Työhyvinvoinnin portaat-viisi vaikuttavaa askelta
Päivi Rauramo, asiantuntija TtMTyöturvallisuuskeskus [email protected]
Museotekniikan työsuojelupäivät 29.-30.10.2009
Luennon teemoja• Työhyvinvoinnin taustoja ja tilastoja• Työhyvinvoinnin portaat, viisi vaikuttavaa
askelta:1. PERUSTARPEET:2. TURVALLISUUDEN TARVE3. LIITTYMISEN TARVE4. ARVOSTUKSEN TARVE5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE
Päivi Rauramo 2009
2
Päivi Rauramo 2009
3
Psyykkinen
Fyysinen Sosiaalinen
Hyvinvointi ??Tarpeet
Arvot
Hyvinvointi
• Onnellisuus, yleinen tyytyväisyys elämään ja työhön, myönteinen asennoituminen tulevaisuuteen sekä kyky sietää epävarmuutta ja ristiriitoja.
• Sairauden ja fyysisten oireiden poissaolo.• Terveysjatkumo.• Hyvä fyysinen kunto.
Päivi Rauramo 2009
4
Antiikin hyveet
• Oikeamielisyys• Käytännön viisaus• Rohkeus• Kohtuus
Päivi Rauramo 2009
5
Aristoteles
• Hyvää on se, mitä kaikki tavoittelevat.• Asioita sanotaan hyviksi siksi, että ne ovat hyviä
itsessään ja siksi, että niitä tavoitellaan jonkun muun vuoksi.– Kunnia, ymmärrys, nautinto, onnellisuus ovat hyviä
itsessään.
• Ulkokohtaiset hyveet• Sielua koskevat hyveet ovat tärkeimmät• Ruumista koskevat hyveet• Onnellisuus on suurin hyvä ja elämän päämäärä.• Onnellisuus on hyvää elämää ja hyvää toimintaa.• Tieto• Ajattelu Päivi Rauramo 2009
6
Keskimääräinen onnellisuus päivän mittaan
6 8 10 12 14 16 18 20 22Lähde: Layard R. 2003
Klo7
Päivi Rauramo 2009
Onnellisuus päivittäisissä toimissa
1. Seksi 4.7 0.22. Yhdessäolo työn jälkeen 4.1 1.13. Illallinen 4.0 0.84. Rentoutuminen 3.9 2.25. Lounas 3.9 0.66. Liikunta 3.8 0.27. Rukoilu 3.8 0.58. Yhdessäolo työssä 3.8 1.19. TV 3.6 2.210. Puhelin (kotona) 3.5 0.911. Nokoset 3.3 0.912. Ruuanlaitto 3.2 1.113. Ostokset 3.2 0.414. Tietokone 3.1 0.515. Kotityöt 3.0 1.116. Lastenhoito 3.0 1.117. Työmatka/ilta 2.8 0.618. Työ 2.7 6.919. Työmatka/aamu 2.0 0.4
indeksi ajankäyttö h/pv
Lähde: Layard R. 2003 8
Päivi Rauramo 2009
Onnelliset• Pidempi elinikä, vahvempi vastustuskyky (immunologinen
järjestelmä)• Luovuus• Parempia työntekijöitä: auttavat muita, ovat vähemmän
poissa ym.• Menestyvät paremmin, korkeammat tulot, onnellisempi
avioliitto, työllisyminen• Paremmat sosiaaliset suhteet, pidetympiä, menestyvät
johtajina• Selviävät vaikeista tilanteista• Pitävät enemmän itsestään ja muista sekä päinv.• Ovat ystävällisempiä, auttavaisempia, vastuullisempia,
mutta…• Ovat vähemmän loogisia, täsmällisiä, analyyttisiä.
Päivi Rauramo 2009
9
PitkäikäisyysNunnatutkimus
10
Elinikä 85 vuotta 93 vuottaOnnellisimmat (25%)
79% 52%
Onnettomimmat (25%)
54% 18%
Onnelliset elävät n.5
vuotta pidempään
Päivi Rauramo 2009
Onnellisuus ja terveys
• Vahvemmat immunologiset järjestelmät• Sydämen ja verenkiertoelimistön kunto• Terveellisemmät ja turvallisemmat elintavat
– Esim. vähemmän alkoholia, turvavyön käyttö
• ”Nuorekkuus”
11
Päivi Rauramo 2009
Onnellisuuden taustaa
• Perimä 50%• Elinolot 10%(maa, perhe,
koulutus, ammatti..)• Päivittäiset valinnat
40%(käyttäytyminen, strategiat)– Tärkeintä puolison valinta– Menneen ja nykyisyyden
yhteen sovittaminen positiivinen viitekehys
– Kohtuullisuus: ”Toiseksi paras riittää”
Päivi Rauramo 2009
12
Päivi Rauramo 2009
13
• World Economic Forumin (WEF)kilpailukykyvertailussa Suomi on jo usean vuoden ajan ollut maailman kärkimaita.
• Suomi on maailman hyvinvoivin maa?• Talouskasvun uskotaan yleisesti parantavan
kansalaisten hyvinvointia. • Ihmisten kokema hyvinvointi ei kuitenkaan enää
ole parantunut parin viime vuosikymmenen aikana jatkuvasta talouskasvusta huolimatta.
Suomi onnelamme?
”Suomi maailman menestynein, vaurain ja hyvinvoivin maa”1. Suomi2. Sveitsi3. Ruotsi4. Tanska5. Norja6. Australia7. Kanada8. Hollanti9. Yhdysvallat10. Uusi Seelanti
11. Irlanti12. Britannia13. Belgia14. Saksa15. Itävalta16. Japani17. Ranska18. Hong Kong19. Espanja20. Slovenia
Päivi Rauramo 2009
14
Lähde: Legatum prosperity index 2009
104 maata, 9 kategoriaaSuomi top 10 listalla kaikissa
• Talouden perustekijät• Yrittäjyys• Innovaatiot• Demokraattiset instituutiot• Koulutus• Terveys• Turvallisuus• Henkilökohtainen vapaus• Sosiaalinen pääoma
Päivi Rauramo 2009
15
Päivi Rauramo 2009
16
Tapaturma- ja väkivaltakuolemat Suomessa4 245Lähde: Tilastokeskus 2007
• Kaatumiset ja putoamiset 1112• Itsemurhat 995• Myrkytystapaturmat (alkoholi) 894• Kuljetustapaturmat 415• Hukkumistapaturmat 195• Tukehtuminen 87• Väkivalta 116• Muut 440• Naisia 25%• Miehiä 75%• Alle 65v 2712
28.10.2009
Tapaturmaisesti kuolleet (lkm) 1986–2007
Lähde: Tilastokeskus SVT, Kuolemansyytilasto,
Tieliikenneonnettomuustilasto, Työtapaturmatilasto
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
Kuo
lleita
Koti- ja vapaa-ajantapaturmat
Tieliikenne-onnettomuuksissakuolleet
Työpaikalla taityömatkalla kuolleetpalkansaajat jamaatalousyrittäjät
Alkoholin kulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytykset
Kuolleet 1951–2005, Kulutus 1950–2005, 3-vuoden liukuva ka.
0
1
2
3
4
5
6
7
8
919
50
1955
1960
1965
1970
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
Litra
a / a
suka
s /
vuos
i
0
100
200
300
400
500
600
Kuol
leita
Alkoholinkulutus Tapaturmaiset alkoholimyrykytykset
Lähde: THL
Masennuslääkkeiden kulutus
Päivi Rauramo 2009
19
0
10
20
30
40
50
60
90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
DDD/1 000 as./vrk
Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden ja muiden sairauksien mukaan vuosina 1990–2007
Päivi Rauramo 2009
20
020406080
100120140160180200220240
Muut sairaudet
Mielenterveyden häiriöt
Muutsairaudet
Verenkierto-elinten sairaudet
Tuki- ja liikunta-elinten
sairaudet
Mielenterveydenhäiriöt
Eläkkeensaajia
1997 1999 2001 2003 2005 2007
Varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat sairausryhmän mukaan vuosien 1996–2007 lopussa, työeläkkeet
Lähde: ETK
Kuva 7
0
50 000
100 000
150 000
200 000
Päivi Rauramo 2009
22
Työ voi nostaa esille mielenterveysongelmia Entistä enemmän tietotyötä, jossa korostuvat ihmissuhde-
taidot, stressinsietokyky yms. (STM 2003)
Työ voi myös tukea mielenterveyttä Elämänrytmi, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen,
syrjäytymisen ehkäisy (Kivimäki ja Honkonen 2004)
Työhön paluun onnistumisessa on tärkeää Työntekijän ja työnantajan välinen luottamus, esimiehen
ja työtoverien tuki, työn muutosmahdollisuudet (Kivistö ym. 2001)
Voimassa oleva työsuhde (Joensuu ym. 2006)
Lähde: Eläketurvakeskus
Työ ja masennus/mielenterveys
Päivi Rauramo 2009
23
Lapsuuden ongelmat syynä työkyvyttömyyseläkkeeseen
• Suomalaistutkimuksen mukaan lapsuuden epävarmuus ja vaikeudet saattavat lisätä työkyvyttömyyden vaaraa aikuisena.
• Lapsuuden olot liittyivät erityisesti mielenterveysongelmista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin.
• Lapsuuden vaikeuksia olivat mm. perheen taloudelliset ongelmat, turvattomuus, pelko, vanhempien avioero, alkoholiongelmat ja vakava sairaus perheessä.
• Vastoinkäymiset nostivat todennäköisyyden päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle kaksinkertaiseksi.
• Tutkimuksessa seurattiin 8 800 suomalaista viiden vuoden ajan.
Helsingin Sanomat, 21 touko 2007, s.D1
Unettomuus
Päivi Rauramo 2009
24
• Unettomuus on vaivana Suomessa kaksi kertaa yleisempi kuin muissa Euroopan maissa.
• Tilapäinenkin unettomuus pilaa elämänlaatua ja laskee työtehoa merkittävästi.
• Työelämän kiire, stressi ja henkinen väsyttävyys ovat selkeimpiä unettomuuden syitä.
• Yli miljoona suomalaista tekee välillä töitä puolella teholla unettomuusoireiden takia.
• Poissaoloja unihäiriöistä aiheutuu keskimäärin 7 päivää vuodessa.
Suomi onnelamme?• Suomalaisista 90% tyytyväisiä elämäänsä ja
sen keskeisiin osa-alueisiin. • Tärkeimmät sisällöt: ihmissuhteet ja työ• Päällimmäisenä huolena työelämään liittyvät
epävarmuudet.• 1/3 osan mielestä nyky-yhteiskunnassa ei voi
elää turvallisin mielin, koska työpaikan ja toimeentulon voi menettää äkillisesti.
• 80% toivoo nykyiseen elämäntapaan myös lisää inhimillisyyttä ja ihmiskeskeisyyttä.
Päivi Rauramo 2009
25
EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009
Suomi onnelamme?
• 50% katsoo, että ihmiset olivat ennen onnellisempia kuin nykyään.
• Nykyisessä elämämenossa korostuvat:– liiallinen kiire, epävarmuus– ihmisten välinen kilpailu– välittämisen puute.
• Yli 50% suomalalaisista on sitä mieltä, ettei taloudellista hyvinvointia voida enää kasvattaa ilman, että henkinen pahoinvointi lisääntyy.
Päivi Rauramo 2009
26
EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009
Työ ja onnellisuus
• Ollaan huolissaan työtahdista ja loppuunpalamisen uhkasta, mutta 80% tyytyväisiä työhönsä ja tulotasoonsa.
• Tärkeintä on, että toimeentulo on riittävä ja palkka oikeudenmukainen
• ”Downshifting”= ”pienemmälle vaihteelle vaihtaminen”– vapaaehtoista, osittaista työn ja aineellisen
hyvinvoinnin vaihtamista vapaa-aikaan muun hyvinvoinnin hyväksi.
Päivi Rauramo 2009
27
EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009
Päivi Rauramo 2009
28
Työn imu
• = suhteellisen pysyväluonteinen, myönteinen tunne- ja motivaatiotila
• Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut ja siihen uppoutunut.
• Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä: työhön on useimmiten kiva mennä aamulla.
• Omistautuminen tarkoittaa työn kokemista merkitykselliseksi sekä työssä koettua innostusta, inspiraatiota, ylpeyttä ja haasteellisuutta.
• Työhön uppoutumista luonnehtii syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus työhön ja näistä koettu nautinto. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta
Hakanen 2004
Päivi Rauramo 2009
29
Yin ja yang
• Kiinalaisessa filosofiassa maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa: – Aikojen alussa oli tyhjyys, wuji. – Wujissa syntyi taiji, äärimmäisen mahdollisuuden tila.– Taijista syntyi kaksi vastakkaista voimaa, yin
(negatiivinen) ja yang (positiivinen), joiden vuorovaikutuksesta syntyi maailmankaikkeus.
• Yiniä pidetään usein virheellisesti "pahana" ja yangia "hyvänä".
• Yin ja yang -käsitteistä puhuttaessa on kuitenkin olennaista, ettei kumpikaan ole "parempi" kuin toinen.
• Yangia ei voi olla ilman yiniä ja päinvastoin.
Lähde: Wikipedia
Päivi Rauramo 2009
30
Ei joko tai vaan sekä että• Paha-hyvä• Suru-ilo• Kuormitus-lepo• Työ-vapaa-aika• Mieli-keho• Järki-tunne• Tuottavuus-hyvinvointi• Yksilö-yhteisö• Muutos-pysyvyys
Päivi Rauramo 2009
31
Työhyvinvointi
• Työhyvinvoinnin edistäminen on parhaimmillaan laaja-alaista työn, työolojen, työyhteisön sekä yksilön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä sekä muutoksen turvallista hallintaa.
Päivi Rauramo 2009
32
Työhyvinvointi & tuottavuus= työolot x työn sisällöt x työtaidot x johtaminen
Päivi Rauramo 2009
33
Organisaation elinehdot
• Kannattavuus• Kasvu• Kehittyminen• Kansainvälistyminen• Kilpailukyky• Kohtuus
Päivi Rauramo 2009
34
Työhyvinvointia, miksi?
• Lain velvoitteet• Tuottavuus, kannattavuus, kustannussäästöt• Yhteiskuntavastuu, etiikka• Inhimillisyys
Päivi Rauramo 2009
35
Työelämän keskeistä lainsäädäntöäwww.finlex.fi
• Laki nuorista työntekijöistä• Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi• Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojelun
yhteistoiminnasta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä• Opintovapaalaki• Oppisopimuslaki• Tasa-arvolaki• Työaikalaki • Työsopimuslaki• Työntekijöiden eläkelaki• Työturvallisuuslaki• Työterveyshuoltolaki• Vuosilomalaki, Vuorotteluvapaalaki• Yhdenvertaisuuslaki• Yksityisyyden suoja työsuhteessa
Päivi Rauramo 2009
36
Yksilö
Yhteisö
Yritys
Yhteis-kunta
Työhyvinvoinninrakentajat
1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET
2. TURVALLISUUDEN TARVE
3. LIITTYMISEN TARVE
4. ARVOSTUKSEN TARVE
5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE
Ihmisen perustarpeet
37
Päivi Rauramo 2009
Päivi Rauramo 2009
38
Työkykyä ylläpitävä toiminnasta työhyvinvoinnin edistämiseen
www.tyky.fi
Päivi Rauramo 2009
39
Juhani Ilmarisen TYKY -talo
1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET
ORGANISAATIO:Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto
2. TURVALLISUUDEN TARVE
ORGANISAATIO:Työsuhde, työolot
3. LIITTYMISEN TARVE
ORGANISAATIO:Työyhteisö, johtaminen, verkostot
4. ARVOSTUKSEN TARVE
ORGANISAATIO: Arvot,organisaation toiminta ja talous, palkitseminen, palaute
5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE
ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus
Työhyvinvoinnin
portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)40
Päivi Rauramo 2009
1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET
TYÖNTEKIJÄ:Terveelliset elintavat.
2. TURVALLISUUDEN TARVE
TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset, ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat.
3. LIITTYMISEN TARVE
TYÖNTEKIJÄ: Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys
4. ARVOSTUKSEN TARVE.
TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä.
5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE
TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito.
Työhyvinvoinnin portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)41
Päivi Rauramo 2009
1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEETARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon
mittaukset.
2. TURVALLISUUDEN TARVEARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys.
3. LIITTYMISEN TARVEARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja
työyhteisön toimivuuskyselyt.
4. ARVOSTUKSEN TARVE ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja
toiminnalliset tulokset.
5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVEARVIOINTI:Kehityskeskustelut,osaamis-
profiilit, innovaatiot, tieteelliset ja taiteelliset tuotokset.
Työhyvinvoinnin portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)42
Päivi Rauramo 2009
1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET:ORGANISAATIO: Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto.
TYÖNTEKIJÄ: Terveelliset elintavat. ARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon mittaukset.
2. TURVALLISUUDEN TARVE:ORGANISAATIO: Työsuhde, työolot. TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset,
ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat. ARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys.
3. LIITTYMISEN TARVE:ORGANISAATIO: Työyhteisö, johtaminen, verkostot. TYÖNTEKIJÄ:
Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys. ARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyt.
4. ARVOSTUKSEN TARVE: ORGANISAATIO: Arvot, toiminta ja talous, palkitseminen, palaute, kehityskeskustelut. TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaation
toiminnassa ja kehittämisessä. ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja toiminnalliset tulokset.
5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE:ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus ja
vapaus. TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. ARVIOINTI: Kehityskeskustelut, osaamisprofiilit, innovaatiot,
tieteelliset ja taiteelliset tuotokset.
Työhyvinvoinnin portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)
Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa
virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto
ja liikunta, sairauksien ehkäisy ja hoito.
Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ
ja työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasa-
arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö.
Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja
sisäinen yhteistyö.
Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta
tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja
palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen.
Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen
hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset
elämykset.
43
Päivi Rauramo 2009
Tarveanalyysi/selvitykset, mittaukset, arvioinnit: tulokset, laatu, riskit,
työympäristö, työilmapiiri, osaaminen, terveys ja työkyky
Toiminnan toteutus
Toimenpiteiden valinta:vastuut, aikataulut
Menetelmiä ja mittareita:tuloskortti,
laatuarvioinnit, riskianalyysit, tapaturma-
selvitykset, sairaspoissaolot,
työkykyindeksi, osaamis-ja
tasa-arvokartoitukset, työolo-
barometri jne.
Työpaikan visio, arvot, tavoitteet
Ulkoinen ohjaus:
lainsäädäntö, suositukset
Kehitystavoitteet: kehityshankkeiden arvioitavissa olevat tulostavoitteet
Verkostotuki: tutkimus-, koulutus-, kehitys-terveys-,turvallisuus, kuntoutus– ja liikunta-palvelut, KELA, vakuutusyhtiöt, työmarkkina-
järjestöt jne.
1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET
Työhyvinvoinnin portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)
Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa
virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta,
sairauksien ehkäisy ja hoito.
45
Päivi Rauramo 2009
Työkuormitus
Päivi Rauramo 2009
46
Työ
Voimavarat
Optimaalinen kuormitustilanne
mahdollistaa riittävän
palautumisen.
Terveelliset elintavat
• Terveellinen ravinto• Liikunta• Lepo ja uni• Kohtuullisuus alkoholin käytössä• Tupakoimattomuus
Päivi Rauramo 2009
47
2. TURVALLISUUDEN TARVE
Työhyvinvoinnin portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)
Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ ja
työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasa-
arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö.
48
Päivi Rauramo 2009
Päivi Rauramo 2008
49
Turvattomuus työelämässä, uhkat
Väkivalta
Tapaturmat,onnettomuudet
MuutoksetHuono kohtelu,kiusaaminen
Työttömyys, Taloudellisetongelmat
Haitallinen kuormitus
TyöturvallisuusTAVOITTEET:
Turvalliset ja
terveelliset työolot
Työkyvyn ylläpito
KOHTEET:
Fyysinen, tekninen ja
toiminnallinen työympäristö
Psykososiaalinen työympäristö
Työtapaturmien torjunta
TYKY-toiminta
Kone- ja laiteturvallisuus
Siisteys ja järjestysTyöhygienia
KemikaaliturvallisuusErgonomia
Psykososiaalinen kuormitus
Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja
toimenpiteetTyön hallintaPerehdytysOsaamisen
kehittäminenMotivaatio
Terveys, työkyky
TOIMENPITEITÄ JA ARVIOINTIMENETELMIÄ:
Työsuojelun toimintaohjelmaRiskien arviointiToimintaohjeet
TyötapaturmatilastotVaaratilanteet
SairaspoissaolotTyöilmapiirimittaukset
TyöpaikkaselvitysTerveystarkastuksetTyökyvyn arviointi ja
seurantaTietojen antaminen ja
ohjausEnsiapu
Turvallisuusjohtaminen ja työsuojelun yhteistoiminta
Päivi Rauramo 2009
51
Muutos on aina yhtaikaa myönteinen ja kielteinen kokemus. Se on uuden luomista, epäjatkuvuutta, tuttujen suhteiden ja järjestelmien tuhoutumista, hyppäys tuntemattomaan. Muutoksen sietokyvyssä on suuret yksilölliset erot.
Muutos
• Elämänkaariteoria: vakaat vaiheet ja siirtymät /kriisit
• Muutos ja pysyvyys• Haetaan harmoniaa, haaveillaan muutoksesta• Uhka vai mahdollisuus• Uusi ja ennalta kokematon herättää erilaisia
pelkoja. • Pelolla ja varauksellisuudella on elämää suojaava
tehtävä.• Vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin
muutoksiin.• Kokemukset muutoksista.
Päivi Rauramo 2009
52
Päivi Rauramo 2009
53
Ikäkaudet ja ikäjaksot (Levinson)• 65+ Vanhuus ???• 60-65 VANHUUDEN SIIRTYMÄJAKSO• 55-60 Keski-iän päättyminen• 50-55 50: siirtymäjakso• 45-50 Keski-ikään tuleminen• 40-45 KESKI-IÄN SIIRTYMÄJAKSO• 33-40 Aloilleen asettuminen• 28-33 30: siirtymäjakso• 22-28 Aikuiseksi tuleminen• 17-22 AIKUISUUDEN SIIRTYMÄJAKSO• 17- Lapsuus ja nuoruus
Päivi Rauramo 2009
54
Muutoksen kaksi ulottuvuutta
Asiat, joihin voimme vaikuttaa
Asiat, joihin emme voi vaikuttaa
Päivi Rauramo 2009
55
Sosiaalisen sopeutumisen asteikko 10/43Elämäntapahtuma Kuormituspisteet
1. Puolison tai lapsen kuolema 1002. Avioero 733. Asumusero 654. Vankeustuomio 635. Läheisen perheenjäsenen kuolema 636. Vammautuminen tai sairastuminen 537. Avioliiton solmiminen 508. Työstä irtisanominen 479. Avioristiriitojen sovittaminen 4510. Eläkkeelle jääminen 44
(Holmes, Rahe)
Työhyvinvoinnin johtaminen muutostilanteissa
Ennakointi Muutoksen toteuttaminen Kriisin hallinta
Päivi Rauramo 2009
56
3. LIITTYMISEN TARVE
Työhyvinvoinnin portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)
Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja
sisäinen yhteistyö.
57
Päivi Rauramo 2009
Päivi Rauramo 2009
58
Työyhteisötaidot
• Yhteinen päämäärä• Lain ja sääntöjen noudattaminen• Osaaminen• Sitoutuminen• Vastuun ja tavoitteiden tiedostaminen ja
niiden mukaan toimiminen• Erilaisuuden arvostaminen• Rehellisyys• Hyvät käytöstavat
Työyhteisöviestintä
• Tarvitaan taitoa ja uskallusta sanoa omat ajatukset selkeästi ja ajallaan
• Taitoa sovittaa omia tavoitteita ja ajatuksia toisten mielipiteisiin ja jopa aikomuksiin.
• Taitoa kuunnella ja ottaa toisten näkökulma huomioon.
• Taitoa ottaa vastaan palautetta ja muuttaa ja sopeuttaa omaa toimintaa sen perusteella erilaisiin tilanteisiin.
Päivi Rauramo 2009
59
Päivi Rauramo 2009
60
Luodaan yhdessä ympäristö, jossa systeemi käynnistyy:
Tosissaan oleminen rinnalla oleminen maaginen noste innostus toisen onnistumisesta. (Saarinen E.)
• Näin voimme saavuttaa uuden tason tunnetasolla ja toiminnassa ja iloita yhdessä onnistumisesta.
• On oleellista, että ihmiset oivaltavat, että asiat ja myös he itse ovat osana merkityksellistä kokonaisuutta.
http://www.youtube.com/watch?v=MDtcidMR_6I
Monikulttuurisuus
• Kansainvälistyvässä työelämässä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä on tärkeää tutustua kulttuureihin liittyviin eroavaisuuksiin, jotta loukkaamisilta ja väärinkäsityksiltä voidaan välttyä.
• On oivallettava, ettei ole yhtä kulttuuria ylitse muiden vaan erilaisuuden ja moninaisuuden ymmärtäminen on tärkeää.
Päivi Rauramo 2009
61
4. ARVOSTUKSEN TARVE
Työhyvinvoinnin portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)
Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta
tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja
palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen.
62
Päivi Rauramo 2009
Päivi Rauramo 2009
63
Myönteinen palaute ja kannustus
Tervehtiminen
Myönteinen palaute
Kuuntelu
Tuen ja myötätunnon osoittaminen
Innostusta
Motivaation vahvistumista
AktiivisuuttaTerveyttä
Työkyvyn vahvistumistaTyön tuloksellisuutta
Itsetunnon ja elämänuskonvahvistuminen
Kysymyksiä
• Mitä arvostat itsessäsi?• Ketä ihailet työyhteisössäsi?• Miten arvostusta osoitetaan?
64
65
Johtaminen ja hyvinvointi
• Hyvä esimies-alaissuhde ja oikeudenmukainen, tasa-arvoinen sekä yhdenvertainen johtaminen on merkittävimpiä työkyvyn ja hyvinvoinnin taustatekijöitä.
66
Hyvä johtaja, hyvä esimies?
67
Johtaminen on…• ohjaus-, seuranta- ja palauteviestintää
– toisen yksilön tasavertaista, vuorovaikutteista kohtaamista
– tunteen viritystä, valmentamista– analysointia, suunnittelua, päätöksentekoa– delegointia, käskemistä, valvontaa– palautetta, viestintää, kehittämistä…
• Tarvitaan ammatillista osaamista ja esimiestyön osaamista.
• Ongelmat prosesseissa ja ihmissuhteissa tunnistettava ajoissa.
5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE
Työhyvinvoinnin portaat
Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)
Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen
hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset elämykset.
68
Päivi Rauramo 2009
69
Oppiminen on siirtynyt työpaikalle
• Suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla.• Koulutuksella on vain vähäinen merkitys
organisaation strategisen osaamisenkehittymisessä.
• Tärkeämpiä ovat erilaiset työjärjestelyt, jotka mahdollistavat sisäisen liikkuvuuden, asiantuntijuuden kehittymisen ja tiedon kulun.
• Organisaation ja yksilön osaamistarpeet täytyy sovittaa yhteen.
• Pelkkä osaamisaukkojen täyttäminen ei riitä, vaan osaamisen kehittämisen on kytkeydyttävä tulevaisuuteen.
Manka 2006
70
Kuilu kasvaa
Muodollinen oppiminen
Epämuodollinen oppiminen
71
Työelämän perustaitoja
• sosiaaliset taidot• oppimaan oppimistaidot• tiimityötaidot• systeemiajattelu• tiedonkäsittely- ja – hallintataidot• taloudellisten seikkojen ymmärtäminen• luovuus
Sosiaaliset ohjelmistot
• tukevat erilaisten luontevien työskentelyryhmien muodostumista
• ohjaavat sosiaalista käyttäytymistä ja siten edellytykset ainutlaatuisen osaamisen syntyyn
• tukevat yksilön toimintaa ja päinvastoin • Useita erilaisia toimintamalleja
Päivi Rauramo 2009
72
Esimerkkejä
• Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata.
• Blogi on helposti ylläpidettävä henkilökohtainen verkkosivu, jota useimmin on totuttu käyttämään päiväkirjana. Sosiaalinen luonne.
• Sosiaaliset kirjanmerkit ovat verkkopohjaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat verkkosivujen sisältöihin liittyvän kirjanmerkkien ja avainsanojen tallentamisen ja jakamisen.
• Keskustelupalsta mahdollistaa keskustelun käymisen usean toisistaan etäällä olevan ihmisen kesken.
Päivi Rauramo 2009
73
Onnea kohti…
• Ole oma itsesi, arvosta itseäsi, kehitä itseäsi.• Muista kohtuus.• Näe elämän ihmeellisyys, hyvyys ja kauneus.• Pysäytä negatiivinen kierre, näe myös
mahdollisuudet, älä pelkkiä uhkia!• Elä nykyhetkessä, älä murehdi liikaa
menneitä!• Hakeudu toisten ihmisten seuraan.• Löydä oma ”juttusi”!
Päivi Rauramo 2009
74
Kiitos!