Transcript
Page 1: Apocalyptica rokkaa ooppera-areenalla Aina eturivissä Nothing Else Matters ja Seek & Destroy. Ilmajoen Musiikkijuhlilla kantaesitetään kesäkuussa uusi kotimainen oopperateos Mannerheim

ESIMIES: Anne Puumala 06 247 7585 [email protected]

Kulttuuri14 TIISTAINA 7. HELMIKUUTA 2017 POHJALAINEN

LAURA KROHNVAASA

Korealaisen Kim Jae Hongin päätyminen Suomeen ja Vaa-saan on jännittävä tarina: osit-tain määrätietoisen toiminnan tulos, osin sattumaa.

Hän kiinnostui Pohjoismaista ja Suomesta jo 15-vuotiaana näh-tyään Korean TV:stä Ingmar Bergmanin elokuvan Fanny ja Alexander.

Vanhempien levyhyllystä hän kuunteli muun muassa Sibeliuk-sen Valse Tristea ja Finlandiaa.

–Kotona oli aina tarjolla pal-jon klassista musiikkia.

Kim kävi vaativaa kielipainot-teista lukiota, mutta vapaa-ajal-la hän hankki netistä tietoa Poh-joismaista: kulttuurista, ruuas-ta, elämäntavasta ja kuunteli Suomen ja Ruotsin radioita.

Siellä vastaan tuli myös Värt-tinän musiikki.

– Se kolahti ja koukutti. Ihas-tuin kansanmusiikkiin, kielen rytmiin, mytologiaan ja Kale-valaan.

Kim jatkoi oma-aloitteisesti netissä Suomeen kulttuurihis-torian ja kielen opiskelua. Hän tilasi myös kirjoja, muun muas-sa Tove Janssonin kirjoja.

Kim lähti Yhdysvaltoihin Michi-ganin yliopistoon opiskelemaan germaanisia kieliä. Se oli mah-dollisimman lähellä kiinnos-tuksen kohdetta, skandinaavi-suutta.

Parin vuoden jälkeen piti pa-lata Koreaan suorittamaan kak-sivuotista asepalvelusta.

– Sinä aikana katsoin peiliin ja mietin. Olisin halunnut syven-tyä Suomeen, mutta se ei ollut Michiganissa mahdollista.

Elämä on lyhyt ja mahdolli-suus, hän lopulta päätti. Hän haki Suomeen opiskelemaan ja matkusti Turkuun Åbo Akade-min pääsykokeisiin.

– Yövyin matkustajakodissa ja siellä tapasin Pohjanmaalta tu-levan kuoron ja juttelin heidän kanssaan. Yksi kehui Vaasaa: siellä voisi arjessa puhua sekä suomea että ruotsia. Se oli mi-nulle tärkeää.

Turkuun Kim ei päässyt, mutta hän pyrki vuoden päästä Vaa-san Åbo Akademiin. Sekä kieli-koe että pääsykoe menivät läpi.

– Vihdoinkin sain tulla Suo-meen!

Kim ei enää muista kuoron nimeä eikä ole tavannut mies-tä, joka hänelle kehui Vaasaa.

– Hän oli nimeltään Hans. Olen ikuisesti kiitollinen hänelle.

Nyt on kulunut seitsemän vuot-ta. Kim on kotiutunut, mutta ihan helppoa se ei ole ollut, kult-tuurierojakin on. Etelä-Koreas-sa esimerkiksi puhutaan paljon ulkonäöstä, eikä ole tabu kom-mentoida toisen ulkonäköä.

– Siellä voi sanoa, että olet ihastuttava, kaunis ja näytätpä tänään hyvältä. Pian huoma-sin, että se on Suomessa sopi-matonta.

Korea on kovin ulkonäkökes-keinen.

– Kauneusleikkauksia teh-dään siellä eniten maailmassa. Metrossa kolmasosa mainoksis-ta koskee kauneusleikkauksia.

Kim on kuitenkin jo niin suo-malaistunut, että kummastelee sitä.

– Eivätkö he pysty katsomaan ihon alle, ihmisen sisälle?

Suomalainen ruoka maistuu, mutta viikonloppuisin Kim kok-kailee kotona korealaisia herk-kuja.

Hän on tutustunut ihmisiin, mutta yllättävän vaikeaksi on osoittautunut ystävien saami-nen suomalaisista.

Kesälomat Kim viettää yleen-sä Soulissa.

Vanhemmat ovat tukeneet ai-noan lapsensa valintoja. Äiti on apteekkari ja isällä on vientialan yrityksiä.

Vanhemmat kävivät viime ke-sänä ensimmäisen kerran Suo-messa.

– Kävimme Vaasassa ja Helsin-gissä sekä teimme risteilyt Tuk-holmaan ja Tallinnaan.

Vapaa-ajalla Kim käy kuunte-lemassa kaikki Vaasan kaupun-ginorkesterin konsertit ja kat-somassa sekä Vaasan kaupun-ginteatterin että Wasa Teaterin kaikki näytelmät.

– Olen lippukassojen myyjien kanssa jo niin tuttuja, että vaih-damme aina kuulumiset.

Hän arvostaa pienen kaupun-gin orkesteria.

– Vaasan orkesterilla on kor-kea taso, mutta yleisö pääsee lähemmäksi kuin suurissa kau-pungeissa, vaikkapa Berliinis-

sä tai Helsingissä. Sama koskee teattereita.

Koreassa klassinen musiikki on kovassa huudossa.

– Se on ehkä suositumpaa kuin Suomessa ja yleisö nuorempaa, mutta vaikeammin saavutetta-vissa hinnan takia. Konsertteja on paljon, mutta ne järjestään puhtaasti kaupallisin perustein. Lipun hinta on korkea, eikä to-dellakaan ole mitään opiskelija- tai eläkeläisalennuksia.

– Suomi on minulle paratiisi –

20 eurolla pääsee konsertteihin.

Klassisen musiikin lisäksi Hong harrastaa myös kevyempää mu-siikkia.

– Tykkään suomalaisista iskel-mistä. Tallinnan laivalla menen aina laulamaan karaokea.

Bravuuri on Baddingin Para-tiisi ja Ikkunaprinsessa.

– Silloin ihmiset aina täyttävät tanssilattian.

Kevyempää musiikkia Kim on käynyt kuuntelemassa muun muassa Rytmikorjaamolla.

Kim on opiskellut määrätietoi-sesti suomea ja ruotsia. Hän te-kee opintonsa ruotsiksi ja käyt-tää ruotsia myös asioidessaan kaupungilla.

Varsinkin ensimmäisinä vuo-sina hän kävi paljon Tampereel-la suomen kielen takia.

– Matkustin melkein joka per-jantai Tampereelle. Halusin paikkaan, jossa pärjää vain suo-meksi.

– Eli käytin "arkipäivät ruot-sia, viikonloput suomea" -meto-dia, Kim hymyilee.

Aina eturivissäKorealainen Kim Jae Hong saattaa olla maakunnan ahkerin kulttuurinkuluttaja.

Kim Jae Hong istuu konserteissa aina eturivissä. – Musiikki saattaa kuulostaa paremmalta keskeltä, mutta minulle on tärkeämpää läheisyys: nähdä muusikoiden kasvot ja seurata läheltä, kuinka kapellimestarin johdolla tehdään yhdessä taidetta. KUVA: JARNO PELLINEN

■ 32-vuotias, kotoisin Etelä-Koreasta Soulista.

■ Kiinnostui Pohjoismaista jo 15-vuotiaana katsottuaan Ingmar Bergmanin elokuvan Fanny ja Alexander.

■ Muutti Vaasaan opis-kelemaan vuonna 2009. Opiskelee Åbo Akademissa valtiotieteitä ja tekee gradua. Se käsittelee kulttuurin vaikutusta Itä-Aasian demo-kratisointiin.

■ Vietti vuoden 2013 Ilmajoel-la Etelä-Pohjanmaan opistossa suomen kieltä opiskellen.

■ Harrastaa konsertti- ja teat-terikäyntejä, pianonsoittoa ja karaokelaulua. Lempisäveltäjiä muun muassa Sibelius, Mozart ja Beethoven.

KUKA?

Kim Jae Hong

Per Gessle -konsertin toivotaan keräävän 3 000 ihmistä pesäpal-lostadionille.

LAURA KROHNVAASA

Vaasan kesätapahtumien kirjo täydentyy, kun Per Gessle saa-puu kesäkiertueellaan Vaasaan. Hän esiintyy pesäpallostadionil-la 25. elokuuta. Gessle on Roxet-te-duon lauluntekijä ja toinen osapuoli. Roxette esiintyi Vaa-sassa kesällä 2015.

Gessle tunnetaan myös Gylle-ne Tider -yhtyeen laulajana. Yh-tyeen suurin hitti on Sommar-tider.

Gesslen konsertissa kuullaan kappaleita Gyllene Tideriltä, Ro-xettelta ja Gesslen omilta soolo-levyiltä.

21 paikkakuntaa käsittävä kier-tue alkaa Ruotsin Helsingbor-gista 6. heinäkuuta ja päättyy kahteen Suomen-konserttiin 25.-26.8. Vaasan lisäksi Gessle yhtyeineen esiintyy Popkalaset-tapahtumassa Porvoossa lauan-taina 26.8.

Konsertin järjestää Studio Ticket yhteistyössä Live Natio-nin kanssa. Pesäpallostadionil-le mahtuu 3 000 – 4 000 henkeä.

– Elisa-stadion oli jo varattu si-nä ajankohtana. Olen itse ollut kuuntelemassa pesäpallostadio-nilla Robert Welshiä 1990-lu-

vun lopussa ja se toimi hyvin. Tavoittelemme 3 000:a hen-keä, sanoo Niklas Finne Stu-dio Ticketistä.

Liput Vaasan konserttiin tule-vat myyntiin torstaina 9.2. Tu-hat ensimmäistä lippua myy-dään erikoishintaan. Konsertin esiintyjälistaa täydennetään ke-väällä.

– Esiintyjiä tulee olemaan yh-teensä kolme tai neljä. Tulos-sa on paikallinen nimi ja lisäksi haemme tunnettua suomalaista artistia, Finne sanoo.

Konsertti on elokuun viimeise-nä viikonloppuna eli huvilakau-den päättäjäisinä perjantaina.

– Kun konsertti on perjan-taina, siinä ehtii hyvin mökille vielä lauantaiksi juhlimaan. Tä-män konsertin yhteydessä jär-jestetään myös ilotulitus, Fin-ne kertoo.

Finnestä on hyvä, että Vaasan musiikkikesä näyttää vilkkaalta.

– Se on oikein hyvä juttu. Kaik-kia tapahtumia ei ole edes vie-lä julkistettu, mutta uskomme, että jokainen löytää oman ylei-sönsä.

Gessle kuvailee kiertueen olevan ”musikaalinen selfie” omaan tuotantoon.

– Olen ollut lauluntekijä ja ar-tisti 37 vuotta. Minulla on ol-lut kolme uraa: yksi Roxettessa, toinen Gyllene Tiderin kanssa ja vielä yksi aivan soolona. Ne ovat erilaisia mutta kaikki lähellä sy-däntäni. Kesällä 2017 teen niis-tä oman keitokseni ja esitän lau-luja, jotka ovat merkinneet mi-nulle erityisen paljon, hän sa-noo konserttitiedotteessa.

Gessle on myynyt yli 75 mil-joonaa levyä maailmanlaajui-sesti.

Gessle esiintyy huvilakauden päättäjäisten aattona Vaasassa

Roxettesta ja Gyllene Tider -yhtyeestä tuttu Per Gessle saapuu soolokiertueellaan Vaasan pesäpallostadionille elokuussa.

Sellohevistit esiintyvät Ilkanrannassa. KUVA: MATTI HAUTALAHTI

ILMAJOKIIlmajoen Musiikkijuhlilla kuullaan lakeuksilla harvi-naista vierasta, kun metalli-yhtye Apocalyptica konsertoi Ilmajoen ooppera-areenal-la perjantaina 16. kesäkuuta.

Apocalyptica plays Metal-lica by four cellos –konsert-ti on väliajallinen istumakon-sertti, jossa kuullaan yhtyeen vuonna 1996 julkaisemalta klassikoksi muodostuneelta debyyttialbumilta Metallica-covereita sekä myöhemmin levytettyjä versioita.

Viime vuonna yhtye julkai-si 20-vuotisjuhlan kunniaksi debyyttilevystään uuden ver-sion, jolla kuullaan myös kol-me uutta Metallica-versiota, Battery, Nothing Else Matters ja Seek & Destroy.

Ilmajoen Musiikkijuhlilla kantaesitetään kesäkuussa uusi kotimainen oopperateos Mannerheim. Loppuunvara-tun oopperan lisäksi juhlilla kuullaan jälleen useita kon-sertteja.

Lauantaina 10.6. lukion au-ditoriossa kuullaan sotamuis-toja. Esiintyjinä ovat Ilma-

joen Korsuveljet ry ja Ilma-joen lausujat.

Ooppera-areenalla soi lau-antaina Juhlakonsertti, jossa esiintyvät basso Matti Sal-minen ja sopraano Mari Palo sekä Toivo Kuula -lau-lukilpailun voittanut sopraa-no Silja Aalto. Säestyksestä vastaa Vaasan kaupunginor-kesteri johtajanaan Markus Lehtinen.

Sunnuntaina 11.6. Ooppera-areenalla esiintyy Korsuor-kesteri ja Kyösti Mäkimat-tila. Konsertissa viihdytään sota-ajan musiikin ja 60-lu-vun rautalankakappaleiden parissa.

Keskiviikkona 14.6. järjes-tetään Lapsiperheiden ilta –ilmaistapahtuma, jossa esiin-tyy Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!

Lauantaina 17.6. Ooppe-ra-areenalla kuullaan Suo-mi 100 – Lauantain toivo-tut –konsertti. Esiintyjinä ovat Arja Koriseva, Mikael Konttinen ja Puolustusvoi-mien varusmiesorkesteri johtajanaan musiikkikaptee-ni Tero Haikala.

Apocalyptica rokkaa ooppera-areenalla

VAASAVaasan Merenkurkun koulun oppilaiden toteuttamia ly-hytdokumentti elokuvia esi-tetään tänään Vaasassa Bio Rexissä kello 13.

Tapahtuma on osa Dok-kino -tapahtumaa, joka tuo esiin nuortenelokuvantekijöi-den ääniä 19 paikkakunnalla.

DocPoint-elokuvatapahtu-mat ry:n järjestämä Dokkino järjesti vuoden 2016 aikana kouluille maksuttomia, kak-sipäiväisiä dokumenttielo-kuvaverstaita. Niissä lapset ja nuoret pääsivät itse teke-mään alusta loppuun saak-ka omat dokumenttieloku-vansa.

Verstaita järjestettiin 18

maakunnassa ja kaikki kou-lut saivat hakea mukaan. Tee-mana oli yhdessä, joka on myös Suomi 100 -juhlavuo-den teema.

Pohjanmaan verstas jär-jestettiin huhtikuussa 2016 Vaasan Merenkurkun kou-lulla.

Dokumentit näyttävät sen, miten ja millaisena suomalai-nen kulttuuri ja yhteiskunta heijastuvat lasten ja nuorten arkisissa kokemuksissa.

Tänään juhlanäytöksessä nähdään vaasalaiset eloku-vat sekä valikoima muiden paikkakuntien tuotoksia.

Verstaat ja juhlanäytökset ovat osa virallista Suomi 100 -hankkeen ohjelmaa.

Nuoret tekivät lyhyt- elokuvia Suomesta

Kauhavan Puukkofestivaa-lien merkeissä järjestetään puukkoaiheinen runokilpai-lu. Vuoden 2017 runokisan teemana on Puukko ja Suo-mi.

Kilpailussa on kaksi sar-jaa, aikuiset sekä lapset ja alle 17-vuotiaat. Kilpailuun osallistuva teksti voi olla ai-kaisemmin esitetty, mutta ei julkaistu. Kilpailuaika päät-tyy 1.5.2017.

Voittaja julkistetaan vuo-

den 2017 Puukkofestivaaleil-la. Pääpalkintona puukko-runoilija saa oman nimikko-puukon, jonka saajasta päät-tää raati. Lisäksi raati voi jakaa kunniamainintoja. Kil-pailun tarkoituksena on edis-tää puukkokulttuuria. Kilpai-lun järjestävät yhteistyössä Kauhavan puukkofestivaali-yhdistys ry, Kauhavan kau-pungin kulttuuri- ja museo-toimet sekä Pohjanmaan Kir-jailijat ry.

Nyt etsitään parasta puukkorunoilijaa

STTHELSINKI

Suomalaisissa museoissa tehtiin viime vuonna kävijä-ennätys, kertoo Museoliitto. Museovierailuja oli vuoden aikana 6,6 miljoonaa. Kas-vua edelliseen vuoteen oli noin viidenneksen. Kävijä-

määrä on vuosien ajan ollut reilussa viidessä miljoonassa.

Museoliiton mukaan kävi-jämäärän kasvun merkittä-vin syy on Museokortti, joka otettiin käyttöön toissa ke-väänä.

Museokortti on vuosilippu noin 250 museoon eri puolil-la Suomea.

Museot vetivät ennätys-määrän kävijöitä

Top Related