doHUOMIONOSOITUKSET

Piirin pronssinen ansiomerkki Manne Nevakko Toisen luokan Mannerheiminsolki Akseli Syrjälä

Aleksi Mannerjoki

Tasalanaukiolla Infon kirjakaupan vieressä. Lippukunnan jäsenille alennuksia jäsenkortin kanssa.

MAINOSTILAA JOPO-JUTTUIHIN JoPo-jutut ilmestyy kolme kertaa vuodessa, ja sen levikki on reilut 100 kpl. Lehti kasataan johtajiston voimin, ja sen lukijakunta muodostuu pääasiassa lippukunnan jäsenistä ja hei-dän perheistään ja tuttavistaan. Halutessanne voitte tukea lippukunnan toimintaa ostamalla lehdestä mainostilaa. Mainoksien hinnat ovat: Koko sivu: 100 euroa Puoli sivua: 60 euroa Käyntikorttikoko: 40 euroa Hinta sisältää mainoksen yhteen lehteen, kuitenkin kolmeen lehteen mainos irtoaa kahden hinnalla. Mainokset toimitetaan sähköpostitse lehden päätoimittajalle osoitteeseen teemu.hirvonen@students.turkuamk.fi. Maksu suoraan lippukunnan tilille 571052-476108, viitteeksi mainoksen ostajan nimi ja teksti ”tuki partiotoiminnan hyväksi” .

JoPo-jutut 2/2005

2.

SISÄLLYSLUETTELO

Sisällysluettelo 2

Tapahtumakalenteri 2

Kokousajat 2

Pääkirjoitus 3

ALpkj:n löpinät 4

PinkkiPicnic 5

Kärsämäinen lauantaiaamu 6

Suomen halki 9:sä päivässä 7-9

Eurojamboree 9-11

Hunkerin hengen ja betoniaseman salaisuus 12-13

Karhu -vartion tarina "Selviytyjät saarella" 14

Kipparin palsta 14

Huhutaan, että…

Päätoimittaja: Teemu Hirvonen Ilm.pvä: 6.9.2005 Toimittajat: Johtajisto Julkaisija: Jokikylän Pojat Painopaikka: Raision Seurakunta Painomäärä: 150 kpl Vuosikerta: 26 Lehtinumero: 78

TAPAHTUMAKALENTERI Syyskuu 6.9. Syyskirkko viikko 37 Kokoukset alkavat 21.9. Suunnistuskisat 30.9. - 2.10. VJ-kurssi Purjehduksia Lokakuu 28. -30.10. Lippukunnan leiri Vartoiden omat retket Marraskuu 4.-6.11. JTMK-kurssi 19.11. 60-vuotisjuhla Joulukuu 6.12. Kynttilävartio

TOIMINTAKAUDEN KOKOUSAJAT

Aloittava lauma Ma klo 19-20 Karhukopla Ma klo 17-18 Ilves Ma klo 18-19 Vartoiden ja Vaeltajien kokousajat sovitaan Syyskirkon jälkeen Tuoreimmat tapahtumatiedot löydät osoitteesta: www.lpk.partio.fi/v-sp/jopo

JoPo-jutut 2/2005

3.

PÄÄKIRJOITUS

Kesä se taas mennä hujahti. Itsellä se meni aika työpainotteisesti, kesäkuusta elokuulle mahtui kaikki kaksi vapaata lauantaita. Eli aika vähiin jäi meikäläisen purjehdukset ja muu-kin partiotoiminta tänä kesänä. Sääli sinänsä, työtunteja nimittäin tuli paatin kunnostukses-sa tehtyä ihan kiitettävästi. Vaan eipä siinä mitään, saatinpahan ehjä vene kesän purjeh-duksille. Ja ihan mukavastihan se on taas kerran saaristoa kolunnut. Viime lehden ilmestymisen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Purjehdusten lisäksi Jokikylän Poikien vaeltajaporukka järjesti perinteisen PinkkiPicnicin joka onnistui yli odotus-ten niin osallistujamäärän kuin toteutuksenkin osalta. Todellakin hatunnoston arvoinen suo-ritus pojilta! JoPojen iskuryhmä kävi myös Englannissa Eurojamboreella katselemassa miltä se partiotoiminta näyttää ”vähän” isommassa mittakaavassa. Elokuun alussa osittain Euro-jamboreen kanssa päällekkäin oli vielä kesäleiri Hunkerissa. Huhujen mukaan sekin sujui paremmin kuin hyvin. Näistä saatte tietenkin lukea lisää sisäsivuilta. Juttua löytyy myös Pekan ja Peten polkupyöräretkestä Kilpisjärvelle. Taitaa kuulua sinne järkee vai ei –osastolle… Syksyn partiotoimintaa käynnistellään syyskuun alussa perinteisesti kokousten, retkien ja leirien muodossa. Ja kuten tavaksi on jo päässyt muodostumaan, on herra lippukunnanjoh-taja ulkomailla opiskelemassa. Lisää haastetta tulee siitä että Timo ja Toni lähtivät heinä-kuun alussa valtion palvelukseen. Tarkoittaa sitä, että sampo, akela ja valtermanni saavat vähän lisää painetta peliin viikottaisen toiminnan organisoimiseksi. Vaan eiköhän tämäkin kausi saada vedettyä kunnialla läpi. Oltsu lähettikin juuri tekstiviestitse terveiset koko lippukunnalle! Sen enemmittä jorinoitta, oikein hyvää alkanutta syksyä kaikille.

Päätoimittaja

JoPo-jutut 2/2005

4.

ALPKJ:N PALSTA Toiminnantäyteinen leirikesä on kääntynyt syksyyn ja uusi toimintakausi voi alkaa. Kesän aikana moni merkittävä ja historiallinen tavoite toteutui lippukunnassa. Ensimmäinen vartio-ikäisten ulkomaille suuntautunut leirimatka toteutui, kun kuuden hengen joukkue osallistui Iso-Britannian Eurojamboreelle. Lippukunta järjesti pitkästä aikaa viikon mittaisen kesäleirin Merimaskun Hunkerissa. 80-luvun lopulle jatkunut pitkien kesäleirien perinne katkesi 90-luvulla ja nyt tätä arvokasta perinnettä herätellään henkiin. Lippukunnan vaeltajaryhmä puolestaan järjesti kesän alussa Raisiossa leikkimielisen partiokilpailun, Pinkkipicnicin, jonne osallistui ennätyksellisesti yli 100 partiolaista. Tämän kaiken lisäksi lippukunnan vene pur-jehti Saaristomerellä lähes joka viikonloppu. Kesällä yhdistyi siis vanhojen perinteiden kunnioittaminen sekä täysin uudenlaisen toimin-nan kokeminen. 60 vuotta täyttävä partiotoiminta Raisiossa on siis jatkuvasti uudistuvaa, mutta samalla juurillaan pysyvää. Raisiolainen partiotoiminta täyttää syksyllä todellakin 60 vuotta ja sitä kokoonnutaan juhlistamaan marraskuun loppupuolella. Muuten syksyn toimin-ta rakentuu normaaliin tapaan leireistä, vaelluksista ja viikoittaisista kokouksista. Suden-pentujen ja vartiolaisten syysleiri pidetään lokakuun lopussa, minkä lisäksi vartiot järjestä-vät omia retkiään. Lippukunnanjohtajamme jatkaa syksyllä maailmanvalloitustaan. Tämän lehden ilmestyessä Olli-Matti on jo aloittanut vaihto-opiskelun Venäjällä. Lippukunnanjohtaja vastaa luonnolli-sesti viime kädessä lippukunnan toiminnasta, mutta viikoittaisen toiminnan vastuu on jaettu ikäkausijohtajille. Nuoret johtaja saavat kasvaa näin vastuullisten tehtävien parissa. Tervetuloa toimintaan mukaan uudet sudenpennut ja vanhat jäsenet!

Manne Nevakko Lippukunnan apulaisjohtaja

JoPo-jutut 2/2005

5.

PINKKIPICNICISSÄ KILPAILTIIN REILUSSA HEN-GESSÄ

Lippukunnan Vaeltajaryhmän järjes-tämä PinkkiPicnic 2005 – vuoden 2005 rennoin pt-kisa - kisailtiin au-rinkoisessa säässä Raisiossa lauan-taina 18.6.2005. PinkkiPicnic 2005 oli leikkimielinen partiotaitokilpailu, jos-sa ei viilattu turhaan pilkkua ja huu-morille annettiin tilaa. Tunnuk-senomaista PinkkiPicnicille olivat ren-to meininki, hauskat tehtävät sekä hieman omituinen pisteytys. Reilut sata kilpailijaa tulivat eri puolilta maakuntaa; kaukaisimmat aina Pert-telistä ja Pyhärannasta saakka. Kilpailun reitti kiersi eri puolilla Raisiota ja kilpailuun oli mahdollista osallistua vartion oman valinnan mukaan joko kävellen tai jalan. Tehtävät kattoivat kaikki osa-alueet aina perinteisistä rakenteluista mainetta niittäneeseen ruuanvalmistustehtävään saakka, jossa mitattiin vartioiden taidot valmistaa itse valitseman ruokakassin si-sällöstä gourmetruokaa retkiolosuhteissa. Kisaa oli tekemässä seitsemänhenkisen järjestelytoimikunnan lisäksi kolmikym-menpäinen rastihenkilötiimi. Kilpailun suo-jelijana toimi kisan avannut eräopas-poroteurastaja Riitta Lehvonen, joka lan-seerasi PinkkiPicnicin jo 1980-luvun alku-puolella. Avajaisissa koettiin myös jotakin ennennäkemätöntä nimittäin PinkkiPicnicin avasi kisajouillaan Muohtagestakin tuttu poromies Pentti Nikodemus. Kaiken kaikkiaan vuoden kestänyt projekti onnistui erinomaisesti ja tavoitteet täyt-tyivät kaikin puolin. Kilpailua alusta lähti-en järjestämässä olleet Vaeltajaryhmän jäsenet saivat arvokkaita tietoja ja taitoja kisojen järjestämiseen liittyvistä asioista. Järjestelytoimikunta haluaa vielä kerran kiittää kaikkia kilpailijoita, kilpailuhenkilö-

kuntaa ja kaikkia niitä, jotka mahdollisti-vat PinkkiPicnic 2005:en.

Kattava otos kisakuvia tullaan julkaise-maan alkusyksyn kuluessa kisan net-tisivuilla www.pinkkipicnic.tk, josta löyty-vät myös kisan täydelliset tulokset. Tulokset: Pinkkisarja

1. Glitt3r, Raision KilliNallit 2. PinkkiPimut, Ahertajat 3. Superlampaat, Vehmaan Lustaset

Neonvihreä sarja

1. Balleriinat, Kairankiertäjät 2. MIP, Pyhän Laurin Ritarit 3. Nallet, Kosken Kerkät

Parisarja

1. Korpit, Ruskon Maununpartio 2. Aiheronni, Raision KilliNallit & Joki-

kylän Pojat 3. Tikkolo, Rajakivenkiertäjät

Masari

JoPo-jutut 2/2005

6.

KÄRSÄMÄINEN LAUANTAIAAMU On perjantai-ilta 17. kesäkuuta 2005 ja luen Stephan Rammeloon kirjoit-tamaa teosta nimeltään ’Corporations in Private International Law’ seuraa-vana maanantaina odottavaan kan-sainvälisen yksityisoikeuden ja oike-usvertailun tenttiin. Lukemiseni jat-kuu myöhään yöhön. Seuraavana aa-muna ulko-ovea aletaan nuijia ennen kello seitsemää. Puoliunessa kävelen ovelle ja avaan sen. Oven takana sei-soo Jussi ja Manne, jotka toivottavat minulle hyvää huomenta seuraavin sanoin: ’Laita vaatteet päälle, niin lähdetään pienelle ajelulle!’ Tiedustellessani retken päämäärää pojat ilmoittavat minulle, ettei kannata olla tur-han utelias. Keitän muiluttajille kuitenkin kahvit ennen lähtöä, jonka jälkeen Man-nen kadulla odottava sininen Volkswagen Polo hörähtää käyntiin. Auton nokka suuntautuu minä ja muiluttajat mukanaan kohti Raision keskustaa. Auton soittimessa pauhaa erään suoma-laisen kansantaiteilijan musiikki, kun Jussi alkaa naureskellen kaivelemaan auton lat-tialla olevaa muovikassia. Kassin sisältö ojennetaan minulle. Saan syliini vaalean-punaisen froteekankaisen kokohaalarin ja kärsän. Sanomattakin lienee selvää, ettei minun tarvitse itse miettiä tämän lauan-tain pukeutumistani kahta sekuntia kau-empaa. Puen asusteen päälleni. Pukeutu-miseni herättää ansaittua hilpeyttä etu-penkeillä istuvissa muiluttajissa. Lopulta sininen Polo lipuu Raision lukion parkkipaikalle. Kävelen Mannen ohjasta-mana lukion urheilukentälle, jossa minut reippaalla naurun remakalla vastaanottaa melkein koko Jokikylän Poikien toimiva

johtajisto. Narrin rooliini tyytyen kävelen maskottina eräopas-poroteurastaja Riitta Lehvosen, poromies Pentti Nikodemuksen ja kilpailun johtaja Matti Väätäisen kanssa avaamaan virallisesti vuoden 2005 Pinkki-Picnic -partiotaitokilpailun. Polttarini jat-kuivat avajaisten jälkeen. Tarinan jatko-osa kerrotaan johtajiston iltanuotiolla. Tulevan sudenpennun vanhempi: Varo, ettei sinun poikasi joskus saa odottamat-tomia vieraita jonain kauniina lauantai-aamuna. Partiosta voi tulla elämäntapa.

Jukka Vanto partiojohtaja

JoPo-jutut 2/2005

7.

SUOMEN HALKI YHDEKSÄSSÄ PÄIVÄSSÄ 29.7.-7.8.2005

Koskaan ei voi tietää kuinka pitkät jäljet voi yhdestä pienestä ideasta, ennen kaikkea lupauksesta olla. Aja-tuksesta ja lupauksesta polkea pyöril-lä Turusta pohjoiseen, niin pitkälle, että rajat tulevat vastaan. Varsinkin jos idea on tullut viikonlopun aikana. Pete nimittäin noin vuosi sitten vä-läytti idean tehdä hieman pidempi pyöräreissu kotiovelta aina niin pit-källe pohjoiseen, että maantieteelli-set rajat tulevat vastaan. Tottahan to-ki tuli luvattua, että mukana ollaan, vaikka asia olikin vain sivulausetasol-la. Ja kappas, viikonlopun jälkeen maanantaina sähköpostissa olikin odottamassa karkea luonnos kaavail-lusta pyöräretkestä. Asia jäi hetkeksi aikaa ajatukseksi taka-alalle, kunnes idea alkoikin Peten puolelta vaihtua toteutukseksi. Tässä vaiheessa ei siis voinut enää perääntyä ja olisihan reis-su varmasti taas mukavalla tavalla rajoja koetteleva, kuten aikaisemminkin. Suunnittelua Varsinaisia tarkkoja reittisuunnitelmia ei oltu tehty, koska etenemiseen vaikuttaisi-vat monet eri asiat. Lähtökohtana etene-miselle olivat lähinnä sääolosuhteet, pyö-rät ja niillä saavutettava kulkuvauhti sekä yhtenä tärkeimpänä, yömajoitusten sijain-ti ja niiden välinen yhteys (reitti). Pete oli ajatellut, että reissu tulisi tavalli-sista perhe-pyöräilijöistä poiketen tehdä minimivarustuksella, joka tarkoittaisi sitä, että ylimääräiset roippeet olisi karsittu pois, mukaanlukien majoitteet ja keitti-met. Vaihtoehdoiksi jäisivät siis paikallis-ten ravintola- ja majoituspalvelujen täysi-painoinen hödyntäminen. Viimeiset puit-teet reissulle asetti aikataulu; Suomi tulisi polkea läpi 9:ssä päivässä, jotta arkielämä ei häiriintyisi. Tämä tarkoittaisi sitä, että keskiarvollisen päivämatkan pitäisi olla 150km:n paremmalla puolella.

Varusteet Lähtökohtana oli se, että matka taitetaan maantiepyöriä käyttäen. Koska rengasle-veys oli vain 23-28 mm niin hiekkateitä ei voitu juurikaan käyttää. Pyöriin saatiin lisää varusteita tankolaukulla ja takatara-kalla. Lisäksi selässä oli vielä molemmilla pikkureppu. Koko varustus painoi 25-26 kiloa. Kummallakin oli mukana kaksi ajoasua, jolloin toinen saattoi olla "pesussa" kun toista käytettiin. Sadekelien varalle oli tie-tysti myös takit ja housut. Illanviettoihin oli varattu kevyet tuulipuvut ja sandaalit.

JoPo-jutut 2/2005

8.

Loppu kassikapasiteetti täytettiin työka-luilla, vararenkailla, kartoilla, suklaapatu-koilla, hedelmillä ja siistiytymisvälineillä.

Varusteet ja pyörät kestivät hyvin reitin rasitukset. Loppumatkasta Pekan tanko-laukku rupesi tosin vähän repsottamaan ja Peten pyörästä meni poikki pari pinnaa. Yhtään rengasrikkoa ei tullut mikä oli yllä-tys myös kuskeille. Reitin varrella kun a-jettiin välillä sorateitä tietyö pätkillä ja kaiken laatuista asfalttia. Mukana olisi ol-lut kuusi sisäkumia ja pari ulkokumia, mutta nyt ne säästyivät seuraaviin reis-suihin. Pyöriä huollettiin parin päivän välein ja suurimmassa syynissä olivat jarrut, ketjut ja rattaat. Rengaspaineita tarkasteltiin pa-ri kertaa ja olihan ne yleensä suurinpiir-tein tallessa. Ajohousut ja sukat pestiin aina päivän käytön jälkeen ja näin vältyt-tiin suurimmilta hiertymiltä takalistossa ja jaloissa. Myös jokailtainen saunominen palautti ajajat kohtuu hyvin seuraavan päivän koitoksiin. Talousarvio Reissun perustuessa valittuun formaattiin; ravintola- ja majoituspalvelujen sekä pa-luumatkan julkisten kulkuneuvojen hyö-dyntämiseen, voidaan todeta tämäntyppi-sen toteutuksen vaativan n.35-50e/vrk. Hinta-arvio vaihtelee päivittäin valitun majoitusvaihtoehdon sekä nautittujen ruokien ja evästarpeiden mukaan. Esi-merkkinä voidaan mainita kolmas päivä-etappimme, jolloin etenimme 160 km puolipilvisessä säässä: sis.eväsmehut, hedelmät, suklaat, ruuan huoltamolla (n.13e) sekä majoituksen ma-

jatalossa (n.25e/henkilö) eli yhteensä 37e. Hinta-arviossa on oletettu, että reis-sun suorittamista edesauttavien välinei-den hankinta on suoritettu eri budjetilla.. Pari yötä saatiin myös vietettyä "tuttujen" luona, jolloin tietysti päiväbudetti aleni huomattavasti. Loppupohdinnat Näin jälkikäteen, yli 1300km 9:ssä päi-vässä polkeneena voidaan todeta parikin seikkaa: - takana taitaa olla ensimmäisimpiä

lomamatkoja, joilla kunto on oike-asti kasvanut

- takana on viikko, jolloin on tultu syötyä enemmän hedelmiä kuin ruokaympyrä on kehoittanut

- vähilläkin varusteilla pärjää, jos pakkaa oikeat tavarat mukaan

- työkaluja tarvittiin lähes päivittäin pikkusäätöihin

- sääolosuhteet vaikuttavat huomat-tavasti matkavauhtiin ja mielialaan

- Suomesta löytyy monta mielenkiin-toista pikku paikkaa ja majoitusta, jotka jäävät monasti kiireisemmiltä autokulkijoilta näkemättä ja koke-matta

Edellä mainittujen tosiseikkojen lisäksi voidaan todeta reissun olleen haastavan raskas. Fyysisesti ollaan liikuttu esim. hiihdon kanssa samalla sykealueella, mut-ta henkisessä mielessä hieman eri alueel-la. Pelkästään Suomen maantieteellinen laa-ja-alaisuus sanelee sen tosiasian, että saavuttaakseen tämän maan eteläisimmät osat ja pohjoisimmat rajaseudut yhdellä

JoPo-jutut 2/2005

9.

yhdeksän päivän pyöräreissulla, täytyy polkutiheyden ja ketjun olla melkoisen ki-reällä. Tämä edellyttää pitkäjänteisyyttä tuijottaa valkoista tien reunaviivaa, kestää puutuneita pakaroita ja lihaksistoa sekä ymmärrystä jaksaa Suomi-neidon laajuus. Se, että onko tempauksessa järkeä vai ei, lieneekin sitten jo hyvinkin filosofinen ky-symys. Vastauksia ja näkökulmia on mo-nen monta. Kysymyksen ja siihen järkipe-räisen vastauksen antamisen olisi voinut oikeastaan unohtaa jo näitä harrastuksia aloittaessa ja ideoitaessa. Reissu oli joka tapauksessa sen verran ikimuistoinen, että toiseen kertaan sitä ei viitsi tässä muodossa tehdä! Seuraavaa reissua odottaessa ja kehittäessä.

Pete&Pekka

EUROJAM 2005

Kesän loppuvaiheilla iskuryhmämme lähti katsastamaan Englannin maata vuoden surimpaan partiotapahtu-maan Eurojamboree 2005:een. Joki-kylän Pojista lähti neljä leiriläistä ja kaksi johtajaa matkaan.

Lähtö Englantiin Lähdimme aurinkoisissa tunnelmissa Tu-run linja-autoasemalta torstaina 28. hei-näkuuta kohti Helsinki-Vantaan lentoase-maa. Bussimatkalla saimme nauttia läm-pimästä kesäpäivästä hyvin ilmastoidussa Express bussissa. Suurin osa Ahma-lippukunnasta oli matkustanut aamulen-nolla Lontooseen, mutta me saimme naut-tia pitkästä aamusta ja aloittaa matkan vasta iltapäivällä. Saavuttuamme Helsinki-Vantaan lento-asemalle suunnistimme muiden väiskipäi-den joukkoon ja saimme Gilroy Travelsin matkaliput, sekä leiriläisen kirjan. Frankku RaKiNoista oli kuuden hengen matkaryh-määmme vastassa. Siitä suunnistimme kohti lähtöselvitystä ja loputtomien tar-kastuksien jälkeen odottamaan koneen lähtöä.

Lentokoneen ruoka oli hieman pettymys, koska ihmisen perustarpeisiin kuuluu ai-van jotain muuta kuin pieni pizzan pala, sekä pieni annos salaattia. Olisi nyt luullut saavan jotain lihaisampaa ruokaa. No, ai-na ei voi voittaa. Heathrown lentokenttä oli kohtalaisen pal-jon kookkaampi kuin Helsinki-Vantaan asema. Lontoon ruuhkasta selvittyämme jatkoimme matkaa moottoritietä pitkin kohti Hylands Parkia. Perillä soluttau-duimme pienehkön vaelluksen jälkeen valmiiksi pystytettyihin telttoihin. Ensim-mäinen yö oli mukavan rauhallinen – olimme koko leirialueen ensimmäinen joukkue.

JoPo-jutut 2/2005

10.

Ensimmäinen leiripäivä Aamulla saimme kouraamme ensimmäi-sen ja viimeisen kerran virallisen leirileh-den. Sitä lueskellessamme meitä tuli ku-vaamaan kaikkien tuntema BBC. Ensim-mäiset päivät sujuivat laiskottelun sekä rakentelun merkeissä. Jälkeenpäin meille kerrottiin, että lehti olisi ollut saatavissa alaleirimme, Danuben, toimistolta.

Avajaiset Leirin avajaiset olivat kerrassaan hulppe-at. Lava oli sen verran iso, että soomen-poika ei ole kuunaan sellaista nähnytkään. Tunnelma oli kerrassaan loistava ja siitä saimme kiittää suuren suosion Englannis-sa saavuttaneen Bogus Brothersin esiin-tymistä. Varsinaiseen avajaisseremoniaan kuului musiikkia, lisää musiikkia, ilotulitus ja bändi (=lisää musiikkia). Puheita ei lii-oimmin pidelty, eivätkä juhlallisuudet muutenkaan muistuttaneet suomalaisia leiriavajaisseremonioita. Sitä voitiin vaan jälkeenpäin ihmetellä, minne leirimaksut menivät…

Leiri ison maailman malliin Leirin ruokien taso oli kohtalainen. Aa-miaiseksi nautimme johtajiston paistamaa pekonia ja munia, sekä vitivalkoista paah-toleipää hillon kera. Vaihtelun vuoksi Suomen-joukkue oli varannut mukaan Elovena-kaurahiutaleita. Lounaaseen kuu-luivat paketoitu kolmivoileipä, trippi, sip-sipussi ja suklaapatukka. Illalliseksi saim-me erinäisiä BBQ-kastikkeita sekä rii-siä/perunaa. Leiri oli siten poikkeava että siihen kuului vain kolme ruokailua. Ruoka siis poikkesi hieman suomaisesta leiriruu-asta ja kierrätys sitäkin enemmän. Biojät-teitä ei kerätty, vaan ne menivät other waste –roskalaatikkoon. Mallia muonituk-seen englantilaisten olisi otettava suoma-laisista partiolaisita mitä terveelliseen ruo-kavalioon tulee. Leirin loppuun mennessä leiriltä oli haettu arviolta yli 50 000 kg jä-tettä. Leirin hygieniapuoli oli hieman myöhässä, sillä suihkujen rakentamista ei ollut edes vielä aloitettu kun saavuimme leirille. Suihkujen saavuttua noin neljäntenä päi-vänä koimme iloisen yllätyksen suihkujen ollessa lämpimiä, suorastaan kuumia. Ta-ruksesta poiketen vessat olivat vesivesso-ja, mutta toisaalta IST-ruokalassa ei ollut käsienpesumahdollisuutta koko leirin ai-kana. Leirin organisaatio oli hyvin kankea toi-missaan – paljon puhetta, vähän toimia. Toista kaasupulloa jouduimme peräänkuu-luttamaan muutaman päivän. Vessoihin puolestaan luvattiin saippuaa vuoden 2007 maailmanjamboreeseen mennessä. Ohjelma Leiriohjelmaan sisältyi lukuisia aktiviteet-tejä, joihin kuuluivat mm. Splash, lukuisia Euroville-tapahtumia, sekä Gilwell Park, joissa pääsimme tutustumaan muiden maiden kulttuureihin ja osallistumaan eri-laisiin toimintapisteisiin esimerkiksi melon-taan, maastopyöräilyyn ja purjehdukseen. Leirin Main Stagella järjestettiin yhteensä kolme konserttia, joista yksi oli avajaisis-sa, yksi leirin keskivaiheilla ja viimeinen päättäjäisissä.

JoPo-jutut 2/2005

11.

Leirin puolessavälissä järjestämämme epävirallinen tapahtuma oli Suomi-ilta, jossa soitettiin suomalaista musiikkia suomalaisille sekä suomenmielisille. Dj:nä toimivat Viljo & Vainio. Tapahtuma osoit-tautui menestyksekkääksi viimeistään Ta-pani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen soides-sa ja väkeä riitti. Leirin aikana pääsimme tutustumaan use-ampaan otteeseen (joka ilta) disko-telttaan, jonka aktiivielementit saivat hei-koimmat matalaksi. Vihreät lazer-valot ja savukoneet vain korostivat leirin juhli-mismeininkiä. Vaikka Ahma-lippukuntamme oli useiden satojen metri-en päässä discoteltastsa, ei tarvinnut omia popitusvälineitä sillä musiikki kuului mo-nena iltana kotitelttaan asti. Leirin loppu Viimeinen päivämme sujui leirin purkami-sen merkeissä, jonka jälkeen siirsimme tavaramme suomalaisille varattuun suu-reen telttahalliin. Tämän jälkeen talsimme leirin päättäjäisiin, jotka olivat kerrassaan

hulppeat ilotulituksineen. Nukkumaan-menoaika oli joustava. Suuri osa suoma-laisista johtajista löysi itsensä iltanuotiol-ta. Suomalaiset olivat saaneet erikoislu-van pitää tulta, mikäs siinä saunaa poltel-lessa ja suomalaisia leirilauluja laulaessa Aamulla lähdimme bussilla Lontoota kohti noin puoli kuudelta. Saavuttuamme Baden Powell-houselle jätimme turhat tavaram-me sinne ja suuntasimme matkamme kohti Lontoon keskustaa. Ensimmäisenä kävimme tankkaamassa itsemme täyteen patonkia ja mitäpäs muuta kuin Coca-Colaa. Tämän jälkeen katselimme hieman Lontoon nähtävyyksiä ja ajoimme turisti-bussilla Madamme Tussón vahakabinet-tiin, jossa oli taidokkaita vahajulkkiksia. Päivän päätteeksi rynnistimme mäkkärin läpi Haroldsin kauppakeskuksen kautta takaisin Baden Powell-houselle, josta läh-dimme bussilla kohti lentokonttää. Len-simme koneella takaisin Suomeen, is-tuimme kaksi tuntia hikisessä bussissa, hauskaa oli.

Juho & Ile

JoPo-jutut 2/2005

12.

HUNKERIN SAAREN JA BETONIASEMAN ARVOITUS

Loppukesästä elokuun alussa lippu-kunta järjesti seitsemän päivän pi-tuisen kesäleirin. Niinpä, kunnon kesäleirin pituus on yksi viikko; viikon pituinen leiri ase-tettiin jo hyvissä ajoissa lippukunnan tavoitteeksi Partiotoimintaa 60-vuotta teeman kunniaksi. Samaan aikaan kesäleirin aikoihin startta-si Lontooseen lippukunnan Eurojamboree –ryhmä. Nuoremmilla aktiivijohtajilla oli armeijansa, opiskelunsa ja kesätyönsä. Niinpä leirin johtotiimiin ryhtyi lippukun-nan Gilwell-neuvoston jäsenet Nyrhi ja Jokke sekä purjehdustoiminnasta vastaa-va Lapa sekä ohjelma- ja huoltovastaava Jussi. Haikki Leiri aloitettiin kaksi päivää kestävällä haikilla, jonka aikana kuljettiin Särkän-salmen sillalta Rymättylän vanhan beto-niaseman kautta Poikkoon Haapalan yhte-ysaluslaiturille, josta purjevenekuljetus leirisaareen Hunkeriin. Haikilla leiriläiset saivat ensin mato-onget käyttöönsä ja kokeilivat kalaonneaan Sär-kän sillalla. Valitettavasti kalasoppaa ei ahti tarjonnut, sitäkin useammassa on-gessa oli siimasoppaa. Haikin aikana toi-mintarastilla valmistettiin telttavaarnat ja maisteltiin loimulohta. Haikin aikana pi-dettiin kunnon lepo- ja juomataukoja – näin saimme ottaa ensi tuntumaa oikein kunnon erämaavaelluksen rytmiin.

Betoniasemalla pystytettiin teltat, laitet-tiin ruoat sekä suoritettiin hämäräsuunnis-tusoperaatio. Yön tunneilla leiri hiljeni yö-puulle. Yön tunneilla alkoi myös sade. Vettä tuli oikein niin kuin Esterin saap-paasta on tapana tulla, ja kastuipa siinä sitten yksi teltta, pojat ja varusteet koko-naan. Onneksi puolilta päivin alkoi taivas sinertää ja siirtyminen Haapalaan sujui leppoisassa tunnelmassa – Haapalan laitu-rilla olikin sitten tilaisuus vielä uida ja on-kia ennen purjeveneen saapumista.

Hunkeri Hunkeri on Merimaskun seurakunnan saa-ri, jota Jokikylän Pojilla on mahdollisuus käyttää omiin leireihinsä. Leirisaari on ol-lut käytössämme lippukunnan historiikin mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1982. Paljon saari on muuttunut ensim-mäisestä kesäleiristä, hienoine huvilara-kennuksineen ja hyvine laitureineen. Hämmästyttävän hyvin saari on säilynyt luonnontilaisena. Saarella ohjelmassa oli leirin pystyttämis-tä, omatoimista ruoanlaittoa vartioittain retkikeittimellä, frisbee-radan valmista-mista, uimista, saunomista ja kalastusta. Niin ja aika lailla alkuleiristä myös sa-deasusteiden testausta live-tilanteessa, vettä tuli oikein niin kuin Esterin aamutos-susta on tapana tulla. Lippukunnan purjevene oli ahkerassa käy-tössä, kaikki vartiolaiset osallistuivat koko päivän mittaiseen päiväpurjehdukseen. Leiriläiset saivat näin ollen myös suoritet-

JoPo-jutut 2/2005

13.

tua ensimmäisen purjehdustutkintonsa. Partiopiirin kanootit olivat ahkerassa käy-tössä.

Yksi vuorokausi vietettiin omin neuvoin luonnossa. Siitä on erikseen Toni Kössin raportti. Sudenpennut Sudenpentujen leiri ajoittui leirin loppupuolelle, torstaista lauantaihin. Sudenpennuilla oli ohjelmassa käden taitoja, uintia, vesileikkejä ja teltan pys-tytystä sekä lyhyt päiväpurjehdus ja kanooteilla melomista. Iltanuotiot Leiriperinteeseen kuuluu iltanuotiot Niinpä kesäleirin viimeisenä iltana vietettiin leiri-saaren ehdottomasti kauneimmalla paikal-la, purjevenesataman nuotiopaikalla, il-tanuotio. Hunkerin saaren arvoitus sai myös selityksensä, Matinlahden kalastajan levoton sielu kulkee saarella. Matinlahden kalastaja menehtyi pahassa syysmyrskys-

sä Hunkerin kallioilla ja kalastajan sielu on siitä saakka kulkenut saaressa. Katse huomiseen Entäpä seuraavana vuonna? Lippukunnalla on ollut muitakin perinteisiä leiri-, purjeh-dus- ja vaellusaktiviteetteja. Johtajiston keskuudessa vaihdettiin aja-tuksia pitkän purjehduksen toteuttamises-ta esimerkiksi Kotkaan kesällä 2006. So-pivat miehistön vaihdokset reitin varrella takaavat mahdollisimman monelle tilai-suuden osallistua ns. pitkälle purjehduk-selle. Kesävaelluksia Lappiin ei ole tehty mies-muistiin. Saariselkä, Lemmenjoki ja Kar-hun kierros tarjoavat hienoja maastoja ensivaelluksia suunnitteleville. Astetta jä-reämmän vaeltamisen voikin kokea Kilpis-järvellä Haltin maastossa sekä Norjan ja Ruotsin tuntureilla. Viikon kesäleiri on haaste, ja se on samal-la myös suuri mahdollisuus viettää kunnon partioleiriä. Leiri voisi alkaa parin päivän rakenteluleirillä, sen perään purjehdus-koulutusta pienemmillä ja isommilla pur-jeveneillä, selviytymistä omin ehdoin auti-olla saarella, iltanuotio-ohjelmaa, suunnis-tusta, uintia, saunomista, kalastusta. Es-teri voi toki heittää saavistaan, saappaas-taan taikka aamutossustaan vedet nis-kaan; mutta, mutta Imperiumilla on aina vastaiskunsa asiaan: ”minkä kesä kastaa, sen aurinko kuivaa”…

Jokke

JoPo-jutut 2/2005

14.

KARHU-VARTION TARINA ”SELVIYTYJÄT SAA-RELLA”

Lähtö oli torstaina aamupäivänä. Saimme mukaan vain perunoita, leipää, puuroa, mausteita ja porkkanoita. Matkaan lähdet-tiin kanooteilla ja kohde oli läheinen pieni saari nimeltä Pihlavakari. Supersalama-vartio tuli samalle saarelle eli meitä oli saarella viisi vartiolaista yhteensä. Kun saavuimme saarelle niin laitoimme teltat pystyyn ja sytytimme nuotion. Kun teltat oli pystyssä niin aloimme hankkia ruokaa eli kalastimme. Saimme ylös kolme hau-kea, mutta pidimme vain yhden, koska

muut olivat pieniä. Sen jälkeen aloimme valmistaa ruokaa. Ruoka valmistui hyvin ja vatsat tulivat täyteen hyvästä ruuasta. Kohta olikin jo ilta ja niinpä vietimme lo-pun illasta nuotion äärellä. Aamulla lai-toimme teltat kuntoon ja söimme aamu-palan, jonka jälkeen aloimme melomaan Hunkeria kohti.

Toni Kössi

KIPPARIN PALSTA Kesän 2005 purjehduskausi lähenne lop-puaan. Nordwest IV on taas tänä kesänä ollut ahkerassa käytössä. Kesäkuun alussa Nutikka oli koulutusaluksena V-SP:n Ve-neenohjaajakurssilla, jolla viikonlopun ai-kana purjehdittiin mm. Heinänokasta yön yli Katanpään linnakesaarelle. Heinäkuun alus vietti vartiopurjehduksilla ja elokuun alussa koko viikon lippukunnan kesäleiril-lä. Alus osallistui myös V-SP:n ko-koontumispurjehdukselle, joka tarjosi var-tiolaisille mahdollisuuden osallistua piirin

muiden lippukuntien koulutusaluksiin. Koulutus on tärkeä osa partiopurjehduk-sia. Nutikassa on oma suoritusjärjestel-mänsä, joka takaa että vartiopurjehduksil-la on aina tekemistä, oli sitten ensimmäis-tä kertaa purjehtimassa tai jo kokeneempi merikarhu. Ohessa on lista kesällä 2005 suoritusjärjestelmän Gasti-tason suoritta-neista. Tästä on kaikkien hyvä jatkaa kou-luttautumistaan, toivottavasti aina veneen kippariksi asti.

Gasti-tason kesällä 2005 suorittaneet Mikko-Samuli Kolkkanen 12.7.2005 Salla Väätäinen 25.7.2005 Arttu Poikkeus 9.8.2005 Jussi Karttunen 9.8.2005 Toni Kössi 9.8.2005 Teppo Rajala 9.8.2005 Joni Kairi 10.8.2005 Niilo Nyrhinen 10.8.2005 Joel Katto 10.8.2005 Aleksi Aaltonen 10.8.2005 Taneli Vehkomäki 10.8.2005

211

211

200

200

100

100

84

84

84

61

36

36

36

36

34

34

34

1

0 50 100 150 200 250

Klaus

Salla

Mikko-Samuli

Juho V

Aleksi A

Taneli

Otto

Risto

Ilkka

Janne Å

Arttu

Jussi K

Toni

Teppo

Joni

Niilo

Joel

mailit

Perinteiseen tapaan kesällä eniten merimaileja purjehtinut vartioikäinen tullaan palkitse-maan, jollain purjehdusaiheisella palkinnolla. Yllä taulukko vartiolaisten kesällä keräämistä maileista. Tilannettaan taulukossa on vielä mahdollista petrata syyskuun ilta- ja viikonlop-pupurjehduksilla.

Lauri Pohjanen

HUHUTAAN, ETTÄ...

…Iskältä olisi lipsahtanut…

…Aamuja olisi riittävästi…

…Jutut olisivat olleet ajoissa valmiina…

…Mannerjoensolkia olisi jaeltu…

...Brandt-Talvinen akseli olisi nuortunut Kössi-Nyrhinen akseliksi...

...Kaikki kolme pussia kokonaisia valkopippureita

olisi käyttämättä...

...Punaisia risteilyjä olisi arvottu...

...Timon nopissa ei olisikaan silmälukuja...

…Pojilla olisi ollut projektiluontoinen kesä…

…Isällä ei…

…Matilla olisi ollut enemmän puhelimia kuin käsiä…

…PinkkiPicnicin palkinnoissa olisi ollut elämää…