Download - Doctrina esitys 30_01_2012_es
Tuoreita tuloksia sosio-ekonomisten terveyserojen kaventamisesta
- - Millaisin keinoin ?
- - Ikääntymiskehitys ja tulevaisuuden kalliit sairaudet ?
- EERO SILJANDER, CHESS, THL.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 1
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 2
Perustietoa THL:n tutkimuksesta
• TEROKA –projekti keskittyy sosio-ekonomisten terveyserojen tutkimukseen.
• Kaventaja –verkkopalvelu (www) on helppo tapa saada tietoa terveyseroista:
• http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/etusivu
• THL:n terveys2011-, terveys2000, ATH- ja HYPA-tutkimus tarjoavat tietoa terveyseroja koskevan analyysin perustaksi.
• Nämä rekisteri- ja kyselyaineistot voidaan linkittää THL:n hoitoilmoitustietoihin.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 3
Mitä sosio-ekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan ? Miten eroja mitataan ?
• Useimmiten sosio-ekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan koulutus-, ammatti- ja tuloryhmien välisiä eroja.
• Eroja mitataan pääasiassa sairastavuuden, toimintakyvyn ja kuolleisuuden indikaattoreilla & mittareilla.
• Myös alkoholi- ja tupakkatuotteiden kulutuksella väestöryhmittäin.
• Laskelmissa otetaan huomioon:
– Ikärakenteeseen liittyvät erot (esim. peruskoulutettuja on suhteellisesti enemmän vanhemmissa ikäryhmissä).
– Sukupuolirakenteeseen liittyvät erot (esim. mies- ja naisvaltaiset työmarkkina- ja teollisuusalat).
– Sairastavuuteen ja toimintakykyyn liittyvät erot.
4
Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot liikkumisvaikeuksien*) yleisyydessä
• miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus, työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista
• naisilla selittyi runsas 60 %.
• miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules).
• naisilla tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus.
Sainio ym. 2007 *) portaiden nousu
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus • Verrattuna moniin käytössä oleviin terveydenhuollon menetelmiin
elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat erittäin kustannusvaikuttavia:
• – Liikuntainterventioiden kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohti
€ 1 800 – 17 000/QALY (esim. liikuntaresepti € 1 800 /QALY),
• – Ravitsemus- ja painonhallintaneuvonta € 7 000 – 30 000/QALY,
• – Tupakoinnin vähentäminen edelleen yksi kustannusvaikuttavimmista
alueista. Terveydenhuollon ammattilaisen (lääkäri, terveydenhoitaja)
antaman lopettamisohjauksen kustannukset vaihtelevat kirjallisuuden
mukaan välillä € 500 – 4 000/QALY lisäelinvuotta kohti.
Vertailun vuoksi esim. kolesterolitason alentaminen lääkehoidolla (statiinit):
• – Korkean riskin väestössä € 2 000 – 50 000/QALY , vertailussa
• – Matalan riskin väestössä (primaaripreventio) jopa > € 200 000
lisäelinvuotta kohden, vähintäänkin kyseenalainen.
• lähde: Kiiskinen 2008.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 5
Ikärakenteen ja toimintakyvyn kehitys Suomessa - tulevaisuudet kalliit sairaudet
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 6
Kuvio 1. Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Suomessa, 30 vuotta täyttäneet naiset ja miehet.
Suhteellinen kuolleisuus
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
1
Suurituloisin
2 3 4 5 6 7 8 9 10
PienituloisinTulokymmenykset
Naiset
Miehet
Lähde: Martikainen ym. 2001
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 7
Prevalence of major sickness groups (1)
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 8
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Age
Diabetes prevalence rates for 0-90 year olds ( Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension
insurance institution (KELA) and Care registers for social welfare and health care 2006 and changes 2007 onward on THL estimates)
diabetes women 2040
diabetes women 2020
diabetes women 2007
diabetes men 2040
diabetes men 2020
diabetes men 2007
Lähde: Häkkinen, Martikainen, ym. 2008
(Health economics, policy and law)
Prevalence for major sickness groups (2)
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 9
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
16%
18%
30 40 50 60 70 80 90
Age
Stroke prevalence rates for 30-90 year olds. (Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension insurance
institution (KELA) and Care registers for social welfare and health care 2006 and changes 2007 onward on THL estimates)
Stroke women 2040
Stroke women 2020
Stroke women 2007
Stroke men 2040
Stroke men 2020
Stroke men 2007
Lähde: Häkkinen, Peltonen, ym. 2008
(Health economics, policy and law)
Prevalence for major sickness groups (3)
10/09/2010 Senior researcher, Eero Siljander, CHESS/NIHW. 10
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90
Age
Coronary heart disease prevalence rates for 40-90 year olds.
Coronary heart diseasewomen 2020Coronary heart diseasewomen 2007Coronary heart diseasemen 2020Coronary heart diseasemen 2007
Lähde: Häkkinen, Martikainen, ym. 2008
(Health economics, policy and Law)
11
Mistä terveyserot johtuvat? • Ikääntyvän väestön terveys- ja toimintakyky on yhteydessä
moniin tekijöihin, kuten:
A) Elintapoihin – huono ravinto, liikkumattomuus, tupakointi, alkoholi. Niistä (osittain) aiheutuviin - kroonisiin sairauksiin – erityisesti kansantaudit (dementia, diabetes, stroke, sydänsairaudet).
B) - Psykososiaalisiin tekijöihin – tyytyväisyys ihmissuhteisiin (sukulaiset & ystävät jne.), yhteiskunnallinen osallistuminen, harrastusmahdollisuudet - ympäristön ominaisuuksiin – asumisen esteettömyys ja taso, kulkuyhteydet.
C) – Palveluiden rakenteisiin – saatavuus, saavutettavuus, kustannus-vaikuttavuus, tuottavuus.
Toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä !
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
TULOKSIA SOSIO-EKONOMISISTA TERVEYSEROISTA JA NIIDEN KEHITYKSESTÄ
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 12
Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.
Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%)
kaikista tapauksista
Hampaattomuus 80 %
Hengityselinsairaudet: kuolemat 50–75 %
Alkoholikuolemat 50–60 %
Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 %
Sepelvaltimotautikuolemat 30–50 %
Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat 20–45 %
Diabetes 30 %
Selkäsairaudet 30 %
Nivelrikko 30 %
Aivoverisuonisairauskuolemat 20–40 %
Syöpäkuolemat 20–30 %
Näkö- ja kuulovammat 20 %
Lähde: Koskinen ja Martelin 2007.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 13
Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset – SOME -simulaatiomalli.
• Sosiaalimenojen kehityksen ennustamiseen on STM:ssä kehitetty ns. SOME-malli. Mallissa voidaan ottaa huomioon: terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksikkökustannukset, käyttäjämäärät, etuuksien indeksointi jne. keskeiset muuttujat.
• SOME-mallin tulokset ovat absoluuttisia euromääriä, BKT-osuuksia, sektorikohtaisia rahoitusosuuksia ja väestö-osuuksia. Terveys- ja sosiaalipalveluiden menojen kehitystä verrataan asukasta kohden laskettuun BKT:hen.
• Mallin tuottamat ennusteet pohjautuvat väestöennusteisiin sekä oletuksiin talous- ja työllisyyskehityksestä (sis. tuottavuuskehitys).
• Talouskasvun oletetaan hidastuvan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, mikä huomioidaan ennusteissa.
• Inflaation ja työttömyyden oletetaan pysyvän lähellä nykytasoa.
• Työllisyyttä edistävän talouspolitiikan ansiosta ja väestön ikääntymisestä johtuen työllisyysasteen oletetaan kasvavan.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 14
Yhteenveto terveyden edistämisen vaikuttavuudesta
• Skenariolaskelma A. Korkeakoulutettujen suomalaisten terveystaso v.2020 lähtien kaikilla:
• + Suomen väestössä monien eri sairauksien riskiä voidaan todennäköisesti alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, mikä tarkoittaa noin 20-40 prosentin alenemista nykyisestä sairastavuudesta.
• + 80 000 lisähenkilötyövuotta saavutettavissa. Työllisyysaste 75 %:iin v.2050 mennessä. Mahdolliset terveydenhuollon säästöt 1,0-1,5 Mrd. € vuosittain (10-20 % menoista).
• Skenariolaskelma B. Status quo – ”nykymeno jatkuu kansanterveyden ja erityisesti terveyserojen kehityksessä”:
• - Työllisyysaste n. 73 % vuonna 2050.
• - Terveydenhuoltomenot suhteessa BKT:hen 1-2 % korkeammat kuin vaihtoehdossa A. Terveydenhuollon kustannukset 2-3 Mrd. € korkeammat kuin myönteisen kehityksen vaihtoehdoissa.
• Lähde: Myhrman, Alila, Siljander, STM-selvityksiä, 7/2009.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 15
Terveet ja sairaat elinvuodet (pitkäaikaishoidon tarve) sosiaalimenojen kannalta.
- Terveenä elettyjen lisäelinvuosien
osuus vaikuttaa huomattavasti
menokehitykseen (jopa 50 % kasvusta).
- STAKESin malli pitkäaikaishoidon
käytöstä viittaa samaan (Häkkinen,
Martikainen ym., 2008).
25.1.2013
17
Iän karttuessa monet terveistäkin kokevat työkykynsä rajoittuneeksi
On pitkäaikais-
sairaus
Ei pitkäaikais-
sairautta
%
30–34 40–44 50–54 60–64 70–74
Miehet
Naiset
Naiset
Miehet
100
80
60
40
20
0
Työkyvyltään rajoittuneiden osuus (%) pitkäaikaissairaista ja muista
- Suuri osa
kroonisia
sairauksia
potevistakin
pitää kuitenkin
työkykyään
hyvänä
ainakin 60
ikävuoteen
asti.
Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
18
0
20
40
60
80
100
18 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 74
%
Ikä
Työssä käyvät
Kaikki
Täysin työkykyisten osuus –
ainakin työssä käyvistä huolehditaan?
Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
19
%
100
Liikkumisesta* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01 ->kasvussa.
IKÄ
2000-01
80
60
40
20
0 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+
Martelin ym. 2004
55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+
Naiset Miehet
2000-01
1978-80 1978-80
* Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0.5 km kävely 25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
20 * Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen
Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01 ->kasvussa.
%
IKÄ
2000-01
%
100
80
60
40
20
0 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+
Martelin ym. 2004
55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+
Naiset Miehet
2000-01
1978-80 1978-80
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
21
Harrastuksiin osallistuminen kasvussa -> (liikunta, kulttuuri, tms.), vähintään kerran viikossa, osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01
%
IKÄ
2000-01
%
100
80
60
40
20
0 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+
Lähde: Martelin ym.
2004
55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+
Naiset Miehet
2000-01
1978-80
1978-80
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.
Terveyden & toimintakyvyn kehitys Suomessa.
• + Suurimmista kansantaudeista sydänsairauksien (infarkti, sepelvaltimotauti, vajaatoiminta) ja aivoinfarktin ennustetaan vähentyvän kaikissa ikäryhmissä huomattavasti v.2040.
• + työkyvyltään rajoittuneiden osuudet ovat laskussa tai säilyneet ennallaan yli 45-vuotiaiden ikäryhmässä.
• + toimintakyvyltään rajoittuneiden ikääntyneiden osuudet ovat laskussa yli 50-vuotiaiden ikääntyneiden osalta.
• - Diabeteksen ja siihen liittyvien kustannusten ennustetaan yleistyvän voimakkaasti ylipainoisuuteen liittyvän väestökehityksen vuoksi.
• - Parhaassa työiässä olevan väestön koetun terveyden myönteinen kehitys pysähtynyt (terveys2011-tutkimus).
• - 30-vuotiaiden ja sitä nuorempien ikäryhmässä työkyvyttömyys on kasvussa (mielenterveyden ongelmat).
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 22
Ikääntyneiden laitoshoidon riskit
• - Ikääntyneiden laitoshoidon riskejä on tutkittu THL:ssä ja HY:ssä kattavasti. Julkaistu mm. ETLA B253 –julkaisuna: ”hoivariskit ja hoivaturva”.
• - Tutkimus perustuu viiden vuoden rekisteriseurantaan laitosjaksoista terveys2000-tutkimuksen jälkeen, jossa suoritettiin lääkärin tutkimus ja toimintakyvyn testaus.
• - Laitosjakso on vähintään 90-päivän yhtäjaksoinen episodi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla.
• Keskeiset tulokset (julkaisemattomia):
• - Suurimmat laitoshoitoa ennustavat tekijät ovat tulotaso, muistisairaudet ja toimintakyvyn vajeet.
• - Myös aivoinfarkti, sepelvaltimotaudit ja tules -ongelmat (lonkan ja polven artroosi) merkittäviä riskitekijöitä.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 23
Yhteenveto ja johtopäätökset
24 25.1.2013
Erikoistutkija,
Eero Siljander,
STM.
EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 24
Mitä terveyseroille voidaan tehdä?
• I. Primääripreventio: Taloustieteellisessä kirjallisuudessa tehokkaimmaksi elintapojen ohjauskeinoksi on osoitettu verotus- ja tulonsiirrot. Erityisesti alkoholi- ja tupakkaverotus sekä huumeiden vastainen politiikka.
• Interventiot työterveyshuollossa ja terveystoimessa, liikunta- ja elintapaneuvonta.
• Ravitsemusneuvonta: vähärasvainen & terveellinen ruokavalio.
• II. Sekundääripreventio: Lääketieteelliset innovaatiot ja tekninen kehitys, tutkimusresurssien riittävyyden turvaaminen. Seulontojen ja rokotusten laajempi hyödyntäminen.
• Perusterveydenhuollon kehittäminen niin, että lääkäreille jää enemmän aikaa potilastyöhön. Jatkuvuus potilassuhteissa.
• Kuntien hankkeet: hyvätasoiset ja hoidetut liikuntapaikat, turvallinen liikenne, ennakkoluulottomat terveyskampanjat.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 25
Lääkekehityksen tulevaisuuden painopisteet?
• Tärkeimpiä yksittäisiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia ovat: mielialahäiriöt, selkäsairaudet ja skitsofrenia. Myös verenkiertoelinten sairaudet, nivelrikko ja vammat aiheuttavat melko paljon työkyvyttömyyttä.
• Sairaalakustannuksia aiheuttavista yksittäisistä sairauksista merkittävin on dementia (15 %), ja seuraavina tulevat skitsofrenia ja aivoverisuonisairaudet (kumpikin 9 %).
• Tuoreiden suomalaisten tulosten mukaan koko väestön elämänlaatua heikentävät eniten lonkka- ja polvinivelrikko, masennus, selkävaivat, virtsainkontinenssi sekä tapaturmien aiheuttamat vammat.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 26
Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.
Seulonnat osaksi terveyserojen kaventamista??
• + Hyviä tieteellisiä perusteluja on kohdunkaulan syövän, rintasyövän ja suolistosyövän seulomiseksi. Kuolleisuuteen voidaan vaikuttaa ja pienenemä on 20-80 prosenttia. Hyvin organisoiduilla seulonnoilla voidaan kokonaissyöpä-kuolleisuutta vähentää noin 6 prosenttia.
• + Myös HPV-viruksen seulonnasta on saatu tuoretta kustannus-vaikuttavuusnäyttöä.
• - Monen syöpämuodon seulonnan vaikuttavuutta ei tunneta. PSA:n, suuontelon syövän ihomelanooman, munasarja-syövän, kohdunrungon syövän, maksasyövän ja monen muun syöpämuodon seulomiseksi on olemassa testi.
• - Mikään näistä testeistä ei kuitenkaan ole kypsä suositeltavaksi terveydenhuollon rutiinikäyttöön, sillä vaikutusta kuolleisuuteen ei ole riittävästi tutkittu.
25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 27
Lähde: Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.