Juurikäävän torjunta alkoiSivu 3
PuukauppaSivu 4
Kerttu kohti kotikisojaSivu 6
Hiltu-Ville halonhakkuussaSivu 8
MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistys Ylikiiminki asiakaslehti II/201 6 21 .6.201 6
LomatiedoteSivu 8
MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 662
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Yl ikiiminki ry
Metsänomistajat Päätoimittaja Juhani Heikkinen
Sivunvalmistus Juhani HeikkinenPainopaikka Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani
Toiminnanjohtajan palsta
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN TIEDOTUSLEHTI
Nykyisin jo ”perinteinen” ly-hyt talvi meni kiihkeän kor-juun merkeissä ja kevät onollut hoitotöiden ruuhka-ai-kaa. Toukokuun alussa alkoitaimikonhoitotyöt ja loppu-kuusta viljelytyöt. Muokkaus-koneet kalisuttavat kankaitaja pottiputkien lonksutuskuuluu usealla kylällä. Vaikkakesä on alkamassa ja sitämyötä lomakausi alkaa ollaparhaillaan, on aika vähänhuokaista ja miettiä mitämetsässä syksyllä ja talvellapuuhataan ja mitä muutoksiaon tulossa yleisellä tasolla.
Puukauppa
Puukauppa näytti alkutalvestaalkukevääseen nihkeältä. Keväänmyötä on tullut hienoista piristystä. Sahatavarapuolella kuusella on ollut paremmat markkinatmutta kehitystä loppuvuoteen eipysty täysin lyömään lukkoon,usein muutamassa kuukaudessatilanne on kääntynyt päälaelleen.Kuitupuu puolella oli keskital
vella huoli, miten talvipuut saadaan tehtaalle ja missäaikataulussa. Mutta onneksi jonyt on merkkejä kuitupuun tarpeesta. Tietenkin hintapuoli onollut alhaalla eikä juurikäävänkäsittelykään tuo muuta kuinmenoja. Hienoista hinnannousuaon mielestäni odotettavissa,muttei kuitenkaan maailmaakaatavia nousuja. Kaiken kaikkiaan harvennustarpeessa oleviametsiä ei kannata jättää hoitamatta sillä varjolla, että vuonnax hinta hieman parempi. Syksynleimikot kannattaa panna myyntiin heti lomien jälkeen ja sitämyötä myös talvileimikot.
Sukupolven vaihdos
Lakimuutosta, jolla helpotetaanmetsien sukupolven vaihdoksia,on lausuntoasteella. Laki muutoksen tarkoituksena on saada tilakoon suurentumisen jametsänomistajien ikäjakaumanmuutoksen kautta metsät taloudellisen toiminnan piiriin. Viimevuosien aikana ongelmana onollut puun kysyntä eikä tarjonta,
jospa joskus tilanne olisikin niin,että puupuolella jylläisi markkinatalous toden teolla. Lakimuutosesityksessä annettaisiinverohelpotuksia lahjana luovutettuihin tiloihin. Lakimuutoksenkautta ei tulisi helpotuksia kauppana tapahtuviin vaihdoksiin,siellähän on nykyisinkin metsävähennys mahdollisuus, joka antaa hyvän lähtölaukauksenuudelle omistajalle. Lisäksimyyjälle ei tule luovutusvoittoveroseuraamuksia, kun harjoittanut metsätaloutta yli 10 vuotta jamyy metsät lähisukulaiselle. Uudessa lakiehdotusluonnoksessalahjaveroetuus ei koskisi kaikkiaomistajia. Hallituksen esityksessä edunsaanti on sidottu omaisuuden arvostuslain mukaisiinarvoihin. Tämän lain kauttamaan eri osat tulevat eriarvoiseen asemaan. EteläSuomenmuutaman kymmenen hehtaarintilat saisivat veroetuuden muttatäällä pohjoisessa raja tulisi olemaan lähempänä sataa hehtaariatai jopa ylikin sata hehtaaria,meillähän on paljon kasvullisiasoita, jotka ovat vanhassa luoki
tuksessa kitu – ja joutomaita jaeivät ole sitä kautta tuotossa mukana. Toivottavasti lausuntojenkautta asia saadaan muutettua siten, että rajanveto tapahtuisivaikka lahjaveroarvojen mukaan. Näin metsälahjavähennysolisi tasapuolisempi kuin arvostamislain mukainen rajaus. Jokatapauksessa aivan pienet metsätilat eivät saa uutta vähennysoikeutta.
NMK:n myöntövaltuudet
Edellisessä lehdessä epäilin, ettäKemeran myöntövaltuutuksetloppuvat nuoren metsän kunnostuksen osalta tässä juhannuksentienoilla. Kuitenkin kävi niin, että myöntövaltuudet loppuivatkinjo toukokuun 7. päivänä. Vaikkakuinka huhtikuun ja toukokuunvaihteessa tehtiin hankkeita, eisaatu taattua koko sulan ajaksitöitä metsureille. Yhdistykset ottivat yhteyttä kaikkiin kansanedustajiin, jottamyöntövaltuutuksia saataisiin lisää, tämä ei tarkoita, että tarvittaisiin rahaa lisää tälle vuodelle,vaan päästäisiin tekemään töitäja rahat tulisivat sitten joskus.Tarkasti kuunnellen olen saanutkorviini joitakin kaikuja, että lisävaltuutuksia olisi tulossa vajaa10 miljoonaa, toivotaan tietojenolevan oikeita ja tehdään sittenhankkeita loppuvuodeksi.
Metsätietolain muutos
Ensi vuoden alusta uudistuumetsätietolaki. Lain muutoksenmyötä kaikki metsävaratieto tulee täysin julkiseksi, kuitenkinomistajan henkilötiedot ei todennäköisesti olisi näkyvissä, nekinon kuitenkin helppo saada muualta. Tällä hetkellähän metsänomistaja on päässyt niitäkatselemaan ja jos hän antanutluvan, niin toimijat ovat päässeettietoihin käsiksi. Uudistus perus
tuu meidän virkamiesten mukaan EU:n pakkoon. Tämämuutos tietää sitä, että kaikkitietävät mitä kenenkin metsässäon eli voidaan verrata asiaa siihen, että näytetään pankkikirjamuille ihmisille. Toinen merkittävä pulma metsävaratiedoistatulee, kun metsänomistaja luottaa saatuun tietoon ja toimii niiden pohjalta. Tietojen paikkansapitämättömyydestä kirjoitti JyrkiKetola aika nasevasti Metsälehden Makasiinissa 3/2016. Ketolalle tulleessa kirjeessä oli 12kuviolle ehdotettu toimenpiteitäja yksi kuvio oli paikkansa pitävä. Kuka on vastuussa ja korvaa,jos metsänomistaja esim. tuhoaatietämättään kasvavan metsänväärän tiedon pohjalta? Sen tietää, että metsänomistaja itsevastaa, vaikka vastuu kuuluisimyös väärän tiedon jakajalle, joka markkinoi sitä ” tarkkana tietona”.
Kohti lomaa
Näissä metsäasioissa näkyy olevan haasteita syksyksi ja talveksi. Mutta tietenkin ensinladattava akut kesä aikana, jottajaksetaan ponnistella uutterastiloppuvuosi. Täältä Ylikiiminginmetsätalolta toivotetaan teillekaikille leppoisaa ja auringontäyteistä kesää, pidetään lippukorkealla.
Puukauppaa ja lakimuutoksia
Kovapäisten puuhailua
Työtehtäviä tehdessä aina silloin tällöin sattuu silmiinluonnon ihmeellisyyksiä. Asioita ei tule aina ajateltualoppuun. Alku keväästä arviota tehdessä tuli ensinvastaan käpytikan "siemenkaristamo" ja sen jälkeenheti perään palokärjen "ruokapuu". Voi ainakin todeta,että näillä elikoilla ei ollut dagen efter.
Valkeat kuusen neulasetEdellisessä lehdessä tiedustelin, tietääkö kukaan miksi kuusen uudetneulaset ovat valkeat. Kukaan ei osannut meitä neuvoa. Eli todetaan, ettälehtivihreä tuli muuten vaan myöhässä.
MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 66 3
Metsänhoito
Metsätuholakiin 14.4.2016 tehdyn laki muutoksen ja siitä annetun asetuksen myötäjuurikäävän torjunta laajenikoskemaan kokonaisuudessaan keskistä Suomea. Vaikkameidän mielestä asumme pohjoisessa Suomessa, kuulummetuon lain osalta keskiseen Suomeen. Rajakuntamme Pudasjärvi kuuluu pohjoiseenSuomeen, niinpä Pudasjärvenpuolella ei tarvitse tehdä juurikäävän torjuntaa.
Milloin torjutaan?
Juurikäävän torjuntaa on tehtäväkivennäismailla, jos ennen hakkuuta alueella on mäntyä taikuusta taikka molempia yhteensä yli 50 % metsikön puuston tilavuudesta. Turvemaillatorjuntaa on tehtävä, jos ennenhakkuuta kuusta on yli 50 %metsikön puuston tilavuudesta.Torjuntaa on lain mukaan tehtävä toukokuun alusta aina marraskuun loppuun asti.Asetuksessa on kuitenkin rajaavana tekijänä ilman lämpötilaakoskeva rajaus. Yksinkertaistettuna asetuksen mukaan torjuntaaei tarvitse tehdä, jos terminenkasvukausi ei ole alkanut taikkahakkuuvuorokauden alin lämpötila on alle 0 celsiusasteen. Huomioitavaa on, että torjuntavelvollisuus on alueilla, missämetsälaki on voimassa, esim.asemakaavaalueen tonttihakkuut eivät ole lain piirissä. Jakäytännössä moottorisahalla
hankintahakkuuta tekevää metsänomistajaa ko. laki ei koske.
Miten torjutaan?
Torjunta on tehtävä hyväksyttävää torjuntamenetelmää käyttäen. Tällaisia menetelmiä ovatkantokäsittely hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella, puulajinvaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen tai vaikutukseltaanvastaava toimenpide. Hyväksyttäviä toimenpiteitä eivät ole kantojen nosto ja kulotus. Puulajinvaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen alueellamme ei oletaloudellisesti järkevä toimenpide, koska viljely lehtipuun taimilla on järkyttävän kallista.Näin lähes ainoaksi menetelmäksi käävän torjuntaa on käyttää kantokäsittelyä. Käytössääkahden laista ainetta torjunnassa,kemiallinen urea ja biologinenharmaaorvakkavalmiste. Ureavaikuttaa siten, että kannolle laitettaessa tapahtuu kemiallinenreaktio, jonka takia ph kannossanousee korkealle (yli 7), tällaisessa ph tasossa ei juurikääpäpysty leviämään. Harmaaorakkaon biologinen torjuntamenetelmä, harmaaorvakkasieni leviääkannon pintaan ja estää juurikääpäsienen iskeytymisen kantoon.
Metsänomistaja maksu-mieheksi
Kaikki mitä tehdään maksaa jotain, niin tämä torjuntatyökin.Etelässä työtä on tehty pidempään ja siellä torjuntakustannus
on muotoutunut keskimäärin 0,7– 0,8 euroon hakattua puukuutiometriä kohden. Hintaan vaikuttavat hakattavan puustonjäreys ja mitä hakkuumenetelmää käytetään. Harvennukseltatulevien ja pieni järeyksisen puiden torjunnat ovat toteutukseltaan korkea hintaisia.Käytännössä eteläisessä Suomessa hakkaaja on suorittanuttorjunnan ja laskuttanut sen met
sänomistajalta, tähän suuntaannäyttää kustannukset meneväntäällä meilläkin. Tuollainen vajaan euron kustannus laskeemetsästä tulevaa kantohintaa 2 –10 %:iin puukuutiometriä kohden. Tilastoissa kantohinnan lasku ei näy, koska yhtiöt ovatomineet tavan laskuttaa se erikseen metsänomistajalta. Puunhinnan alennus tuntuu todellakovalta ja vielä kun tiedetään,
että juurikääpäongelmaa ei olelähelläkään meidän aluetta, kustannus tuntuu entistäkin kovemmalta. Torjuntaahan tehdäänalueellamme kaiken varalta.
Huhtikuuhun asti Kemera – lainperusteella voitiin maksaa torjunta valtion varoista. Nyt Kemera lakia muutettiin niin, ettävaroja torjuntaan ei enää kohdenneta. Valtiolle menoja tulisinykymuotoisesta torjunnasta arviolta 20 – 25 miljoonaa euroa.Tässä vaikeassa valtiotaloudentilanteessa on osin ymmärrettävää tällaisen rahaerän leikkaus.Jos torjunta asiaa ajattelee näinsynkältä kannalta, tuntuu asiatosi pahalta. Mutta lain näinvaatiessa täytyy ajatella positiivisesti, eivät kustannukset onneksi köyhää koske, siisjatketaan hommia entiseen malliin.
Juurikäävän torjunta alkoi
Henkka Leskelä esittelee moton ureatankkia
Urea suihkuaa kourasta
Väriaineen ansiosta nähdään urealiuoksen levittyminen kannolle
Juhani Heikkinen
torjuntakustannus onkeskimäärin 0,70,8 euroakuutiolle
„
MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 664
Puukauppa
Puukaupassa on ostajan markkinat
KevätharvennusleimikotYhdistys suoritti kasvatusmetsien harvennusta toukokuussa, korjaajana oli Pasi Perätalo.Varttunutta kasvatusmetsää oli noin 1,2 hehtaaria, poistuma kaikkiaan 150,0 m3, rungonkeskijäreys oli 157 litraa. Nuorta kasvatusmetsää oli 1,5 hehtaaria, poistuma kaikkiaan 65,5m3, rungon keskijäreys oli 54 litraa.
Kantohinnat Pohjois-Pohjanmaalla
Mät 45,8 m3 kantohinta 42,0 euroaMäpt 1 7,1 m3 kantohinta 1 3,8 euroa 1 3,4 m3 kantohinta 1 0,5 euroaMäk 33,9 m3 kantohinta 1 3,8 euroa 47,5 m3 kantohinta 1 0,5 euroaKut 8,5 m3 kantohinta 40,0 euroaKupt 0,3 m3 kantohinta 1 3,8 euroaKuk 1 8,2 m3 kantohinta 1 3,8 euroa 2,6 m3 kantohinta 1 0,5 euroaKok 26,2 m3 kantohinta 1 2,5 euroa 2,0 m3 kantohinta 1 0,0 euroa
Kantohinnat Pohois- Pohjanmaalla vi ikol la 22 Luke:n ti laston mukaan
Mät Kut Mäk Kuk Kok
Päätehakkuu 51 ,70 50,83 1 8,1 2 1 8,57 1 7,01Harvennus 43,86 42,31 1 3,98 1 3,98 1 2,93
Kauppoja on tehty alueellamme vähän. Hinnat alkukevääseen nähden nousseet.
Helsingin pörssissä noteeratutmetsäteollisuusyhtiöt julkaisivatensimmäisen vuosineljänneksentuloksensa. Tuttu meno jatkuu.Kuitupuun jalostus kannattaa,tukilla tehdään niukin naukinpositiivista tulosta. Vanerin tekotosin kannattaa erinomaisesti.Liiketulosprosentit ja sijoitetunpääoman tuotot ovat metsäfirmoilla erinomaisia, varsinkinkun niitä peilaa muihin toimia
loihin.
Tuloksista isoin siivu kertyi suhdanneherkästä sellusta. Havusellun markkinanäkymä onedelleen vähintäänkin kohtalainen. Lisäksi kartongin teko kannattaa tasaisen varmasti.Kapasiteetti massa ja paperiteollisuudessa on EK:n suhdannekyselyn perusteellakokonaisuudessaan täyskäytös
sä. Puutuoteteollisuuden tilannetta pörssifirmat kommentoivatniukasti. Mäntysahatavaran tuottajat kärvistelevät PohjoisAfrikan vaikean tilanteen kanssa.Kuusisahatavaran osalta tilanneon onneksi paljon suotuisampi.EK:n suhdannebarometrissäpuutuoteteollisuus arvioi seuraavan neljänneksen markkinanäkymän kohtuulliseksi.
Tuonnin kasvu heiken-tää kotimaisen kuitu-puun kysyntää
Yksityismetsien puukauppa onkokonaisuutena edelleen käynytselvästi viime vuotta vilkkaammin. Toukokuun puoliväliinmennessä puuta oli myyty lähesviidennes viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Tosinvuoden 2015 alussa puun ostotkävivät poikkeuksellisen hitaasti.
Markkinahakkuita tehtiin tammimaaliskuussa hieman viimevuotta enemmän. Maaliskuunhakkuukuukausi oli kolmanneksivilkkain markkinahakkutilaston35vuotisessa historiassa. Ostojen ja hakkuiden erotuksena yk
sityismetsien pystypuuvarastotovat alkuvuonna kasvaneet.
Tuontipuulla halutaan taas hämmentää kotimaan puumarkkinoita, tammihelmikuuntuontimäärä oli vajaan kymmenyksen viime vuotta suurempi.Tuonnin kasvu on ollut ennenkaikkea kuitupuuta, jota on kotimaassakin ollut tarjolla selvästikysyntää enemmän. Ruplanpoikkeuksellinen heikkous tekeevenäläisestä puusta valitettavanhintakilpailukykyistä.
Kuusitukilla on parasmenekki
Puumarkkinoilla vallinnut ylitarjontatilanne on metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan hiemanhelpottanut. Kesäkorjuuseen soveltuvien kuusitukkileimikoidenkysyntä näyttää ylivoimaisestisuotuisimmalta. Tämä on sahatavaramarkkinoiden osalta odotet
tua. Kuitupuun käyttöä lisäävätinvestoinnit eivät toistaiseksi olenäkyneet millään tavoin kuitupuun kysynnässä, ylitarjonta eimuutamaa poikkeusta lukuunottamatta ole poistunut mihinkään. Puun ostajien tarjouksissaon tällä hetkellä poikkeuksellisen isoja eroja. Minimilatvaläpimittojen sekä tukkipituuksienlisäksi ostajakohtaiset erot kantokäsittelykustannuksissa tuleehuomioida jokaisen puukaupanvertailussa.
Moton tarkistusmittausta Juhani Yli-Pykyn metsässä
Erno JärvinentutkimuspäällikköMaa-jametsätaloustuottajainKeskusliitto MTK ry
Ostajien tarjouksissa onpoikkeuksellisen isojaeroja
„
Varttunut kasvatusmetsä Nuori kasvatusmetsä
MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 66 5
Metsänhoito
Tämäkään kevät ja alkukesä eivät ole tehneet poikkeusta, hoitotyöt ovat olleet parhaassavauhdissaan. Lumien sulettua alkoivat metsurit tehdä nuorenmetsän kunnostustöitä ja taimikon varhaishoitoa. Toukokuunpuolenvälin jälkeen alkoivatmuokkauskoneet ja viljelytyötkäynnistyä.
Kaikista nuoren metsän kunnostuksen myöntövaltuutussotkuistahuolimatta metsurit alkoivattyönsä vapusta alkaen. Yhdis
tyksen palkkalistoilla on 3 tekijää ja lisäksi tarvittaessa on vieläyrittäjämetsureita. Kolmekinmetsuria hoitaa kuntoon kuukausitasolla noin 35 hehtaariataimikoita. Tänä keväänä säätovat töitä suosineet, joten metsurit ovat saaneet tehdä töitäkeskeytyksettä. Uusien Kemerahankkeiden tekeminen on tällähetkellä pannassa, jos valtuutuksia annetaan lisää, tarve uusillekohteille on loppusyksyksi, näinsaataisiin miehet työllistettyäkoko sulan maan ajaksi.
Viime vuonna muokkauksettuplaantuivat muutamaan edellisvuoteen nähden, työmäärätolivat aivan vuosituhannen vaihteen huippuvuosien tasolla. Tänäkin vuonna muokkausmäärätovat korkealla tasolla. Tätä kirjoittaessa koneet tekevät niinäestystä kuin mätästystäkin.Muokkausjälkiä tarkistaessa onhymy meillä noussut huulille,nuoret miehet ovat sisäistäneetohjeet ja sitä myötä tehneet töitäkiitettävällä ammattitaidolla.Riittävän muokkausjäljen aikaansaamisen lisäksi tärkeää on, että
muokkausjälki täyttää ympäristö– ja suojelukriteerit. Muokkaustöitä tehdään aina juhannusviikolle asti. Tietenkin syksylläennen lumia tehdään vielä syysmuokkaukset.
Pääosa metsäkylvöistä tehdäänkonetyönä, sillä äestyskoneessaon kylvölaite, jolla kylvö tapahtuu vaivattomasti ja tosi edullisesti. Muutamiamätästyskohteita kylvetään ja netapahtuvat miestyönä. Pääsääntöisesti mätästyskohteet istutetaan. Suurimman osan tämänvuoden istutuksista metsänomis
tajat tekevät itse. Useat metsänomistajat ovat tehneet vuosienjopa vuosikymmenten aikanaviljelytöitä, osalle töiden tekeminen itse on kunnia asia. Kemera rahat eivät vaikutaviljelytöihin, sillä tänäkin vuonna yhdistyksen alueella ei olekuin pari kohdetta, joihin saadaan valtion tukea. Tukeahansaadaan viljelyyn, jos puustoennen hakkuuta on todella huonoa ja täten kantorahatulot ovatpienet. Vanhan kansan ohjeidenmukaisesti viljelytyöt saatetaanpäätökseen juhannukseen mennessä.
Kevät hoitotöiden kulta-aikaa
Kevään 201 6 äestysjälkeä
Kari Korhonen taimikonhoitopalstalla Juhani Heikkinen
Vaalivuosi, muistilistaTarkista äänioikeutesi 2.9.201 6 mennessäÄänioikeusrekisteri asetetaan nähtävil le 1 2.8.201 6 ja on nähtävil lä mhy:n toimistol la. Voit tarkistaa asian myös soittamalla.
Asetu ehdokkaaksi viimeistään 7.1 0.201 6Täytä ehdokashakemus, jossa sinua ehdotetaan ehdokkaaksi. Toimita hekemus ja kuvasi toimistolle, laitamme tiedot vaalimateriaalin mukaan.
Äänestä 25.1 1 .201 6 mennessäVaalimateriaali toimitetaan viikoilla 42 43. Käytä oikeuttasi ja äänestä mielestäsi parasta ehdokasta ajamaan etujasi metsänhoitoyhdistyksessä.
MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 666
Metsänhoito
Talvi on takana ja katseet onkäännetty jo kohti seuraavaakautta. Toukokuun alussa vietänviimeisiä lomapäiviä ennen uuden harjoituskauden alkua. Talvella reissuvuorokausia kertyypaljon ja kotona oleminen menee pyykkiä pestessä ja kassiauudelleen pakatessa. Nyt keväällä olen nauttinut eniten siitä,että olen saanut olla kotona ja ilman minkäänlaista aikataulua.
Viime talvi ei mennyt ihan niinhyvin kuin olisin toivonut, silläsairastelut sotkivat suunnitelmia.Kauden aloitus oli hyvä. Maailmancupin avausviikonlopussaRukalla hiihdin takaaajossakolmanneksi. Kisat sujuivat mukavasti vielä vuodenvaihteenjälkeen Tour de Skillä, jossa olinkokonaiskisan viides. Tourin jälkeen jouduin sitten sairastamaanflunssaa pariinkin otteeseen japitkä sairastelujakso kadotti ki
savireen joksikin aikaa. Lopputalvesta tuli vielä kohtalaisiaonnistumisia ja omalta osaltanikausi olisi saanut vielä jatkua.
Ensi talveen jäi nälkää ja hyväniin, sillä tulevana talvena taistellaan MMmitaleista kotikisoissa Lahdessa! Valmentajankanssa on pidetty palaveria jaleirisuunnitelmat on tehty tulevalle harjoituskaudelle. Tavoitteena on harjoitella laadukkaastihyvissä olosuhteissa. Leirivuorokausia kertyy tulevallekin harjoituskaudelle vähintään yhtäpaljon kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin leireilen 23 viikkoa kuukaudessa.Motivaatio on kova ja tiedän, että jaksan harjoitella. Ainut toiveon se, että saan harjoitella terveenä.
Aurinkoista ja mukavaa kevättä!Kerttu
Kerttu Niskanen: Kohti kotikisoja
Kuva Aapo Laiho
Kun metsänhoitotöitä tehdäänlähellä vesistöjä, ollaan erityisentarkkana. Rikkoutuneesta maanpinnasta voi valua maaaineksiavesistöön, jolloin vesi voi samentua tai rehevöityä. Siksimetsätöiden tekijät ovatkin ottaneet käyttöön erilaisia vesiensuojelumenetelmiä. Metsänhoitotöistä kunnostusojitus ja maanmuokkaus ovat menetelmiä, joissa rikotaan maanpintaa. Silloin on riski, että maaaineksia lähtee veden mukanaliikkeelle. Hyvän suunnittelunpohjalta oikein kohdentamalla jamitoittamalla kohteelle sopiviarakenteita, kuivatusvesiä voidaan hallita ja ohjata, kertooRaimo Jokikokko metsänhoito
yhdistys Ylikiimingistä.
Metsänhoitoyhdistyshuolehtii vesiensuoje-lusta
Metsäalan toimijat ja metsänomistajat ovat sitoutuneet noudattamaanPEFCmetsäsertifioinnin kriteereitä kestävästä metsätaloudesta.Metsänhoidossa sitoudutaanhuolehtimaan vesiensuojelusta,luonnontilaisia soita ei ojiteta javanhojenkin ojien kunnostustenyhteydessä tehdään vesiensuojelusuunnitelma. Metsänhoidossa tehdään jatkuvaa työtä vesiensuojelun hyväksi. Myös alueellisissa
metsäohjelmissa on vesiensuojeluun kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi vesiensuojelua vaativiatoimenpiteitä suunnitteleville jatyön tekijöille järjestetään koulutusta uusista ohjeista ja menetelmistä, Jokikokko kertoo.
Hakkuun yhteydessähuomioidaan vesistöt
Hakkuiden yhteydessä vesistöjen ja pienvesien varteen jätetään suojakaista, jonkamaanpintaa ei rikota. Rikkomaton maanpinta sitoo maalta tulevan aineksen ja siten pidättäämyös ravinteita. Vesien vaivaamilla kivennäismailla voi olla uudistamisen yh
teydessä tarpeen tehdävesitalouden järjestelyjä. Silloinuudistusaloilta, joilta johdetaanvesiä, esim. laskuojaan, tehdäänmaanmuokkauksen yhteydessätarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet, Jokikokkomuistuttaa.
Kunnostusojituksessasuunnitellaan vesitalou-den järjestelyt
Kun ojia kunnostetaan, niihinvoidaan kaivamalla tehdä erilaisia rakenteita veden juoksua hidastamaan ja maaaineksiasitomaan. Vesiä ei johdeta suoraan vesistöön vaan ojien ja vesistön väliin jätetäänmahdollisuuksien mukaan käsittelemätöntä maata, johon vesi javeteen irronnut maaaines pysähtyvät. Yleisimmin käytetään kaivukatkoja, laskeutusaltaita ja suojakaistoja. Haasteellisempiinpaikkoihin on tehty rakenteellisesti vaativampia putkipatoja japintavalutuskenttiä. Yhdistelemällä sopivasti eri menetelmiäsaadaan hallintaan ja pidätykseen lisää tehoa. Metsänhoitoyhdistys tekee ja toteuttaakunnostusojitus ja vesiensuojelusuunnitelmat, hoitaa tarvittavat ilmoitukset sekä hakeerahoituksen metsänomistajan
puolesta, kertoo Jokikokko.Jos metsä voi hyvin, kunnostusojitusta ei välttämättä tarvita.Hyvin kasvava ja riittävän runsas puusto haihduttavat vettä senverran, että vesitalous pysyykunnossa. Toisaalta myöskäänliian märillä ja huonokasvuisillaalueilla ei kannata ojittaa. Kunnostusojituksia ei tehdäkitukasvuisilla suoalueilla, joillaaiempi kuivatuskaan ei ole luonut riittäviä edellytyksiä puustonkasvulle, toteaa Jokikokko.
Metsänhoitoyhdistysosallistuu vesitalous-hankkeisiin
Ylikiimingin metsänhoitoyhdistys on ollut mukana monissavesienhoitoon liittyvissä hankkeissa sekä sidosryhmä ja ohjaustoiminnan kautta monillamuilla vesistöalueilla. Vesiensuojelutoiminta on aina valumaaluetasoisten kokonaisuuksienhallintaa, jossa yhteistoimintakaikkien maankäyttömuotojenedustajien välillä on tärkeää.
Markku EkdahlKenttäpäällikkö, MTK
Metsänhoito on myös vesistönhoitoa
Ojitusmätästystä Jokikokossa 201 6 Äestys keväällä 201 6
MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 66 7
Mhy:n palveluita
Myytävät kohteet Oulun seudullaOulu, Somerovaara, määräala n. 1 56,5 ha. Puuta kaikkiaan51 90 m3, josta tukkia n. 663 m3 ja loput kuitupuuta. Hp.1 30.000 euroa.
Oulu, Nuoritta, määräala n. 78,4 ha, puustoa kaikkiaan5865 m3, josta tukkia 837 m3 ja kuitua loput. Hp. 98.000euroa.
Oulu, Alavuotto, ti la 0,205 ha, ti lal la uusi ja vanha vapaa-ajan asunto. Hp. 46.000 euroa.
Oulu, Haukipudas Taipaleenkylä, määräala n. 1 ,4 ha. Puutan. 50 m3. Hp. 37.500 euroa.
Oulu, Haukipudas Taipaleenkyä, määräala n. 0,9 ha. puutakaikkiaan 1 60 m3. Hp. 35.500 euroa.
Oulu, Yl ivuotto. Ti la n. 51 ,6 ha. Puustoa 2547 m3, jostatukkia 822 m3 ja loput kuitupuuta. Hp. 68.000 euroa.
Oulu, Joloskylä, ti la 30,69 ha. Tilal la vanha maatalomil jöö.Puuta kaikkiaan 1 590 m3, josta tukkia 333 m3 ja loputkuitua. Hp. 56.000 euroa.
Oulu, Haukipudas Taatanperä, ti la 2,665 ha. Tilal la puutakaikkiaan 1 87 m3.Yleikaava-alue, Ap-3 aluetta, voidaanrakentaa asuinrakennus. Hp. 45.000 euroa.
Oulu, Laajinperä. Tila 1 ,01 ha. Tilal le tehty lampi, soveltuuerämökin paikaksi. Hp. 1 4.800 euroa.
Oulu, Yl i-I i . Ti la 11 ,444 ha. Kahdessa palstassa,kotipalstal la suojeltuja rakennuksia, jokirantaa. Puutakaikkiaan 702 m3, josta tukkia 21 4 m3. Hp. 50.000 euroa.
Oulu, Yl iki iminki Soroperä n. 2,6 ha määräala. Peltoa n. 1 ,6ha ja vanhoja rakennuksia, jotka purkukuntoisia, määräalarajoittuu Sorojärveen. Hp. 30.000 euroa.
Muhos, Kanasuo, kolmesta palstasta koostuva 1 58,975 hati la. Puuta kaikkiaan n. 5200 m3, josta tukkia noin 1 250 m3.Hp. 1 25.000 euroa.
Muhos, Laaji . ti la 0,2 ha. Puustoinen ti la, kulkuoikeusSanginjoel le. Hp. 8.000 euroa.
Aina 1990 luvan alun jälkeen yhdistyksemme palveluvalikoimissa on ollut omaisuudenhallintapalveluita. Alkuaikoina tärkeimpiä palveluita olivat kauppa ja lahjakirjat sekä perunkirjoitukset. Myöhemmin tehtäväkirjo on laajentunut ja kattaa nykyisin kaikki eri tehtävät eli asiat voidaan hoitaa alusta loppuun saman tutun neuvojan kanssa. Niinpäomaisuuden hallintapalvelut ja kiinteistövälitystehtävät ovat yhdistyksellämme merkittävästi lisääntyneet viime vuosien aikana.
Yhteistyö kiiminkiläisen Martti Kokko kanssa alkoi, kun hän osti vaimonsa Eijan kanssakiinteistön yhdistyksen välityksellä. Myöhemmin Kokon vanhempien kuollessa laadittiinperukirjat, arvioitiin metsän ja tehtiin sisaruksien kesken perinnönjako. Metsien arviointien yhteydessä metsät katseltiin sillä silmällä, että voidaan laatia tulevaisuudessa hakkuuja hoitosuunnitelmat. Kaikki nämä palvelut on hoitanut sama tuttu toimihenkilö.
Myös Ylikiimingin Heikkilän tila jaettiin. Ylikiimingin suurin yksityistila jaettiin kolmenveljeksen kesken. Tila arvoitiin käyttäen hyväksi metsätaloussuunnitelmaa, maastossa tehtiin pieniä tarkistuksia. Kiinteistön jakokirja laadittiin talven aikana ja niin kukin veljes saioman metsätilansa. Lohkomisen maastotyöt tehdään tänä kesänä ja sen jälkeen jako saapäätöksensä.
Metsänhoitoyhdistys kouluttaaYlikiimingin metsänhoitoyhdistys järjestää yhdessä Oulun seudun yhdistyksienkanssa moottorisaha/raivaussaha kurssin syyskuussa. Päivä tarkentuu lomien jälkeen elokuussa. Kurssin tarkemmat tiedot tulevat yhdistysken nettisivuille ja fecebookiin. Kurssilla käydään läpi sahan peruhuoltoa ja sahaustekniikkaa.
Tervetuloa
Hallintapalvelut
Martti Kokko allekirjoittamassa toimeksiantosopimusta
Heikkilän tilan jakosopimusta allekirjoittamassa Erkki Mäkelä, RitvaUkonmaanaho, Osmo Marttila ja Tauno Marttila
Juhani Heikkinen LKVKiinteistönvälittäjäJulkinen kaupanvahvistaja0400 [email protected]
MMeettssäännoommiissttaajjaatt 2211 .. 66 .. 220011 668
Lomatietoa
Hiltu-Ville ja Mietaa halonhakkuussaKuule Heikkinen. Pystytkölaittamaan Mietaal lemutkaisemmat ja kieroimmatkoivut.
Totta kai. Palveluhan kuuluuyhdistyksen jäsenetuihin.
Eiköhän halonhakkuussatule sitten voitto,maksetaan niitähi ihtovelkoja.
Kuulehan Vil le, Viskarssia kylykheenja heti halako levahtaa auki. Taitaatul la kuten Holomenkollenin 50: l lä,voitto.
Pe****e, eihän Jussil le pärjää vaikkakuinka takoo suoria puita.
Vil le, meil lä on väärä laj i ,oisko tupen peluu parempi.
Vil le, hoppee ei oo häppee. Meiränyhdistyksessä on jäsenetuna pitemmätkirveen varret, teirän yhdistys ei ossaa eestoimittaa huonoja puita.
Jussi näkyy Eepukalle läkrittävän.
Kuulkaa pojat, pelataan ens kerral la tuppia,merkkaamattomil la kortei l la.
Kirjootampa muisti in, tuppia pelatahan,meirän yhdistykseen jäsenetuihin merkatutkortit.
Ossaakohan Heikkinen ne meiränyhdistyksessä neuvoa miten tuppiapelatahan?
Yhdistykset ovat täyden palvelun taloja.Tupen peluu kuuluu neuvontaan ja palveluon ilmaista.
Mietaa ihan pihal la tupen peluusta. Mitä pe****ettäHeikkinen neuvoo toisen yhdistyksen miestä?
Metsänhoitoyhdistys Ylikiimini ry, www.mhy.fi/ylikiiminkiMetsätalontie 1 6 91 300 YLIKIIMINKIJuhani Heikkinen 0400-287288, [email protected] Jokikokko 0400-5801 52, [email protected]
Aurinkoa, löhäilyä, jäätelöä, uintia,
Nurmikon leikkuuta, remontointiakalastusta, golfia, suunnistusta
kyläilyä, matkailua
Kesäloma metsätalolla heinäkuussaJuhani ja Raimo pitävät kesäloman pääasiassa heinkuun aikana. Olemme välillä muuta-mana päivänä töissä mutta meidät parhaiten tavoittaa tekstiviestin ja sähköpostin avul-la. Pyrimme vastaamaan viesteihin parin päivän sisällä. Kiireellisissä tapauksissavoidaaan sopia tapaaminen. Pääasiassa lomailemme ja lataamme akkuja syksyä ja talveavarten. Toivotamme kaikille jäsenillemme hyvää ja rentouttavaa kesää.