Alueellinen
verkkosuunnittelu ja
Lapin, Meri-Lapin sekä
Oulun seudun
aluesuunnitelmat
Fingridin Verkkotoimikunta, Rovaniemi 12.9.2017
Petri Parviainen
Sisällys
• Verkkosuunnittelun periaatteet
• Alueellinen verkkosuunnittelu
Lappi
Merri-Lappi
Oulun seutu
• Jatkotyö
Verkkosuunnittelun
periaatteet
Työnjohtaja Laakson nostoryhmä Haapajärven risteilypylvään juurella kesällä 1948.Pirttikosken uuden 400/220 kV muuntajan asennustyöt vuonna 2015
Turvallisuus Käyttövarmuus
Ympäristö ja
maankäyttö
Kustannustehokkuus Vuorovaikutus
Kantaverkon kehittämisen
ja kunnonhallinnan keskeiset tavoitteet
Riittävä
siirtokapasiteetti
Osaaminen
SE1
SE2
SE3
SE4
700
950
1 500
500
1 000700
680
600
740
550
600
1 300
5 300
2 000
1 7001 200
700
680
600
500
2 145
2 095
7 300
7 300
6001 000
3 300
3 300
250
300
600
700
1 100
1 500
60
100
320
1 300
650
350
800
400 (550) 350
750
900
1 400
1 350
1 100–1 300
600
SE1
SE2
SE3
SE41 600
1 400
1400
Rajasiirtoyhteyksien
siirtokapasiteetit (MW)
Käytössä
Rakenteilla
Verkkosuunnittelu on kansainvälistä yhteistyötä,
mikä pohjautuu kansallisiin suunnitelmiin• TYNDP/Baltic Sea area
• Kansalliset 10-v. kehityssuunnitelmat
• Alueelliset verkkosuunnitelmat Suomessa 3-5 v. välein
Suomi on jaettu 12 suunnittelualueeseen, jotka on
muodostettu maantieteellisin ja sähköteknisin
perustein
Jokaisen alueen siirtokyvyn riittävyys varmistetaan
aluesuunnitelmalla 3 – 5 vuoden välein
Suunnittelussa huomioidaan kantaverkon
lisäksi Fingridin ja muiden yhtiöiden omistamat
suurjännitteiset jakeluverkot sekä niiden
kehityssuunnitelmat ja -tarpeet.
Alueellisen voimansiirtoverkon suunnittelu
6
1. Lappi
2. Meri-Lappi
3. Oulu
4. Kainuu
5. Pohjanmaa
6. Keski-Suomi
7. Savo-Karjala
8. Porin ja Rauman seutu
9. Häme
10. Kaakkois-Suomi
11. Varsinais-Suomi
12. Uusimaa
Alueellisen verkkosuunnittelun eteneminen
Ennusteiden kerääminen
Verkkomallin rakentaminen
Vikatilanteiden simulointi
Kehittämis-tarpeiden
tunnistaminen
Verkko-ratkaisujen IDEOINTI
Ratkaisujen tarkistaminen
laskelmin
Ratkaisujen toteutettavuuden
tarkistaminen
Johtojen ja asemien
esisuunnittelu
Käytön kipukohtien kartoittaminen
Verkon kuntotietojen kerääminen
LAPPI
Toimintaympäristön muutokset• Sähkön kulutuksen ja tuotannon muutokset:
• Tuotantorakenteen muutosta vaikea ennustaa. Sähkön hintakehitys
heikentänyt perinteisen tuotannon kannattavuutta. Tuulivoimaa
rakennettaneen tulevaisuudessa ilman tukia.
• Tuulivoimasuunnitelmien toteutumista seurataan.
• Boreal Bioref – Biojalostamo Kemijärvelle?
• Kaivokset?
9
0
10
20
30
40
50
60
70
02
- 13
08
- 13
14
- 13
20
- 13
26
- 13
32
- 13
38
- 13
44
- 13
50
- 13
04
- 14
10
- 14
16
- 14
22
- 14
28
- 14
34
- 14
40
- 14
46
- 14
52
- 14
06
- 15
12
- 15
18
- 15
24
- 15
30
- 15
36
- 15
42
- 15
48
- 15
01
- 16
07
- 16
13
- 16
19
- 16
25
- 16
31
- 16
37
- 16
43
- 16
49
- 16
03
- 17
09
- 17
Elspot viikottaiset keskihinnat (EUR/MWh)
Suomen aluehinta Systeemihinta
?
Siirtojen kehittyminen
• Tuotannon ylijäämä on
kasvanut tuulivoiman
myötä
• Kulutus on kasvanut
lähinnä kaivoksilla
Lapin sähköntuotanto
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
""
"
"
"
"
"
"
"
"
YLLÄSJÄRVI
"
"
"
Isoniemen 220 kV
kytkinlaitos ja toinen
220/110 kV
muuntaja (2020)Vajukosken toinen
220/110 kV muuntaja
(2016)
Kolmas vaihtosähköyhteys
Ruotsiin (2025)
Keminmaan 400 kV
(2018) ja 110 kV (2024)
perusparannus
*Uusi Keminmaa –
Taivalkoski 110 kV
voimajohto (2019)
Meltauksen 110 kV
kytkinlaitoksen
perusparannus
(2024)
Ivalon 220 kV
kytkinlaitoksen
perusparannus (2023)
KEMINMAA
KUOLAJÄRVI
PIRTTIKOSKI
KITTILÄNJÄRVI
PETÄJÄSKOSKI
ISONIEMI
TAIVALKOSKI
ASMUNTI
VALAJASKOSKI
VAJUKOSKI
SELLEE
KOKKOSNIVA
OSSAUSKOSKI
PORTTIPAHTA
KELUKOSKI
VANTTAUSKOSKI
VEITSILUOTO
KURITTUKOSKI
MELTAUS
POSIO
TORNIO
JOUKHAISSELKÄ
SEITAKORVA
RANUA
KEMIJÄRVI
KOLARI VANHA
SODANKYLÄ
PELLO
NIVAVAARA
AJOS
RUKA
MUONIO
PYHÄTUNTURI
SIRKKA
PERMANTOKOSKI
KURKIASKA
PALKISENTIE
YLITORNIO
AHOLAKITKIÄISVAARA
KURSU
LEVI
KOLARI
PELKOSENNIEMI
JUMISKO
SALLA
SATTANEN
HANHIKOSKI
PORTIMOKOSKI
KUUSAMO
VIIPUSJÄRVI
LUOSTO
RAUTUVAARA
AIHKIPALO
KAUKONEN
TURTOLA
KURTAKKO
OINAANVAARA
SUURIKUUSIKKO
ÄKÄSLOMPOLO
VUOSTIMO
HONKAKERO
MATARAKOSKI
KEVITSA
TERVOLA
ISOHAARA
VAJUKOSKI
IVALO
PORTTIPAHTA
KURITTUKOSKI
UTSJOKI
KAITAKOSKI
NELLIMÖ
VIRTANIEMI
KEVITSA
KITTILÄ
Ossauskoski - Kalix 220
kV poistetaan käytöstä
(2016)
Taivalkosken 110 kV ja
220 kV kytkinlaitosten
perusparannus (2016)
Ossauskosken 220
kV kytkinlaitoksen
perusparannus (2016)
Petäjäskosken 220 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen ja toinen
400/220 kV muuntaja
(2016)
Isohaaran 110 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2021)
Vajukosken
sähköaseman 110 kV
kytkinlaitoksen
perusparannus (2023)
Pirttikosken 220 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2025)
*Kittilänjärven 110 kV
kytkinlaitos ja Taivalkoski-
Kittilänjärvi 110 kV johto
Kemijärven 220/110 kV
muuntoasema
(toteutus riippuu
biojalostamohankkeesta)
LAPPI
Fingridin 400 kV verkko
Fingridin 220 kV verkko
Fingridin 110 kV verkko
Muiden omistama verkko
Kaivoshankkeita Suomessa
Pyhäsalmi kupari- ja
sinkkikaivos (suljetaan 2019)
Mustavaara
vanadiinikaivos
(suunnitteilla)Elijärvi
kromikaivos
Talvivaara
nikkeli- ja
sinkkikaivos
Kittilän
kultakaivos
Laivakangas
kultakaivos
(keskeytetty)Hitura
nikkeli- ja kuparikaivos
Sakatti kupari- ja
nikkelikaivos (suunnitteilla)
Rompas Kulta- ja
uraaniesiintymä
(suunnitteilla)
Sotkamo
hopeakaivos
(rakenteilla)
Kevitsa kupari- ja nikkelikaivos
Suhanko
palladiumesiintymä
(suunnitteilla)
Punasuo
talkkikaivos
(Lahnaslampi suljettu)
Sokli fosfaattiesiintymä
(keskeytetty)
Pahtavaara
kultakaivos (toiminta keskeytetty)
Hannukainen
rautakaivos
Caruna
20091970
1959
1971
1992
1974
1959
19602009
1987
20102010
2010
19931979-1981
1988
1987
PIRTTIKOSKI
?
Ikääntynyt johto
Käyttötapaa tarkasteltava
SÄHKÖASEMASähköasema, jonka
tulevaisuutta mietittävä
MELTAUS
VALAJASKOSKI
KOKKOSNIVA
ISONIEMI
OSSAUSKOSKI
VAJUKOSKI
PETÄJÄSKOSKI
Pirttikosken 220 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen
Isoniemen toinen
220/110 kV muunto
Valajaskosken
kiskojärjestelmä
Lapin 220/110 kV
muuntojen
omistusrajojen
yhtenäistäminen?
Meltauksen
laitevaihdot
Aluesuunnitelman 2017 aiheita
Pohjois-Lapin
tuulivoima!
Kemijärven uusi
220/110 kV
muuntoasemaFingridin 400 kV verkko
Fingridin 220 kV verkko
Fingridin 110 kV verkko
Muiden omistama verkko
Valajaskoski
• Valajaskosken 110 kV kytkinlaitos on hyväkuntoinen,
mutta tietyt huoltokeskeytykset ovat erittäin vaikeita.
• Ratkaisuna voisi olla toisen pääkiskon lisääminen
• Toisen pääkiskon lisääminen edellyttää lisäksi
• köysikiskojen vaihtaminen putkikiskoiksi.
• pääkiskon kiertoerottimien vaihto tartuntaerottimiksi
• Toisen pääkiskon lisääminen alentaisi rakentamisen
aikana olennaisesti käyttövarmuutta.
• Vesivoimalaitos liittyy poikkeuksellisesti 220/110/10,5 kV
muuntajien tertiääreihin. Pitkällä aikavälillä
vesivoimalaitoksille on tehtävä omat blokkimuuntajat.
Tehdas
Kemijärven Biojalostamon ja Koillis-Lapin
Sähkön kantaverkkoliityntäsuunnitelma
Uusi 220/110 kV
muuntoasema
(Fingrid)
uusi
asemaTehdas
Kokkosniva
Pirttikoski Valajaskoski
Honkakero
IsokeroKemijärvi Salla
18 km
13 km
5 km
13 km
Meri-Lappi
"
"
"
"
"
"
"
"
"
""
"
" "
"
"
"
"
"
"
"
"
PIKKARALA
KEMINMAA
II
PIRTTIKOSKI
KITTILÄNJÄRVI
PYHÄNSELKÄ
PETÄJÄSKOSKI
HIRVIMAA
TAIVALKOSKI
ASMUNTI
VALAJASKOSKI
SIMO
SELLEE
LEVÄSUO
OSSAUSKOSKI
ISOKANGAS
TUOMELAKUIVANIEMI
KIERIKKI
KEMPELE
TERVOLA
MAALISMAA
ÄMMÄ
KELLO
VANTTAUSKOSKI
VEITSILUOTO
HAUKIPUDAS
NUOTTASAARI
POSIO
TORNIO
HAAPAKOSKI
LEIPIÖ
RAASAKKA
SEITAKORVA
RANUA
PUDASJÄRVI
NYBY
PAHKAKOSKI
KUIVALA
AJOS
RUKA
PUOLANKA
YLIKURKI
AITTOKOSKI
KURIMO
MYLLYKANGAS
HALMEKANGAS
AHOLA
PINTAMOJÄRVI
TAIVALVAARA
TOPPILA
ISOSYÖTE
SOROSENPERÄ
HÄYRYSENNIEMI
RÖYTTÄÄ
KUUSAMO
VIIPUSJÄRVI
YLIKIIMINKI
VEPSÄ
ISOHAARA
Kolmas
vaihtosähköyhteys
Ruotsiin (2025)
Keminmaan 400 kV
(2018) ja 110 kV (2024)
perusparannus
*Uusi Keminmaa –
Taivalkoski 110 kV
voimajohto (2019)
Ossauskoski - Kalix
220 kV poistetaan
käytöstä (2016)
Taivalkosken 110 kV ja
220 kV kytkinlaitosten
perusparannus (2016)
Ossauskosken 220 kV
kytkinlaitoksen
perusparannus (2016)
Petäjäskosken 220 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen ja toinen
400/220 kV muuntaja
(2016)
Isohaaran 110 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2021)
Pirttikosken 220 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2025)
*Kittilänjärven 110 kV
kytkinlaitos ja Taivalkoski-
Kittilänjärvi 110 kV johto
Pyhänselkä -
Keminmaa
uusi 400 kV
johto (2024)Kittilänjärvi –
Simo ja Simo
– Raasakka
johdinvaihto
(2016)
* Isokankaan
400/110 kV
muuntoasema
(2016)Leväsuon 110 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2021)
Pikkaralan 110 kV kytkinlaitoksen
perusparannus (2020) Pyhänselän 400 kV
kytkinlaitoksen laajennus (2016)
Pyhänselän
sähköaseman laajennus
ja uusi 400/110 kV
muuntaja (2021)
Raasakan 110 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2019)
MERI-LAPPI
20091970
1959
1971
1992
1974
1959
19602009
1978
1978
1978
19741974
1977
1986
1988
2002
1990
1960
2015
1963
1985
1967
1950
ISOHAARA
PETÄJÄSKOSKI
PIRTTIKOSKI
TAIVALKOSKI
OSSAUSKOSKI
KEMINMAA
RAASAKKA
Raasakka –
Isohaara rajaus?
Käyttövarmuuden
parantaminen
Taivalkoski –
Ossauskoski 220 kV
johdon tarve?
alue
Kaidi?
Tuulivoima (>500 MW suunnitelmia)?
Kittilänjärven aseman ja Kittilänjärvi –
Taivalkoski johdon tarve?
Keminmaa – Taivalkoski johdon tarve?
Ikääntynyt johto
Käyttötapaa tarkasteltava
SÄHKÖASEMASähköasema, jonka
tulevaisuutta mietittävä
Taivalkosken muunnot
poistuvat käytöstä.
Raasakan
uusiminen
Isohaaran
uusiminen
Aluesuunnitelman 2017 aiheita
Isoniemen toinen muunto ja 220 kV
kytkinlaitoksen laajennus
11.9.2017Etunimi Sukunimi20
• Isoniemen 220/110 kV muuntoasema
rakennettiin vuonna 2011.
• Asemalla on yksi muuntaja ja asiakkaat
hoitavat varasyötöt oman verkkonsa
kautta Meltauksen, Vajukosken ja
Keminmaan asemilta.
• Suunnitelman mukaan asemalle lisätään
toinen muuntaja kun alueen 110 kV
voimajohtoyhteydet eivät riitä
keskeytystilanteissa.
Ossauskoski – Taivalkoski
poistuu käytöstä?
Taivalkoski
Isohaara
Ossauskoski
Petäjäskoski
KeminmaaKI
ISH
TA
G
G
G
G
G
Aikaisemmissa suunnitelmissa on päädytty poistamaan Ossauskoski –
Taivalkoski voimajohto käytöstä kun Taivalkosken muuntajat tulevat
käyttöikänsä päähän.
Taivalkosken vesivoimalaitoksen koneet liittyvät 220/110 kV muuntajien
tertiääriin. Liityntäratkaisusta pyritään eroon kaikilla asemilla.
Vesivoimakoneet liittyvät jatkossa omilla blokkimuuntajillaan 110 kV
jännitetasoon.
Säteittäiskäyttöön jäävä
Petäjäskoski – Ossauskoski
220 kV voimajohto ja asema
eivät enää ole kantaverkkoa
Köysikiskoilla rakennettu ikääntynyt 110 kV
kytkinlaitos korvataan uudella
kaasueristeisellä kytkinlaitoksella.
Suunnittelu on aloitettu.
Rakentaminen edellyttää keskeytyksiä
tärkeille 110 kV voimajohdoille.
Isohaaran uusiminen - Lähtökohtia
nyt
tyhjä
RAS G
ISH
MAL
IK
KK
ISH
RAS G
IK
Ikääntynyt 110 kV kytkinlaitos korvataan
uudella 110 kV avokytkinlaitoksella.
Yhtenä vaihtoehtona 110 kV duplex-
kytkinlaitos.
Maalimaa – Raasakka 110 kV yhteys
puretaan samassa yhteydessä.
NYT Lopullinen
Raasakan uusiminen - Lähtökohtia
Oulun seutu
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
" "
"
"
"
"
"
""
"
"
"
VIHANTI
PIKKARALA
HIRVISUO
VUOLIJOKI
PYHÄNSELKÄ
UUSNIVALA
NUOJUA
UTANEN
ISOKANGAS
SIIKAJOKI
TIHISENNIEMI
LEPPIKOSKI
HAAPAVEDEN VL
RAASAKKA
JYLKKÄ
NIVALA
KIERIKKI
KEMPELE
TYNKÄ
MONTTA
MAALISMAA
KELLO
RAUTARUUKKI
ALPUA
METELI
HAUKIPUDAS
OULAINEN
NUOTTASAARI
HÖYRYSENNIEMI
UVA
RISTIVUORI
RIESKANEVA
OUTOKUMPU ZINC SIEVI
HAAPAKOSKI
PIRTTISELKÄ
PULKKILA
OLMALA
OHENNEVA
NEVASAARI
ALAVIESKA
PUDASJÄRVI
ETELÄNKYLÄ
OULUNSALO
MURTOMÄKI
PAHKAKOSKI
JUNNILANMÄKI
KOKKOLA
PUOLANKA
YLIKURKI
NIKKARINKAARTO
KOPSA
TEIKKOPERÄ
POLVIKOSKI
KANNUS
HAAPAJÄRVI
HIMANKA
TOHKOJA
KESTILÄ
LUMIMETSÄ
HIRVINEVA
TALVIVAARA
TOPPILA
SOROSENPERÄ
PYHÄJOKI
ALAVIIRRE
SILOVUORI
KÄLVIÄ
HONKAMÄKI
VASARATIE
RISTIJÄRVI
PYHÄNTÄ
VARTINOJA LUMIJOENTIE
KETTUKALLIO
HITURA
YLI-LAMPI
HAAPAVESI
TOHOLAMPI
SÄRÄISNIEMIMÄKIKANGAS
VEPSU
KARHUKANGAS
YLIKIIMINKI
LAMPINSAARI
JYLHÄMÄ
KIRKKOAHO
LAHNASLAMPI
VEPSÄ
PALJAKKA
PYHÄKOSKI
VENTUSNEVA
"
KIIMINKI
TYRNÄVÄ
TUOMIOJA
LEVÄSUO
LAIVAKANGAS
WISAFOREST
Pyhänselkä -
Keminmaa
uusi 400 kV
johto (2024)
* Isokankaan
400/110 kV
muuntoasema
(2016)
Leväsuon 110 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2021)
Pikkaralan 110 kV kytkinlaitoksen
perusparannus (2020)
Pyhänselän 400 kV
kytkinlaitoksen laajennus (2016)
Pyhänselän
sähköaseman laajennus
ja uusi 400/110 kV
muuntaja (2021)
Raasakan 110 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2019)
5. etelä-pohjoissuuntainen
400 kV johto Petäjävesi –
Pyhänselkä (2022)
2x400 kV johto
Alajärvi – Pikkarala
johdoille . Uusi 400 kV
sähköasema
Lumijärvi. (Hanhikivi
YVL)
Petäjävesi - Haapaveden VL
Petäjävesi - Nuojua 220 kV
johdot poistetaan osittain
käytöstä (2025?)
Hirvisuo –
Pyhänselkä uusi
400 kV johto (2016)
Uusi voimajohto
yhteys
Pyhänselkä-
Nuojua (2021)
Utasen kytkinlaitoksen
uusiminen 110 kV
kytkinlaitoksella (2021)
Nuojuan 110 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2021)400 ja 110 kV
liityntäasemat
Valkeus ja Hanhela
(Hanhikivi YVL)
OULUN SEUTU
Hirvisuon toinen
400/110 kV muunto
(2018)
Siikajoen 110 kV
sähköasema (2016)
Jylkän 400/110 kV
muuntoasema (2016)
Kalajoen sähköaseman
purku (2016)
*Raahen uusi 110 kV
sähköasema ja uusi
Siikajoki – Raahe 110
kV johto
Tihisenniemen 110 kV
kytkinlaitoksen
uusiminen (2019)
Reaktorin lisääminen
Nuojuan
sähköasemalle (2017)
PYHÄKOSKI
1978
PYHÄNSELKÄ
1997
LEVÄSUO
1975
ISOKANGAS
2016
SIIKAJOKI
2016
NUOTTASAARI
UTANEN
1987
1949
19491978
20162016
1956 1968
1997
1956
1978
1971
1956 19681949
1950
1963
1963
1963
HOPEAKAARTO
RAUTARUUKKI
MAALISMAA
1967
1947
1963
1990
2015
1960
2015
2016
2016
1984
19671981
1981
1947 1984
1984
19741981
1995
19851967
Oulun seudun voimajohdot ja
sähköasemat, joiden tulevaisuutta
on mietittävä
PIKKARALA
1980
1991
2014
Ikääntynyt johto
Käyttötapaa tarkasteltava
SÄHKÖASEMASähköasema, jonka
tulevaisuutta mietittävä
Alku- ja lopputilanteen vertailu
Nykytilanne 2030 jälkeen
HA
Jatkotyö
Aluesuunnitelman aikataulu
Alueellisen verkkosuunnittelun aikataulu 2016 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Ennustekyselyjen lähetys
Ennustekyselyjen palautus
Verkon käytön kipukohtien kartoitus
Perusparannustarpeiden kartoitus
Tulevaisuuden verkon simulointimallin rakentaminen
Verkon kehittämistarpeiden kartoitus
Verkon kehittämisratkaisujen ideointi ja verkkosimuloinnit
Verkon kehittämisratkaisujen kelpoisuuden tarkistaminen
Asiakaskeskustelut
Lopullinen raportointi
palautekysely
• Ennustekyselyt lähetetty asiakkaille (10 asiakasta).
• Kevään asiakastilaisuuksien lisäksi keväällä ja syksyllä pidetään kahdenkeskisiä Skype-
palavereita asiakkaiden kanssa tarpeen mukaan.
• Valmiit suunnitelmat toimitetaan loppuvuodesta ja käydään yhdessä läpi asiakkaiden kanssa
(webinaari).
Ontojoki – Tihisenniemi voimajohtotyömää.110 Kv Vuolijoki – Alapitkä voimajohto talvella 2014.
Suunnittelun eteneminen
• Seuraavaksi jatketaan tehonjakolaskentaa ja kartoitetaan
verkon osia, jotka ylikuormittuvat tulevaisuuden tuotanto- ja
kuormitustiedoilla.
• Suunnitellaan tulevia verkkoratkaisuja.
• Verkon kehittämisestä käydään tarkempia
asiakaskohtaisia keskusteluja esimerkiksi
Skype-palavereiden muodossa.
• Lopullinen suunnitelma valmistuu loppuvuodesta,
joka käydään läpi erillisessä webinaarissa.
Fingrid Oyj
Läkkisepäntie 21
00620 Helsinki
PL 530, 00101 Helsinki
Puh. 030 395 5000
Fax. 030 395 5196
Kiitos
mielenkiinnosta!