Download - A&O-lehti

A&

O

Kari Korhonen

tietää mitä on saada

synnit anteeksi

A&O-lehti 10 vuotta!Seura kuntien

media-yhteistyö

jatkuu.

SIVU 3 SIVU 6

Mika Tenetz odottelee

malttamattomana ajokelejä.

Lehti uskosta ja elÄmÄstÄ • 1 | 2010

SIVU 16

Turku 107,3 MHz

tekopyhyyttä vastaanArmolla

Seurakunnan olisi siedettävä nykyistä enemmän keskeneräisyyttä,

sillä liian kovat odotukset johtavat helposti tekopyhään käyttäytymiseen. s. 8–9

2 A&O d 1|2010

vahdin vaihtoKymmenen vuotta Viestintäyhdistys A&O:n ruorissa toiminnanjohta-jana on takana. On ollut mielenkiintoista tehdä työtä ja nähdä, miten vapaiden suuntien seurakuntien mediayhteistyö on syntynyt ja kehit-tynyt Turun seudulla. Aloitimme pienestä, vain ajatuksesta, ja täysin ilman pääomaa mutta muutaman asialle syttyneen nuoren media-ihmisen kanssa ja seurakuntien siunauksella perustimme kristillisen viestintätoimiston. Samalla syntyi suomalaisessa vapaakristillisyydessä ainutlaatuinen kirkkokuntarajat ylittävä paikallinen mediayhteistyö. Teimme siis historiaa.

tavOitteemme Oli nOstaa alueellisesti herätyskristillisiä teemoja esille, kohottaa ihmisten Jumala-tietoisuutta, julistaa evankeliumia ihmisten tarinoiden kautta ja ymmärrettävällä kielellä. Halusimme muistuttaa ihmisille, että edelleen on paljon niitä, jotka uskovat ja jotka ovat samalla muuten täysijärkisiä. Pyrimme tiedottamaan seurakuntiemme tapahtumista alueen mediaan. Uskoimme, että uskosta on uutiseksi – itse asiassa nykyaikana vielä enemmän, koska uskonnollisuus on nou-sussa. Uskosta voi kirjoittaa muutenkin kuin vain hömppäsivuilla tai Minne mennä -palstoilla – tai silmät kiiluen ja paatoksella.

tänään viestintäyhdistys a&O:sta on moneksi. Olemme kustantaneet ja levittäneet alueellisesti reilut kaksi miljoonaa A&O-lehteä, meillä on säännöllistä radio- ja TV-toimintaa. Tiedotamme lähes viikoittain seura-kuntiemme toiminnasta alueen mediaan. Olemme aktiivisesti mukana kristittyjen yhteisessä Tuli on irti -rukoustoiminnassa. Operaatio Ruoka-kassi hankkii keskitetysti jaettavaa useille avustustyötä harjoittaville seurakunnille ja järjestöille. Seurakuntien järjestämä Työttömien joulu -tapahtuman tiedotus ja taloushallinnointi on vastuullamme. Olemme vuosien aikana olleet mukana myös monissa sosiaalisen työn projek-teissa.

On Ollut mielenkiintOista tehdä työtä erilaisten ihmisten, yhteisöjen ja seurakuntien kanssa. Talouden haasteet ovat olleet myös läsnä joka päivä, koska rahoituksemme perustuu pääosin yksityisiin lahjoituk-siin. Olemme kuitenkin kaikista velvoitteista selvinneet – ja velkaan-tumatta. Mutta monenlaisia henkilökohtaisia uhrauksia on tehty, riskit on kannettu yksilötasolla ja työn rakentaminen ja ylläpito edellyttää edelleen paljon vapaaehtoistyötä. Työ on siis mitä suurimmassa määrin kutsumustyötä.

vaikka luOvutin Viestintäyhdis-tys A&O:n toiminnanjohtajuuden ystävälleni, kimmo jaloselle, jatkan edelleen A&O-lehden pää-toimittajana. Näin elän jatkossa-kin todeksi kahta kutsumustani: pastorin ja toimittajan. Vaikka nyt elämäni kallistuu vahvasti pastorin työn puolelle, en jätä lehtityötä ja kirjoittamista. Eli tapaamme tämän lehden sivuilla.

Ari Vehosmaa

PääkirJoitus PastooriLainattua

päätOimittaja: Ari Vehosmaa tOimitussihteeri: Tommy Rusanen kustantaja: Turun seudun vapaiden seura-kuntien viestintäyhdistys A&O ry. Kalastajankatu 1, 20100 Turku sähkÖpOstit: [email protected] / [email protected] tOiminnanjOhtaja: Kimmo Jalonen, 050 409 2280 kOtisivut: www.ao-media.net painOs: 65 000 kpl ulkOasu: Mikko Siipola ilmOitushinnat: 1,25 euro/pmm ilmOitusmyynti: Kimmo Jalonen, 050 409 2280 lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun summan palauttamiseen tai vastaavaan ilmoitustilaan veloituksetta seuraavassa lehdessä. painOpaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Riihimäki ISSN 1457-375X seuraava a&O-lehti ilmestyy toukokuussa 2010. Tämä lehti on luettavissa internetissä osoitteessa: www.ao-media.net piirrOs: Harri Heikkanen lahjOitukset Viestintäyhdistys A&O:n työhön voi ohjata tilille Nordea 125930-202960. Maksettaessa on hyvä käyttää viitettä 103062.

Rahankeräyslupa ESLH-2009-00158/Tu-52. Myöntäjä Etelä-Suomen lääninhallitus, saaja Turun seudun vapaiden seurakuntien viestin-täyhdistys A&O ry, toimeenpanoaika ja -alue 1.2.2009-31.12.2010, Länsi-Suomen lääni. Varat käytetään saajan varsinaiseen toimintaan keräyksen toimeenpanoaikana. (Rahankeräysasetus 4 §)

Ateismin historiallisesta vaikutuksesta meillä on selvää näyttöä. Ensimmäi-nen yritys oli Ranskan vallankumous, jossa kirkko ja usko syrjäytettiin Järjen palvelemisen tieltä. Tuloksena olivat kaaos ja hirmuvalta, joka sitten aika pian kaatui.

Seikko Eskola, yleisen historian proFessori. Perusta 1/2010

Sen tiedän, että kaikki on Jumalan tahdon kehyksissä. Olen rukoillut sen vaikeimman rukouksen: Herra tapah-tukoon sinun tahtosi. Jos on täysin Jumalalle antautunut, ei pelkää vaikka mitä tulisi.

Jenny BerGGren, ACe oF Base yhtyeen laulaja. Askel 3/2010

Raamattu on arvovaltainen kokoelma pyhiä kristillisiä kirjoituksia, jotka ovat epätäydellisten ihmisten kirjoittamia. Näin ollen ne voivat sisältää ja myös sisältävät ristiriitaisuuksia. Silti Jumala puhuu Raamatun kautta ihmisille tänäkin päivänä.

Johannes Melander, teoloGian ylioppilas. RV-lehti 9/2010

On vaikea armahtaa itseään. Tarvit-semme armahduksen, joka tulee ulko-puolelta. Armoa ovat lämmin katse ja lämpimät sanat. Armoa on, että saa olla epätäydellinen.

Kirkkoherra Olle Carlsson, Tukholman Katarinan srk. Sana 9/2010

tule pyhäksi!Vuosi oli 2003 ja paikka Autuuksien vuori Gennesaretin järven pohjoisran-nalla Israelissa. Sillä paikalla Vapahta-jamme piti aikoinaan maailmankuu-lun vuorisaarnansa. Elokuussa ilma oli tukahduttavan kuuma, jonka vuoksi matkaileva suomalaisperhe oli pukeu-tunut kevyesti. Olkapäät, käsivarret ja sääret olivat paljaina.

ja niinhän siinä kävi, etteivät Autuuk-sien vuoren kappelialuetta vartioivat katoliset nunnat antaneet sisään-pääsylupaa pohjoisen pakanoille. Ei ennen kuin, keräsimme autosta pei-toksemme, mitä nyt mukana sattui olemaan. Minä kätkeydyin vaimoni ylimääräiseen hameeseen, jonka pujotin kaulaani roikkumaan. Uusilla häveliäämmillä vaatteillamme pääsimme ”pyhälle” alueelle. Oma oloni ei kui-tenkaan tuntunut vähimmissäkään määrin pyhältä. Olin haljeta naurusta.

mikä On pyhää ja mikä ei? Kirkot ovat mielestämme pyhiä paikkoja. Siellä pitää sen tähden olla vakavana ja hiljaa. Kirkollisten toimitusten ajatellaan yleisesti olevan pyhiä, esimerkiksi kaste, ehtoollinen tai avioliittoon vihkiminen. Joku urhoollinen koettaa vielä erottaa sunnuntain pyhäksi päiväksi. Nykyisin saa-tetaan lisäksi kutsua pyhäksi paitsi ihmisten, myös eläinten ja kasvien elämää.

pyhyys On jOtakin, jOta ihminen ei vOi aikaansaada. Ei vaikka kuinka yrit-täisimme toimittaa hartaita toimituksia ja rituaaleja. Meidän tuottamamme uskonnollisuus ei ole sitä pyhyyttä, joka Jumalaa kiinnostaa. Pyhyys on siinä, mihin Jumala itse laskeutuu. Se on Jeesuksen ja Pyhän Hengen todellinen ja yleensä kauniin luonnollinen läsnäolo Jumalan eteen nöyrtyneen ihmisen elä-mässä ja Kristuksen seurakunnan keskellä. Haluatko sinä tulla oikeasti pyhäksi? Ei siis tekopyhäksi. Se on mahdollista! Sano Jeesukselle kyllä! Pyhyys on luon-nollista elämää Jeesuksen opetuslapsena.

Petri HuovilaParaisten vapaaseurakunta Kotisatama

JuPina

Suomessa rangaistuksissa on nykyään selvä linja. Valtion rahakirstuihin koh-distuvista rikoksista saa varmemmin linnatuomion kuin esimerkiksi kansa-laiseen kohdistuvasta raiskauksesta. Selvästi veropetos on pahempi teko kuin kansalaisen seksuaalisen itse-määräämisoikeuden loukkaaminen raiskaamalla.

tämä ei tOisaalta yllätä, onhan talous nousemassa koko yhteiskun-nan arvostukset sanelevaksi mah-diksi. Eihän raiskauksista olekaan mitään taloudellista haittaa, mitä nyt lisääntyneitä sairauspoissaoloja, työ-kyvyttömyyttä ja kalliiden opiskelujen viivästymistä.

valtion rahakirstu ihmistä tärkeämpi?mutta miten raiskauksesta voi sel-vitä jopa ehdollisella vankeusrangais-tuksella, kun monista toisia kansalaisia vaarantamattomista rikoksista määrä-tään ehdottomasti linnaa? Esimerkiksi Britanniassa raiskauksesta, johon ei sisälly lieventäviä tai koventavia seik-koja, saa viisi vuotta vankeutta. Näin rikosoikeuden professori terttu utri-ainen kertoo.

linja On suOmea tiukempi myös muissa Pohjoismaissa. Ongelmana Suomessa on myös se, että raiskauk-sen määritelmään kuuluu väkivalta tai sen uhka. Uhrin vastahankaisuus ei tee tapahtumasta raiskausta Suomen

lain silmissä, vaan rangaistus tulee sen mukaan, kuinka paljon väkivaltaa rais-kauksessa on käytetty.

esimerkiksi 15-vuOtiaan seksiin pakottanut sai vain puoli vuotta vankeutta. Tuomio annettiin seksiin pakottamisesta eikä raiskauksesta, koska väkivaltaa oli käytetty niin vähän, ja tuomio oli siksi lievä. Sam-muneen ihmisen hyväksikäyttöäkään ei rinnasteta Suomessa raiskaukseen, vaan hyväksikäytöstä voi selvitä Nelo-sen uutisten mukaan pelkillä sakoilla.

Sini Valopaasi

3A&O d 1|2010

Kari Korhonen saattaa olla tuttu Riku Rinteen kirjoittaman KK

– Kuolemankauppias -kirjan pää-henkilönä. Kirja kertoo Korhosen elämäntarinan lapsuudesta huu-meidenkäyttäjäksi ja aina uskoon-tuloon ja raitistumiseen saakka, ja sitä jaettiin laajasti Suomen koului-hin vuonna 2005 päihdetyön tuke-miseksi. Raitistumisensa jälkeen Korhonen on tehnyt huumevalis-tusta yhteistyössä poliisin kanssa ja työskennellyt vuosia seurakunnan nuorisotyöntekijänä. Tällä hetkellä Korhonen toimii evankelistana ja toiveissa siintää lähetystyö ulko-maille. Karilla ja Heidi-vaimolla on kolme lasta. Vuoden 2008 koko perhe vietti Etelä-Aasiassa lähetys-harjoittelussa.

Tarina voisi olla toisenlainen

Kari Korhonen aloitti huumeiden-käytön teini-ikäisenä. Parin vuoden kuluttua elämä pyöri vain aineiden ympärillä. Huumeet vaihtuivat kovempiin ja kalliimpiin ja lopulta elämäntyyliin ei mahtunut muuta kuin aineet ja niiden rahoittami-seksi huumeidenmyyntibisnes ja rosvoaminen. Hänestä tuli ammat-timainen huumekauppias – Kuole-mankauppias. Korhonen oli use-ampia kertoja vankilassa. 23-vuo-tiaana elämän suunta oli tukossa ja sen lopettaminen alkoi näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta. Sitten Korhosen eteen tyrkättiin toinenkin mahdollisuus: Jeesus.

Mikä sai aineidenkäyttäjän kääntymään Jumalan puoleen ja harkitsemaan uskoontuloa?

– Uskoontuloni ei ollut pitkä prosessi, vaan radikaali tapahtuma, Korhonen kertoo.

– Olin väsynyt omaan elämääni. Olin käyttänyt aineita noin 10 vuotta, viimeiset 5 vuotta suonen-sisäisesti. Ennen ne olivat antaneet sen, mitä tarvitsin. Joka olotilaan oli oma nappi, mutta tuossa vaiheessa mikään ei enää antanut mitään. Aineet olivat äkkiä tyhjänpäiväisiä, hän kuvailee.

Korhonen haki vastausta ja sisältöä huumeista, mutta hänen mukaansa tyhjyyden tunne tulee vastaan muidenkin asioiden kanssa, joilla ihmiset yrittävät täyttää elä-

Kari Korhosen elämään mahtuu äärimmäisiä asioita ja vastakkaisia katselukulmia. Huumeiden ja rikollisuuden hallitsema elämä ja itsemurha-ajatukset väistyivät voimakkaan uskoontulon ja Jumalan kohtaamisen myötä. Korhonen sai uuden mahdollisuuden.

määnsä: – Joku muu saattaa saada elämänsisällön rahasta tai vaikka puutarhanhoidosta, mutta jossain vaiheessa se kaikki on tyhjää, eikä se enää anna sitä, mitä odottaa. Samalla lailla on muiden uskonto-jen ja idän mystiikan kanssa. Moni on kääntynyt pois niistä ja islamis-takin Jeesuksen puoleen, kun ovat huomanneet, että vaikka tekee kai-ken niin kuin neuvotaan, ei uskonto siltikään anna tyydytystä.

Pelkkä muutoksen tarve ei ehkä olisi saanut Korhosta kääntymään juuri Jeesuksen puoleen, ellei hän olisi nähnyt jotakin Hänen voimas-taan silloisen kihlattunsa Heidin elämässä. Kari oli vankilassa, kun Heidi teki oman päätöksensä jättää elämänsä Jumalan käsiin. Heidille uskonasiat olivat tuttuja lapsuu-desta, mutta hän oli vieraantunut niistä ja ajautunut päihteiden käyt-töön.

– Kun Heidi sitten tuli käymään vankilassa, riitti Heidin silmissä näkyvä muutos kertomaan, että jotain oli tapahtunut, Korhonen muistelee.

Armottomia arvoja

Ennen uskoontuloaan Korhonen hankki elantonsa ainoalla tavalla, jonka osasi: huumekaupalla, mur-roilla ja ryöstöillä. Toimistoista lähti kaikki arvokas ja tiedossa oli-vat nopeat keinot kerrostaloasun-non ja kassakaappien tyhjentämi-seen.

Ei heti tule ajatelleeksi, että sääntöjen noudattamisella olisi sijaa rikollismaailmassa, mutta Kor-hosen mukaan säännöt ovat vielä tiukemmat kuin muualla.

– Alamaailmassa oli pyhää se, että ei puhuttu muiden tekemi-sistä, ei vasikoitu, vaan pidettiin huoli vain omista asioista. Konna ei myöskään varasta toiselta kon-nalta. Säännöt toimivat omien kierojen periaatteidensa mukaan, Korhonen selittää.

Joskus kuulee huokauksen, että nykyään mikään ei enää ole pyhää. Kari Korhonen on uskoontulonsa jälkeen tavannut paljon ihmisiä, etenkin nuoria, kiertäessään kou-luissa kertomassa huumeiden petol-lisesta maailmasta ja toimiessaan nuorisotyöntekijänä. Onko hänen

kokemuksensa mukaan nuorten maailmassa mikään koskematonta, luovuttamatonta? Entä onko arvo-maailma muuttunut näiden reilun kymmenen vuoden aikana? Kor-honen pohtii kysymystä hetken ja sanoo sitten:

– Ehkä merkille pantavaa on se, että pyhän käsite on mennyt liu-kuvaksi. Jokainen tekee itselleen pyhän mistä haluaa – vaikka Savo-laisesta soutuveneestä – vaikka asi-alla ei todellisuudessa olisi mitään tekemistä pyhyyden kanssa.

– Näin on arvojen kanssa yleen-säkin. Esimerkiksi netin yhteisöissä kuten Facebookissa tiettyjä arvoja kannattavat ryhmät, esimerkiksi

”koti, uskonto ja isänmaa” saavat nopeasti jäseniä, mutta on eri asia, ovatko nämä arvot todella liitty-neille sydämenasia. Näiden hyvältä näyttävien asioiden taakse kätkey-tyy helposti rasismiakin.

Korhonen kertoo tarinan tutta-vastaan, jonka lausahdus kiteytti jotakin nykyajan arvojärjestyksistä.

– Kaveri oli menossa aseetto-mana armeijaan ja häneltä kysyt-tiin, mitä hän tekisi jos joku tulisi aseella uhkaamaan hänen kotiaan ja perhettään. Hän vastasi, että monet Suomen miehistä ovat val-miita jättämään perheensä aivan ilman aseella uhkaamistakin. Tämä kertoo ehkä jotakin arvojen tilasta, Korhonen pohtii.

Eivätkö ne pukeudukaan mustaan

Millaista elämä kristittynä sitten on, pitääkö uskovan olla pyhimys, tai ainakin tiukkapipoisesti pyr-kiä näyttämään siltä? Tiukkapi-poisuutta Korhonen ei allekirjoita, mutta jotakin tekemistä keskenään pitäisi kristityllä ja pyhyydellä hänen mukaansa olla.

– Pitää tiedostaa, mikä on Juma-lan mielen mukaista. Sitä ei ole esi-merkiksi tuomita toisia. Raamattu sanoo sen sijaan, että eläkää Juma-lan armon mukaisesti, hän miettii ja lisää:

– Halleluja on helppo sanoa, mutta vaikea elää – hallelujahan tarkoittaa ”kunnia Jumalalle”.

Korhonen ei tuntenut juurikaan kristittyjä ennen uskoontuloaan ja nuorten uskovien määrä yllätti hänet.

– Luulin, että kaikki uskovaiset ovat vanhoja ja pukeutuvat mus-taan, hän naurahtaa.

Muuten hänellä ei juurikaan ollut käsitystä – hyvässä tai pahassa

– millainen uskovan olisi pitänyt olla. Voimakas armon kokemus uskoon tullessa asetti heti oikei-siin mittasuhteisiinsa sen, mikä on Jumalan ja mikä ihmisen aikaan-saannosta.

– Saan olla Jumalalle kiitollinen siitä, että uskoontuloni oli niin radikaali, myös tunteen tasolla. Sain kokea vahvasti, että Jumala hyväksyy ja antaa anteeksi ihan kaiken, mitä olen tehnyt. Tuli syvä levon ja rauhan tunne. Sain myös varmuuden siitä, ettei minun enää ikinä tarvitse käyttää aineita.

Pyhä muttei pelottava Jumala

Korhosen käsitys Jumalan pyhyy-destä ja suuruudesta ei ole muut-tunut vuosien varrella. – Jotenkin sain heti tietää, miten suuri Jumala on. Voi sanoa, että olen mies, joka tietää mitä on, kun saa kaikki syn-nit anteeksi, hän pohtii.

– Mutta jotakin uutta olen jou-tunut oppimaan viimeisen puolen vuoden aikana. Ihmiset ovat puhu-neet joitakin asioita, jotka eivät pidä paikkaansa, ja olen joutunut

opettelemaan anteeksiantamista. Ja vaikka mielessäni antaisinkin anteeksi, olen joutunut pyytämään Jumalalta apua, etten katkeroituisi, ja pyytämään Häneltä anteeksi omaa asennettani, Korhonen sanoo.

Korhoselle Jumalan suuruus on käynyt ilmi elämän varrella arkisis-sakin asioissa.

– Olen huomannut ja uskon sii-hen, että Jumala ei anna meille mitä me haluamme, vaan sen mitä me tarvitsemme, toteaa Korhonen.

Jos Jumala on pyhä, niin miten häntä voi lähestyä? Onko pyhyys pelottavaa?

– Jotkut ajattelevat, että on pelot-tavaa, jos Jumala tietää meistä kai-ken. Minusta se taas on hienoa, Korhonen huudahtaa.

– Kun Jumala näkee sydä-men, niin hän voi muistuttaa meitä, jos siellä on jotakin väärää. Jos me rakastamme pyhää Juma-laa, me noudatamme hänen Pyhää sanaansa, sanoo Korhonen viitaten Raamattuun.

– Silloin me saamme olla rau-hassa Jumalan kanssa ja myös muut näkevät, että meillä on rauha, hän summaa.

teksti: Linda Hannulakuva: Kari Korhosen arkisto

Entinen huumeidenkäyttäjä ja rikollinen, nykyinen evankelista Kari Korhonen:

Olen mies, joka tietää mitä on saada synnit anteeksi

4 A&O d 1|2010

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

��

Suomen suurin lähetysjärjestö Fida International järjestää yhteistyössä Turun Helluntaiseurakunnan kanssa Lähetyskonferenssin maa-liskuun viimeisenä viikonloppuna. Luvassa on viikonlopun täydeltä lähetysasiaa.

lähetyskOnFerenssin kaikille avOi-

missa tilaisuuksissa nähdään ja kuullaan mm. YLE:n kanavilla esitetyn dokumentin kokapappina tunnettu Fidan aluekoordinaat-tori Ari Joensuu sekä itävaltalai-nen pastori ja mediamies Gerhard Kisslinger. Konferenssin musiikil-lisesta annista huolehtivat Habakuk, Jemima & Band, JJ Top ja AK band sekä turkulainen Silta-kuoro.

kOnFerenssi tuO turkuun satOja

Osallistujia. Kaikille avoimet ylei-sötilaisuudet muodostavat ainoas-taan osan koko tapahtumasta. Hel-luntaiseurakunnan tiloissa on koko viikonlopun ajan luentoja ja semi-naareja lähetysteeman tiimoilta. Ilmoittautuminen näihin maksul-lisiin opetus- ja keskustelukanaviin on päättynyt.

Avoimien yleisö-tilaisuuksien ohjelma.

Tilaisuudet ovat Turun Helluntai-seurakunnassa, Puistokatu 6. Poik-keuksena lauantain ensimmäinen tilaisuus, joka on Mikaelinkirkossa.

Pe 26.3. klo 18.30 eurOOppa

lähetyskenttänä – Gerhard Kisslinger ja Habakuk

Pe 26.3. klo 20.30 miten vOit

muuttaa maailmaa? – ”kokapappi” Ari Joensuu ja Habakuk

La 27.3. klo 19.00 musiikkia ja tOsita-

rinOita andeilta amaZOnille – Anne ja Ari Joensuu ja AK Band (Mikaelin-kirkossa, Puistokatu 16)

la 27.3. klo 21.00 suuri muutOs – Gerhard Kisslinger ja JJ Top

Su 28.3. klo 11.00 seurakunta ja

rakas lähetys - Gerhard Kisslinger, Silta-kuoro ja orkesteri

suuri lähetystapahtuma turussa 26.–28.3.

”Kokapappi” Ari Joensuu (kuvassa oikealla) on tunnettu suomalainen Etelä-Ame-rikassa. Hän on kiertänyt kouluja, virastoja, kirkkoja ja laitoksia huumevalistajana sekä antanut korruption vastaista koulutusta valtion virkamiehille. Ari Joensuuta on mahdollista kuulla Lähetyskonferenssin aikana mm. la 27.3. klo 19 Mikaelinkirkossa.

Ota rennosti.

NETTIKIRJAKAUPPA.COMNETTIKIRJAKAUPPA.COMNETTIKIRJAKAUPPA.COMK r i s t i l l i s e n k i r j a l l i s u u d e n j a m u s i i k i n v e r k k o k a u p p a

Tilaa kirjat ja äänitteet suoraan verkosta.

rennosti.Tilaa kirjat ja äänitteet suoraan verkosta.Yli 1000 tuotteen valikoima!

HAUTAUSTOIMISTO

TURKU Aninkaistenkatu 6 23 11 884Kaskenkatu 15 23 11 881

RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 438 4384

Liikeajan jälkeen puh. 23 11 884www.hautaustoimistoperttala.fi

TÄYDEN PALVELUN HAUTAUSTOIMISTO

A. PERTTALA KY

5A&O d 1|2010

Turku 107,3 MHz

Maanantai

06.00 Raamattukannestakanteen(u)06.45Ääni-Piplia06.50Virsiäjaharrastamusiikkia07.00-10.00 RADIODEINAAMU07.00STT:nuutisettasatun-

neinklo17asti07.15Raamattuavain07.30Aamurukous07.40Lukupöydällä08.30Sanajahti08.40Päivänblogi08.50Levysoittimessa09.03Gospelraati(u)10.00-14.00 STUDIOGOSPEL10.10Päivänkysymys10.30Moniottelu10.45IkkunoitaKiinaan11.03Kuuntelijantoivelista12.10Päivänkysymys12.30Levysoittimessa12.50Päivänblogi13.50Suolapala14.03-17.00 TOIVONPÄIVÄ14.20Pärskeitä15.20Viikonvieras15.40Marttikehään16.20Kysymitähaluat,Mikko

vastaamitähaluaa16.40Tarjotin17.00-00.30 RADIODEINILTA17.10Ääni-Piplia(u)17.20Lukupöydällä17.30 - 20.00 PAIKALLISESTI17.33 Trapui17.40 Lintumetsä17.50 Viikon A ja O18.00 Puistokadulle [parill. viikot]18.30 Hyviä uutisia!19.00 Pesuohjelma [parill. viikot]19.00 Ilpoisten piiri [paritt. viikot]21.00Raamattukannestakanteen21.40Armoterapiaa23.00Toivelevy23.30Toivekonsertti01.00Päivänvieras-tunti(u)02.00-02.30 Raamattu

kannestakanteen

Tiistai

06.00 Raamattukannestakanteen(u)06.45Ääni-Piplia06.50Virsiäjaharrastamusiikkia07.00-10.00 RADIODEINAAMU07.00STT:nuutisettasatun-

neinklo17asti07.15Raamattuavain07.30Aamurukous07.40Viikonteos08.30Aamukisa08.40Päivänblogi08.50Viikonlevy09.00Päivänvieras-tunti10.00-14.00 STUDIOGOSPEL10.10Päivänkysymys10.30Moniottelu10.45IkkunoitaKiinaan11.03Kuuntelijantoivelista12.10Päivänkysymys12.30Viikonlevy12.50Päivänblogi13.50Suolapala14.03-17.00 TOIVONPÄIVÄ14.20Mediaselain14.40Kilpailu15.20Viikonvieras15.40Parisuhteellista16.20Kysymitähaluat,Mikko

vastaamitähaluaa16.40Poisalta,pohojalaanentuloo!17.00-01.00 RADIODEINILTA17.10Ääni-Piplia17.20Lukupöydällä17.30Fidamiini18.10Itäraportti18.30AvoinRaamattukoulu19.00Onnellinenperhe20.05Vapaasatama20.30Sanaelää21.00Raamattukannesta21.30Raamattukannestakanteen22.05Viikon23.00Countrykällan/GospelTrain00.00Herätyksensankarit00.45Fidamiini01.00Päivänvieras-tunti02.00-02.30 Raamattu

kannestakanteen

Keskiviikko

06.00Raamattukannestakanteen06.45Ääni-Piplia06.50Virsiäjaharrastamusiikkia07.00-10.00 RADIODEINAAMU07.00STT:nuutisettasatun-

neinklo17asti07.15Raamattuavain07.30Aamurukous07.40Lukupöydällä08.30Sanajahti08.40Päivänblogi08.50Viikonlevy09.03Päivänvieras-tunti10.00-14.00 STUDIOGOSPEL10.10Päivänkysymys10.30Moniottelu10.45IkkunoitaKiinaan11.03Kuuntelijantoivelista12.10Päivänkysymys12.30Viikonlevy12.50Päivänblogi13.50Suolapala14.03-17.00 TOIVONPÄIVÄ14.20Ajankohtaista14.40Kilpailu15.20Viikonvieras15.40Naisenallakka16.20Kysymitähaluat,Mikko

vastaamitähaluaa16.40Tarjotin17.00-01.00 RADIODEINILTA17.10Ääni-Piplia17.20Lukupöydällä17.30Lähetysaika17.45Sanakoskettaa18.00OneWay19.00-02.00 NUORTENILTA19.02GospelCafe19.30Nuotta-taajuus19.50Dynamitenews20.05DeiPark21.00Raamattukannestakanteen21.35ComeHome23.00FatCity/GospelFlow00.00Paja01.00Päivänvieras-tunti02.00-02.30 Raamattu

kannestakanteen

Torstai


neinklo17asti07.15Raamattuavain07.30Aamurukous07.40Viikonteos08.30Sanajahti08.40Päivänblogi08.50Viikonlevy09.00Aamukatsaus10.00-14.00 STUDIOGOSPEL10.10Päivänkysymys10.30Moniottelu10.45IkkunoitaKiinaan11.03Kuuntelijantoivelista12.10Päivänkysymys12.30Viikonlevy12.50Päivänblogi13.50Suolapala14.03-17.00 TOIVONPÄIVÄ14.20Mediaselain14.40Kilpailu15.20Viikonvieras15.40Kasvunpaikka16.00STT:nuutiset16.20Kysymitähaluat,Mikko

vastaamitähaluaa16.40Silminnäkijänämaailmalla17.00-00.00 RADIODEINILTA17.10Ääni-Piplia17.20Lukupöydällä17.30Israel-raportti17.45Shalom18.00Avainradio18.30MatkahalkiRaamatun19.00NokiaMissionilta20.35ElämänSyke21.00Raamattukannestakanteen21.30Samassaveneessä22.30Yhdessäylistämään23.30Viikonylistyslevy00.00Onnellinenperhe01.00Aamukatsaus02.00-02.30 Raamattu

kannestakanteen

Perjantai


neinklo17asti07.15Raamattuavain07.30Aamurukous07.40Lukupöydällä08.30Aamukisa08.40Päivänblogi08.50Viikonlevy09.03Hynninen10.00-14.00 STUDIOGOSPEL10.10Päivänkysymys10.45IkkunoitaKiinaan11.00STT:nuutiset11.03Kuuntelijantoivelista12.10Päivänkysymys12.30Viikonlevy12.50Päivänblogi13.05Gospelraati13.50Suolapala14.03-17.00 TOIVONPÄIVÄ14.20Mediaselain14.40Kilpailu15.20Viikonvieras15.40Kinoteekki16.20Kysymitähaluat,Mikko

vastaamitähaluaa16.40Outonaapuri17.00-21.00 RADIODEINILTA17.10Ääni-Piplia17.20Lukupöydällä17.30 PAIKALLISESTI TURUSTA17.33 Trapui17.40 Kinoteekki17.50 Pärskeitä18.00 Satakunnan sydänääniä21.00Raamattukannestakanteen21.30Sananjarukouksenilta

PirkkoJalovaaranseurassa23.00Samassaveneessä00.00OneWay01.00Hynninen02.00Naisettoivonlähteellä02.15-02.30 YÖDEI

Lauantai

07.45Ääni-Piplia08.00Veli-MattiHynnisenpakina08.15Lintumetsä08.35RaamattuavainExtra10.00Countrykällan/GospelTrain10.30Laivaonlastattu

-lastenohjelma11.00Viikonlevy11.45Naisettoivonlähteellä12.00-18.00 RADIODEINPÄIVÄ12.05KD-Kompassi12.25Elävätkivet12.45Vapaasatama13.00Itäraporttispecial14.15Fidamiini14.35Lähetysavain15.00Lähetyskipinä15.35Israel-raportti15.45Veli-MattiHynnisenpakina16.00Toivekonsertti17.30Toivelevy18.00Armoterapiaa19.00Hetkikanssasi20.00Ristitulta21.00Uskontäyteistä21.35Yöluotsi23.00DeiPark00.00Paja01.00-06.00 YÖDEI

Sunnuntai

06.00Levollisiasäveliä08.15HourofDecision09.05Pyhäpäivänesittely10.35Lukupöydällä11.15Virsiäjaharrastamusiikkia12.00Herätyksensankarit13.00Laivaonlastattu

-lastenohjelma13.30Avainradio14.00Radiokirkko14.30Patmosradio15.00Itäraporttispecial16.05Lähetysaika16.30SanaJerusalemista17.00Sanaelää17.30Viikonylistyslevy18.00Tuomasmessu20.20Sukellussanaan21.00Patmosradio21.30Taivaanjamaanväliltä00.00Radiokirkko02.00-02.30 Raamattu

kannestakanteen

Turun alueella vaikuttavista vapai-den suuntien pastoreista Håkan

Westergård l ienee koko maan mittakaa-vassa tunnetuin. Hän on pastori, joka näkyy ja kuuluu. Westergård käyttää palvelustyös-sään erilaisia medi-oita, varsinkin säh-köisiä medioita. Hän on myös mies, joka herättää ihmisissä monenlaisia tuntoja.

Oikeastaan On pie-

nOinen ihme, ettei hänestä ole kirjoi-tettu kirjaa ennen kuin nyt. Nykyään Bulgariassa asuva Heid i Popov a kirjoitti pääosin etätyönä henkilö-kuvan Westergår-dista. Yhteistyö sujui enimmäk-

seen Internetin välityksellä Skype puhelinohjelmaa ja sähköpostia hyödyntäen. He myös tapasivat Westergårdin kotona Länsi-Turun-maassa, Korppoon Norrskatassa.

Kirja käy nopeasti läpi pastorin lapsuuden ja nuoruuden. Nuorena miehenä Håkan muutti Ruotsiin ja aloitti hengellisen työnsä siellä. Ruotsissa hän tutustui Uskon Sana liikkeeseen, joka Ruotsissa oli muo-toutunut Livets Ordiksi Ulf Ekman johdolla. Ekman on kirjoittanut kir-jan esipuheen.

Kirjan pääpaino on Wester-gårdin Suomen puolella tehdyssä työssä. Kipinä Suomen työhön syt-tyi jo 1980-luvulla, jolloin hän kävi ajoittain Suomessa vetämässä koko-ussarjoja. Muutto Suomeen tapah-tui 1990-luvulla ja sitä seurannut Elämän Sanan perustaminen käy-dään läpi perusteellisesti.

Westergårdia On syytetty menes-

tysteOlOgiasta. Osittain näiden syytösten vuoksi oli Elämän Sanan

alkutaival hankala, eikä yhteis-työkumppaneita tahtonut löytyä Turun vapaiden suuntien seura-kuntien parista. Kirjassa annetaan puheenvuoroja sen ajan turkulai-sille hengellisille johtajille.

Vauhdikkaan pastorin tapa ilmaista itseään lienee monelle suo-malaiselle vieras, ja tämä onkin joh-tanut monenlaisiin väärinkäsityk-siin. Westergård käy läpi kirjassaan menestysteologian keskeisimpiä opinkappaleita. Ne eivät ole hänen oppejaan, eivätkä suomalaisen Elä-män Sanan oppeja.

1990-luvulla Westergård kävi näitä samoja keskusteluja Turun alueen vapaiden seurakuntien joh-tajien kanssa. Keskustelut johtivat hengellisen yhteyden syntymiseen ja Elämän Sanasta tuli Viestintäyh-distys A&O:n jäsen.

kirjan lOppupuOlella keskitytään

Westergårdin nykypäivään. Hän jätti seurakuntapastorin työnsä 2000-luvun alkupuoliskolla Turun

Elämän Sana seurakunnassa seu-raavalle sukupolvelle ja alkoi tehdä entistä voimakkaammin media-työtä. TV7:n katsojat ja Radio Dein kuuntelijat tuntevat hänet hyvin.

Seurakuntatyöhön hän on palan-nut sen verran, että Helsingissä syntyi hiljattain uusi seurakunta Elämän Sana City, jonka toisena pastorina Håkan toimii mediatöi-densä ja ulkomaille suuntautuvien opetusmatkojen ohessa.

Håkan Westergård on värikäs hahmo ja Uskon Sana liikkeen suomalaisen ja suomalaistuneen haaran johtohahmo ja yksi näky-vimpiä mediahahmoja maamme hengellisessä kentässä. Tässä riit-tävästi syitä hankkia kirja käsiinsä ja lukea se.

Teksti: Tommy Rusanen

Heidi Popova: Håkan Westergård – uskon miesKuva ja Sana, 2009

Håkan Westergård – uskon ja median mies

6 A&O d 1|2010

E SLÄMÄN ANALÄMÄN ANA

LÄMÄ

Tervetuloa jumalanpalvelukseen

Lisätietoa mm. ohjelmasta lapsille ja nuorille:

WWW.ELAMANSANATURKU.FI

Viestintäyhdistys A&O syntyi maaliskuun alussa vuonna 2000. Tuolloin nuorisopastorina toimi-neen Ari Vehosmaan pohjatyön perusteella yhdeksän rohkeaa vapaiden suuntien seurakuntaa perustivat oman viestintätoimis-ton, Viestintä yhdistys A&O:n. Joh-toajatuksena oli alusta asti yhteis-työ: “Yhdessä näymme kauemmas kuin yksin. Yhteisillä resursseilla voimme enemmän.” A&O täyttää kymmenen vuotta, ja nyt mukana on kahdeksantoista seurakuntaa. Tekemisen vuodet näkyvät Turun alueella, ja tekijöissä.

– Olin 1990-luvulla useita vuosia Aikamediassa kustannustoimitta-jana, ja oli jännä fi ilinki, että jotain pitää tehdä hengellisen sanoman levittämiseksi Turun alueella, ker-too nyt jo helmikuussa 2010 paik-kansa Kimmo Jaloselle luovuttanut ensimmäinen toiminnanjohtaja Ari Vehosmaa. Sanat soluvat Vehos-maalle ominaiseen rauhalliseen, mutta samalla vakuuttavaan, vähän vaativaankin tyyliin.

– Tulin Turkuun nuorisotyöhön ja kiersin samalla perinteisiä

vapaita seurakuntia läpi. Solmin suhteita seurakuntiin. Olen aina ollut yhteistyöhön uskova. Tajusin, että yksikään seurakunta ei saa syn-tymään sellaista mediavaikutusta, joka yhdessä saadaan.

– Kaikkialla suhtauduttiin myön-teisesti. Ehkäpä seurakunnissa myös koettiin, että yhteiset resurssit tarkoittavat, että kaikki on ilmaista. Mutta mikään ei ole. Ensimmäinen järkytys oli jo maksulappujen hake-minen pankista, nekin maksoivat ja kaikkeen tarvittiin rahaa, Vehos-maa nauraa.

Printtimedian tärkeys

– Alusta alkaen ei ollut selvää, että tehdään A&O-lehteä, vaan minulla oli mielessä enemmänkin tiedot-taminen alueen mediaan ja netti. Mutta pian tajusin, että kunnon näkyvyyttä ja merkitystä ei voi saada ilman konkreettista lehteä, Vehosmaa muistelee.

– Lehden rahoittaminen mainok-silla oli todella kovaa työtä, mutta uskossa olimme lähteneet liik-keelle ja hämmästyttävällä tavalla

saimme systeemit kasaan silloin. – Vähitellen tuli erilaisia asioi ta

mukaan. Yhteisten tilojen mer-keissä alkanut yhteistyö Radio Dein kanssa oli molemmille mer-kittävää ja tietoisuus molemmista levisi. Olin alussa osa-aikainen ja myöhemmin kokoaikainen, freelan-cereita on hyödynnetty ja osaavien ihmisten määrä on lisääntynyt.

Vehosmaa kertoo, että auttamis- ja diakoniatyö tulivat mukaan myö-hemmin. Romani-projekti Raha-automaattiyhdistyksen kanssa kesti kolme vuotta ja siitä tuli hyvää palautetta. Operaatio Ruokakassi hankkii ruokaa järjestöille, jotka ruokaa jakavat. Se on lähinnä han-kintaorganisaatio.

– Onneksi Operaation koordi-naattori Mertsi Ärling ymmärtää myös julkisen näkymisen päälle ja on lahjakas tekijä tällaisessa.

Haasteita kaikilla alueilla

Kuluneet vuodet ovat opettaneet, kuinka on pakko hyväksyä hengel-lisessä elämässä haasteiden tuovan kipua, vaikka ollaan Jumalan asialla.

– Lama on aiheuttanut haasteita. Itse olen sairastanut, ja sihtee-rimme Niemisen Eijan kuo-lema viitisen vuotta sitten pani kohtaamaan todel-lisuuden ihan uudelleen. Eija oli keskeinen näyn-kantaja ja työntekijä.

– Silti mitään vält-tämätöntä ei ole puut-tunut, mutta mitään ei ole ollut myöskään lii-kaa. Olen vuosien aikana oppinut ymmärtämään eri-laisuutta. Vain yksioikoiseen kristillisyyteen törmäämiseen en ole tottunut.

– Olettaisin, että kauttani yhdis-tys on profi loitunut vahvasti etsijä-ystävälliseksi. Toinen keskeinen alue on ollut hengellisen kentän erityiskielen ja omalaatuisen ajat-telun tulkkaus tiedotettaessa ulko-puolisille. Ehkä mausteeksi meille on siunaantunut ripaus itseironiaa hengellisille kummallisuuksille.

– Parhainta tässä on ollut, että joku on kauttamme löytänyt uskon. Radio Dein toimistossa istuu parikin ihmistä, jotka ovat tästä

Viestintäyhdistys A&OJo 10 vuotta kristillistä mediatyötä Turussa

esimerkkejä. Ja joskus kuulee, että on syntynyt keskustelua, kun lehti on ilmestynyt. Se kaikki tekee tästä vaivan arvoisen asian.

Teksti: Mikko Viljanen Kuva: Tommy Rusanen

7A&O d 1|2010

Pansiontie 320200 turkuturunkotikirkko.net

Jumalanpalveluksetsu klo 16

Pansiontie 320200 turkuturunkotikirkko.net

Jumalanpalveluksetsu klo 16

– Haluan, että seurakunnat tuntevat, että tämä on heidän työtään. Alka-nut vuosi on varattu A&O:n toimin-nan vahvistamiseen ja seurakuntien innostamiseen.

– Kiertämällä kevään 2010 aikana seurakuntia luon uusia kontakteja ja tutustun ihmisiin.

Näin suunnittelee Viestintäyhdis-tys A&O:n tuore toiminnanjohtaja kimmo jalonen.

Viestintäyhdistyksen toiminta ei Jaloselle ole vierasta, hän on ollut sen mainosmyyjänä jo yhdeksän vuotta. Aikanaan Radio Sadassa ja Radio 88.2:ssa hänet tunnettiin sinnikkäänä ja hyvänä mediamyyjänä.

Jalonen tuntee seurakunnan mer-kityksen uskovalle perin pohjin. Hän on ollut mukana perustamassa Kaa-rinan Kotikirkkoa ja Paimion Asema-seurakuntaa, jossa hän nykyään on vanhimmiston puheenjohtaja. Nyt hän suuntaa energiansa yhdistyksen ja seurakuntien yhteistyöhön.

Perhepolitiikka ja politiikkaperhe

Aikanaan Sari essayahin eduskunta-avustajana vietetty jakso vei miehen politiikkaan. Samalla se antoi uusia näkökulmia elämään ja asioihin.

– Kunnanvaltuustossa Paimiossa olen edelleen, mutta politiikka on lähinnä hauska harrastus, nauraa Kimmo.

– Olen mukana vain sosiaalilauta-kunnassa, valtuustossa ja logistiikka-toimikunnassa. Tämä A&O:n roolini vaikuttaa tietenkin siihen, miten pys-tyn politiikkaan osallistumaan.

– Olen oikeasti perheihminen. Per-heeseeni kuuluvat vaimoni Henna

ja neljä lastamme. Kaksoset jenni ja julia ovat 15, jonna on kuusi vuotta ja janika vuoden ikäinen. Käymme laskettelemassa, karavaanaamme kesäisin ja pelaamme Wiitä, eli lyhy-esti vietämme laatuaikaa yhdessä.

– Kymmenen kuukauden työttö-myys oli elämäni parasta aikaa siinä mielessä, että Janika syntyi silloin ja sain olla lasten kanssa ja levätä rankan työrupeaman jälkeen, Jalonen heittää.

Näky vie eteenpäin

– A&O:n työssä voin tehdä jotain mer-kityksellistä. Tämä on loistava asia! Näen A&O:n haasteet mahdollisuuk-sina ja olen täynnä intoa. Tämä on mielestäni paikallinen lähetysjärjestö. Tavoitteena on, että täällä ja lähialu-eilla lehtemme tulee ilmestymään mahdollisimman kattavasti.

– Tuleva verkkoportaali seurakunta-uutiset.fi on toinen kivijalka, johon panostamme. Seurakuntauutiset.fi tuo elämää esille seurakunnista. Se on uusi kanava seurakunnille välittää netin kautta tietoa toiminnastaan ja tapahtumistaan. Seurakunnat itse pääsevät muokkaamaan sivua, Jalo-nen paljastaa.

– Kyllä näkyni on viedä tätä entistä lähemmäs seurakuntia. Evankelioin-tia ei voi ulkoistaa, mutta me olemme media, joka tavoittaa monia ihmisiä helposti, joten olemme tärkeä osa seurakuntien perustyötä ja evankeli-ointia.

Teksti: Mikko Viljanen Kuva: Tommy Rusanen

A&o faktaaA&O:n virallinen nimi on Turun seudun vapaiden seurakuntien viestin-täyhdistys A&O ry. Puolivirallinen nimemme on Viestintäyhdistys A&O ja

”puhuttelunimemme” on A&O.Meillä on 18 jäsenseurakuntaa, joiden tiedotuksesta huolehdimme.

Kerromme medialle seurakuntien elämästä, ihmisistä ja tapahtumista.Julkaisemme kolmesti vuodessa ilmestyvää A&O-lehteä. Se jaetaan

ilmaiseksi 65 000 Turun alueen talouteen. Teemme viikoittain Radio Deille Viikon A ja O nimistä ohjelmaa. Ohjelma tulee maanantaisin klo 17.50.

Paitsi jäsenseurakuntiemme tiedotuksesta, huolehdimme jäsentemme yhteisten hankkeiden tiedotuksesta sekä niiden taloushallinnasta. Tällaisia hankkeita ovat Työttömien joulu, Operaatio ruokakassi ja Tuli on irti! -illat.

Internetistä löydät meidät osoitteesta www.ao-media.net. Lisäksi Tuli on irti! -illoilla on omat sivut osoitteessa www.turunpalo.net.

jäsenseurakuntiamme Ovat: AsemaSeurakunta Paimiossa ■ Auranmaan lähetysseurakunta ■ Elämän Sana -seurakunta ■ Kaarinan Kotikirkko ■ Kristillinen seurakunta Uusipesula ■ Missionskyrkan i Åbo (ruotsinkie-linen vapaaseurakunta) ■ Naantalin Helluntaiseurakunta ■ Paraisten vapaaseurakunta Kotisatama ■ Pelastusarmeija Turun osasto ■ Raision Vapaaseurakunta ■ Turun Adventtiseurakunta ■ Turun Baptistiseura-kunta ■ Turun Helluntaiseurakunta ■ Turun Kotikirkko ■ Turun Suoma-lainen metodistiseurakunta ■ Turun Vapaaseurakunta ■ Varissuon Vapaa-seurakunta ■ Åbo Svenska metodistförsamling

tämänhetkinen henkilÖkuntamme

(sähköposti: [email protected]):■ Kimmo Jalonen, toiminnanjohtaja, 050 4092 280■ Ari Vehosmaa, A&O-lehden päätoimittaja, 040 7159 131■ Tommy Rusanen, tiedottaja ja A&O-lehden toimitussihteeri, 045 6305 059■ Mikko Siipola, A&O-lehden taitto ja Internet-sivustot■ Sami Siipola, taloushallinto

Lisäksi meillä on vapaaehtoisia avustajia. Onko sinulla media-alan osaa-mista? Ota yhteyttä, niin löydämme aivan varmasti sinulle tekemistä.

tOimintamme rahOitetaan huOmattavilta Osin yksityisten

lahjOitusten kautta.

LAHJOITUKSET Viestintäyhdistys A&O:n työhön voi ohjata tilille Nordea 125930-202960. Maksettaessa on hyvä käyttää viitettä 103062.

Rahankeräyslupa ESLH-2009-00158/Tu-52. Myöntäjä Etelä-Suomen lää-ninhallitus, saaja Turun seudun vapaiden seurakuntien viestintäyhdistys A&O ry, toimeenpanoaika ja -alue 1.2.2009-31.12.2010, Länsi-Suomen lääni. Varat käytetään saajan varsinaiseen toimintaan keräyksen toimeen-panoaikana. (Rahankeräysasetus 4 §)

Uusi toiminnanjohtaja Kimmo Jalonen:

A&O on paikallinen lähetysjärjestö

8 A&O d 1|2010

Tenorilaulu valloittaa

Reijo Ikonen ja Lasse Riutamaa

TenorissimoTk. ACD1310 Sh. 20,00

[email protected] – www.aikashop.fiAsiakaspalvelu: 020 7619 800Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22%)Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22%)

Kaksi loistavaa tenoria, Reijo Ikonen ja Lasse Riutamaa ovat yhdistäneet voimansa ja esittävät hengellisiä lauluja suoraan kuulijoiden sydämiin. Tenorissimon ensimmäinen yhteislevy sisältää kauniita kappaleita upeilla sovituksilla. Tervetuloa ennen kokemattomalle musiikkimatkalle Tenorissimon seurassa.

Untitled-1 1 26.2.2010 12:26:21

Hyvät, pahat ja pyhistelijät

Ihmisen pyhyydestä puhuminen on suomalaisessa kulttuurissa kiellettyä, sillä emme halua kenen-kään esiintyvän toisia parempana. Itsensä nimeäminen pyhäksihän on pahimman lajin leveilyä! Tällai-sia ihmisiä pidetään pikemminkin pyhistelijöinä tai pylväspyhimyk-sinä kuin aitoina ihmisinä. Raama-tullinen pyhyyskäsitys, johon Turun Helluntaiseurakunnan pastori

Pekka Havupalo on perehtynyt, eroaa kuitenkin arkikäsityksestä roimasti.

– Yleinen harhaluulo on pyhyy-den ymmärtäminen tiettyjen sään-töjen ja kieltojen noudattamisena. Tämän takia pyhyys yhdistetään lakihenkisyyteen ja siitä kumpua-vaan ilottomuuteen.

Arkikielen pyhät ovat siis ilot-tomia sääntöjen noudattajia, jotka näyttävät ansaitsevan pyhyytensä omilla teoillaan. Havupalo selittää

ihmisen pyhyyden kumpuavan kui-tenkin Jumalan teoista.

– Jumala lukee uskovan hyväksi Kristuksen synnittömän elämän, ja uskova saa näin lahjana Kristuksen syyttömyyden. Tämän todellisuu-den tajuaminen lähes salpaa hen-gen; minä uskovana olen edelleen olemukseltani ja arjessani syntinen, mutta Jumala näkee minut pyhänä Jeesuksen ansiosta.

Jumala siis pyhittää ihmisen, eikä ihminen voi omilla teoillaan tehdä itsestään pyhää.

Jeesus on vastaus siihen, miten pohjimmiltaan epäpyhä ihminen voi olla yhteydessä syvästi pyhään Jumalaan.

– Vanhassa Testamentissa Juma-lan pyhyydestä käytetään usein hep-rean sanaa ”kados”, joka tarkoittaa erillään olevaa, jostakin erotettua. Jumalan pyhyys tarkoittaa siis sitä, että Jumala on täysin erilainen kuin ihmiset. Hän elää kokonaan erilai-sessa ulottuvuudessa ja on asetta-nut ehdottoman rajan itsensä ja luotujen välille. Jumalan pyhyys, kaikkivaltius ja täydellisyys ansait-sevat ihmisen syvän kunnioituksen. Jumala on niin pyhä, että ihmisen ja

Jumalan välinen ehdoton raja voi-daan ylittää ainoastaan vetoamalla Jeesukseen, Havupalo sanoo.

Epätäydelliset mutta pyhät

Raamatullisessa pyhyydessä ei siis ole kyse ihmisen paremmuudesta muihin ihmisiin verrattuna. Ihmi-sen pohjimmainen turmeltunut luonto pysyy, vaikka ihminen olisi-kin kristitty. Uskovalla on Havupa-lon mukaan silti Jumalan silmissä asema pyhänä, vaikka valinnoil-taan, ajatuksiltaan ja asenteiltaan kristitty pysyykin epätäydellisenä ja keskeneräisenä.

– Siksi uskova ihminen joutuu turvautumaan Jumalan armoon joka päivä eikä vain uskoon tullessaan.

Toisaalta Havupalo kertoo pyhyy-den asettavan kristitylle tehtävän.

– Uskovan pyhyys liittyy myös siihen, että hänet on erotettu jos-takin ja jotakin varten. Jumala on erottanut hänet elämään Jumalalle.

Jumalaa varten eläminen näkyy ihmisen teoista ja esimerkiksi siitä, että ihminen haluaa levittää evan-keliumia. Erottautuminen on Havu-palon mukaan täysin vapaaehtoista

WP-Katsastus Oy

Henkilöauto 45,- peräv. alk. 40,-

KOTIMAISELLE KATSASTUSASEMALLEMÄÄRÄAIKAISKATSASTUS

Tuulissuontie 34, LIETOpuh. (02) 436 4300www.wp-katsastus.fi

Av. ma-pe klo 8-17

TERVETULOA

PAKOKAASUMITTAUKSET:bensa 15,- OBD 10,- diesel 25,-

Rannikon MP-osa ja rengas Oy SUORAT JUMALANPALVELUKSETHELLUNTAISEURAKUNNISTA

INTERNETIN KAUTTA VIDEONA!KATSO!WWW.NETMISSION.FI/STREAMING

Lisäksi mm: Keskustelufoorumi - videoarkisto

ja Jumalan rakastamisen seurausta.– Jumalalle eläminen on myös

arjen vastuiden kantamista ja jopa omasta kokonaisvaltaisesta hyvin-voinnista huolehtimista

Näin Havupalo tyrmää ajatuk-sen, että pyhään elämään pyrkivän olisi huolehdittava ainoastaan hen-gellisestä hyvinvoinnistaan. Ihmi-nen on kuitenkin kokonaisuudes-saan, myös sielultaan ja ruumiiltaan, Jumalan luomus, ja kaikki Jumalan luoma on arvokasta.

Havupalo leikittelee vielä het-ken ajatuksella, että Jumala saattaa mitata erottautumistamme tekojen sijaan motiiveilla.

– Joskus hyvienkin tekojen takana voi olla itsekkäitä motiiveja. Joku viisas onkin sanonut, että mei-dän tulisi tehdä parannusta paitsi synneistämme myös kirotuista hyvistä teoistamme.

Tavoitteena kypsä hedelmä

Pekka Havupalo korostaa, että uskovan kannattaa pysytellä Juma-lan läheisyydessä, koska vain Juma-lan läheisyys ja Pyhä Henki voivat

”Seurakunnassa olisi siedettävä keskeneräisyyttä”

”Häivähdys pyhää” on evankelis-luterilaisen kirkon vuoden teema. Myös vastikään pidetyillä helluntaiseurakuntien Talvipäivillä teemana oli pyhyys.

9A&O d 1|2010

Kauppiaaltasi tai www.paiva.fi

MIKSI MAAPALLO EI PUTOA?

Avaruus on ihmeellinen 1

VOIKO LINNUN-RADALLA KÄVELLÄ?

Avaruus on ihmeellinen 2Risto Heikkilä

Kirja innostaa lapsia, varhaisnuoria ja aikuisiakin katsomaan

(tähti)taivasta uusin silmin. Piirroskuvitus Jari Perälä.

Hinta á 24,90 €

AMERIKANPITSIÄ JA PARSITUT LIPERIT

Kyllikki TukiainenKiehtovaa, koskettavaa ja humorististakin ajankuvaa 1950-luvun Raumalta: uuden

kappalaisen perheessä eletään yllätysten aikaa. Perustuu tositapahtumiin.

Hinta 28 €

AMERIKANPITSIÄ

Älä jää sivulliseksi, lue koko kirja!

Maailmanparantajatkin tarvitsevat armoa

”Ja mikä pahinta, silloin tällöin on vaikea uskaltaa tunnustaa olevansa inhimillinen ja vajavainen mutta silti reilusti kristitty,” Anna Siiskonen kirjoittaa seurakuntalainen.fi -sivustolla. Kirjoituksessaan hän käsittelee epäonnistumisen pelkoaan. Hänestä on tulossa lääkäri, vaikka itseluotta-muksen puute saa hänet tuntemaan itsensä varsinaiseksi valelääkäriksi. Ensimmäistä harjoitteluaan tekevä lääkäriopiskelija ei kylve itseluotta-muksessa. Siiskonen rinnastaa tämän harjoittelukokemuksensa kristit-tynä olemiseen. Ehkä hän on myös valekristitty. Jos kristityn kuuluu olla erehtymätön ja täydellinen, hän on huono kristitty.

Tunteeseen on helppo samastua, vaikka järkeni haraakin vastaan; kristinuskohan perustuu armoon, ei ihmisen omaan täydellisyyteen. Seurakuntakulttuuri saattaa silti koulia monia täydellisyyden tavoittele-miseen, eikä omista synneistä paljon puhuta. Poikkeuksia ovat ainoastaan todistuspuheenvuorot, joissa ihmiset kertovat synneistään ajalta ennen uskoontuloa.

Sokeus omille tarpeille

Yhtymäkohtia lääkärin ammatin ja uskovaisuuden välillä on muuten enemmänkin. Tuntuu, että monet uskovat toimivat pelkästään toisten lääkitsijöinä ja auttajina unohtaen oman tarpeensa tulla autetuksi ja armahdetuksi. Uskovat luulevat usein olevansa eräänlaisia maailmanpa-rantajia ja unohtavat, että myös itsessä on aina parannettavaa, epätäy-dellisyyttä. Sairautta on kuitenkin helpompaa nähdä ulkopuolella kuin omassa leirissä. On helpompaa luokitella maailman ihmiset yksinker-taisesti parannettaviin ja parantajiin kuin käsitellä yhtä sumeaa massaa.

Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaisen kaksijakoinen. Myös itsessä ja omassa leirissä on aina asioita, joiden käsittelemiseen tarvitaan armoa. Pahuus ei ole vain kristityn tai seurakunnan seinien ulkopuolella riehuva jalopeura. Seurakunnassakin olisi siedettävä epätäydellisyyttä, ja lääke epätäydellisyyden sietämiseen on armo, niin kuin Pekka Havupalo haas-tattelussa totesi.

Kun on itse kokenut Jumalan armon, on muitakin helppo armahtaa. Jatkuvassa oman täydellisyytensä harhakuvitelmassa elävän ihmisen on hankala armahtaa muita. Jos ihminen kieltää oman syntisyytensä, miten hän voi kohdata toisten puutteita?

Tasapaino

Ihanteellinen kristillinen seurakunta olisi paikka, jossa kaikki tuntisivat olonsa niin turvalliseksi, että tekopyhyydelle ei olisi tarvetta. Seurakunta olisi ikään kuin sairaala, jossa jokainen voisi toimia vuorollaan toisten hoitajana ja tarpeensa mukaan potilaana. Johtavan ylilääkärin pesti olisi kuitenkin varattu Jeesukselle. Kukaan ei ryhtyisi parsimaan itse omaa haavaansa umpeen, vaan antaisi toisten auttaa. Sairaalan logona voisi olla apteekin merkki, vaskikäärme.

Sanoihan Jeesuskin, etteivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Onko Jeesuksella seurakunnassa enää mitään virkaa?

teksti: Sini Valopaasi

auttaa ihmistä elä-mään pyhää elämää.

Ka s v u koht i pyhää elämää on m a h d o l l i s t a . Vuorisaarnan käsky ”Olkaa pyhät” sisäl-

sotii Pyhää Henkeä vastaan. Voittajaksi arjessa jää se, jota ihminen ruokkii enem-män ja jolle hän antaa enemmän valtaa itsessään.

Armolla tekopyhyyttä vastaan

Seurakunnan olisi Havupalon mie-lestä siedettävä nykyistä enemmän keskeneräisyyttä, sillä liian kovat odotukset johtavat helposti teko-pyhään käyttäytymiseen.

– Todellisen sisimmän piilot-taminen kuluttaa valtavat määrät

energiaa. Tehok-kain ase tekopy-

hyyttä vastaan on Jumalan armo, joka

vetää puoleensa kes-keneräisiä ja heikkoja

ihmisiä.Jeesus ympäröi itsensä

jatkuvasti tavallisilla, synti-sillä ihmisillä eikä ajanut ihmi-

siä vaatimuksillaan tekopyhyy-den partaalle.

– Jeesuksen pyhyys oli luonteel-taan puoleensavetävää ja toivoa luo-vaa. Se oli täysin vapaata sekä ahdis-tavasta omasta yrittämisestä että toisiin kohdistuvista vaatimuksista. Se oli esimerkki Jumalaa kunnioit-tavasta, puhtaasta elämästä, joka loi syntisille toivoa muutokseen.

Teksti: Sini Valopaasi Kuva: Jouni Huhtala

tää alkukie-lessä ajatuksen hedelmän kypsyydestä; hedelmä voi olla kypsä, vaikka siinä olisi väri-, maku- tai muotovir-heitä. Samalla tavalla me voimme kypsyä, vaikka va paudummekin vir heistä vasta taivaassa.

Epätäydellinen ihminen voi siis olla tekemässä Jumalan tahdon mu-kaisia asioita ja kasvaa aina lähem-mäs Jumalaa.

Pyhään elämään liittyy myös usein käytetty termi ”pyhittymi-nen”. Havupalolle pyhittyminen merkitsee sitä, että Kristus ja Pyhä Henki saavat ihmisen elämässä yhä enemmän tilaa ja vaikutusvaltaa.

– Ihmisen oma, turmeltunut luonto ei koskaan pyhity. Taval-laan uskovan ihmisen sisimmässä on koko ajan käynnissä kaksin-taistelu, jossa turmeltunut luonto

10 A&O d 1|2010

uskOipa ihminen persoonallisen pyhän tai pahan olemassaoloon tai ei, jokai-sella näyttää olevan elämässään osa-alueita, jotka on varustettu varoitus-kyltillä: “Pyhä. Älä koske. Älä loukkaa”. Pyhä on se jokin, jota ei kyseenalais-

kuten kapitalistisilla farkuilla. Metalli-musiikkikin oli suuri synti. Ei siksi, että se olisi ollut paholaisesta, vaan siksi, että sen lähde oli lännessä.

Oli kommunistisen järjestelmän pyhyyssäännöissä toisinaan jotain itua kin. Perhe oli pyhä, loukkaama-ton ja rikkomaton. Ajatus sen suo-jelemisesta oli hyvä, mutta keinot olivat kuin ryhmäkuria harrastavalla uskonnollisella liikkeellä: Jos tehtaan työntekijöistä joku suunnitteli avio-eroa, kokoontuivat osaston työläiset istuntoon, jossa koitettiin vakuuttaa perhekriisiin joutunutta eron sopi-mattomuudesta. Ehkä aikeet joskus kaatuivatkin siihen. Pahoin pelkään, että syynä oli enemmän häpeäpaa-lun välttäminen kuin perhearvojen vaaliminen.

kOmmunistisen Bulgarian sään-nöt tunkeutuivat syvälle ihmisten yksityiselämään, mutta eivät tavoit-taneet kansalaisten sydäntä. Koska sääntöjen ainoa perustelu oli lojaa-lisuus puolueelle, ei niiden noudat-tamisessa nähty enää mitään mieltä puolueen kaaduttua. Jäljelle jäi tyhjiö. Kommunismin varjelemat arvot – ne

hyvätkin – heitettiin samaan romu-koppaan sääntöjen laatijan kanssa. Ei ihme, että länsimaisen markkinatalou-den mukana maahan rantautui räikeä individualismi.

kapitalistisessa Bulgariassa oikeus toteuttaa itseään ja mielitekojaan on pyhistä pyhin arvo. Seuraukset ovat kaikkien nähtävissä: harmaa talous, korruptio ja uskottomuus ihmissuhteissa. ”Älä loukkaa minun oikeuttani päättää, kuinka onneni hankin”, tuntuu olevan perustelu rahan ansaitsemiselle häikäilemättömin keinoin ja ihmisten kuluttamiselle omiin tarkoituksiin.

emmekä me suOmessa ole paljon parempia. Jos kunnioituksemme kris-tillisiä arvoja kohtaan on yhtä pinnal-lista kuin kommunistisen järjestelmän normien seuraaminen takavuosien Bulgariassa, olemme vaarassa löytää itsemme samanlaisesta oman egon palvonnasta.

Teksti: Heidi PopovaPiirros: Svetoslav Popov

PyHä itsekeskeisyysBulgariassa asuva kirjoittaja vertailee pyhän käsitettä kahdessa erilaisessa kulttuurissa

teta, ja jonka halventamista ei siedetä. Tuon pyhän arvonimen voi saada jalkapallo, puutarhanhoito, kirkolliset traditiot, avioliitto, isänmaa tai Jumala

– mikä tahansa, joka on nostettu tavan-omaisia asioita korkeammalle.

mikä millOinkin ja kenellekin on pyhää, riippuu myös yhteis kun nasta tai alakulttuurista. Yleismaailmallista pyhää on vaikea nimetä. Elämän kunnioittaminen pyhänä ja louk kaa-mattomana on sentään lähellä uni-versaalia normia, mutta kaikkialla ei kynnys elämän riistämiseen toiselta ihmiseltä ole kovin korkealla. Myöskin käsitys siitä, minkä tai kenen elämää olisi syytä varjella, vaihtelee. Joillekin turkkiin kääriytyminen tai lihan syö-minen ovat jo kyseenalaisia tekoja.

aikOjen kuluessa pyhän käsite on muuttunut. Suomessa vietettiin vielä muutama vuosik ymmen sitten pyhäpäivää ja vedettiin ylle pyhävaatteet. Pyhänä ei tohtinut olla ihan miten huvitti ja kirkkoonkin katsottiin olevan parasta lähteä. Veikkaan, että lakki lähti kirkon ovella miesväen päästä ilman eri kehotusta. Jumalan huone oli pyhä paikka. Pyhän kirjan ohjeitakin kunnioitettiin – osittain ehkä pelosta, pakosta tai tottumuksesta, mutta kuitenkin vakuuttuneena siitä, että on olemassa ihmistä suurempi Pyhä, jonka säätämykset ovat maallisen lain yläpuolella.

täällä Bulgariassa ei tarvitse mennä ajassa taaksepäin kuin reilut 30 vuotta ja löydetään tyystin erilainen pyhyy-den määritelmä. Ateistisessa kom mu-nistisessa valtiossa pyhä ei liittynyt jumalalliseen senkään vertaa kuin nyky-Suomessa. Pyhän arvonimi kuului kommunistiselle järjestelmälle, jonka viiri oli pyhä ja jonka suoma vapaus oli pyhää vapautta. Järjestel-män tunnuksia ja sääntöjä ei sopinut loukata epäpyhällä vaatetuksella,

11A&O d 1|2010

Sen näkee pian, kun turkulainen Arto Salo avaa oven ja kutsuu läm-pimästi peremmälle: tässä kodissa luonto on lähellä. Seinillä elävät lintutaulut ja maisemat paljastuvat emännän, Tarja Salon, taiteeksi. Tuttavien keskuudessa Salot tun-netaan kovina Lapin-kävijöinä.

Kun aiheeseen päästään, olohuo-neen pöytä peittyy pian albumeilla: punaiset riekonmarjarinteet ja Jää-meri-näkymät alkavat elää. Kuvien-otto sai alkunsa sillä matkalla, kun Salot pääsivät melkein kosketta-maan ikuista jäätä, vuonna 1998.

– Silloin se Lapin-tauti iski, huo-kaa Arto Salo.

– Eikä siihen auta aspiriini, vaimo vakuuttaa vierestä.

Jos halutaan tietää, miten luonto voi ihmistä puhutella elämääkin suuremmista asioista, Salojen, jos kenen, se täytyy tietää. Lasten kanssa pohjoisessa oli tullut pii-

pahdettua ennenkin. Mutta vasta taudin iskettyä koki, mitä on tuntea kaipuuta Lapin luontoon. Parhaim-millaan Arto Salo on tehnyt pohjoi-seen vuoden aikana neljä eri reissua.

– Luonto on niin mahtava. Täällä meillä on näreitä ja matalia kukku-loita, mutta Lapissa ihminen tun-tee itsensä äärettömän pieneksi. Tunturilta näkee kilometritolkulla

– paljaat marjaa ja jäkälää kasvavat rinteet, kuukkelit, porot ja vaivais-koivut. Sitä on vaikea kuvata, se on pakko mennä katsomaan itse, Arto maalaa.

Jumalan huolenpitoa erämaassa

Useimmat Lapin-matkansa Arto ja Tarja Salo ovat tehneet ystävien kanssa, joskus on koottu linja-auto täyteen. Suomen Lapin lisäksi myös Barentsinmeren rannikko on tuttu

määränpää. Kerran jos toisenkin retkiseurue on vaeltanut polutto-mia reittejä, keitellyt muonaa avo-tulella, täyttänyt kuksaa puroista ja yöpynyt teltoissa varpupatjoilla missä milloinkin – ja eksyttykin on.

Jos tuttava päivittelee nukku-mista taivasalla susirajan takana, Salot sanovat, että koskaan ei ole pelottanut. Siellähän vasta on saa-nut kokea valtavan suuren Jumalan läsnäoloa ja konkreettista johda-tusta.

Eräälläkin miesten tunturivael-luksella näkyvyys huononi ja letka pysähteli. Jonon hännillä Artolle tuli olo, että pitää sinnikkäästi rukoilla: ”Näytä meille aurinko”. Taivas oli luminen ja umpiharmaa. Niin vain aurinko pilkahti pariin otteeseen ja kartanlukijalle paljas-tui, että ryhmä oli kulkemassa har-haan. Illalla ilmeni, että auringon yllättävä esiin tuleminen oli ollut ratkaiseva tekijä retken onnistu-misessa.

Kiireen rajan yli

– Katso, siinä sitä on iloa, Arto häm-mästelee yhä.

Kuvassa levähdettiin tuntu-rinrinteellä ja pari hymyilee – ei

poseeratakseen, vaan levollisuut-taan. Se on kuin puron ylitystä kuvaavassa postikortissa sanotaan:

”Kiireen rajaa ylittämässä”. Lapissa unohtuu kaikki muu.

– On vain käsittämätön rauha. Kerrankin matkaseurueessa yksi pyyteli anteeksi, kun tuli mainin-neeksi kerran sanan työ, pariskunta muistelee hykerrellen.

Salot tuntuvat olevan vakuut-tuneita siitä, että luonnossa – var-sinkin Lapissa – on jotain pyhää. Tarja uppoutuu muistelemaan taannoista kuoromatkaa Floridaan: samaa ihmeellisyyden ja pyhyyden tuntua hän ei siellä kokenut, vaikka kaunista kaikki oli. Arto ottaa esi-merkin.

– Lapissa on kirjoittamaton sääntö: ”Minkä tänne viet, tuo se tullessasi pois.” On rikos roskata Luojan luomaa tunturia.

Puhtaassa luonnontilassa autot-kaan eivät riko rauhaa ja ihmisen kaavoittamat rakenteet puuttuvat.

– Joka paikassa voi nähdä Luojan kädenjäljen.

Pyhä luonnossa

Puuteknikkona työuransa tehnyt Arto vertaa ihmisen jälkeä siihen,

kun käsi veistää kirveellä puun halki. Jälki on usein kovaa ja suo-rasukaista.

– Lapin luonnossa taas kaikella on jännä jatkumo, elementit liit-tyvät toisiinsa sopusuhtaisesti ja kauniisti. Silloin on vaikea nähdä, miten tällainen maailma olisi syn-tynyt räjähtämällä.

Syystäkin Lappi tuntuu usein puhuvan Jumalasta. Kuvassa Salot kiertävät solassa vuorta ja vaellus seuraavaan kylään kestäisi seitse-män tuntia. Alle Tarja on kirjoit-tanut: ”Vaikka vuoret ja kukkulat horjuisivat, sinun armosi ei väisty”.

– Uskovana kulkee luonnossa erilaisin ajatuksin. Kiitos Luojaa kohtaan nousee luonnostaan.

Salot eivät ole vielä lyöneet luk-koon seuraavaa Lapin-vaellusta, mutta uskovat keväällä pakkaa-vansa taas rinkkoja. Lähtötunnel-mat tiivistää albumiin liimattu Anna-Mari Kaskisen sanoitus: ”Erä-maassa ymmärtää voi sen: tärkeää on elää kuunnellen. Silloin puhuu ruska tunturin, puro soittaa kie-lin tuhansin. Vaivaiskoivu lauluun puhkeaa, joka korsi kiittää Jumalaa.”

teksti: Kati LehtiÖkuvat: Salojen arkisto

Luonto ja Jumalan pyhyysLapin luonto todistaa Jumalan olemassaolosta

Sanan, ylistyksen ja rukouspalvelun ilta joka tiistai Martinkirkossa klo 19.00.

Mukana Tuula Ekbom, Lassi Erpiö, ylistyskuoro sekä vierailevia julistajia läheltä ja kaukaa.

Tule Pyhän Hengen parantavaan läsnäoloon.

www.ilpoistenpiiri.net

Jeesus pelastaa ja parantaa

12 A&O d 1|2010

Metodisti-srk. Ekmanink. 4. www.mahis.net

Naisten yhteiskristillinen rukouspiiri ma klo 11-14

T Tervetuloa mukavaan ilmapiiriin kotiruoalle!

orstai-lounas klo 12-14 kaikille nälkäisille!

Jumalanpalvelukset su klo 12.00

raafinen suunnittelija Mari Ståhl

050-3398 [email protected]

Maristag

Paraisilla toimiva vapaaseurakunta Kotisatama avasi ovensa 4 vuotta sitten, marraskuussa 2005. Siitä lähtien se on pitänyt yllä monipuolista toimintaa, joka tavoittaa myös runsaasti seurakuntaan kuulumattomia ihmisiä.

Vaikka Kotisatama on virallisesti vielä nuori, on unelma siitä elänyt jo pitkään – kaksikymmentä vuotta. Keijo Suutarisen ja hänen vaimonsa Seijan kohdalla kaikki alkoi tuolloin. Silloin Suutaristen pienryhmään Paraisilla liittyi lisää väkeä. Jotakin alkoi liikkua Keijon sydämessä.

– Kävelin maantiellä ja rukoilin Jumalalta Paraisille vapaaseura-kuntaa. Siitä se lähti se ajatus, ja rukoileminen. En kuitenkaan ollut ainut, joka kantoi tätä samaa näkyä. Nykyinen vanhimmistomme pu -heenjohtaja Petri Huovila työs-kenteli tuolloin ruotsinkielisen hel luntaiseurakunnan pastorina ja unelmoi samasta asiasta. Loppujen lopuksi tämä sama näky oli laskettu useiden ihmisten sydämille.

Seurakunta jo ennen seurakuntaa

Kotisatama haluttiin perustaa sii-hen yksinkertaiseen tarpeeseen, ettei Paraisilla ollut suomenkie-listä, vapaiden suuntien kristillistä toimintaa. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin aika oli kypsä.

– 7–8 vuotta sitten meille tuli ajatus siitä, että olisiko meistä seu-rakunnan istuttajiksi? Täällä me yhdessä mietittiin sitä ja pidettiin

tilaisuuksia, mm. alfakursseja ja tehtiin lapsityötä. Tavallaanhan täällä siis jo toimittiinkin seura-kuntana, vaikkei mitään seurakun-taa ollut vielä virallisesti olemassa.

Vuonna 2005 Kotisatamalle vuokrattiin ja remontoitiin tilat. Ja kun ovet avattiin, oli seurakuntakin perustettu virallisesti.

– Syntyi näky, että nyt olisi aika, Keijo hymyilee.

– Herra sanoi, että menkää. Kauan sitä oli jo mietittykin.

Kotisatamaan liittyi aluksi kym-menen jäsentä ja sitä lähti johta-maan kolmihenkinen vanhimmisto. Virallisia pastoreita Kotisatamalla ei tällä hetkellä ole.

– Mutta meillä on kaikilla yhtei-nen näky! Keijo painottaa.

– Tämä on monen ihmisen yhteistyötä. Meitä on joukko tosi hyviä tyyppejä, jotka ovat ottaneet tämän omaksi asiakseen. On tosi hyvä tehdä hommia tällä tavalla.

Nimensä Kotisatama sai yksin-kertaisesti.

– No, Seija vaan sanoi, että eikös Kotisatama olisi hyvä? Ja tämä kun on niin innostuvaa porukkaa, niin päätettiin että se se on! Keijo nauraa.

– Nimi sopi niin hyvin, kun se on siellä rannassa ja siellä on laivoja! Seija puolustaa hymyillen.

Ruoka-apua ja uudet rummut

Yksi Kotisataman tärkeimpiä työmuotoja on ruokajakelu. Se on kuulunut toimintaan alusta alkaen. Petri Huovilan vaimo Sari piti aikoinaan Ystäväntupaa, jossa tarjottiin viitenä päivänä viikossa ruokaa edullisesti. Siellä pidettiin myös kirpputoria. Työ jouduttiin lopettamaan, mutta ajatuksena se siirtyi Kotisatamalle ja ruoka-apu toimii nyt kerran kuukaudessa.

– Mielestäni tämä on meidän paras työmuotomme, tavoitamme noin 30–35 ihmistä joka kerta! Vapaaehtoistyöntekijämme eivät kaikki ole seurakuntamme jäseniä tai välttämättä edes uskossa, mutta silti he toimivat mielellään Kotisa-taman kanssa yhteistyössä.

Avustustyön lisäksi Kotisata-massa on viikoittainen jumalan-palvelus, pienryhmätoimintaa ja

pienimuotoinen kirpputori. Alfa-kurssitoiminta kuuluu tiiviisti Kotisataman kuvioihin. Tämä toi-minta alkoi jo ennen seurakunnan perustamista.

– Varsinkin kaksi viimeistä Alfaa ovat olleet osoitus siitä, että Jumala todella haluaa niitä pidettävän. Olemme saaneet yhä enemmän nähdä Pyhän Hengen toimivan ja vaikuttavan ihmisissä, Keijo toteaa.

Kotisatamaan etsiskellään tällä hetkellä nuorisotyöntekijää. Nuoret ovat alusta alkaen olleet perustajien sydämellä.

– Hankittiin orkesterikamat, Keijo nauraa taas ja viittaa uusiin rumpuihin sekä muihin soittimiin, jotka saatiin nuorten käyttöön.

– Nyt saadaan sitten tuta, mitä tapahtuu kun seurakuntaan han-kitaan rummut! hän toteaa pilke silmäkulmassa.

Seurakuntaan kuulumattomat toivotetaan tervetulleiksi tilaisuuk-

siin ja seurakunnan moniin toimin-toihin. Varsinkin jäsenten kodeissa toimiviin pienryhmiin eli soluihin on tullut väkeä ystävien kautta, lehti-ilmoitusten perusteella tai Kotisataman nettisivuilta löydetyn tiedon perusteella.

Unelmointi ei ole toki lakannut vaikka seurakunta onkin jo saatu vauhtiin.

– Näkymme on yksinkertainen: voittaa Parainen Kristukselle! Että ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Toivoisimme uskovien rukoilevan, että paraislai-set liikkuisivat kohti Jumalaa, Kris-tusta, ja löytäisivät hänessä pelas-tuksen synneistään, Keijo julistaa.

– Jeesus painotti, että ilman häntä emme mitään voi ja ilmaisi samassa yhteydessä tahtonsa olevan, että kantaisimme hedelmää Hänelle. Siinä on turvallista edetä!

Kuvat ja teksti: Ida Tsokkinen

Satama ihmisille

13A&O d 1|2010

ikään ei ole mahdotonta – eikä edes vaikeaa.äytyy vain tietää mitä tekee.”

antuntevaa rakennus- ja remontointipalvelua jo vuodesta 1999.

Kristillinen internetpalvelu palvelee netissä

Tue työtämme!Jo pienikin säännöllinen tukeminen, mahdollistaa työmme luotettavan ja ammattimaisen toiminnan.Tämä aika on meille annettu että evankeliumi saadaan julistettua jokaiselle sielulle. Voit tukea Netmissioin internetevankeliointityötä seuraavasti:

Tarvitsemme nyt tukeasi!

Sampo 800018-180755 Viite 75006Netmissionin kannatuspuhelin

0600-12510 (10,10€) OKU 1474A

KASVUA

ODOTETTAVISSA!

Avainmedia Lähetysjärjestö ry. Jäspilänkatu 2, Keravawww.netmission.fi

Toimisto KokkolassaPitkänsillankatu 1-3, 67100 [email protected] , (06) 831 2222

TULE

MUKAANTYÖHÖN!

Evankelioiva palvelu uskoa etsivilleUusi tekniikka, iankaikkinen sanoma

Internet on tämän päivän mahdollisuus viedä evankeliumi kaikeen maailmaan. Internet on edelleen voimakkaasti kasvava maailma, jossa ihmiset viihtyvät erillaisten pal-velujen äärellä. Netmission on vienyt Jeesuksen evanke-liumia jo vuodesta 1996 lähtien näkynsä mukaisesti. On tärkeää, että pelastuksen sanoma on myös internetkäyt-täjien saatavilla helposti ja eri muodoissa. Netmissionin internetpalvelu onkin edelläkävijä uusien tekniikoiden haltuunotossa krisillisellä rintmalla. Esimerkisi suoria kuvalähetyksiä on voinut seurata palvelumme kautta jo vuosia. Tällä hetkellä palvelussamme vierailee n. 39.000 kävijää joka kuukausi. Sen lisäksi, että Netmission palvelee suurta yleisöä, se palvelee myös Suomen helluntaiseurakuntia tuottaen niille laadukkaita kotisivupalveluja ja mahdollistaen

Netmission on Suomen helluntaiherätyksen evankelioiva kotimaan internetpalvelu. Netmission on pioneeri hengellisen sanoman viemisessä internetissä. Olemme toimineet netissä jo vuodesta 1996 saakka. Työ jatkuu sielujen pelastukseksi, laajentuen jatkuvasti!

myös ääni- ja kuvalähetysten lähettämisen, sekä arkiston. Palvelumme videoarkistosta ladataan n. 25.000 videota / kk. Arkistossa onkin jo n. 2000 eri hengellistä puhetta ja videota ladattavana. Määrä kasvaa viikottain. Netmissionin palvelu on osa helluntaiherätyksen yhteistä Avainmedia Lähetysjärjestön työtä. Netmissionin talous on vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. Työtä tehdään siis lahjoitusvaroin. Netmission vetoaakin henkilöihin, jotka näkevät mahdollisuudet viedä evankeliumia inter-netin kautta ihmisten saataville. Tällä hetkellä 85% suo-malaista voi seurata kristillistä sanomaa internetin kautta seurakunnista eripuolilta maatamme. Uudet tekniikat ovat avainasemassa kristillisessä internettyössä ja niissä Net-mission on mukana, mutta se vaatii varoja. Nyt on aika tulla mukaan työhön.

Palautetta:”Uusi Testamentti sivuiltanne on ollut aktiivisessa kuun-

telussa työn ohessa jo pitkään, suuret kiitokset siitä!””Haluaisin kiittää erinomaisesti toimivasta palvelusta.

Lähetys näkyi tänne ulkosuomalaisellekin täysin ilman katkoksia ja myös ääni kuului erittäin hyvin”

ILMOITUS ILMOITUS

ILMOITUSILMOITUS

Yritysten perustamiset, veroasioiden konsultointi ja tilintarkastuspalvelut

Tilintarkastus R. Vehniäinen Oy

Ritva Vehniäinen, ekonomi HTM

Puhelin 040 502 1998. Sähköposti [email protected]

Toimiston käyntiosoite Pyhän Katariinantie 7, 20780 Kaarina

14 A&O d 1|2010

ASeMASeurAkuntAVistantie 10, PaimioPuh. 045 676 0900 (Pertti Vallittu)- Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu- Ke. Klo 18.00 Rukouskokous

AurAnMAAn läHetySSeurAkuntAMeijerinkuja 3, AuraSeppo Mäkipää 040 723 8361- To klo 19 Rukousilta- Su klo 16 Ilosanoman ilta

eläMän SAnAHelsinginkatu 21. Puh 277 0777www.elamansanaturku.fi- Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu- Ke klo 18.30-20.30 Sähly

kAArinAn kotikirkkoPuh. 0400 584 317 (Asko Korhonen)www.kotikirkko.orgTilaisuudet Koriston nuorisotilassa, Konttikatu 4- Su klo 17 Jumalanpalvelus

kriStillinen SeurAkuntA uuSiPeSulAKousankatu 1. Puh. 253 0229www.uusipesula.net- Kk:n 1. ja 3. su klo 17 Jumalanpalvelus- Kk:n 2. ja 4. su klo 11 Jumalanpalvelus- Ke klo 19 Seurakunta rukoilee- To klo 19 Leipä-ilta (ei 14.6.–15.8)

MiSSionSkyrkAn i ÅboBetlehemkyrkan, Hämeenkatu 4Puh. 040 701 0951www.friffe.net- Su klo 17 jumalanpalvelus- Ma klo 19 rukouskokous

nAAntAlin HelluntAiSeurAkuntASoinistentie 5. Puh. 435 0746 www.naantali.helluntaisrk.net- Su klo 11 Jumalanpalvelus ja pyhäkoulu, paitsi kk:n 2. su Hyvän Sanoman ilta- Ma klo 19 Rukouskokous- Ti klo 18.30 Miesten ilta- Ke klo 19 Sana ja rukous

PArAiSten vAPAASeurAkuntA kotiSAtAMASkräbbölentie 4. Puh. 044 528 4167www.paraistenvapaasrk.com- Ma klo 7.15 Power! rukouskokous- Su klo 16 jumalanpalvelus

PelAStuSArMeijAHämeenkatu 20Juha Jokiniemi, puh. 0400 651 884- Ti klo 12 Päiväkokous- To klo 18 Kohtaamispaikka- Pe (paritt. viikot) klo 18 DEO nuorille 10+- La klo 18 Sanan ja rukouksen ilta- Su klo 12 Perhekirkko

rAiSion vAPAASeurAkuntAFrälsintie 20 Puh. 438 1575- Kk 2. ja 4. ti klo 13 Päiväpiiri- Ke klo 19 Jumalan kohtaamisen ilta- Pe klo 18 Jeesus-ilta (varkit)- La klo 18 Passion- Su klo 17 Iltakirkko- Kk 1. su klo 11 Ehtoollisjuhla

turun AdventtiSeurAkuntAYliopistonkatu 29a. Puh. 250 0035- La klo 10.30 Raamattutunti - La klo 11.15 Jumalanpalvelus

turun bAPtiStiSeurAkuntAVähä-Hämeenkatu 16Puh. 232 1887, 040 753 3087www.baptisti.net/turku- Ma klo 19 Rukouskokous- Su klo 11 Jumalanpalvelus

turun HelluntAiSeurAkuntAPuistokatu 6 b. Puh. 231 7187www.turunhelluntaisrk.fi - Ke klo 19 Rukousilta - La klo 18 Suunta-nuortenilta - Su klo 11 Jumalanpalvelus - To klo 19 Kaivo-ilta opiskelijoille Mixissä, Kauppiaskatu 18

liedon torikirkkoKirkkotie 3, Lieto. 02 439 7757- Ke klo 18.30 Jumalanpalvelus- Joka toinen su klo 17.00 Jumalanpalvelus

kAn-kotiKaanaanrannantie 12 Puh. 438 3768- La klo 19 Hyvän Sanoman ilta

Mynämäen rukouspiiriKirkkokatu 10. Puh. 431 1204- Ke klo 18.30 Sanan ja rukouksen ilta- Su klo 13 Päivätilaisuus

nousiaisten rukouspiiriTied. Lassi LaamanenPuh. 050 560 2090

Piikkiön rukouspiiriTied. Markku NyppynenPuh. 0400 949 578

raision rukouspiiriTornikatu 1 Puh. 437 2891- Ti klo 11 Eläkeläiset- To klo 19 Rukouskokous- Su klo 11 Päivätilaisuus (kk. 1. su klo 16)

yläne-Paattisten rukouspiiriKokoontumiset eri kodeissaTied. Taimo OllikkalaPuh. 257 9314

turun kotikirkkoPansiontie 3 Puh. 250 4099www.turunkotikirkko.net- Su klo 16 Jumalanpalvelus- Ma klo 17–18 Rukousilta

turun SuoMAlAinen MetodiStiSeurAkuntAEkmaninkatu 4. Puh. 237 1537www.mahis.net- Su klo 18 Iltakirkko

turun vAPAASeurAkuntATuureporinkatu 10 Puh. 251 4300www.armontalo.orgKolme viikoittaista jumalanpalvelusta:- Su klo 11 jumalanpalvelus- La klo 17 jumalanpalvelus- La klo 19 nuorten jumalanpalvelusPienryhmä- ja kotisolut

vAriSSuon vAPAASeurAkuntAKonradinkuja I C Puh. 044 2818748 (Jarmo Heiskari)www.varissuonvapis.suntuubi.com- Su klo 16 Jumalanpalvelus - Ti klo 18 Rukousilta

Åbo SvenSkA MetodiStförSAMlingBetlehem-kyrkan, Tavastgatan 4.www.metsku.fiTel. 231 5976 (må, ti, ons klo 9–15)- Sö kl 11 Gudstjänst- Ons kl 11 Lunchbön www.ao-media.netSeurakuntien ajankohtaisia tapahtumia.

www.turunpalo.netKristittyjen yhteiset rukousillat kerran kuussa

seurakuntien toimintaa

Vuosikymmenien ammattitaidolla• Tekstiilipainoa • Silkkipainoa • NukkaustaPutkikatu 25 21110 NaantaliPuh. 02-4352120 Fax 02-435 [email protected] WWW.PICARO.FI

Tä ssä voi si oll a sinun m ainokse si!Soita ilmoitusmyyntiimme: 050 409 2280

15A&O d 1|2010

Pelastusarmeijan perhekirkko kokoaa yhteen kaikenikäiset. Tuli-jan on helppo päästä mukaan läm-pimään ilmapiiriin. Sekä lapset että aikuiset vaihtavat kuulumisia ja odottavat tilaisuuden alkua.

– Olemme halunneet panostaa siihen, että seurakunta on koko per-heen paikka, sanoo Juha Jokiniemi.

– Elämä lokeroi ihmisiä usein erilaisiin ryhmiin esimerkiksi iän mukaan. Toivomme, että seura-kunta saisi olla paikka, joka vah-vistaisi kanssakäymistä erilaisten ihmisten välillä.

Jaana ja Juha Jokiniemi ovat Turun Pelastusarmeijan upsee-rit. He muuttivat Turkuun viime kesänä.

– Palasin kotiseudulleni, asut-tuani viitisen vuotta muualla. On

hienoa, kun täällä tapaa ihmisiä, joita on tuntenut jo ihan lapsesta, sanoo Jaana Jokiniemi.

Myös Juha on asunut aikaisem-min Turussa, vaikka elämä välillä vei muualle. Hän kiittelee kuinka hyvän vastaanoton he ovat saaneet.

– On tuntunut, että täällä on helppo hengittää, hän kertoo.

”Olen hengellisen kotini kaluste”

Pelastusarmeija on Jaanalle aina ollut hengellinen koti. He kokevat, että on valtava etuoikeus työsken-nellä omassa hengellisessä kodis-saan.

– Olen tämän kodin kaluste. Seu-rakunta on minulle paikka, johon kuulun, sanoo Jaana.

että olen täällä sinua varten. Olen palvelemassa ja kuuntelemassa, sanoo Jaana.

Joskus on käynyt kuitenkin myös väärinymmärryksiä.

– Kerran Helsingin raitiovau-nussa joillekin liputta matkus-taneille tuli kiire kun astuimme sisään. Meitä luultiin lipuntarkas-tajiksi, nauraa Jaana.

Avioliittokurssin suosio yllätti

Jokiniemien haave on, että jokainen voisi löytää seurakunnasta apua elä-mänsä tarpeisiin.

– Haluamme olla tarjoamassa rakennusaineksia eri elämän alu-eille. Joskus nämä palikat voivat olla ihan simppeleitä, mutta niitä ei tahdo välttämättä yksin löytää. On hienoa jos voin auttaa toisen ihmisen niiden luo, sanoo Jaana Jokiniemi.

– Ihmiset ovat yhä enemmän hukassa itsensä kanssa. Haas-teemme on, että voisimme löytää näitä kadonneita. He eivät ehkä itse kirmaa seurakuntaan. Rohkeat

tulevat, mutta toisia pitää etsiä.Jokiniemet aloittivat tammi-

kuussa avioliittokurssin, jonka suo-sio yllätti jopa heidät itsensä.

– Kurssi tuli nopeasti täyteen, ja tulijoita oli enemmän kuin alun perin oli tarkoitus ottaa mukaan, kertoo Juha Jokiniemi.

Lähes kaikki tulijat ovat Jokinie-mien yllätykseksi Pelastusarmeijan toiminnan ulkopuolelta.

– Kurssi perustuu Raamatun periaatteisiin avioliitosta. Silti myös niille, jotka eivät ole kristittyjä löy-tyy työkaluja, sanoo Jaana.

– Toisaalta, jos tulee Pelastusar-meijan järjestämälle kurssille, voi takaraivossa olla ajatus, jospa tässä olisi jotain erilaista, hän pohtii.

Jaana Jokiniemen mielestä on tärkeää antaa kristillisyydestä rehellinen kuva.

– Emme ole vain itse kantamassa näitä juttuja, vaan Jumala on tilan-teessa läsnä. Vaikka ei tuntisi Juma-laa, voi olla hieno juttu rukoilla puo-lisonsa puolesta. Siinä Jumala astuu kuvioon mukaan.

Kuva & teksti: Noora PalolaK R I S T U S - P Ä I VÄT a m p e r e

Jokiniemet haluavat vahvis-taa Pelastusarmeijan seurakun-taidentiteettiä myös ulospäin. Vaikka Pelastusarmeija tekee myös monenlaista laupeudentyötä, kyseessä on ensisijaisesti hengelli-nen järjestö.

– Olemme seurakunta, ja kaikki muu työ seuraa sen arvopohjasta, sanoo Juha Jokiniemi.

Ympäri maailmaa voi Pelastus-armeijaan kuuluvan tunnistaa myös virkapuvusta.

– Voisi ajatella, että olemme Jumalan armeija. Tiedostamme, että olemme sodassa pahaa vastaan, sanoo Juha.

Jokiniemet kokevat virkapuvun positiivisena asiana, joka avaa usein keskusteluja.

– Se on aivan kuin merkki siitä,

tarjolla elämän rakennuspalikoitaeri ikäpolvet kohtaavat Pelastusarmeijan tilaisuuksissa

A&

O

Etukuponki on voimassa 25.4.2010 asti 8-23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan, Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan ja Ylläksen Hesburgereita.




90

36


90

37


90

37

Etukuponki on voimassa 25.4.2010 asti 8-23 välisenä aikana kaikissa Hesburgereissa lukuun ottamatta Hartwall Areenan,

Helsingin messukeskuksen, Barona Areenan jaYlläksen Hesburgereita sekä MiniHesburgereita.

90

35


Julkisuudessa kerrottavat uskoon-tulokertomukset pitävät sisäl-lään usein kolme vakioelementtiä. Uskoontulo on ollut nopea ja radi-kaali tapahtuma, sitä on edeltänyt elämä, joka on ollut johtamassa fyysiseen ja/tai henkiseen tuhoon ja ihmisen arvomaailma on kään-tynyt päälaelleen.

Nuoriso-ohjaaja Mika Tenetzin (39 v.) tarina on toisenlainen, ainakin useimmilta osiltaan. Hänen kohdal-laan uskoontulo oli prosessi, ja varsin pitkä sellainen. Iloisena bonuksena Tenetzin etsintä johti paitsi uskon, myös vaimon löytämiseen.

– Minun elämänhallintani ei ollut kateissa, ja arvomaailmanikin oli yhteneväinen kansankirkosta nousevan perinteisen humaanin kristillisyyden kanssa. Mutta jotain kuitenkin puuttui elämästäni ja sitä jotain minä hain mm. idän mystii-kasta. Sen pariin löysin kamppailula-jiharrastukseni kautta, Tenetz kertoo.

Identiteettiään etsiessä Mika sai kosketuspintaa kristinuskoon gos-pelmusiikin kautta.

– Kuuntelin sellaisten gospel-muusikoiden, kuten Pekka Simo-joen ja Jaakko Löytyn musiikkia, ja niillä oli oma vaikutuksensa elä-määni, Mika muistelee.

– Rippikouluaikana ilmestyi uusi raamatunkäännös ja sitä minä lueskelin mutta kun teksti ei oikein auennut, niin Raamattu jäi hyllylle.

Stadista Aurajoen rantamaille

Mika Tenetz on kotoisin Helsin-gistä, jossa asuessaan hän myös opiskeli nuoriso-ohjaajaksi. Työt toivat nuoren miehen Turkuun. Hengellinen etsintä jäi taka-alalle. Hän ystävystyi naispuoliseen työ-toveriinsa ja muutti pian samaan asuntoon. Aluksi he olivat kämp-päkavereita mutta suhde muuttui pian avoliitoksi.

– Avoliiton jälkeen kiinnostuin uudelleen uskonasioista. Ja ihan niin kuin nuorempanakin, aloin etsimiseni idän uskonnoista.

Kesäinen metsäreissu vuonna 2004 johti Mikan kuitenkin nuoren uskovan naisen luokse.

Yläneen Kuhankuonolle suun-tautuneella retkellään Tenetz mietti elämän tarkoitusta. Alueella sijait-sevan Pirunkirkon liepeillä hän tapasi seurueen, jonka ainoaan naispuoliseen jäseneen Tenetzin huomio kiinnittyi.

– Illalla meidän tiemme erkanivat. Autoin eksynyttä koiraa löytämään omistajansa, ja kun tämän jälkeen suuntasin kotiin tulin menneeksi tämän porukan, jonka kanssa olin viettänyt aikaa, autojen ohi, laitoin kiitoslapun niiden auton tuulilasiin. Kirjoitin lappuun sähköpostiosoit-teeni kun toivoin, että se nainen vastaisi minulle, Mika kertoo.

Rakastuminen

Toive toteutui ja tutustuminen uskovaan nuoreen naiseen alkoi. Ystävyys metsäretkeltä löytynee-seen Marianneen kehittyi seurus-teluksi.

– Meillä oli hyvin samantapaiset arvot, mikä edesauttoi meidän suh-teemme kehittymistä. Molemmilla oli kuitenkin omat juttunsa, Mari-annella seurakunta ja meikäläinen kävi toisinaan kavereiden kanssa baareissa.

Etsintä Mikan kohdalla jat-kui vuoden 2005 kesään saakka. Juhannuksen aikoihin Tampereella vieraili eteläafrikkalainen evanke-lista Rodney Howard Browne. Pariskunta oli jo mennyt kihloihin ja Marianne pyysi Mikaa Tampe-reelle Brownen tilaisuuteen. Tähän mennessä he eivät olleet käyneet yhdessä edes Mariannen kotiseu-

rakunnassa, Turun hel-lunta iseura-kunnassa.

– Evankeliointi-kokouksille tyypilliseen tapaan siellä Tampereella oli alttarikutsu. Browne kysyi ”kuka haluaa ottaa Jeesuksen vastaan elämäänsä”. Minä halusin ja menin eteen rukoiltavaksi. Antoivat mukaani jotain luettavaa ja minä siinä hie-man ihmettelin, että tässäkö se nyt sitten oli, Mika naurahtaa.

Uusi elämä

Kotiin Piikkiöön palattuaan Mika huomasi, että jotain todella oli tapahtunut. Sisäisesti tuntui eri-laiselta kuin ennen.

– Minulle tuli valtava halu kertoa uskoontulostani kavereilleni. Lähe-tin tekstiviestejä, joissa kerroin elä-

mänmuutoksestani, Tenetz sanoo innostusta äänessään.

– Usko ja epäusko kilpailivat aluksi mutta hyvin nopeasti var-muus valtasi alaa. Menin vielä

samana kesänä uskovien kas-teelle. Syksyllä käymäni

Alfakurssi oli omiaan vahvistamaan uskoani.

Kesällä tulee kulu-neeksi viisi vuotta Mikan elämän suun-nanmuutoksesta. Seu-rakunnasta on tullut

hänelle koti ja Mari-annesta vaimo. Perhe on

kasvanut yhden koiran ver-ran ja uusin innostus on moot-

toripyöräily. Gospel Ridersin aktii-vijäsen odottelee malttamattomana kesän ajokelejä.

Mika on, kuinka ollakaan, mu kana myös seurakunnan nuo-risotyössä. Uusin aluevaltaus on seurakuntien yhteinen nuorten avointen ovien toiminta. Aktiivinen mies on myös mukana kunnallispo-litiikassa. Varavaltuutettuna hän osallistuu toisinaan valtuustotyös-kentelyyn ja lautakuntatyö kutsuu häntä sitäkin useammin.

teksti: Tommy Rusanenkuvat: Mika Tenetzin kuva-arkisto

Pitkä prosessi

Download - A&O-lehti

Top Related