Suomen karja ennen suomenkarjaa.
Nautojen varhainen historia ja
merkitys arkeologian
näkökulmasta.
Auli Bläuer Turun yliopisto, arkeologian laitos
Pronssikausi
Arkeologinen luumateriaali
Rautakausi Keskiaika Uusi aika
1500 jKr. 1500 eKr. 0 2000 jKr.
DNA-tutkimus ja isotooppitutkimus
Kirjalliset &
kuvalliset
lähteet
NAUTA SUOMESSA
Villi kantamuoto: alkuhärkä (kuollut sukupuuttoon)
Tresset & Vigne 2011: Last hunter-gatherers and first farmers of Europe. C. R. Biologies
334, 182–189
4000
eKr.
2800
eKr.
2300
eKr.
2000
eKr.
NAKKILA,
SELKÄKANGAS:
RÖYKKIÖ JA HAMPAAT
Ei navetoita - laumaelämää
Vasikka läsnä lypsettäessä
Sopeutuminen pohjoisiin
olosuhteisiin
KARJA KESKIAJALTA 1700-LUVULLE
Peltoviljelyn merkityksen
kasvaminen
Voikauppa
Asutuksen tihentyminen
Nälkäruokintaa
NAUTA SUOMESSA
Eläimet jäivät pieniksi
- keski- ja uudella ajalla
lehmän keskimääräinen
säkäkorkeus vain noin
101 -106 cm
Nykyiset suomenkarjan
eläimet ovat
säkäkorkeudeltaan noin
123-130 cm
NAUTA SUOMESSA
Teuraspainojen avulla
keskiaikaiseksi elopainoksi
on arvioitu noin 125-175 kg
Nykyinen lypsyrotuinen
lehmä painaa noin 500-600
kg.
MAIDONTUOTANTO
* = arvio.
Kyntäjä, Juho: Tuotosseurannan tulokset ja lehmien rehunkulutus vuonna 2002. Nauta, 2003, 33.. vsk, nro 2, s. 32. ProAgria Suomen kotieläinjalostusosuuskunta. Veijonen, Pirkko: Karjantarkkailun tuloksia Pohjoismaissa 2002. Nauta, 2003, 33.. vsk, nro 2, s. 35. ProAgria Suomen kotieläinjalostusosuuskunta. Soininen 1974: Vanha maataloutemme. Säihke 1963: Varsinais‐Suomen maanviljelys ja karjanhoito 1500‐luvulla. Varsinais‐Suomen historia V, 5‐6: 7‐69; Brenner, A. 1953. Sjundeå sockens historia. Siuntio, 388.
Lehmä Maidontuotto keskimäärin/vuosi
Nykyinen ayshire 7976 kiloa
Nykyinen holstein-friisiläinen 8442 kiloa
Nykyinen suomenkarja 6350 kiloa
Ayrshire v.1884 1824 litraa
Maatiaisrotu v. 1884 1737 litraa
1700-luku -1800-luvun alku 250-550 litraa *
1500-luku 300-350 litraa *
NAUTOJEN VÄRI KESKIAJALTA 1700-
LUVULLE
(Puna)ruskea
Punakirjava
Musta
Mustankirjava
Harmaa/vaalea
Valkoinen Kirjava
NAUTA SUOMESSA
Niukkuuteen sopeutunut karjakanta
piti puolensa ulkomailta tuotua karjaa
vastaan aina 1800-luvulle saakka.
Kun olosuhteet muokattiin karjalle
sopiviksi, ei vaadittu enää paikallisiin
olosuhteisiin sopeutuneita eläimiä.
Suomenkarja on olennainen osa
maamme asutushistoriaa.
KIITOS! Yhteistyössä:
Suomen Akatemian
FinnARCH- projekti
MTT
Turun yliopisto arkeologian
laitos