ASUMISKOKEMUKSIA UUSISTA VANTAALAISISTA KERROSTALOASUNNOISTA JA –ALUEISTA
Kiinteistöt ja asuminen –yksikön selvitys, syksy 2017
2
SISÄLLYSLUETTELO
1. Alkusanat .......................................................................................................... 1
2. Tutkimusmenetelmät ....................................................................................... 2
3. Asukaskyselyn tulokset ..................................................................................... 3
3.1 Vastaajien taustatiedot ........................................................................... 3
3.2 Aikaisempi asuminen ja asuinalue ........................................................... 4
3.3 Nykyinen asunto ja asuinalue .................................................................. 5
3.4 Nykyisen asunnon ja asuinalueen valinta ................................................ 6
3.5 Tyytyväisyys asuntoon ja asuinalueeseen ............................................... 7
3.6 Tyytyväisyys asunnon ja asuinrakennuksen eri ominaisuuksiin…………..10
3.7 Asumiskustannukset .............................................................................. 12
3.8 Yhteiskäyttötilat ..................................................................................... 13
3.9 Palvelut .................................................................................................. 15
3.10 Liikkuminen .......................................................................................... 18
3.11 Koettu turvallisuus ............................................................................... 21
3.12 Tulevaisuudennäkymät........................................................................ 22
4. Johtopäätökset ............................................................................................... 24
Liitteet ................................................................................................................. 26
Liite 1. Kyselylomake .................................................................................... 26
LISÄTIETOJA SELVITYKSESTÄ
Suunnittelijaharjoittelija Elina Virtanen (Kiinteistöt ja asuminen) on esikäsitellyt
ja analysoinut aineiston sekä kirjoittanut selvityksen. Työn ohjaajina ovat
toimineet tutkija Sanna Ala-Mantila (Tietopalveluyksikkö) ja asumisasioiden
erityisasiantuntija Elisa Ranta (Kiinteistöt ja asuminen), jotka ovat vastanneet
myös kyselylomakkeen suunnittelusta ja toteutuksesta.
1
1. ALKUSANAT
Vantaan viime vuodet ovat olleet vilkkaan asuntorakentamisen aikaa ja asuntotuotannon suuren määrän
odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Vantaan asuntorakentaminen painottuu entistä vahvemmin
kerrostaloihin, joihin rakennetaan huoneluvultaan ja pinta-alaltaan yhä pienempiä asuntoja. Pienten
kerrostaloasuntojen suurta määrää ja kysyntää selittää osaltaan kotitalouksien pienenevä koko, asumisen
korkea hinta sekä vuokra-asuntosijoittajien tulo markkinoille.
Tähän selvitykseen on koottu tuloksia asukaskyselystä, joka suunnattiin uusien vantaalaisten kerrostalojen
asukkaille keväällä 2017. Työn tarkoituksena on ollut tutkia asukkaiden kokemuksia omasta asumisestaan
sekä asuinympäristöstään. Selvitys liittyy Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan
laajempaan työhön Vantaan asumisen uusien ilmiöiden tunnistamisessa. Aineistoa ja tuloksia tullaan
hyödyntämään Vantaan kaavoituksen ja tontinluovutusten pelisääntöjen kehittämisessä, sekä
tutkimustyössä, jota käytetään Vantaan asunto-ohjelman 2018 -2025 taustamateriaalina. Näin
toteutetaan laadullisesti korkeatasoista ja kohtuuhintaista asumisympäristöä Vantaan historiallisen
voimakkaan asuntorakentamisessa vuosina.
Lopuksi kiitän lämpimästi suunnitteluharjoittelija Elina Virtasta, tutkija Sanna Ala-Mantilaa ja
asumisasioiden erityisasiantuntija Elisa Rantaa tästä erinomaisesta ja uraauurtavasta työstä.
Hannu Penttilä
Apulaiskaupunginjohtaja
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala
Vantaalla 26.9.2017
2
2. TUTKIMUSMENETELMÄT
Selvityksen aineistona on asukaskysely, jonka otos koostui 1971:stä uudessa
kerrostalossa asuvasta täysi-ikäisestä henkilöstä. Uudeksi kerrostaloksi
määriteltiin vuonna 2013 tai sen jälkeen rakennettu talo. Kaikkien valittujen
kerrostalokohteiden asuntojen keskipinta-ala oli alle 50 m², ja kysely lähetettiin
näiden kohteiden kaikkiin asuntoihin. Kohdetaloihin valittiin erilaisia asuntojen
hallintamuotoja: omistusasuntoja, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, pitkän
korkotuen vuokra-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja.
Asunnot sijaitsivat kuudella eri suuralueella eli Myyrmäessä, Kivistössä,
Koivukylässä, Tikkurilassa, Korsossa ja Hakunilassa (Kuva 1). Kuhunkin asuntoon
lähetettiin yksi kysely, ja kyselyyn oli mahdollista vastata joko
paperilomakkeella tai verkossa.
Asukaskysely rakentui kuudesta osiosta, joita ovat aikaisempi asuminen ja
asuinalue, nykyinen asunto ja asuinalue, koettu turvallisuus, liikkuminen,
tulevaisuudennäkymät ja vastaajan taustatiedot. Kysely on toteutettu
nimettömänä, joten yksittäistä vastaajaa ei voida selvityksestä tunnistaa.
Vastaajien osoitetietoa kuitenkin hyödynnettiin aineiston analysoinnissa, ja
aineistoa rikastettiin yhdistämällä se kiinteistö- ja rakennusrekisterin tietoihin.
Vastaukset luokiteltiin ja analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla ja Excel –taulukko-
ohjelmalla. Vastaajien tyytyväisyyttä sekä muita vastaajien kokemuksia
alueellisesta näkökulmasta tarkasteltiin ArcMap –paikkatieto-ohjelmalla. Osa
vastaajien vapaamuotoisista kommenteista nostettiin selvitykseen. Kommentit
ovat yksittäisiä huomioita vastaajien omasta asumisesta ja asuinalueesta ja ne
ovat esitetty värikkäissä palloissa.
Kuva 1. Tutkimukseen valitut kohteet suuralueittain ja niistä
saadut vastaukset (N = 827).
3
3. ASUKASKYSELYN TULOKSET
3.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT
Tutkimuksen kohteena olleesta 1971:stä henkilöstä kyselyyn vastasi yhteensä
827 henkilöä eli vastausprosentiksi muodostui 42. Naiset olivat hieman innok-
kaampia vastaamaan kuin miehet: kokonaisotoksessa naisia oli 56 % ja miehiä
44 %, mutta valtaosa (60 %) kyselyyn vastanneista oli naisia. Sukupuolensa mää-
rittelemättä halusi jättää 1 % vastaajista. Eri ikäryhmistä 40-vuotiaat ja sitä van-
hemmat vastasivat hieman aktiivisemmin kuin 18–39-vuotiaat, mutta muuten
vastaajien ikäjakauma noudatteli hyvin valittua kokonaisotosta (Kuva 2). Vastaa-
jista 63 % oli työelämässä, 15 % eläkkeellä. Opiskelijoita oli 10 %, työttömiä 6 %
ja muita 6 % (Kuva 3).
Kuva 2. Vastaajat ikäryhmittäin (N = 824).
Kuva 3. Vastaajien elämäntilanne (N = 800).
Valtaosa kyselyyn vastanneista henkilöistä asuu yksin (60 %) ja 25 % asuu kaksin
avo- tai aviopuolison kanssa. Lapsia vastanneiden kotitalouksissa on vain 12
%:lla, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että tutkimuksen otokseen valitut
asunnot ovat keskimäärin pieniä (Kuva 4).
Kuva 4. Vastaajien kotitalouden rakenne
(N = 823).
4
3.2 AIKAISEMPI ASUMINEN JA ASUINALUE
Tyypillinen vastaaja on muuttanut nykyiseen asuntoonsa 57 neliöisestä vuokra-
kerrostalokaksiosta. Uusi asunto on myös vuokrakerrostalokaksio, tosin entistä
asuntoa pienempi (46 m²). Tyypillinen vastaaja on asunut Vantaalla yhteensä 10
vuotta ja uudessa asunnossaan viisi kuukautta.
Avokysymyksellä selvitettiin tärkeintä syytä muuttopäätöksen takana. Moni vas-
taaja kommentoi useamman eri syyn, eli muuttopäätökseen on vaikuttanut
usein monta eri tekijää. Tärkeintä muuttosyytä kysyttäessä useimmin mainit-
tiin perhekoon muutos, esimerkiksi ero, perheenlisäys tai lasten pois muutto
(Kuva 5.)
Toiseksi useimmiten tärkeimmäksi muuttosyyksi mainittiin työ- ja opiskelupaik-
ka ja niihin matkustaminen. Paremmat joukkoliikenneyhteydet mainittiin myös
useasti, joten asuinaluetta valitessa paljon merkitystä annetaan liikenneyhteyk-
sille ja arjen kulkemisen helpottumisella. Asumiskustannukset vaikuttivat oleel-
lisesti asuntoa ja asuinaluetta valitessa, samoin asunnon kunto. Monella muut-
taneella oli myös toive rauhallisemmasta asuinalueesta.
Kuva 5. Avovastauksissa nousseet 15 merkittävintä muuttopäätökseen vaikuttanutta tekijää (N = 972).
5
3.3 NYKYINEN ASUNTO JA ASUINALUE
Yksinasuvien suuri määrä näkyy huoneistotyyppijakaumassa. Kaksioissa asuu
eniten vastaajia (53 %) ja myös yksiöissä asuvia on paljon (31 %) (Kuva 6). Eten-
kin nuoret asuvat pienissä asunnoissa. Yksiöissä asuu 18–22 –vuotiaista 46 %,
kun taas yli 63-vuotiaista yksiöissä asuu vain 19 %. 30–52 -vuotiaat asuvat kai-
kista isoimmissa asunnoissa, sillä lähes joka neljäs asuu kolmiossa tai sitä suu-
remmassa asunnossa (Kuva 7).
Kuva 6. Vastaajien asuntojen huoneistotyyppijakauma (N = 819).
Kuva 7. Vastaajien asuntojen huoneistotyyppijakauma
ikäryhmittäin (N = 823).
Vaikka kokonaisotoksessa omistusasuntoja oli 30 % kaikista hallintamuodoista,
on vastaajista vain 12 % ilmoittanut asuvansa omistusasunnossa (Kuva 8). On
todennäköistä, että pienten uusien asuntojen ollessa kyseessä asuntoja on
ostettu myös sijoitustarkoituksiin. Neljä vastaajaa kommentoikin yllättyneensä
vuokra-asuntojen suuresta määrästä asuinalueellaan.
6
Kuva 8. Vastaajien asunnon hallintamuotojakauma (N = 825).
3.4 NYKYISEN ASUNNON JA ASUINALUEEN VALINTA Asunnon kunnon, asumiskustannusten ja asunnon koon ilmoitettiin useimmin
vaikuttaneen päätökseen valita nykyinen asunto ja asuinalue (Kuva 9). Asunnon
ominaisuuksille on siis annettu runsaasti painoarvoa valintaa tehdessä. Asuin-
alueen ominaisuuksilla ja luonteellakin on merkitystä, sillä seuraavaksi eniten
asunnon ja asuinalueen valintaan ovat vaikuttaneet hyvät julkiset kulkuyhtey-
det, puistot ja lähiluonto sekä alueen turvallisuus ja rauhallisuus. Sen sijaan alu-
een ja asunnon arkkitehtuuri, lähellä asuvat sukulaiset tai ystävät sekä julkiset
palvelut ovat vaikuttaneet kaikista vähiten valintaan. Lapsiperheiden vähäinen
määrä näkyy vastauksissa siten, että lähikoulun hyvä taso tai alueen soveltu-
vuus lapsille ei ole koskettanut suurta osaa vastaajista.
”Toivoisin,
että alueelle rakennettaisiin
muutakin kuin vain yksiöitä ja pieniä
kaksioita. Huolestuttaa, että
millainen alueesta tulee
tulevaisuudessa kun alueen väestö
on nuorta, jotka jatkuvasti
muuttavat.”
Vastaaja, 30
”Tosi iso
yllätys oli, että taloyhtiön
osakkeista oli noin puolet
sijoitusasuntoja eli pankin
omistuksessa. Tarkoittaa sitä,
että puolet asukkaista on
vuokralaisia.”
Vastaaja, 54
Kuva 9. Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseenne valita
nykyinen asuntonne ja/tai nykyinen asuinalueenne? (N = 774.)
7
3.5 TYYTYVÄISYYS ASUNTOON JA ASUINALUEESEEN Vastausten perusteella asukkaiden odotuksiin ovat vastanneet erittäin hyvin ne
tekijät, joiden perusteella he ovat valinneet asuntonsa ja asuinalueensa. Asun-
non kunto, hyvät julkiset kulkuyhteydet ja lähikoulun hyvä taso vastasivat asuk-
kaiden odotuksiin parhaiten (99 %:n mielestä vastanneet odotuksiin). Vähiten
odotuksiin vastasivat hyvät kaupalliset palvelut (92 %) sekä alueen rauhallisuus
ja turvallisuus (93 %) (Kuva 10). Varsinkin Kivistössä koettiin näiden tekijöiden
vastanneen odotuksia huonommin kuin muualla. Kokemukset turvallisuudesta
ja rauhallisuudesta erosivat varsinkin avovastauksien perusteella: samalla suur-
alueella useat vastaajat kehuivat rauhallisuutta, ja toiset taas valittivat rauhat-
tomuudesta. Kaikki muut valintaan vaikuttaneet tekijät vastasivat odotuksiin
kaikilla vastaajilla 96–98 prosenttisesti. Esimerkiksi asunnon koko ei vastannut
odotuksia vain kahdella prosentilla vastaajista.
Kuva 10. Alueen turvallisuuden ja rauhallisuuden vastaaminen ennakko-
odotuksiin (N = 827).
Vastaajat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä asuntoonsa: 83 % heistä on joko
erittäin tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa, ja 81 % on
tyytyväisiä asuinalueeseensa (Kuva 11). Sekä asuntoon että asuinalueen ollaan
keskimäärin ”jokseenkin tyytyväisiä”, tosin tyytyväisyydessä asuinalueeseen on
hieman enemmän hajontaa. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että vantaalaisten
uusien kerrostalojen asukkaat ovat siis kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä asumi-
seensa.
Kuva 11. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon (N = 819) ja tyytyväisyys nykyiseen
asuinalueeseen (N = 823).
8
Kun tuloksia tarkastellaan ikäryhmittäin, löydetään eroja tyytyväisyydessä asun-
toon ja asuinalueeseen (Kuva 12 ja Kuva 13). Mitä nuorempi vastaaja on, sitä
tyytyväisempi hän on asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Eniten erittäin tyytyväi-
siä on 18–22 -vuotiaissa, tyytymättömiä taas 40–52 -vuotiaissa sekä vanhim-
massa ikäryhmässä. 18–22 vuotiaista kukaan ei vastannut olevansa erittäin tyy-
tymätön asuinalueeseensa, mutta vanhimmasta ikäryhmästä erittäin tyytymät-
tömiä on 8 kappaletta eli 7 % koko vastaajaikäryhmästä.
Kuva 13. Eri-ikäisten tyytyväisyys asuinalueeseensa (N = 820).
Eri huoneistotyypeistä eniten asuntoonsa ovat tyytyväisiä yksiössä asuvat – to-
dennäköisesti sen takia, että pienissä asunnoissa asuu nuoria, jotka ovat tyyty-
väisempiä kuin vanhemmat asukkaat (Kuva 14). Myös asunnon pinta-alan mu-
kaan luokiteltuna pienemmissä asunnoissa asuvat ovat tyytyväisempiä asun-
toonsa kuin isommissa asunnoissa. Sen sijaan kolmioissa ja sitä suuremmissa
asunnoissa ollaan keskimäärin hieman tyytyväisempiä asuinalueeseen kuin yk-
siöissä ja kaksioissa (Kuva 15).
Asumisoikeusasunnossa asuvat ovat kaikista tyytyväisimpiä asuntoonsa ja
asuinalueeseensa, ja vuokra-asujat ovat tyytyväisempiä sekä asuntoonsa että
asuinalueeseensa kuin omistusasunnossa asuvat.
”Ennakkokäsityksistä
huolimatta asuinalue
on siisti, rauhallinen ja
viihtyisä, 'vanha'
lähiö.”
Vastaaja, 56
”Uuden kerrostalon rakentamisen laatu yllät-ti: paljon puutteita ja vi-koja. Varsinkin keittiö on
pettymys.”
Vastaaja, 46
Kuva 12. Eri ikäryhmien tyytyväisyys asuntoonsa (N = 816). Melko ja erittäin
tyytyväiset vastaajat ovat yhdistetty ”tyytyväisiksi” sekä melko
tyytymättömät, erittäin tyytymättömät ja ei tyytyväiset eikä tyytymättömät
on yhdistetty ”tyytymättömiksi tai neutraaleiksi”.
9
Eri kotitaloustyypeistä yksin asuvat ovat tyytyväisimpiä asuntoonsa, kimppa-
kämpissä asuvat taas ovat tyytyväisimpiä asuinalueeseensa. Lasten ja avo- tai
aviopuolison kanssa asuvissa on vähiten erittäin tyytyväisiä asuntoon. Yksin
asuvien suurta tyytyväisyyttä selittää todennäköisesti myös tässä tapauksessa
nuorten suuri määrä: nuoret ovat kaikista tyytyväisimpiä ja yksinasuvista suuri
osa on nuoria.
Tyytyväisyys asuntoon ja asuinalueeseen korreloivat keskenään: mitä tyytyväi-
sempi asukas on asuinalueeseensa, sitä tyytyväisempi hän on asuntoonsa ja
päinvastoin. Myös asuinalueen valintapäätöksellä ja tyytyväisyydellä asuinalu-
eeseen on merkittävä korrelaatio. Asukas on tyytymättömämpi asuinalueeseen,
mikäli hän ei saanut tai löytänyt asuntoa muualta, tai mikäli hän ei kokenut
asuinalueella olevan erityistä merkitystä asuntoa valitessa. Moni kuitenkin on
halunnut muuttaa nimenomaan juuri tietyn tyyppiselle asuinalueelle (Kuva 16).
Kuva 16. Asuinalueen valintaa parhaiten kuvaamat väittämät (N = 811).
Kuva 14. Eri huoneistotyypeissä asuvien tyytyväisyys asuntoonsa
(N = 821).
Kuva 15. Eri huoneistotyypeissä asuvien tyytyväisyys asuinaluee-
seensa (N = 817).
10
3.6 TYYTYVÄISYYS ASUNNON JA ASUINRAKENNUKSEN ERI OMINAISUUKSIIN
Asuntoon ja asuinrakennukseen ollaan keskimäärin tyytyväisiä. Mihinkään kysy-
tyistä asunnon tai asuinrakennuksen ominaisuuksista ei olla keskimäärin tyyty-
mättömiä. Eniten tyytyväisyyttä kerää asunnon valoisuus, asunnon pohjaratkai-
su, asunnon koko ja asunnon pintaratkaisut: keskimäärin niihin ollaan jokseen-
kin tyytyväisiä. Näkymiin asunnon ikkunoista ollaan tyytymättömämpiä kuin
muihin asunnon tai asuinrakennuksen ominaisuuksiin. Kymmenen vastaajaa
kommentoi, että taloja on rakennettu liian lähelle toisiaan, jolloin ikkunanäky-
mät kärsivät. Asuinrakennuksen ulkotiloihin ja piha-alueisiin sekä asunnon säily-
tystiloihin ollaan myös hieman vähemmän tyytyväisiä kuin muihin asunnon ja
asuinalueen ominaisuuksiin.
Kuva 17. Tyytyväisyys asunnon kokoon % (N = 822).
Kuva 18. Tyytyväisyys asunnon pohjaratkaisuun % (N = 820).
Kuva 19. Tyytyväisyys asunnon keittiön toimivuuteen % (N = 819).
”Olen erittäin
tyytyväinen nykyiseen
asuntooni, pyörätuolilla
kulkeminen ja
esteettömyys on otettu
hyvin huomioon.”
Vastaaja, 68
”Uudiskohteiden
asunnot ovat todella pieniä.
Asunnon piti olla 2 h + keittiö,
mutta keittiöön ei mahtunut
edes ruokapöytä, joten asunto
onkin 2 h + keittokomero.”
Vastaaja, 71
11
Kuva 20. Tyytyväisyys asunnon valoisuuteen % (N = 821).
Kuva 22. Tyytyväisyys rappukäytävän viihtyvyyteen % (N = 818).
Kuva 23. Tyytyväisyys rakentamisen laatuun % (N = 822).
Kuva 24. Tyytyväisyys näkymiin asunnon ikkunoista % (N = 820).
Kuva 25. Tyytyväisyys asuinrakennuksen ulkonäköön % (N = 819).
Kuva 21. Tyytyväisyys asunnon pintamateriaaleihin % (N = 820).
12
Kuva 26. Tyytyväisyys asuinrakennuksen ulkotiloihin ja piha-alueisiin %
(N = 822).
Kuva 28. Tyytyväisyys yhteisiin säilytystiloihin % (N = 816).
Kuva 29. Tyytyväisyys varastotiloihin % (N = 819).
”Suurin ongelma
asunnon koon jälkeen on
asunnon kuumuus ja
kuinka ei ole mahdollista
itse säätää huoneiden
lämpötilaa.”
Vastaaja, 32
”Mahtava
asunto, äänieristys
tosin voisi olla lattioissa
ja katoissa paljon
parempi. ”
Vastaaja, 43
Kuva 27. Tyytyväisyys asunnon säilytystiloihin % (N = 822). Kuva 30. Tyytyväisyys mahdollisiin muihin asukkaiden
käytössä oleviin yhteistiloihin % (N = 802).
13
3.7 ASUMISKUSTANNUKSET
Vaikka monella vastaajalla asumiskustannukset olivat yksi tärkeimmistä muut-
topäätökseen vaikuttaneesta tekijästä, on yli puolella korkeammat asumiskus-
tannukset nykyisessä asunnossa verrattuna aiempaan asuntoon (Kuva 31). Per-
hekoon muutos, kuten ero, onkin mahdollisesti pakottanut monen muuttamaan
taloudellisen tilanteen takia, mutta yksin asuminen aiheuttaa korkeampia asu-
miskustannuksia. Muualta Suomesta tai ulkomailta muuttaneista 82 % sanoo
asumiskustannustensa kasvaneen nykyiseen asuntoon muutettaessa, kun taas
Vantaan sisältä muuttaneista useampi kokee asumiskustannustensa joko ma-
daltuneen (38 %) tai pysyneen samoina (16 %).
Kokemukset asumismenojen kattamisen helppoudesta vaihtelevat paljon vas-
taajien kesken: jopa 25 % kokee asumismenojen kattamisen hankalaksi, toisaal-
ta 28 % kokee sen helpoksi ja 46 % ei helpoksi eikä hankalaksi (Kuva 32).
”Kallis vuokra nykyisessä asunnossani
verrattuna edelliseen asuntoon. Mutta nykyisen
asunnon ympäristö on rauhallista aluetta.”
Vastaaja, 25
”Olen tyytyväinen
nykyiseen asuntooni opiskelevan
lapseni kanssa: sijainti, koko, vuokra
ovat minulle sopivat. Mutta toisaalta
minulla ei ole varaa omaan
makuuhuoneeseen nykyisellä
asuinalueella. Tulevaisuudessa on
tarkoitus jakaa asumiskulut
elämänkumppanin kanssa, mikä
muuttaa tilannetta.”
Vastaaja, 44
Kuva 32. Kokemus asumismenojen
kattamisen helppoudesta/vaikeudesta
suhteutettuna kotitalouden taloudelliseen
tilanteeseen (N = 808).
Kuva 33. Kokemus asunnon
koosta vastineena rahalle
(N = 808).
Kuva 31. Millaiset nykyiset asumiskustannuksenne ovat
verrattuna edelliseen asuntoonne? (N = 808).
14
3.8 YHTEISKÄYTTÖTILAT
Eniten yhteiskäyttötiloista käytetään pyykinkuivaushuonetta ja saunaa (Kuva
34). Kuntosalia, uima-allasta ja grilli- tai muuta ruuanvalmistuspaikkaa
käytettäisiin myös paljon, jos sellaiset talosta löytyisi. Etätyön yleistyminen ei
juurikaan näy vastauksissa, sillä yli 80 % vastaajista ei koe tarvitsensa etätyötilaa
asuinrakennukseensa. Myös kysyntä yhteiskäyttökulkuvälineille on vähäistä.
Asunnossa parvekkeelle annetaan paljon arvostusta. Peräti 76 % on tyytyväisiä
parvekkeeseensa (Kuva 35). Avovastausten perusteella osa toivoo isompaa par-
veketta. Parvekettomista vastaajista selvä enemmistö haluaisi parvekkeen, ja
vain 6 % ei koe tarvitsevansa parveketta ollenkaan. Huoneistosaunalle ei koeta
olevan yhtä paljon käyttöä kuin parvekkeelle: 46 % ei koe tarvitsevansa saunaa.
Toisaalta 37 %:lla ei ole saunaa mutta he haluaisivat sellaisen (Kuva 36).
Kuva 34. Yhteistilojen ja yhteistavaroiden käyttö (N pienimmillään = 803). Kuva 35. Onko asunnossanne parveketta, koetteko
sitä tarpeelliseksi? (N = 817.)
15
Kuva 36. Onko asunnossanne huoneistosaunaa,
koetteko sitä tarpeelliseksi? (N = 813.)
3.9 PALVELUT
72 % vastaajista kokee asuinalueensa palvelut riittävinä omaan ja kotitalouden
palvelutarpeeseen. Useimmiten, lähes päivittäin käytetään lähikauppaa ja
virkistysalueita kuten puisto- ja ulkoilualueita. Automarketteja käytetään
keskimäärin viikoittain, erikoisliikkeitä kuukausittain ja kirjastopalveluita
harvemmin.
Tyytyväisyyttä omaan asuntoon ja asuinalueeseen tarkasteltiin vertaamalla
päivittäistavarakauppojen läheisyydessä asuvien tyytyväisyyttä kaikkiin
vastaajiin. Kyselyyn vastanneista asukkaista 59 % sijaitsee 500 metrin tai alle
500 metrin päässä päivittäistavarakaupasta - joko valintamyymälästä,
supermarketista tai hypermarketista (Kuva 37).
Kaupan läheisyydessä asuvat ovat 7 prosenttiyksikköä tyytymättömämpiä
asuinalueeseensa sekä 5 prosenttiyksikköä tyytymättömämpiä asuntoonsa kuin
kauempana kaupasta asuvat. Päivittäistavarakauppa ei siis lisää
asumistyytyväisyyttä. Kaupan läheisyydessä asuvat eivät koe myöskään
palveluiden tarjontaa paremmaksi kuin muut asukkaat: 70 % kaupan lähellä
asuvista kokee asuinalueensa palvelut riittävinä.
”Asunnossa on
hyvä iso parveke, mutta
ei lasituksia: hiekkaa
pöllyää eikä ole
yksityisyyttä.”
Vastaaja, 64
”Haluaisin yhteisen
kasvihuoneen tai viljelypalstan
sekä marjapensaita ja
omenapuita pihalle! Myös oma
talonmies olisi hyvä.”
Vastaaja, 32
16
Kuva 37. Keskusta-alueet, kaupan alueet ja päivittäistavarakaupat Vantaalla sekä kyselyyn saadut vastaukset ja kauppojen
muodostamat vyöhykealueet vastauksille.
17
Asukkailta kysyttiin avokysymyksellä mitä palveluita he haluaisivat
asuinalueelleen. Kivistön asuinalueen keskeneräisyyden voi huomata
vastauksista: alueen asukkaat toivoivat asuinalueelleen huomattavasti
enemmän palveluita kuin muiden suuralueiden asukkaat (Taulukko 1). Moni
kivistöläinen vastaaja korostikin vastauksissaan alueen olevan uusi ja
palveluiden vasta tulossa. Moni esimerkiksi kaipaili ostoskeskusta, mutta totesi
sen kyllä tulevan. Kivistössä 15 vastaajaa kaipasi alueelle pysäköintipaikkoja, ja
useampi heistä toivoi niiden olevan ilmaisia. Kivistössä on tällä hetkellä vain
kolme päivittäistavarakauppaa, ja eniten alueelle toivottiinkin suurempaa
ruokakauppaa, markettia tai hypermarkettia. Myös lähikauppoja toivottiin
enemmän. Kivistöstä tuli runsaasti myös yksittäisiä toiveita bensa-asemasta
baariin.
Myös Tikkurilassa asukkaat toivoivat jonkin verran asuinalueelleen lisää
kauppoja, varsinkin lähikauppoja. Myös erikoisliikkeitä ja ravintoloita ja
kahviloita toivottiin, isomman kaupan halusi muutama vastaaja, samoin
kulttuuripalveluita ja –tapahtumia. Tikkurilan suuralueella kysymykseen
vastattiin kuitenkin heikommin kuin Kivistössä, mistä voisi päätellä asukkaiden
olevan ainakin jokseenkin tyytyväisiä palveluihin ja niiden määrään.
Koivukylän suuralueen vastaajat toivoivat Tikkurilan vastaajien tavoin alueelleen
lähikauppaa. Varsinkin Leinelään toivottiin kauppoja ja palveluita enemmän.
Myyrmäestä tuli varsin heikosti toiveita uusista palveluista, samoin kuin
Hakunilasta. Korson suuralueella etenkin Mikkolaan toivottiin R-Kioskia. Usea
vastaaja perusteli toivettaan sillä, että R-Kioskilla saisi ladattua matkakorttia.
Lisää virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia toivottiin runsaasti lähes joka
suuralueelle ja toiveet olivat hyvin monipuolisia: puistojumpasta
ulkokuntosaleihin ja parempiin pururatoihin.
Mitä palveluita haluaisitte asuinalueenne? Mainintoja
Isompi ruokakauppa 75
Apteekki 54
Kirjasto 43
Kuntosali 28
Posti 27
Lähikauppa 26
Erikoisliikkeitä 21
Terveyskeskus 20
Ravintoloita ja kahviloita 18
Kauppakeskus 17
Uimahalli 16
Lisää parkkipaikkoja 15
Sisäliikuntapaikkoja 13
Pankkiautomaatti 13
Vaatekauppoja 8
Virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia 7
”Periaatteessa palvelut
ovat riittävät, mutta
lähikauppa asuinalueelleni olisi
mukava. Myös virkistysalueita
ja ulkoliikuntamahdollisuuksia
voisi kehittää ja antaa niistä
paremmin tietoa asukkaille.”
Vastaaja, 20
”Toivoisin opiskelijabudjetille
sopivia lounaspaikkoja tai
kahviloita. Myös vaatekaupat ja
erikoisliikkeet olisivat kiva lisä!
Asuinalueelleni on tulossa
ostoskeskus parin vuoden sisällä,
mutta asuinalueen viihtyisyyttä
voisi lisätä palveluilla jo ennen
sitä.”
Vastaaja, 22
Taulukko 1. Kivistöön eniten toivotut palvelut (N = 417).
18
3.10 LIIKKUMINEN
Asemanseutuja hyödynnettiin tarkastellessa tyytyväisyyttä ja muita asumisen
kokemuksia. Asemille laskettiin 500 metrin vyöhykealueet, eli alueet joiden si-
sällä sijaitsi kyselyn kohdetaloja. Näiltä vyöhykealueilta saatiin vastauksia 215
kappaletta, eli vastaajista 26 % asuu 500 metrin säteellä juna-asemasta (Kuva
38). 500 metrin säteellä juna-asemasta asuvien tyytyväisyys asuntoonsa ei eroa
kaikista vastaajista.
Tyytyväisyydessä asuinalueeseen löytyy hieman enemmän hajontaa aseman
seutujen lähellä asuvilla verrattuna kauempana aseman seuduista asuviin: ase-
manseutujen läheisyydessä asuvat ovat muutaman prosentin tyytymättömäm-
piä kuin kauempana aseman seuduista asuvat (Kuva 39).
Kuva 39. Aseman läheisyydessä asuvien (N = 205) ja kauempana
asemista asuvien tyytyväisyys asuinalueeseensa (N = 616).
Kuva 38. Asemaseutujen 500 metrin vyöhykealueet, joista saatiin vastauksia.
19
Kesäisin autolla liikkuminen vähenee jonkin verran ja etenkin julkisilla yhteyksil-
lä liikkuminen vähenee reilusti. Kesäisin liikkuminen on kuitenkin monimuotoi-
sempaa ja monet yhdistelevät eri kulkumuotoja. Etenkin pyöräilemällä liikkuvi-
en määrä kasvaa kesällä (Kuva 40).
Kuva 40. Mikä on pääasiallisin kulkumuotonne (tarvittaessa voitte valita use-
amman vaihtoehdon)? (N pienimmillään = 1335.)
Uusien vantaalaisten kerrostalojen asukkaat kokevat julkisen liikenteen olevan
toimivaa. Valtaosan mielestä väitteet julkisen liikenteen toimivuudesta
päivittäisessä elämässä sekä palveluiden ja toimintojen hyvästä
saavutettavuudesta kuvaavat melko hyvin heitä (Kuva 41). Avovastauksissa
kehitysideoina toivottiin esimerkiksi vuorovälejä tiheämmäksi, pysäkkejä
lähemmäs uusia kerrostaloja ja monille alueelle toivottiin myös parempaa
myöhäisliikennettä.
Kuva 41. Arvioi, kuinka hyvin seuraavat julkisen liikenteen käyttöä koskevat
väitteet sopivat teihin. Kaikki vastaajat (N = 809).
”Hyvä asuinalue.
Ainut miinus on
yönaikainen olematon
julkinen liikenne.”
Vastaaja, 32
”Hyvä sijainti
asuinalueellani, lyhyt
matka joka paikkaan ja
pyörällä on helppo liikkua
kesät talvet. Ei tarvitse
etsiä autolle
parkkipaikkaa.”
Vastaaja, 70
20
Vastaajien kotitalouksista 54 %:lla on yksi tai useampi auto käytettävissään.
Pysäköintipaikka on 49 %:lla. Pysäköintipaikan saatavuuteen ollaan
tyytyväisempiä kuin hintaan (Kuva 42), tosin pysäköintimahdollisuuksiin
taloyhtiössä ja asuinalueella ollaan melko tyytymättömiä (Kuva 43). Etenkin
Kivistön suuralueella ollaan tyytymättömiä pysäköintipaikan saatavuuteen sekä
pysäköintimahdollisuuksiin asuinalueella. Tyytymättömyys tuli ilmi myös
avokommenteissa, joissa puitiin runsaasti Kivistön huonoa pysäköintitilannetta.
Korson ja Koivukylän suuralueilla vastaajat ovat kaikista tyytyväisimpiä
pysäköintimahdollisuuksiin sekä pysäköintipaikan saatavuuteen ja hintaan.
Kuva 42. Kuinka tyytyväinen olette pysäköintipaikan hintaan ja saatavuuteen?
(N = 439.)
”Alueen
pysäköintimahdollisuudet ovat
erittäin heikot! Taloudessamme on
kaksi autoa, ja mahdollisuus edes
jonottamalla on vain yhteen
maksulliseen autopaikkaan. Alueella
sakotetaan ahkerasti
tienvarsipysäköimistä, vaikkei
mahdollisuuksia muuhun pysäköintiin
oikein ole.”
Vastaaja, 27
”Saatavilla ainoastaan
osakkeellisia autopaikkoja
on vuokralaisten kannalta
äärimmäisen huono, koska
valtaosa asukkaista
vuokralaisia.”
Vastaaja, 30
Kuva 43. Kuinka tyytyväinen olette pysäköintimahdollisuuksiin
taloyhtiössänne ja asuinalueellanne? (N = 705.)
21
3.11 KOETTU TURVALLISUUS
Asukkaat kokevansa olonsa melko turvalliseksi asuintalossaan ja asuinympäris-
tössään. Jopa 93 % tuntee olonsa turvalliseksi kävellessään yksin asuinalueel-
laan päivisin (Kuva 44). Toisaalta öisin kävellessä turvalliseksi olonsa tuntevien
määrä laskee 65 prosenttiin. Turvallisuuden kokemuksissa vastaukset asuinalu-
eella esiintyvään ilkivaltaan hajoavat eniten: suurin osa on jokseenkin samaa
mieltä väitteestä (32 %) mutta moni on myös jokseenkin eri mieltä väitteestä
(24 %). Väitteeseen ”naapurini parantavat turvallisuuden tunnettani” suurin osa
vastasi olevansa ”en samaa enkä eri mieltä”.
Asemanseuduilla asuvat kokevat olonsa hieman turvattomammaksi yksin
kulkiessaan sekä päivisin että iltaisin ja öisin kuin kaikki vastaajat, mutta
toisaalta heidän asuintalossaan ei esiinny enempää järjestyshäiriöitä kuin
muiden alueiden vastaajilla (Kuva 45). Aseman läheisyydellä on siis melko vähän
vaikutusta turvallisuuskokemuksiin.
Avovastausten perusteella turvallisuuskokemukset kuitenkin eroavat alueittain
melko paljonkin. Osassa alueista kiiteltiin asuinalueen rauhallisuuden
yllättäneen ennakko-odotukset, ja osassa taas oltiin pettyneitä ilkivallan ja
epäsiisteyden määrään. Vuokra-asunnossa asuvat tuntevat olonsa
turvallisemmaksi jokaisen kysymyksen kohdalla kuin omistusasujat.
Kuva 45. Turvallisuuskokemukset 500 metrin päässä asemalta asuvien
(N pienimmillään = 202) ja kauempana asemanseuduilta asuvien (N
pienimmillään = 607) kesken.
Kuva 44. Kuinka hyvin seuraavat väitteet kuvaavat kokemustanne asuintalostanne
ja asuinympäristöstänne? (N pienimmillään = 809).
22
3.12 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
Vaikka vastaajista 80 % on joko jokseenkin tai erittäin tyytyväisiä asuntonsa
kokoon, lähes puolet ei kuitenkaan koe asuntonsa toimivan tilanteessa jossa
perhekoko muuttuu (Kuva 46).
Kuva 46. Koetteko, että nykyinen asuntonne on toimiva myös tilanteessa, jossa
perhekokonne muuttuu? (N = 802.)
Mitä nuorempi vastaaja, sitä todennäköisemmin vastaaja ei näe asuvansa
asunnossa enää viiden vuoden kuluttua (Kuva 47). Myös pienimmissä
asunnoissa asuvat kokevat muuttavansa asunnostaan pois todennäköisemmin
kuin suurista asunnoista. Osittain tämä johtuu siitä, että pienissä asunnoissa
asuu etenkin nuoria.
Kuva 47. Kuinka todennäköistä on, että asutte nykyisessä asunnossanne vielä
viiden vuoden kuluttua? Luokittelu ikäryhmittäin (N = 813).
Eniten muuttopäätökseen vaikuttaa halu vaihtaa asunnon hallintamuotoa, koti-
talouden koon muutos sekä asunnon liian pieni koko (Kuva 48). Vähiten muut-
tohalukkuuteen vaikuttaa asunnon liian suuri koko ja halu vaihtaa lapsen lähi-
koulua. Suuri osa vastaajista siis suunnittelee muuttoa isompaan asuntoon sekä
oman asunnon hankkimista.
”Pidän siitä, että alue on lähellä
luontoa, mutta myös kaikki palvelut
ovat lähellä. Viihdyn asuinalueellani
hyvin ja jos joudun muuttamaan,
muutan opiskelujen perässä toiselle
23
Asunnossaan epätodennäköisesti viiden vuoden kuluttua asuvat suunnittelevat
muuttavansa keskimäärin 62 neliöiseen asuntoon. Yksin asuvat suunnittelevat
keskimäärin pienempään, 41-52 neliöiseen asuntoon muuttamista, ja avo- tai
aviopuolison ja lasten kanssa asuvat taas suurempaan, 71-200 neliöiseen asun-
toon muuttamista. Nuoret ja vanhat suunnittelevat muuttoa keskimäärin pie-
nempään asuntoon kuin keski-ikäiset. Pienituloiset suunnittelevat muuttoa kes-
kimäärin pienempiin asuntoihin kuin suurituloiset, toisaalta keskituloiset suun-
nittelevat muuttoa tasaisesti kaiken kokoluokan asuntoihin. Työssäkäyvät ja
eläkeläiset aikovat jäädä asumaan Vantaalle todennäköisemmin kuin työttömät
ja opiskelijat, jotka taas suunnittelevat muuttoa todennäköisemmin muualle
pääkaupunkiseudulle (Taulukko 2).
Taulukko 2. Minne aiotte seuraavaksi muuttaa? Vastaajat jotka ovat vastanneet
asuvansa nykyisessä asunnossaan epätodennäköisesti viiden vuoden kuluttua (N
= 428). Luokittelu elämäntilanteen mukaan.
Vantaalle, mahd. lähelle nykyistä asuntoa
Muualle Vantaalle
Muualle pääkaupunki- seudulle
Muualle Suomeen tai ulkomaille
Työelämässä 25 % 18 % 38 % 20 %
Työtön 6 % 33 % 44 % 17 %
Opiskelija 19 % 11 % 50 % 20 %
Eläkeläinen 11 % 42 % 26 % 21 %
Kuva 48. Muuttopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Vastaajat jotka ovat
vastanneet asuvansa nykyisessä asunnossaan epätodennäköisesti viiden
vuoden kuluttua (N = 428).
”Vantaalla halutaan
asua jatkossakin!”
Vastaaja, 28
”Pidän siitä,
että alue on lähellä luontoa, mutta
myös kaikki palvelut ovat lähellä.
Viihdyn asuinalueellani hyvin ja jos
joudun muuttamaan, muutan
opiskelujen perässä toiselle
paikkakunnalle, eikä muuttoon vaikuta
asuntoni tai asuinalue, päinvastoin
niitä jäisin kaipaamaan.”
Vastaaja, 20
”Vantaalla
halutaan asua
jatkossakin!”
Vastaaja, 28
24
4. JOHTOPÄÄTÖKSET
Vantaalaiset uusien kerrostaloasuntojen asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisiä
asumiseensa. Valtaosa vastaajista on asunut Vantaalla hyvin pitkään,
keskimäärin 15 vuotta. Moni on myös halunnut muuttaa juuri kyseiselle
asuinalueelle tai ainakin samantyyppiselle alueelle. Vantaalla viihdytään siis
hyvin. Osa asukkaista myös korosti sidettään Vantaaseen omissa
vapaamuotoisissa kommenteissaan: täällä on asuttu lapsuus ja nuoruus, ja siksi
on haluttu muuttaa takaisin muualta. Vantaata ja omaa asuinaluetta
puolusteltiin myös useassa avokommentissa paremmaksi kuin mitä niiden
yleinen maine on.
Uusi asunto ja asuinalue ovat vastanneet hyvin asukkaiden odotuksiin, ja siksi
niihin ollaan tyytyväisiä. Asunnon vahvuuksiksi koetaan asunnon valoisuus ja
asunnon pohjaratkaisu. Myös asunnon kokoon ollaan tyytyväisiä, vaikka
asunnot ovat keskimäärin melko pieniä. Monella on painanut vaakakupissa
muuttopäätöstä tehdessä asunnon uutuus, ja asunto koetaan avovastausten
perusteella hienoksi ja viihtyisäksi asunnon moderniuden takia.
Avokommenteissa tuli joitakin huomioita asunnon toimimattomuudesta,
esimerkiksi wc:n tai keittiön pohjaratkaisusta tai toimintojen huonosta
sijoittamisesta. Vaikka asunnot ovat pieniä, niin kyselyn perusteella asukkaat
eivät koe tarvitsevansa kovinkaan paljoa yhteiskäyttötiloja, kuten
harrastushuonetta, kerhohuonetta tai yhteiskäyttökulkuvälineitä. Toisaalta, jos
vastaajilla ei ole aiempaa kokemusta yhteiskäyttöisistä tiloista tai tavaroista,
eivät he välttämättä osaa niitä toivoa vaikka ne saattaisivat osoittautua
hyödyllisiksi, mikäli tarjontaa olisi.
Vastaajien kokemukset asumisen kustannusten kattamisesta vaihtelevat: suurin
osa kokee kustannusten kattamisen neutraalina eli ”ei helppona eikä
hankalana”. Osa taas kokee asumismenot hankalaksi kattaa ja toiset puolestaan
helpoksi. Useassa avovastauksessa kommentoitiin asumisen hinnan olevan kohtuuttomalla tasolla, varsinkin yksin asuessa. Kokonaisuudessaan vastausten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että asukkaat kokevat saavansa
asunnostaan hyvin rahoilleen vastinetta.
Yllättäen omistusasujat ovat hieman tyytymättömämpiä kuin vuokra-asujat.
Tulosta voidaan mahdollisesti selittää korkeammilla toiveilla ja vaatimuksilla:
omistusasujat ovat sijoittaneet asuntoonsa enemmän ja pidemmällä
aikaperspektiivillä kuin vuokralla asuvat, ja ovat siten vaativampia asukkaita.
Selvityksen mukaan omistusasunnoista jopa yli puolet on mennyt sijoittajille,
jotka ovat vuokranneet asunnot eteenpäin. Uusi kerrostaloasunto nähdään siis
hyvänä sijoituksena, ja vuokra-asumisen suuren kysynnän odotetaan jatkuvan
myös tulevaisuudessa. Moni vastaaja kuitenkin suunnitteli muuttoa nykyisestä
asunnostaan sen perusteella, että he toivoivat vaihtavansa vuokralta
omistusasuntoon, sekä he toivoivat isompaa asuntoa. Pienten asuntojen
kysyntä saattaakin tämän perusteella muuttua tulevaisuudessa.
Kokemukset asumisesta eroavat jossain määrin eri väestöryhmien välillä.
Nuoret ovat selvästi tyytyväisempiä kuin vanhemmat asukkaat: heidän
toiveensa asunnosta ja asuinalueesta ovat mahdollisesti vaatimattomampia
kuin vanhemmilla asukkailla, ja siksi he ovat tyytyväisempiä. Nuoret asuvat
tyypillisesti asuinrakennuksissa, jossa on melko yksipuolinen
huoneistotyyppijakauma: yksiöitä on runsaasti ja isompia asuntoja vähän.
Vanhemmat asukkaat kokevat ilkivallan, epäsiisteyden ja rauhattomuuden
kasvavan alueilla, joissa on lähinnä pieniä asuntoja. Alueilla ja
asuinrakennuksissa joissa on monipuolisemmin eri huoneistotyyppejä, koetaan
olo turvallisemmaksi. Rauhattomuuden tunnetta luo myös asukkaiden suuri
vaihtuvuus. Pienissä asunnoissa asutaan lyhyempi aika ja naapurit saattavat
muuttua nopeaan tahtiin.
25
Kysyttäessä yleistä kommenttia omasta asumisesta ja asuinalueesta nuoret
kommentoivat etenkin asuinalueeseen liittyviä huomioita kun taas vanhemmat
vastaajat kommentoivat asuntoon liittyviä huomioita ja toiveita. Tästä erosta
voisi päätellä, että nuoret vastaajat arvostavat asunnon ulkopuolista elämää
kun taas vanhemmat asukkaat antavat enemmän merkitystä asunnon sisäiselle
elämälle ja asunnon toimivuudelle.
Varsinkin asukkaiden itse kirjoittamissa kommenteissa kehuttiin sekä oman
asuinalueen että Vantaan valttikortiksi luonnonläheisyyden ja palveluiden
yhdistämistä. Omasta asunnosta on lyhyt matka niin lähimetsään kuin
lähikauppaan. Luontoalueille annetaan paljon arvoa, ja moni vastaaja toivoikin,
ettei heidän lähivirkistysalueitaan hävitettäisi. Myös joukkoliikenneyhteydet
mainittiin useasti avokommenteissa asuinalueen vahvuudeksi. Vantaalla on siis
onnistuttu rakentamaan uudet asunnot hyvien kulkuyhteyksien sekä
palveluiden läheisyyteen. Pysäköintimahdollisuuksiin sekä pysäköintipaikkojen
hintaan ja saatavuuteen toivottiin sen sijaan parannuksia. Ongelmat korostuivat
etenkin asuinalueilla, joissa on vähän ilmaisia tai edullisia
pysäköintimahdollisuuksia.
Uusilla asuinalueilla viihtyvyyttä vähentää alueen keskeneräisyys.
Keskeneräisyys näkyy muun muassa palveluiden puuttumisena, rakentamisen
aiheuttamina häiriöinä ja alueen epäsiisteytenä. Keskeneräisyys herättää
kuitenkin osassa asukkaista positiivisia mielikuvia sen takia, että asuinalueen
tiedetään kehittyvän. Keskeneräisillä asuinalueilla muutama vastaaja kehui
vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia eli sitä, että itse saa vaikuttaa omalla
mielipiteellään alueen kehittymiseen.
Asumisen tulevaisuuden haaveissa korostui omistusasumisen lisäksi se, että
asuinpaikka säilyisi lähellä nykyistä asuinaluetta. Vastaajien halu vaihtaa
asumisen hallintamuotoa, asumisen kokoa ja toisaalta myös kokonaan
asumistyyppiä kerrostalosta omakoti- tai rivitaloon kertoo kuitenkin toiveesta
edetä asumisuralla, vaikka nykyiseen uuteen asuntoon ollaankin tyytyväisiä.
Pienten asuntojen kysyntää ja mahdollista kysynnän määrän muutosta on
vaikea ennustaa tulevaisuudessa. Vantaan väestöennusteen mukaan Vantaan
väkiluku tulee kasvamaan. Yksinelävien määrän on ennustettu kasvavan,
samoin kuin ikääntyvien määrän. Asukkaat tuntuvat viihtyvän parhaiten
asuinalueilla, joissa on monenlaisia asuntoja ja asukkaita, joten monipuoliselle
asuntokannalle on tarvetta. Asukkaat arvostavat myös monipuolisia
asuinalueita: alueita, joissa on niin palveluita ja tekemistä kuin myös luontoa ja
rauhaa.
Kuva 49. Uutta kerrostalorakentamista Vantaalla.
26
LIITTEET
Liite 1. Kyselylomake
27
28
29