpanoa, jota tehdään monikansallisten yritysten tytäryrityksissä tai kiinalaisten
19601950 1970 1980 1990 2000 2010
��
��
��
��
�� %
�
Pohjois-Am
erikka
Eurooppa
Aasia
Pohjois-Am
erikka
Eurooppa
Aasia
Pohjois-Am
erikka
Eurooppa
Aasia
Pohjois-Am
erikka
Eurooppa
Aasia
Pohjois-Am
erikka
Eurooppa
Aasia
Pohjois-Am
erikka
Eurooppa
Aasia
Pohjois-Am
erikka
Eurooppa
Aasia
Kuvio 2.3 Maailman teollisuustuotannon jakauma, prosenttia
Lähteet: UNSD, UNIDO, IMF ja ETLA
34 2 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
kanssa omistetuissa yhteisyrityksissä, alun perin Kiinassa kehitettyjen tuotteiden osuus
kasvaa. Kiina ja Intia ovat panostaneet määrätietoisesti tietoyhteiskunnan ja tietoon
perustuvan talouden kehittämiseen, minkä seurauksena ne yhä useammin kilpailevat
vientimarkkinoilla läntisten teollisuusmaiden yritysten kanssa.
Tieto- ja viestintäteknologian laitteiden ja ohjelmistojen valmistuksesta jo noin puolet
tapahtuu kehittyneiden OECD-maiden ulkopuolella, lähinnä Kiinassa ja Intiassa. Kummas-
sakin maassa on yrityksiä, jotka ovat alan suurimpia ja kasvavat nopeasti sekä orgaanisesti
että yritysostoin.
Juuri Kiina on viime vuosina täydentänyt koulutuksen lisäämiseen ja teknologian
siirtoon perustunutta talousstrategiaansa voimakkaasti lisääntyvin yritysostoin eri puolilta
maailmaa. Maailmassa onkin meneillään eräänlainen yritysvarallisuuden uusjako, jonka
seurauksena myös ICT-alan yrityksiä on siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän aasialaiseen ja
öljyntuottajamaiden omistukseen. Öljyntuottajamaat ovat olleet aktiivisia hankkimaan
tele- ja Internet-operaattoreita erityisesti kehittyvistä maista.
Kaiken kaikkiaan taloudellisen vaurauden ja talouskasvun maantiede on muuttunut
ja muuttuu edelleen nopeammin kuin ennen talouskriisiä. Euroopan osuus maailman
��
19
80
19
90
20
00
20
09
��
��
�Afrikka Aasia
(ei Kiina, Intia)Kiina Intia Lähi-itä USA Lat. Amerikka EU27 Euroalue IVY
Kuvio 2.4 Maailman kokonaistuotannon jakauma alueittain ja maittain, % maailman BKT:sta.
Lähteet: IMF ja ETLA
352 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
yhteenlasketusta kokonaistuotannosta supistuu, Aasian osuus – lähinnä Kiinan ja Intian
vuoksi – kasvaa (kuviot 2.3 ja 2.4). Samalla ostovoiman ja kulutuskysynnän painopiste
muuttuu voimakkaasti.
Väestönkehityksen erot eri maiden ja alueiden välillä eivät koskaan ole olleet yhtä
suuret kuin tulevien parin vuosikymmenen aikana. Kaksi tärkeintä kehityspiirrettä ovat
Euroopan väestön vanheneminen ja Aasian väestön kasvu sekä Kiinan koulutetun kes-
kiluokan esiinmarssi.
2.2 Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön
Tulotason nousulla ja väestörakenteen muutoksella on suuria vaikutuksia tieto- ja vies-
tintäteknologian ja siihen liittyvien palveluiden kysyntään. Tulotason ja ICT:n välillä on
suora yhteys: tulojen nousu lisää käytännöllisesti katsoen kaikkien ICT-tuotteiden ja
-palveluiden kysyntää (kuviot 2.5 ja 2.6).
Suurin vaikutus tulee kuitenkin elämäntavan muutosten ja kaupungistumisen kautta.
Tuoreen arvion mukaan* kaupunkilaisväestön määrä esimerkiksi Kiinassa tulee kasvamaan
noin 350 miljoonalla 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tuolloin kiinalaisista noin miljardi
asuisi kaupungeissa. Kiinan kehitys vaikuttaa eniten koko maailman kaupungistumiseen,
jossa juuri 2000-luvun alussa on meneillään merkittävä käänne: kaupunkilaisväestön
määrä ylittää ensi kerran historiassa maaseudulla asuvan väestön määrän (kuvio 2.7).
Tieto- ja viestintäteknologiaa ja niiden mahdollistamia palveluita tuottavien yritysten
kannalta muutos on merkittävä. Maailmaan rakennetaan tulevien 15 vuoden aikana joka
vuosi kaupunkialueita määrä, joka vastaa väestöltään 40–50 Suomen pääkaupunki seudun
kokoista kaupunkia. Näiden kaupunkien infrastruktuurin rakentaminen on valtaisa haaste
ja samalla merkittävä kysyntätekijä maailmantaloudessa.
2.3 ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista
Infrastruktuurien rakentamista lisäävät lähimmän vuosikymmenen aikana nopean kau-
pungistumisen ohella talouskriisin elvytyspakettien yhteydessä tehdyt päätökset. Lähes
kaikissa maissa on tehty päätöksiä nopeuttaa perusrakenneinvestointeja liikenne- ja
tietoliikenneverkkoihin ja energiantuotantoon. Myös sähkönsiirtoverkkoihin ja kaasu-
putkiin investoidaan jatkossa paljon. Molempiin liittyy ohjausteknologiaa (ohjelmistoja
ja laitteita), jossa suomalaisillakin yrityksillä on sanansa sanottavana. Maailmantalouteen
on tullut ja tulee julkisten investointien ruiske, joka vastaa megaluokan avaruusohjelmaa
tai kokonaisen uuden teknologian kehittämishanketta.
* McKinsey Global Institute (2009)
36 2 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
Kuvio 2.5 Tulotaso ja tieto- ja viestintäteknologian käyttö
Lähteet: Matkapuhelin- ja laajakaistaliittymät: ITU; tietokoneiden lukumäärä ja Internetin käyttäjät: Computer Industry Almanac
Inc.; BKT per capita: YK, World Bank. Tiedot ovat vuodelta 2007. * PPP=purchasing power parity, ostovoimapariteetti.
60
BKT per capita, tuhat PPP* USD
Inte
rnet
in k
äytt
äjät
per
10
00
hen
keä
Laaj
akai
stal
iitty
mät
per
10
00
hen
keä
Tiet
okon
eet p
er 1
00
0 h
enke
ä
Mat
kapu
helin
liitt
ymät
per
10
00
hen
keä
BKT per capita, tuhat PPP* USD
BKT per capita, tuhat PPP* USD
BKT per capita, tuhat PPP* USD
0 10 20 30 40 50 600 10 20 30 40 50
1000
0 0
200
400
600
800
200
400
600
800
Intia
FilippiinitIndonesia
JordaniaKiina
UkrainaPeru
Thaimaa Kolumbia
Brasilia
Etelä-Afrikka
Bulgaria
Venezuela
Romania
Malesia
ArgentiinaTurkki
Chile
MeksikoVenäjä
Puola
Kroatia
LiettuaUnkari
Slovakia
Viro
Portugali
Tsekki
Etelä-Korea
Israel
Slovenia
Uusi-Seelanti
Kreikka
Taiwan
Italia
Espanja
Japani
Ranska
Saksa
Suomi
Belgia
Australia
Iso-Britannia
Kanada
TanskaRuotsi
Itävalta
Alankomaat
Sveitsi
Irlanti
USA
Singapore
Norja
400
600 10 20 30 40 50 600 10 20 30 40 50
1000
0 0
1600
1200
800
400
100
200
300
Intia FilippiinitIndonesia
Jordania
Kiina
UkrainaPeruThaimaa
KolumbiaBrasilia
Etelä-Afrikka
Bulgaria
Venezuela
Romania
Malesia
Argentiina TurkkiChile
Meksiko
Venäjä
Puola
Kroatia
Liettua
Unkari
Slovakia
Viro
Portugali
Tsekki
Etelä-Korea
Israel
Slovenia
Uusi-Seelanti
Kreikka
Taiwan
ItaliaEspanja
Japani
Ranska
Saksa
Suomi
Belgia
Australia
Iso-Britannia
Kanada
TanskaRuotsi
Itävalta
Alankomaat
Sveitsi
Irlanti
USA
Singapore
Norja
Intia
Filippiinit
Indonesia
Jordania
KiinaUkraina
Peru
ThaimaaKolumbia
BrasiliaEtelä-Afrikka
Bulgaria
Venezuela
Romania
Malesia
ArgentiinaTurkki
Chile
Meksiko
Venäjä
PuolaKroatia
Liettua
Unkari
Slovakia
Viro
PortugaliTsekki
Etelä-Korea Israel
Slovenia
Uusi-Seelanti
Kreikka
Taiwan
Italia
Espanja
Japani Ranska
Saksa
Suomi
Belgia
Australia
Iso-Britannia
Kanada
TanskaRuotsi
Itävalta
AlankomaatSveitsi
Irlanti
USA
Singapore
Norja
Intia
Filippiinit
Indonesia
Jordania
Kiina
Ukraina
Peru
Thaimaa
Kolumbia
Brasilia
Etelä-Afrikka
Bulgaria
Venezuela
Romania
Malesia
Argentiina
TurkkiChile
Meksiko
Venäjä
PuolaKroatia
Liettua
UnkariSlovakia
Viro
PortugaliTsekki
Etelä-Korea
Israel
Slovenia
Uusi-Seelanti
Kreikka Taiwan
Italia
Espanja
Japani
Ranska
SaksaSuomi
BelgiaAustralia
Iso Britannia
Kanada
TanskaRuotsi
ItävaltaAlankomaat
Sveitsi
Irlanti
USA
Singapore
Norja
Internetin käyttäjät
Tietokoneet
Laajakaistaliittymät
Matkapuhelinliittymät
372 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
Kuvio 2.6 Tulotaso ja tieto- ja viestintäteknologian käyttö maaryhmittäin, muutokset 2002–2007
Lähteet: Matkapuhelin- ja laajakaistaliittymät: ITU; tietokoneiden lukumäärä ja Internetin käyttäjät: Computer Industry Almanac Inc.;
BKT per capita: YK, Maailmanpankki. Kaakkois-Aasia: Etelä-Korea, Intia, Kiina, Malesia, Taiwan ja Thaimaa; Keski- ja Itä-Eurooppa: Puola,
Romania, Slovenia, Tsekki, Unkari, Venäjä ja Viro; Pohjois-Amerikka: Kanada ja USA. * PPP=purchasing power parity, ostovoimapariteetti.
EU15, 2007
EU15, 2002
Keski- ja Itä-Eurooppa, 2007
Keski- ja Itä-Eurooppa, 2002
Kaakkois-Aasia, 2007
Kaakkois-Aasia, 2002
Pohjois-Amerikka, 2007
Pohjois-Amerikka, 2002
EU15, 2007
EU15, 2002
Keski- ja Itä-Eurooppa, 2007
Keski- ja Itä-Eurooppa, 2002Kaakkois-Aasia, 2007
Kaakkois-Aasia, 2002
Pohjois-Amerikka, 2007
Pohjois-Amerikka, 2002
EU15, 2007
EU15, 2002
Keski- ja Itä-Eurooppa, 2007
Keski- ja Itä-Eurooppa, 2002
Kaakkois-Aasia, 2007
Kaakkois-Aasia, 2002
Pohjois-Amerikka, 2007
Pohjois-Amerikka, 2002
EU15, 2007
EU15, 2002
Keski- ja Itä-Eurooppa, 2007
Keski- ja Itä-Eurooppa, 2002
Kaakkois-Aasia, 2007
Kaakkois-Aasia, 2002
Pohjois-Amerikka, 2007
Pohjois-Amerikka, 2002
60
BKT per capita, tuhat PPP* USD
Inte
rnet
in k
äytt
äjät
per
10
00
hen
keä
Laaj
akai
stal
iitty
mät
per
10
00
hen
keä
Tiet
okon
eet p
er 1
00
0 h
enke
ä
Mat
kapu
helin
liitt
ymät
per
10
00
hen
keä
BKT per capita, tuhat PPP* USD
BKT per capita, tuhat PPP* USD
BKT per capita, tuhat PPP* USD
0 10 20 30 40 50 600 10 20 30 40 50
0 0
200
400
600
800
200
400
600
800
400
600 10 20 30 40 50 600 10 20 30 40 50
1000
0 0
1200
900
600
300
100
200
300
Internetin käyttäjät
Tietokoneet
Laajakaistaliittymät
Matkapuhelinliittymät
38 2 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 20302020
� Mrd.
�
�
�
�
�
Kaupunkilaisväestö
Maaseutuväestö
Kuvio 2.7 Maaseudulla ja kaupungeissa asuvan väestön määrä 1950–2030
Lähteet: Talous- ja sosiaalineuvosto ja YK.
OECD:n keräämät tiedot elvytyspakettien sisällöstä osoittavat, että merkittävä osa
rahoituksesta ohjataan ympäristöä ja energiaa säästävien teknologioiden kehittämiseen.
Kun jo ennen kriisiä oli käynnistetty suuri määrä ympäristö- ja energiateknologian hank-
keita, voidaan varmuudella sanoa, että näiden teknologioiden kehittämiseen käytetään
lähivuosina enemmän resursseja kuin milloinkaan aikaisemmin. Keskeinen muutostekijä
on Euroopan unionin asettama tavoite vähentää kasvihuonekaasujen määrää 20 prosentilla
vuoteen 2020 mennessä. Keskeinen kysymys on, mikä rooli tieto- ja viestintäteknologialla
on vihreän teknologian kehittämisessä ja käytössä.
Tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksista kasvihuoneilmiöön ja ympäristöön ylei-
sesti on tehty viime vuosina lukuisia selvityksiä. ICT-sektori sinänsä on suhteellisen pieni
kasvihuonekaasujen tuottaja – arvioiden mukaan sen osuus on vain noin kaksi prosenttia
kaikista päästöistä, joskin osuus on kasvussa. ICT on pikemminkin ratkaisu ympäristöongel-
miin kuin niiden aiheuttaja. Tieto- ja viestintäteknologian yhteistyöorganisaatio0, Global
e-Sustainability Initiativen (GeSI) mukaan ICT:n avulla voidaan vähentää kokonaispäästöjä
vuoteen 2020 mennessä 15 prosentilla, yhteensä 7,8 miljardia tonnia. (kuvio 2.8).
392 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
Merkittäviä energiansäästöjä ja samalla suuria päästövähennyksiä voidaan saavuttaa energiaa
paljon käyttävillä toimialoilla. Kyse on energiankulutuksen hallinnasta tieto- ja viestintätek-
nologian avulla niin rakennuksissa kuin tuotantoprosesseissakin. Suuria mahdollisuuksia
liittyy myös liikenteeseen. Älykäs liikenne ja kuljettaminen – tieto- ja viestintäteknologian
lisääntyvä käyttö liikennejärjestelmissä – on nostettu monissa maissa keskeiseksi liikennepo-
liittiseksi tavoitteeksi. Älykäs liikenne sisältää monia tuotteita ja palveluita kuten langattomat
päätelaitteet sekä paikantamisteknologiat ja -palvelut, joissa suomalaisella osaamisella on
erityisen hyviä mahdollisuuksia.
2.4 Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla
Tieto- ja viestintäteknologia on merkittävästi vaikuttanut tuottavuuskasvuun sekä Suomessa
että monissa läntisissä teollisuusmaissa, erityisesti Yhdysvalloissa. ICT:n osuus Euroopan
tuottavuuskasvusta on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut noin 40 %, Yhdysval-
29%
22%
31%12%
2%
5%
Optimoitu rahtiliikenne ja kuljetukset2,3 mrd. tonnia
Telekommunikaatio/Telekonferenssit360 milj. tonnia
Paperin kulutus130 milj. tonnia
Teollisuuden prosessitehokkuus970 milj. tonnia
Älykkäät sähköverkot1,7 mrd. tonnia
Energiatehokkaat rakennukset1,7 mrd. tonnia
Kuvio 2.8 ICT-sovellusten vaikutukset kasvihuonepäästöijen vähentämiseen
Lähteet: A Green Knowledge Society, An ICT policy agenda to 2015 for Europe (2009) ja The
Climate Group on behalf of the Global e-Sustainability Initiative GeSI (2008).
40 2 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
loissa hieman suurempi.* Suomessa osuus on ollut samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa eli
noin prosenttiyksikkö keskimäärin vajaan kolmen prosentin tuottavuuskasvusta vuosina
1995–2008.
Suomessa ICT:n tuottavuusvaikutuksesta noin kaksi kolmannesta on toistaiseksi
tullut ICT:n valmistuksesta ja yksi kolmasosa sen käytöstä, Yhdysvalloissa suhteet ovat
olleet päinvastaiset. Viime vuosina tuottavuuskasvu on merkittävästi hidastunut ja on
oletettavaa, että myös ICT:n vaikutus on jäänyt aiempaa pienemmäksi. Suhteellisen
yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että ICT:n tuottavuutta kasvattavasta potentiaalista
vain osa on käytetty.
Samaan tapaan kuin sähkön ja sähköön perustuvan teknologian valmistus ja käyt-
töönotto aikanaan lisäsivät tuottavuuskasvua vasta pitkän ajan kuluessa, myös tieto- ja
viestintäteknologia muuttaa tuotanto- ja toimintatapoja. Olemme kokeneet lähinnä vasta
teknologian tuotantovaiheen aiheuttaman tuottavuussysäyksen ja osan sen käyttöönoton
* Van Ark & Hulten (2007)
Kuvio 2.9 Innovaatioiden (ja niihin perustuvien tuotteiden) leviäminen maailmanmarkkinoilla
Lähteet: Joseph Jacobsen, Organizational and Individual Innovation Diffusion; Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila, Seuraavat sata vuotta.
0 120 vuotta10080604020
��� %
��
��
��
��
�
Televisio
Radio
Sähk
ö
Vide
onau
huri
Inte
rnet
PC
Puhelin
Auto
Mat
kapu
helin
412 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
vaikutuksista, mutta ICT:n vaikutukset organisaatioihin ja toimintatapoihin ovat olleet
toistaiseksi pienempiä. Sähkön keksimisestä ja käyttöönotosta kului lähes sata vuotta
ennen kuin kaikki toimialat ja organisaatiot olivat hyödyntäneet sen mahdollistaman
hajautetun toiminnan ja automaation tuomat mahdollisuudet.
ICT saa aikaan samanlaisia toimintatapamuutoksia. Esimerkiksi pilvipalvelui-
den kehittyminen tehostaa tietotekniikan kapasiteetin käyttöä dramaattisesti ja luo
kokonaan uudenlaisia globaalin liiketoiminnan muotoja. Mikäli näin käy, erityisesti
tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat palvelut saattavat tuottaa hyppäyksenomai-
sen tuottavuuden nousun. Teknologiasyklien tai -elinkaarien lyhentyminen kuitenkin
tekee vertailun sähköön tai muihin aiempiin teknologioihin epävarmaksi. Esimerkiksi
matkapuhelinten leviäminen on ollut huimasti nopeampaa kuin monien aiempien
sähkö- ja elektroniikkatuotteiden (kuvio 2.9).
ICT:n tuottavuusvaikutuksista on yhä enemmän tutkimukseen perustuvaa näyttöä.
Erityisen suuret mahdollisuudet ovat kehittyvissä maissa, joissa varsinkin perustekno-
logioiden, kuten matkaviestinnän käyttöönoton on osoitettu lisäävän nopeasti tuotta-
vuuskasvua.* Tutkimusten mukaan 10 matkapuhelinta 100 asukasta kohti lisää maan
bruttokansantuotetta 0,59 % vuodessa.** Kehittyneissä maissa hyödyt perustuvat ICT:n
mahdollistamien palveluiden lisäämiseen, nopeiden tietoyhteyksien rakentamiseen ja
laajakaistan hyödyntämiseen.*** Potentiaalisesti suurimmat tuottavuushyödyt on saata-
vissa palveluiden ja aivan erityisesti julkisten palveluiden tuotannossa. ICT:n tehokkaan
hyödyntämisen julkisessa palvelutuotannossa tekevät välttämättömäksi yleinen paine
hidastaa julkisen sektorin menojen kasvua ja väestön vanheneminen. Talouskriisin aihe-
uttama nopea julkinen velkaantuminen vain kärjistää jo muutoinkin nähtävissä ollutta
tilannetta.
* Vodafone policy paper: The Impact of Telecoms on Economic Growth in developing Countries. ** Boston Consulting Group commissioned by Telenor: Socio-Economic Impacts of Internet in Emerging Countries
and developing Economies, 2009. *** Christine Zhen-Wei Qiang and Carlo M. rossotto (2009), Economic Impacts of Broadband, Information and
Communications for development 2009: Extending reach and Increasing Impact. World Bank, Washington d.C.
42 2 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT
3ICT-sektorin nykytilanne ja
kansantaloudellinen merkitys
3.1 ICT-sektorin muodonmuutos 46
3.2 ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle 51
3.3 Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat 54
3.4 Palveluviennin kasvava trendi 56
3.5 Teleliikenteen murros 60
453 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
3ICT-sektorin nykytilanne ja
kansantaloudellinen merkitys
Alkavassa luvussa käy ilmi, että ICT-sektori on kokenut voimakkaan muodonmuutoksen
2000-luvulla:
Matkapuhelinvalmistus kasvoi ripeästi 1990-luvulla, ja silloin syntyi suhteellisen mittava ˘
alihankintayritysten verkosto. 2000-luvulla investointiin uustuotantoon ulkomaille ja
lopulta pääasiallisesti Aasiaan.
Alihankinta siirtyi valmistuksen perässä ja kuihtui Suomessa. Nyt sama muutos voi ˘
toistua ohjelmistoalihankinnassa.
Sähköteknisten tuotteiden sekä optisten laitteiden ja instrumenttien valmistus Suomessa ˘
on edelleen voimissaan ja vienti kasvaa.
Teletoiminta kärsi menetyksiä Saksan valloituksessaan (Saksan umts-huutokaupassa ˘
ja suljetuilla lankaverkkomarkkinoilla) ja siirtyi osittain ulkomaiseen omistukseen.
Toiminta rajoittui kotimaahan ja liikevaihto kääntyi laskuun hintaeroosion myötä.
ICT-klusterin ydintoimialoilla on tapahtunut siirtymä teollisuudesta palveluihin. Nyt ˘
laman jälkeen palveluvienti jo ylittää laiteviennin.
Rakennemuutos näkyy myös ICT-klusterin ydintoimialojen henkilöstössä. Tuotekehityk- ˘
sessä ja tutkimuksessa, hallinnossa, markkinoinnissa ja muissa palveluissa toimivien
osuus henkilöstöstä on noussut ja teollisuustyöntekijöiden osuus laskenut.
Tuotannon ja työvoiman menetyksistä huolimatta ICT-sektorin osuus kansantalouden
työllisistä ja tuotannosta on Suomessa edelleen maailman huippua. Lisäksi patentointi-
aktiivisuus on kiitettävä. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, vaan pikemminkin
huolestuneisuuteen.
46 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
3.1 ICT-sektorin muodonmuutos
ICT ja sen liitännäisalat olivat 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun Suomen nopeim-
min kasvanut talouden sektori. ICT-klusteri kokonaisuudessaan nousi Nokian vetämänä
suurimmaksi yritysklusteriksi. Voidaan hyvin sanoa, että Suomen talous nousi 1990-luvun
alun lamasta nopean kasvun uralle tieto- ja viestintäklusterin vetämänä.
Alalle tuli runsaasti uusia yrityksiä Suomesta ja ulkomailta sekä laitevalmistukseen
että ohjelmistotuotantoon ja palveluihin. Suomesta tuli tieto- ja viestintäteknologiaan
erikoistunein talous maailmassa.* Alan sisällä Suomi erikoistui matkaviestintäteknologian
tuottajaksi, selvästi vähemmän tietotekniikkapalveluihin ja sovelluksiin.
Alan kehityksessä tapahtui 2000-luvun alussa selkeä käänne. Nokian ympärillä ollut
sopimus- ja alihankintaverkosto on kymmenen viime vuoden aikana pienentynyt mer-
* Ks. esimerkiksi Koski, rouvinen & ylä-Anttila (2002) ja Hyytinen, Paija, rouvinen & ylä-Anttila (2006).
�� ���
�� ���
�
�� ���
�� ���
�� ���
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Laitevalmistus
Ohjelmistot
Kuvio 3.1 Työllisten määrä ICT-laitteiden valmistuksessa sekä ohjelmistotuotannossa ja tietojenkäsittelypalveluissa (Laitevalmistustoimialat TOL30 ja TOL32 sekä ohjelmistotuotanto ja tietojenkäsittelypalvelu TOL72.)
Lähde: Tilastokeskus
473 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
kittävästi: teolliset alihankkijat ovat lopettaneet, supistaneet toimintaansa tai siirtyneet
matalamman kustannustason maihin. Alan työllisyys ja tuotanto ovat supistuneet ja koko
ICT-klusterin osuus kansantaloudesta on kääntynyt laskuun. Samaan aikaan kuitenkin
ohjelmistotuotanto ja tietotekniikkapalveluiden tuotanto ovat edelleen kasvaneet nopeasti.
Erityisesti ohjelmistoalalle on syntynyt nopeassa tahdissa myös uusia yrityksiä samaan
aikaan, kun alan suuret yritykset ovat kansainvälistymässä.
Kehitys on osa laajempaa yritys- ja toimialarakenteen muutosta. Teollisen toiminnan
– tavaratuotannon – osuus kansantaloudessa on supistunut vuosikymmenen puolivälin
jälkeen samaan aikaan kun palveluiden osuus on kasvanut. Myös teollisuuden sisällä
palvelut ja aineettomat hyödykkeet ovat kasvattaneet osuuttaan yritysten liikevaihdosta.
Monet perinteiset teollisuusyritykset ovat muuntuneet vähitellen erilaisten palveluiden
tuottajiksi.
Kuvio 3.2 ICT-klusterin liikevaihto, henkilöstö ja toimipaikkojen lukumäärä. Ydinaloilla tarkoitetaan seuraavia toimialoja: 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus, 32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus, 642 Teleliikenne ja 72 Tietojenkäsittelypalvelu. Laaja klusterimääritelmä sisältää monia muita tieto- ja viestintätekniikkaan ja -palveluihin kytkeytyviä aloja kuten tallenteiden jäljen täminen, radio- ja televisiotoiminta, alan laitteiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä lisäksi komponenttituotannon ja sähköteknisen teollisuuden. Tarkat määritelmät ovat liitteessä 2.
Lähde: Tilastokeskus
���
��
�
���
���
Mrd
. eur
oa, �
���
henk
ilöä,
���
� to
imip
aikk
aa
Mrd
. eur
oa, �
���
henk
ilöä,
���
� to
imip
aikk
aa
��
�
���
�������� ���� ���� ���� ���� ���� ���� �������� ���� ���� ���� ���� ���� ����
Ydinalat Laaja määritelmä Henkilöstö
Liikevaihto (nimellinen)
Toimipaikat
Henkilöstö
Liikevaihto (nimellinen)
Toimipaikat
48 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
Erityistarkastelu: Missä arvo syntyy – siirtyykö ICT-tuotanto Kiinaan?
Suomen ICT-sektorin pienentyminen ja Kiinan nouseminen merkittäväksi tieto- ja viestintä-
teknologian tuottajaksi ja viejäksi on herättänyt kysymyksen, onko koko ICT-tuotanto ennen
pitkää siirtymässä Kiinaan. Kiinan ja yleisemmin Aasian kustannusetu on ylivoimainen ja
myös koulutustaso on nopeasti kasvamassa. Kiina ja muut Aasian maat ovat kyllä lisänneet
voimakkaasti osuuksiaan maailman ICT-markkinoilla, mutta emme tiedä kovinkaan tarkoin,
kuinka suuri osa tuotteiden jalostusarvosta lopulta jää Aasian maihin ja kuinka suuri osa
edelleen monikansallisten yritysten – kuten Nokian tai Applen – kotimaihin.
yksi tapa tarkastella asiaa on selvittää yksittäisten tuotteiden arvonmuodostusta ja sen
maantieteellistä jakaumaa. Näin ovat tehneet esimerkiksi Ali-yrkkö (2010) ja Linden, Kraemer
ja dedrick (2009a ja 2009b). Jälkimmäinen tutkimus tarkastelee Applen 30 gigatavun Video
iPod -soittimen (30GB Video iPod) arvonmuodostusta ja sen jakautumista. Soitin valmistetaan
eli loppukokoonpano tehdään Kiinassa ja soitin viedään sieltä yhdysvaltoihin ja muille kan-
sainvälisille markkinoille. Kiinassa tapahtuvan valmistuksen osuus tuotteen noin 200 dollarin
myyntihinnasta on kuitenkin vain alle viisi prosenttia. Suurin osa, noin 40 %, jää Applelle eli
brändin omistajalle ja tuotteen suunnittelijalle, japanilaiselle avainkomponenttien valmistajalle
sekä jakeluun ja kauppaan. Vaikka tuote on valmistettu Kiinassa, valtaosa jalostusarvosta jää
yhdysvaltoihin ja suhteellisen suuri osa myös Japaniin. Kyse on globaalin työnjaon eduista:
kukin erikoistuu valmistusketjun eri osiin oman suhteellisen etunsa mukaisesti ja kaikki
hyötyvät – viime kädessä kuluttaja, joka saa soittimensa huomattavasti halvemmalla kuin
jos se ja kaikki sen osat olisi valmistettu samassa maassa.
Ali-yrkön (2010) tutkimus Nokian N95-puhelimesta päätyy samanlaiseen tulokseen:
valtaosa N95-puhelimen tuotannon lisäarvosta jää Suomeen, valmistettiinpa se Suomessa
tai Kiinassa. Samaan päätyy Linden, Kraemer ja dedrick (2009a) tutkimuksessa, jossa eritel-
lään Nokian 7710-puhelimen tuotantokustannukset ja lisäarvon jakautuminen. Nokian osuus
Kiinassa valmistetun puhelimen arvonlisästä on noin 35 %.
Vaikka osa Suomen ICT-sektorin tuotantoa on valunut kansainvälisen työnjaon mukaisesti
matalan kustannustason maihin, merkittävä osa tuotannon arvosta jää edelleen Suomeen.
Puhelinten hinta on tuntuvasti laskenut, minkä vuoksi myös kysyntä on kasvanut ja markkinat
laajentuneet. Sen vuoksi Suomeen jäävä lisäarvo on kasvanut tuotannon siirtymisestä ja
hintojen alentumisesta huolimatta. Lisäarvon kasvu on kuitenkin hidastunut ja kilpailu korkean
palkkatason ja korkean lisäarvon toiminnoista on kiristymässä.
493 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
ICT-sektorin sisäinen rakenne onkin muuttunut merkittävästi laitteiden valmistuk-
sesta kohti palveluita ja sovelluksia. Samalla ICT on tullut osaksi lähes kaikkea muuta
yritystoimintaa, julkista palvelutuotantoa ja kansalaisten arkipäivää. ICT-sektorin tarkka
määrittely ja erottaminen omaksi alakseen ei enää olekaan mahdollista. Tilastojen avulla
kehitystä voidaan kuitenkin kuvata yleisellä – mutta samalla usein yleistävällä ja suhteel-
lisen karkealla – tasolla. Näin on tehty kuviossa 3.2, jossa klusteri on määritelty käytössä
olevan toimialaluokituksen mukaan.
Kuvio kertoo olennaisen muutoksen ICT-sektorissa: työntekijämäärä on kääntynyt
laskuun, mutta liikevaihto on jatkanut kasvuaan. Kyse on pitkälti Nokian ympärillä toimi-
neen ali- ja osahankintaverkoston supistumisesta ja alihankinnan siirtymisestä Suomesta
pois, mikä ei kuitenkaan ole heijastunut kuin osittain klusterin liikevaihtoon – Nokian
liikevaihto jatkoi kasvuaan aina vuoteen 2008 saakka. ICT-klusterissa on ollut meneillään
muodonmuutos, jossa yksinkertainen komponenttivalmistus ja kokoonpanotyö ovat
siirtyneet matalamman kustannustason maihin. Samaan aikaan korkeaa ammattitaitoa
vaativan työn osuus Suomen ICT-klusterin toiminnoissa on kasvanut.
Kuvio 3.3 ICT-klusterin rakennemuutos – työllisyys ammattiaseman mukaan, %-osuudet
Lähde: Tilastokeskus vuodet 1995, 2000 ja 2004, vuosi 2010 on trendiennuste.
��
��
����
����
����
����E
��
��
�
Tutkijat jasuunnittelijat
Muut ylemmättoimihenkilöt
Alemmattoimihenkilöt
Työntekijät
50 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
Rakennemuutosta kuvaa Nokia Oyj:n henkilöstön kehitys. Suomen henkilöstöstä vuonna
2008 tuotannossa ml. kuljetukset oli enää 13 %, tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä 57 %
ja muissa palveluissa (kuten hallinto, myynti markkinointi) 30 %.
ICT-sektorin sisäistä kehitystä voidaan kuvata työvoiman ammattirakenteen ja siten
työtehtävien muutosten avulla. Rakennemuutoksen keskeinen piirre on ollut se, että muu-
toksen yhteydessä Suomessa oleva alan toiminta on muuttunut voimakkaasti osaamista ja
korkeaa koulutusta vaativaan suuntaan, mikä on seurausta globaalin työnjaon muutoksista
(ks. erityistarkastelu edellä ja kuvio 3.3). Erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä
ohjelmistotuotannon osuus klusterin sisällä on voimakkaasti kasvanut. Samaan aikaan
kun teollinen tuotanto on vähentynyt, t & k -toiminnan määrä on pysynyt jokseenkin
ennallaan ja ohjelmistotuotanto kasvanut.
ICT-sektori on siis viime vuosina työpaikkojen määrän osalta pienentynyt. Lähinnä
sellaiset tehtävät, joissa ammattitaitovaatimukset ovat vähäiset, ovat vähentyneet (kuvio
3.3). Alan työntekijöiden määrä ja sen osuus koko työvoimasta on supistunut voimakkaasti.
Valtaosa ammattitaitoa ja koulutusta vaativasta toiminnasta on säilynyt ennallaan – osin
kasvanut. ICT-sektorin sisällä juuri koulutettujen työntekijöiden liikkuvuus on ollut suurta.
Työntekijävirrat teollisuudesta alan palvelutuotantoon ovat 2000-luvulla kasvaneet
merkittävästi.*
ICT-sektorin sisäinen rakennemuutos kertoo, että alan osaaminen on pääosin säilynyt
ja osaamista on siirtynyt teollisesta toiminnasta esimerkiksi ohjelmistotuotantoon ja
tietotekniikkapalveluihin sekä mm. konepajateollisuuteen. Tieto- ja viestintäteknologi-
aan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomessa edelleen selvästi suurempi kuin
minkään muun toimialan: Yli puolet kaikesta yrityssektorin tutkimustoiminnasta liittyy
tieto- ja viestintäteknologiaan. Lähtökohdat alan uudistumiselle ja tulevalle kasvulle ovat
siis hyvät. Vaikka Suomi on pudonnut monien kansainvälisten tietoyhteiskuntavertailu-
jen kärkisijoilta, Suomen ja suomalaisten yritysten kansainvälinen asema on edelleen
suhteellisen hyvä.**
* Ks. Maliranta ja Nikulainen (2009). ** Ks. esim. EU:n komission tuore Europe’s digital Competitiveness report. Sen mukaan Suomi on informaatio-
yhteiskunnan kehittämisessä edelleen yksi edelläkävijöistä. Suurimmat puutteet liittyvät laajakaistayhteyksiin sekä sähköisen liiketoiminnan kehitykseen.
513 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
3.2 ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle
Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa ICT-sektorin osuus tuotannosta ja työlli-
syydestä on suurempi kuin missään muussa EU- tai OECD-maassa. Suomen erityispiirre
on lisäksi se, että lähes kaikissa muissa vertailumaissa – erityisesti Unkarissa ja Irlan-
nissa – monikansallisten yritysten tytäryritysten merkitys tuotannossa on suuri, kun se
Suomessa on hyvin vähäinen.
Kuviosta 3.4 nähdään, että ICT-sektorin osuus on kehittyneissä maissa noin 30 pro-
senttia suurempi arvonlisäyksessä kuin työllisyydessä. Tämä tarkoittaa, että se on näissä
Kuvio 3.4 ICT-sektorin osuus tuotannosta ja työvoimasta OECD- ja EU-maissa, prosenttia. Laajan vertailun tekemiseksi ICT-sektori on tässä määritelty seuraaviksi toimialoiksi: kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, konttori- ja tietokoneiden valmistus, radio- televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus, posti- ja teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut. Tiedot ovat uusimmat OECD:sta ja EU:n Klems-tietokannasta saatavilla olevat. Kreikan, Itävallan, Espanjan, Slovenian, Alankomaiden, Slovakian ja Tsekin tiedot ovat vuodelta 2008, Norjan, Italian, Belgian, Saksan, Ranskan, Sveitsin ja Unkarin tiedot ovat vuodelta 2007 ja Portugalin, Tanskan, Yhdysvaltojen ja Ruotsin tiedot vuodelta 2006. Muiden maiden ja maaryhmien tiedot ovat vuodelta 2005. Suomen osalta on kuvattu kehitys vuosina 2001–2009.
Lähde: EU Klems ja ETLAn omat laskelmat.
�
8 %0 1 2 3 4 5 6 7
14 %
2
4
6
8
10
12
Kypros
Portugali
Kreikka
Liettua
Puola
Itävalta
Latvia
EspanjaNorja
Slovenia
Italia
Luxemburg
AlankomaatViro
Tanska
Euro-alue
Belgia
EU26
Saksa
Australia
Slovakia
Tsekki
Ranska
USA
Japani
Sveitsi
Korea
Iso Britannia
Ruotsi
Malta
Irlanti
Unkari
2001
2005
2003
Suomi2008
Osu
us a
rvon
lisäy
kses
tä, p
rose
nttia
Osuus työllisistä, prosenttia
52 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
� ��� ������ ����� ���
Luxemburg
Irlanti
Usa
Suomi
Belgia
Kypros
Ruotsi
Iso-Britannia
Japani
Kreikka
Hollanti
Itävalta
Ranska
Eu25
Euro-alue
Tanska
Saksa
Espanja
Australia
Italia
Portugali
Korea
Malta
Slovenia
Puola
Latvia
Unkari
Liettua
Tsekki
Viro
Slovakia
Kuvio 3.5 ICT-alan tuottavuus per työntekijä, tuhatta euroa
Lähde: EU Klems -tietokanta ja Etlan laskelmat.
maissa keskimääräistä tuottavampi toimiala. Suomen ohella Irlanti ja Korea erottuvat
maina, joissa tämä ero on muita kehittyneitä maita suurempi*. Suomen kohdalla Nokia
luonnollisesti selittää suurimman osan ICT-sektorin merkityksestä.
* Kaikkein suurin tuottavuusero maan koko tuotantoon suhteutettuna on Latviassa, mutta koska kyseessä on hyvin pieni maa, tämä voi johtua muutamasta kehittyneestä yrityksestä.
533 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
Suomen ICT-sektori on suurten muutosten edessä. Viime vuosina kasvun painopiste
on siirtynyt sovelluksiin ja palveluihin samalla kun ICT-sektorin teknologiat ovat lähen-
tyneet toisiaan. Taloushistoria ja eri toimialojen elinkaarien tarkastelu osoittavat, että
teknologiaa kehittäneet maat tai yritykset eivät välttämättä ole niitä, jotka siitä pitkällä
aikavälillä eniten hyötyvät. Suurimpia hyötyjiä ovat teknologian soveltajat. Tieto- ja vies-
Kuvio 3.6 ICT-alan jalostusarvo per asukas, tuhatta euroa
Lähde: EU Klems-tietokanta ja Etlan laskelmat.
� � ���� ���� ���� ���
Luxemburg
Irlanti
Suomi
Japani
Usa
Ruotsi
Iso-Britannia
Tanska
Hollanti
Ranska
Itävalta
Australia
Belgia
Eu25
Saksa
Euro-alue
Italia
Korea
Espanja
Malta
Kypros
Slovenia
Kreikka
Unkari
Portugali
Tsekki
Viro
Latvia
Slovakia
Puola
Liettua
54 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
tintätekniikan käyttäjinä ja soveltajina Suomi ja suomalaiset yritykset ovat menestyneet
enintään kohtuullisesti.
Tieto- ja viestintäteknologian käytön ja siihen perustuvien palveluiden tuottavuusvai-
kutuksista merkittävä osa on vielä edessäpäin. Tätä ennakoi esimerkiksi se, että tieto- ja
viestintäteknologian tuottavuuspotentiaaliin panostetaan eri toimialoilla voimakkaasti.
Panostus näkyy strategisen huippuosaamisen keskittymien – SHOKien – tutkimusohjel-
missa. Erityisiä mahdollisuuksia liittyy energiankäytön tehokkuuteen, ilmastomuutokseen,
terveydenhuoltoon ja väestön ikääntymiseen. Vähintään yhtä suuria mahdollisuuksia
liittyy tieto- ja viestintäteknologian ”kolmanteen aaltoon” eli siihen, että yritysten toi-
mintatavat ja liiketoimintamallit muuttuvat ICT-sovellusten avulla. Digitaaliset palvelut
ovat vasta elinkaarensa alkuvaiheessa.
ICT-sektorin tuottavuus, mitattuna jalostusarvolla työllistettyä kohti, on Suomessa
erittäin suuri verrattuna useimpiin muihin kehittyneisiin maihin (kuvio 3.5). Luxem-
burg ja Irlanti ovat tuottavuudessa omaa luokkaansa, mutta Suomen taso ei jää kauas
Yhdysvalloista. Suomessa korkea tuottavuus onkin välttämättömyys, sillä muuten korkeat
työvoimakustannukset tekisivät tuotannosta kannattamatonta. Esimerkiksi Unkarissa,
jossa ICT-sektorin tuottavuus on vertailujoukon viidenneksi huonoin, tilanne on toinen,
koska työvoimakustannukset ovat alhaiset. Korkea tuottavuus ja sen jatkuva parantaminen
ovatkin elinehtoja ICT-sektorin tulevaisuudelle Suomessa.
Kuviossa 3.6 ICT-sektorin arvonlisäys on suhteutettu kunkin maan väkilukuun. Tällaisessa
vertailussa Suomi nousee jo vertailujoukon kolmanneksi. Tämä johtuu siitä, että Suomessa
ICT-sektori on vertailujoukkoa merkittävämpi työllistäjä. Yhdysvaltain sijoitus taas laskee
käänteisestä syystä eli sen takia, että siellä merkittävä osuus työvoimasta työskentelee
muilla talouden sektoreilla. Yksi merkittävimmin asemaansa kuvioiden 3.4 ja 3.5 välillä
muuttaneita maita on Japani, jossa ICT-sektorin merkitys työllistäjänä on erittäin suuri.
3.3 Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat
Suomi – yhdessä Ruotsin kanssa – on ollut pioneerimaa erityisesti matkaviestinteknologian
kehittäjänä ja menestynyt ICT-teknologian tuottajana. Monet maat ovat seuranneet perässä
ja hakeutuneet kasvaville markkinoille. On syntynyt uudenlaista kilpailua. Maailmassa
on kymmenkunta maata, jotka ovat suhteessa muihin maihin erikoistuneet viennis-
sään ICT-tuotteisiin. Suomen lisäksi tähän maajoukkoon kuuluvat nykyisin esimerkiksi
Kiina, Meksiko, Unkari ja Irlanti, joihin kaikkiin alan tuotantoa on siirtynyt viimeisten
kymmenen vuoden aikana.
Näiden maiden tuotanto on kuitenkin hyvin erilaista kuin Suomessa ja ne kilpailevat
suurelta osin keskenään loppukokoonpanon sijainnista, mutta myös osittain Suomen
553 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
viennin kanssa. Enemmän Suomi kuitenkin kilpailee t & k -toimintojen ja vaativan suun-
nittelun sijainnista kehittyneiden maiden kanssa.
Suomi onkin voimakkaasti erikoistunut t & k -toiminnassaan tieto- ja viestintäteknolo-
giaan. Tätä osoittavat patenttianalyysit, joilla on tarkasteltu eri maiden teknologista erikois-
tumista.* Suomi on suhteellisella patentointiaktiivisuudella mitattuna yksi voimakkaimmin
telekommunikaatioteknologiaan erikoistuneista maista. Ruotsi on myös patenteilla mitattuna
suhteellisesti erikoistunut telekommunikaatioon, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin Suomi.
Korea on kasvattanut teknologista erikoistumistaan erityisesti elektronisten komponenttien
* Etlassa tätä raporttia varten tehdyt patenttianalyysit.
1,0
2,0
3,0
4,0
Huonekalut, kuluttajatuotteet
Muut kuljetusvälineet
Moottoriajoneuvot
Optiset instrumentit, kellot, yms.
Teollisten prosessien ohjauslaitteetMittauslaitteet
Lääketiet. koneet
Televisiot, radiot, yms.
Telekommunikaatio
Elektroniset komponentit
Muut sähkö
tekn. tuotte
et
Kaap
elit,
akut,
yms.
Sähk
ömoo
ttorit
, gen
eraa
ttorit
, ym
s.Ko
ntto
ri- ja
tiet
okon
eet
Kotit
alou
skon
eet Aseet ja am
mukset
ErikoiskoneetTyöstökoneet
Maa- ja m
etsät. koneet
Yleiskäyttöiset koneet
Energiateknol. laitteet
Metallituotteet
Perusmetallit
Ei-metalliset mineraarit.Kumi ja muovit.Kemikaalit,
pl. lääkkeet
Lääkk
eet
Pape
ri
Puut
uott
eet
Teva
nake
Elin
tarv
ikke
et
Suomi
Etelä-Korea
Ruotsi
Kuvio 3.7 Suomen, Ruotsin ja Etelä-Korean erikoistuminen patenteissa tuotealueittain vuosina 1995–2005
Lähde: OECD PATSTAT -tietokanta. Mikäli toimialan RTA-indeksin arvo on suurempi kuin yksi,
tarkasteltava maa on erikoistunut kyseisen toimialan teknologiaan.
56 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
ja radioteknologioiden tuoteryhmissä. (kuvio 3.7) Tässä mielessä se on tullut Suomen kilpai-
lijaksi sekä lopputuotemarkkinoilla että teknologisesti.
3.4 Palveluviennin kasvava trendi
Suomalainen ICT-klusteri ei elä enää pelkästään teollisuudesta, vaan sen rinnalle ovat
tulleet palvelut. Tämä näkyy vientitilastoissa ja henkilörakenteissa. Suorittava työ vähenee
ja erilaiset palvelut kasvavat trendinomaisesti, mitä tarkasteltiin jo luvussa 2.
Kuviossa 3.8 on esitetty sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tavaravienti vuosina
2002–2009. Laman seurauksena vienti putosi rajusti vuonna 2009. Investointilama leikkasi
investointitavaroiden vientiä. Eniten vientiluvut laskivat kuitenkin puhelinlaitteissa ja eri-
tyisesti matkapuhelimissa, joiden vienti laski 57 %. Matkapuhelinten maailmanmarkkinat
laskivat viime vuonna noin 7 %, eli Suomi menetti voimakkaasti markkinaosuuksiaan.
Kuvio 3.8 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tavaravienti vuosina 2002–2009, mrd. euroa
Lähde: Tullin Uljas-tilastotietokanta.
�
��
��
��
�
���� ����������������������������
Matkapuhelimet
Lääkintäkojeet, hienomekaaniset kojeet, optiset instrumentit, kellot
Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet (poislukien matkapuhelimet)
Sähkökoneet ja -laitteet
Konttori- ja tietokoneet
573 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
Taulukko 3.1 ICT-palvelujen vienti Suomesta palveluerittäin, miljoonaa euroa
Lähde: Tilastokeskus
Taulukko 3.2 ICT-Palvelujen tuonti Suomeen palveluerittäin, miljoonaa euroa
Lähde: Tilastokeskus
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Telekommunikaatiopalvelut 212 153 183 171 199 154 127
Tietotekniikkapalvelut 518 492 576 1 194 1 136 1 335 5 650
Informaatiopalvelut 16 9 31 19 41 3 7
ICT-palveluiden vienti 746 654 790 1 384 1 376 1 492 5 784
Tutkimus- ja kehittämispalvelut 200 283 235 274 260 248 281
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut* 4 774 3 925 5 241 5 453 6 060 8 117 7 452
rojaltit ja lisenssimaksut 594 443 675 969 850 930 1 007
Muiden palvelut, joissa ICT-palveluita 5 568 4 651 6 151 6 696 7 170 9 295 8 740
* sisältää konsernien sisäiset palvelut
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Telekommunikaatiopalvelut 259 206 200 403 373 255 300
Tietotekniikkapalvelut 363 407 561 904 879 1 077 1 293
Informaatiopalvelut 32 19 31 25 12 17 18
ICT-palveluiden tuonti 654 632 792 1332 1264 1 349 1 611
Tutkimus- ja kehittämispalvelut 1 500 1 686 1 573 1 775 1 879 1 872 3 550
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut* 1 216 1 310 1 261 1 548 1 605 2 004 2 373
rojaltit ja lisenssimaksut 641 545 644 902 1 031 1 051 1 380
Muiden palveluiden tuonti, joissa ICT-palveluita 3 357 3 541 3 478 4 225 4 515 4 927 7 303
* sisältää konsernien sisäiset palvelut
58 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
Suomen tavaravienti elpyy voimakkaasti maailman markkinoiden kysynnän myötä.
Sähköteknisen teollisuuden vienti sekä lääkintäkojeiden ja instrumenttien vienti palaavat
nousevalle kasvu-uralleen, kun investoinnit elpyvät. On kuitenkin odotettavissa, että mat-
kapuhelinten vienti Suomesta tuskin saa takaisin aiempaa asemaansa. Suomen merkitys
Nokian tuotantoverkossa kehittyneiden puhelimien valmistajana ja niiden viimeistelijänä
on pienentynyt.
Palveluissa viennin trendi on ollut kasvava. Vuodelta 2009 ei vielä ole saatavissa
tilastoja, mutta oletamme palveluviennin säilyneen määrällisesti jotakuinkin ennallaan.
Rakennemuutos vahvisti edelleen palveluita, mutta lama leikkasi niiden kasvua.
Taulukoissa 3.1 ja 3.2 on esitetty tietotekniikka-, telekommunikaatio- ja informaatiopal-
veluiden vienti ja tuonti. Vuonna 2008 tietotekniikkapalveluita vietiin 5 650 miljoonan
Kuvio 3.9 Arvio ICT-klusterin palveluviennin arvosta. Muun kuin puhutun mobiililiikenteen kansainväliset markkinat kasvavat 13,5 % vuosivauhdilla vuodesta 2008 vuoteen 2013. Katso Erityistarkastelu Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi 2008–2013 sivulla 88–90.
Lähde: Tilastokeskus, Palveluviennin tilasto
� ���
� ���
� ���
�� ���
Miljoonaa euroa
�
����������������������������
T&k-palvelut, rojaltit ja lisenssimaksut
Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut
Tietotekniikka-, tele- ja informaatiopalvelut
593 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
euron, telekommunikaatiopalveluita 127 miljoonan euron ja informaatiopalveluita 7
miljoonan euron arvosta. Tietotekniikkapalvelujen tilastointiin tehtiin tarkistus vuoden
2008 lukujen osalta, jolloin ne korotettiin kerralla oikealle tasolleen. Aiemmat luvut ovat
epäluotettavia ja aliarvioivat vientiä.
Taulukkoon 3.1 on otettu myös muut palveluiden vientierät, joista osa on ICT-klusterin
vientiä. Valitettavasti näitä ei jaotella toimialoittain. Muualla erittelemättömät palvelut
sisältävät konsernin sisäiset palvelut, jotka vuonna 2008 olivat 7 452 miljoonaa euroa.
Tulot t & k -palveluista olivat 281 miljoonaa euroa sekä rojalteista ja lisenssimaksuista
1 007 miljoonaa euroa. Kuviossa 3.9 on varovaisesti arvioitu muiden palveluista 30 %
olevan ICT-klusterin yritysten tuloja, jolloin ICT-klusterin palveluvienti olisi ollut jo noin
8,4 mrd. euroa vuonna 2008. On hyvä syy olettaa, että vuonna 2009 palveluvienti säilyi
samalla tasolla. Rakennemuutos tavaraviennistä palveluihin jatkui, mutta lama leikkasi
kasvun pois.
Tietotekniikka- sekä tele- ja informaatiopalvelut sisältyvät vientituloihin koko arvol-
laan. T & k -palveluista, rojalteista ja lisenssimaksuista sekä muualla erittelemättömistä
1994 1995 1996 1997 1998 1999
����
����
����
����
�
������������������������������������
Kuvio 3.10 Teleliikenteen yritysten liikevaihto Suomessa, milj. euroa
Lähde: Tilastokeskus, Tietoliikennealan toimialakatsaus. Miljardin euron vähennys vuonna 2007 johtui
suurelta osin yritysfuusioista ja muista toimialalla tapahtuneista liiketoimintajärjestelyistä.
60 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS
palveluista ICT-klusterin osuudeksi arvioidaan varovaisesti 30 %. Muualla erittelemättömät
liike-elämän palvelut sisältävät tulot konsernien sisäisistä palveluista.
3.5 Teleliikenteen murros
Teleliikenneala, jonka liikevaihto kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alkuun saakka, on elänyt
voimakkaassa murroksessa viimeisten viiden vuoden ajan (kuvio 3.10). Alan yritysten
strategiat ovat perusteellisesti muuttuneet ja alalla on toteutettu merkittäviä uudelleen-
järjestelyjä. Liikevaihto on kääntynyt laskuun. Osasta kansainvälisiä liiketoimintoja on
luovuttu.
Alan yritykset pyrkivät tarjoamaan palveluita, jotka tehostavat muiden toimialojen
tieto- ja viestintäliikennettä. Meneillään on ollut selkeä fokusoituminen perusliiketoi-
mintaan. Samaan aikaan monien toimialojen yritykset ovat ulkoistaneet tieto- ja vies-
tintäliikenteen toimintoja keskittyessään omaan ydinliiketoimintaansa. Tämä on luonut
uusia markkinoita.
Tämä on myös tulevaisuuden kehityssuunta. Tieto- ja viestintäliikenne tehostuu voi-
makkaasti ja laajakaistapalvelut parantuvat edelleen. Mobiilin viestiliikenteen, Internetin
ja sisältöpalveluiden merkitys kasvaa, mikä synnyttää uutta liiketoimintaa. Alan sisäinen
rakennemuutos jatkuu.
4Suomen ja suomalaisten
yritysten mahdollisuudet
4.1 ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna 63
4.2 Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät 73
4.3 Visio 2020 78
634 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
4Suomen ja suomalaisten
yritysten mahdollisuudet
Mitkä ovat suomalaisen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, tietotekniikan ja ohjelmistote-
ollisuuden kasvualat tällä vuosikymmenellä? Tähän etsitään vastauksia alkavassa luvussa.
Tarkastelu perustuu useisiin näkökulmiin:
kansainvälisiin arvioihin eri sovellusalojen kasvusta ˘
poliittiseen näkökulmaan – mihin kansainvälisesti panostetaan ˘
suomalaisten yritysten omiin arvioihin vahvuusalueista, joille kannattaisi tehdä ˘
riskisijoituksia.
Näiden pohjalta esitetään näkemys suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuuden kasvualoista.
Samalla pohditaan kriittisiä menestystekijöitä, joihin kasvu voi perustua ja esitetään
kasvuvisio vuoteen 2020.
4.1 ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna
Kaksisataa vuotta jatkunut teollisuuden valtakausi on päättymässä tietoyhteiskunnan
läpimurtoon, jota monet asiantuntijat kutsuvat vallankumoukseksi eivätkä enää evoluu-
tioksi. Tieto- ja viestintäekosysteemien kehitys vaikuttaa voimakkaasti eri aloihin ja luo
uutta liiketoimintaa. Lisäksi se parantaa tehokkuutta ja vähentää ihmisen toiminnan
ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Myös ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Mobiilitek-
nologia, laajakaista ja Internet ovat mahdollistaneet ajasta ja paikasta riippumattoman
yhteydenpidon ja totunnaisesta poikkeavan viestinnän, mikä on romuttanut esimerkiksi
vanhan median markkinoita. Internet on luonut kokonaan uuden alustan liiketoiminnalle
ja synnyttänyt sosiaalisia yhteisöjä, joiden rooli voimistuu.
64 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
Mitä kansainväliset tutkimukset, kannanotot sekä politiikkapaperit kertovat meneillään
olevasta muutoksesta? Näitä muutoksia on tarkasteltu kolmessa tärkeässä julkaisussa,
joita tässä kappaleessa esitellään tiivistetysti. Niissä on myös selkeästi kannanottoja siitä,
minkälaista politiikkaa muutoksen edistämiseksi pitää harjoittaa. ICT nähdään keskeisenä
keinona parantaa tuottavuutta, luoda uusia vaativia työpaikkoja ja liiketoimintaa sekä
ratkaista ympäristöongelmia. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä pidetään
tehokkaimpana työkaluna nostaa maailmantalous alhostaan takaisin kasvu-uralle. Tut-
kimuksista saadaan myös melko yhdenmukainen käsitys siitä, mitkä alat ovat kasvussa
seuraavan vuosikymmenen ja pidempääkin.
World Economic Forum – ICT:llä talouskasvuun
Vuoden 2009 World Economic Forum (WEF) painotti tieto- ja viestintäteknologian rat-
kaisevaa roolia maailmantalouden saattamisessa uuteen kasvuun. Oikein valjastettuna
digitaalivallankumous saavuttaa nekin, jotka ovat jääneet osattomiksi maatalouden ja
teollisuuden kehityksestä. Digitaalivallankumous on mahdollisuus uuteen kestävään
kasvuun.
WEF:n mukaan ICT vaikuttaa lähes kaikkiin aloihin innovatiivisilla, räätälöidyillä ja
tehokkailla ratkaisuilla. ICT-ekosysteemi on saanut myös yksittäiset kansalaiset ja heidän
muodostamansa yhteisöt eri maissa mukaan vaikuttamaan kehitykseen. ICT:n tutkimuksin
osoitetut tehokkuushyödyt ovat ilmeiset:
Yhdysvalloissa jokaista kiinteän tai mobiiliverkon laajakaistayhteyksiin investoitua ˘
dollaria kohti saadaan kymmenkertainen tuotto. (The Committee on Appropriations,
2009)
Euroopassa online-palvelujen 3 %:n vuotuinen kasvu synnyttää yhteensä miljoona ˘
uutta työpaikkaa ja saa aikaiseksi 850 miljardin euron talouskasvun vuosina 2006–2015.
(Fornefeld et al., 2008)
Aasian, Afrikan, Itä-Euroopan ja Latinalaisen Amerikan kehittyvien talouksien mobiilin ˘
laajakaistan penetraation nostaminen Länsi-Euroopan tasolle saisi aikaan 300–420
miljardin dollarin talouskasvun, millä luotaisiin 10–14 miljoonaa uutta työpaikkaa.
(Buttkereit et al., 2009
Investoinnit luovat pohjaa kehitykselle. Investoinnit ICT-infrastruktuuriin ovat erittäin
pääomaintensiivisiä. Tästä syystä investoinneille olisi luotava turvalliset puitteet riittävän
tuoton takaamiseksi. Muuten investointien riskit kasvavat, hinta nousee ja investointien
taso jää alhaiseksi.
654 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
Tuottavuusvaikutusten kannalta mobiilikommunikaatio, laajakaista ja Internet ovat kes-
keisiä. Tämä pätee niin nouseviin* ja kehittyviin talouksiin kuin kehittyneisiin maihin:
Nousevissa talouksissa ja kehittyvissä maissa Internetin yleistyminen 10 prosentilla ˘
lisää niiden vuotuista bruttokansantuotteen kasvua 1–2 prosentilla. (The Boston
Consulting Group, 2009)
Nousevissa talouksissa matkapuhelimien yleistyminen 10:llä sataa asukasta kohti ˘
lisää talouskasvua 0,59 %. (Fuss et al., 2005)
Kehittyneissä maissa 10 prosentin lisäys laajakaistayhteyksissä 100 asukasta kohti saa ˘
aikaan 1,2 prosentin nousun kansantuotteessa. (Zhen-Wei Qiang et al., 2009)
Yksistään Saksassa 36 miljardin euron investoinneilla laajakaistayhteyksien lisäämiseen ˘
ja tehon kasvattamiseen voitaisiin luoda 968 000 uutta työpaikkaa ja kasvattaa kan-
santuotetta 170 miljardilla eurolla vuodesta 2010 vuoteen 2020. Investoinnit lisäisivät
kansantuotteen kasvua 0,6 prosenttiyksiköllä vuodessa. (Katz et al., 2009)
On selvää, että pelkät investoinnit laajakaistaan ja matkapuhelinverkkoihin eivät riitä. Ne
ovat välineitä. Todellisen kasvun luo tapa, joilla niitä käytetään. Internet ja Web 2.0 ovat
katalysoineet liiketoiminnan kasvua. Ne ovat samalla ratkaisevasti muuttaneet perinnäi-
siä tapoja myydä tavaroita ja palveluita, tuottaa sisältöjä ja luoda lisäarvoa. Esimerkkejä
uudesta liiketoiminnasta ovat mm. älykäs sähköverkko ja pilvilaskenta.
World Economic Forumin mukaan ICT-sektori voisi useilla aloilla avata tuottavuuden
pullonkauloja ja luoda uusia mahdollisuuksia. Monet mainituista aloista liittyvät toimin-
toihin, joita nyt esimerkiksi Euroopassa hoitaa julkinen sektori. WEF:n lista lupaavimmista
ICT:n kasvualoista on seuraava:
Ekokestävyys: ICT voi ratkaisevasti auttaa vähähiilistä maailmantalouden kasvua. Viimeai-
kaisen tutkimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjen vähennys voisi olla jopa 7,8 gigatonnia
vuoteen 2020 mennessä, mikä supistaisi päästöt huomattavasti alle asetettujen rajojen
ja samalla aikaansaisi 600 miljardin euron säästöt.
Koulutus: ICT on mahdollistanut online-koulutuksen nopean kasvun. Esimerkiksi Uudessa
Seelannissa digitaalikirjastoprojekti on luonut avoimen, monikielisen ohjelmiston aut-
tamaan yliopistoja, kirjastoja ja julkisen palvelun laitoksia eri puolilla maailmaa raken-
tamaan digitaalisia kirjastoja.
* Nousevilla talouksilla tarkoitetaan kehityksessä kokonaan uudelle uralle päässeitä maita, kuten Itä-Euroopan siirtymätaloudet tai Kiina, jotka ovat saaneet aikaan kokonaan uuden harppauksen talouskehityksessään.
66 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
E-hallinto: Yhä useammat julkisen vallan palvelut yrityksille ja kansalaisille tarjotaan
Internetissä online-palveluina. Julkinen sektori tarjoaa samalla kanavan ja alustan tek-
nologian kehittämiselle ja uusien yksityisten palvelujen tarjoamiselle.
Rahoitus: Mobiiliraha on nopeasti nousemassa tärkeäksi maksuvälineeksi. Se tarjoaa
esimerkiksi niille miljardille ihmiselle, joilla on käytettävissään matkapuhelin mutta ei
pankkipalveluita, mahdollisuuden maksaa ja ottaa vastaan maksuja elektronisesti.
Terveydenhuolto: E-terveys tarjoaa uuden innovatiivisen kanavan terveydenhuoltoon ja
alentaa sen kustannuksia. WEF ottaa esimerkiksi Ruandan, jossa matkapuhelinverkkoa
käytetään terveystietojen keräämiseen ja lääkepuutteiden poistamiseen. Tällä on mer-
kittävästi tehostettu epidemioiden hoitoa.
Liiketoiminnan mahdollistamisessa politiikalla on olennainen tehtävä. Infrastruktuuri-
investoinnit ovat niin suuria, että tarvitaan stabiileja olosuhteita investoinneille sekä
valtioiden ja suuryritysten yhteistyötä. Niitä hyödyntävissä palveluissa on tarjottava
mahdollisuudet reiluun kilpailuun, jossa mahdollisuuksia on pienillä ja keskisuurillakin
yrityksillä. ICT-investoinnit lisäävät investointeja fyysiseen infrastruktuuriin kuten älyk-
käisiin tie- ja sähköverkkoihin, vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin ja koulutukseen.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu vuoteen 2020 mennessä
Euroopan unionin kilpailukyvyn edistämiseen pyrkivässä Lissabonin prosessissa tun-
nistettiin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tärkeä merkitys kasvun moottorina. Tältä
pohjalta käynnistettiin laaja Electra-projekti, jonka tulokset julkistettiin vuonna 2007.
Electrassa sähkö- ja elektroniikkateollisuuden edustajat, standardointijärjestö CENELECin,
Euroopan komission ja Euroopan metallityöläisten liiton asiantuntijat tutkivat sähkö- ja
elektroniikkateollisuuden kasvumahdollisuuksia*. Arviot tehtiin ennen lamaa, mutta niitä
voidaan hyvin käyttää suuntaa antavina ottaen huomioon laman jälkeinen korjausprosessi
ja tarkastelun horisontti vuoteen 2020.
Electra-projekti kattoi laajan tuotealueen, jossa on sähkö- ja elektroniikkateollisuuden
laitteita (electric and electronics) ja järjestelmiä. Nämä muodostavat tuotannon arvolla
mitattuna maailman suurimman tuotealueen, noin 1 500 miljardia euroa. Tuotteiden
arvosta varovaisesti arvioituna noin 25 % on erilaisia palveluita ja ohjelmistoja. Noin
90 % tuotannon arvosta tulee neljältä alueelta: Kiinasta 30 %, EU:sta 21 %, USA:sta 19 %
* Ks. yksityiskohtaisemmin Electra-projektin raportti ”Twenty Solutios for Growth and Investment to 2020 and beyond” ja sen neljä liiteraporttia web-osoitteesta http://ec.europa.eu/enterprise.
674 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
ja Japanista 19 %. Nämä alat ovat myös maailman suurin työllistäjä. Yhdysvalloissa ja
Euroopassa osuus työllisyydestä on 8 %, Kiinassa ja Japanissa 12 %.
Euroopan vahvuusalue ovat automaatio- ja energiateknologia. USA:n, Japanin ja Kiinan
vahvuudet ovat elektroniikan komponenteissa. Kiina ja Japani ovat selvästi tuottajien
asemassa, kun taas USA ja Eurooppa ovat asiakkaita. Jalostusarvon tuottajana, mitattuna
jalostusarvona työllistettyä kohti, Euroopalla on runsaasti kirittävää päästäkseen USA:n
ja Japanin tasolle.
Electra-projektin arvio oli, että eurooppalaisen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden
kasvu voidaan nostaa huomattavasti suuremmaksi kuin traditionaalinen neljän prosen-
tin vuosikasvu. Tavoitteena on saada kasvu lähemmäksi alan maailmanlaajuista kasvua.
Keinoina tässä on keskittyminen suuriin ja nopeasti kasvaviin asiakasmarkkinoihin, ja
niiden kasvun kiihdyttäminen.
Saksan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liitto ZVEI teki Electran kasvuennusteet
vuodesta 2005 vuoteen 2020 (kuvio 4.1). Ennusteet kattavat viennin EU:sta. Ennusteen
mukaan automaation valmistus säilyttäisi johtoasemansa kasvattaen vientiään 84 mil-
jardiin euroon. Kasvu olisi kuitenkin vain noin 2,5 prosenttia vuodessa, mitä se on ollut
Johtavat asiakasalat
Vienti EU:n ulko puolelle
vuonna 2005 Mrd. euroa
Vuotuinen kasvu %2
Energia1 22 3
Automaatio 58 2,5
* Sähkökäytöt (mm. taajuusmuuttajat) 14 3
* Teollisuuden ohjausjärjestelmät ja sen laitteet 19 3
* Instrumentointi ja prosessiautomaatio 25 2
Kuljetukset n.a. n.a.
Terveydenhuolto 13 7
Turvallisuus 14 3 4
digitaalinen radio, TV, HdTV (teräväpiirto-TV) 25 3 6
yhteensä 132
1 Infrastruktuuri ja teollisuus2 EU27-maiden markkinoiden keskimääräinen kasvu vuodesta 1997 vuoteen 2005.3 Arvio
Taulukko 4.1 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti EU:sta vuonna 2005 ja eri sektoreiden kasvuindikaattoreita
Lähde: ZVEI – German Electrical and Electronic Manufacturers’ Association.
68 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
viime vuosina (ks. taulukko 4.1). Nopeinta kasvu olisi terveydenhuollon teknologiassa,
jossa 8,2 prosentin vuosikasvulla saavutettaisiin 36 miljardin euron vienti. Suhteellisen
nopeasti kasvaisi digitaalinen radio ja televisio sekä teräväpiirtotelevisio, noin 6,3 %:n
vuosivauhdilla 60 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Energiateknologian vienti
olisi 34 miljardia euroa, vuosikasvun ollessa vajaat 3,3 prosenttia. Turvallisuuteen liittyvä
teknologian vienti kasvaisi vajaan 4,2 prosentin vuosivauhtia 24 miljardiin euroon vuoteen
2020 mennessä.
Ennusteisiin on luonnollisesti suhtauduttava varauksella. Teknologia ja kulutustot-
tumukset voivat radikaalisti muuttua eri tuoteryhmien sisällä. Esimerkiksi Internetin
asema jakelukanavana kasvaa, koska sen avulla kuluttajat voivat hakea juuri haluamaansa
sisältöä. Lisäksi matkapuhelimen ominaisuuksien kehittyminen tekee siitä varteenotetta-
van välineen Internetin käyttäjille. Nämä muutokset syövät perinteisen massaviestinnän
sekä digitaalisen radion ja teräväpiirtotelevision markkinoita. Juuri tällaisiin taitekohtiin
ja uusiin mahdollisuuksiin Suomen kaltaisen pienen maan kannattaa panostaa.
Kuvio 4.1 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden EU-viennin kasvu asiakasaloittain vuosina 2005–2020
Lähde: Electra, 2007
���
Mrd. euroa
��
Automaatio
Digiradio ja HDTV
TerveydenhoitoEnergia
Turvallisuus
��
��
��
�
���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ����������������
694 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
Energiantuotanto, -jakelu ja -käyttö sekä energiansäästö ja näiden ympäristövaiku-
tusten minimointi nostettiin Electrassa erityistarkasteluun, koska sen avulla sähkö- ja
elektroniikkateollisuus voisi päästä kokonaan uudelle kasvu-uralle. Suomella on laajalla
rintamalla tätä teknologiaa. Energiasektorilla kasvumahdollisuudet EU:ssa tulevat etu-
päässä energiansäästöstä ja siirtymisestä uusiutuvan energian käyttöön, millä EU haluaa
pienentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen
pääsemiseksi energiatehokkuutta kasvatetaan 20 %:lla ja uusiutuvan energian käyttöä
lisätään 20 %:lla. Taulukkoon 4.2 on tiivistetysti kerätty energian käytön ja tuotannon
sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle luomia kehitysmahdollisuuksia.
Käyttö: osuus primäärienergian- käytöstä EU25:ssä Suurimmat ongelmat Tehokkaita ratkaisuja
Jakeluhäviöt: 33 % Pullonkaulat sähköverkoissa. Sähkömark-kinat eivät toimi ja tarvitaan yli kapasiteettia. Pientuottajien ongelmana sähkön syöttö verkkoon.
Verkkojen yhdistäminen ja pullonkaulojen poistaminen, korkeajännitteiset pitkänmatkan siirtolinjat, älykkäät sähköverkot.
Kotitaloudet: 16 % Sähköä käyttävät kotitalouslaitteet lisääntyvät, yli 50 % energiankäytöstä sähköä.
Energiatehokkaammat laitteet, kotien liittäminen älykkäisiin sähköverkkoihin.
Teollisuus 17 % Sähkömoottorit käyttävät 70 % teollisuuden sähköstä, 88 %:ssa moottoreista ei ole käyttöä ohjaavia taajuusmuuttajia.Lämmön talteenotto retuperällä.
Taajuusmuuttajilla saadaan säästettyä 50 % vajaatehoisesta sähkönkäytöstä. Hyödyn-netään hukkalämpö rinnakkaisissa teollisuus-prosesseissa esim. kuivatukseen tai läheisten tilojen lämmitykseen. Kuumasta teollisuushöy-rystä voi myös tehdä sähköä.
Liikenne, 19 % Liikenneverkkojen suunnittelemattomuus ja puutteet rajat ylittävässä infrassa. Kuljetusten suunnittelemattomuus (esim. tyhjien konttien ristikkäiskuljetukset, joukkoliikenteen ja useita kuljetusmuotoja sisältävän intermodaalilii-kenteen kehittymättömyys). Tuhlaileva energi-ankäyttö. Päästöt.
Verkkojen kokonaisvaltainen, ylikansallinen suunnittelu. Liikenteen optimointijärjestelmien käyttöönotto. Energiatehokkaampi teknologia: led-valot, optimoidut katuvalaistusjärjes-telmät, tietelematiikka. Hybridi- ja täyssähkö-autot ja uusiutuvan energian käyttö.
Energiantuotanto Voimalaitoskanta uusiutuu hitaasti, vanhoihin ei voi tehdä ratkaisevia parannuksia. Hyötysuhde on usein vain 33 % sähkön ja lämmön erillistuotannossa.Suuret hiilidioksidipäästöt.
Uusinvestoinnit tehtävä ekologisiin (uusiutuva energia) ja tehokkaisiin laitoksiin.Sähkön, lämmön ja kaukokylmän yhteistuotan-nolla yli 50 %:n hyötysuhteisiin. Hiilen talteen-ottolaitosten rakentaminen.
Taulukko 4.2 Energiansäästön ja päästöjen minimoinnin mahdollisuudet ICT:lle
Lähde: Electra 2007 ja ETLA.
Energiantuotanto on yhtä suuri kuin energian kokonaiskäyttö ja jakeluhäviöt. Energiankäyttö ja jakelu häiriöt eivät summaudu 100 %:iin. Eron, 15 %, selittävät palvelut, alkutuotanto ja muu energiankäyttö.
70 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
Muiksi eurooppalaisiksi tulevaisuuden teknologian aloiksi ja näyteikkunoiksi muulle
maailmalle Electran asiantuntijat esittävät mm. seuraavia:
Yleiseurooppalaiset verkostot, kuljetusinfrastruktuuri, telematiikka: Tavaroiden kuljetus
ja ihmisten liikkuminen lisääntyy edelleen Euroopassa. Kaupungistuminen monimut-
kaistaa liikkumisen ja kuljetusten haasteita. Kasvava globalisaatio vaatii tehokkuutta.
Turvallisuus edellyttää älykkäitä teitä ja ratoja sekä kulunvalvontaa meriväylillä* ja älyk-
käitä järjestelmiä ohjaamaan liikennettä turvalliseksi. Autojen välinen kommunikointi,
autojen ja liikennejärjestelmän kommunikointi, satelliittinavigointijärjestelmät, juna- ja
laivaliikenteen ohjausjärjestelmät yleistyvät. Logistiikan tehoa parannetaan tavaroiden
reaaliaikaisella seurannalla.
E-terveydenhuollon infrastruktuuri ja nanodiagnostiikka: Terveydenhoidon budjet-
tirajoitteet ja kasvavat kustannukset johtavat sairaalahoidon osittaiseen alasajoon ja
kotihoidon kasvuun. Samalla yksityiset investoivat terveydenhoidon infrastruktuuriin,
jossa e-terveydenhoito yhdistää ICT:n uuteen lääketieteeseen. Nanodiagnostiikka puo-
lestaan porautuu syvälle ihmisten geneettisiin ja aineenvaihdunnallisiin eroihin. Näin
diagnostiikkaa, lääkitystä ja hoitoja pystytään tehostamaan.
Turvallisuus: Terrorismi, laiton maahanmuutto ja monet muut uhkat luovat kysyntää
turvallisuuspalveluille. Kriittistä infrastruktuuria (verkkoja, tärkeitä rakennuksia, liikenteen
solmukohtia) on turvattava, rakennusten on oltava turvallisia eri tilanteissa. Yksityisyy-
den suojan on säilyttävä verkossa samalla, kun valtiot haluavat seurata viestiliikennettä.
Erityisesti kehitystä tapahtuu neljällä alueella: kansalaisen turvallisuudessa, infran ja
palvelulaitosten (sähkö, kaasu, vesi, teleliikenne) toiminnan suojelussa, rajojen suojelussa
sekä kriisiolojen turvatoimissa.
Älykkäät rakennukset: Monet seikat, kuten yksinasuminen, työnteko kotona, hoivan tarve
kotona, turvallisuus, mukavuus sekä energiasäästö- ja ympäristöystävällisyys vaativat lisää
älykkyyttä rakennuksiin. Ratkaisuja ovat mm. lukitus- ja hälytysjärjestelmät, tehokkaammat
tietoliikenneyhteydet sekä lämmityksen, valaistuksen ja työtilojen etäkontrolli. Nouseva
energian hinta pakottaa erilaisiin integroituihin energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Laajem-
min katsottuna asumisen ja työpaikkojen on sijoittauduttava mielekkäästi ja erilaisten
järjestelmien (liikenne, jätehuolto jne.) on oltava tehokkaita ja vähäpäästöisiä.
* Tästä esimerkkinä on laivojen kulunvalvonta Itämerellä Helcomin sopimuksen puitteissa.
714 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
Parempi tuottavuus ja tehokkuus tuotannossa: Kasvava tarve tietojenkäsittelyyn ja
tuotantoprosessien kompleksisuus, tuottavuushyödyt ja kustannussäästöt pakottavat
lisäämään automaatiota. Automaatiota on autoissa, kemianteollisuuden prosessissa,
koneissa. Tulevaisuudessa on hallittava hajautettuja tuotantokoneistoja ympäri maailmaa.
Internet-pohjaiset järjestelmät ja radiotaajuuksiin perustuva tunnistaminen, paikannus
ja seuranta lisääntyvät jatkuvasti.
Uudet räätälöidyt laadukkaammat sisällöt: Tietoyhteiskunnan kehitys luo kysyntää
uusille laajemmille sisällöille, interaktiiviselle tiedonvälitykselle sekä joustavammille ja
laadukkaammille käyttöliittymille. Eri aloilla, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa
ja julkisissa palveluissa, sisällöt on digitalisoitava, jotta ne olisivat paremmin hyödynnet-
Kuvio 4.2 Maailman matkapuhelinmyynti ja Nokian myynnin kehitys (milj. kpl)
Lähteet: Gartner, Nokia Oyj ja Martti Häikiö (2009). Vuoden 2010 luvut perustuvat arvioihin.
199419931992 1995 1996 1997 1998 1999
���
����
���� ���%
Markkinoiden kasvuprosentti, oikeanpuoleinen asteikko
Nokian myynti, miljoonaa kpl, vasen asteikko
Maailmanmarkkinat, miljoonaa kpl, vasen asteikko
Miljoonaa kpl
��%
��%
��%
��%
�%
–��%�
���� ���� ����e��������������������������������
72 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
tävissä. EU:n laajuinen digitaalinen infrastruktuuri (radio, TV, televiestintä) ja standardointi
mahdollistavat kasvavat virtuaaliset palvelut, jotka lisäävät taatusti kilpailua.
Matkapuhelinmarkkinat eivät sisältyneet Electran tekemiin tilastollisiin ennusteisiin.
Kuvioon 4.2 on kerätty tietoja matkapuhelimien maailmanmarkkinoiden kappalemää-
räisestä myynnistä sekä Nokian globaalista matkapuhelinmyynnistä. Myynnin kasvu on
saavuttanut noin 1 200 miljoonan kappaleen rajan eli joka kuudes maapallon asukas ostaa
uuden matkapuhelimen vuosittain. Markkinoiden kasvu on kehittyvissä maissa, joissa
Kiinan myyntiosuus on merkittävä. Samalla kokonaismarkkinat osoittavat saturoitumista.
Silti markkinatutkimusyhtiö Gartner ennakoi vuodelle 2010 11–13 %:n kasvua ja Nokia
10 %:n kasvua. Myynnin arvoon vaikuttaa kaksi vastakkaista tendenssiä. Yksinkertaisim-
missa puhelimissa hintaeroosio syö myyntituloja. Nopeasti kasvava älypuhelinmyynti
taas vaikuttaa keskihintaa korottavasti.
EU tavoittelee vihreää tietoyhteiskuntaa
Ruotsin ollessa EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2009 loppupuoliskolla sen johdolla valmis-
teltiin politiikkaohjelma Euroopan tietoyhteiskuntakehitykselle vuoteen 2015. Asiakirja sai
nimekseen A Green Knowledge Society, koska siinä painotetaan ICT:n roolia kestävämmän,
vähemmän ympäristöä rasittavan kehityksen aikaansaamisessa.
Politiikkaohjelmassa hahmotellaan kymmenen politiikka-aluetta, joilla myönteistä kehi-
tystä voimistetaan:
Tietotalous on veturi, jonka avulla vaurautta voidaan kasvattaa tulevaisuudessa.1.
Tietoyhteiskunnan on tarjottava osallistumisen mahdollisuus kaikille, mikä tekee 2.
siitä demokraattisen.
Vihreän ICT:n avulla on tuettava ekotehokasta talouskehitystä.3.
Uuden sukupolven infrastruktuurin rakentaminen vaatii investointien ja kilpailun 4.
tasapainoa.
On investoitava myös pehmeään infrastruktuuriin, sosiaaliseen pääomaan kuten 5.
koulutukseen.
Pienet ja keskisuuret yritykset on saatava mukaan ICT:n kehitykseen, hyötymään siitä 6.
ja hyödyntämään sitä.
Tiedon yhteismarkkina mahdollistaa koheesion ja kasvun.7.
E-hallinto ja sen palvelut on uudistettava.8.
Luottamus verkkopalveluihin ja digitaaliseen maailmaan on ensiarvoisen tärkeää.9.
EU:n on pyrittävä selvään johtajuuteen, mikä on otettava sen politiikkaprosesseissa 10.
huomioon.
734 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
Tässä yhteydessä tarkastellaan vain kahta tärkeää politiikkasuositusta:
EU:hun on saatava aikaan tiedon yhteismarkkinat (single information market) tava-
roiden, palvelujen ja pääoman markkinoiden tapaan. Tämä tekisi EU:sta yrityksille yhte-
näisen markkina-alueen, mikä alentaisi järjestelmien kehityskuluja ja uusien palveluiden
tuomista markkinoille. EU voisi näin saavuttaa samanlaisia mittakaavaetuja, joita USA:n
markkinoilla ja siellä toimivilla yrityksillä on käytössään. Kansalliset markkinat, varsinkin
kun niiden standardit ja käytännöt ovat poikkeavia, ovat liian pieniä ja sopimattomia refe-
renssejä maailmanmarkkinoille. Tiedon yhteismarkkinat mahdollistaisivat myös laajan
tiedon jalostustoiminnan, uuden voimakkaan lenkin yritystoiminnan ja yhteiskuntien
elinkeinotoiminnan ”ravintoketjussa”. Googlen tapaisia yrityksiä voi pitää tämän uuden
jalostustavan – metatiedon keruun ja analysoinnin – edustajina.
Toinen tärkeä politiikkasuositus on täydellinen asennemuutos siinä, mitä julkisten
palveluiden tulee olla. Perinteisestä näkökulmasta nähdään tärkeänä julkisten palvelujen
tuottavuus. Kansalainen on veronmaksaja ja verovaroilla on tarjottava enemmän palveluita
vähemmällä. Tätä on laajennettava tehokkuuden suuntaan, jolloin julkisen edun ja yleisten
tarpeiden ohella otetaan huomioon yksityinen kysyntä. Julkinen palveluverkko voi olla
avoin alusta, jossa pienetkin yritykset voivat tuottaa erilaisia palveluita niitä tarvitseville.
Kansalaisen kannalta tieto- ja viestintätekniikka voi toimia myös monipuolisena vaiku-
tuskanavana, jossa yksilöitä arvostetaan tasavertaisina partnereina, päätösten suunnitte-
lijoina ja päätöksentekijöinä. Hallinnon on oltava avointa, monisuuntaista, mutta samalla
läpinäkyvää ja demokraattista – tasapainossa yksityisten intressien kanssa. Tässä näkyy
edessä oleva e-hallinnon syvällinen muutosprosessi, mikä kertoo paljon myös teknisistä
ja sosiaalisista vaatimuksista tulevaisuuden ICT:lle.
4.2 Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät
Syyskuussa 2009 kokoontui Hanasaareen Teknologiateollisuuden seminaariin noin 60
sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, ohjelmistoteollisuuden ja muiden alojen asiantunti-
jaa. Tavoitteeksi massiiviselle työpajalle asetettiin löytää ne liiketoiminnan alueet, joissa
suomalaisella tieto- ja viestintäteknologialla olisi erityisesti mahdollisuuksia. Lisäksi
mietittiin kriittisiä menestystekijöitä (kuvio 4.3).
Työpajaa pohjusti konsulttiyritys Accenturen globaalin strategiajohtajan Mark Spelma-
nin esitelmä, jossa hän esitti kehitykselle vuoteen 2020 ulottuvat globaalit muutosajurit.
Kehitykselle antavat suuntaa väestömuutokset – väestön vanheneminen ja keskiluokan
kasvu, tarpeet säästää kallistuvaa energiaa ja vähentää ympäristöpäästöjä, eri toimin-
tojen globalisoituminen ja verkostoituminen maailmanlaajuisesti Internetin kautta
74 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
sekä tieteen ja teknologian kehitys, jotka luovat uusia mahdollisuuksia myös tieto- ja
viestintätekniikalle. Monet globaaleista muutostrendeistä ovat pysyviä ja niiden varaan
voidaan rakentaa kestävää liiketoimintaa. Toisaalta epävarmuus on lisääntynyt; tuo-
reessa muistissa olivat maailmanlaajuinen lama, sikainfluenssa ja käynnissä oleva sota
terrorismia vastaan. Tulevaisuutta koskeva epävarmuus sinänsä on pysyvää, ja myös sen
varaan voidaan rakentaa liiketoimintaa, esimerkiksi erilaisia turvajärjestelmiä. Globaaleja
muutosajureita käsiteltiin laajasti luvussa 2.
Työpajassa hahmotettiin yhteisesti ainakin seuraavat alueet, joilla suomalaisella ICT:llä
on tulevaisuudessa mahdollisuuksia.
Vanheneva väestö lisää kysyntää ratkaisuihin, joilla itsenäistä suoriutumista voidaan ˘
tukea. Osittain kyse on terveydenhoidon ja terveyden seurannan ulottamisesta
ihmisten jokapäiväiseen arkeen. ICT on keskeinen osa tätä, mutta itsenäinen suoriu-
tuminen vaatii myös ratkaisuja muilta aloilta, kuten rakentamisesta ja älykkäästä
talotekniikasta.
Älykkäät säästävät järjestelmät nousivat vahvasti esiin. Keskusteluissa tuotiin esiin ˘
se, että Suomi on käytännön ratkaisuissa eturintamassa esimerkiksi rakennusten
mallintamisessa, koneiden tieto- ja viestintäteknisissä ratkaisuissa sekä kokonaisten
Kuvio 4.3 Globaaleista muutosajureista menestysaloihin ja kriittisiin menestystekijöihin
Globaalitmuutosajurit
• Väestönvanheneminen
• Energiankallistuminen jaympäristönsuojelu
• Keskiluokan kasvu/elämän helppous javirtuaalisuus
• Globalisaatio/ verkottuminen jakustannuspaineet
• Teknologian ja tieteen kehitys
• Epävarmuus jaturvallisuuden tarve
Suomalaistenyritysten
mahdollisuudet
• Vanhenevan väestönpalvelut
• Älykkäät, säästävätjärjestelmät
• Pilvipalvelut sekäsovellus- ja data-alustojen palvelut
• Mobiilit äly- javirtuaalipalvelut,mobiili-Internet
• Älykkäät koneet jatuotanto-prosessit
• Tulevaisuuden infraja palvelut, kriittisetjärjestelmät
Älyä eritoimialoille
• e-Terveys, e-Koulutusja e-Hallinto
• e-Rakentaminen ja -ympäristö
• Älykkäät koneet jatuotantojärjestelmät
• Älykkäät energia-järjestelmät
• Mobiilisuudensovellutukset jamobiili-Internet
• Ohjelmistot jasisällöt
Kriittisetmenestystekijät
• Asiakastarpeidenymmärtäminen,yhteiskehitys
• Koulutus ja T&K
• Mobiilisuus,virtuaalisuus,elinkaaridata
• Public – privateyhteistyö (pilotit,esteet pois)
• Digitalisointi ja EU:ndigitaalisetyhteismarkkinat
• Toimialarajat ylittävätinnovaatiot
• ICT-yhteisöjen javerkkojenhyödyntäminen
754 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
järjestelmien pitkälle viedyssä automaatiossa. Esimerkiksi rakennusten mallintami-
sessa akateeminen tutkimus on Yhdysvalloissa vilkasta ja seminaarit keräävät väkeä
samaan aikaan kun Suomessa järjestelmiä käytetään.
Energiahuollossa Suomessa on käytössä käytännön pakosta energiatehokkaita ratkai- ˘
suja, joita muualla suositellaan otettavaksi käyttöön, esimerkiksi sähkön ja lämmön
yhteistuotanto ja bioenergian käyttö. Sähkömittareiden uusiminen älykkäillä sähkö-
mittareilla on tärkeä askel kohti älykästä sähköverkkoa samoin kuin autojen lämmittä-
miseen tarkoitettujen sähköpisteiden muuntaminen älykkäiksi akkujen latauspisteiksi
siirryttäessä sähköautoihin. Nämä ovat ICT-intensiivisiä järjestelmiä.
Mobiilisuutta on hyödynnetty matkapuhelinteollisuudessa. Matkapuhelin oli mullis- ˘
tava keksintö, mutta nyt pitäisi siirtyä seuraavaan kehitysvaiheeseen. Mobiilisuutta
esimerkiksi paikantamiseen yhdistettynä pitää käyttää laajasti. Lupaava kasvualue
on mobiili-Internet ja erilaisiin esineisiin sijoitettavat viestintäratkaisut (Internet of
Things), jotka hyödyntävät mobiilisuutta. Kumuloitunutta osaamista pitäisi kehittää
laajasti. Antureilla, paikantimilla ja painetulla elektroniikalla on tulevaisuudessa
kysyntää.
Tieto- ja viestintätekniikan käytön kannalta tietojen digitointi on tärkeä edistysaskel. ˘
Esimerkiksi yliopistojen opetussisältöjen digitalisointi avaisi tietä virtuaalisille ope-
tusympäristöille ja e-koulutukselle.
Hanasaaren työpaja keskusteli myös kriittisistä menestystekijöistä, joiksi muotoutuivat
seuraavat:
Asiakastarpeiden syvällisen ymmärtämisen on oltava toiminnan lähtökohta. Järjes- ˘
telmien käyttöliittymissä on pyrittävä helppouteen, lähes huomaamattomuuteen.
Asiakkaat on myös sidottava tiiviisti yhteiseen tuotekehitykseen.
Mobiilisuus on vahva trendi, joka määrittelee kehitystä eri sovelluksissa, kuten ˘
mobiili-Internet, paikkatiedon hyväksi käyttäminen, mainonta ja viihdesovelluk-
set, esim. musiikki ja e-kirja. Matkapuhelin viestintävälineenä monipuolistuu ja
sen merkitys kasvaa. Uudet sisältöalueet tuovat uusia kilpailijoita perinteisille
matkapuhelinyhtiöille.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö voi olla Suomen kilpailuvaltti. Samalla kun ˘
julkinen valta uusii terveydenhuollon ja hallinnon tietojärjestelmiään, se voi tarjota
yrityksille mahdollisuuden kasvattaa kilpailukykyään. On järjestettävä innovatiivisia
kilpailuja, tarjottava pilottihankkeita ja ylipäätään pyrittävä siihen, että Suomesta tulee
hyvä kehitysympäristö ICT-klusterin yrityksille. Riittävän rahoituksen turvaaminen
koulutukseen ja t & k -toimintaan on välttämättömyystekijä.
76 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
Digitaalisuus on kriittinen menestystekijä. Tiedon digitointi eri aloilla, esimerkiksi ˘
koulutuksessa antaa mahdollisuuksia tehostaa radikaalisti toimintaa ja kehittää oppi-
misympäristöjä. EU:n tasolla on tavoitteeksi otettava digitaaliset yhteismarkkinat.
Suomalaisen teollisuuden vahvuus on erilaiseen tuotantotekniikkaan sulautettu tieto- ˘
ja viestintätekniikka. Eri alat voisivat oppia paljon toisiltaan sovelluksissa ja kehittää
toimialarajat ylittäviä innovaatioita.
Ohjelmistoliiketoiminnassa ja erilaisissa sisältöpalveluissa on hyödynnettävä erilaiset ˘
ICT-yhteisöt ja sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet. Ne ovat hyvä tiedon
lähde ja tiedonvälityskanava, jopa kauppapaikka traditionaalisillekin toimialoille,
kuten kaupalle.
Tammikuun 2010 tieto- ja viestintätekniikan teemapäivään mennessä vahvistui käsitys
Suomen ICT:n tulevaisuuden kasvualoista, jotka esiteltiin teemapäivässä. Kasvualat mää-
räytyvät siitä, i) mitä vahvuuksia meillä on nyt, ii) mitkä nähdään kasvualueina toimin-
taympäristössämme yhdentyvässä EU:ssa ja laajemmin globaalisti ja iii) millä uusilla
suhteellisen kapeilla aloilla voisimme saavuttaa maailmanmarkkinajohtajuuden.
Suomen vahvuusalueet ICT:ssä ovat:
Mobiiliteknologian kasvava kyky käsitellä tietoa, monipuolistuva viestinvälityskyky 1.
ja sen sovellukset eri sisältötuotannon aloille ja muille toimialoille. Kehittyvissä
maissa Internet tulee olemaan langaton, koska kalliisiin kiinteisiin verkkoihin ei ole
varaa investoida.
Systeemien hallinta, prosessiautomaatio ja älykkäät koneet vahvoilla toimialoillamme 2.
ja niiden soveltaminen myös uusille aloille, mikä vahvistaa kyseisten alojen mahdol-
lisuuksia saavuttaa kilpailukykyä. Koneiden keskinäinen kommunikaatio, koneiden
ja prosessien sekä tuotannonohjausjärjestelmien kommunikaatio sekä koneen ja
ihmisen välinen kommunikaatio ovat keskeisiä yhteisiä kehityskohteita.
Älykkäät rakennukset ja asuminen; rakennuksissa kehityskohteena on elinkaarikus-3.
tannusten sisäistäminen ja tuottavuuden parantaminen sekä rakennusprosessissa
älykäs mallintaminen. Älyasumisessa on otettava kaikki hyöty irti siitä, että asunto
voi olla myös työpaikka tai hoivakoti.
Energia- ja ympäristöosaaminen: Monet tekniset ja organisatoriset ratkaisut energia- ja 4.
ympäristötehokkuuden parantamiseksi, joita EU:ssa ja kehittyneissä maissa suunni-
tellaan otettavaksi käyttöön, ovat jo meillä käytössä, mikä antaa hyvän alustan ICT-
sovellusten vientiin. Tärkeä kehityskohde ovat älykkäät sähköverkot, niiden laitteet
ja ohjelmistot.
774 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
EU:n kehityskohteet ja niiden mukana kehittyminen
E-terveydenhoito kehittyy, jos ei muuten niin kustannuskriisin kautta. EU:n tasolla on 5.
määritelty kehitykselle koordinoituja tavoitteita. Suomessa on yhtenäistettävä palvelu-
järjestelmä ja palveluketjut (pois 400 kunnan järjestelmästä), saatava tieto kulkemaan
yhtenäistetyillä rajapinoilla ja varustettava järjestelmä potilastieto- ja terveystaltio-
ohjelmistoilla. Yhteistä suuntaa on haettava jatkuvasti EU:n parhaista käytännöistä,
joilla on mahdollisuus tulla laajaan käyttöön.
E-hallinto: Julkisessa hallinnossa järjestelmiä pyritään yhtenäistämään. Keskeisiä 6.
kehityskohteita ovat kansalaisportaalit, tietojen digitalisointi sekä viestinnän kom-
munikoivuuden parantaminen ja monipuolisuuden lisääminen. Järjestelmästä muo-
dostuu massiivinen, lopulta ehkä Euroopan laajuinen alusta uusille palveluille, joita
yksityiset yhä enemmän tarjoavat. Koulutus on tärkeä osa-alue, johon keskittyminen
olisi samalla investointi kansakunnan yleiseen kilpailukykyyn – Pisa-menestyksen
jatkeeksi olisi luotava tehokas e-koulutus.
Mahdollisia kansallisen riskinoton alueita kapeilla erityissektoreilla
Anturiteknologia: Antureiden merkitys kasvaa jatkuvasti eri sovelluksissa. Mobiilisuus 7.
alentaa anturoinnin kustannuksia, koska johdotuksia ei tarvita. Mobiilisuus tekee
käytöstä kätevää ja lisää antureiden käyttökohteita. Suomella on tällä alueella erityis-
osaamista. Biosignaalien käsittely tuottaa paljon uutta liiketoimintaa. Antureista on
mahdollista kehittää Suomen Intel.
Sähkökulkuneuvoteknologia: Sähkö-, elektroniikka- ja ohjelmistosovellukset sekä suun-8.
nittelu- ja valmistuspalvelut (ks. erityistarkastelu sähkökulkuneuvoklusterista).
Itsenäisen suoriutumisen hoivateknologia, jossa yhdistyy rakennusten äly, sosiaali-9.
palvelut ja terveydenhoito, mobiiliteknologia, paikkatieto, muistojen digitalisointi
yms.
Nanoterveydenhoito, jossa yhdistyvät geeni-, solu- ja molekyylitasolle viety diag-10.
nostiikkapalvelu ja sen laitteet sekä reagenssit, äärimmäiseen tarkkuuteen viety
lääkemääritys ja hoito.
Sisältötuotanto ja e-palvelut: Näissä kyse on uusien globaalien sovellusten kehittä-11.
misestä Skypen tapaan*. Näistä ainakin muutama pitäisi pitää kansallisessa omis-
tuksessa. Tärkeitä tekijöitä ovat sosiaalisten yhteisöjen käyttäytyminen, alkuvaiheen
* Skypen kehittivät virolaiset ohjelmistokehittäjät Ahti Heinla, Priit Sasesalu ja Jaan Tallinn. Skype Groupin perus-tivat ruotsalaissyntyinen yrittäjä Niklas Zennerstrom ja taskalainen Janus Friis vuonna 2003. yhtiön pääkont-tori on Luxemburgissa. Vuonna 2005 Skype siirtyi eBay:n omistukseen.
78 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET
kehitysrahoitus, yritysten voimien yhdistäminen ja pääomarahoitus. Suomalaisia
menestystarinoita ovat nuorille tarkoitettu sosiaalinen yhteisö Habbo ja muslimeille
suunnattu sivusto Muxlim.
4.3 Visio 2020
FuturICT:n ohjausryhmän asiantuntijoilla täydennetyssä työpajassa keskusteltiin Suomen
ICT-klusterin visiosta alkavalle vuosikymmenelle*. Visio on esitetty seuraavassa. Kahdessa
tämän jälkeen olevassa luvussa on pureuduttu yksityiskohtaisemmin ICT:n ja muutamien
valittujen sovellusalojen sulautettuun tieto- ja viestintätekniikkaan.
Suomen ICT-visio
Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt
maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suo-
malaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava
maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien
ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt
uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa.
Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden sovelta-
minen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusauto-
maatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen
sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä
energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti
parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös
joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa
sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle.
Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysym-
päristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille.
Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella,
koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on
tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansain-
välisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista.
* FuturICT:n ohjausryhmän visiotyöpajan 9.12.2010 vetäjänä oli toimitusjohtaja Aarne Nurmio. Ohjausryhmän ja projektin tutkijoiden lisäksi mukana olivat asiantuntijoina professori Veikko Halme ja FIMECC Oy:n teknologia-johtaja Seppo Tikkanen.
5ICT-klusterin uusi tuleminen
5.1 Tulevaisuuden megatrendit 81
5.2 Uusia kasvun eväitä 87
5.3 Palvelut teollisuuden rinnalle 102
815 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
5ICT-klusterin uusi tuleminen
Mikä on suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus? Seuraavassa tätä kysymystä tarkastellaan
neljästä näkökulmasta:
ICT-yrityksiä kasvattavat tietotekniikan sisäiset megatrendit – Internetin voimakas ˘
kasvu, tiedon digitalisointi ja mobiilisuus.
Alan t & k -toiminta saa uutta potkua strategisten osaamisten keskittymistä – alan ˘
omasta TIVIT Oy:stä, mutta myös muiden alojen strategisen osaamisen keskittymien,
SHOKien, ICT:hen keskittyvistä ohjelmista.
Suomi ICT:n käyttäjänä on pudonnut huippumaiden joukosta. Nyt valtiovalta on ˘
voimakkaasti koordinoimassa ja virtaviivaistamassa omaa IT-toimintaansa ja aikoo
saada myös kunnat mukaan. Tavoitteena on päästä jälleen eturivin ICT:n käyttäjäksi,
mikä antaa kehitystyössä mukana oleville yrityksille ponnahduslaudan vientiin.
ICT-klusterin sisällä on tapahtunut muodonmuutos. Matkapuhelinten ja soluverkkojen ˘
laitevalmistuksesta on siirrytty palveluvientiin, jossa tärkeä veturi on yhä Nokia ja
mobiilisuus, mutta myös Internet.
5.1 Tulevaisuuden megatrendit
Tieto- ja viestintäteknologian tulevaisuuden kolme voimakasta megatrendiä ovat: 1)
Internetin nopea kasvu, 2) tiedon digitalisoituminen sekä 3) rajattoman aina läsnä olevan
kommunikaation lisääntyminen kaikkialla, mikä käytännössä merkitsee mobiilisuutta,
sensoreita ja ihmisten ja esineiden kytkemistä niiden kautta verkkoon.
82 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Internetin nopea kasvu
Nykymuotoinen Internet syntyi suunnittelemattomasti, evoluutioprosessin tuloksena.
Pohjan sille loi Yhdysvaltojen puolustusvoimien 1960-luvun ARPANET-tutkimusprojekti.
Erilaiset tiedonvälitykseen liittyvät keksinnöt seurasivat toisiaan nopeassa tahdissa 1990-
luvun alussa. CERNissä kehitettiin WWW:n (World Wide Web) prototyyppi vuonna 1990.
Vuotta myöhemmin Thinking Machines Corporation ja Minnesotan yliopisto kehittivät
ohjelmistot, jotka mahdollistivat tiedostojen jakamisen ja etsimisen: Internetin peruskivet
olivat kasassa.
Varsinainen Internetin läpimurto tapahtui vuosina 1994–95, jolloin WWW:n kaupalli-
nen potentiaali oli riittävä synnyttämään teknillisiä ja sisällöllisiä palveluita. Internetistä
tuli hyvin nopeasti globaali mainosareena bannereineen ja miljoonine kotisivuineen.
Erityisesti Internetiä kasvatti laajakaistayhteyksien leviäminen. Mobiiliviestintä teki siitä
yhteydenpitovälineen, joka toimii eri ympäristöissä ja seuraa käyttäjäänsä.
Internetin välittämä tietomäärä kasvaa 50–60 % vuodessa. Tämä merkitsee tietoliiken-
teen satakertaistumista kymmenessä vuodessa. Massalähetykset, videoiden välitys sekä
teräväpiirtotelevision katsominen kasvattavat tietoliikennettä eksponentiaalisesti.
Internetin kasvu jatkuu, mutta se vaatii Internetin perinpohjaista uudistamista. Sitä
ei koskaan suunniteltukaan nykyisille tietoliikennemäärille, eikä kaupallisen toiminnan
alustaksi ja pääasialliseksi tiedotusvälineeksi. Toisaalta Internetin päivittäminen tai parem-
minkin totaalinen uudistaminen versioksi 2.0 mahdollistaa nopeamman ja merkittävästi
mittavamman liikenteen, mikä entisestään lisää sen käyttöä eri aloilla.
Tulevaisuuden Internetiä on käsitelty seuraavassa erityistarkastelussa. Se perustuu EU:n
komissiolle Future Internet 2020 -vision laatineen, alan yritysten edustajista koostuneen
asiantuntijaryhmän raporttiin. Aalto-yliopiston professori, Nokian entinen tutkimusjohtaja
ja johtokunnan jäsen Yrjö Neuvo oli kuusijäsenisessä työryhmässä.
Maailmanlaajuinen tietoverkko palvelinkeskuksineen ja Internet ovat synnyttäneet niin
sanotun pilvilaskennan ja pilvipalvelut. Ne edustavat uutta kehityssuuntaa tietotekniikan
hyödyntämisessä ja palvelutarjonnassa. Globaalisti toimivat yritykset, kuten Microsoft,
investoivat palvelinkeskuksiin, ns. serverihotelleihin. Kokonaisista palvelinkeskuksista
koostuvat verkot tarjoavat tietokantapalveluita, hakupalveluita, laskentakapasiteettia ja
ohjelmistoja laajalle hajautuneelle käyttäjäkunnalle. Ohjelmistojen kehittäjille ja niitä
hyödyntäville palveluntarjoajille palvelinkeskukset tarjoavat globaalin palvelualustan.
Näin mikrotietokoneisiin perustuvasta hajautetusta järjestelmästä ollaan siirtymässä
jälleen keskitetyn tietojärjestelmän suuntaan.
Serverihotellit, niiden tietojenkäsittelykapasiteetti ja ohjelmistojen tuottamat pilvipal-
velut tuovat joustavuutta ja kapasiteettia ICT:tä käyttäville yrityksille. Yrityksen ei tarvitse
835 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Erityistarkastelu: Tulevaisuuden Internet 2020Tulevaisuuden Internet on rakennettava uudelle pohjalle. Tämä käy selväksi, kun Internetin jo nähtävissä
olevia käyttömahdollisuuksia kuvataan ihmisen erilaisissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa. Näin teki
EU:n asiantuntijaryhmä visiossaan Tulevaisuuden Internet 2020. Seuraavassa on suppea tiivistelmä
visiosta ja siinä esitetyt teesit Internetin kehitystarpeista:
Tulevaisuuden Internetin arkkitehtuuri on uudistettava. On päästävä saumattomaan liikkuvuuteen, mobiliteet-
tiin. Verkko 2020:ssä Matti liikkuu vaivattomasti eri ympäristöissä. Hän puuhailee kodissaan, ajaa autollaan,
työskentelee toimistossa ja samanaikaisesti kykenee olemaan yhteydessä ja hoitamaan asioita perheenjäsenten,
ystävien ja kollegoiden kanssa. Koko ajan hänen maailmansa on hänen omissa hyppysissään.
Tulevaisuuden Internetissä henkilökohtainen informaatio on aina ja kaikkialla saatavilla. Jokapäiväinen
ympäristömme, sen laitteet ja järjestelmät ymmärtävät, millaisia sisältöjä missäkin tarvitsemme. Esimerkiksi
kotimatkalla pitsabaarin kohdalla auto muistuttaa tilatusta pitsasta. Matin poistuessa kokoushuoneesta,
järjestelmä muistuttaa Matin esimiestä, että nyt Matille voi soittaa.
Järjestelmien, palveluiden ja sisältöjen saumattomuus vaatii uutta verkkoinfrastruktuuria. Langat-
toman tiedonvälityskapasiteetin on oltava nykyistä verrattomasti suurempi, jotta se pystyisi nopeasti
välittämään suuria tietomääriä. Myös uusia ominaisuuksia tarvitaan, kuten semanttisuutta eli merkitysten
ymmärtämistä ja ehdotonta tietosuojaa.
Verkkoon perustuva palvelutalous synnyttää uusia tapoja luoda lisäarvoa: Pierre lukee sunnuntain
aamiaisella taipuisasta kaksinäyttöisestään hänelle personoidun lehden. Formula 1:stä hän haluaa
nähdä ratkaisevan ohituksen videona. Lehtinäytön kuvan tarkkuus ei riitä Pierrelle ja hän päättää katsoa
3d-teräväpiirtovideon ja katsoo keittiön seinän näyttöä, joka aistii katseen ja avaa katsevalikon. Kunto-
salilla hän lukee laitteen näytöstä työsähköposteja, jotka pystyy avaamaan rFId-pohjaisella i-avaimella.
Samalla avaimella pääsee työpaikalle, kotiin ja kuntosalille. Ovet aukeavat, kunhan avain on taskussa.
Laitteen näytöltä hän voi uudelleen suunnitella kunto-ohjelmansa ja seurata kuntonsa kehittymistä.
Henri-pojalla kilpailu on verissä, hän ajaa kotona samaisen F1-kisan voittajaa vastaan omalla virtuaali-
autollaan. Henrin ystävä, joka on palaamassa vanhempiensa autossa Pariisiin, liittyy kisaan älypuhelimensa
investoida omiin laitteistoihin, ostaa ohjelmistolisenssejä ja palkata atk-asiantuntijoita
samassa määrin kuin hajautetun järjestelmän aikaan. Internetiä markkinapaikkana käyt-
täville yrityksille pilvipalvelut antavat tehokkaan ja tarvittaessa globaalin jakelukanavan,
jonka avulla liiketoiminta voidaan erittäin nopeasti aloittaa ja kasvattaa eksponen tiaalisesti
suhteellisen alhaisin kustannuksin. Vastaavasti liiketoiminnasta voidaan vetäytyä pienin
kustannuksin, jos liikeidea ei osoittaudu menestyksekkääksi.
Serverihotellien ja pilvipalvelujen tarjoaminen globaalisti vaatii suuria yrityskokoja.
Siihen keskittyvät mm. Microsoftin ja Googlen kaltaiset yritykset. Myös televerkkoja toi-
mittavat yritykset kuten Ericsson ja NSN tavallaan tarjoavat pilvipalveluita sijoittaessaan
84 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
kautta. Iltamyöhällä Henri huomaa, että läksyt on tekemättä, ja siirtyy luokkansa jaettuun oppimistilaan
netissä. On kirjoitettava aine Napoleonista – ei auta muu kuin lähteä virtuaalimuseoihin tutustumaan
kansallissankarin vaiherikkaaseen elämään ja katsoa opettajan vastaukset muiden oppilaiden tekemiin
kysymyksiin. Toisaalla autohullu Petra suunnittelee auton, jossa on juuri hänelle ja hänen olosuhteisiinsa
sopivat ominaisuudet. Autotehtaan joustavat järjestelmät mahdollistavat tämän.
Palvelut vaativat lehdistön, television ja puhelinoperaattorien yhteistyötä. Samoin tarvitaan esineisiin
sulautettua Internetiä. Virtuaalisuus ja fyysinen todellisuus sulautuvat. Järjestelmät ovat mediasisällöltään
ylellisiä, mutta vaativat myös laajoja kaistaleveyksiä ja kustannusten optimointia.
Tulevaisuuden Internet leviää esineisiin: Smithien perhe lähtee hiihtämään. Matka suunnitellaan vasta
autossa. Auton tietojärjestelmä tarjoaa vaihtoehtoja ja lisätietoja valituista vaihtoehdoista. Autoon
saadaan tietoa liikenteestä reitillä, säästä ja polttoaineen kulutuksesta. Auto kertoo lähestyttävistä mat-
kailunähtävyyksistä. Perhe ei ehdi ottaa valokuvaa, joten takana tulevaa autoa pyydetään ikuistamaan
nähtävyys ja lähettämään kuva perheen albumiin. Hotellihuone vastaa heidän varauksen yhteydessä
antamiaan vaatimuksia. rinne ja säätietoja saa kätevästi i-ryijystä samoin kuin ehdotuksia seuraavan
päivän ohjelmaksi. Kylpyhuoneen peili tarjoaa mahdollisuutta lukea sähköpostit ja talousuutiset, mutta
isä Peter päättää, että nyt hän on lomalla. Häntä kuitenkin kiinnostaa, toimiiko peili todella, kun hän
ottaa suihkua. Kyllä, tietojärjestelmä muuttaa tuuletusta niin, että peili ei huurunnu. rinnevaatteet sää-
televät ruumiin lämpötilaa. Äitikin pääsee huomauttamaan, että tyttären laskettelutakki on auki, vaikka
tytär on eri rinteessä. Käsineen informaatioruutu kokoaa perheen lounaalle. Erilaisilla paikantimilla ja
sensoreilla kerätyillä tiedoilla voidaan illalla käydä päivää läpi vertaamalla reittejä, niiden ominaisuuksia,
rasittavuutta ja vaikutusta kuntoon. Laukkuun unohtuneen elektronisen rinnelipun avulla perheen Paul
näyttää myöhemmin koulussa, kuinka vaarallisia rinteitä hän laski.
Italiassa Mario pesee vaatteita pesulassa – niitä vaatteita, joita nano-ominaisuudet eivät vielä pidä
puhtaana. Hän kertoo pesukoneelle vaatteiden valmistusmateriaaleista, väreistä ja arvioita pesuläm-
pötiloista niille vaatteille, joissa ei ole elektronista pesulappua. Pesukone on osa Internet-verkkoa ja voi
siksi kysyä tarkentavia kysymyksiä ja oikaista ilmiselviä erheitä esimerkiksi villan pesulämpötilasta. Se
tarjoaa myös ajankulua pesu- ja kuivausaikana. Onneksi valmistaja on asentanut tähän Angry Birds -pelin
saadakseen itsepalvelupesukoneitaan paremmin kaupaksi.
teleoperaattorien järjestelmiä ja tallentaessaan niiden varajärjestelmiä keskuksiinsa. Tiedon
kaltaiset tietopalveluyritykset, joille suuret yritykset ovat ulkoistaneet tieto- ja viestintä-
palvelujensa hoidon, tarvitsevat serverihotelleja, joista palveluita hoidetaan keskitetysti.
Järjestelmiin rakennetaan erilaisia varmistuksia. Niistä tehdään kriisisietoisia sijoitta-
malla serverihotellit turvallisiin ympäristöihin ja paikkoihin, joissa varmasti on energiaa
ja jäähdytystä tarjolla ja useita varmoja reittejä välittää tietoa verkkoon*. Vioittuneita
* Nämä edellytykset täyttyivät Summan tyhjäksi jääneessä paperitehtaassa, jonne Google rakensi kansainvä-lisen palvelinkeskuksen vuosina 2009–2010. Katso Talouselämä 12/2009: Tätä et löydä Googlesta. Neljän miehen hakukone.
Anna rakastaa shoppailemista hänelle personoiduissa putiikeissa. Hän on antanut liikkeille oikeuden
poimia tietoja (esimerkiksi mitat, lempivärit, harrastukset, ammatin ja työpaikan) hänen henkilökohtai-
sista tiedostoistaan ja tarkkailla hänen käyttäytymistään rekisteröimällä hänen eri säillä ja ajankohtina
(työpäivä, vapaapäivä, ilta) pitämänsä vaatteet, niiden väriyhdistelmät jne. Kun Anna tulee liikkeeseen,
led-valot kääntyvät osoittamaan hänelle sopivat koot ja tyylit, onhan hän antamalla tietoja ansainnut
VIP-asiakkaan aseman. Pukukopissa toiseen peiliin ilmestyy kuva, jossa on sama vaate erivärisenä tai
ehdotus täydentävistä asusteista. Osa niistä on poimittu naapuriliikkeiden valikoimista. Anna lähettää
peilin kautta yhteydenottopyynnön ystävälleen Katille, joka näkee sovituksen kännykästään, ja kysyy hänen
mielipidettään asusta. Samalla he katsovat, minkälainen yhteensopiva yhdistelmä sopisi Katille, koska he
yhdessä ovat menossa samaan tapahtumaan. Valitut vaatteet odottavat Katia liikkeessä.
Esineisiin sulautetut sensorit, paikantimet sekä viesti- ja tietojenkäsittelykapasiteetti muuttavat
ratkaisevasti työtä, vapaa-aikaa ja liiketoimintaa. Uudelle liiketoiminnalle on runsaasti tilaa. Lisäksi ne
antavat mahdollisuuden kerätä esineistä ja ympäristöistä elinkaaritietoa sekä tietoa niitä käyttävistä
ihmisistä ja esineiden käyttötavoista. Ne voivat tarvittaessa opastaa itsensä viisaassa käytössä, mitä
autot jo tekevät.
Teknologian ja säännösten erilainen kehitysvauhti luo haasteen: Jokaisella ihmisellä on henkilökoh-
tainen tietovaranto – ”musta laatikko”. Vaclav kerää matkapuhelimeensa, tietokoneeseensa ja muihin
laitteisiin kertyvää tietoa henkilökohtaiseksi muistikseen. Sen avulla hän voi elää elämänsä muistoissa
uudestaan ja keskusteluissa ystäviensä kanssa. Vaclavin luvalla tietovaranto voi auttaa myös hänen lää-
käriään tekemään tarkempia diagnooseja. Historiantutkijoille nämä sähköiset elämänkerrat ovat valtava
tietolähde. yksilöiden kohtaloita voi yhdistää ajan tapahtumiin.
Tämä kehitysnäkymä paljastaa, että tulevaisuuden Internet luo melkoisen haasteen säännöksille, jotka
määrittelevät sen keräämää tietoa. Tekniikka sallii hyvin yksityiskohtaisen ja arkaluontoisenkin tiedon
massiivisen keruun. Säännösten on pysyttävä kehityksen perässä niin, että ihmisoikeuksia ja yksityisyyden
suojaa ei loukata.
Lähde: Future Internet 2020, Vision of An industry Expert Group, May 2009, DG Information society
and Media, Directory for Converged Networks and Service – “The Internet People”
855 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
palvelimia voidaan vaihtaa ilman, että se näkyy asiakkaalle mitenkään, koska muut pal-
velimet korvaavat automaattisesti poistuneen palvelimen.
Pilvipalveluja tarjoavat yritykset muodostavat merkittävän asiakkaan erilaisille tieto- ja
viestintätekniikkapalveluja tarjoaville yrityksille. Ne toimivat alustoina sovellusohjelmille,
joille samalla avautuu jopa maailmanlaajuiset markkinat. Esimerkkinä tällaisesta alustasta
on Microsoftin terveyspalveluja tarjoava HealthVault, joka on käytettävissä hieman eri
ohjelmasisällöillä useissa maissa.
Toinen kehityssuunta on erilaisten tavaroiden varustaminen tieto- ja viestintätekniikalla
ja niiden liittäminen Internetiin, ns. Internet of Things. Näin ne pystyvät ajattelemaan ja
86 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
suorittamaan tehtäviä sekä kommunikoimaan ympäristön kanssa. Ne tarjoavat tietoa tilas-
taan ja palveluistaan, tallentavat palvelun käyttötietoja, viestivät toisten käyttötavaroiden
kanssa ja koordinoivat palveluitaan. Neuvottelupöytä voi kysyä kokouksen osallistujilta
Internetin kautta kahvitarjoilusta. Se ilmoittaa osanottajien näytöille tarjolla olevat tuotteet
ja niiden hinnat ja vastaanottaa tilaukset sekä kokouksen päätyttyä tilaa siivouksen.
On selvää, että esineisiin sijoitettu tietotekniikka tarjoaa runsaasti työsarkaa erilaisia
palveluita innovoiville ja koodaaville ohjelmistoyrityksille. Samoin itse tavaroiden val-
mistaminen muuttuu haastavammaksi, kun niihin on sijoitettava uusia ominaisuuksia.
Tavaroiden arvo kasvaa. Toisaalta uudet menetelmät tuottavat edullisempaa elektroniikkaa
– painettua, kasvatettua, kloonattua, maalattua. Sensoreiden, paikantimien, antennien,
modeemien, näyttöjen ja käyttöliittymien suunnittelijat joutuvat venyttämään mieli-
kuvitustaan ja designtaitojaan.
Tiedon digitalisointi
Tiedon digitaalisella esitysmuodolla on vallankumouksellinen vaikutus tiedon
käyttömahdollisuuksiin:
Tieto saadaan tallennettua määrämuotoon, jossa sitä voidaan helposti käsitellä, ˘
korjata ja muuttaa.
Tietoa voidaan pakata tiiviimpään muotoon, jolloin siirtoverkkoja, esim. valokaapelia ˘
tai radioaaltoja voidaan käyttää tehokkaammin.
Digitaalinen tekniikka on vähemmän altis ulkoisille häiriöille kuin analoginen ˘
tekniikka.
Eri tiedon lajeja – tekstiä, ääntä, kuvaa, videota – voidaan siirtää yhtenäisessä ˘
muodossa,välittää ja käsitellä eri laitteissa.
Tiedon digitalisoinnilla on myös historiallinen ulottuvuutensa. Sen avulla aikojen saatossa
kertynyt tieto saadaan pölyttyneistä kirjastoista, haalistuvista valokuvista, dementoituvista
muisteista eläviin arkistoihin, sähköisiin albumeihin ja virtuaalisiin kirjastoihin – Inter-
netiin kaikkien käytettäväksi. Digitalisointi mahdollistaa tiedon rajattoman levittämisen
ja nauttimisen. Esimerkiksi yliopiston luennot, oppimateriaalit, seminaarien keskustelut
ja käytännön harjoitukset voidaan tallentaa digitaalisiin oppimisympäristöihin, joissa
niitä voi opiskella rajaton määrä opiskelijoita eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri paikoista
maailmassa*. Professoreilta vapautuu aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen, opetuksen
kehittämiseen ja uuden tutkimiseen.
* MIT on tässä edelläkävijä. Opinahjo on digitoinut valtaosan opetuksestaan ja opiskelu on mahdollista elektro-nisissa, kommunikoivissa oppimisympäristöissä.
875 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Digitalisointia voi verrata kirjapainotaidon keksimiseen. Painettu kirja toi olemassa
olevan sivistyksen moninkertaisen lukijakunnan saataville verrattuna käsin kopioituihin
kirjoihin. Nyt erilaisilla tiedon lajeilla (tekstinä, äänenä, kuvana, videona) välitetty tieto
saadaan siirrettyä tiedon luojalta sen käyttäjille ja sukupolvelta toiselle lähes olemattomin
rajakustannuksin.
Kääntöpuolena digitalisoinnissa on tietysti muutokset työnkuvissa ja ammateissa,
kuten esimerkki yliopiston professorista osoittaa. Jopa kokonaisia ammattikuntia, kuten
kuvankehittäjiä, saattaa uhata sukupuutto. Vastaava muutos tapahtui siirryttäessä analo-
gisista digitaalisiin laitteistoihin. Puhelinasentajien ja sähkömittarinlukijoiden käynnit
asiakkailla lakkasivat, koska muutokset saadaan tehtyä ohjelmallisesti ja mittarit voidaan
etälukea. Digitaaliteknologia on analogista kalliimpaa, mutta se mahdollistaa monipuo-
lisemman käytön ja toiminnan rajun tehostamisen.
Mobiilisuus
Mobiilin tiedonsiirron kasvu on kolmas trendi ICT:ssä. Voimakas kasvu johtui aiemmin
etupäässä matkapuhelinlaitteiden ja liittymien penetraatioasteiden noususta eri maissa.
Kehittyneissä maissa puheeseen perustuvan puhelinliikenteen kokonaismarkkinat ovat
jo saturoitumassa, ja matkapuhelinliikenteen kasvu syrjäyttää linjapuhelinliikennettä.
Kehitysmaissa kasvu jatkuu nopeana. Tulevaisuudessa kasvu tulee erilaisista sisältöpal-
veluista, mikä kasvattaa myös älypuhelimien markkinoita.
Tuoreen Informan Telecoms & Media -tutkimuksen mukaan muun kuin puhepe-
rustaisen matkapuhelinviestinnän markkinat kasvavat 183 miljardista eurosta vuonna
2008 peräti 334 miljardiin euroon vuonna 2013. Keskimääräinen vuosikasvu on 13,5 %,
mikä ylittää ennakoitavissa olevan maailmantalouden kasvun kolminkertaisesti. Kaksi
tärkeintä tulonlähdettä ovat viestiliikenne ja mobiili-Internet. Ne kattoivat 80 % sisältö-
palveluista vuonna 2008. Mobiili-Internet kasvaa arvoltaan viestiliikenteen ohi vuoteen
2013 mennessä. Monissa muissa sisältöpalveluissa kuten paikannuksessa, sosiaalisessa
mediassa ja mainonnassa, kasvu on kuitenkin huomattavasti nopeampaa. Kansantalouden
eri toimialojen liiketoimintojen joukossa ne ovat todellisia tähtiä.
5.2 Uusia kasvun eväitä
Miten suomalainen ICT-klusteri vastaa edellä kuvattuihin megatrendeihin ja tulevaisuuden
haasteisiin? Tätä tarkastellaan seuraavassa.
Keskeinen työkalu tulevaisuuden muuttamisessa menestyväksi liiketoiminnaksi on
TIVIT, ICT-klusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä. Nokia on edelleenkin suo-
malaisen ICT-klusterin keihäänkärki, ainoa globaalisti toimiva suuryritys. Sitä tarvitaan
88 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Erityistarkastelu: Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi 2008–2013
Viestiliikenne
Viestiliikenne koostuu lyhyistä tekstiviesteistä (SMS), kuvia, videoita ja tekstiä yhdistävistä multime-
diaviesteistä (MMS), sähköpostista (E-mail) sekä pikaviestipalvelusta (MIM), joka välittää välittömästi
puheviestit valitulle vastaanottajajoukolle. Viestiliikenteen kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan 8,8
prosenttia vuodessa eli 96 miljardista dollarista vuonna 2008 noin 134 miljardiin dollariin vuonna 2013.
Hitainta kasvu on tekstiviesteissä, 5,5 %, mutta niistä saatavat tulot ovat vielä vuonna 2013 ylivoimaiset,
108 miljardia dollaria, verrattuna muihin viestimuotoihin.
Muun viestiliikenteen kasvu on huomattavasti tekstiviestejä nopeampaa: MIM 25 %, E-mail 12,2 % ja MMS
10,3 prosenttia vuodessa. On vaikea sanoa, muodostuuko niistä samanlaisia menestystarinoita kuin oli
suomalaissyntyinen tekstiviesti alkuvuosinaan:
Kuluttajat eivät vielä ole ottaneet multimediaviestejä omakseen. Halvimmissa puhelimissa ne •
eivät ole teknisestikään mahdollisia eivätkä kaikki operaattorit tue niitä. Multimediaviestit on
kuitenkin hyvä tulonlähde niille operaattoreille, joiden verkoissa on mahdollista käyttää MMS:ää
reaaliajassa toimivien kuva-albumien tai esimerkiksi Facebookin täydentämiseen. Vuonna 2013
MMS-markkinoiden kooksi arvioidaan 7 miljardia dollaria.
Sähköpostiliikenteen lisääntyminen on myös kiinni puhelimien ominaisuuksista ja operaattoreista. •
Nokia ja muutkin kehittyneiden puhelimien valmistajat ovat sisällyttäneet sähköpostiominaisuu-
den puhelimiinsa vuodesta 2008 lähtien, mikä mahdollistaa liikenteen kasvun. Vuonna 2013
mobiilin sähköpostin markkinoiden arvioidaan olevan 13,6 miljardia dollaria.
Pikaviestipalvelu on tuloiltaan pienin viestipalvelu, vaikka kasvaakin nopeimmin. Erityisesti •
yhdysvaltain markkinoilla se on menestynyt. Euroopassa operaattorit eivät juuri mainosta
pikaviestipalvelua, vaikka se olisi käytettävissä. Pikaviestipalvelun edut ovat eittämättömät
sellaisen tiimin liikkeiden reaaliaikaisessa ohjaamisessa, jossa jäsenet eivät ole näköyhteydessä.
Pikaviestipalvelujen tulojen ennustetaan kasvavan 3,7 miljardiin dollariin vuonna 2013.
Viestipalvelujen suosio riippuu monista seikoista, kuten operaattoreiden tarjonnasta ja panostuksesta
niiden käytön neuvontaan, kehittyneiden puhelinmallien levinneisyydestä, hinnoittelusta ja myös viestien
sähkönkulutuksesta. Monet seikat kasvattavat viestiliikennettä: Kiinteällä, kohtuullisella hinnoittelulla
käyttö kasvaa nopeammin kuin käyttöön perustuvalla hinnoittelulla. Älypuhelimet yleistyvät. Puhelimien
akut kehittyvät nopeaa tahtia.
Viihdepalvelut
Matkapuhelimien tarjoamia viihdepalveluita ovat musiikki, pelit, kuvat, TV ja video sekä rahapelit.
Niiden kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan vajaasta 20 miljardista dollarista vuonna 2008 lähes
kaksinkertaiseksi yli 36 miljardiin dollariin vuonna 2013. Viihdepalveluiden keskimääräinen kasvu on
13,3 % vuodessa.
895 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Musiikkipalvelut kasvavat maailmanlaajuisesti noin 12,8 prosenttia vuodessa. Markkinoiden kooksi
arvioidaan yli 18 miljardia dollaria vuonna 2013. Nopeimmin kasvaa musiikin lataaminen. Alkuvaiheen
menestystuotteen, soittoäänten, markkinakasvu on hiipumassa, lukuun ottamatta tulotasoltaan alhaisia
kehitysmaita, joissa soittajalle kuuluvat vastausäänet ovat suosittuja. digitaalisen musiikin markkinoilla
kilpailee kaksi sovellusta: esimerkiksi Applen iTunesissa ja iPhonessakin musiikkia voi ostaa kappale
kerrallaan kun taas Nokia puolestaan tarjoaa laajan musiikkivalikoiman vapaasti ladattavaksi tietyn ajan
laitteen ostosta.
Pelien maailmanmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 7 miljardin dollarin suuruiseksi vuoteen 2013 kasvun
ollessa keskimäärin 10,4 % vuodessa. Pelimarkkinat kokonaisuudessaan ovat erittäin kilpaillut. Matkapu-
helin kilpailee pelikonsolien, peliautomaattien, tietokoneiden pelipakettien ja Internetissä pelattavien
pelien kanssa. Matkapuhelimiin voi sisältyä ennalta ladattuja pelejä tai pelejä voi ladata erillistä maksua
vastaan. Ennalta ladatut pelit ovat huomattavasti suositumpia kuin ladattavat pelit, mistä johtuen puhe-
limenvalmistajat käyttävät niitä kilpailukeinonaan. Pelinkehittäjille tilanne on otollinen, samaa tuotetta
voi tarjota usean kanavan kautta.
Mobiilitelevisio- ja -videomarkkinat ovat arvoltaan yli 13 miljardia dollaria vuonna 2013, jos kasvu on
ennustetut 23,7 prosenttia vuodessa. Liikkuvan kuvan markkinoiden kehitystä hidasti se, että yhteisen
standardin aikaansaaminen viivästyi. Lisäksi siirtonopeudet eri mobiiliverkoissa ovat alhaiset verrattuna
kiinteään verkkoon. Oma vaikutuksensa on myös näyttöjen koolla. Puhelinoperaattorit eivät ole innostuneet
kehittämään TV- ja videokuvan välityspalveluita, koska vaadittavat investoinnit ovat suuria ja toimivaa
liiketoimintakonseptia ei ole keksitty. Maantieteellisesti mobiilitelevisio on saavuttanut suosiota Japanissa
ja Etelä-Koreassa. TV-yhtiöiden ja TV-antenniverkkojen omistajien yhteistyö matkapuhelinoperaattoreiden
kanssa voisi antaa kehityssysäyksen mobiilitelevisio- ja -videomarkkinoille. Matkapuhelimien kautta tele-
visiomainoksia voitaisiin levittää erittäin kohdennetusti. Antenniverkon vuokraaminen teleoperaattoreille
purkaisi jakelun pullonkauloja ja toisi tuloja molemmille osapuolille.
Rahapelien liikevaihto matkapuhelinverkoissa vuonna 2013 on noin 400 miljoonaa dollaria, mutta kasvu
on nopeaa, 22,1 prosenttia vuodessa. Pääasialliset liiketoimintamuodot ovat online-kasinot ja vedonvälitys,
joita tarjoavat näiden alojen perinteiset toimijat. Viime vuosina mukaan on tullut myös puhelinoperaatto-
reita. Pelien kasvulle ja laajalle hyväksynnälle selvänä rajoitteena on kuluttajien epäluottamus peliyrityksiin
ja vedonvälittäjiin. Teleoperaattorit koetaan niitä luotettavammaksi toimijaksi pelimarkkinoilla.
Muut sisältöpalvelut
Mobiilimaksamisen ja -pankkitoiminnan tulot olivat 233 miljoonaa dollaria vuonna 2008 ja niiden
uskotaan kasvavan peräti 5,4 miljardiin dollariin vuoteen 2013 mennessä. Tämä on nopeimmin kasvavia
matkapuhelinpalveluja – kasvu on lähes 90 % vuodessa. Kehitys vaatii kuitenkin yhteisiä toimia koko
ekosysteemiltä. Tarvitaan varsinkin yhteistyötä ja työnjakoa kahden hyvin erilaisen yritysryhmän – tele-
operaattoreiden ja pankkien – välillä. Näiden kulttuurit ovat hyvin erilaiset. Mobiilimaksaminen sopii
pienten rahasummien liikutteluun, jossa transaktiomäärät ovat suuret. Pankkitoiminnalle puolestaan
sopivat arvoltaan suuret transaktiot, joita kuitenkin lukumääräisesti on vähemmän. Työnjako selittyy
luontevasti ja molemmille riittää työsarkaa. Maailmassa on jo yli miljardi sellaista asiakasta, joilla ei
ole pankkitiliä, mutta on matkapuhelin. Toisaalta pankkijärjestelmä pystyy, ainakin vielä, tarjoamaan
90 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
teleoperaattoreita turvallisemmat rahasiirrot. Matkapuhelimen lähitiedonsiirron ansiosta monet maksu-
palvelut, kuten matkalipun maksaminen, onnistuvat joustavammin kuin pankki- tai luottokortilla, jotka
vaativat fyysisen kontaktin.
Paikkatietopalveluiden markkinat kasvavat erittäin nopeasti, noin 50 % vuodessa, vuoteen 2013 mennessä,
jolloin niiden markkinat olisivat 6,5 miljardin dollarin suuruiset. Useimmilla operaattoreilla on verkoissaan
tekniset valmiudet paikkatietopalveluiden hyödyntämiseen. Matkapuhelinta hyödyntävät järjestelmät
kilpailevat osittain jo esimerkiksi satelliittinavigaattorijärjestelmien kanssa. Matkapuhelinvalmistajien
kilpailu älypuhelimien ominaisuuksista on johtanut siihen, että navigaatiojärjestelmiä sijoitetaan vakiona
puhelimiin ja niiden käyttö on ilmaista. Tämä syö maksullisia palveluja tarjoavien markkinoita. Paikka-
tietojärjestelmien luomat liiketoimintamahdollisuudet ovat kuitenkin niin moninaiset, että todellisen
liiketoiminnan kasvun rajat asettaa mielikuvituksen puute.
Internet on viestien jälkeen suurin matkapuhelinten sisältöpalvelu. Siitä saatavat tulot kasvavat ennusteen
mukaan 69 miljardista dollarista vuonna 2008 noin 158 miljardiin dollariin vuonna 2013. Pääosa tästä,
120 miljardia dollaria, tulee matkapuhelimien kautta välittyvästä liikenteestä ja lopuissa päätelaitteena
on muu kannettava laite. Mobiili-Internetin kasvunopeus on 19 % vuodessa. Kasvun toteutuminen riippuu
kuluttajien hyväksynnästä. Laaja toimivuus eri sijaintipaikoissa, joissa kiinteiden yhteyksien käyttö ei ole
mahdollista, on tärkeä. Laadun ei tarvitse olla yhtä nautittava kuin kiinteissä yhteyksissä. Myös toimivien
palvelujen nopeus lisää käyttöä. Vaatimukset tiedonsiirtonopeuksia kohtaan kuitenkin kasvavat ja mat-
kapuhelinverkkojen ja päätelaitteiden on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen.
Mobiili, sosiaalinen verkottuminen toi tuloja 1,1 miljardia dollaria vuonna 2008. Viidessä vuodessa tulot
viisinkertaistuvat ja ovat 4,5 miljardia dollaria vuonna 2013. Erilaisten juttutorien ja keskustelusivujen
(chat room) määrällinen kasvu on noin 25 % vuodessa ja niiden tulokertymä vielä isompi. Pääosin
toiminta on kansallista ja paikallista, mitä kielimuurit ja kulttuurierot ylläpitävät. Toiminnan laajentami-
nen kansainväliseksi on ylläpitäjien haaste. Monet sivustot jäävätkin paikallisiksi. Sivustojen ylläpitäjät
voivat olla kansainvälisiä tähän toimintaan erikoistuneita yrityksiä, joiden erityisosaamista on sivustojen
arkkitehtuuri, palveluiden rahastaminen, turvallisuuden ja intimiteettisuojan takaaminen, tilastointi ja
käyttäjätiedon hyödyntäminen jne. Monet nettiyhteisöt syntyvät spontaanisti tai ovat organisoitunutta
yhteisöllistä toimintaa, johon ei liity liiketoimintaa. Niitäkin on ylläpidettävä, mikä synnyttää palvelui-
den kysyntää. Sivustojen tuottamiseen ja ylläpitoon kehittyy eri tehtäviin erikoistuneita yrityksiä, joita
sivustojen omistajat käyttävät alihankkijoina. Teleoperaattorit ja verkkojen toimittajat voivat luontevasti
toimittaa verkottumisalustoja.
Mobiili mainostaminen on käyttäjiltä perittävien maksujen täydentäjä tai niiden vaihtoehto, jolloin käyttäjä
sitoutuu vastaanottamaan mainoksia voidakseen käyttää palvelua. Mobiilimainosten huomioarvo on
korkea, tutkimusten mukaan niitä lukee 95 % käyttäjistä, normaalin sähköpostin kautta tulevia mainoksia
lukee vain 20–25 % käyttäjistä. Toisaalta sivujen käyttäjät voivat olla jopa valmiita maksamaan siitä, ettei
heidän tarvitse vastaanottaa mainoksia. Mainoksia voidaan käyttää useiden palveluiden yhteydessä,
mistä syystä mainostamisenkin ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Vuonna 2008 tuotot nettimainos-
tamisesta olivat 1,7 miljardia dollaria ja vuonna 2013 niiden arvioidaan olevan jo 12,1 miljardia dollaria
eli vuotuinen kasvuvauhti on lähes 50 %.
Lähde: Informa Telecoms & Media, julkaisusta Mobile contents and services, 7th edition, Informa UK Limited.
915 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
mobiilisuuden antamien lupausten lunastamiseen. Siltä halutaan kuitenkin syvällisem-
pää yhteistyötä eri sovellusalojen yritysten kanssa. Lisäksi monet pienemmät yritykset
toivovat voivansa hyödyntää mobiilisuutta ja asemaamme sen osaajana.
ICT:n tuottajana Suomi on ollut maailmanluokan eturivissä, mutta käyttäjänä malliop-
pilaiden takana. Nyt julkinen valta on herännyt rakentamaan todellista tietoyhteiskuntaa,
taloudellisen pakon edessä. Tavoitteena on parantaa merkittävästi tuottavuutta ja luoda
toimivia palveluita. Yritysten ja julkisen vallan yhteistyö tietoyhteiskuntatalkoissa on
valtava kasvumahdollisuus ICT-yrityksille.
Luvun lopuksi pohditaan palveluiden nousemista teollisuuden rinnalle sekä erityis-
tarkastelussa Nokian kehitysvaiheita.
TIVIT pohjustaa yhteistä osaamista ja synnyttää liiketoimintaa
Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Oy, joka muodostettiin 2008, on ICT-
klusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä. Sen tehtävänä on käynnistää alan
kannalta strategisia tutkimusohjelmia ja kanavoida niille yksityistä ja julkista rahoitusta.
TIVIT Oy:ssä on yhteensä 47 yritystä, yliopistoa tai julkisyhteisöä. Keskittymässä sijoitetaan
tutkimukseen ja ICT-teknologiaan pohjautuvien ekosysteemien kehittämiseen vuosita-
solla noin 50 miljoonaa euroa. Toiminnan tavoiteltu laajuus saavutetaan 2–3 vuodessa.
Rahoituksesta noin 60 % tulee julkisilta rahoittajilta ja 40 % yrityksiltä.
TIVITin toimintaa ohjataan ICT-teollisuuden ja tiedeyhteisöjen määrittämien strate-
gisten tutkimusagendojen kautta. Niitä toteuttamaan kootaan dynaamisia ohjelmia, jotka
ovat lähtökohtaisesti avoimia kaikille aktiivisille alan kehittäjille. Toiminnan päämääränä
on nopeuttaa ICT-alueen osaamisen kehittymistä sekä tutkimustulosten ja innovaatioiden
virtaamista liiketoiminnan käyttöön. Tähän tähdätään teollisuuden aktiivisella ohjauksella,
keskittymisellä sekä luomalla kansainvälisiä läpimurtoja keihäänkärkialueilla.
TIVIT käynnisti alkuvaiheessa neljä tutkimusohjelmaa ja vuodenvaihteessa 2009/2010
oli käynnistymässä kaksi uutta ohjelmaa:
Future Internet: Ohjelmassa pyritään poistamaan nykyisen Internetin kehitystä rajoittavat
pullonkaulat, jotka ovat ei-toivottu liikenne, reititysjärjestelmän tukehtuminen, liikku-
vuuden hallinnan ja moneen verkkoon liittymisen ongelmat, kehittymättömät markkina-
mekanismit liikenteen ja resurssien hallinnassa, yksityisyyden suojan ja vastuullisuuden
rajoittuneisuus sekä luottamuksen ja maineen hallinnan tuen puute.
Flexible services: Kommunikaatio- ja tietointensiivisessä yhteiskunnassa palvelujen tulee
olla adaptiivisia ja luotettavia ja niiden kehittämissyklin tehokas ja nopea. Joustavat palvelut
92 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
-ohjelma luo ICT-perustaista palveluliiketoimintaa globaaleille markkinoille. Ohjelmassa
synnytetään uudentyyppisiä ekosysteemejä, joissa palvelun tuottajat, välittäjät ja käyttäjät
työskentelevät yhdessä käyttäjälähtöisen avoimen innovaation pohjalta. Ohjelmalla on
läpimurtotavoitteena luoda palvelujen verkko (Web of Services).
Device and Interoperability Ecosystem: Vuonna 2015 ennustetaan jokaista maapallon
ihmistä kohden olevan 1000 elektronista laitetta, joiden on toimittava yhteen, jotta visio
älykkäästä ympäristöstä toteutuu. Ohjelma keskittyy laitteiden väliseen yhteentoimivuu-
teen ja liitettävyyteen, älykkäiden ympäristöjen käyttöliittymiin ja interaktion teknolo-
gioihin sekä käytännön sovelluksiin kolmella eri käyttöalueella: rakennusautomaatiossa,
julkisissa tiloissa ja virtuaalista informaatiota perinteiseen mediaan yhdistelevän lisätyn
todellisuuden sovelluksissa.
Cooperative Traffic: Tulevaisuuden yhteentoimiva liikenne hyödyntää yhteistyötä ekosys-
teemissä, missä autot, laitteet ja koko liikenteen infrastruktuuri on kontekstitietoinen
ja missä tarvittavaa informaatiota jaetaan saumattomasti tarvitseville. Ohjelmassa pai-
nottuvat ekologiset ja ympäristölliset aspektit sekä turvallisuus, mutta ennen kaikkea
tavoitteena on nostaa Suomi kansainväliseen kärkeen yhteentoimivan, älykkään liikenteen
ICT-toimijana. Ohjelmalle antaa konkreettista tukea liikenne- ja viestintäministeriön
valmistelema Kansallinen älyliikenteen strategia, jossa on nimetty kärkihankkeita ja
osoitettu niille rahoitusta.
Vuodenvaihteessa 2009/2010 aloitettiin kaksi uutta ohjelmaa, Cloud Software ja Next
Media:
Cloud Software -tutkimusohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa suomalaisen
ohjelmistoteollisuuden kilpailukyky. Ohjelmistoihin liittyvän innovaatiotoiminnan kes-
keisiksi kehittämisalueiksi on määritelty operatiivinen tehokkuus, käyttäjäkokemus, web-
ohjelmistot, avoimet järjestelmät, tietoturva sekä kestävä kehitys.
Next Media: Tavoitteena on toteuttaa yritysten tarpeista lähtevä ohjelma, joka kokoaa
media-alan tutkijat yhteen kasvattamaan yhteistä tietopääomaa ja osaamista, ja joka
johtaa myös kansainvälisesti merkittävään liiketoimintaan. Ohjelma pyrkii pureutumaan
median peruskysymyksiin ja arvoketjun muutoksiin digitaalisessa murroksessa.
935 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
TIVITin nykyistä ohjelma-salkkua kuvaa kuvio 5.1. Salkussa on paljon aineksia, joilla ainakin
periaatteessa vastataan edellä esitettyihin haasteisiin – tulevaisuuden Internetiin ja sen
vaatimaan yhteensopivuuteen ja mahdollistamiin joustaviin palveluihin. Uutta kehi-
tysaskelta edustaa yhteentoimiva liikenne, jossa hyödynnetään metadataa. Projekti tuo
välttämättä mukaan ihmisen käyttäytymisen tutkimuksen. Samoin Seuraavan sukupolven
media -projektissa keskiöön otetaan ihminen ja hänen teknologiankäyttönsä.
TIVITiin ja sen käynnistämiin tutkimusohjelmiin kohdistuu suuria odotuksia. On hyvät
mahdollisuudet, että ne saavat katetta. Ohjelmat kokoavat alan toimijoita koordinoituun
tavoitteelliseen tutkimustoimintaan strategiseksi koettujen tutkimuskohteiden ympärille.
Ohjelmat yhdistävät yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Niihin osallistuu yrityksiä,
joiden liiketoiminnalle ohjelmilla on suuri merkitys. Vetäjänä on tavallisimmin alueen
liiketoiminnan veturiyritys. Kaksi uusinta ohjelmaa ovat alansa yritysten kannalta suoras-
taan välttämättömiä. Graafisen median mukaantulo ICT-klusterin strategisen osaamisen
keskittymään on historiallinen tapahtuma, jolla on laajoja synergiavaikutuksia. Yhdessä
suhteessa TIVITin toiminta on vinoutunutta. Merkittävä osa ICT:stä on julkisen sektorin
Kuvio 5.1 TIVITin strategisen tutkimusagendan tutkimusohjelmat
Service value net
Content value net
Network value net
HW value net
HW
val
ue c
hain
SW value netSW v
alue
cha
in
(Met
a)da
ta a
nd in
form
atio
n va
lue
net
Cloud Software
Next Media
Flexible Services
Future Internet
Cooperative Traffic
Device and Interoperability Bridging realities
Acting on data
Web of services
Internet everywhere
Web SW & productivity
Co-creativity
94 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
yksiköissä, kunnissa ja valtion laitoksissa, mutta ne eivät ole merkittävässä määrin osal-
listuneet ohjelmiin paljolti rahoituksen rakenteellisten haasteiden takia. ICT:n käyttäjänä
kaupunki vertautuu lähinnä yritykseen, mutta rahoituksessa se on julkinen toimija, jonka
panos rajoittaa vaikkapa yliopistojen osallistumista.
TIVIT on toimintansa alkuvaiheessa, joten aika näyttää sen piirissä tehtävän tutki-
mustyön tuloksellisuuden. Yksi tärkeä kehityssuunta on yhteistyö muiden klustereiden
ja strategisen osaamisen keskittymien kanssa, koska niissä ICT:n hyödyntäminen on
nostettu keskeiseksi tutkimus- ja kehittämiskohteeksi. ICT-klusterin yritykset saavat näistä
markkinavetoa ja käyttäjätietoa omaan tutkimukseensa ja tuotekehitykseensä.
Toinen TIVITin kehityssuunta on ohjelmien laajempi kansainvälisyys. Professori Yrjö
Neuvo nosti tavoitteeksi Euroopan laajuiset ohjelmat niillä aloilla, joissa Suomessa on
kansainvälisen tason huippuosaamista. Tämä on myös TIVITin tavoite, kunhan se saa
Erityistarkastelu: Muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien ICT-painotteisia ohjelmia
Metsäklusteri Oy
Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat: Ohjelmassa kehitetään radikaalisti uudenlaisia,
niukkaresurssisia ja energiatehokkaita tuotantojärjestelmiä, joiden avulla vähennetään pääomainten-
siivisyyttä ja parannetaan koko klusterin tehokkuutta ja joustavuutta.
Älykkäät puu- ja kuitutuotteet: Informaatio- ja tietoliikenne- sekä bio- ja nanoteknologioiden nopea
kehittyminen mahdollistaa älykkäiden ja toiminnallisten puu- ja kuitutuotteiden sekä uuden liiketoiminnan
kehittämisen, jota ohjelmassa edistetään.
Energia ja ympäristö CLEEN Oy
Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat: Ohjelmassa uudistetaan perinteinen sähköverkkoarkkiteh-
tuuri ja tuodaan siihen eri toimialoilta teknologiaa, esimerkiksi yhdistetään tieto- ja viestintäosaamista
sähköverkko-osaamiseen. Ajava voima on hajautettu energiantuotanto, joka luo uusia vaatimuksia
sähköverkoille.
Tehokas energiankäyttö: Ohjelman osasia ovat tuotteiden ja palveluiden energiaintensiivisyyden pienen-
täminen, teollisuusprosessien energiatehokkuuden parantaminen, energiatehokkaiden komponenttien
ja aliprosessien kehittäminen sekä energian ja prosessin hallinnan integrointi.
Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi: Ohjelma liittyy ympäristömittauksiin kattaen
myös säätila- ja vesistömittaukset. Tarkoitus on yhdistää hyvin erityyppisiä mittauksia yhdeksi mittaus-
alustaksi, josta räätälöidään mittauspalveluita eri tarpeisiin.
955 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
toimintansa kunnolla käyntiin. Maantieteellisesti tulevaisuuden yhteistyösuunta on
myös Kiina.
TIVITin toimintaa vetävän Reijo Paajasen mielestä Suomen ongelma ei ole tekninen
osaaminen eikä innovaatioiden puute. Käytettävissä on melkoinen innovaatioportfolio.
Sen sijaan ongelmia on kaupallistamisessa. Esimerkiksi suomalaiset vähittäiskaupan ja
pankkien järjestelmät toimivat hienosti, mutta niistä ei saada vientituotteita. Myös sovel-
lusalan liiketoiminnan radikaaleilla muutoksilla ja ongelmilla voi olla vakavia seurauksia
ICT:n kehitykselle, mistä esimerkkinä ovat pankkien omistusjärjestelyt ja teletoiminnan
kokemat tappiot, joiden vuoksi näillä aloilla lupaavasti kehittynyt ICT kärsi.
Lisäksi suomalainen ICT-sektori on hyvin tietoliikenneorientoitunut, kun taas kehitys
tällä hetkellä etenee nopeammin tietojenkäsittelyssä. Siinä meillä on osaamista yliopis-
toissa, mutta ei liiketoimintaosaamista yrityksissä. Panostukset Internetin ja pilvilaskennan
Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy
Älykkäät ratkaisut: Ohjelmassa on käynnissä Effima-työpaketti, jossa kehitetään energia- ja elinkaari-
tehokkaita koneita, jotka minimoivat energiankäytön ja päästöt, optimoivat elinkaarikustannukset ja
käyttävät automaatiota tehokkuuden aikaansaamiseksi. Valmisteilla olevassa Famous-työpaketissa kehi-
tetään tulevaisuuden autonomisia koneita turvallisiin ja tehokkaisiin työympäristöihin. Valmisteltavassa
BAT-työpaketissa haetaan kilpailukykyä uudesta automaatioteknologista.
Rakennettu ympäristö RYM Oy, ohjelmat valmisteilla
Tietomallinnetut liiketoimintaprosessit: Ohjelma tähtää liiketoimintaparadigman ja systeemitason
muutokseen, ja vastaa kysymykseen, miten kiinteistö- ja rakennusala voi tietomallien avulla parantaa
kiinteistön ja infran loppukäyttäjän liiketoimintaa sekä kehittää omia toimintamallejaan.
Energiatehokkaat yhdyskuntakonseptit: Ohjelma luo kaupunkien kehittymistä tukevan mallin ja yhdyskun-
takonseptista vientituotteen. Tutkimusteemoina ovat arjen sujuvuus, osallistumis- ja arviointimenetelmät,
suunnitelmien lokalisointi, nollaenergiarakennukset ja -yhdyskunta, älykäs liikenne, älykäs sähköverkko,
järjestelmien älykäs integraatio, rakennusautomaatio, simulointimallit sekä ICT ja digitaalisuus.
Terveys ja hyvinvointi SalWe Oy, ohjelmat valmisteilla
Älykäs monitorointi: Ohjelmassa keskitytään yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykkääseen seurantaan.
Sen työpaketit ovat älykkäät merkkiaineyhdistelmät, älykkäät teknologiayhdistelmät, älykäs painettava
monitorointi, yksilön ja ammattilaisen uudet yhteistyömallit sekä multimodaalisten kuvien käsittely ja
tallennus. Esimerkiksi älykkäässä painettavassa monitoroinnissa yksi tulevaisuudenkuva ovat testilappuun
painettavat merkkiaineet; terveyselintarvikkeen ostaja voi kostuttamalla kielellään merkkilappua (eli
antamalla sylkinäytteen) selvittää, toteutuuko hänen osaltaan terveysvaikutus.
Eliksiirit: Ohjelmassa on seuraavat työpaketit: Stressi ja ylipaino, Palautuvat aivotoiminnan häiriöt ja
vaurioituneet aivot, Laaja-alainen henkilökohtainen terveydenhallinta.
96 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
ja -palvelujen kehittämiseen auttavat yrityksiä saavuttamaan kansainvälisen kehityksen.
Pilvilaskenta ei ole sinänsä teknisesti uutta, mutta sen tuottavuusvaikutukset ovat kui-
tenkin merkittävät.
Tärkeä kehitystavoite on päästä ICT:ssä kiinni reaaliaikaisesti yhteiskuntaan ja saada
aikaan toimintaa, jolla yhteiskuntaa kehitetään. Juuri siihen pyritään Cooperative traffic
-tutkimusohjelmalla. Liikenteen dataa käytetään liikenteen suunnitteluun. Tulevaisuu-
dessa auto kerää tietoa, prosessoi ja toimittaa sitä liikennejärjestelmälle. Jokainen auto
toimii sensorina. Tiedotteita saadaan suoraan autoon, ja niiden avulla vältetään ruuhkia
tai otetaan sää huomioon. Samaa ideaa pitää toteuttaa muillakin aloilla. Hyvä esimerkki
on vaikkapa ajanvarausjärjestelmä terveydenhuollossa.
Toinen tavoite on tiedon hyväksikäytön mahdollistaminen. Nyt tieto ei virtaa, koska sen
käyttö on lainsäädännöllä ja määräyksillä rajoitettu tietoa kerääviin organisaatioihin tai
tekniset ratkaisut eivät mahdollista tiedonsiirtoa. Hyviä suunnitelmia siitä, kuinka tietoa
voitaisiin käyttää tilastollisesti tai kaupallisesti ei siksi voida toteuttaa. Pitää saada aikaan
tiedon reaaliaikainen digitaalinen jatkumo yli organisaatiorajojen. Uusia säännöksiä laa-
dittaessa täytyy ottaa huomioon myös niiden vaikutukset ICT:n kehitykseen. Esimerkkinä
tästä on tietullikeskustelu pääkaupunkiseudulla. On hyödyllistä tehdä horisontaalisia
päätöksiä ja saada tekniikka kaikkiin ajoneuvoihin ja sitten erikseen voidaan päättää,
miltä ajoneuvoilta (esim. taksit) tietulleja ei peritä.
Tulevaisuudessa ihmisen ja tekniikan vuorovaikutuksen tutkiminen nousee yhä tär-
keämmäksi, koska tekniikan kehityksen ja ihmisen omaksumiskyvyn kehityksen välillä
on huima ero. Inhimillisessä prosessoinnissa tuottavuus kasvaa hitaasti, mutta tietotek-
niikassa vaikuttaa edelleen Mooren laki. Sekä arkkitehtuureita että kytkentöjä voidaan
muuttaa, mistä seurauksena on valtava tuottavuuspotentiaali. Kehittämällä ihmisen
ja tietotekniikan työnjakoa aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti tuottavuuspotentiaali
voidaan ottaa käyttöön.
SHOKien lisäksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla (EIT), jonka yksi ICT-
yksikkö sijoittuu pääkaupunkiseudulle, on merkittävä vaikutus suomalaiselle ICT-klusterille,
koska se verkottaa tutkimusta ja koulutusta maailman huippuyksiköihin.
Julkinen sektori vie ICT:tä maailman eturiviin
Seuraavassa pureudutaan julkisen vallan hallinnoimaan tieto- ja viestintätekniikkaan
kahdesta syystä: Tietoyhteiskunnan kehitys on merkittävä katalysaattori ICT-klusterin
kehityksessä ja olemme kokonaan uuden tietoyhteiskuntakehityksen kynnyksellä. Suomen
valtio on ryhdistäytynyt ja alkaa toden teolla kehittää julkisen vallan tieto- ja viestintä-
tekniikkaa parantaakseen tuottavuutta ja kehittääkseen parempia palveluita kansalaisille
975 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Erityistarkastelu: The European Institute of Innovation and Technology (EIT)
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT sijoittaa yhden tieto- ja viestintätekniikan tut-
kimusyksikkönsä Suomeen. Päätös vahvistaa Suomen asemaa EU:n tietotekniikkatutkimuksessa
ja mahdollistaa uusien eurooppalaisesti merkittävien tutkimushankkeiden käynnistämisen.
EIT:n tutkimusyksikkö on merkittävä kehityspanostus Suomelle. Se tuo huomattavan lisärahoi-
tuksen ICT-klusterin kehittämiseen ja samalla verkottaa tutkimuksen ja koulutuksen maailman
huippuyksiköihin.
EIT on EU:n teknologian tutkimuksen huippuyksikkö. Sen tavoitteena on EU:n kilpailukyvyn
nostaminen. EIT toimii verkostomaisesti yhdistäen tutkimusta tekeviä ja opetusta antavia laitok-
sia sekä yrityksiä. Insitituutin ICT-verkoston yksiköt tulevat toimimaan Helsingin seudun lisäksi
Berliinissä, Eindhovenissa, Pariisissa ja Tukholmassa.
Suomen yksikkö sijoitetaan Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen. Suomen yksikön
perustajajäsenet ovat Nokia, VTT ja Aalto-yliopisto.
Suomen yksikön kokonaisbudjetti vuosina 2010–2014 on noin 100 miljoonaa euroa, josta
EIT:n rahoitusosuus on korkeintaan 25 prosenttia. Muu osuus koostuu osallistujien omasta
rahoituksesta, kansallisesta rahoituksesta ja muusta EU-rahoituksesta. Hyväksytyn suunnitel-
man mukaisesti vuonna 2013 EIT:n Otaniemen yksikössä toimii useita satoja ICT-alan tutkijoita,
asiantuntijoita ja jatko-opiskelijoita. Siitä tulee uusi voimakas kansainvälinen ekosysteemi
ICT-klusteriin.
”EIT:llä ja sen verkostoilla on suuri merkitys koko Euroopan kilpailukyvyn kasvattajana.
Ne tuovat tutkimuslaitoksia ja yrityksiä yhteen tavalla, joka vahvistaa tutkimusta, koulutusta
ja innovaatioita”, sanoo professori yrjö Neuvo, EIT:n johtokunnan jäsen. EIT:n ICT-laboratorion
(KIC) saaminen Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta Suomesta tulee globaalisti
kiinnostava ICT-tutkimuskeskittymä.
Huolimatta Internetistä ja virtuaalisen yhteistyön ja verkostojen yleistymisestä, tavoitteena
on Neuvon mukaan saada tutkijoita fyysisesti yhteen, työskentelemään pitkiä aikoja kiinteästi
toistensa kanssa. Tieto- ja viestintätekniikan tutkimusyksiköstä tehdään niin houkutteleva, että
siihen saadaan huippututkijoita maailman johtavista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Vastaa-
vasti tarkoitus on saada suomalaisia työskentelemään EIT:n muissa yksiköissä pitkiä aikoja.
Lähde: Professori Yrjö Neuvon haastattelu ja Aalto-yliopisto http://www.tkk.fi/fi/ajankohtaista/
uutiset/view/euroopan_teknologiainstituutin_ict-yksikko_suomeen_espoon_otaniemeen/
98 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
ja yrityksille. Taloudelliset investoinnit eivät merkittävästi kasva verrattuna mennee-
seen, koska aiempi järjestelmä oli hajanaisuudessaan tuhlaileva. Lisääntyvä koordinaatio
ja hankintakokojen suureneminen, kasvavat vaatimukset järjestelmille ja toimittajille,
vaatimus yhteensopivuudesta kansallisella ja EU:n tasolla ja avoimet kehitysalustat vievät
tieto- ja viestintätekniikan investoinnit laadullisesti uudelle tasolle. ICT-klusterin kannalta
tämä on merkittävä kehityspanos, joka toteutuu pääosin jo kuluvan vuosikymmenen
alkupuoliskolla.
Tietoyhteiskunnan kehittämishaasteet
EVAn keskustelua herättäneessä raportissa ”Nykyaikaa etsimässä” pureuduttiin kriitti-
sesti suomalaiseen tietoyhteiskuntaan*. Raportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen ICT:n
käyttäjänä verrattuna maailman eturivin maihin. Olemme pudonneet pohjoismaisesta
viitejoukosta, ja tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä kunnostautunut Viro on kivunnut
Suomen ohi.
Raportissa nostetaan esille tavoiteltavana esimerkkinä Viron identiteettikortti, jolla
hoidetaan tunnistautuminen ja päästään kirjoittautumaan sisään julkisiin ja yksityisiin
palveluihin. Suomessa henkilökortti tunnistaumisvälineenä epäonnistui totaalisesti.
Useisiin palveluihin annetaan omat käyttäjätunnukset ja salasanat, joita kaikkia hyvä-
muistisenkin on mahdoton muistaa. Pankkitunnusten käyttö tunnistautumisvälineenä
tuo jonkin verran selkeyttä tilanteeseen.
Toinen raportin esimerkiksi nostama käytäntö on Tanskan kansalaisportaali, borger.
dk, jota kautta kansalaiset saavuttavat lähes kaikki julkisen vallan palvelut ja saavat
tietoa monista muistakin tärkeistä palveluista. Palvelu ei ole pelkkää tiedottamista, vaan
toimivaa sähköistä molemminpuolista asiointia. Suomessa eletään pääsääntöisesti vielä
ilmoitustaulutasolla, jossa kansalainen voi käydä eri toimijoiden sivuilla, mikäli löytää
ne, lukemassa ohjeita ja tarvittaessa tulostaa niitä pdf-tiedostoina.
Kolmas merkittävä ongelma on julkisen vallan tietojärjestelmien putkimaisuus. Kukin
viranomainen on pystyttänyt oman tietojärjestelmänsä. Kunnallinen itsehallinto ja kuntien
moninaisuus moninkertaistavat erillisten järjestelmien lukumäärän. Järjestelmiin kerätään
erikseen samat tiedot kansalaisista, heidän terveydestään, autoistaan, omaisuudestaan
jne. Sama pätee yrityksiin.
Yhteentoimimattomuus on merkittävä ongelma. Kaikilla on omanlaisensa järjestelmä,
eivätkä järjestelmät keskustele keskenään. Jos järjestelmät kykenisivätkin keskustelemaan,
säännökset estävät tietojen luovuttamisen. Joissain tapauksissa ne kannustavat tietojen-
* Nykyaikaa etsimässä, Suomen digitaalinen tulevaisuus, Teppo Turkki. EVA raportti, Taloustieto Oy, Helsinki 2009.
995 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
kerääjiä pitämään omia rekistereitään, mistä esimerkkinä on maksuperustelaki. Se luo
mahdollisuuden veloittaa luovutettavista tiedoista ja jopa vaatii veloittamaan niistä.
Seurauksena on osaoptimointi, jossa kaikki keräävät omia tietokantojaan ja kansalaiset
täyttävät monenlaisia lomakkeita. Eri aikoina annetut tiedot ja tehdyt virheet jäävät
elämään omaa elämäänsä.
Järjestelmien hajanaisuus, erilaisuus ja lukuisuus, on johtanut myös siihen, että kullakin
resurssit hoidettaviin tehtäviin nähden ovat pienet. Yksiköt eivät kykene ammattimaiseen
hankintatoimintaan. Yritykset rahastavat tietotekniikka- ja ohjelmistotoimituksissa ja yllä-
pidossa. Toimitettavilla järjestelmillä ei ole jatkuvuutta, vaan ne joudutaan määrävälein
totaalisesti uusimaan ja siirtymiskustannukset järjestelmästä toiseen ovat kalliit. Ohjelmistoja
ja laitteita toimittavien yritystenkin kannalta tilanne on huono. Niillä ei ole vaativia ammat-
timaisia asiakkaita eikä projekteissa osata, ja pienen koon vuoksi pystytä, vaatimaan uusia
ominaisuuksia järjestelmiltä, jolloin yritykset eivät pääse kehittymään.
Julkiset toimijat eri aloilla keräävät valtavasti tietoa, jota voitaisiin käyttää uuden lii-
ketoiminnan synnyttämiseen ja kehitystoimintaan eri aloilla. Tietoa ei joko saa lainkaan
tai sen kustannukset ovat liian korkeat. Esimerkkeinä tästä ovat tutkimusyksiköille toi-
mitettavasta datasta perittävät maksut. Monissa tapauksissa data kerätään yksityisten ja
julkisten toimijoiden yhteistyönä, mutta silti sen käyttö liiketoiminnassa ei ole mahdollista.
Taloustieteellisen tutkimuksen mukaan tiedon pitäisi olla ilmaiseksi saatavissa, koska
tietoon pohjautuvassa tuotannossa rajahyödyt ovat kasvavat.
Tietoyhteiskunnan kehittämislinjaukset
EVAn raportti oli kärjekäs, eikä ottanut huomioon, että julkisen hallinnon järjestelmissä on
myös paljon hyvää. Omalta osaltaan se kuitenkin pani vauhtia kehittämistyöhön. Jonkin-
laisena vanhan tietoyhteiskunnan tilinpäätöksenä voidaan sanoa, että Suomessa otettiin
varhain käyttöön edistyksellistä tieto- ja viestintäteknologiaa, mutta institutionaalinen
ympäristö, hallinnon reviirirajat ja koordinoimattomuus, ja säännösten vanhanaikaisuus
estivät sen hyväksikäytön. Kehittynyt, kallis infrastruktuuri on kuitenkin olemassa, eikä
sen rakentamiseksi kokonaan uudeksi ole varaa. Joitakin hyviä järjestelmiäkin on saatu
aikaiseksi, näistä parhaita käytäntöjä maailmanmitassa edustaa veroehdotus. Verotuk-
sessa tarvittavat tiedot kerätään suoraan rekistereistä ja valtaosalle verovelvollisista jää
tehtäväksi vain hyväksyä tehty veroehdotus. Järjestelmän oivallisuus on tunnustettu
valitsemalla se Euroopan unionin parhaiden ICT-käytäntöjen joukkoon.
Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja
toimenpidesuunnitelma vuosille 2009–2014 on linjattu SADe-hankkeessa ja sitä seuran-
100 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
neissa valtioneuvoston päätöksissä. Työtä tehdään valtiovarainministeriön alaisuudessa.
Sitä koordinoimaan on nimitetty valtion IT-johtaja.
Valtion IT-johtaja Yrjö Benson linjaa julkisen hallinnon kehittämislinjaukset
seuraavasti:
Tietojen keräämistä virtaviivaistetaan. Periaate on, että kutakin tietoa kysytään vain ˘
kerran. Sen jälkeen se on käytettävissä kaikissa järjestelmissä. Avain tietoihin on
henkilötunnus ja Y-tunnus, jotka identifioivat yksiselitteisesti tiedot.
Julkisen vallan tietojärjestelmä on niin massiivinen, että sitä ei voida kokonaan ˘
uudistaa. Valtio pyrkii tietojärjestelmäarkkitehtuurissa federaatiomalliin, jossa tur-
vataan standardoidut rajapinnat, jotta tieto liikkuu esteettä organisaatiosta toiseen.
Uudet tietojärjestelmät perustuvat avoimeen koodiin ja rajapintoihin. Näin niiden ˘
kehittämiseen voivat osallistua kaikki yritykset, jotka hyväksyvät tämän. Myös pienet
yritykset ovat tervetulleita ja niitä halutaan mukaan kehittämistoimintaan.
Tietokannat avataan yksityisyydensuojan ja tietoturvallisuuden rajoissa niin, että ne ˘
ovat käytettävissä järjestelmien kehitystyössä, tutkimuksessa ja liiketoiminnassa.
Kansalaisten käyttöön avataan vuoden 2011 kuluessa kansalaisportaali eli asiointitili, ˘
jota kautta kaikki sähköinen asiointi on suoritettavissa.
Tunnistautumisessa pyritään yhteen järjestelmään, jossa perustyökaluna on todennä- ˘
köisesti matkapuhelin ja siihen liittyvät salasanat. Käytettäväksi tulee kolmitasoinen
salaus, jossa tietoturvataso määrittelee, mitä salaustasoa käytetään.
Kehitystyö suoritetaan ensin valtionhallinnon piirissä, mutta myöhemmin mukaan ˘
otetaan kunnat.
Vuoteen 2015 mennessä rakennetaan tieto- ja viestintäpalvelujärjestelmät kansalaisille,
yrityksille ja hallinnolle, tässä järjestyksessä. Kansalaisten järjestelmä kattaa kaikki olen-
naiset kansalaisen tarvitsemat palvelut, mm. rahallisesti tärkeät terveyspalvelut ja koulu-
tuksen. Yritysten palvelu kattaa palkkahallintoon liittyvät velvoitteet, verotuksen, tukien
hakemisen, luvat ja jopa pienten yritysten kirjanpidon, samalla kun se tuottaa tietoa
yrityksen kehittämisen perustaksi. Esimerkiksi palkanmaksussa riittää syöttötiedoksi
palkattavan henkilön henkilötunnus ja maksettava palkka. Viimeisenä kehityslistalla on
viranomaisten työssään tarvitsemat tietojärjestelmät ja rekisterit. Uuden järjestelmän
arkkitehtuuria kuvaa kuvio 5.2
Kansalaisen tietojärjestelmässä esimerkiksi Koulutuslehteen tallentuisivat henkilön
kaikki koulutustiedot. Siitä voisi suoraan tulostaa koulutustiedot CV:hen. Yritysten tieto-
järjestelmässä voisi olla esimerkiksi perustietojen osalta automaattisesti koostuva liike-
1015 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
toimintasuunnitelma, jota yritys voisi käyttää hakiessaan lainaa pankista investointiin
tai tuotekehitystukea Tekesiltä.
Euroopan unionin suhteen valtion IT-linjausten kehittäjät ovat ottaneet asenteeksi
varovaisen realismin. IT-järjestelmät ovat niin erilaisia eri maissa, että niitä on vaikea
yhtenäistää. Tärkeää on järjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen. Tätä tarvitaan
esimerkiksi kansalaisten tunnistautumistietojen tai terveystietojen automaattisessa
siirrossa maasta toiseen. Toinen uudistumistie on parhaiden käytäntöjen eli best practice
-ratkaisujen levittäminen maasta toiseen. Suomesta tällaisiksi käytännöiksi on valittu
verohallituksen kehittämä veroehdotus ja Aalto-yliopistossa suunniteltu uuden kansa-
laisportaalin sivusto, joka nyt on koekäytössä.
Pitemmällä ajalla tärkeää on päästä tiedon yhteismarkkinoihin EU:n tasolla, koska se
tekee EU:sta kilpailukykyisen kehitysalustan muualle maailmaan vietävissä järjestelmissä
ja näin antaa kotikenttäetua eurooppalaisille yrityksille. Ne pääsevät samalle lähtöviivalle
Kuvio 5.2 Julkisen vallan tietojärjestelmä vuonna 2015
Lähde: Valtion IT-johtaja Yrjö Benson
Ajoneuvot Terveys
Koul
utus
Kiinteistöt
Liiku
nta Kulttuuri
KirjanpitoTyönantaja-velvoitteet
Peru
stam
inen
Verotus
Liike
toim
inta
-
suun
nite
lma Tuet, luvat
Dokumentit Yhteydet
Koko
ukse
t
Suun
nitte
lu
Säädökset
Kansalaistentietojärjestelmät
(5,3 miljoonaakansalaista)
Yritystentietojärjestelmät
(200 000yritystä)
Hallinnontietojärjestelmät
(500 000käyttäjää)
Yhteiset alustaosiot:tunnistautuminen, kansalaisen kotisivut jne.
Yhteiset perustietovarannot:kansalaiset, yritykset, kiinteistöt, ajoneuvot jne.
TehokkuusVaikuttavuusAJURIT: Vaikuttavuus
102 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
yhdysvaltalaisten ja isojen Aasian maiden yritysten kanssa, joilla on käytettävissään iso
kotimarkkina. Toinen jatkuva kehityskohde on tietojen digitalisointi.
5.3 Palvelut teollisuuden rinnalle
Suomalainen ICT-klusteri ei elä enää pelkästään teollisuudesta vaan sen rinnalle ovat
tulleet palvelut. Tavara- ja palveluviennin tilastojen pohjalta (ks. luku 3) voi vetää seuraa-
vat johtopäätökset:
Matkapuhelinlaitteiden ja muiden telelaitteiden viennillä ei ole enää samanlaista ˘
positiivista vaikutusta Suomen viennin kasvuun kuin menneinä kahtena vuosikym-
menenä. Taloudellisesti vienti on kuitenkin edelleen merkittävää.
Sähköteknisen teollisuuden ja lääkintälaitteita sekä instrumentteja valmistavan ˘
teollisuuden vienti on trendinomaisesti kasvanut lukuun ottamatta lamavuotta 2009.
ICT-klusterin viennillä on siis useampi tukijalka alkaneella vuosikymmenellä.
Palveluvienti on noussut merkittäväksi, matkapuhelinteollisuudessa jopa laite- ˘
valmistusta merkittävämmäksi. Teollisuuden sisäinen rakennemuutos, mm. t & k
-tehtävien ja kansainvälisen toiminnan edellyttämien palveluiden kasvava rooli, lisää
palveluvientiä.
Nokia on Suomen ICT-klusterin veturiyritys, mutta sillä ei ole enää viennin, työllistävyyden
ja verotulojen kannalta samanlaista kasvuvaikutusta Suomelle tulevana vuosikymmenenä
kuin oli kahtena edellisenä. Uusi tilanne vapauttaa Suomessa korkeatasoista osaamista ja
t & k -resursseja, mikä on uusi mahdollisuus ICT-klusterille ja Suomelle.
Nokia on kansainvälinen yritys, joka kilpailee globaalin markkinajohtajuuden säilyt-
tämiseksi. Kilpailuareena on kuitenkin tyystin muuttunut. Se ei ole enää matkapuhelin-
teollisuus vaan jotain muuta:
Matkapuhelin on tietokone, musiikkisoitin, kirja, video, televisio, navigaattori, bisness- ˘
palvelin. Tämä muutos on tuonut pelikentälle uusia, innovatiivisia kilpailijoita. Nokia
on kuitenkin vahvimmin kiinni itse laitteessa ja samalla markkinoissa.
Matkapuhelin on mobiili, monipuolinen yhteydenpitoväline Internetiin ja lähikom- ˘
munikaatiossa, mikä avaa valtavan uuden sovellusten joukon. Yhteyden tehossa on
kuitenkin paljon parannettavaa, joten vaaditaan myös laajakaistaverkkojen, soluverk-
kojen ja lähikommunikaation kehittämistä.
Matkapuhelinteknologiasta voi tulla geneerinen teknologia. Tuleeko siitä jonkinlainen ˘
sähkömoottori, joka eritehoisena ja erilaisilla ominaisuuksilla sijoitetaan esineisiin?
Sitä täydentävät sensorit ja tunnisteet, jotka ovat nopeasti kasvava liiketoiminta-
alue.
1035 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Nokia-kehitystä on analysoitu alla olevassa erikoistarkastelussa tarkemmin. Koska Nokia
on pörssiyhtiö, analyysi perustuu julkisiin lähteisiin ja tutkijoiden omiin analyyseihin.
Palvelujen uudet mahdollisuudet nousevat mobiili-Internetistä ja sisältötuotannosta.
Mobiili-Internetissä Nokia on hyvä yhteistyökumppani, mutta myös muiden valmistajien
kanssa yhteistyö on mahdollista. Esimerkiksi peleissä, joissa suomalaisilla yrityksillä
on vahvaa kilpailukykyä, jakelukanavana voivat toimia tietokoneet, matkapuhelimet
ja pelikonsolit. Välineiden konvergoituminen mahdollistaa samanlaiset sovellukset eli
välineisiin.
Eri toimialojen tuotantoteknologian varustaminen yhä kehittyneemmällä tieto- ja
viestintäteknologialla on edelleen kasvuala. Tilastojen puutteiden takia alan todellista
kokoa ei edes tunneta. Uuden tietoyhteiskuntakehityksen myötä e-hallinto, -koulutus ja
terveydenhoito ovat lupaavia sovellusaloja.
104 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Erityistarkastelu: Nokian haasteet – ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Nokian kehitys monialayhtiöstä matkapuhelinten maailmanmarkkinajohtajaksi on ollut upea tarina.
Tämän päivän tilanteen ymmärtämiseksi ja tulevaisuuden ennakoimiseksi on luotava lyhyt katsaus sen
historiaan matkapuhelinyhtiönä.
Nokian alkuvaiheen menestys perustui voimakkaasti kahteen tekijään:
1. Matkapuhelin oli mullistava keksintö verrattuna lankapuhelimeen. Lähes kaikki halusivat sen ja se
levisi nopeasti maailmanlaajuisesti.
2. Nokia oli 1980- ja 1990-luvuilla tehnyt matkapuhelinten keskeiset innovaatiot. Se oli edelläkävijänä
edelläkävijämarkkinoilla.
Muitakin syitä menestykseen oli. NMT- ja GSM-standardit loivat markkinoita ja Nokia pääsi patenteillaan
niiden ytimeen ja hyötyi teknisistä ratkaisuista. Kotimarkkinat – innostuneet varhaisen vaiheen käyttäjät
ja pioneerioperaattorit Suomen Tele NMT:ssä ja Elisa maailman ensimmäisenä GSM-operaattorina –
tarjosivat ponnahduslautaa.
GSM-standardi, joka perustui digitaalisuuteen, oli varsinainen onnenpotku. Siinä eri teknologioita
yhdistettiin ja Nokia pääsi yhteen standardia kehittävistä ryhmittymistä. yhtiön keksinnöt osoittautuivat
keskeisiksi ja kilpailukykyisiksi. GSM-toimiluvissa määriteltiin, että jokaisessa maassa piti olla vähintään
kaksi operaattoria, kun NMT-operaattorit kuten Tele, saivat olla monopoleja. Useissa maissa toinen
alkuvaiheen operaattoreista osti kansallisen valmistajan puhelimet. Näin Nokia pääsi toisen, kilpailukyi-
sempää teknologiaa hakevan operaattorin mukana eri maiden markkinoille. Maailmanvalloitus alkoi ja
siinä selätettiin kovat kilpailijat Motorola, Ericsson ja monia muita.
Uusien tulokkaiden tulo alalle estettiin käytännössä patenteilla. Mukana olleet yhtiöt lisensoivat
patentteja toisilleen tai jopa antoivat niitä käyttöön ilmaiseksi vaihtokaupoilla. Ulkopuoliset, joilla ei ollut
omia patentteja, blokattiin käytännössä ulos, koska niille ei patenttien käyttöoikeuksia annettu. Pioneerit
eivät tajunneet tätä aluksi itsekään, mutta pian sitä käytettiin tietoisesti. Näin esimerkiksi japanilaiset,
joilla oli voimakas ote kulutuselektroniikasta, eivät päässeet kunnolla markkinoille.
Suomessa syntyi 1990-luvulla alihankkijoita kuin sieniä sateella ja ulkomaiset yritykset vyöryivät maahan.
Varsin pian Nokia kuitenkin huomasi, että sen on rakennettava globaali tuotantoverkko. Tämän kehityksen
mukana kotimaiset alihankkijavalmistajat eivät pysyneet. yhtiö kehitti tuotantoverkkonsa ja sen logistiikan
tehokkaammaksi kuin mikään muu alan yhtiö. Se pystyy tarjoamaan standardisoiduista puhelinkoneista
ohjelmallisesti räätälöityjä puhelimia eri markkinoille ennätysajassa ja kilpailijoitaan kustannustehokkaam-
min. Taustalla säilyi kuitenkin voimakas oma panostus alan teknologiakehitykseen ja patentointiin.
1055 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
2000-luvulla tapahtui jotain uutta. Puhelin osoittautui laitteeksi, joka ei ole pelkkä puhelin. Olihan
se toki ollut jo edellisellä vuosikymmenelläkin kello, herätyskello, radio ja pelikonsoli. Kaikkialle levinneen
digitalisoinnin ansiosta puhelimesta tuli myös kamera, musiikkisoitin, videonauhuri ja -näyttö, kartta,
navigaattori ja jopa televisio. Matkapuhelin mullisti monet näistä aloista perusteellisesti. Nokia otti nämä
uudet ominaisuudet käyttöön ja piti niillä vahvasti hallussaan kuluttajia. Bisnesasiakkaille kehitettiin äly-
puhelimen edeltäjä, monipuolinen kommunikaattori, jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja sitten älypuhelimia
liiketoiminnassa tärkeine ominaisuuksineen.
Nokian vahvuus johtavana matkapuhelinyhtiönä perustuu tänä päivänä kolmeen tekijään: 1) sillä
on vahva markkina-asema ja sen turvin kapasiteettia, 2) tuotantokoneisto on edelleen tehokas ja 3)
lopputuote on henkilökohtainen laite, jonka ominaisuuksien kokoonpanoa differentioimalla Nokia on
pitänyt kuluttajat käsissään. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty Nokian markkina-asema
matkapuhelinmarkkinoilla vuonna 2009.
106 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN
Myydyt matkapuhelimet yhteensä ei sisällä puhelinten harmaamyyntiä. Sen huomioiminen laskee Nokia markkina-osuuden 34 prosenttiin. NAVTEQ on Nokian karttasovellutusliiketoiminta.
Teknologisessa mielessä, uusien mediaominaisuuksien ja sosiaalisen median sekä verkkomaisen kommunikoin-nin myötä Nokian asema on kuitenkin muuttunut. Yhtiö on edelläkävijä matkapuhelinteknologiassa, mutta ei uusilla alueilla eikä käyttöliittymissä. Niissä muut tuovat innovaatiot markkinoille, ja Nokia on seuraaja. Musiikissa esimer-kiksi Fraunhofer-instituutilla on MP3-standardissa johtoasema, ja Apple onnistui rakentamaan tehokkaan käyttöliitty-män, jolla sen iPhonesta tuli tehokas kilpailija Nokian älypuhelimille.
Nokia on toki varautunut muutokseen kasvattamalla t & k -toimintaansa voimakkaasti Yhdysvalloissa, jossa innovaatiotoiminta on erittäin vilkasta uusissa mediaominaisuuksissa ja Internetissä. Vastaavasti matkapuhelimiin suoraan liittynyttä t & k -panostusta Suomessa on pienenetty.
GSM-standardiin liittyvät matkapuhelinpatentit vapautuvat 20 vuoden määräajan tultua umpeen. Oleellisia patentteja, jotka liittyvät GSM-standardeihin on noin 3 000, ja niistä on eniten Nokialla. Kun patenttien voimas-saolo lakkaa, ne tulevat muidenkin käyttöön. Näin matkapuhelimista tulee geneeristä teknologiaa ja valmistajien määrä lisääntyy. Matkapuhelimelle voi käydä kuten sähkömoottoreille, niitä on periaatteeltaan samanlaisina mutta kooltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisina kaikkialla.
Matkapuhelimella on kuitenkin mobiilisuutensa ja henkilökohtaisuutensa ansiosta tulevaisuutta. Televisioon, tietokoneeseen jopa videoon ja kameraan verrattuna se on täysin henkilökohtainen laite. Sitä pidetään aina mukana ja kokonsa puolesta sitä voidaan pitää. Se mahdollistaa aina ja kaikkialla yhteyden verkkoon ja toisiin käyttäjiin.
Se on myös monitoimilaite, jota esimerkiksi autonvalmistajat voivat vain kadehtia. Analogisesti autoista olisi voinut tulla myös lentokoneita ja veneitä, jollaisia kehitelmiä toki on. Matkapuhelin on tehokas liityntä eri medioihin (ml. sosiaalinen media) ja niiden jakelukanavaan Internetiin. Älypuhelimet kilpailevat kannettavien tietokoneiden kanssa tai osittain konvergoituvat niiden kanssa.
Ratkaistavia ongelmia tai paremminkin kehityskohteita riittää. Matkapuhelimen pienuus, joka on etu, on myös haitta. Siihen pitäisi saada rakennettua nykyistä kätevämpiä käyttöliittymiä. Samoin tarvittaisiin isompia näyttöjä, jollaisina kotona, työssä tai muissa ympäristöissä voivat olla erilaiset pysyvät näytöt. Kokoontaitettavat elastiset näytöt olisivat yksi ratkaisu. Pieneen kokoon on myös sovitettava tehokas tietojenkäsittelykapasiteetti. Mobiili-Inter-netin kannalta ehdottoman tärkeää on tiedonsiirtonopeuksien kehittäminen.
Globaali laajakaistainen Internet on luonut kommunikaatioon innovaatioita, joita kukaan ei osannut ennakoida, ja jotka koskettavat meitä kaikkia. Olisiko mahdollista, että mobiili-Internetissä vastaavat globaalit innovaatiot vielä odottavat keksijäänsä. Tällä tulevaisuuden kentällä Nokiakin on mukana.
Eurooppa
Lähi-itä ja
Afrikka
Kiina,
Hongkong,
Macao,
Taiwan
Muu Aasia ja
Tyynen meren
alue
Pohjois-
Amerikka
Latinalainen
Amerikka yhteensä
Myydyt matka puhelimet yhteensä 252 137 188 275 172 115 1139
Nokian myymät matkapuhelimet 107 77,7 72,6 123,5 13,5 37,5 431,8
Nokian osuus 42,5 % 56,7 % 38,6 % 44,9 % 7,8 % 32,6 % 37,9 %
Puhelimen keskihinta* 91 € 52 € 71 € 51 € 75 € 40 € 64 €
Matkapuhelin myynti milj. €* 9 747 4 056 5 155 6 273 1 008 1 500 27 740
NAVTEQ-myynti milj. € 312 29 5 18 293 13 670
Nokia-Siemens verkkomyynti 4 695 1 653 1 397 2 725 748 1 356 12 574
Liikevaihto yhteensä milj. € 14 754 5 738 6 557 9 016 2 049 2 869 40 984
Liikevaihdon jakauma 36 % 14 % 16 % 22 % 5 % 7 % 100 %
Talukko 6.1. Nokian liikevaihto ja asema matkapuhelinten maailmanmarkkinoilla vuonna 2010
Lähde: Nokia Form 20-F 2009, raportti Yhdysvaltain Securities and Exchange Commissionille, 12.3.2010
* Matkapuhelinmyynnin alueittainen jako on laskettu Etlassa samoin kuin alueittaiset puhelinten keskihinnat
6.1 E-terveys 110
6.2 Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa 119
6.3 Tehokkaat älykoneet 124
6.4 Älykäs sähköverkko 129
6Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille
1096 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
ICT:n käyttö muuttaa toimintaa eri toimialoilla – luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia
ja toisaalta parantaa tuottavuutta. Tässä luvussa keskitytään neljään toimialaan, joissa
Suomella on hyviä mahdollisuuksia kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä ohjelmistoja
ja järjestelmiä sekä niihin liittyviä laitteita:
Terveydenhoito, jossa valtio pyrkii rakentamaan kansallisia tietojärjestelmiä ja ˘
kunnat ja sairaanhoitopiirit pyrkivät parantamaan järjestelmiensä yhteensopivuutta.
Lisäksi kansalaisten omaehtoinen kunnostaan huolehtiminen on luomassa uusia
ohjelmistoperheitä.
Rakentaminen, jossa Suomi on tietojärjestelmien kehittämisessä ja soveltamisessa ˘
johtavien maiden joukossa.
Koneteollisuus, jossa vahvuusalueena ovat älykkäät koneet ja teollisuuden ˘
tuotantoprosessit.
Energiasektori, jossa uusina kehityskohteina ovat älykkäät sähköverkot ja ˘
sähköajoneuvoteknologia.
Sovellusaloja tarkastellaan siksi, että suomalainen teknologiaa ja insinööriosaamista
pursuava ICT-klusteri pitäisi muuttaa markkinavetoisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi.
Sitä paitsi monet alat ovat itse kehittäneet ICT-ratkaisujaan. Yhteistyöllä ICT-yritykset ja
sovellusalat hyötyisivät synergioista.
Toimialoja käsitellään seuraavasti: Ensin tarkastellaan niihin vaikuttavia megatrendejä.
Tämän jälkeen katsotaan tieto- ja viestintätekniikan tilaa toimialalla Suomessa. Samalla
6Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille
110 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
nostetaan esille elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimenpiteitä, joilla yritysten menesty-
mistä voitaisiin edistää ja ICT:n tuottavuusvaikutuksia parantaa. Lopuksi nostetaan esille
kunkin alan visio vuonna 2020.
6.1 E-terveys
Terveydenhuollon ICT on merkittävää ja nopeasti kasvavaa liiketoimintaa (ks. luku 4,
taulukko 4.1 ja kuvio 4.2). Sen keskeiset osaset ovat terveydenhuollon ammattilaisten tieto-
järjestelmät, kansalliset tietoarkistot, joita parhaillaan rakennetaan, ja uutena tulokkaana
kansalaisen terveystaltiot, jotka auttavat omaehtoisessa kunnon seurannassa. Oman koko-
naisuutensa muodostavat terveydenhuollon ja kunnon ylläpidon laitteet, joissa tieto- ja
viestintätekniikan rooli jatkuvasti kasvaa.
Ohjelmistotuotannossa rahassa mitattuna suurinta liiketoimintaa edustavat tervey-
denhuollon ammattilaisten sähköiset palvelut, joista keskeisiä ovat ajanvaraus- ja potilas-
tietojärjestelmät. Niiden johtavat yritykset Suomessa ovat Tieto Oyj ja Logica Suomi Oy.
Tiedolla on Pohjoismaissa 1 300 terveydenhuollon parissa työskentelevää ihmistä. Logicalla
puolestaan on Suomessa 200 henkilöä erikoistunut terveydenhuollon IT-ratkaisuihin.
Terveydenhuollon järjestelmiä toimittaa lisäksi lukuisa joukko pienempiä yrityksiä.
Uuden liiketoiminnan kannalta merkittäviä ovat kuitenkin kansalliset terveyden-
huollon tietoarkistot, jotka voivat palvella myös tutkimusta ja kehitystoimintaa. Isojen
ohjelmistotalojen kuten Microsoftin markkinoille tuomat terveystaltiot puolestaan ovat
ohjelmistojen kehitysalustoja pienillekin yrityksille ja tarjoavat laitetoimittajille uuden
markkinointiväylän.
Megatrendit
Terveydenhuollon merkittävin megatrendi on väestön vanheneminen. Vanhenevan
väestön osuus kasvaa suhteessa koko väestöön. Lisäksi vanhukset elävät yhä pidempään.
Näistä ainakin väestörakenteen muutos lisää terveyspalvelujen kysyntää*. Kun lääketiede
kehittyy, edistyneimmillä uusilla hoidoilla voidaan vastata terveyspalveluiden kysyntään.
Yhteiskunnan kyky vastata terveyspalvelujen kysyntään on kuitenkin uhattuna, koska
veronmaksajien suhteellinen osuus väestöstä vähenee. Lisäksi terveydenhoitohenkilöstö
vähenee ikääntymisen seurauksena, mikä heikentää palvelujen saatavuutta. Vuoteen
2020 mennessä sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä ajautuu väestön vanhenemisen
takia sekä hoidon saatavuusongelmiin että törmää kiristyvään budjettirajoitteeseen.
* Ihmisen eliniän pituus ja käytettyjen terveyspalvelujen määrän korrelaatio on suhteellisen alhainen mutta positiivinen. Monessa maassa tehtyjen tutkimusten mukaan terveiden elinvuosien määrä kasvaa suhteessa enemmän kuin elinvuodet, mutta jokainen sairastettu lisävuosi kasvattaa kustannuksia. Samaan viittaavat myös Suomessa tehdyt PyLL-indeksiä soveltaneet tutkimukset.
1116 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
Tehokas osaratkaisu kriisiin on ICT:n laajempi käyttöönotto terveydenhoidossa ja sen
keinot tuottavuuden parantamiseksi.
Toinen merkittävä trendi on pitkäaikaissairauksien merkityksen korostuminen. Ne
pystytään diagnostisoimaan paremmin. Niihin on myös entistä tehokkaampia hoitoja.
Lisäksi ne pystytään seurannalla ja ennakoinnilla pitämään kurissa, jolloin hoitokustan-
nuksissa pystytään säästämään.
Näissä molemmissa ICT:n rooli on tärkeä, koska sillä pystytään säästämään työtä,
lisäämään omaehtoisuutta kunnon ylläpidossa ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Lisäksi
reaaliaikaisella seurannalla voidaan varmistaa kulloinkin tarvittavien hoitojen saanti ja
välttää kalliit toimenpiteet, joita vaaditaan terveysongelmien pahetessa.
Terveydenhoitojärjestelmien kehittämisessä eri maissa on myös havaittavissa trendejä,
jotka tarjoavat vastauksia yllä esitettyihin megatrendeihin:
Kansalaisten vastuuta oman kuntonsa kehittämisestä ja ylläpitämisestä pyritään ˘
lisäämään eri keinoin. Tämä edellyttää terveystietoa, oman kunnon seurantaa, aktii-
visia, ennalta ehkäiseviä toimia kunnon ylläpitämiseksi mm. liikunnan, terveiden
elämäntapojen ja ravitsemuksen keinoin.
Toinen suuntaus on potilaaksi joutuvan kansalaisen ”valtaistaminen”. Hänelle annetaan ˘
oikeus omiin, ammattilaisten keräämiin terveystietoihin ja hän voi täydentää niitä
oman vointinsa seurannalla ja lopulta kantaa vastuuta omasta kokonaisvaltaisesta
hoidostaan.
Integroiduilla, yhtenäisillä hoitoketjuilla (Continuing Health Care) pyritään sirpaloi- ˘
tunutta terveydenhoitojärjestelmää yhdistämään niin, että potilaiden hoidossa olisi
jatkumo, vaikka siitä huolehtisivat eri organisaatiot eri aikoina ja vielä eri alueilla
tai jopa eri maissa. Tämä edellyttää, että kulloinkin hoitoa antavalla ammattilaisella
on kaikki tieto saatavilla ja sitä, että jollakin järjestelmässä olisi kokonaisvastuu
hoitoketjusta.
Myös näissä terveydenhuollon trendeissä, jotka ovat samankaltaisia eri maissa, ICT:n
rooli on keskeinen.
Suomen terveydenhoitojärjestelmän ICT
Suomen terveydenhoitojärjestelmän ICT kärsii terveydenhuoltojärjestelmän sirpaleisuu-
desta. Osaa ICT:n tuottavuutta parantavista vaikutuksista ei pystytä ottamaan käyttöön,
koska tieto ei liiku yli organisaatiorajojen. Kunnat ja kuntien yhteenliittymät kantavat
päävastuun terveydenhoidosta ja niillä on omat tietojärjestelmänsä. Jopa kunnan sisällä
eri organisaatioilla saattaa olla omat tietojärjestelmänsä, jotka tietosuojan takia eivät voi
keskustella keskenään. Alueellisesti tiedonsiirtoa on pyritty parantamaan ottamalla käyttöön
112 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
joko viitetietoihin perustuva aluetietojärjestelmä tai alueellisia potilastietojärjestelmiä,
jotka tukevat tiedonsiirtoa yli organisaatiorajojen. Tietotekniikan toimittajat nostavat
ongelmana pikemminkin esiin lainsäädännön esteet kuin tiedonsiirron yhteensopivuuden
esteet. Lisäksi kansallisen terveysarkiston pystyttäminen on vähentänyt halua erillisten
tiedonsiirtoratkaisujen kehittämiseen.
Kunnallista järjestelmää täydentää yksityinen yritysmuotoinen ja kolmannen sektorin
järjestämä terveydenhoito. Näissä ongelmat ovat samanlaiset. Tieto ei liiku sujuvasti yksi-
köstä toiseen. Lisäksi yksityisen ja julkisen sektorin raja-aita on korkea monien muidenkin
ongelmien, kuten työnjaon ja palveluiden korvauskäytäntöjen takia.
Tärkeä järjestäytyneen terveydenhuollon osa on työterveyshuolto, jossa toimijoiden
roolit, hyödyt ja korvauskäytännöt ovat suhteellisen selkeät. Työterveydenhuolto tarjoaakin
hyvän alustan yhteiselle kehittämiselle ja ICT:n käyttöönotolle.
Ongelmat ovat samanlaisia muissakin maissa. Siksi EU:n tasolla on käynnistetty
kehittämishankkeita, jotka tähtäävät mm. tiedonsiirron standardien yhtenäistämiseen
tai ainakin liityntäpintojen rakentamiseen eri kansallisiin järjestelmiin (federaatiomalli).
Tätä tarvitaan jo siksikin, että EU:ssa kansalaiset voivat siirtyä vapaasti maasta toiseen,
jolloin keskeisen terveystiedon olisi joustavasti oltava käytössä siellä, missä sitä kulloinkin
tarvitaan. Tämä on haastava tehtävä jo eri maissa käytetyistä kielistä johtuen. Olennaista on
luokitella tiedon arvo ja tarve, ja käynnistää työ tärkeimmistä ja arvokkaimmista tiedoista,
jotka pitäisi koodittaa siten, että kieli ei aiheuta ongelmia. Terveydenhuollon palveluiden
ja ICT-yritysten kannalta tällä on tärkeä merkitys, koska samalla vähitellen alalle syntyvät
lähes 500 miljoonan kansalaisen yhteismarkkinat.
Suomalaista terveydenhuoltoa ja sen ICT-arkkitehtuuria voidaan kuvata kuviolla 6.1.
Järjestelmää on selkeintä tarkastella jakamalla se terveydenhuollon säädeltyihin palve-
luihin ja markkinavetoisiin palveluihin.
Ammattilaisten sähköisiä terveydenhuoltopalveluita kehitetään kansallisessa KanTo-
hankkeessa, jota isännöi Kela. Ammattilaisten ICT-palvelujen tärkeimmät osaset ovat
kansallinen potilastietoarkisto eArkisto, jossa on keskitetysti saatavissa kansalaisten
potilastiedot eli ”sairauskertomukset” sekä kansallinen reseptiarkisto eResepti, josta on
saatavissa hoitoa tukevat lääkemääräykset. Lisäksi on jätetty optio yhteiselle kuva-arkistolle,
josta olisi saatavissa potilastietoarkiston kuvantamistiedot.
Kela Kansallisena Toimijana (KanTo) vastaa palvelujen rakentamisesta ja palvelutuo-
tannosta. Fujitsu toimittaa eArkisto- ja eResepti-palvelun toteutettavan keskitetyn tieto-
järjestelmän. Palveluiden tulevia käyttäjiä ovat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon
yksiköt palveluihin integroitujen järjestelmiensä kautta (potilastietojärjestelmät, apteek-
kijärjestelmät). Lisäksi kansalaisille taataan katseluyhteys tietoihin.
1136 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
Hanke on suuri kansallinen panostus terveydenhuollon ICT-järjestelmiin. Se on osoit-
tautunut hankalaksi toteutettavaksi, ja on myöhässä aikataulustaan. Ilmeisenä puutteena
on kansalaisten pelkkä katseluyhteys omiin tietoihin, mikä oli viranomaisten tietoinen
päätös, jolla hankkeen toteutusta rajattiin ja helpotettiin. Suora sähköinen potilastietojen
tallennus kansalaisen omaan käyttöön ei onnistu järjestelmästä. Se on tulevaisuuden
kannalta ilmeinen puute, joka kuitenkin on teknisesti hoidettavissa.
Toinen tärkeä tulevaisuuden sähköisten ICT-palvelujen osanen on kansalaisen ter-
veystaltio, jossa potilastietojen lisäksi olisivat kansalaisen omat kunnon ja terveydentilan
seuraamiseen liittyvät tiedot. Näitä molempia kansalainen tarvitsee terveydentilansa
omaehtoiseen seurantaan. Lisäksi kansalaisen antamat tiedot ovat oleellista informaatiota
terveydenhuollon ammattilaisille. Tulevaisuudessa terveystaltion fokuksen tulisi olla juuri
terveyttä ylläpitävissä ja sairauksia ehkäisevissä toiminnoissa, kuten liikkuminen, ravitse-
mus, uni ja sosiaaliset verkostot. Suomessa terveystaltiota ja siihen liittyvää ekosysteemiä
kehitetään Feelgood-hankkeessa.
Kansalaisen terveystaltioita ovat tuoneet markkinoille jo suuret ICT-yritykset. Tunnetuimpia
ovat Microsoftin HealthVault sekä Googlen ja Dossin vastaavat järjestelmät. Microsoft asettaa
terveystietojen yhteentoimivuuden reunaehdot, joita palvelujen tarjoajien pitää noudattaa
omissa sovelluksissaan. Palvelujen tarjoajille ja kansalaisille käyttö on ilmaista. Kehitys- ja
käyttökulut katetaan monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, mainostuloilla. Euroopassa yhtiö
Kuvio 6.1 Terveydenhuollon rakenteet ja e-terveys
4. Terveydenhuollon johtamisjärjestelmät (Sekundaarinen käyttö)
Markkinavetoiset palvelut Terveydenhuollon säädellyt palvelut(STM, Valvira, Kela)
2. Kansalaisen sähköisetterveydenhuollon-palvelut
1. Ammattilaistensähköisetterveydenhuollon-palvelut
3. Kansalliset sähköisetterveydenhuollon-palvelut
HyvinvointiTerveysKuntoiluHarrastuksetLaitteet
PTHESHjne.
114 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
pyrkii erilaiseen liiketoimintakonseptiin, koska mainonnan pelisäännöt ovat tiukemmat.
Kansalainen voi liittää järjestelmään mittalaitteita, joiden mittaustiedot siirtyvät tietokantaan.
Eri toimijat voivat liittyä järjestelmään ja tarjota sen kautta palvelujaan. HealthVault pyrkii
luomaan oman ekosysteemin, jossa eri osapuolet voivat vaihtaa ja hyödyntää toistensa tietoja,
samalla kun yksilö itse päättää, mitä tietoja hänen terveystaltioonsa liitetään.
Suomalaisen laiteteollisuuden kannalta on tärkeää varmistaa laitteiden, ohjelmistojen ja
järjestelmien yhteensopivuus eri terveystaltiojärjestelmiin. Tämä vaatii yrityksiltä ja muilta
toimijoilta aktiivisuutta vähintään standardoinnissa mutta myös toimivan ekosysteemin
rakentamisessa, niin että uusi myyntikanava saadaan otettua haltuun.
Suomeen onkin kehittymässä suhteellisen laaja terveystaltioekosteemi, jos mittarina
käytetään Feelgood-hankkeeseen osallistuvien yritysten ja muiden toimijoiden määrää.Se
on potentiaalisesti myös voimakas yhteisö, jos otetaan huomioon eri toimijoiden osaamisen
taso. Taulukossa 6.1 on listattu FeelGood-hankkeeseen osallistuneet yritykset:
Teknologia- ja palvelutoimitta jat Sisällöntuottajat Vakuutus Työhyvinvointi
Terveydenhuolto-organisaatiot Integraattorit
•AvainTechnologies
•Elisa•Fujitsu•Innofactor•ItellaInformation•Logica•Mawell•MediWare•Microsoft•Nokia•ProWellness•Pfizer•Tieto•Vivago
•KustannusOyduodecim
•Yleisradio
•Ilmarinen•Kansaneläkelaitos•Pohjola
•Metso•Yleisradio
•Etelä-Karjalansosiaali- ja terveyspiiri
•HelsinginjaUudenmaan sairaanhoito piiri
•Turunkaupunki
•Kansaneläkelaitos•Sosiaali-ja
terveysministeriö•Sitra•Tekes•VTT
Taulukko 6.1 Terveystaltioekosysteemin yrityksiä
On syytä korostaa, että kansallinen potilastietojärjestelmä ja terveystaltio ovat tule-
vaisuuden terveydenhuoltojärjestelmän olennaisia osia, vaikka sähköiset asiointipalvelut,
jotka ovat sidoksissa terveyspalveluiden tuottajiin, ovat liiketoiminnan arvossa mitattuna
niitä tärkeämpiä. Nämä ICT-alustat tarjoavat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia eri
alojen palveluyrityksille ja terveydenhoitoon tai kunnon ylläpitoon erikoistuneille ICT-
yrityksille samoin laitetoimittajille ja lääketeollisuudelle, ja esimerkiksi funktionaalisten
elintarvikkeiden valmistajille. Suomalaisista yrityksistä laitetoimittajat ovat merkittävä
potentiaalinen hyötyjä.
1156 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
Kansalaisten terveystaltio ja sairauskertomus yhdistävät kansalaisen terveyden ylläpi-
tämisen ja sairauksien hoidon, tuovat mukaan ennaltaehkäisyn ja kansalaisen omatoimi-
suuden. Ne yhdistävät julkiset ja yksityiset terveyspalvelut. Ne mahdollistavat kokonaan
uuden palveluliiketoiminnan terveyspalvelujen jatkumossa, joita on havainnollistettu
kuviossa 6.2.
Terveydenhuollossa lääkekaupan ja laitteiden markkinat ovat olleet tähän saakka
valta-asemassa. Nämä molemmat ovat lähes kokonaan markkinaehtoisen toiminnan
alueita. Lääkemyynti Suomessa oli yhteensä 2,5 miljardia euroa vuonna 2007. Lääkintä-
laitteita vietiin 877 miljoonan euron arvosta. Yli 95 % kotimaisesta tuotannosta menee
vientiin, mikä on osoitus terveysteknologiateollisuuden terveydestä ja dynaamisuudesta.
Terveydenhoidon tietojärjestelmäinvestoinneiksi arvioitiin 139 miljoonaa euroa vuonna
2005 ja 143 miljoonaa euroa vuonna 2006 (Terveysteknologian toimialaraportti 2007,
Teknologiateollisuus). Luvuissa eivät ole mukana valtiovallan, Tekesin, Sitran yms. tekemät
mittavat kehitysinvestoinnit. E-terveys on Suomessa ollut lapsipuolen asemassa, mutta
tulevaisuudessa se on yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminnan alueista.
Terveydenhuollon edistämiseksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä reviirinrakenta-
misen sijaan. Yhteistyö avaa liiketoimintamahdollisuuksia. Oleellista on eri toimijoiden
välisten pelisääntöjen selkeyttäminen ja kokonaisuuden kannalta järkevien taloudellisten
kannusteiden luominen niin, että toimijat voivat rakentaa selkeitä ansaintalogiikoita ja
tehdä kokonaisuutta edistäviä investointeja.
Kuvio 6.2 Terveyspalvelujen jatkumo, kansalaisen ja terveydenhuollon ammattilaisten työnjako ennaltaehkäisevissä ja akuuteissa terveyspalveluissa
Koti[sairaan]hoito jaitsenäinen selviytyminen
Omatoiminen kunnosta jaterveydestä huolehtiminen
Kuntoilu
Itsenäinen ikääntyminen,Tuettu asuminen
Hyvinvoinnistahuolehtiminen
Terveysriskit
Tautienhallinta
Äkillinensairaanhoito
Äkilliset sairastumisetja tapaturmat
Suunnitelluthoitojaksot
Suunniteltuhoito
Kuntoutus
Kroonisetsairaudet
ENNALTA EHKÄISEVÄ REAGOIVA HOITO
ITSE
HO
ITO
TER
VEYD
ENH
OIT
O-
JÄR
JEST
ELM
Ä
116 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
ICT:n kehittämisen kannalta tarvitaan ainakin seuraavia innovaatio- ja elinkeinopolitiikan
toimia:
Terveydenhoidon laite- ja ohjelmistotoimittajien on panostettava mahdollisimman ˘
helppoon – huomaamattomaan – käytettävyyteen, mitä voisi jopa tukea eri aloja
yhdistävällä, kokemuksia siirtävällä teknologiaohjelmalla. Terveydenhuoltoalan hen-
kilöstön ICT-koulutusta on myös tehostettava. Ilman osaamista hankitut järjestelmät,
laitteet ja ohjelmistot ovat vain kustannuksia ja pahimmassa tapauksessa huonontavat
tuottavuutta, kun niiden pitäisi parantaa sitä oleellisesti.
Terveyspolitiikan ja e-terveyden kehittämiseksi olisi laadittava pitkäkestoinen strategia, ˘
joka ylittää vaalikauden ja budjettivuosien rajat. Strategiassa huomio pitää kiinnittää
ennaltaehkäisyyn ja terveydenhuollon elinkaarikustannuksiin.
Järjestelmien kykyä kommunikoida keskenään pitää oleellisesti parantaa ja organi- ˘
saatioiden välistä tiedonvälitystä tehostaa joko säännöksiä kehittämällä tai taloudel-
lisella tuella. Näin mahdollistetaan yhtenäiset hoitoketjut ja kansalaisen aktiivisuus
Erityistarkastelu: ICT ja itsenäinen suoriutuminen
Itsenäisestä suoriutumisesta on Suomessa puhuttu jo pari vuosikymmentä. Nyt tästä suuresta mahdol-
lisuudesta on tehtävä todellisuutta, muuten menetämme historiallisen tilaisuuden. Suomessa väestön
ikääntyminen kulkee edellä muuta maailmaa, Japani poikkeuksena (ks. kuvio 2.1). Euroopassakin
olemme eturintamassa yhdessä Italian kanssa. Muut tulevat jäljessä ja luovat meille markkinoita, jos
kykenemme jotakin tarjoamaan. Japani ja Italia voisivat olla hyviä yhteistyökumppaneita ja testilabo-
ratorioita suomalaisille tuotteille, palveluille ja järjestelmille.
EU:n tasolla ongelmaan on herätty. Vuonna 2008 käynnistettiin ohjelma Ambient Assisted Living
(AAL) eli ympäristön avustama asuminen -ohjelma, jossa tavoitellaan yhteensä 600 miljoonan euron
kehitystyötä vuoteen 2013 mennessä eri maissa toteutettavissa projekteissa. Puolet rahoituksesta on
julkista, puolet yksityistä. Suomi on ohjelmassa mukana 10 miljoonan rahoituksella, josta 5 miljoonaa on
julkista rahoitusta. Käytännössä olemme nyt samalla viivalla valtavan projektikokonaisuuden kanssa.
Suomessa AAL-ohjelman koordinaatiosta huolehtii Tekes. Eräänlaisena lippulaivana AAL:n ohjelman
esitteeseen on päässyt VTT:n koordinoima Hear Me Feel Me -projekti, jossa näkökykyä kompensoidaan
mobiiliteknologialla. Käytännössä lääkkeisiin apteekissa tulostetaan tunniste (tägi). Kun sitä koskettaa
puhelimella, reseptiin kirjoitetun tekstin kuulee puhelimen kaiuttimesta. Näin täysin sokeakin ”näkee”,
montako tablettia pitää ottaa. Puhelimen pitää olla lähikommunikaatio-ominaisuudella (NFC) varustettu.
Partnereita projektissa on Suomen lisäksi Espanjasta ja Kreikasta.
Monet eurooppalaisista projekteista keskittyvät kroonisesti sairaiden auttamiseen tai kroonisten
sairauksien ehkäisemiseen. yhtenä ryhmänä ovat dementikot, joiden kotona selviämistä pyritään helpot-
tamaan. Matkapuhelinteknologian lisäksi tarvitaan lähikommunikaatiota ja mm. sensoreita, esimerkiksi
1176 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
veriarvojen raportoimiseen, sydämen seurantaan tai kertomaan kaatumisesta. Norjalaisessa projektissa
kehitetään suuhiirtä vammautuneille vanhuksille.
Brittiläisessä projektissa kehitetään eurooppalaista avointa, standardoitua alustaa, jonka avulla
voidaan yhdistää erilaisia vanhuksille tarkoitettuja ICT-perustaisia palveluita. Saksalaisessa projektissa
pyritään saumattomasti yhdistämään sosiaalipalvelut ja uusi teknologia tuettuun itsehoitoon, sairauksien
ennaltaehkäisyyn, avustettuun jokapäiväisistä askareista selviämiseen ja samalla kehitetään monitorointia
ja lisätään turvaratkaisuja ja ympäristön turvallisuutta.
Suomessa on teknologisesti vahva pohja (mobiiliteknologia, lähikommunikaatio, sensorit, konenäkö,
äänen-, katseen-, puheen- ja kasvojentunnistus, paikannus, turvaratkaisut jne.) itsenäisen suoriutumisen
tukemiseen. Monet palveluyritykset (teleoperaattorit, turvayritykset, huoltoyhtiöt, kotipalveluyritykset,
kauppa, posti) ja järjestöt ovat havahtuneet mahdollisuuksiin. Terveydenhoito ja sosiaalitoimi voisivat olla
keskeinen osa kokonaisuutta yhdistettynä omais- ja lähimmäishoitoon. rakennusyhtiöt haluavat innova-
tiivisia kilpailuja todellisten seniori- ja hoivatalojen rakentamiseen. Talo- ja kotitekniikan toimittajilla on
valmiita ratkaisuja. Tarvitaan yhteistä panostusta, toimivien ja helposti käytettävien ja jopa autonomisten
järjestelmien rakentamiseksi. Mitenkään mahdoton ei ole virtuaalivanhainkoti, jossa palveluyritys ICT-
tekniikalla monitoroi vanhuksen elämää ja naapurihoitaja suorittaa asiakaskäynnit ja juo kahvit.
Elämä on muutakin kuin valmistautumista väistämättömään. Virtuaalisuus tuo uutta sisältöä kai-
kenikäisille. Tärkeät hetket ja tapahtumat kannattaa digitoida. Suomalainen Oppifi Oy on luonut epooq.
net -sivuston, jossa jokainen voi kertoa ja jakaa tarinansa läheisille, samaa harrastaville ja samoista
asioista kiinnostuneille. Keskeisten tapahtumien ympärille – miten koimme evakon, maaltamuuton,
miten selvittiin, kun ei ollut kännykkää, miltä tuntui jääkiekon MM-kulta – muodostuu kansakunnan
historia. Tämän digitoidun muistin varaan voi rakentaa itsenäisen suoriutumisen virtuaalimuistolan tai
vaikka dementikon aikakoneen.
kuntonsa ylläpitämisessä ja luodaan liiketoiminta-alusta e-terveyspalveluille ja niiden
työvälineiden tuottajille.
Terveydenhuollon pelisääntöjä pitäisi selkeyttää, tavoitteita yhtenäistää ja luoda ˘
tietoisesti tilaa ja kannusteita alan liiketoiminnalle.
EU:n tasolla olisi pyrittävä yhtenäisiin järjestelmiin, joissa parhaista käytännöistä ˘
jaettaisiin tietoa ja niitä sovellettaisiin käytäntöön eri maissa. Tavoitteena on edistää
terveydenhuollon yhteismarkkinoiden syntymistä EU:ssa, mitä edellyttää myös kan-
salaisten ja yritysten vapaa liikkuvuus.
Terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen e-terveys 2020 -visio
Terveydenhoito ja hyvinvointipalvelujen ICT (e-terveys) vastaa tehokkaasti neljään
haasteeseen:
Se palvelee mahdollisimman hyvin kansalaista, joka ottaa kokonaisvaltaisen vastuun ˘
omasta kunnostaan ja terveydenhuollostaan.
118 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
Se mahdollistaa kunto- ja potilastietojen tallentamisen (terveystaltio), tiedon ˘
kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen ja tiedon tehokkaan
hyväksikäytön.
Se tukee ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, kunnon ylläpitoa sekä kansalaisten ˘
itsenäistä selviytymistä.
Lisäksi ICT:n avulla voidaan lisätä terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ˘
merkittävästi.
Näillä parannetaan sekä järjestelmän tuottamia palveluita että säästetään sen aiheutta-
missa kustannuksissa.
Terveydenhuollon ICT on mahdollistanut kansalaisen valtaistamisen (empowerment).
Valta kansalaisen terveydestä on siirtynyt ammattilaisilta kansalaiselle itselleen. Tervey-
denhoidossa potilas on keskiössä. Lisäksi terveydenhuollon painopiste on siirtynyt ICT:n
avulla sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä on iso paradigman muutos ja ICT on
yksi parhaista työkaluista tähän.
ICT:n mahdollistama terveydenhuollon tuottavuuden parantaminen sekä yli organi-
saatiorajojen yhteensopivat ICT-järjestelmät ja tiedon vapaa liikkuvuus niiden välillä on
mahdollistanut saumattomat hoitoketjut, mikä on johtanut terveydenhuollon laadun
parantumiseen.
Kansalainen on vastuullinen (responsibility), jolloin hänellä on oltava vastuu (response)
ja kyky ja taito (ability) ja ICT antaa tähän työkalut. Tekniikan ja järjestelmien on oltava
niin helppoja, että niitä kykenee kuka tahansa käyttämään tai ne toimivat tarvittaessa
automaattisesti. Lähtökohta on aktiivinen kansalainen, jolle ICT-palvelut on räätälöity niin,
että hän voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Tämä ei korvaa terveydenhuollon
ammattilaisia vaan järjestelmät täydentävät toisiaan.
Vuonna 2020 Suomessa on toimiva e-terveysjärjestelmä, jonka osasia ovat räätälöity
kansalaisportaali, saumattoman hoitoketjun muodostama terveystaltiojärjestelmä sekä
järjestelmän hallinnoinnin ja kehittämisen mahdollistama järjestelmä. Terveydenhuollon
ammattilaisilla on käytössään kehittyneet ICT-järjestelmät ja tuottajien omat sähköiset
palvelut.
Suomi on testikenttä e-terveydelle, jonka puitteissa yritykset voivat kehittää vientikel-
poisia ICT-tuotteita ja -palveluita käyttäen hyväksi kansallisia vahvuuksia sekä voimakkaita
kysyntätekijöitä. Kansallisia vahvuuksia ovat esimerkiksi mobiiliviestintä, sensoriteknolo-
giat sekä järjestelmän pienuus ja toimivuus. Kysyntätekijöihin kuuluvat mm. terveyden-
huollon kustannuskriisi, muita maita varhemmin esiintuleva väestön ikääntyminen, tarve
itsenäiseen suoriutumiseen ja etäpalveluihin sekä terveydenhoitohenkilöstön puute.
1196 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
6.2 Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa
Megatrendit
Rakennusalaan ja kiinteistönhoitoon vaikuttavista megatrendeistä tärkeimmät ovat kasvavat
ympäristövaatimukset ja energiatehokkuus, väestön ikääntyminen ja palveluasumisen
lisääntyvä tarve sekä älykkyyden lisääntyminen taloissa. Myös rakentamisen tuottavuutta
on parannettava oleellisesti. Rakennusyhtiöiden kannalta merkittävä megatrendi on käytön
ja kunnossapidon merkityksen kasvaminen suhteessa uudisrakentamiseen.
Energia- ja ympäristövaatimuksiin vastaaminen rakennusalalla on erittäin haasteellinen
tehtävä. Olemassa oleva rakennuskanta on valtava; se muodostaa jopa 70 % eri maiden
kansallisvarallisuudesta. Talojen kunnostamisesta kehittyy merkittävämpää liiketoimin-
taa kuin uudisrakentamisesta. Energiankäytön vähentämisessä ei riitä, että uudistaloihin
rakennetaan energiapihejä ratkaisuja. On kehitettävä ratkaisuja, joilla myös vanhojen
rakennusten ja koko rakennuskannan energiankäyttöä saadaan järkevöitettyä.
Rakennusteknisesti ja määräyksillä on periaatteessa mahdollista pienentää rakennusten
energiankäyttöä, jopa niin että 80 prosentin säästövaatimus vuoteen 2050 saavutetaan.
Käytännössä tavoite on huomattavasti haastavampi, koska rakennusten erilaisten jär-
jestelmien, kuten valaistuksen ja ilmanvaihdon on täytettävä niiden käytölle asetettavat
vaatimukset – mikä vaatii energiaa. Lisäksi erilaisten laitteiden, kuten viihde-elektroniikan
ja tieto- ja viestintätekniikan, sähkönkäyttö lisääntyy jatkuvasti.
Muista toimialoista poiketen rakentamisessa tuotteiden eli rakennusten käyttöaika on
huomattavan pitkä. Rakennukset rakennetaan yleensä pysyviksi ja niiden pitoajat ulottu-
vat käytännössä 70–100 vuoteen. Useissa vanhoissa kaupungeissa on vuosisatoja vanhaa
rakennuskantaa. Uudisrakennusta rakennettaessa on otettava huomioon sen elinkaaren
mittaiset ympäristövaikutukset ja energiankulutus. Rakennusten pitkästä käyttöiästä
johtuen vuoteen 2050 asetetut tavoitteet on otettava huomioon jo nyt rakennettavissa
rakennuksissa.
Monet rakennusyhtiöt pyrkivät ottamaan huomioon elinkaarivaikutuksia. Kehityksen
merkittävä este on kuitenkin valistuneiden omistajien osaamisen ja tietoisuuden puute.
Merkittäviä omistajia, joilla on kiihokkeita ottaa huomioon elinkaarikustannukset ovat isot
institutionaaliset sijoittajat, kuten Suomessa Senaatti-kiinteistöt, vuokratalo-osuuskunnat
ja vakuutusyhtiöt. Myös kaupungit voivat asettaa ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuk-
sia kaavoittaessaan tontteja ja järjestäessään innovatiivisia toteuttamiskilpailuja alueista.
Kaliforniassa, joka monessa suhteessa on energia- ja ympäristöasioiden edelläkävijä, on
120 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
käytössä LEED-sertifiointi*. Monille vuokralaisille tai ostaja-asiakkaille rakennuksen ser-
tifiointi on sijoittumiselle ehdoton edellytys.
Väestön ikääntyminen ja elintason nousu luovat kysyntää erilaisille palveluasumisen
konsepteille, joihin rakennusyhtiöt hakevat ratkaisuja. Tavoitteena on löytää ratkaisuja,
joilla omatoiminen ja palveluin tuettu asuminen voisi jatkua mahdollisimman pitkään.
Tässä talojen älykkyydellä ja sen helpolla käytöllä on keskeinen rooli. Rakennusyhtiöt seu-
raavat palveluasumisen kehitystä, koska sillä on globaalit, valtavat markkinat. Toistaiseksi
pisimmällä kehityksessä on Japani. Sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmän kehittymi-
sellä on ratkaiseva rooli palveluasumisen konseptien kehittymisessä. Palveluasuminen
on ratkaisu järjestelmän kustannuskriisiin ja työvoiman vähenemiseen, mutta toisaalta
järjestelmän panosta tarvitaan myös palveluasumisessa.
Älykkyydelle on käyttöä muutenkin kuin väestön ikääntymisen takia, koska sen avulla
voidaan lisätä asumisen mukavuutta ja rakennusten tehokasta käyttöä. Eri toimintoja on
voitava käynnistää ja seurata etäältä, jolloin mobiiliratkaisut ovat avainasemassa. Älykkyy-
dellä voidaan ohjeistaa rakennusten käytössä, ja älykkäiltä järjestelmiltä voidaan vaatia
myös sitä, että talot osaavat itse ohjata toimintaansa. Monet vauriot, kuten kosteusvauriot,
on havaittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin niiden korjaaminen on edulli-
sinta. Tähän antaa mahdollisuuden sensoritekniikan halventuminen ja mobiilitiedonsiirto,
jolloin kalliita ja hankalasti toteutettavia johdotuksia ei tarvita. Myös elinkaaritietojen
tallentaminen ja hyväksikäyttö on edullisempaa, koska tiedon tallennus- ja käsittelyka-
pasiteetti muuttuu edullisemmaksi. Lisäksi rakennusten käytöstä voidaan kerätä tietoa,
jolla voidaan ennen kaikkea parantaa uusien rakennusten käytettävyyttä.
Alhainen tuottavuus on rakentamisen ongelma. Yhdysvalloissa rakennusalan
tuottavuus on jopa laskenut 1970-luvulta lähtien, vaikka muiden alojen tuottavuus
on merkittävästi kehittynyt. Suomessa rakennusalan tuottavuus on pysynyt samana
vuosikymmenestä toiseen. Tosin osittain huonoa tuottavuuskehitystä on kompensoi-
nut esivalmisteisuuden lisääntyminen ja tuottavuuden kehitys rakennusmateriaali- ja
komponenttiteollisuudessa.
Tuottavuuden kehittämisessä on useita tasoja:
Rakentamisen tuottavuus muodostaa pienen osan kokonaistuottavuudesta, mutta ˘
siinäkin tuottavuuden parantamismahdollisuudet ovat merkittävät. Materiaaleja tilataan
liian paljon, koska todellinen tarve ei ole tiedossa eikä myöhemmin välttämättä saada
samanlaisia materiaaleja täydennyksenä. Työajasta merkittävä osa, eräiden arvioiden
* Leadership in Energy and Environmental design, ekologisen rakentamisen reittausjärjestelmä, jonka kehitti yhdysvaltalainen Green Building Council (USGBC).
1216 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
mukaan jopa 70 %, kuluu odottamiseen tai erilaisiin materiaalien siirtoihin. Työmai-
den logistiikka ei pelaa ja esimerkiksi suunnittelussa tehdään runsaasti päällekkäistä
työtä.
Tuottavuuden toinen taso on rakennuksen elinkaarikustannukset ja niiden mini- ˘
mointi. Tässä saavutettavat parannukset voivat olla huomattavasti merkittävämpiä
kuin rakentamisen tuottavuuden parannukset. Niinpä rakentamisen elinkaarikus-
tannukset olisi erilaisilla elinkaarimalleilla pystyttävä sitomaan jo rakennuksen
tilaamisvaiheeseen.
Edellisiä vielä huomattavasti merkittävimmät tuottavuushyödyt saadaan rakennuksen ˘
käyttövaiheessa. Siksi erilaisen käyttötiedon analysointi ja hyödyntäminen on muo-
dostumassa keskeiseksi. Sitä on myös käytettävä yhä enemmän uudisrakennusten ja
esimerkiksi liikennejärjestelyiden suunnittelussa (Evidence Based Planning).
Jos rakentamisen tuottavuusvaikutuskerroin on 1, elinkaarituottavuuskerroin on 4–5 ja
rakennusten käytön tuottavuuskerroin jopa 50–200. Käytön seuraamiseen perustuvaa
suunnittelua on sovellettu toistaiseksi eniten lento- ja muiden liikenneasemien ja ulosme-
noteiden optimoinnissa. Monissa muissa kohteissa sen avulla voidaan saada huomattavia
tehokkuushyötyjä.
Rakentamisen tietojärjestelmät avainasemassa
Rakentamisen tutkimus- ja kehitystyössä on kiinnitetty huomio kolmeen seikkaan. Raken-
nusten ja rakennetun ympäristön on täytettävä tulevaisuuden energia- ja ympäristövaa-
timukset, rakentamisen tehokkuutta on parannettava keveämmällä ja toimivammalla
rakentamisella (Lean Construction) ja rakentamisen tietojärjestelmiä ja mallinnusta
(Building Information Modelling eli BIM) on kehitettävä. Rakentamisen tietojärjestelmät
ja -mallinnus ovat oleellinen työkalu tehokkaampaan rakentamiseen sekä energia- ja
ympäristövaikutusten huomioimiseen.
BIM:n teoriakehityksen eturivin maita ovat Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Suomi on
kuitenkin sen soveltamisen kärkimaa. Isoissa rakennusyhtiöissä se on kehitystoiminnan
keskiössä. Esimerkiksi Skanska on sijoittanut BIM:n osaamiskeskuksen Suomeen. Monet
suunnitteluyritykset, kuten Granlund, FMC Group ja A-Insinöörit soveltavat BIM:ää toi-
minnassaan. Omistajista Senaatti-kiinteistöt on kehityksessä mukana. Ohjelmistotaloista
Tekla ja Solibri ovat maailman huippua teknologisesti ja joissakin tuotteissa markkina-
osuuksiltaankin. Kansainvälisistä kilpailijoista merkittävin on Autodesk.
Rakennusalan ICT-ohjelmistoja kehittävät yritykset ovat lähtöisin rakennusalalta. Isot
ohjelmistotalot ja ICT-yhtiöt eivät vielä ole kehittäneet rakennusalan ohjelmistoja, vaikka
122 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
kyseessä on suurin yksittäinen toimiala maailmanlaajuisesti. Tämä on selvästi tulevaisuu-
den mahdollisuus, koska aikaansaatavat säästöt ja tehokkuuden kasvupotentiaali ovat
suuret. Rakennusyhtiöt haluavat ostaa ICT:n kehitystyötä ja keskittyä rakentamiseen, joka
on niiden ydinaluetta. Johtavat rakennusalan ohjelmistotalot haluaisivat puolestaan ostaa
ohjelmointiosaamista ICT-yrityksiltä. Myös laitekehitystä tarvittaisiin.
Esimerkkejä kehityskohteista rakentajien käyttöön:
Yhteiset kehitysalustat laajoista osakokonaisuuksista ˘
Langattomat laitteet reaaliaikaiseen työmaakäyttöön. Esimerkiksi tarkastettavasta ˘
kohteesta voi tehdä heti huomiot ja säästää toimistossa kirjaamista
Isot säätä ja kolhuja kestävät rullattavat työmaanäytöt ˘
Isot suunnittelijoiden näytöt 1×2 metriä A ˘ 0-kokoisten piirustusten tekemiseen
Elektronisen kirjan kaltaiset näytöt, joita voidaan kohdentaa tarkasti johonkin ˘
yksityiskohtaan
Sensoreiden, langattomien anturiverkkojen ja yleensä rfid-teknologian kehittäminen ˘
rakentamisen logistiikan tarpeisiin ja rakennuksen tilan seurantaan
GPS:ää täydentävän paikkatiedon, kuten rakennusalueen ja sisätilojen paikannustek- ˘
nologian sovellusten kehittäminen
Rakentamisen prosessien ja tiedonhallinnan ohjelmistojen markkinat ovat globaaleja,
koska pohjimmiltaan prosessit ovat samankaltaisia. Teknologiamyönteisimmät markkinat
ovat Yhdysvalloissa. Myös Norjassa ja Tanskassa rakentamisen tietomallintaminen on
nousussa. Aasiassa Etelä-Korea on nopeasti kehittyvä markkina. Kiinnostavia ovat myös
Intia ja Kiina, joissa on megaprojekteja. Niissä projektikokojen takia tiedonhallinta on
tärkeää, vaikka työvoimakustannukset muuten ovat edulliset. Intiassa myös rakentamisen
ohjelmisto-osaaminen kehittyy. Euroopan maista markkinat ovat kehittymässä myös
Ranskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keinot
Tärkein alan kehitysponnistus tällä hetkellä on oman strategisen huippuosaamisen kes-
kittymän, RYM Oy:n perustaminen. Keskittymään tuli mukaan noin 60 organisaatiota.
Keskittymä poikkeaa muista sikäli, että se syntyi nimenomaan alan itsensä toimesta. Siinä
ovat mukana kaikki alan keskeiset tahot kiinteistönomistajia lukuun ottamatta. Myös isot
kaupungit, Helsinki, Espoo, Tampere ja Lahti ovat osakkeenomistajina.
ICT-koulutusta rakennusalalla on kritisoitu. Korkeakouluissa opettajat eivät kykene
seuraamaan kehitystä alalla ja osittain muutokset koetaan uhkana, kuten tapahtui CADin
1236 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
käyttöönoton aikaan. Ongelmana on oikeiden insentiivien puuttuminen. Yhdysvalloissa
alan johtavat korkeakoulut ovat tulosvastuussa. Jos ne eivät käytä uusimpia menetelmiä ja
ohjelmistoja, ne menettävät opiskelijansa ja tulonsa. Näin niiden on jatkuvasti pysyttävä
ajan hermolla. Yksi ongelma Suomessa on professorien palkkataso, joka ei houkuttele asi-
antuntijoita siirtymään yrityksistä korkeakouluihin. Aalto-yliopisto lisää mahdollisuuksia
monitieteiseen opetukseen ja kehitystyöhön, jossa esimerkiksi rakennusalan, ICT:n ja
prosessienhallinnan osaamista yhdistetään.
Kaupunkien rooli on merkittävä rakennusalalla. Ne voivat järjestää innovatiivisia
kehittämisprojekteja laajemmilla alueilla mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja
palvelukonseptien kehittämiseksi. Nämä kehittämisprojektit ovat tehokkaita, koska niissä
on selkeä liiketoimintanäkökulma rakennusyhtiöille. Lisäksi kaupungit voivat vaikuttaa
suunnittelu- ja kaavoitusmääräyksillä.
Rakennusalan kehittämistä edistäisi merkittävästi rakennusmääräysten ja -valvonnan
yhtenäistyminen EU:n alueella. Valvonnan yhtenäistämistä tarvittaisiin jopa Suomessa,
koska käytännöt poikkeavat kunnittain. Tämä mahdollistaisi ICT-työkaluillekin yhtenäiset
sisämarkkinat EU:ssa.
Rakennus- ja kiinteistöklusterin ICT-visio 2020
Rakentaminen ja kiinteistönhuolto ovat käyttäjälähtöistä palveluliiketoimintaa, jossa
vastataan asiakkaiden tarpeisiin ja haasteisiin. Tavoitteena on kaikenlaisen hukan sekä
tehottomuuden poistaminen ja tuottavuuden parantaminen. Vision toteuttamisessa
merkittävä rooli on ICT:llä, jolla voidaan ottaa huomioon elinkaarikustannukset sekä mm.
suorittaa erilaisia testauksia ja tehdä virtuaalimallinnuksia, jotta toteutettavat ratkaisut
olisivat optimaalisia. Yhteinen projekti eri osapuolilla on tiedon siirron mahdollistaminen
ja sen hyväksikäyttö integroidussa prosessissa, joka alkaa suunnittelusta ja rakentamisesta
ja ulottuu yli rakennuksen ja infrastruktuurirakenteiden elinkaaren.
Rakennusalan on pystyttävä vastaamaan energia- ja ympäristöhaasteisiin niin, että
energiankulutus minimoituu ja rakennukset sekä rakennettu infrastruktuuri ovat mahdol-
lisimman hiilineutraaleja samalla kun ne tarjoavat mahdollisimman hyvin niitä palveluita,
joita varten ne on rakennettu. Myös käytön jälkeinen kierrätys on huomioitava.
Suomi on rakennusten ja rakennetun ympäristön tuottavuuden kärkimaa. Tämä alkaa
rakentamisen ja käytön kustannusten optimoinnista. Mutta verrattomasti tärkeämpää
on rakennusten tuottavuus eli se, mitä tuottavuus- ja hyvinvointivaikutuksia infrastruk-
tuuri sekä asuin-, ja teollisuus- ja liikerakennukset antavat toiminnalle, jota varten ne on
rakennettu. Nämä vaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna kustannussäästöihin ja
ympäristövaikutuksiin rakennus- ja käyttökustannuksissa. Käyttäjätiedon kerääminen
124 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
sensoreiden ja tietotekniikan avulla, sen varastointi käytettäväksi ja jalostaminen opti-
maalisten toimintojen mallintamiseksi on kehittynyt tärkeäksi toimialaksi.
Vuonna 2020 Suomi on kärkimaa rakentamisen tietojärjestelmien ja mallien (BIM)
kehittämisessä ja kaupassa sekä niitä hyödyntävässä suunnittelussa ja konsultoinnissa
sekä menestyy kansainvälisessä kilpailussa hyvin niitä hyödyntävässä rakentamisessa,
käyttö- ja kunnossapitopalveluissa sekä rakennuskomponenttien tuotannossa.
6.3 Tehokkaat älykoneet
Megatrendit
Kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta tärkeimmät tulevaisuuden megatrendit ovat
ilmastonmuutoksen torjuminen vähäpäästöisyydellä sekä energiatehokkuus. Nämä tuovat
uusia raja-arvoja suunnitteluun, mikä lisää haasteita. Aiemmista hyvistä ominaisuuksista
ei saa luopua – koneet eivät saa tulla hitaammiksi, eivät tuottaa vähemmän, eivätkä maksaa
enemmän. Energian vähentäminen lisää mm. tehoelektroniikkaa ja hybridikäyttöjä.
Varsinkin liikkuvissa koneissa myös painoa on pyrittävä vähentämään, koska useimmiten
jokainen lisäkilo lisää energian kulutusta. Painon vähentämiseen päästään esimerkiksi kestä-
vämmillä materiaaleilla ja ohuemmilla rakenteilla sekä mitoittamalla materiaalienkäyttö yli-
määräisten varmuusmarginaalien sijasta käyttötarkoituksen mukaan. Lentokoneenrakennus
on esimerkki pitkälle viedystä materiaali- ja rakennesuunnittelusta. Työkoneissa käyttötavat ja
-ympäristöt ovat kuitenkin niin vaihtelevia, että optimaalinen suunnittelu on paljon
haastavampaa.
Tärkeä megatrendi on myös väestörakenteen muuttuminen länsimaissa siten, että
työvoima vähenee ja työllisten keski-ikä nousee. Työtä on säästettävä lisääntyvällä auto-
maatiolla ja esimerkiksi puoliautonomisilla tai jopa autonomisilla, miehittämättömillä
käytöillä. Työntekijöiden vanheneminen lisää vaatimuksia mukavuudesta, helppoudesta
ja turvallisuudesta. Käyttöliittymien suunnitteluun yhdessä käyttäjien kanssa kannattaa
panostaa.
Nuorempien, tietokoneisiin ja peleihin tottuneiden koneenkäyttäjien myötä elektronis-
ten ohjausjärjestelmien suosio kasvaa. Työkoneen, esimerkiksi kaivinkoneen, ohjaaminen
käy uudelta sukupolvelta helpoimmin hiirellä tai ohjaintikulla, joilla ohjaaminen kohdistuu
suoraan kauhaan eikä sitä ohjaaviin toimilaitteisiin. Selluprosessissa vastaavasti muute-
taan ominaisuuksia suoraan näytöltä ja automaatio hoitaa säädöt. Automaatio tasoittaa
käyttäjien kokemuseroja ja auttaa saamaan tehot irti koneista helpommin.
Koneenrakennuksessa trendinä on lisäksi kasvava teknologinen kahtiajako korkean
ja matalan teknologian välillä. Monissa konemalleissa ominaisuuksissa mennään kohti
1256 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
korkeaa teknologiaa. Toisaalta jotkin konemallit suunnitellaan matalan teknologian
malleiksi. Tehdäänkin asioita yksinkertaisemmin ja halvemmin. Autot ovat tästä hyvä
esimerkki, jota työkoneetkin seuraavat. Tehdään halvempia ja yksinkertaisempia malleja
sellaisille markkinoille tai asiakassegmenteille, joissa huippumallit eivät käy kaupaksi ja
joissa ei tarvita monia kehittyneitä ominaisuuksia. Kustannustehokkuus on tärkeää, mutta
silti koneiden on oltava luotettavia. Analogiana voidaan nähdä vaikkapa matkapuhelimet,
joita on sekä huippumalleja että perusmalleja.
Suomalaisille tuotekehittäjille on tyypillistä korkean teknologian suunnittelu ja käyttä-
jille sen omaksuminen. Tästä klassinen esimerkki on matkapuhelimen kehitystyö ja ripeä
yleistyminen. Toisaalta monien innovaatioiden kohdalla soveltamisvaiheen jälkeinen
massatuotteistaminen ei Suomessa ole onnistunut. On aivan ilmeistä, että tuotteita on kehi-
tettävä yhä enemmän avainmarkkinoiden asiakkaiden kanssa asiakastarpeiden huomioon
ottamiseksi, mikä auttaa massamarkkinoiden valloittamisessa. Kansainvälisyyskoulutus
ja eri kulttuurien ja kielten opetus on oltava myös osa kone- ja metallituoteteollisuuden
ICT-ammattilaisten koulutusta.
Tärkeä koneenrakennuksen trendi on palveluliiketoiminnan lisääntyminen. Jo pitkään
monet yritykset, kuten Kone ja Wärtsilä, ovat saaneet kasvavan osan tuloistaan palvelulii-
ketoiminnasta. Myös ICT-palvelut kasvavat. Kasvavia alueita ovat ohjelmistojen ylläpito
ja päivitykset, koneiden modifikaatiot, jotka voidaan tehdä uusimalla ohjelmistot, sekä
koneen toiminnasta kerättävän tiedon jalostaminen.
ICT:n kehitys koneissa
ICT:n merkitys koneissa kasvaa. Siitä tulee kilpailukeino ja myös oleellinen osa tuotteen
lisäarvoa ja hintaa. Tiedon kerääminen ja siirto sekä tiedon analysointi eri tarkoituksiin
lisääntyvät. Kehitystä vauhdittaa yksittäisten komponenttien ja ICT-suoritteiden hintojen
lasku. Anturointi ja mittaaminen lisääntyvät, koska anturit pienenevät ja halpenevat. Lisäksi
mobiilisuus mahdollistaa tiedonsiirron ilman kalliita ja epäkäytännöllisiä johdotuksia.
Suurien tietomäärien tallentaminen on käynyt edulliseksi, samoin kuin tiedon käsittely.
Intelin mikroprosessorien tehon kasvu, 3,8 % kuukaudessa, kuvaa muutoksen nopeutta.
Näin tiedon louhinta ja analysointi voi kasvaa.
Dataa on oikeastaan lähes rajattomasti käytössä. Tämä muodostaa pohjan erilaisille
täsmätoiminnoille. Tietoa voidaan käyttää monipuolisesti kunnossapitoon, koneen per-
sonointiin käyttäjälleen ja koneen tehokkaan käytön opettamiseen. Tehotietoja voidaan
käyttää markkinoinnissa, käyttäjien palkkaperusteina tai ohjausparametreina esimerkiksi
työn suorittamiseksi kiireisesti tiukassa urakassa tai energiaa säästäen, kun kiirettä ei ole.
Hyvä esimerkki datan hyväksikäytöstä on Napa Oy:n laivanohjauksen ohjelmisto, jolla eri
126 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
laivojen päällystön ajotavan taloudellisuutta voidaan verrata ottaen huomioon sääolosuh-
teet, syväykset, reitit, lastien aikataulussa pysymisen ja muut ajoon vaikuttavat tekijät.
Koneiden ICT- ja automaatiojärjestelmiä olisi ”kopioitava” koneesta toiseen. Myös
tiedon keräys-, siirto-, käsittely- ja käyttötapoja voidaan kopioida koneesta toiseen. Monissa
koneissa voidaan ottaa esimerkkejä metsänkorjuukoneiden ICT:stä tai prosesseissa paperi-
ja selluteollisuuden automaatiojärjestelmistä. On vain osattava löytää uudet tiedon käyt-
tötavat ja tuotteistettava ne. Koneiden käyttötiedon analysointiin ja sen automatisointiin
erikoistuneet yritykset ovat tulevaisuuden kasvuala. Näissä yrityksissä tarvitaan koneiden
käytön ammattilaisia, tiedon analysoijia ja ohjelmointiosaamista, mutta niiden perusta-
minen ei vaadi suuria aineellisia investointeja.
Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen kehittäminen on yksi avaintehtävistä. Joku käyttää
enemmän automaatiota ja joku vähemmän, vaikka kone ja työn tarkoitus on sama. Auto-
maatio tasoittaa käyttäjien eroja. Mekaniikan ja hydrauliikan korvautuessa sähköisillä ja
elektronisilla käytöillä koneiden ohjaajat eivät enää tunne taakan painoa, heilahduksia tai
törmäyksiä fyysisesti, mikä asettaa automaatiolle ja tiedonvälitykselle uusia vaatimuksia.
Kaukokäytön myötä muittenkin aistien käyttömahdollisuudet muuttuvat*.
Kone- ja metallituoteteollisuuden huippuosaamisen keskittymässä FIMECCissä on käyn-
nistynyt Tehokas kone -ohjelma (EFFIMA), joka luotaa älykkäiden koneiden tulevaa kehitystä.
Ohjelmassa pyritään kolmeen tavoitteeseen: 1) minimoimaan energian kulutus ja päästöt
eli saamaan vähemmästä enemmän, 2) kehittämään elinkaarikustannusten hallinnan
teknologioita sekä 3) kehittämään suorituskykyä ihmisen huomioivalla teknologialla.
Energian kulutusta ja ympäristöpäästöjä pyritään hillitsemään hybridikäytöillä sekä
lisääntyvällä tehoelektroniikalla ja sähkökäytöillä. Näiden merkitys suomalaisessa konete-
ollisuudessa on suuri, koska tuotannossa on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen
monia erilaisia työkoneita ja kulkuneuvoja. Sähkö- ja hybridikäytöillä sekä tulevaisuudessa
vetykäytöillä pystytään oleellisesti vähentämään myös pakokaasu- ja melupäästöjä. Lai-
voissa, teollisuuden prosesseissa ja muissa kompleksisissa konejärjestelmissä pyritään
vaadittava suorituskyky saavuttamaan kehittämällä uusia kustannus- ja energiatehokkaita
ratkaisuja ja suunnittelumenetelmiä.
Elinkaarikustannusten hallinnassa luodaan uusia mittaustiedon käsittelyn ja hallin-
nan teknologioita. Eri lähteistä, kuten kunnonvalvonnan ja kone- ja prosessiautomaation
järjestelmistä, tulevaa tietoa yhdistetään ja jalostetaan tuottamaan ennakoivaa ylläpitotoi-
mintaa sekä liiketoiminnan päätöksentekoa tukevaa informaatiota. Elinkaaren hallinnan
* Esimerkiksi Mantsisen kuormauskoneissa kuljettajan työtila on vipuvarren päässä, ja hän voi fyysisesti käydä katsomassa minne laivan ruumassa laskee taakan. Miten ohjausjärjestelmää ja automaatiota on muutettava, jos kuormauskauhaan integroitu kamera on tiedonsiirtovälineenä, konenäkö kartoittaa lastitilan tai ruuman paikannuslaite auttaa kuormauksessa.
1276 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
virtuaalisuunnittelua, mallinnusta ja simulointia kehitetään, niin että tuotteen elinkaaren
aikaiset ympäristövaikutukset saadaan arvioitua jo suunnitteluvaiheessa.
Suorituskykyä haetaan ihmisen huomioivilla monikonejärjestelmillä:
Lähtökohta ovat huoltovapaat ja kustannustehokkaasti konfiguroitavat langattomat ja ˘
langalliset anturiverkot. Niiden avulla toteutetaan luotettava reaaliaikainen tiedonsiirto
vaativassa teollisuusympäristössä. Anturoinnin avulla pyritään tilannetietoisuuden
(ylläpitotoiminta, päätöksenteko) sekä koneen suorituskyvyn ohjauksen olennaiseen
parantamiseen.
Käyttöliittymät kehitetään kulttuuririippumattomiksi käyttäjäriippuvuuden pie- ˘
nentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Ihmisen kykyä havainnoida koneen
käyttöön liittyvää informaatiota parannetaan ja tuotetaan ratkaisuja, jotka tekevät
käyttöliittymistä intuitiivisia.
Kehitetään teknologioita, arkkitehtuureja ja integrointialustoja turvallisen automaatti- ˘
sen ja puoliautomaattisen koneryhmän ohjauksen toteuttamiseksi ympäristössä, jossa
työskentelee myös ihmisiä. Koneiden muodostaman joukon ohjauksella tavoitellaan
tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä läpimurtoja.
Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keinot
Kone- ja metallituoteteollisuuden vahvuus on tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön,
mihin löytyy julkista rahoitusta ja rahoitusta yrityksiltä. Valtaosa yliopistojen ja VTT:n
tutkimuksesta on yritysten ohjaamaa soveltavaa tutkimusta. Ongelmana on perustutki-
muksen vähyys, koska siihen ei ole saatavissa juuri lainkaan rahoitusta. Yliopistojen olisi
saatava pitkäaikaista rahoitusta perustutkimukseen, jonka kohdentamisesta ne voisivat
itse päättää. Nykyiset 3–4 vuoden hankkeet, jotka sopivat soveltavaan tutkimukseen,
ovat perustutkimuksessa liian lyhyitä. Perustutkimuksen puute haittaa ennen pitkää
tutkimustiedon soveltamista käytäntöön tai vaatii ilmiömäisiä soveltajan kykyjä alan
t & k -henkilöstöltä.
Toinen ongelma on innovaatioyritysten riskipääomarahoitus. Hyvien ideoiden tuo-
tekehitykseen ja tuotteistamiseen pitäisi saada toimivat rahoituspaketit, jotta syntyisi
kasvuyrityksiä. Nyt suuret yritykset, jotka osaavat tuotekehityksen ja tuotteistamisen,
ostavat näitä ideoita. Monet hyvät ideat jäävät kuitenkin toteutumatta, kun kotimaassa ei
ole kysyntää, tai ne siirtyvät ulkomaiseen omistukseen lähes korvauksetta.
Tuotteistamisen osaamista ja kykyä suojata tuoteoikeuksia pitäisi kasvattaa. Uudet
innovaatiot ja asiat syntyvät pienissä yrityksissä, jotka eivät hallitse tuotekehitystä eivätkä
tuoteoikeuksien suojaamista. Suuret yritykset tuotteistavat pienten innovaatioita, mistä
128 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
saadaan suurin osa tuotoista. Usein ne tunnetaankin näistä innovaatioista, eikä innovaa-
tion tehnyt pienyritys saa mainetta.
Visio
FIMECC on määritellyt vision, johon ICT keskeisesti kuuluu. Suomi on teknologiajohtaja
ja globaalisti ihailtu brändi metallituotteiden, koneiden, prosessilaitteiden sekä laivojen
älykkäissä ratkaisuissa. Tavoitteena visiossa on tuottaa uutta strategista osaamista kan-
sainvälisen kilpailukyvyn luomiseksi. Tietämystä käytetään älykkäiden ratkaisujen kehittä-
miseen niin, että asiakkaan prosessit ja toiminta tehdään ympäristöä säästäväksi ja tehok-
kaaksi. Kestävyyttä ja tehokkuutta mitataan energiatehokkuudella, ekologisen jalanjäljen
minimoimisella ja raaka-ainetehokkuudella, tuotteiden ja prosessien käytettävyydellä,
stabiiliudella, joustavuudella ja suorituskyvyllä sekä turvallisuudella ja kilpailukykyisillä
elinkaarikustannuksilla.
FIMECCin Tehokas kone -ohjelmassa visiota on tarkennettu seuraavasti:
Alhainen energiankulutus ja ympäristöpäästöt: Vuonna 2020 suomalaisten työko-
neiden, prosessikoneiden ja laivojen ympäristöpäästöt ovat alhaiset ja niiden energian
kulutus on parhaimmillaan 50 % vuoden 2008 tasosta. Suomalainen koneteollisuus
on saavuttanut edelläkävijän aseman ympäristöpäästöiltään alhaisten teknologiainno-
vaatioiden kehittäjänä ja käyttäjänä. Samalla on pystytty luomaan merkittäviä uusia
liiketoimintamahdollisuuksia.
Elinkaarikustannusten hallinnan teknologiat: Vuonna 2020 komponenteissa, koneissa ja
teollisissa prosesseissa on monitorointiin, diagnostiikkaan ja vikojen korjaamiseen liittyviä
autonomisia toimintoja, jotka mahdollistavat ylläpitoon liittyvien elinkaarikustannusten
minimoinnin. Simulointipohjaisia elinkaarisuunnittelun, -analyysin ja päätöksenteon
menetelmiä sekä digitaalista tuotetiedon esitysmuotoa hyödynnetään laajasti tuotteiden
elinkaaren aikana. Ympäristöä säästävä ja liiketaloudellisesti tuottava elinkaaren hallinta
on maailmanlaajuisesti tunnettu ja vaikeasti kopioitavissa oleva suomalaisen metalli-,
meri- ja konepajateollisuuden brändi.
Suorituskykyä ihmisen huomioivilla monikonejärjestelmillä: Vuonna 2020 Suomi on
maailman johtava automaattisia ja puoliautomaattisia monikonejärjestelmiä tuottava
maa. Kytke ja käytä -periaatteella toimivia energiaomavaraisia anturiverkkoja, helposti
tarpeeseen räätälöitäviä koneiden käyttöliittymiä sekä ihmisen ja autonomisten koneiden
1296 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
samassa tilassa tapahtuvaa työskentelyä helpottavia teknologioita hyödynnetään laajasti
ratkaisujen toteutuksessa.
6.4 Älykäs sähköverkko
Energia- ja ympäristöklusterin ICT ja älykkäät ratkaisut edustavat yhtä suomalaisen teolli-
suuden kilpailukykyisimmistä alueista. ICT-sovellusten kannalta tärkeä kehityskohde on
seuraavan kymmenen vuoden kuluessa älykäs sähköverkko (smart grid). Uusi suomalainen
menestysala voi olla myös sähkökulkuneuvoteollisuus.
Älykkään sähköverkon edut ovat kustannustehokkuus ja käyttövarmuudeltaan kor-
keatasoinen sähkönjakelu. Älykäs sähköverkko auttaa energiayhtiöitä ja asiakkaita hal-
litsemaan sähkön tuotantoa ja kulutusta nykyistä tehokkaammin. Pacific Northwest
Laboratoryn pilottikokeilujen mukaan älykäs sähköverkko auttaa vähentämään 10–15
prosenttia talouksien energiankulutuksesta. Myös kasvihuonekaasujen päästöt alenevat.
Tutkimusyhtiö Eneprin mukaan Yhdysvalloissa päästövähentymä olisi vuosittain 60–211
miljoonaa tonnia vuoteen 2030 asti.
Älykkäät sähköverkot auttavat sähköyhtiöitä hallitsemaan sähköntuotantoa niin, että
se vastaa paremmin kulutusta. Sähköverkkojen avulla on tulevaisuudessa myös hallittava
pientuotantomuotojen hyödyntäminen ja uudet sähkön käyttötavat. Sähkön tuottajina
järjestelmään voidaan ottaa pienetkin yritykset ja jopa kotitaloudet, joiden on voitava
myydä esimerkiksi tuulimyllyjensä tuottamaa tuulisten päivien ”ylijäämäsähköä” tai
poltto kennoauton tuottamaa sähköä verkkoon. Uusista sähkönkäyttötavoista mainittakoon
hybridi- ja sähköautojen lataamistarve. Akuista voidaan myös ladata sähköä verkkoon.
Älykkäät sähköverkot auttavat pienentämään huipputehon tarvetta, koska sähkön
käyttäjät voivat ajoittaa sähkön käytön ajankohtiin, jolloin sähkö on edullisinta. Esimerkiksi
käyttövettä tai huoneita voidaan lämmittää edullisen sähkön aikaan. Tasaisella sähkön
kulutuksella vältytään käyttämästä kalleimpia sähkön tuotantomuotoja ja saastuttavimpia
laitoksia. Se mahdollistaa myös hajautetun pienimuotoisen tuotannon, jolloin sähköver-
kon varmuus paranee. Varavoimaa voidaan ladata kasvavasta akkukapasiteetista, joka
muodostaa säännösteltävien vesivarastojen kaltaisen säätelykapasiteetin.
Älykkäät sähköverkot muodostavat valtavan liiketoimintapotentiaalin:
Tarvitaan ohjelmistoja ja järjestelmiä, joilla voidaan ohjata ja optimoida verkkoa, ˘
sähköntuotantoa sekä kotien ja yritysten sähkönkäyttöä. Näistä ovat jo esimerkkeinä
Ciscon sovellukset (EnergyWise, Business Energy Management ja Home Energy Mana-
gement). Vattenfallin sähköverkon valvontajärjestelmä, jolla Suomessa valvotaan
60 000 kilometrin verkkoa, valmistuu vuonna 2011. Sitä ohjataan langattomin laaja-
130 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
kaista- ja satelliittiyhteyksin. Käytettävä verkko on Digitan 450 megahertsin alueella
toimiva verkko.
Älykkäät sähkömittarit ovat älykkään sähköverkon perustyökaluja. Niiden esiaste ovat ˘
etäluettavat mittarit, joita on jo asennettu miljoonaan suomalaiseen kotiin ja loput
kaksi miljoonaa kotia on varustettava mittarilla vuoteen 2013 mennessä. Verkkoyh-
tiöille mittarien, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien uusiminen maksaa 550–900
miljoonaa euroa. Perusversioissa kulutustiedot siirretään gsm-yhteyksillä kerran
vuorokaudessa sähköntoimittajalle ja ne ovat samalla asiakkaan luettavissa netissä.
Tämän avulla asiakas voi muuttaa sähkönkäyttötapojaan, ja sähköyhtiö saa arvokasta
tietoa asiakkaidensa sähkönkäytöstä. Kehittyneimmissä versioissa sähkömittari voi
ohjata sähkökuormia ja valvoa sähkön ”laatua”. Mittari voi automaattisesti kytkeä
edullisen sähkön aikaan esimerkiksi lämmitysboilerin ja katkaista sen huippuhinnan
ajaksi tai pudottaa sähkölämmitystalon lämpötilaa parilla asteella. Sähköyhtiö voi
välittää tarjoustietoa vaikkapa saunan kiukaan käynnistämiseen. Myös sähkön osta-
minen kulloinkin halvimmalta toimittajalta mahdollistuu. Sekä Fortum että Vattenfall
siirtyvät Suomessa käyttämään etämittareita parin vuoden kuluessa. Fortum aloitti
niiden käytön Ruotsista.
Monissa maissa energiaverkko ei ole yhtä kehittynyt kuin Euroopassa. Esimerkiksi ˘
Yhdysvalloissa voimalaitokset sijaitsevat suurten kaupunkien läheisyydessä ja siirto-
verkko ruokkii pelkästään lähikaupunkia. Tuuli- ja aurinkosähkön tuotantolaitokset
voivat sijaita täysin eri paikassa. Näin uusia älykkäitä verkkoja on rakennettava alusta
asti.
Kehittyvissä maissa asutus ja teollisuus vaativat uusien verkkojen rakentamista, ˘
koska ilman niitä kasvu on mahdotonta. Niissä sähköverkko voidaan alusta lähtien
suunnitella älyverkoksi, joka sovittaa yhteen sähkön tuotannon ja kulutuksen. Koko
järjestelmän investointikustannuksissa saavutetaan huomattavia säästöjä.
Tuuli-, aurinko- ja aaltovoiman laajempi käyttöönotto vaatii myös erilaisten säämitta- ˘
uslaitteiden ja sääanalysointiohjelmien nykyistä laajempaa käyttöä. Niiden tuottama
tieto muuttuu rahaksi.
Älykkäiden sähköverkkojen tieto tulee välittymään sähköpörssikauppaa käyvien ˘
yhtiöiden käyttöön ja ne linkataan yhteen kaupankäyntiohjelmistojen kanssa.
Suomella on mahdollisuus toimia edelläkävijänä älykkäiden sähköverkkojen käyttöön-
otossa ja kilpailla tasavertaisesti laitteiden, ohjelmistojen ja järjestelmien valmistamisessa
ja toimittamisessa. Tärkeässä asemassa ovat päätös talouksien varustamisesta älykkäillä
sähkömittareilla vuoteen 2013 mennessä, Fortumin kokemukset Ruotsin markkinoilta
1316 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
Erityistarkastelu: Suomesta sähkökulkuneuvotekniikan pikkujättiläinen
Sähköautot ovat jälleen – 100 vuoden tauon jälkeen – tulossa, nyt jäädäkseen. Alkuvaiheessa jopa suurempi
markkina on erilaisilla hybridikulkuneuvoilla, joissa polttomoottorin rinnalla on sähkö voimanlähteenä.
Johtavilla autonvalmistajilla on kehitteillä omia konseptejaan. Tämän lisäksi monissa maissa pienillä
erikoisautojen valmistajilla on omia projekteja. Pienissä yrityksissä, oppilaitoksissa ja yliopistoissa sekä
alan harrastajien yhteistoimin rakennetaan myös sähköautoja. Kiristyvät ympäristövaatimukset, mutta
myös – kansalaistottelemattomuutena – kasvava polttomoottoriautojen muuntaminen sähköautoiksi
osoittaa, että markkinat ovat syntymässä sähköautoille. Suomi on yllättävän vahvasti mukana tällä
lupaavalla alalla.
Suomen vahvuuksia ovat sähkötekninen teollisuus, riippumaton autotehdas, akkutekniikan osaami-
nen, litiumesiintymä, valmiit latausasemat taloyhtiöiden parkkipaikoilla sekä johtavien sähköyhtiöiden
valmius laajentaa liiketoimintaansa tälle alueelle. Vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että Suomessa
ympäristötietoiset kuluttajat voivat ladata autonsa päästöttömällä vesivoimalla, tuulivoimalla ja ydin-
voimaloissa tehdyllä sähköllä. Kun yksittäisen kuluttajan suurimmat henkilökohtaiset päästöt tulevat
autoilusta, on tämä päästölähde omalla toiminnalla kokonaan eliminoitavissa.
Oikeastaan Suomessa kannattaa alaa tarkastella laajemmin, sähkökulkuneuvoteollisuutena ja
työkoneteollisuutena. Suomella on johtavia markkinaosuuksia lukeissa, trukeissa ja erilaisissa muissa
liikkuvissa työkoneissa, joissa vähintään rinnakkaisena voimanlähteenä voidaan käyttää sähköä tai tehdä
dieselmoottorilla sähköä, jolla varsinaiset toiminnot suoritetaan.
Kotimaista sähkökulkuneuvo-osaamista
Valmet Automotive: Uudenkaupungin autotehdas valmistaa Fisker Karma -hybridiautoja ja •
sähköisiä Garian-merkkisiä golf-kärryjä.
Ammattikorkeakoulu Metropolia: Autolaboratorio valmistaa yhdessä kansainvälisten asiantun-•
tijayritysten kanssa suunnittelemaansa kaksipaikkaista, täysin sähkökäyttöistä urheiluautoa
nimeltä Era.
Sähköautot Nyt -yhteisö: yhteisö on tilannut erän Toyota Corolla -merkkisiä autoja ja muuntaa niitä •
sähköisiksi. yhteisön tavoitteena on tuoda markkinoille 500 kpl litiumakuilla toimivaa autoa.
Fortum: Kehittää Valmet Automotiven kanssa konseptiautoa sekä lataustekniikkaa ja •
infrastruktuuria.
Helsingin Energia: On aloittanut latauspisteiden koekäytön.•
Kabus (Koiviston Auto-yhtymä): Valmis prototyyppi hybridibussista.•
BrP Finland (Bombardier recreational Products -konserni): Valmistaa rovaniemellä Lynx-•
moottorikelkkoja.
Patria: Sotilasajoneuvotekniikkaa.•
European Batteries: Litiumakkutehdas Varkaudessa.•
Finnish Electric Vehicles: Valmistaa akkujen hallintajärjestelmiä.•
ABB, Efore, Vacon: Valmistavat sähkömoottoritekniikkaa.•
132 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
Neorem Magnets: Valmistaa kestomagneetteja sähkömoottoreihin.•
Ensto: Valmistaa latauspisteitä.•
Oy AMC Motors Ltd.: Oululainen yritys, joka suunnittelee sähkömopoautoja ja valmistaa ne •
Kiinassa.
Konecranes, Cargotec: Käyttävät nostureissaan ja lukeissaan hybridijärjestelmää, jossa diesel-•
moottorilla tehdään sähköä, jota käytetään voimanlähteenä. Sähkökäytöt ovat kasvamassa
merkittävämmäksi kuin hydraulikäytöt.
rocla: Sähkötrukit.•
Polttomoottori- ja sähköautojen kilpailu
Sähköautojen historia on pidempi kuin polttomoottoriautojen. Ensimmäisen alkeellisen sähkövaunun
kehitti skotlantilainen liikemies robert Andersson 1830-luvulla kohta sen jälkeen kun Michael Faraday oli
keksinyt sähkömoottorin periaatteen. Pian sähköauto rakennettiin myös Hollannissa. ranskalaiset kehittivät
akkutekniikkaa, mikä paransi alan kehitysedellytyksiä. Sähköautot pitivät hallussaan nopeusennätyksiä
1900-luvun alkuun asti, jolloin polttomoottoriautot syrjäyttivät ne. Camille Jenatzyn rakettia muistuttava
Le Jamais Contente -auto saavutti 105,88 kilometrin tuntinopeuden.
Polttomoottoriautot olivat sähköautoihin nähden ylivoimaisen tehokkaita. Akunpainoisella poltto-
ainemäärällä polttomoottoriauto toimi moninkertaisesti kauemmin kuin sähkömoottoriauto akuillaan.
Tämä on vieläkin tärkein kilpailualue näiden kahden välillä. Toisaalta akut ovat nyt merkittävän kehitystyön
kohteena, mikä parantaa jatkuvasti sähköauton kilpailukykyä.
Suomessa on merkittävä litiumesiintymä ja uusi akkutehdas, joka ryhtyy valmistamaan litiumioniak-
kuja. Litiumioniakut ovat kokopainotehosuhteeltaan ylivoimaisia. Lisäksi Suomessa on eturivin osaamista
akkujen ohjausteknologiassa. Kahden vuoden kuluessa akut ja niiden ohjausjärjestelmät ovat kansallisesti
merkittävä vientituote. Akkuihin liittyvän kilpailukyvyn merkitys on tärkeä siksi, että ne ovat ylivoimaisesti
kallein sähköauton komponentti.
ympäristöystävällisyys on sähköautojen valtti. Ne ovat äänettömiä ja päästöttömiä. Sellaisena ne
sopivat hyvin kaupunkiliikenteeseen. Myös tyhjäkäynti esimerkiksi ruuhkassa voidaan pysähdyksen aikana
kokonaan välttää, mikä polttomoottoreissa tuhlaa sekä energiaa että aiheuttaa päästöjä. Kokonaispäästöt
riippuvat tietysti siitä, miten sähkö on valmistettu. Jos sähkö valmistetaan uusiutuvasta energiasta tai
esimerkiksi ydinvoimalla, päästöt voidaan kokonaan välttää. Fossiilisillakin polttoaineilla päästöt ovat
pienemmät, koska palamisprosessi pystytään voimalaitoksessa saamaan puhtaammaksi ja pitemmällä
ajalla niihin kehitetään hiilidioksidin talteenottolaitteet.
Suomen sähkökulkuneuvoteollisuuden yksi kehityseste on verotus. Eräissä maissa ympäristöargument-
teihin perustuvalla verotuksella pyritään tietoisesti edistämään sähköautojen yleistymistä. Esimerkkinä
näistä ovat Kalifornia ja Tanska, jotka samalla reseptillä nousivat tuulivoiman käyttäjinä eturiviin ja
merkittäviksi teknologian valmistajiksi. Suomessa pitäisi sähköautojen verotus ratkaista vähintään niin,
että ympäristöperustaisen ratkaisun tekijä ei joutuisi kärsimään ratkaisustaan.
1336 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
Infrastruktuurin kehittäminen
Sähköautoteknologian yleistyminen vaatii myös infrastruktuurin kehittämistä. Keskeisessä asemassa on
akkujen latausjärjestelmä. Suomessa etuna ovat kylmät talvet, joiden ansioista moniin asuintaloihin
ja työpaikoille on rakennettu lämmitystä varten latauspisteet. Useimmille auton käyttäjille riittää yöllä
tapahtuva lataus ja täydennyslataus työpaikalla. Näitä täydentävät sähköyhtiöiden latauspaikat.
Ahkerille autonkäyttäjille, joiden ajomatkat voivat olla pitkiä, on kuitenkin kehitettävä pikalatauspisteitä
ja niihin sopivia akkuja ja latauslaitteita. Vaihtoehtoinen järjestelmä on kasettiakkusysteemi. Teollisuuden
trukeissa tämä on nykypäivää. On kuitenkin vaikea arvioida, hyväksyvätkö kuluttajat kasettiakut. Kehitteillä
on tietotekniikkaa, joka kertoo akkujen iän, latauskerrat, kunnon jne. ylipäätään akkujen hallintaan tarvitaan
runsaasti tietotekniikkaa, jolla turvataan optimaalinen akkujen käyttö ja sähkön riittävyys ja muistutukset niin,
että autoilija ei jää matkan varrelle.
Autonkäyttäjät ovat sähköntuottajille kasvava kuluttajaryhmä, joiden tarpeet ja käyttötottumukset
on otettava huomioon älykkäässä sähköverkossa. Helsingin Energian mukaan sadan sähköautokilometrin
”polttoainekulu” on noin kaksi euroa. Sähköautojen osuuden kasvattaminen puoleen pääkaupunkiseudun
liikennesuoritteesta kasvattaisi sähkön kulutusta kymmenellä prosentilla eli 500 gigawattitunnilla. Tämä
määrä pystyttäisiin tuottamaan kaavailtujen tuulipuistohankkeiden tuottamalla tuulivoimalla. Jos ruotsin
kaikki autot olisivat sähköautoja, niiden energian tuottamiseen tarvittaisiin yksi ydinvoimala.
Mahdoton mahdolliseksi
yleisenä pidetty totuus on se, että akkuihin perustuva järjestelmä ei sovi kulkuneuvoihin ja työkoneisiin,
jos tehon tarve on suuri. dieselmoottori hoitaa homman tehokkaammin. Näin ei välttämättä tarvitse olla.
Erittäin suurta tehoa vaativissa koneissa, esimerkiksi kaivoskuorma-autoissa ja konttilukeissa hybridijärjes-
telmä on yleinen, jolloin polttomoottori ja sähkökäyttö täydentävät toisiaan tai polttomoottorilla tuotetaan
sähkö ja sillä tehdään työsuoritukset. Myös laivojen sähkökäytöt ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Myös tavarankuljetusautot ovat käytettyjä esimerkkejä sellaisista käyttötarkoituksista, joihin poltto-
moottoriautot soveltuvat paremmin. Polttoaineen paino on huomattavasti vähäisempi kuin vastaavan
tehon antava akkutekniikka. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon vaihtoehtoisia järjestelmiä, joilla akut
voidaan korvata tai niitä voidaan täydentää. Voisi hyvin kuvitella, että vilkkaille, pitkille tavarankuljetus-
reiteille tehdään samanlaiset sähköistykset kuin rautateille tai kadun päällysteen alle induktiojärjestelmä,
joista kuorma-auto ottaisi käyttövirran.
Kaupungeissa kovaa melua pitävät, kompressoreita käyttävät kylmäkuljetusautot voisivat ottaa
induktiosilmukasta virtaa purkaessaan lastia, joka samalla huolehtisi jäähdytyksestä ja lataisi auton akkuja
ajomatkoja varten. Tässäkin tietysti pitäisi olla reaaliaikainen sähkön mittaus, joka ottaisi huomioon
kuljetuslaskussa otetun sähkön, sekä tunnistusjärjestelmä, jolla estettäisiin sähkövarkaudet.
134 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE
sekä Cleen Oy:n tutkimusohjelma ”Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat”. Varsinainen
voimavara ovat kuitenkin hankkeissa mukana olevat yhtiöt kuten ABB, Nokia Siemens
Networks, Fortum, Emtele ja Suomessa aktiivisesti toimivat ulkomaiset yhtiöt kuten Cisco,
Vattenfall ja Landis+Gyr, jonka Suomen yksikkö on sähkön mittauslaitteita valmistava
entinen Enermet.
Institutionaalisten järjestelmien mukautuminen mahdollistamaan älykkäät sähköver-
kot on yhtä tärkeää kuin tekninen kehitys. On todennäköistä, että vanhat energiayhtiöt
alueillaan vastustavat uusia energian pientuottajia, jotka syövät niiden markkinaosuuksia.
Kilpailun pitäminen vapaana on tärkeää.
Älykäs sähköverkko voi loukata yksityisyyden suojaa. Sähköntoimittaja saa tietoonsa
äärimmillään eri laitteiden käyttöajankohdat, koska eri laitteiden ominaiskulutukset
tunnetaan. Samoin voidaan selvittää kuluttajan vuorokausirytmi esim. kotiintuloajat ja
vaikkapa ”tuhlaileva” energiankäyttö. Toisaalta kuluttajan käyttötiedolla voidaan seurata
esimerkiksi vanhusten vointia tai kerätä vaikkapa tietoa rikoksista.
7.1 Vaihtoehtoiset skenaariot 138
7.2 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan 141
7.3 Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin 142
7Maailmantalouden skenaariot
ja niiden vaikutukset
1377 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
Meillä voi olla selkeä visio tulevaisuudesta. Kestääkö se, jos olosuhteet tyystin muuttuvat?
Tätä kysymystä käsitellään alkavassa luvussa. Tarkastelemme kolmen skenaarion vaiku-
tusta ICT:n kehitykseen ja Suomen ICT-sektoriin. Tarkasteltavat skenaariot ovat Länsi luo
nahkansa, Kiinalaista kapitalismia ja Stimulus ja romahdus. Tarkastelu osoittaa, että
meille myönteisin olisi Länsi luo nahkansa -skenaario, jossa ICT:n mahdollisuudet hyö-
dynnetään ja joka mahdollistaa mm. Internetin vapaan, uutta elinkeinotoimintaa luovan
kehityksen. Kiinalainen kapitalismi kohottaa kuitenkin päätään esimerkiksi Googlen
kohtelussa. Tätä lukua viimeisteltäessä silmiin osui yksittäinen uutinen Japanista, jossa
valtion velka nousee yli BKT:n ja valtio saattaa mennä konkurssiin vuonna 2012. Tämä
nostaisi toteutuessaan Stimulus ja romahdus -skenaarion todennäköisyyttä ja samalla
synkentäisi ICT:n näkymiä.
Tieto- ja viestintäteknologian kehitys riippuu vahvasti siitä, miten maailma kehittyy, vaikka
perussuuntana onkin ICT:n yleistyminen ja läpitunkevuus eri elämän aloilla. Karvas esi-
merkki maailmantalouden vaikutuksesta oli Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi, joka levisi
kulovalkean tavoin eri maihin ja lopulta aiheutti reaalitalouksien romahdusten aallon. Ehkä
vielä merkittävämpi muutos oli 1980- ja 1990-luvun vaihteessa tapahtunut sosialistisen
leirin romahdus, joka avasi maailman vapaammalle kommunikaatiolle ja kansainvälisille
investoinneille sekä toi runsaasti ohjelmisto-osaajia kansainväliseen ICT-yhteisöön.
7Maailmantalouden skenaariot
ja niiden vaikutukset
138 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
7.1 Vaihtoehtoiset skenaariot
Skenaariotarkasteluilla voidaan analysoida erilaisia maailman kehityspolkuja ja niiden
vaikutuksia Suomen ICT-sektoriin ja samalla kehittää sopivia reagointitapoja. Käytimme
EVAn Suomelle työstämiä skenaarioita pohjana omille arvioillemme*. EVAn skenaarioiden
luomiseen osallistui laaja joukko asiantuntijoita yrityksistä, järjestöistä, konsulttitoimis-
toista yksityiseltä sektorilta ja tutkimusyksiköistä. Skenaariot ulottuvat vuoteen 2020,
joka myös on ICT-vision tarkasteluajanjakso.
FuturICT-projektissa käytettiin kolmea varsin erilaista skenaariota: Länsi luo nahkansa,
Kiinalaista kapitalismia ja Stimulus ja romahdus.** Jokaisen toteutuminen on mahdol-
linen, mutta toteutumisen todennäköisyys erilainen. Skenaarioita voidaan luonnehtia
seuraavasti:
Länsi luo nahkansa: Maailmanlaajuinen bruttokansantuotteen kasvu on 1–3 %. Aasian
moottoreilla on sisäisiä ongelmia, jotka hidastavat niiden kehitystä. Finanssi-instituutiot
uudistetaan lännen johdolla, mutta ei enää niiden ehdoilla. Eurosta tulee reservivaluutta
Yhdysvaltain dollarin rinnalle. Teknologia ja innovaatiot lisäävät tehokkuutta ja ilmas-
tonmuutosta hillitään tehokkaasti. Vaikka länsimaat uudistuvat, luovat nahkansa, niin
valtioiden kehitystä tärkeämpää on yksilön ja yhteisöjen hyvinvointi. Innovaatioilma-
piiri on salliva – on ymmärretty, että innovaatioiden syntyminen edellyttää toisistaan
poikkeavia näkemyksiä.
Luovan luokan keskittymillä ja verkostoilla (Piilaakso, Israel, Japani, Cambridge, Aalto) on
merkittävä rooli innovaattoreina ja talouskasvun mahdollistajina. Loppukäyttäjien vahva
osallistuminen innovaatiotyöhön helpottaa tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista.
Loppukäyttäjät ovat sisäistäneet ICT:n tuottavuusvaikutukset. Immateriaalioikeuksien (IPR)
merkitys vähenee. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö toimii. Yritykset hyödyntävät
julkisen sektorin avoimia kehitysalustoja, tietokantoja ja tutkimuksia ja päinvastoin.
Kilpailu osaajista nousee tärkeämmäksi kuin kilpailu tuotannon materiaalisista resurs-
seista. Lisäksi kuilu osaajien ja ei-osaajien välillä kasvaa. Osaajien virta kehittyvistä maista
kehittyneisiin kiihtyy. Erityisesti arvostetaan monipuolista, soveltavaa osaamista.
Internet on liiketoiminnan mahdollistaja. Sosiaalinen media on vahvasti käytössä.
Verkkoyhteisöt muovaavat liiketoiminnan kehitystä ja mullistavat kansalaisten osallistu-
* Ks. EVA skenaariot, tulevaisuuden pelikentät, EVA ja Capful, Taloustieto Oy 2009. www.eva.fi/index.php?m=3&subm=2&action=1&id=89 .
** Pois jätettiin Blokkien taisto -skenaario, jossa talousalueet käpertyvät itseensä ja omavaraisuuteensa, blokit pyrkivät tukemaan omiaan protektionismilla, kilpailevilla devalvaatioilla ja sektorituilla ja yhteistyötä saadaan aikaiseksi vain blokkien sopimuksilla.
1397 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
misen yhteiskunnan kehitykseen. Internet-verkossa syntyy uusia innovaatioita. Se toimii
myös aitona kauppapaikkana ja mullistaa eri toimialojen toimintatapoja.
Älykkäiden järjestelmien ja tuotantotapojen sekä ennen kaikkea kulutustapojen täy-
dellisellä muutoksella raaka-aineita ja energiaa tarvitaan vähemmän. Ihmiset verkottuvat
tehokkaasti ja myöhemmin virtuaalinen läheisyys riittää. Liikematkailu vähenee ja todis-
tajaturismi kompensoituu virtuaalielämyksillä maantieteellisesti ja ajassa. Kansainväliset
ystävyyssuhteet nettiytyvät.
Kiinalaista kapitalismia: Tämä on vahvan talouskasvun maailma. Globaali kasvu on peräti
4–6 % vuodessa. Taloudellista valtaa ja omistuksia jaetaan Aasian ja OPECin öljymaiden
hyväksi. EU on poliittisesti toimintakyvytön – se ei kykene kehityshankkeiden moottoriksi,
mutta ylläpitää talouden ja kaupan vapautta. Kansainvälisten instituutioiden, kuten YK,
IMF ja Maailmanpankki, merkitys hiipuu. Aasiassa sen sijaan integraatio ja yhteismark-
kinat kehittyvät ripeästi, ja uusi mahtivaluutta syntyy.
Teknologiansiirto Tyynen valtameren valtioiden välillä onnistuu. Kalifornia ja USA:n
länsirannikko katsovat länteen eli Kiinaan. Kiina panostaa puhtaaseen teknologiaan,
aurinkopaneelituotantoon, puhtaisiin hiilivoimaloihin ja sähköautoihin.
Kansainväliset osaajat – globaalit pätkätyöläiset – muuttavat rahan perässä kasvun
alueille ja siirtyvät erityisesti Kiinaan, Intiaan ja Lähi-idän OPEC-maihin. Korkean lisäarvon
osaamista arvostetaan – prosessiosaamista (suunnittelua, projektinhallintaa) ostetaan
Aasiaan. Toisin kuin vanhemmillaan, nuorella sukupolvella on käytössään sekä globaali
kieli että globaalit kommunikointi- ja yhteistyövälineet. He ovat valmiita oppimaan uutta
ja näkemään maailmaa.
Idän osaamiskeskusten merkitys kasvaa (esimerkkeinä Shanghai ja Singapore) ja uusia
osaamiskeskuksia syntyy erityisesti Aasiaan. Keskusten välisten verkostojen avulla län-
simaat ja niiden osaajat Stanfordissa, MIT:ssä ja Aallossa pystyvät hyppäämään mukaan
innovaatioiden tuottajiksi. Idästä tuodaan innovaatioita länteen. ICT:n tuotannon lisäksi
myös teknologiakehitys sekä markkinajohtajien ja lupaavien yritysten omistus on siirtynyt
Aasiaan ja OPEC-maihin.
Internet kehittyy erityisesti kaupan välineenä, mutta sen täyttä potentiaalia ei päästä
hyödyntämään: Kiina ja Lähi-idän OPEC-maat rajoittavat Internetin käyttöä ja sisältöä.
Ihmisoikeuksia poljetaan. Vaurastuvaa enemmistöä tämä ei kuitenkaan tunnu haittaavan.
Elintaso on tärkeämpää, eikä demokratiaa voi syödä tai muuten kuluttaa.
Stimulus ja romahdus: Globaali talouskasvu on hidasta tai jopa negatiivista, -1–1 %.
Massiiviset elvytystoimet ja velkojen sosialisointi eivät johda talouksien elpymiseen.
140 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
Yhdysvaltain kansantalous ja asema maailman talousmahtina luhistuu. EU pysyy pystyssä
vain nimellisesti ja Lissabonin prosessi osoittautuu utopiaksi. Protektionismi ja vahvat
nationalistiset intressit johtavat kansainvälisen yhteistyön halvaantumiseen. Erilaiset
konfliktit, muuttoliikkeet ja terrorismi ovat arkipäivää.
Niukkuus ja paikalliset ratkaisut korostuvat. Innovaatiot vastaavat loppukuluttajien
todellisiin tarpeisiin. Turhasta materialismista ja turhista keksinnöistä luovutaan. Mate-
rialismin kuihtumisen myötä länsimaissa korostuu uusi hyvinvointiajattelu – vähempään
tyytymisestä tulee hyve. Tämä rajoittaa myös tieto- ja viestintätekniikan kysyntää. Paljon
siitä on turhuutta verrattuna tärkeisiin asioihin kuten perheenjäsenten ja todellisten
ystävien välisiin suhteisiin.
Kansainvälinen ilmapiiri ei suosi huippuosaajien liikkumista maanosien välillä. Osaajat
pysyttelevät omissa maantieteellisissä blokeissaan. Talouskasvun hidastuessa kehittyvien
markkinoiden (Kiina ja Intia) koulutusjärjestelmät tuottavat valtaosan tarvittavista osaa-
jista. Pakistanilaiset ja intialaiset kannettavineen ovat hävinneet lännestä kuin sopulit
Lapista.
Ei synny merkittäviä teknologisia läpimurtoja. Ei kehitetä uusia teknologioita, joilla
maapallo voitaisiin pelastaa hiilidioksidipäästöiltä. Rikkaat maat panostavat uusiutuviin
energiamuotoihin, kehittyvät maat eivät.
Internetin kehitys hidastuu. Taustalla on lukuisia ongelmia, joita ei ole saatu elimi-
noitua: roskaposti, virukset, reititysjärjestelmän tukehtuminen, yksityisyyden suojan ja
liikkuvuuden hallinnan rajoitteet. Internetin käyttö painottuu viihteeseen. Tiedon urkinta
ja väärinkäytökset sekä tietoturvaongelmat lisääntyvät. Yritykset kehittävät omia suljet-
tuja järjestelmiään. Internetin kehitys muuttuu suljetummaksi, hidastaa talouskasvua ja
heikentää länsimaiden asemaa.
Skenaariot vrs. ICT-visio. Näistä skenaarioista ICT-visiota parhaiten vastaa Länsi luo
nahkansa -skenaario. Uskomme siihen, että Yhdysvallat kykenee uudistumaan ja on
maailmantalouden veturi alkaneen vuosikymmen ajan. Euroopan unionikin kykenee
uudistumaan. Yhteismarkkinoiden kehitys pääsee uuteen vaiheeseen. Syntyvät digitaaliset
yhteismarkkinat, jotka tekevät Euroopasta uusien järjestelmien suuren kehitysalustan
Yhdysvaltojen tapaan. Innovatiivisuuskin viriää ja kykenemme paremmin pitämään
kiinni tulevaisuuden skypeistä ja SQL:stä. Länsi luo nahkansa on perusskenaariomme.
Seuraavassa tarkastellaan, mitä vaikutuksia perusskenaariolla ja sen vaihtoehdoilla on
ICT:hen ja erityisesti suomalaiseen ICT-klusteriin.
1417 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
7.2 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan
FuturICT-projektin ohjausryhmä, tutkijoilla vahvistettuna, analysoi skenaarioiden vai-
kutuksia ICT-sektorin eri osa-alueisiin ja sen jälkeen vaikutuksia Suomen ICT-klusteriin.
Tässä luvussa käsitellään vaikutuksia ICT-sektorin osa-alueisiin, joita tiivistetysti on koottu
taulukkoon 7.1. Seuraavassa luvussa keskitytään vaikutuksiin Suomen ICT-klusteriin.
Internetin asema ja sen suomat mahdollisuudet ovat todella erilaiset eri skenaariossa.
Länsi luo nahkansa -skenaariossa Internet kukoistaa liiketoiminnan mahdollistajana,
kauppapaikkana, avoimena kehitysympäristönä, median uutena kanavana ja sosiaalisen
median temmellyskenttänä. Kiinalaisessa kapitalismissa Internetin kehitys hidastuu. Siitä
tulee politiikan areena. Totaalitaarisissa ja autoritaarisissa maissa se on hallitsijoille poli-
tiikan väline, jolla jaetaan omaa sanomaa ja jossa estetään toisinajattelijoiden sanoman
leviäminen ja heidän viestintäänsä vakoillaan. Internet voikin olla underground-foorumi.
Kiinan ja Googlen taistelussa kulminoituu kahden skenaarion taistelu. Stimulus ja romahdus
-skenaarion oloissa Internet on hidas eikä se sen kautta voi jakaa laadukkaita sisältöjä.
Tärkeintä onkin tyydyttävien ja välttämättömien yhteyksien ylläpito.
Innovaatiotoiminnassa Länsi ja Aasia taistelevat herruudesta. Jos Kiinalaista kapi-
talismia -skenaario vallitsee, Aasia vahvistaa t & k -rooliaan. Todellisten innovaatioiden
pitäminen Euroopassa ja Suomessa on vaikeaa. Amerikkalaisten sijasta aasialaiset hank-
kivat ne käyttöönsä. Lopulta Aasian maista tulee innovaatiotoiminnan edelläkävijöitä ja
Euroopan rooli on olla nopea seuraaja. Stimulus ja romahdus -skenaariossa kansallinen
ja omien käyttäjien tarpeita palveleva innovaatiotoiminta nousee tärkeäksi. Valtioiden
rahaa ja tavoitteenasettelua tarvitaan toiminnan ylläpitämiseen.
Markkinoiden laajuus ja toiminta, jopa pelisäännöt riippuvat vallitsevasta skenaariosta.
Standardeista käydään keskeinen kädenvääntö. Muun maailman on alistuttava kiinalaisten
määrittelemiin ja aasialaisten sopimiin standardeihin Kiinalaisessa kapitalismissa, varsinkin
kun heillä on tuotekehityksen ja tuotannon herruus. Stimulus ja romahdus -skenaariossa
palataan jopa kansallisiin ratkaisuihin. Kiinalaisessa kapitalismissa markkinoiden globaali
kasvu on vahvaa. Ne länsimaiset yritykset, jotka ovat onnistuneet etabloitumaan Kiinaan,
menestyvät. Länsi luo nahkansa -skenaariossa eletään Internetin ja ”Googlen” maailmassa.
Tiedon keruun ja metatiedon, eli tietoa tiedosta, käytön rooli kasvaa.
Energia- ja ympäristökysymykset nousevat esiin eri skenaarioissa eri valossa. Kii-
nalaisen kapitalismin mahdollistama kasvu tarvitsee eniten energiaa ja rasittaa ympä-
ristöä – jopa suuret katastrofit ovat mahdollisia. Energiansäästöinvestointeja tehdään
kilpailukykysyistä; esimerkiksi isojen yhtiöiden on kannattavaa investoida älykkääseen
sähkön tuotantoon ja käyttöön. Länsi luo nahkansa -skenaariossa ICT:n rooli on keskeinen
energian kulutuksen pienentämisessä ja ympäristöpäästöjen vähentämisessä. Liikenteessä,
142 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
kuljetuksissa, asumisessa ja tuotannon sijoituksissa otetaan huomioon valintamahdol-
lisuudet fyysisen liikkumisen ja tiedon liikkumisen välillä sekä globaalin ja paikallisen
tuotannon akselilla.
Toimialarakenteen kehittyminen riippuu myös vallitsevasta skenaariosta. Läntinen tek-
nologiakehitys on erilaista kuin aasialainen. Skenaario ratkaisee, kummalla on dominanssi.
Japanin ja Korean autoteollisuus ja kulutuselektroniikka antavat esimakua Kiinalainen
kapitalismi -skenaarion ICT:n tuotantorakenteesta, jossa skaala, tehokkuus ja tuotteiden
toimivuus korvaa valikoimaa ja designin moninaisuutta. Todennäköisesti Aasian maissa
olisi myös strategisia aloja, joille länsiyrityksillä ei olisi asiaa. Länsi luo nahkansa -skenaario
synnyttäisi uusia aloja, jotka hyödyntäisivät tieto- ja viestintätekniikan, ja erityisesti Inter-
netin uusia mahdollisuuksia. Historiantutkijoiden kannalta luultavasti mielenkiintoisin
olisi Stimulus ja romahdus, koska sen seurauksena olisi paikallisista eroista johtuvia ja
niitä hyödyntäviä tuotantorakenteita.
Arvoverkot ja osaaminen: Länsi luo nahkansa -arvoverkoissa pientenkin maiden, kuten
Suomen, yrityksillä on hyvät mahdollisuudet olla arvoverkkojen kärkiyrityksiä. Osaami-
nen ja muut kilpailukykytekijät ratkaisevat. Tutkijoiden ja opiskelijoiden kansainvälinen
vaihto on runsasta. Huippuosaajille globaalit työmarkkinat ovat avoinna. Kiinalainen
kapitalismi on epädemokraattisempaa, langat ovat suurten aasialaisyhtiöiden käsissä,
joihin Suomen kaltaisen puolueettoman maan neutraaleilla toimijoilla on mahdollisuuk-
sia toimittaa moduuleita. Stimulus ja romahdus -skenaarion oloissa ei evolutionäärisesti
synny arvoverkkoja, eikä työnjaon kautta kehity erityisosaamista. Tarvitaan strategisia
yhteenliittymiä, joilla haetaan voimaa kansainväliseen toimintaan.
7.3 Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin
Mitä erilaisia vaikutuksia skenaarioilla on Suomen ICT-klusteriin ja suomalaisten yri-
tysten kansainväliseen toimintaan? Perusoletuksena on, että Suomella on mahdollisuus
menestyä tai epäonnistua jokaisessa skenaariossa. Menestyminen riippuu siitä, miten
osaamme hyödyntää vahvuuksiamme ja eliminoida heikkouksiamme? Seuraavassa näitä
kysymyksiä käydään läpi perusskenaarion Länsi luo nahkansa ja vaihtoehtoisten skenaa-
rioiden Kiinalaista kapitalismia ja Stimulus ja romahdus avulla. Myös nämä pohdinnat
perustuvat projektin ohjausryhmän skenaariotyöpajaan.
Keskeinen tavoite skenaariotyössä on tutkia, miten ICT-klusterin visio 2020, joka mää-
riteltiin luvussa 4.2 kestää erilaisia maailmantiloja. Kestääkö se maailman myrskyissä,
joissa kareina tai jopa satamina ovat Kiinalainen kapitalismi tai Stimulus ja romahdus.
Visio on esitetty jo tiivistelmässä ja perusteluineen luvussa 4.
1437 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
Länsi luo nahkansa Kiinalaista kapitalismia Stimulus ja romahdus
Internet • Integroitukulutushyödykkeisiinja
ympäristöön, käytettävyys ja help-
pous korostuvat, langattomuus on
välttämätöntä
• Pilvipalvelutovatliiketoimintaa,sen
takana keskitetyt järjestelmät
• Sosiaalinenmedia,viihde,yhteisölliset
ja julkiset palvelut
• Laajentaamarkkina-alueitajajakelun
logistiikkaa uudistuu
• Ansaintalogiikkakorostuu;
tietoturva ei ongelma
• Internetinkehityshidastuu
• Kehitysalueellistuu:Aasia,Länsi,
Afrikka
• Politiikanväline;jatoisaalta
underground-foorumi
• Teknisestitiedonsiirtokanavanäkyy
käyttäjälle
• Tiedonsiirronsaatavuusjaluotettavuus
ei välttämättä suurin kriteeri
• Hajautettujärjestelmä;
tietokone laitteena säilyy
• PostimyyntiäAasiasta
• Eikehitystä
• Tietoturvajasalausonoleellista.
Käytettävyys ei tärkeä, kunhan toimii
• Omatietokonekeskiössä,yhteydet
luottoverkoissa
• Läheistensosiaalisetsuhteetpalaavat
arvoonsa
• Vanhojenviestimienjatkoaika
Innovaatio-toiminta
• EU:ssajaSuomessainnovaatiotoiminta
tehostuu ja on tuloksellista
• Fokuskirkastuu,saadaanuudistuvat
vahvuudet esiin; SHOKit tuloksellisia
• Liiketoiminta-aspektivoimistuu
• ICT:nmurroksessapärjätään,globaali
rooli, Nokia-klusteri uudistuu
• ICT:ntuotteidenjapalveluidenkehityk-
sessä onnistutaan
• Vanhastaluodaanuuttaliiketoimintaa
ICT:n avulla
• Aasia/Kiinaonnistuuvahvistamaan
t & k -rooliaan, paljon ongelmia pitää
innovaatiot Euroopassa ja Suomessa
• Valittavatässätilanteessaselkeäfokus,
jolla pidetään oma rooli, esim. kestävä
kehitys ja ICT
• Etabloituminenjaverkostoituminen
aasialaisten kanssa tärkeää, samoin
erikoistumiskohteet
• Aasialaistenkeskinäinenkilpailuhuomi-
oitava strategiassa
• Nopeapäättäväinenreagointi;talvi-
sodan henki
• Omainnovaatiotoimintakorostuu
• Uuttayrittäjyyttäuusissa
mahdollisuuksissa
• Valtionroolikorostuu
• EU:ntutkimusohjelmienmerkitys
vähäinen
Markkinat • Markkinoidenkasvunopeaa,mark-
kinoiden rakenne säilyy jokseenkin
ennallaan
• Globaalitstandarditkehittyvätedelleen
• Internetinja”Googlen”maailmassa
eletään – tiedon keruun ja metatiedon
käytön rooli kasvaa
• Markkinoidenglobaalikasvuvahvaa
• Globaalistandardointivaikeutuu
• Kiinalaistenstandardienjaratkaisujen
merkitys kasvaa
• Kiinaanetabloituneetkansainväliset
yritykset menestyvät (Nokia)
• Pk-yrityksetvaikeuksissa
• ICT-markkinoidenkasvuhidasta,
USA:n edelläkävijärooli markkinoilla
heikkenee
• Globaalienstandardienjaratkaisujen
kehitys hidastuu
• Kansallisiastandardejaja
protektionismia
Energia ja ympäristö
• Energia:kulutusstabiili,tuotantosuu-
rissa yksiköissä, hintapaineita, älykäs
sähköverkko kuluttajalle asti
• Ympäristö:kestävänkehityksenpoli-
tiikka jatkuu
• ICT:nympäristövaikutuksetratkaisevia,
ne muuttavat toimintatapoja
• Energia:kulutuskasvaadramaattisesti,
tuotanto suuryksiköissä, älyverkko
suuryhtiölle verkonhallintaan
• Ympäristö:suuretkatastrofitmahdolli-
sia, uusia ratkaisuja tarvitaan
• ICTkeskusjohtoista
• Kokonaisenergiankulutuslaskee
• Hajautettua,paikallista
energiantuotantoa
• Kokonaismarkkinatälykkäilleratkai-
suille pienenevät
Toimiala-rakenne
• Länsivetääteknologiakehitystä
• Suomisurffaalänsivetoisella
teknologia-aallolla
• Lännessäsyntyyuusiaaloja
• Kiina,IntiajaOPEChimoitsevatUSA:n
ja EU:n kypsien alojen huippuyrityksiä
• Aasiaansyntyyomateknologiakenttä
Lännen vastavoimaksi
• Suomijoutuuhallitsemaankaksi
erilaista markkinaa
• Aasianmaissastrategisiaaloja,joilleei
länsiyrityksiä
• Maanosittainjapaikallisestitoimialara-
kenteet osaoptimoituvat
Arvoverkot ja
osaaminen
• SuomalaisillaICT-yrityksillähyvätmah-
dollisuudet olla merkittäviä toimijoita
kv. arvoverkoissa
• ICT-osaaminenkorkeallatasollaja
erikoistunutta
• Tutkija-jaopiskelijavaihtovilkasta
• Kiinalaisillalangatkäsissäverkostoissa;
suomalaisella ICT:llä mahdollisuuksia
erikoismoduulien tuottamisessa
• Protektionismihaittaasuomalaisen
ICT-teollisuuden toimintaa → voimakas
sopeutumisen tarve
• Strategisetyhteenliittymätovattärkeitä
Taulukko 7.1 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan
144 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
Länsi luo nahkansa
Tämä skenaario merkitsee nykykehityksen jatkumoa. Suomen elinkeinorakenteessa pal-
velujen osuus kasvaa. Myös teollisuudessa erikoistutaan korkean lisäarvon tuotteisiin
ja palveluihin. Monet teollisuusyritykset seuraavat Koneen viitoittamalla tiellä. Ne ovat
aidosti sekä teollisuutta että palveluita.
Uudet toimialat kehittyvät ja kasvavat. Energiatehokkaista ja ekologisista ratkaisuista,
vastuullisesta yritystoiminnasta ja laadusta tulee valttikortteja maailmalla. Jos asiat menevät
hyvin, innovatiivisten keksintöjen kautta akateeminen yrittäjyys nostaa päätään. Valtion
merkitys kasvaa public-private-hankkeiden kehittäjänä ja sen osuus tutkimustoiminnan ja
innovoinnin tukemisessa on merkittävä. Valtio, kunnat ja yritykset kehittävät yhdessä uusia
palvelukonsepteja ja palveluinnovaatioita. Osaamisen, koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden
tuotteistaminen ja kaupallistaminen vientituotteiksi onnistuu. Uutta kasvua luodaan eri-
koistumalla, palvelemalla globaaleita markkinoita ja kehittämällä globaaleita toimintatapoja.
Osaaminen kapeilla segmenteillä tuottaa tulosta. Syntyy uusia menestyviä yrityksiä ja tämä luo
vakaata työllisyyttä ja hyvinvointia. Kehitetään keinot nostaa tuottavuutta kestävällä tavalla:
laadulla, innovaatioilla, työn ja vapaa-ajan yhdistämisellä ja korkean lisäarvon työpaikoilla.
Maailmanmarkkinoiden rakenne säilyy ennallaan, mutta Kiina ja Aasia saavuttavat
Länttä, minkä suomalaisyritykset ottavat huomioon. Pääpanostukset suunnataan Aasiaan.
Standardoinnin kautta syntyy yhteisiä alustoja ja tekniikassa markkinat ovat yhteiset.
Palvelut kehittyvät lokaalimmin. Polarisaatio lisääntyy esimerkiksi Internet- ja viihdeso-
velluksissa sekä muissakin ICT-palveluissa. Ne ovat selvästi eri-ilmeiset eri maaosissa.
USA pitää johtavan asemansa maailmantaloudessa ja on yhä ketterä innovatiivisuudessa.
EU on vahvempi tässä kuin muissa skenaarioissa, rahoitus pysyy kasassa ja EU kykenee
toimimaan. EU:n ympäristö- ja energiatehokkuus kehittyy ja digitaaliset yhteismarkkinat
luovat maanosalle uutta voimaa isojen järjestelmien synnyttämisessä.
Mitkä ovat mahdollisuutemme? Yksi keskeisimmistä on Nokia-klusterin muutos tek-
nologiasta teknologian ja palveluiden klusteriksi ja erityisesti teknologian ja palveluiden
yhdistelmäksi. Suomen insinöörivetoisuus on ollut tosiasia, sen avulla kyettiin ennen
viemään. Nyt kykenemme viemään palveluiden avulla, mikä luo lisäarvoa, jolla kykenemme
sittenkin rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan.
Monet mahdollisuudet riippuvat itsestämme:
Väestön nopea ikääntyminen, verrattuna valtaosaan muita maita, antaa mahdolli- ˘
suudet kehittää hyvinvointipalveluita, joita sitten voidaan myydä jäljessä tuleville.
Japanissa vanhenevan väestön haasteet on koettu aiemmin, mistä syystä se voisi olla
hyvä kehityskumppani.
1457 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
Aktiivisella osallistumisella myös EU:n mahdollisuudet voitaisiin ottaa käyttöön. ˘
EU:lla on monia haasteellisia tavoitteita esimerkiksi e-terveydenhuollon, -hallinnon
ja -koulutuksen kehittämiseksi. Niiden suuntaamiseen ja yritysten valjastamiseen
hyödyntämään näitä uudistuksia tarvitaan asiantuntijoita.
Suomen ICT-visiossa painottuvat seuraavat elementit:
Teknologioiden ja palveluiden yhdistelmät sekä korkean lisäarvon sovellukset. Tekno- ˘
logialla ei päästä niin pitkälle kuin teknologian ja palveluiden yhdistämisellä – tekno-
logialla joka on läsnä, sulautunut, reaaliaikaista ja mahdollistaa palveluita.
Tiedon keruu, jalostus ja käyttö ovat avainasemassa. Tämän osaamiseen on panostet- ˘
tava, etteivät palvelut jää peruspalveluiksi.
Insinöörivetoisesta toiminnasta on siirryttävä kuluttaja- ja käyttäjävetoisuuteen. Eri ˘
markkinoilla asiakkaat on otettava mukaan tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun.
Uudet lähtökohdat edellyttävät aktiivista, monitieteistä kehitystyötä, kansainvälistä
koulutusta ja eri kulttuurien tuntemusta. Yhteistyötä tarvitaan eri tasoilla; Aalto-
yliopiston tapaan eri tieteenalojen välillä, TIVITin tapaan eri yritysten välillä ja eri-
tyisen tärkeää olisi saada strategisen huippuosaamisen keskittymät keskustelemaan
toistensa kanssa ja kehittämään ICT-sovelluksia eri aloille.
Länsi luo nahkansa -skenaariossa kehitykselle on ensisijassa tiedollisia esteitä, ei juuri
muita. Keskeinen strategiasuositus tässä skenaariossa onkin ICT:n soveltamismahdolli-
suuksien ja hyötyjen promootio eri aloille mukaan lukien julkinen sektori. Tässä keskei-
sessä roolissa ovat Teknologiateollisuus ry, korkeakoulut, strategisen huippuosaamisen
keskittymät ja Tekes. Myös ICT-yrittäjyyden voimistaminen on tärkeää, mikä edellyttää
muutoksia koulutukseen, riskirahoitukseen ja rohkeampaa otetta opiskelijoiltakin, mistä
Aalto Entrepreneurship -yhteisö on malliesimerkki.
Politiikkasuosituksiin on syytä ottaa mukaan kovan tason ICT-asiantuntijoiden kasvat-
taminen EU:ssa vaikuttamiseen. Tarvitaan systemaattista laaja-alaista koulutusta, jossa
yhdistyy monialaisuus ja monitieteisyys sekä kokemuksen siirto eri alojen yrityksistä.
Erityisesti tarvitaan henkilöitä, jotka ymmärtävät tekniikan ohella lainsäädäntöä ja poliit-
tista vaikuttamista EU:n kaltaisessa organisaatiossa. Teknisesti monet hankkeet olisivat
mahdollisia, mutta institutionaaliset rajoitteet estävät niiden toteuttamista. Näiden
esteiden avaamiseen tarvitaan asiantuntevia lobbaajia.
Kansallinen strategia olisi myös päivitettävä niin, että SHOKit, joita nyt on yksi sektoria
kohti, tekisivät enemmän yhteistyötä, mikä toisi ICT-yrityksiin sovellusalan ja asiakkaan
näkemystä. Myös pk-yritykset olisi saatava mukaan SHOKien toimintaan, koska niissä
146 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
tehdään suuri osa innovaatioista. SHOKien puitteissa voitaisiin luoda myös kanava inno-
vaatioiden siirtoon.
Keskeinen kysymys suomalaisen ICT-klusterin uudistumisessa on se, osaammeko
nähdä mitä tulee nykymuotoisen mobiilisuuden jälkeen ja mitä mobiilisuus oikeastaan
on. Meillä on mobiilisuuteen laitenäkökulma: mobiilisuus tarkoittaa matkapuhelinta,
jota voidaan käyttää eri tilanteissa ja ympäristöissä. Voimme olla tämän ajattelutavan
vankeja, emmekä näe mihin kehitys on menossa. Mobiilisuus on kuitenkin myös muuta
– langattomuutta ja anturi- tai tagi-pohjaisia palveluita. Liikkuvuus on trendi. Me emme
istu tietokoneen ääressä vaan olemme vaihtuvissa ympäristöissä ubi-maailmassa, jokapai-
kan ja arkipäivän tietotekniikan viidakossa. Sosiaalinen mobiliteettikin on tärkeä, koska
olemme eri tilanteissa eri rooleissa. Yhteenveto Länsi luo nahkansa -skenaariosta ja sen
vaikutuksista on esitetty taulukossa 7.2.
Kiinalaista kapitalismia
Markkinat kasvavat ripeästi, ja kehitys on Kiina- ja Aasia-painotteista. Myös kehitystoimin-
nan painopiste siirtyy sinne. Suomalaisten ja länsimaisten toimijoiden on toimittava näillä
Tilannekuvan kiteytys: Mahdollisuudet:
• Markkinoidenrakennesäilyy;KiinajaAasiasaavuttavat Länttä
• Polarisaatiotlisääntyvät,esim.Internetjaviihdesovellukset
• USApitääjohtavanasemansa.EUvahvempi tässä kuin muissa skenaarioissa
• EU:nympäristö-jaenergiatehokkuuskehittyy
• Standardoinninkauttasyntyyyhteisiäalustoja,mutta markkinat ovat lokaaleja
• Nokia-klusteriteknologiaklusteristateknologianjapalveluiden klusteriksi
• Demografiakannustaakehittämäänhyvinvointipalveluita
• AktiivisellaosallistumisellaEU:nmahdollisuudetkäyttöön
Vaikutuksia Suomen ICT-visioon: Strategia- ja politiikkasuositukset:
• Teknologioidenjapalveluidenyhdistelmät, korkean lisäarvon sovellukset
• Tiedonkeruu,jalostusjakäyttö–osaaminenavainasemassa
• Kuluttaja-jakäyttäjävetoisuus.Asiakasmukaantuotteiden ja palveluiden suunnitteluun
• Aktiivinen,monitieteinenkansainvälinenkoulutus,kulttuurinen kehitys: Aalto, TIVIT, SHOKit
• ICT:nhyötyjenpromootioerialoille;Teknologia-teollisuus, korkeakoulut, Tekes
• ICT-yrittäjyydenvoimistaminen
• Systemaattinenkoulutus,kokemuksensiirtoyms. EU-tason asiantuntijoiden saamiseksi (laki, tekniikka, politiikka)
• Kansallisenstrategianpäivittäminen,niinettä SHOKit tukevat asiakkaan ja toimittajan yhdistämistä
Taulukko 7.2 Yhteenveto Länsi luo nahkansa -skenaarion vaikutuksista
1477 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
markkinoilla. Liiketoimintakulttuurin erilaisuus, erityisesti immateriaalisten oikeuksien
suojan puute aiheuttaa ongelmia. Tuotesuojaus on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Myös
ICT-standardien ja -ratkaisujen kehittäminen on Kiina-keskeistä, ja länsimaiden on otettava
ne annettuina. Pitkällä tähtäimellä Intia ohittaa Kiinan kasvussa, mikä nostaa entisestään
intialaisten kansallisylpeyttä ja voi aiheuttaa kiistoja Kiinan kanssa.
Kiinalaiseen kapitalismiin liittyy myös toinen iso piilevä riski. Kapitalismi ja yrittämi-
nen leviävät kaikkialla kulovalkean tavoin ja se nostaa elintasoa. Samalla Kiinassa ja myös
Vietnamissa hallinto on totalitaristisilla puolueilla, joiden ajattelutapaa vielä värittää
sosialismin ideologia, joka käytännössä on vaalentunut valtiokapitalistiseksi kontrolliksi
suuryrityksistä ja poliittisen vallan pitämiseksi. Poliittinen valta ei enää kasva kiväärin
piipusta vaan Internetistä ja verkoista, jotka on ehdottomasti pidettävä kontrollissa.
Ennustuksemme on, että kansa on tyytyväinen elintason nousuun, eikä kaipaa lautasta
vallanpitäjien ahtaassa pöydässä.
Mitkä ovat suomalaisten mahdollisuudet kiinalaisessa kapitalismissa? Suomi on haluttu
kumppani mobiiliteknologiassa. Olennaista on kuitenkin se, mikä on tietoliikenteen
strateginen rooli Kiinassa. Tietoliikenne on strateginen mahdollisuus, mutta onko se sitä
länsimaisille yhtiöille. Haluavatko uudet maailmanvaltiaat meiltä teknologiaa, mutta eivät
meitä. Kumppanin hovikelpoisuus riippuu koosta. Ulkomaisten pienten ja keskisuurten
yritysten toimintapuitteet ovat ahtaat näillä markkinoilla
Yritystemme onni on se, että Suomi ei ole uhka kenellekään eikä meillä ole harteil-
lamme imperialistista, saati blokkiutunutta menneisyyttä. Kehittyvät Aasian maat puo-
lestaan tarvitsevat kipeästi älykkäitä energia- ja ympäristöjärjestelmiä sekä älytaloja ja
älyllä ohjattuja yhdyskuntia. Nämä järjestelmät ovat mahdollisuutemme. Niihin ei liity
samanlaista strategista näkökulmaa kuin tieto- ja viestintätekniikkaan, jonka kautta
kansalaisia voidaan kontrolloida.
Tässä skenaariossa on muistettava, ettei Eurooppa minnekään häviä. Itse asiassa
e-Eurooppa on iso mahdollisuus. E-hallinto, e-terveydenhoito, e-koulutus ja monet muut
ICT:tä ja toivottavasti digitaalisia yhteismarkkinoita hyödyntävät sovellukset tarjoavat
työmaata. Aasiassa meillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia johtuen erilaisista kielistä,
kulttuureista ja toimintatavoista. Kansallisten järjestelmien kehittäminen ennakoivasti
tukee yrityksiämme. Tärkeää on se, että julkinen valta ja yritykset voivat sopia kehityksen
suunnasta. Tässä ei ole tilaa individualismille, asiantuntijat on keskitettävä ennakoimaan
ja voimistamaankin EU:n yhteistä kehitystä ja tehtävä sen mukaan omaan osaamiseemme
ja yritystemme kilpailukykyyn parannuksia.
148 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
ICT-visioon Kiinalainen kapitalismi -skenaario ei periaatteessa aiheuta merkittäviä muu-
toksia. Kolme näkökulmaa on kuitenkin otettava huomioon:
Kiinalaista kapitalismia -skenaario edellyttää suurten järjestelmien toimitusvalmiutta, ˘
koska markkinat ovat isot. Tämä edellyttää toimitusverkkojemme joustavuuden ja
skaalattavuuden kehittämistä.
E-palveluiden kehittäminen vaikeutuu, koska Internetin kehitystä rajoitetaan ja ˘
suljetaan tiettyjä alueita kokonaan. Visioon sisältyvä tavoite, 2–3 uudesta globaa-
listi merkittävästä suomalaisesta Internet-ohjelmistoja ja -palveluita tuottavasta
uudesta yrityksestä, on huomattavasti vaikeampi saavuttaa kuin Länsi luo nahkansa
-skenaariossa.
Suomessa toimivien yritysten on vaikea olla eturivissä ICT:n kehittäjänä ja käyttäjänä, ˘
jos kehityksen yleinen painopiste on Kiinassa ja Aasiassa. On kehitettävä valmiuksia
implementoida uudet innovaatiot nopeasti käyttöön Suomessa. Tämähän on ollut
tähänkin asti monien menestystuotteiden kehityspolku.
Strategiasuosituksiin, joita esitellään tiivistelmässä ja johtopäätösluvussa (luku 8), ei ske-
naario aiheuta suuria muutostarpeita. Kuitenkin Kiinalaista kapitalismia -skenaariossa
on otettava huomioon seuraavat tekijät:
ICT:n ja muiden alojen yhteistyö on entistä tärkeämpää tässä skenaariossa, johtuen ˘
siitä, että mahdollisuudet ovat järjestelmätasolla.
Kansainvälisyys korostuu, koska kehityksen painopiste on Aasiassa. Tämä pitää ottaa ˘
kertaluokkaa vakavammin esille strategiassa ja politiikassa.
Elinkeino- ja integraatiopolitiikassa EU:n digitaalinen yhteismarkkina korostuu. Sen kehittämi-
nen on Euroopan omissa käsissä. Perustutkimus on turvattava ydinaloillamme. Kehittämällä
omia kilpailukyisiä ratkaisuja, voimme olla kilpailukykyisiä Aasian markkinoilla. Kansain-
välisyyteen – koulutuksessa, tiedonvälityksessä, viihteessä, kirjallisuudessa, tavoissa – on
otettava aasialaisempi näkökulma, vaikka englanti säilyykin liiketoiminnan valtakielenä.
Politiikassa meillä on käytettävissä tehokas valttikortti – hyvät valtioiden väliset
suhteet. Suomen ja Aasian keskeisten valtioiden kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen
ja kehittäminen korkealla poliittisella tasolla auttaa yrityksiämme. Valtion päämiehen ja
ministerien vetämillä teollisuusdelegaatiolla on tärkeä tehtävänsä. Asiapitoista lobbaa-
mista tarvitaan myös Aasian ja Yhdysvaltojen suuntaan, ei yksinomaan EU:ssa. Yhteenveto
Kiinalaista kapitalismia -skenaariosta ja sen vaikutuksista on esitetty taulukossa 7.3.
1497 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
Stimulus ja romahdus
Stimulus ja romahdus -skenaario on dramaattisin kaikista käsitellyistä skenaarioista.
Markkinoiden kehitys hidastuu tai ne jopa pienenevät. Rahoituksen supistuminen on
uhka monille yhteiskunnan järjestelmille (eläkkeet, terveydenhoito, koulutus), ja ne jopa
osittain romuttuvat. Tieto- ja viestintäteknologia, läpitunkevan luonteensa vuoksi, jatkaa
voittokulkuaan tässäkin skenaariossa, mutta sen kasvu hidastuu huomattavasti. Mark-
kinoista taistellaan kynsin hampain, koska lähestytään nollasummapeliä, jossa toisen
voitto on toisen tappio.
Protektionismi voimistuu ICT:n kannalta tärkeillä markkinoilla. Teknologioiden vapaa
saatavuus vaikeutuu. Omia aineettomia oikeuksia (IPR) ja osaamista suojellaan. Kasvun
esteeksi tulee tiedon panttaaminen. Globaalien ICT:n mahdollistamien palveluiden liike-
toimintanäkymät ovat huomattavasti heikompia kuin Länsi luo nahkansa -skenaariossa.
Protektionismi ja hidas kasvu iskee erityisesti palvelumarkkinoihin. Kotimarkkinoiden
suhteellinen merkitys kasvaa. EU:n digitaalisia sisämarkkinoita tuskin syntyy. EU ei pysty
synnyttämään näin vaikeita isoja asioita – maitokiintiöissä, viinin ylituotannossa, telak-
katuissa ja maahanmuuttajien kulujen kohdistamisessa on riittävästi kiistoja.
Tässäkin skenaariossa, vaikka koko maailma tuntuu romahtavan, Suomen suhteellinen
asema voi vahvistua. Mobiili-ICT on kiinteitä valokuituja edullisempi pohja verkkojen
rakentamiselle monissa maissa. Meillä on energia- ja ympäristöosaamista, jolla on kysyntää
vaativilla markkinoilla, joissa vaativuus johtuu energian niukkuudesta tai sen käyttäjien
vähyydestä tai luonnon herkkyydestä. EU:n ulkosuhteet eivät toimi saatikka sisäiset, mutta
Tilannekuvan kiteytys: Mahdollisuudet:
• ICT-standardienja-ratkaisujenkehittäminenKiina-keskeistä
• Tuotesuojausvaikeaataimahdotonta
• Suomihaluttukumppanimobiiliteknologiassa
• Energia-,ympäristö-yms.järjestelmättarjoavatmahdollisuuksia
• E-hallintojne.eurooppalainenmahdollisuus
• Kansallisetinvestointikohteetok
Vaikutuksia Suomen ICT-visioon: Strategia- ja politiikkasuositukset:
• Ko.skenaarioedellyttääsuurtenjärjestelmientoimitusvalmiutta
• E-palveluidenkehittäminenvaikeutuu
• SuomieivälttämättäeturivissäICT-käyttäjänä
• ICT:njamuidenalojenyhteistyöentistätärkeämpää
• Kansainvälisyyskorostuu
• EU:ndigitaalinenmarkkinakorostuu
• Perustutkimuksenturvaaminen
• Kansainvälisyysvahvemminesille
Taulukko 7.3 Yhteenveto Kiinalaista kapitalismia -skenaarion vaikutuksista
150 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
meillä on omat kanavamme ohi EU:n maailman kasvukeskuksiin. Ketteryys, nopeus,
joustavuus ja reagointikyky ovat tärkeitä ominaisuuksia liiketoiminnassa.
Vaikka EU:n tarjoamat mahdollisuuden ovat vähäisiä, voivat e-koulutuksen järjestelmät
ja e-koulutus kehittyä vientituotteeksi. Koulutus on välttämättömyys kansallisen kilpai-
lukyvyn säilyttämiseksi, mikä ymmärretään eri maissa. Meillä on myös mahdollisuuksia
menestyksellisiin kansallisiin panostuksiin, esimerkkinä itsenäisen suoriutumisen hoiva-
teknologia, koska julkisia menoja halutaan ja on pakko säästää ja rahankäyttöä tehostaa.
Terveydenhoidon laitteet ja ohjelmistot ovat ICT:n kasvualue.
Suomelle hahmoteltu ICT-visio on Stimulus ja romahdus -skenaariossa ylioptimistinen;
Ambitiotasoa on syytä alentaa, ettei hukata niukkoja panostuksia toivottomiin hankkeisiin.
Kotimarkkinoiden rooli tulee tässä skenaariossa vision olettamaa tärkeämmäksi, koska
kansainvälinen kehitys hidastuu. Visio voimakkaasti kasvavista e-palveluista ei ole realis-
tinen, mutta joillakin alueilla voi olla mahdollisuuksia kuten e-koulutuksessa.
Tärkein strategiasuositus on yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön lisääminen.
On luotava kansallinen selviytymisstrategia, jota voitaisiin kutsua jopa hätätilastrate-
giaksi. Hitaasti kasvavilla tai taantuvilla markkinoilla on turvauduttava voimakkaaseen
erikoistumiseen. Myös keskittyminen kunnossapito- ja ylläpitomarkkinoihin kannattaa,
koska vanhojen järjestelmien kanssa on elettävä aiempaa pidempään. ICT:llä, esimerkiksi
koneiden ja laitteiden ennakoivan ylläpitotiedon keräämisellä ja käsittelyllä, on tässäkin
kasvumahdollisuuksia. Kansainvälisten strategisten kumppanuuksien valikoivalla etsimi-
sellä on tärkeä rooli yritysstrategioissa. Yksin ei kuitenkaan selvitä, vaikka kotimarkkinat
ovat turvana.
Kansallisessa selviytymisohjelmassa on keskityttävä toimiin, jotka kehittävät ICT-
vahvuuksia. Toimiin on enemmän rahoitusta ja ne ovat tehokkaampia, jos käytetään
Suomen vanhaa vahvaa asetta, yritysten ja julkisen vallan yhteistyötä. Täytyy ottaa yhdessä
riskiä, vaikka rahoitus on ahtaalla. Julkista t & k -rahoitusta on lisättävä vahvuusalueilla,
joille on luotu myös strategisen osaamisen keskittymät, SHOKit. Tämä on tulevaisuuden
vakuutus, mihin itse asiassa turvauduttiin myös 1990-luvulla laman selättämiseksi. Myös
verokannustimet yritysten kehittämiseksi on saatava nopeasti käyttöön. Julkisen sektorin
on ryhdyttävä pilottiasiakkaaksi valituilla aloilla niiden osaamisen vahvistamiseksi ja
säilyttämiseksi. Julkisen hallinnon ja palvelutuotannon rationalisointiohjelmassa ICT:llä
tietysti on tärkeitä tehtäviä.
Kuinka suuri vaara protektionismi on tässä skenaariossa? ICT-sektori tuntuu globa-
lisoituvan joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Tosiasiassa
kasvavaa protektionismia voi esiintyä useassa muodossa. Hyväksytään vain sellaista
teknologiaa, joka on maassa sertifioitu ja vielä ko. maan omassa sertifiointilaitoksessa.
1517 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
On siis oltava paikallinen, vaikka omistus olisikin Suomessa. Harvinaisten maametallien
viennin kieltäminen on yksi keino. Jo nyt Kiina, joka on näiden tärkeä vientimaa, on
rajoittanut vientiä puoleen, mikä vaikeuttaa tieto- ja viestintätekniikan – esimerkiksi
näyttöjen, valokaapeleiden, matkapuhelimien ja akkujen – valmistusta muissa maissa.
Tämä voidaan Suomessa kääntää voitoksi, koska myös meillä on merkittävät ja toistaiseksi
hyödyntämättömät harvinaisten maametallien varat.
Tässä skenaariossa julkisia palveluja tehostetaan, koska rahoitusta on vähän. Palveluja
voidaan myös tehostaa yksityistämällä, siirtämällä niitä kansalaisille itselleen itsepalveluiksi
ja lisäämällä ennaltaehkäisevää toimintaa. Tällöin tietojärjestelmien on myös muututtava.
Ei suunnitellakaan tietojärjestelmiä sairaaloille vaan jotakin täysin muuta.
Tilannekuvan kiteytys: Mahdollisuudet:
• ICT-markkinoidenkasvuhidasta,muttajakautuuvoimakkaasti. Osa markkinoista vetää. Lähestyy nollasummapeliä.
• Protektionismivoimistuu.Teknologioidenvapaasaatavuus vaikeutuu
• GlobaalienICT:nmahdollistamienpalveluidenliiketoimintanäkymät heikkoja
• Kotimarkkinoidenmerkityskasvaa
• EU:ndigitaalisiasisämarkkinoitaeisynny
• Vahvuudet: - Suomen suhteellinen asema vahvistuu mm. mobiilin ICT:n osaamisen vuoksi - omat suorat yhteydet ohi EU:n asiakkaisiin (Kiinassa); energia- ja ympäristöosaaminen - ketteryys, nopeus, joustavuus/reagointikyky
• EU:ntarjoamatmahdollisuudenvähäisiä - e-koulutus vientituotteeksi
• Kansallisenpanostuksenalueet - itsenäisen suoriutumisen hoivateknologia - terveydenhoidon laitteet ja ohjelmistot
Vaikutuksia Suomen ICT-visioon: Strategia- ja politiikkasuositukset:
• Nykyinenvisioonylioptimistinen,ambitiotasoaonsyytä alentaa
• Kotimarkkinoidenroolituleetässäskenaariossavision olettamaa tärkeämmäksi
• Visiovoimakkaastikasvavistae-palveluistaeiolerealistinen; joillakin alueilla voi olla mahdolli-suuksia (e-koulutus)
• Kansallinen selviytymisstrategia (PPP, ICT-vahvuudet)
• Voimakaserikoistuminen,fokusylläpitomarkkinoihin
• Kv.strategisetkumppanuudet
• Julkistat&k-rahoitusta(SHOKit),verokannustimet
• Julkinensektoripilottiasiakkaaksi
Taulukko 7.4 Yhteenveto Stimulus ja romahdus -skenaarion vaikutuksista
152 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET
Eri skenaarioiden johtopäätöksiä
ICT:n nousu ja kasvu ovat perustuneet globaaleihin standardeihin. Ne on hyväksytty, koska
ne ovat nopeuttaneet alan kasvua. Jos Kiina tulee johtavaksi maaksi, tämä kasvutekijä
voi poistua tai sen merkitys heikkenee voimakkaasti. IPR-sodat ovat mahdollisia. Kasvun
logiikka on joka tapauksessa erilainen.
Vaikka yleinen kasvu on hidasta, jos esimerkiksi Stimulus ja romahdus -skenaario
toteutuu, ICT-ala kasvaa suhteellisen nopeasti. Ala kasvaa nopeammin kuin taloudet
keskimäärin, vaikka ei olekaan kyse enää uudesta alasta. Kasvun logiikka ja purkautumis-
kanavat eri skenaarioissa on tunnistettava nopeasti. Keskeinen kasvua lisäävä trendi on
digitalisoituminen, joka etenee eri aloilla.
ICT on kasvun mahdollistaja. Taloustieteilijät jakavat ICT:n kasvun tuotannon aiheut-
tamaan ja ICT:n käytön aiheuttamaan kasvuun. Käytön osuus on kasvussa, mikä perustuu
digitaalitekniikan laajenevaan käyttöön. Nämä kasvutekijät pitäisi ymmärtää nykyistä
paremmin ja panostaa niihin nykyistä enemmän.
Skenaarioihin pitäisi tehdä tarkistuksia toistuvasti, ehkä parin vuoden välein. Yhdestä
skenaariosta toiseen siirtyminen on havaittava silloin, kun se on meneillään, ettei herätä
vasta, kun panostukset huomataan vääriksi. Esimerkiksi 90-luvulla tehty alan visio oli liian
optimistinen, mistä seurauksena oli liian laaja ICT:hen suuntautunut koulutussektori, kun
koulutusta olisi kannattanut levittää sovellusaloihin ja ICT:n käyttömahdollisuuksiin.
8.1 Keskeiset johtopäätökset 155
8.2 Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi 158
8Johtopäätökset ja politiikkasuositukset
1558 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET
8.1 Keskeiset johtopäätökset
Tieto- ja viestintätekniikan valmistus ja alan palveluiden arvo kasvaa huomattavasti nope-
ammin kuin maailmantalous keskimäärin. Samalla Suomen ICT-klusteri on vaikeuksissa.
ICT-klusterin henkilöstön määrä Suomessa kääntyi laskuun jo 2000-luvun alkupuolella,
vaikka liikevaihdon ja viennin kasvu jatkuivatkin juuri päättyneeseen lamaan saakka. Lama
viimeistään osoitti, että matkapuhelinten varaan rakennettu tuotanto ja siihen liittyvä
tuotekehitys ei riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua Suomessa.
Tieto- ja viestintäteknologian myönteiset vaikutukset näkyvät eri toimialoilla, ihmisten
jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden parantumisena. Suomi
on kuitenkin jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä tieto- ja viestintätekniikan
käyttäjänä. Tarvitaan todellista tietoyhteiskuntaa, joka voidaan synnyttää julkisen vallan
ja yritysten yhteistyönä. Tietoyhteiskuntatalkoot parantavat samalla ICT-yritystemme
kilpailukykyä maailmalla.
Suomi ei ole osana EU:ta mikään yksinäinen saareke. Todellisen tietoyhteiskunnan kehit-
täminen vaatii EU-tason muutoksia. EU-markkinat ovat tärkeä vientimarkkina Suomelle.
On myös luotava Euroopan laajuiset digitaaliset yhteismarkkinat, jotta eurooppalaiset
yritykset voivat ponnistaa maailmanmarkkinoille.
Suomen ICT-klusterin nykytila
Kasvun hiipuminen näkyi jo 2000-luvun alkupuolella, vaikkei sitä alan ulkopuolella
haluttu nähdä. Matkapuhelinteollisuuden alihankinta laajeni aluksi ulkomaille ja sitten
8Johtopäätökset ja politiikkasuositukset
156 8 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET
alihankintavalmistus kotimaassa vähitellen hiipui. Vuoden 2001 dotcom-kupla käänsi
työntekijämäärät laskuun, kun moni rohkeasti aloittanut ICT-yritys joutui vararikkoon.
Teleoperaattorit kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puhe-
luhintojen eroosion takia vuoden 2003 jälkeen. Koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti
jatkoivat kuitenkin kasvuaan maailmanlaajuiseen finanssikriisiin asti. Uutena uhkana
on ohjelmistoliiketoiminnan siirtyminen ulkomaille.
ICT-klusterin avainaloilla tapahtui merkittäviä rakennemuutoksia vuosina 2000–2010.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin ja markkinoinnin ja logistiikan
toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat voimakkaasti.
Samalla monista teollisuuteen luettavista yrityksistä tuli todellisuudessa palveluyrityksiä.
Nokian henkilöstöstä on Suomessa enää vajaat 10 % tuotannon työntekijöitä.
Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko ICT-klusterin
teollinen vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuo-
desta. Tästä matkapuhelinten osuus oli 2,8 miljardia euroa ja kaikkien puhelinlaitteiden
mukaan lukien lankapuhelinlaitteet ja matkapuhelinverkkojen laitteet 4,3 miljardia euroa.
Sähköteknisten tuotteiden ja lääkintäkojeiden sekä instrumenttien viennin trendi on
kasvava, vaikka vuoden 2009 investointilama väliaikaisesti pudotti myös niiden vientiä.
ICT-palvelujen vienti on viime vuosina kasvanut trendinomaisesti lähes tavaraviennin
suuruiseksi. Vuonna 2008 ICT-palveluvienti oli noin 8,4 miljardia euroa. Laman leikattua
osan palveluvienninkin kasvusta, on syytä olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen
sama. Rakennemuutos valmistuksesta palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin
erikoistunut laite- ja komponenttivalmistus varmasti menestyy Suomessa.
ICT-klusteri on Suomelle tärkeä. Klusterin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat Suomessa
suuremmat kuin muissa teollistuneissa maissa. Myös jalostusarvossa työntekijää ja
asukasta kohti Suomi on kärkimaiden joukossa. ICT-klusteri vastaa yli puolesta Suomen t & k
-investoinneista. Tämä näkyy patenteissa. Suomella on suhteellisesti eniten tietotekniikka-
alan patentteja maailmassa.
Suomen tieto- ja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin.
Merkittävä osa siitä tuotetaan muilla toimialoilla. Esimerkiksi Suomessa valmistettavat
liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaatiojärjestelmät, laivat sekä
rakennukset sisältävät runsaasti ICT:tä. Siitä on itse asiassa muodostunut näiden alojen
keskeinen kilpailuvaltti.
Kasvun lähteet
Pääseminen takaisin kasvu-uralle ei ole mahdotonta, mutta se vaatii määrätietoista työtä.
Osa ICT:n kasvun lähteistä ja ajureista on selkeästi nähtävissä.
1578 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET
Globaalit muutosajurit määrittelevät tietotekniikan markkinoiden kehitystä. Esimer-
kiksi väestön vanhetessa eri maissa tarvitaan tietotekniikkaa itsenäisen suoriutumisen ja
terveydenhoidon tueksi. Kasvava keskiluokka kehittyvissä maissa on tärkeä ja maksuky-
kyinen asiakaspotentiaali, joka esimerkiksi Kiinassa ja muissa siirtymätalouksissa selittää
matkapuhelimien kysynnän voimakasta kasvua. ICT-markkinoita kasvattaa myös se, että
tulotason noustessa tieto- ja viestintätekniikan kysyntä kasvaa huomattavasti nopeammin
kuin kulutus keskimäärin. Tuotannon ja kulutuksen painopiste on väistämättä siirtymässä
Aasiaan, jossa taloudellinen kasvu on muuta maailmaa nopeampaa ja tuotantokustannukset
edullisemmat ja jossa insinöörien koulutukseen panostetaan. Kaupungistuminen vaatii
uutta tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuria. Kaupungistumisen nopeutta kuvaa
se, että maailmaan rakennetaan tulevien 15 vuoden aikana joka vuosi kaupunkialueita
määrä, joka vastaa väestöltään 40–50 Suomen pääkaupunkiseudun kokoista kaupunkia.
Myös ympäristö- ja energiaongelmien ratkaisussa tarvitaan tieto- ja viestintäteknologiaa.
Ympäristöpäästöjä ja energian käyttöä voidaan vähentää ICT:n avulla, vaikkapa älykkäillä
sähköverkoilla.
Myös tehdyt tutkimukset ja ennusteet kasvusta kertovat, että tieto- ja viestintätekniikka,
muu elektroniikka ja sähkötekniikka kasvavat toimialojen keskimääräistä kasvua nopeam-
min. Joitakin aloja voidaan pitää jopa tähtinä. Esimerkiksi terveydenhuollon teknologian
arvioidaan kasvavan yli 8 %:n vuosivauhtia ja digitaalisen radion ja teräväpiirtotelevision
yli 6 %:n vuosivauhtia vuoteen 2020 asti. Näihin nähden vielä huomattavasti nopeammin
kasvaa mobiiliviestintä ja mobiili-Internet sekä niiden sisältöpalvelut. Keskimääräiseksi
kasvuksi ennakoidaan noin 13,5 % vuodessa, mobiilimaksamisen jopa 90 %, paikkatiedon
50 % ja mobiili-Internetin lähes 20 % vuodessa.
Myös politiikka on kasvun lähde. EU:ssa ICT:n avulla pyritään ratkaisemaan ympä-
ristö- ja energiaongelmia, välineinä mm. älykkäät sähköverkot ja älykäs liikenne. Kasvavia
kustannuksia pyritään hillitsemään ottamalla tieto- ja viestintäteknologiaa käyttöön
terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa. Myös ICT-infrastuktuuria rakennetaan,
koska investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat korkean tuoton. Yhdysvallat
ja jopa Kiina panostaa samoihin kohteisiin. Myös yksityisen sektorin investointeihin tuot-
tavuus vaikuttaa. Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % johtuu tieto- ja
viestintätekniikan hyödyntämisestä.
Suomen ICT:n kasvustrategia
Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua seuraaviin elementteihin:
Globaalit muutosajurit, eri aloille ennakoitu kasvu ja johtavien valtioiden politiikka ˘
osoittavat hyviä sijoituskohteita.
158 8 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET
Kansalliset vahvuudet on hyödynnettävä. Suomessa ne ovat vahva mobiiliosaaminen, ˘
joka kannattaa yhdistää Internetiin ja luoda näiden avulla älykkäitä ympäristöjä ja
järjestelmiä, sekä kilpailukyky teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, rakentami-
sen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja
energiateknologiassa.
Kasvavat kustannukset ja tehottomuus sekä budjettirajoitteet hallinnossa, terve- ˘
ydenhuollossa ja koulutuksessa pakottavat Suomessa uusimaan julkisen tieto- ja
viestintäjärjestelmän. Tämä on mahdollisuus ICT-yrityksille kehittää ohjelmistoja ja
palveluita, joille avautuvat vientimarkkinat samojen ongelmien kanssa kamppaile-
vissa EU-maissa.
Lisäksi on tehtävä riski-investointeja fokusoiduille alueille. Näitä voisivat olla itsenäistä ˘
selviytymistä tukeva tietotekniikka, terveydenhuollon laitteet ja ohjelmistot, sähköajo-
neuvotekniikka ja sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet, mobiilitunnistautuminen
ja tietoturva, mobiilimaksaminen sekä anturiteknologia.
8.2 Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi
Tämä raportti on analyysi suomalaisen ICT-klusterin nykytilasta ja tulevaisuudennäky-
mistä. Tämän lisäksi se esittää vision alalle ja ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla Suomi
tulevaisuudessakin olisi hyvä kotipesä ICT-klusterin yrityksille ja Suomea voitaisiin pitää
mallimaana myös ICT:n käyttäjänä. Visio ja toimintasuositukset, jotka on laatinut FuturICT
Finland 2020 -hankkeen ohjausryhmä, on esitetty seuraavassa:
Suomen ICT-visio vuoteen 2020
Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt
maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suo-
malaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava
maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien
ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt
uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa.
Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden sovelta-
minen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusauto-
maatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen
sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä
energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti
parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös
1598 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET
joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa
sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle.
Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysym-
päristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille.
Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella,
koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on
tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansain-
välisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista.
Suosituksia päättäjille ja yrityksille
Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Uudet näkökulmat ovat tarpeen talouskas-
vun saavuttamiseksi. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla
meidän on uudistuttava siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan
vauhdikkaasti liikkeelle. Kuvaa mutkistaa vielä Aasian maiden rooli osaamisen ja tuo-
tannon keskuksina; Aasia on kehittymässä todella nopeasti länsimaisen yhteiskunnan
kilpailijaksi korkean teknologian alueella. Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen
kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava
laaja-alainen. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä
takaamaan taloudellinen kasvu.
1. ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi
Perinteiset toimialarajat hämärtyvät ja ICT sulautuu entistä voimakkaammin muiden
toimialojen sovelluksiin. Erilaisten osaamisten yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuden
uusiin innovaatioihin. Tuottavuuden merkittävä kasvukin voi tapahtua vain lisäämällä
ICT:n käyttöä sekä yritysten prosesseissa, tuotteissa että palveluissa. Eri toimialojen tuot-
tavuuden parannuksista noin 40 % on arvioitu perustuvan tieto- ja viestintätekniikan
hyödyntämiseen.
a. ICT-alan yritysten on hakeuduttava aktiivisesti yhteistyöhön muiden toimialojen
kanssa. Suomen on luotava kansallinen strategia, jossa pyritään tukemaan moni-
toimialaisia arvoverkkoja. Näiden tuotteissa on usein kyse järjestelmäratkaisuista,
jotka edellyttävät myös julkisten tahojen osallistumista (esim. älykäs liikenne tai
älykäs sähköverkko). Julkisten toimijoiden tulee tukea kehitystä esimerkiksi innova-
tiivisten julkisten hankintojen ja järjestelmäpilottien avulla.
b. Suomalaisten yritysten on hakeuduttava lisäarvoa muodostaviin, korkeaa osaa-
mista edellyttäviin asemiin kansainvälisissä verkostoissa. Suomea kehitys- ja testi-
160 8 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET
ympäristönä käyttävissä pilottiverkostoissa on huomioitava ratkaisujen mahdolli-
suudet vientituotteina ja etsittävä pilotointimahdollisuuksia myös ulkomailta.
c. Suomalainen osaaminen ilmastonmuutoksen ja kasvihuonepäästöjen torjunnassa
ja muissa ympäristö- ja energiateknologian sovelluksissa on hyödynnettävä ja
lähdettävä aktiivisesti mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Esimerkiksi Suomen
Digiecocity-hankkeet Kiinassa vaativat vahvasti ICT:hen pohjautuvia ratkaisuja..
2. Digitalisoituminen hyödynnettävä
Digitalisoituminen koko yhteiskunnassa ja sen toiminnoissa etenee kaiken aikaa. Suomessa
kehitettyjen digitaalisten palveluiden leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen
EU-markkina.
a. EU:sta on tehtävä digitaalinen yhteismarkkina. Digitaaliset palvelut ovat merkittävä
mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja Suomen on panostettava yhteismarkkinoi-
den kehitystyöhön ja EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointiin.
b. Suomalaisella vahvuudella mobiilisuuden osaamisessa on vielä runsaasti hyödyn-
tämispotentiaalia (esim. mobiilimaksaminen). Yhteiskunnan rakenteiden on mah-
dollistettava uusien innovaatioiden käyttöönotto.
c. Internetin, verkkopalveluiden ja niihin liittyvien liiketoimintamallien kehittymi-
nen on huomioitava kaikessa toiminnassa niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla
(pilvipalvelut, työntekotavat, verkon jakelukanavat, hajautettu tuotekehitys, yhtei-
söllinen media, virtuaalimaailma, Internet of Things, mobiili-Internet)
d. Suomella on hyvät edellytykset nousta maailman verkko-oppimisen ykkösmaaksi ja
luoda koulutuksesta vientituotteita. Koulutusmarkkinoiden osalta on mm. arvioitu,
että vuonna 2015 Euroopassa on 400 000 luonnontieteellisen tai teknisen koulu-
tuksen vaativaa työpaikkaa täyttämättä, koska sopivan koulutuksen saaneita ei ole
saatavilla.
e. Datan ja tietojenkäsittelyn määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja Suomella on vakaan
peruskallion ja yhteiskuntarauhan vuoksi erinomaiset lähtökohdat kilpailla aktii-
visesti serverifarmeista ja saada hoitaakseen osa ihmiskunnan tietovarannoista.
Tämä edellyttää nykyistä enemmän ja monipuolisempia kansainvälisiä runkoverk-
koyhteyksiä. Datan varastoinnin lisäksi on pyrittävä datan jalostamiseen, mikä puo-
lestaan synnyttää uutta palveluliiketoimintaa.
f. Digitalisoituminen muuttaa liiketoiminnan arvoketjuja. Uusia arvoketjuja on
voitava nopeasti kokeilla ja arvoketjututkimus ja -kehitys on tunnustettava omaksi
rahoitettavaksi tutkimusalueeksi, jossa Suomen on tavoiteltava maailman kärkeä.
1618 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET
g. Suomen tulee harkita supernopean laajakaistan rakentamista, jotta voidaan taata
tulevaisuuden palvelualustojen kehittyminen.
3. Julkinen sektori nykyaikaan
Kasvavat kustannukset, tehottomuus sekä budjettirajoitteet pakottavat uusimaan julkiset
järjestelmät. Analogisella ajalla luodut hallinnolliset ja rakenteelliset jäykkyydet on pois-
tettava ja siirryttävä myös julkisella sektorilla aidosti digitaaliseen aikaan.
a. Julkisten palveluiden modernisointi ei ole edennyt nykyisillä rakenteilla. Sen vuoksi
tulee arvioida myös radikaaleja toimia kuten esimerkiksi kuntien itsehallinnosta
luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmiin liittyvissä kysymyksissä.
b. Avoimia rajapintoja käyttämällä voidaan antaa isommille yrityksille mahdollisuuk-
sia kehittää alustoja ja pk-yrityksille mahdollisuus tuottaa yhteentoimivia sovelluk-
sia ja palveluita, jotka sekä palvelevat kansalaisia että avaavat myös vientimarkkinat
samojen ongelmien kanssa kamppailevissa (EU-) maissa.
c. Julkisella sektorilla tuotettu data pitää saada avoimesti käyttöön sekä julkisen
sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamahdollisuuksien tar-
joamiseksi datan jatkojalostajille.
d. Valtioneuvoston tasolla on asetettava konkreettisia tavoitteita julkisen sektorin tie-
tojärjestelmien parantamiseksi ja tavoitteiden toteutumista on seurattava esimer-
kiksi julkisen tuloskorttihankkeen avulla. Julkisen sektorin tuottavuuden paranta-
misen toimenpiteisiin on määriteltävä riittävät vastuutahot.
4. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan on taattava Suomen menestys myös pitkällä tähtäi-
mellä unohtamatta perustutkimuksen merkitystä. Tavoitteena on oltava, että Suomi on
johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden
ja palvelujen kehittämisessä.
a. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on tuettava kokeiluja ja otettava enemmän
riskejä, mutta myös lopetettava epäonnistuvat hankkeet nopeasti. Vanhoja
ohjelmia on uskallettava karsia ja uudistumista nopeutettava. Yhteiskunnan on
siten tuettava mm. Suomen perinteisten vahvuusalojen rakenteellista ja radikaalia-
kin muutosta ja uusien tuoteinnovaatioiden syntymistä
b. Rahoituksen pirstaloimisen sijasta pitää fokusoida. Päällekkäiset toiminnot pitää
rohkeasti purkaa ja mahdollistaa huipulle nousu riittävin panoksin riittävän
harvoille.
162 8 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET
c. Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ovat keskeisessä asemassa
Suomen tulevaisuuden luomisessa. SHOKien kehitys seuraavalle tasolle on var-
mistettava nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden inves-
tointihalukkuutta, parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä
ja mahdollistamalla fokusoitu riskinotto. SHOKien toiminnan tulee olla pitkäjän-
teistä; Suomen Akatemia on saatava tiiviimmin mukaan SHOKien toimintaan ja
rahoitukseen.
d. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen
Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta Suomesta tulee globaalisti kiin-
nostava ICT-tutkimuskeskittymä. ICT-laboratorion ympärille muodostuvan ekosys-
teemin kehittyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla.
e. Koulutuspolitiikalla on varmistettava sekä opiskelijamäärien että oppilaitosten toi-
mintaedellytysten turvaaminen valituilla painopistealueilla.
f. Yliopistojen kansainvälinen taso on varmistettava ja kehitettävä tutkimuksen ja
opetuksen kansainvälistymistä. Kansainvälistä opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja
tutkijoiden vaihtoa on lisättävä ja suomalaisille luotava kannusteita kansainväli-
seen opiskeluun.
g. Ammattikorkeakouluja on kannustettava toimimaan kiinteässä yhteydessä pk-sek-
torin kanssa erityisesti yritysvetoisessa soveltavassa t & k -toiminnassa. Osaamis-
keskusten (OSKE) ja ammattikorkeakoulujen on yhteistyössä hoidettava alueellista
kehittämistehtävää.
5. Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan
Kasvuyrityksissä on Suomen tulevaisuus. Ne takaavat Suomelle työpaikkoja ja taloudellista
kasvua. Suhteellisen pieniä investointeja vaativalla ICT-alalla on erityisen hyvät mahdol-
lisuudet yritysten perustamiseen ja kasvuun.
a. Kasvuyrittäjyys tulee nostaa keskeiselle sijalle elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa.
b. Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisät-
tävä sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulu-
jen tutkimus- ja kehitystoiminnan pohjalta (esim. Protomo).
c. Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa
ja rahoituksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteut-
taa kasvu
d. Suomeen on saatava osaavampia ja kansainvälisempiä kasvurahoituksen ammatti-
laisia ja yrityskiihdyttämöjä.
163LIITE 1
Liite 1 FuturICT Finland 2020 -projektiin osallistuneita
Projektin ohjausryhmäTommi Juusela, ohjausryhmän puh.joht.,Director, Strategy Planning, Corp. Strategy, Nokia Oyj
Marja Hamilo, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry
Hannu Hernesniemi, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy
Ilkka Korkiakoski, Head of strategy and corporate planning, Tieto Oyj
Mikko Laakso, Manager, Industry&Technology Foresight, Vaisala Oyj
Leo Laaksonen, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry
Jorma Lammasniemi, tieteellinen johtaja, VTT
Markku Norhio, laatujohtaja, Helvar Oy
Mika Okkola, Director, Microsoft Oy
Pekka Ollikainen, vanhempi teknologia-asiantuntija, Tekes
Jouni Pyötsiä, VP, Networked IT solutions, Metso Oyj
Tero Silvola, toimitusjohtaja, Helsingin Lääkärikeskus Oy
Jarmo Takala, professori, Tampereen teknillinen yliopisto
Jaakko Talvitie, toimitusjohtaja, inno.ict
Kari Tilli, teknologiajohtaja, Tekes
Lassi Toivonen, vanhempi konsultti, Etteplan Oy
Jari Yli-Juuti, Design Manager, R&D Processes, ABB Oy
Pekka Ylä-Anttila, toimitusjohtaja, Etlatieto Oy
Ohjausryhmän käyttämät asiantuntijat ja konsultit työpajoissaAarne Halme, professori, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
Aarne Nurmio, toimitusjohtaja, Oy Kaarneva Consulting Ab
Joakim Percival, strategiajohtaja, Accenture
ja Accenturen konsulttitiimi
Mark Spelman, strategiajohtaja, Accenture
Seppo Tikkanen, teknologiajohtaja, FIMECC Oy
Elektroniikan ja tietotekniikan teemapäivän 13.1.2010 esitelmöitsijätHannu Hernesniemi, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy
Pekka Meriläinen, tutkimusjohtaja, GE Healthcare Finland Oy
Jonas Wolff, tutkimuspäällikkö, ABB Oy
Charles Woodward, tutkimusprofessori, VTT
Juha Ylä-Jääski, johtaja, Teknologiateollisuus ry
164 LIITE 1
Haastattelut, suulliset ja kirjallisetYrjö Benson, valtion IT-johtaja, Valtioneuvosto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö
Fabrizio Gagliardi, johtaja, Microsoft, mukana Max Mickelsson
Henry Hietala, asiantuntija, Nordic Healthcare Group Oy
Martin Kenney, professori, Kalifornian yliopisto
Arto Kiviniemi, digitaalisen arkkitehtisuunnittelun professori, University of Salford
Tiina Koppinen, Project Manager, Skanska Oy
Martti Kullvik, MD, projektipäällikkö, Etlatieto Oy
Matti Latva-aho, professori, Oulun yliopisto
Ninal Lundberg, ICT-asiantuntija, Tukholman kaupunki (terveydenhoito)
Olli Martikainen, professori, Oulun yliopisto
Yrjö Neuvo, professori, Aalto-yliopisto
Mika Okkola, Director, Microsoft Oy
Klaus Oesch, toimitusjohtaja, Konsultointi Futuria Oy
Erkki Ormala, johtaja, Nokia Oyj
Reijo Paajanen, toimitusjohtaja, Tivit Oy
Mark Spelman, strategiajohtaja, Accenture
Reijo Svento, toimitusjohtaja, FiCom ry, mukana Information Service Manager Merja Malkki
Ilkka Tiainen, toimitusjohtaja, Oppifi Oy, mukana partneri Teemu Ruohonen ja osakas Jan Stenberg
Seppo Tikkanen, teknologiajohtaja, FIMECC Oy
Käsikirjoitusta erikseen kommentoineet:Janne Aaltonen, lääketieteellinen johtaja, Logica Oy
Antti Larsio, National Technology Officer, Microsoft Oy
Niilo Saranummi, professori, VTT
165LIITE 2
Liite 2 ICT-klusterin suppea ja laaja määritelmä toimialaluokituksen mukaan
Suppea määritelmä (Tol-2002)
30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus
32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus
642 Teleliikenne
72 Tietojenkäsittelypalvelu
Laaja määritelmä (Tol-2002)
30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus
32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus
642 Teleliikenne
72 Tietojenkäsittelypalvelu
223 Tallenteiden jäljentäminen
2465 Tallennevälineiden valmistus
2524 Muiden muovituotteiden valmistus
2956 Muiden teollisuuden erikoiskoneiden valmistus
3110 Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus
313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus
314 Akkujen ja paristojen valmistus
3162 Muualla luokittelemattomien sähkölaitteiden valmistus
5184 Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa
51862 Tietoliikennevälineiden tukkukauppa
52451 Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan vähittäiskauppa
52492 Tietokonelaitteistojen vähittäiskauppa
52493 Tietoliikennevälineiden ja toimistokoneiden vähittäiskauppa
7133 Konttorikoneiden ja -varusteiden sekä tietokoneiden vuokraus
74208 Kone- ja prosessisuunnittelu
74851 Tekstinkäsittely- ja monennuspalvelu
7486 Puhelinpalvelukeskusten toiminta
921 Elokuva- ja videotoiminta
922 Radio- ja televisiotoiminta
924 Uutistoimistot
Aaltonen, J., Ailio, A., Kilpikivi, P., Nykänen, P., Nyberg, P., Kunnamo, I., Kuosmanen, P., Reijonsaari, K. & Wiesenthal, A. (2009) Kansallisen tason sähköisten potilastietojärjestelmien toteuttamisvaihtoehtojen vertailu - KATTAVA-projekti, loppuraportti, Sitra.
The Ambient Assisted Living (AAL) Joint Programme, http://www.aal-europe.eu/ (17.5.2010).
Alho, Juha M. (2002) The Population of Finland in 2050 and beyond
ETLA The research Institute of the Finnish Economy. discussion Papers no. 826.Helsinki.
Ali-Yrkkö, J. (2010) The Value Creation of Mobile Phones – The Case of Nokia N95.
Ark van B. & Hulten, C. (2007) Innovation, Intangibles and Economic Growth: Towards a Comprehensive Accounting of the Knowledge Economy, The Conference Board, Economics Program Working Paper Series, 2007-02.
Bergheim, S. (2008) Long-run Growth Forecasting, Springer.
The Boston Consulting Group commissioned by Telenor. (2009) Socio-economic Impact of Internet in Emerging and developing Economies.
Buttkereit, S., Enriquez, L., Grijpink, F., Moraje, S., Torfs, W. & Vaheri-Delmulle, T. (2009) Mobile Broadband for the Masses: regulatory Levers to Make it Happen. McKinsey & Company.
The Committee on Appropriations. The American recovery and reinvestment Act of 2009. http://appropriations.house.gov/pdf/recoveryreport01-15-09.pdf.
European Communities (2009) Future Internet 2020, Vision of An industry Expert Group, May 2009, dG Information society and Media, directory for Converged Networks and Service – The Internet People, Bryssel.
EVA ja Capful (2009), EVAn Globaalit skenaariot, Tulevaisuuden pelikentät, Helsinki 2009
Fornefeld, M., DeLaunay, G. & Elixmann, D. (2008) The Impact of Broadband on Growth and Productivity. A study on behalf of the European Commission. Micus Management Consulting.
Fuss, M., Meschi, M. & Waverman, L. (2005) The Impact of Telecoms on Economic Growth in developing Countries in Africa: The Impact of Mobile Phones.Vodafone Policy Paper Series 2, 2005, pp. 10–24.
Government Offices of Sweden by SCF Associates Ltd. (2009) A Green Knowledge Society, An ICT policy agenda to 2015 for Europe’s future knowledge society. A study for the Ministry of Enterprise, Energy and Communications, Stockholm.
Hietala, H., Ikonen, V., Korhonen, I., Lähteenmäki, J., Maksimainen, A., Pakarinen, V., Pärkkä, J. & Saranummi, N. (2009) Feelgood –Terveystaltioekosysteemi, Tutkimusraportti VTT-r-04310-09.
Hyytinen, A., Paija, L., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. (2006) Finland’s Emergence as a Global ICT Player: Lessons from the Finnish Wireless Cluster.In How revolutionary Was the revolution? National responses, Market Transitions, and Global Technology in the digital Era, ed. Zysman, J. & Newman, A. BrIE/ETLA/Project. Stanford, CA: Stanford University Press.
Häikiö, M. (2009) Nokia, Matka maailman huipulle, Edita, Porvoo 2009
Informa Telecoms & Media (2009) Mobile contents and services, 7th edition, Informa UK Limited, Lontoo 2009.
Joseph J. (2004) Organizational and Individual Innovation diffusion, IBM Global Innovation Outlook 2004.
Itkonen, J. (2009) EVAn Globaalit Skenaariot, Pelin henki, Helsinki.
Katz, R. et al. (2009) The Impact of Broadband on Jobs and the German Economy” Columbia Business School, Columbia Institute for Tele-Information.
Koski, Rouvinen, P., Ylä-Anttila, P. (2002) ICT Clusters in Europe – The Great Central Banana and Small Nordic Potato in Information Economics and Policy, 14, pp. 145–165.
Linden, Kraemer & Dedrick (2009) Smartphones: a Study of Value distribution in Global Innovation Networks. UCIrvine, May 2009, mimeo.
Linden, Kraemer & Dedrick (2009b) Who Captures Value in a Global Innovation Network? The Case of Apple’s iPod. Communications of the ACM, March 2009. Vol. 52. No 3.
Lutz, W., Sanderson, W.C. & Scherbov, S. (eds.) (2004) The End of World Population Growth in the 21st Century. Earthscan, London.
Maailmanpankki (2007): Global Economic Prospects. Managing the Next Wave of Globalization. The World Bank, Washington.
Maddison, Angus (2003) The World Economy: Historical Statistics, OECd 2003.
Maliranta, M. & Nikulainen, T. (2009) Labour Force Paths as Industry Linkages: A Perspective on Clusters and Industry Life Cycles. ETLA discussion Papers no. 1168.
McKinsey Global Institute, Preparing for China’s Urban Billion, March 2008.
Lähteet
Nokia (2010), Nokia Form 20-F 2009, raportti yhdysvaltain Securities and Exchange Commissionille, Washington 12.3.2010.
OrGALIME European Engineering Industries Association, CENELEC, European Commission, European Metalworkers’ Association (2007), Electra, ”Twenty Solutios for Growth and Investment to 2020 and beyond”, ZVEI, Annex 1, Statistics, Facts & Figures, Electra Working Group 2, Annex 3, Generating More Growth from Innovation and investment in Key European Electrical Engineering Markets, Brussels 2007.
Pajarinen, M. (2010) Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden suhteellinen erikoistuminen. ETLA Keskusteluaiheita nro 1210.
Pirttivaara, M. (2010) Terveydenhuollon tietojärjestelmäinvestoinnit ja niiden arviointi, Fokuksessa potilastietojärjestelmät, Sitra.
Rouvinen, P., Vartia, P., & Ylä-Anttila, P. (2007) Seuraavat sata vuotta Aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907–2107, Taloustieto.
Zhen-Wei Qiang, C. & Rossotto, C.M. (2009) Economic Impacts of Broadband, Information and Communications for development 2009: Extending reach and Increasing Impact.” World Bank, Washington, d.C., pp. 35–50.
Talouselämä 12/2009: Tätä et löydä Googlesta. Neljän miehen hakukone, Helsinki.
Turkki, T. (2009) Nykyaikaa etsimässä, Suomen digitaalinen tulevaisuus, EVA raportti, Taloustieto Oy, Helsinki.
Valtiovarainministeriö (2009), SAde-hankkeen loppuraportti, Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja toimenpidesuunnitelma 2009–2012, Helsinki.