Download - Hallituksen koulutusmatsku kv 2012
SYLH 2012 PEREHDYTYSMATERIAALIA: KV-TOIMINTA
Sisällys
SYLH 2012 perehdytysmateriaalia: Kv-toiminta................................................................................................ 1 SYL:n kv-toiminta .................................................................................................................................................. 2
Eurooppalainen taso .......................................................................................................................................... 2 Kansainvälistä edunvalvontaa – miksi ............................................................................................................. 3
European Students’ Union (ESU) -esittely ................................................................................................ 3 Pohjoismainen taso ............................................................................................................................................ 5 Kansallinen taso .................................................................................................................................................. 8 Paikallinen taso ................................................................................................................................................... 9 Muut ..................................................................................................................................................................... 9 Olennaisia asiakokonaisuuksia........................................................................................................................ 10
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
2 (12)
SYL:N KV-TOIMINTA
Tämän muistion tarkoitus on antaa lukijoille yleiskuvaus SYL:n kv-toiminnan kentästä. Kentän
rakenteellinen hahmottaminen auttanee lukuisten – tässä vain muutamien hyvin yleisesti
esiteltävien – asioiden hahmottamisessa. Hallituksen kv-koulutuksen yhteydessä on mahdollista
keskustella syvemmin. Kenttä on jaettu viiteen osa-alueeseen: eurooppalainen, pohjoismainen,
kansallinen, paikallinen ja muut. Lopussa on muutamia asioita, jotka liittyvät
toimintasuunnitelman 2012 esitettyihin kirjauksiin ja jotka ovat siten ajankohtaisia.
Eurooppalainen taso
Kv-sektorin kannalta tärkeät asiat liittyvät olennaisesti ajankohtaisiin kopo-asioihin, joiden
keskiössä sijaitsee Bolognan julistuksen mukaisesti tavoite synnyttää yhteinen eurooppalainen
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen
korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen
pyritään lähinnä kuudella tavoitteella, joista selkeästi kv-sektoria koskettaa opiskelijoiden,
opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuuden esteiden poistaminen
ja liikkuvuuden olennainen lisääminen. Vuonna 2010 tuli Vienna Declaration, jossa arvioitiin
prosessin edistymistä. Lisäksi 2010 avautui European Higher Education Area (EHEA)
www.ehea.info (the official Bologna Process website). Tästä eteenpäin olisi tarkoitus puhua
EHEAsta eikä enää Bologna prosessista.
Kun Bolognan prosessiin liitetään Eurooppa-neuvoston vuonna 2000 EU:lle asettama strateginen
päämäärä vuoteen 2010 mennessä (Euroopasta on tultava maailman kilpailukykyisin ja
dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan
uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta) sekä vuonna 2010
hyväksytty EU2020-strategia lippulaivahankkeineen, on aika helppo alkaa hahmottaa Euroopan
tasolla merkityksellisten asioiden kokonaisuutta. Käytännössä kaikki liittyy kaikkeen ja
perimmäisenä tarkoituksena on Euroopan aseman parantaminen erityisesti suhteessa
Yhdysvaltoihin, mutta myös yhä enenevässä määrin kasvaviin talousmahteihin kuten Kiinaan
ja Intiaan.
Monet ajankohtaisista ja keskusteluihin nousevista kv-asioista (luokiteltiin ne SYL:ssa kopoksi,
sopoksi tai kv:ksi) liittyvät tavalla tai toisella edellä mainittuihin prosesseihin. Kun tämän muistaa,
pikaisellakin aikataululla esiin nousevat asiat löytävät paikkansa hieman helpommin laajana
vellovalta asiakentältä.
Yhtenäinen korkeakoulutusalue, nk. Bolognan prosessi
+ Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, nk. Lissabonin
prosessi
= Valtapolitiikkaa erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välillä
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
3 (12)
Kansainvälistä edunvalvontaa – miksi
SYL:n kv-sektorin keskeisinä tavoitteina voidaan pitää seuraavia:
Opiskelijoiden ääni kuuluu päätöksenteossa
Opiskelijajärjestöt vahvoja ja asiantuntevia toimijoita
Kansalliset ratkaisut muita tavoitteita tukevia
Tavoitteenasettelumme on hyvin suoraviivainen: haluamme saada aikaan meille mielekkäitä
päätöksiä sekä Suomessa että Suomen rajojen ulkopuolella. Monet päätöksentekofoorumit ovat
SYL:n saavuttamattomissa, tarvitsemme erityisesti Euroopassa toimijan, joka vie eteenpäin
meille tärkeitä asioita. Ennen kuin asioita voidaan viedä eteenpäin, tarvitaan asiantuntemusta.
SYL:lla on monipuolista asiantuntemusta mm. kopo-, -sopo ja liikkuvuusasioissa sekä resursseja
toimia asioiden parissa aktiivisesti. SYL:lla on myös vahvaa järjestöllistä (säännöt, rahapolitiikka,
toimintatavat) osaamista, mitä tarvitaan kehitettäessä niitä organisaatioita, joiden puitteissa
voimme saada opiskelijoiden näkemyksiä esiin. Kv-toimintaa ei voikaan erottaa erilliseksi palaksi
SYL:n muusta toiminnasta. Kv-toiminnan hyöty SYL:n toiminnalle kokonaisuudessaan on
kiistaton. Meidän etumme on, että Euroopassa on sekä toimintapuitteiltaan että
asiantuntemukseltaan vahva järjestö ajamassa opiskelijoiden etuja. Tämä vaatii meiltä
väistämättä isojakin panostuksia.
Korkeakoulujen kansainvälistyessä on yhä selvempää, että kansainvälisyys ulottuu myös
ylioppilasliikkeeseen ja sen painopisteisiin. Kansainväliset asiat ovat niitä, jotka leikkaavat
säännöllisesti läpi kaikkien sektorien.
European Students’ Union (ESU) -esittely
www.esu-online.org
ESIB perustettiin Tukholmassa lokakuussa vuonna 1982. Järjestön nimi oli tuolloin WESIB – The
West European Students Information Bureu. Perusasiakirjan allekirjoittivat NSU (Norja), NUS/UK
(Iso-Britannia), SHI (Islanti), SFS (Ruotsi), UNEF I.D. (Ranska), DSF (Tanska) ja ÖH (Itävalta).
Vuonna 1990 nimestä jätettiin sana ’West’ pois. Nykyään ESU:lla on yli 50 jäsenliittoa yli 37:sta
maasta. Järjestön voidaan katsoa edustavan yli 11 miljoonaa opiskelijaa. SYL liittyi jäseneksi
vuonna 1989. Vuonna 2006 nimi muutettiin ESIB:sta ESU:ksi, joka tulee sanoista European
Students’ Union.
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
4 (12)
ESU:ssa korkeinta valtaa käyttää liittokokous (Board Meeting eli BM) jonka jäseniä kaikki
jäsenliitot ovat. Liittokokous pidetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, järjestäjänä
toimii aina jokin jäsenliitoista. Liittokokous valitsee syksyllä ESU:lle hallituksen (Executive
Committee eli EC) aina vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan lisäksi 4-5 jäsentä, joiden valinnassa tulee huomioida sukupuolien välinen
tasapuolisuus. Lisäksi ESU:llä on sihteeristö: taloussihteeri (financial officer), tiedotuspäällikkö
(communications manager) sekä projektisihteeri (project officer). Toimiston resurssit ovat tällä
hetkellä auttamattoman riittämättömät täysipainoisen työn tekemiseksi. Vuonna 2010 oli tarkoitus
palkata toiminnanjohtaja (director) jäsenjärjestöjen lahjoittamalla rahalla, mutta sellaista ei
palkattu. Vuoden 2011 toiminut Development Officer on pyrkinyt etsimään ESU:lle
projektirahoituksen rinnalle muita rahoituslähteitä lähinnä yritysyhteistyöstä, mutta konkreettisia
tuloksia ei ole vielä näkynyt. Monet jäsenliitot suhtautuvat yritysrahoitukseen erittäin kriittisesti,
vaikka SYL on korostanut sitä, että komission projektirahoitus on tavoitteellisen toiminnan
ohjaamisen kannalta vielä ongelmallisempaa.
Hallituksen lisäksi ESU:ssa toimii komiteoita, jotka tuottavat poliittista osaamista ja sisältöä liitolle
eri sektoreilla. Myös komitean jäsenet valitaan liittokokouksessa ja samassa yhteydessä
määritetään niiden mandaatin pituus (tällä hetkellä vuosi). Näiden komiteoiden nimet ja
aihealueet ovat seuraavia: Academic Affairs Committee, Social Affairs Committee, Committee for
Internal Development ja Student Union Development Committee. Asiantuntijakomiteoiden lisäksi
on yksi poikkikomiteallinen verkosto koskien sukupuolten välistä tasa-arvoa (Gender Equality
Cross-Committee). Tähän verkostoon nimitetään yksi jäsen jokaisesta asiantuntijakomiteasta ja
hallituksesta.
ESU:n tärkeimpiä teemoja ovat olleet erityisesti koulutus- ja sosiaalipoliittiset kysymykset,
liikkuvuus ja vaihto-ohjelmat, EU:n koulutuspolitiikka, kansainvälinen opiskelijayhteistyö sekä
viime vuosina varsinkin Balkanin tapahtumien johdosta demokratia ja opiskelijoiden
osallistuminen päätöksentekoon. ESU on julkaissut myös muutamista asiakokonaisuuksista
(laadun arviointi, ylikansallinen koulutus, tasa-arvo, opiskelijakeskeinen oppiminen) nk.
käsikirjoja. Näitä, ja muuta ESU:n julkaisemaa materiaalia saa kv-sihteerin hyllystä. Katso myös
ESU:n nettisivujen Publications-osuus.
ESU:n arvokas voimavara ovat asiantuntijakomiteat (yleisnimityksenä kutsutaan lempinimellä
”hacks”. Hackseihin kuuluvat kaikki komiteat, ml. hallitus. Vuosina 2010 ja 2011 myös SYL on
kiitettävästi aktivoitunut ehdottomaan omia toimijoitaan (lähinnä entisiä) mukaan ESU:n
toimielimiin. Kun huomioidaan SAMOK:n aktiivisuus, alkaa suomalaisten osuus hackseista olla jo
varsin hyvä. Jatkossa olisikin hyvä harkita ”FinnHacks”-tapaamisia, joissa SYL:n ja SAMOK:n kv-
toimijat tapaisivat suomalaistaustaisia ESU-toimijoita.
Sisäinen tilintarkastuskomitea CIA (Committee for internal auditing) keskittyy taloudenpidon
tarkkailemiseen, joskin on ollut puhetta sen toimivaltuuksien mahdollisesta laajentamisesta myös
neuvoa antavaksi elimeksi talousasioissa (jotka ovat olleet lähes aina suurena kysymyksenä ESU:n
toiminnassa, sillä valtaosa budjetista koostuu projektirahoituksesta).
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
5 (12)
Toinen arvokas voimavara ESU:lle ovat pysyvät työryhmät, joita on vaihteleva määrä.
Työryhmistä jokainen keskittyy johonkin tiettyyn teemaan: International Working Group, Belarus
WG, WG on Immigration and Ethnical Minorities sekä ICT Task Force. Aika ajoin työryhmät
tekevät myös yhteistyötä keskenään. SYL johti puhetta Doctoral Studies Working Group:ssa
(Juuso Leivonen ja Jarmo Kallunki), jonka mandaatti päättyi syksyn BMssa Tel Avivissa.
Työryhmä tuotti (SYL) policy paperin ja jatkaa sähköpostiverkostona. Puheenjohtajuus tarjoaa
jäsenliitoille mahdollisuuden olla tiiviisti mukana ESU:n toiminnassa sekä työryhmän välityksellä
pyrkiä vaikuttamaan ESU:n toimintaan ja linjauksiin. Myös muissa työryhmissä sekä erilaisissa
projekteissa mukana oleminen on samoista syistä järkevää.
Syksyn 2011 liittokokouksessa Sofiassa, Bulgariassa on tarkoitus hyväksyä muutoksia ESU:n
rakenteisiin ja sääntöihin. Jos hallituksen esitykset hyväksytään liittokokouksessa, toimisi ESU:ssa
jatkossa hieman isompi hallitus, jonka puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa asuisivat
Brysselissä. Komiteoista luovuttaisiin, mutta hallituksen työtaakkaa jakamaan perustettaisiin
kolme koordinaattorin toimia huolehtimaan eri tehtävistä. Tehdyt päätökset on hyvä tarkistaa
liittokokouksen jälkeen.
SYL:n vaikutusmahdollisuudet ESU:ssa ja ESU:n vaikutusmahdollisuudet maailmalla riippuvat
paljolti tulevien muutaman vuoden kehityksestä opiskelijoiden edustamisen käytäntöjen suhteen.
On hyvä muistaa, että Pohjoismaat ja Suomi edustavat varsin erilaista maailmaa
vaikuttamismahdollisuuksien suhteen moniin muihin maihin verrattuna – ja tämäntyyppisiä
maita on ESU:ssa vähän. Uusia jäseniä ESU:iin tulee jatkuvasti – mutta ei Pohjoismaista.
Äänestystilanteissa Pohjoismaiset näkemykset usein häviävät ilman tehokasta lobbausta – ja joskus
siitäkin huolimatta. Mielikuva pohjoismaisesta mafiasta, joka runnoo päätöksiä väkisin läpi, on
edelleen nähtävissä ainakin epävirallisissa puheissa eri maiden edustajien kanssa. Mielikuvan
vahvuus on sinänsä hämmentävä, koska Pohjoismailla on käytössään yhteensä vain kymmenen
ääntä, eivätkä NOM-liitot suinkaan aina äänestä samalla tavalla (pikemminkin poikkeus). SYL:a
on kuitenkin aina arvostettu työskentelytapojensa puolesta: olemme asiantuntevia, kokouksiin on
valmistauduttu, annetut vastuut hoidettu erittäin kunniallisesti ja tyylimme keskustella asioista on
rakentava sekä vastuullinen.
ESU:n ongelmista (esim. hauras talous, toimijoiden nopea vaihtuvuus ja siitä johtuvat ongelmat,
tiedon/toimintojen koordinaatio, liittokokousmateriaalien myöhäinen toimittaminen jne.)
puhuttaessa on myös hyvä pitää mielessä, että kyse on kansainvälisestä opiskelijajärjestöstä, jonka
jäsenkenttä ja toimintakulttuuri on monin tavoin kirjava. Täydellisesti toimivaa organisaatiota
kotimaiseen malliin on turha haikailla. SYL on siinäkin mielessä erikoinen organisaatio muiden
jäsenten joukossa: meillä on hyvin vahva organisaatio toimijoidemme takana ja toimijat todella
tekevät työtä opiskelijapolitiikan parissa kokopäiväisesti. Kaikki liitot eivät välttämättä ole esim.
organisaatioltaan, toimintakulttuuriltaan tai osaamiseltaan sellaisia, että ne kokisivat vaikutustyön
tekemisen ESU:ssa yhtä mielekkääksi tai tärkeäksi kuin esim. SYL. SYL onkin profiloitunut
ESU:ssa asiantuntevana ja osaavana, tiukkana mutta nykyisin myös keskustelevana pohjoisen
liittona. Liittokokouksiin valmistaudutaan SYL:ssa huolella ja valmisteluun osallistuvat kaikki
sektorit. Valmistelun sisäisesti koordinoi kv-sektori ja lähtevä delegaatio. Kaikkien sektorien
kannattaa varata valmisteluun aikaa noin pari viikkoa ennen liittokokouksen.
Pohjoismainen taso
http://www.syl.fi/en/nom/
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
6 (12)
Pohjoismaisella tasolla keskustelun aiheet ovat hyvin pitkälti samankaltaisia kuin eurooppalaisella
tasolla. Toimintamme kanavoituu hyvin pitkälti yhteistyörakenteeseemme NOM:iin. Kyseessä ei
siis ole varsinainen järjestö, vaan alueellinen yhteistyöelin, eräänlainen verkosto. NOM
perustettiin jo vuonna 1946 ja se on todennäköisesti yksi vanhimmista yhä olemassa olevista
opiskelijoiden kv-yhteistyörakenteista. NOM:n jäseniä ovat DKIK (Grönlanti), DSF (Tanska), MFS
(Färsaaret), NSU (Norja), SAMOK, SFS (Ruotsi), SHI (Islanti), StL (Norja) ja SYL. Syksyllä 2006
NOM:n liittyivät BOM:sta (Balttian järjestöt) Liettua (LSS), Viro (EÜL) ja Latvia (LSA) sekä
keväällä 2008 Liettuasta LSAS.
NOM:n tärkeimpiä teemoja ovat kautta historian olleet pohjoismainen yhteistyö, Nordplus-
ohjelma, opintososiaaliset asiat, kopo- ja sopo-asiat yleensä, sekä kansainväliset asiat mm. ESU.
NOM tapaa kaksi kertaa vuodessa (vuonna 2009 poikkeuksellisesti vain yksi syksyllä)ja
tapaamisten yhteydessä järjestetään usein seminaari erilaisista jäseniä kiinnostavista aiheista.
Seminaarien ja tapaamisten pohjalta voidaan laatia yhteinen kannanotto tai julkilausuma.
Eräänlaisena koordinaattorina tai puheenjohtajana kokousten välillä toimii rotaation mukaan
seuraavan kokouksen isäntäjärjestö. Erillistä rahoitusta ei ole, kokouksiin ja mahdollisiin
projekteihin on haettu tukea erityisesti Pohjoismaiselta ministerineuvostolta ja kansallisista
rahoituslähteistä. NOM:lla ei ole virallista päätöksentekojärjestelmää, päätökset tehdään
käytännössä konsensus-periaatteella, vaikkakin viime aikoina joistain asioista on myös äänestetty.
NOM:n säännöt päivitettiin Tallinnan tapaamisessa syksyllä 2011, ja näitä sääntöjä olisi syytä
noudattaa toiminnassa eli lähinnä varsinaisissa NOM-kokouksissa.
Pohjoismaiden neuvoston (NR) ja ministerineuvoston (NMR) sihteeristö toimii Tanskassa.
NOM:lla on edustus Pohjoismaisen ministerineuvoston korkeakoulutuksen johtoryhmässä
(Högut?), johon NOM kutsutaan pari kertaa vuodessa. NOM:n edustajana toimiva DSF on
pyrkinyt ja pyrkii edelleen saamaan opiskelijaedustuksen mukaan useampaan kokoukseen
vuodessa. NMR on kiinnostunut opiskelijaliitoistamme vain kokonaisuutena, ja ehkä tämän
vuoksi NOM:n pitäisikin jatkaa julkilausumien ja kannanottojen tekemistä kokouksissa.
Vuoden 2002 NOM-kokouksissa pohdittiin paljon NOM:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston
(Nordiska Ministerrådet) välistä yhteistyötä ja sen kehittämisen mahdollisuuksia. Syksyn
kokouksessa päätettiin ottaa pieniä askelia poliittisemman työn tekemiseksi lobbaamisen ja
keskustelun merkeissä, pääasiallisena aiheena oli Pohjoismainen korkeakoulutusalue (Nordic
higher education area), lähinnä siis Bolognan prosessiin liittyvien uudistusten pohtiminen
Pohjoismaisesta näkökulmasta. Vuosina 2003 ja 2004 mietittiin yhteistyöverkoston ominaisuuksia
ja tulevaisuuden tavoitteita. Vuonna 2005 agendalla oli NOM:n järjestöllinen tulevaisuus suhteessa
Baltteihin. Vuonna 2006 järjestettiin vain yksi NOM Kööpenhaminassa (60-vuotisjuhlakokous)
jossa Baltti-teema jatkui. Vuonna 2007 keväällä kokousta isännöi Viro ja syksyllä Norja, keväällä
2008 Suomessa, syksyllä Islanti. Vuonna 2009 järjestettiin vain yksi tapaaminen syksyllä Vilnassa
aiheella opiskelijakeskeinen oppiminen ja 2010 kaksi: keväällä keskusteltiin lukukausimaksuista
Göteborgissa, syksyllä opintolainoista Riikassa
NOM on SYL:lle merkittävä yhteistyöelin: ilman toimivaa NOM:ia ja suhteita muihin NOM-
maihin vaikutusmahdollisuudet ESU:ssa oletettavasti vähenisivät. SYL on NOM:n muisti:
toimistollamme sijaitsevat NOM:n arkistot, ylläpidämme NOM:n nettisivuja ja meillä ihmiset ovat
pisimpään mukana toiminnassa. SYL on ollut – ja on edelleen – NOM:n aktiivisimpia jäseniä ja
monet uudistushankkeet ovat meiltä lähtöisin. NOM:n rooli ja merkitys on muuttunut vuosien
saatossa: välillä yhteistyö on ollut vilkkaampaa, välillä vähäisempää. NOM:lla on ollut toisinaan
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
7 (12)
sihteeristö, yhdessä on toteutettu tutkimuksia ja selvityksiä sekä annettu lausuntoja ja
kannanottoja Pohjoismaiden neuvostolle sekä ministerineuvostolle.
NOM:n suurimpia ongelmia ovat institutionaalisen muistin vähyys ja lyhyys. Jos kaikki
asiakirjat saataisiin ajoissa ja oikeaan muotoon työstettyinä ulos kokouksia järjestäviltä tahoilta, ne
voitaisiin arkistoida. Tämä ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Toimijat vaihtuvat muissa
liitoissa nopeammin, toki SYL:ssakin hallitus kerran vuodessa, mutta meillä talon sisäinen
tiedonjako toimii sentään kohtuullisen hyvin. Kaikkien liittojen, SYL mukaan lukien, tulisi ehkä
käyttää kokousten ulkopuolista aikaa hieman enemmän Pohjoismaisten asioiden pohdiskeluun ja
työstämiseen, jos yhteistyötä halutaan edelleen kehittää tai ainakin säilyttää se jonkinlaisella
tasolla. Syväanalyysissa vuonna 2003 todettiin yksimielisesti, että NOM on rakenteiltaan hyvä
juuri nykyisenkaltaisena, ja suurin ongelma on sitoutumisen puute liittotasolla. Uusi
syväanalyysi voisi olla taas ajankohtainen. Tosin vuonna 2010 ja 2011 keskusteltiin paljon NOM:n
rakenteesta, ja silloin päädyttiin nykyisenmuotoiseen löyhään yhteistyöverkostoon. Toiminnan
kehittämisestä ja yhteistyön syventämisestä puhutaan silti aina kauniisti.
Ajankohtaista
SYL:llä on hyvät suhteet SFS:n (Ruotsi) ja EÜL:n (Viro) kanssa. SFS:n kanssa yhteistyö on jo
perinne, EÜL:n kanssa yhteistyökuviot ovat tuoreempia. Perinteenä ovat hallitusten vuosittaiset
vierailut puolin ja toisin. Viime aikoina tosin SFS on ruvennut vähentämään kansainvälistä
toimintaansa johtuen automaatiojäsenyyden menetyksestä ja rahallisten resurssien vähenemisestä.
Kevään 2012 NOM-tapaaminen järjestetään Oslossa, ja syksyllä 2012 on pitkästä aikaa SYL:n ja
SAMOK:n emännöintivuoro.
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
8 (12)
Kansallinen taso
SYL:n sisällä kv-toiminta (sihteeristön työnjaossa) jakaantuu hyvin karkeasti siten, että kv-sektori
vastaa esim. liikkuvuuteen ja ulkomaisiin opiskelijoihin liittyvistä asioista, ja kopot hoitavat esim.
laadunarvioinnin, ja Bolognan prosessi (pois lukien liikkuvuus) sekä maksullisuuteen liittyvät
kysymykset. Sopojen kanssa työnjako on ollut hieman haastavampi tehdä juuri ulkomaisiin
opiskelijoihin liittyvissä kysymyksissä, ja työnjakoa voisi edelleen selkeyttää:
sairasvakuutuskysymys on ainoa selkeä. Kansainvälinen järjestöyhteistyö on kv-sektorin
vastuulla, mikä tarkoittaa yhteistyöjärjestöjen rakenteiden, toimintatapojen ja linjausten hyvää
tuntemusta. Käytännössä kv-sektori pyrkii toimimaan linkkinä relevanttien toimijoiden välillä.
Kansallisella tasolla SYL:n jokapäiväistä kv-toimintaa määrittää pitkälti kv-asioiden seuraaminen
ja työstäminen, niistä lausuminen sekä kantojen julkituonti ja vaikuttamistyö erilaisissa elimissä.
Seurattavia asioita ja toimijoita on paljon, mutta tosun ja kulloinkin ajankohtaisten teemojen
mukaan on mahdollista tehdä valintoja. Varsinaisen edunvalvontatyön lisäksi kv-sektori
dokumentoi tarkkaan kv-tapaamisiin liittyvän materiaalin (kv-kirja/-kooste, yhteenvedot ja
palautekoosteet), mikä vie huomattavan paljon aikaa, mutta tukee ylioppilaskuntien kv-toimijoita.
Kv-sihteeri saa lisäksi jonkin verran kyselyjä eri asioista, useimmiten apurahoista ja opiskelusta
Suomessa.
Liikkuvuusasioissa tärkein yhteistyökumppani kansallisella tasolla on kansainvälisen
liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (entinen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus
CIMO), joka vastaa liikkuvuusasioiden kansallisesta koordinoinnista Suomessa. SYL ei yleensä
suoraan ole kommentoinut yliopistojen toimintaa liikkuvuusasioissa, vaan vaikuttaminen
tapahtuu yo-kuntien ja toisaalta myös CIMO:n välityksellä. SYL:lla on edustus CIMO:n
korkeakoulujen asiantuntijaryhmässä, Europassin ohjausryhmässä (OPH:n koordinoima), sekä
North-South-South-ohjelman ohjausryhmässä.
EU-asioiden käsittelyä varten Suomessa toimii niin sanottu jaostojärjestelmä. OPM:ssä toimii
Jaosto 30, joka käsittelee ainoastaan EU:n koulutusasioita ja Suomen kantoja niihin. Jaosto
kokoontuu sekä suppeassa että laajassa kokoonpanossa, ja laajassa edustuksessa mukana ovat
mm. ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, opiskelijat, CIMO ja kuntaliitto. Jaostossa on mahdollisuus
vaikuttaa Suomen kantoihin, vaikka monet asiat tuodaan lähinnä tiedoksi. Jaosto kokoontuu noin
kerran kuukaudessa ja aina ennen ministeritason kokousta, mutta käytännössä kaikki asiat
valmistellaan koulutusneuvostossa, johon virkamiehet osallistuvat. Kaikki käsiteltävät asiat eivät
välttämättä aina ole SYL:n kannalta kriittisen relevantteja, mutta Jaosto tarjoaa kuitenkin erittäin
hyvän näköalapaikan EU:n koulutusasioille ja mahdollisuuden tuoda opiskelijanäkemyksiä myös
muiden kuin OPM:n tietoon. Jaoston toimintaan osallistuu superpätevä kopo-sihteeri (Kallunki).
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
9 (12)
Paikallinen taso
SYL tarjoaa ylioppilaskunnille kv-asioissa koulutusta, neuvontaa ja tukea. Järjestämme vuosittain
kv-tapaamisia, joita varten valmistelemme aina tietopaketin (kv-kirja/-kooste) ajankohtaisista tai
tapaamisen teemoihin sopivista asioista. Tapaamisissa pyritään aina tarjoamaan asiantuntevia
alustuksia mielenkiintoisista ja merkityksellisistä aiheista. Pyrimme pitämään myös kv-nettisivut
ajantasaisiksi päivitettyinä.
On huomattava, että paikallistason kv-toiminta on profiililtaan hyvin erilaista kansallisen tason
toimintaan verrattuna. Paikallisella tasolla toiminta keskittyy hyvin pitkälti esim. ulkomaisten
opiskelijoiden kanssa toimimiseen, vaikka toimintaan kuuluvatkin olennaisesti esim. yliopistolla
vaikuttaminen kv-asioissa. Toisinaan on niin, että paikallistasolla kopot hoitavat enemmän
vaikuttamistyötä myös kv-asioissa. Kv-sektorit ovat ylioppilaskunnasta riippuen hyvinkin erilaisia
ja erikokoisia, mikä luonnollisesti vaikuttaa SYL:sta tarvittavan tuen määrään ja laatuun. SYL:n
kv-toiminnassa suurin haaste paikallistason toiminnan tukemisessa onkin yo-kuntien kv-
sektorien erilaisuuden huomioiminen mm. tapaamisten sisällössä.
Muut
IUS – International Union of Students
IUS on kiinnostava luuranko kansainvälisessä vaatekaapissa – joskin järjestö vielä omalla tavallaan
toimiikin. IUS on perustettu vuonna 1946. SYL on yksi IUS:n perustajäsenistä. Marraskuussa 1956
SYL kuitenkin erosi Unkarin kansannousun johdosta syntyneiden erimielisyyksien takia ja liittyi
IUS:n ’kilpailevaan’ järjestöön. Vuonna 1971 SYL liittyi takaisin järjestöön ja 1990-luvulla pyrki
voimakkaasti kehittämään ja uudistamaan järjestön varsin jäsentymätöntä toimintaa. SYL toimi
mm. IUS:n talous- ja tilintarkastuskomitean puheenjohtajana vuodesta 1992. Komitean toiminta
osoittautui kuitenkin liki mahdottomaksi ja koko järjestön toiminta arvelutti. SYL erosi IUS:sta
vuonna 1995. IUS:aan kuuluu tällä hetkellä paljon mm. Aasian ja Afrikan maita. Eurooppalaisia
jäseniä on varsin vähän, mm. yksikään Pohjoismaa ei ole enää IUS:n jäsen. IUS:n ei voida katsoa
olevan maailmanlaajuisesti edustava opiskelijoiden kattojärjestö tms., sillä on kuitenkin perintönä
hyvät suhteet mm. YK:n eri toimielimiin.
IUS ei ole vuosikausiin toiminut kunnollisesti – mm. joka neljäs vuosi järjestettävä kongressi ei ole
kokoontunut säännöllisesti. Neuvosto, sihteeristö tai erilaiset komiteat toimivat vain puolinaisesti.
IUS on lisäksi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa johtuen mm. lukuisista väärinkäytöksistä ja
väärinymmärryksistä menneinä vuosina. Järjestö esimerkiksi omistaa yhä ’toimitalon’ Prahan
keskustassa. Talossa ei kuitenkaan enää ole mm. sähköä tai vettä maksamattomien laskujen
vuoksi. Toimitalon kohtalon jakaa myös jonnekin Saksan ja Puolan rajalle muutossa ’hävinnyt’
arkisto tai vaikkapa epäonnistunut hotellibisnes. IUS:aan liittyy lukematon määrä uskomattomia
tarinoita, joita vanhat toimijat yhä kauhulla ja ihmetyksellä muistelevat.
ESU:n liittokokouksiin kutsuttiin vielä vuoteen 2004 IUS:n edustaja paikalle, jotta liitoille voidaan
kertoa ajankohtaiset kuulumiset. Koska 2003 vuoden jälkeen IUS:stä ei ole kuulunut mitään,
kutsusta luovuttiin. IUS vilahtaa kuitenkin aina joskus esiin eri sidosryhmiemme kanssa
keskustellessa.
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
10 (12)
Olennaisia asiakokonaisuuksia
Erasmus Mundus
Ohjelma käynnistyi vuonna 2004, rahoitusta 230 Meur. CIMO ja ESU:n kontaktit pitävät meitä ajan
tasalla. Mundus on yksi komission mielenkiintoisimmista avauksista koulutuspolitiikan saralla –
vaikkakaan ei lainkaan yllättävä avaus, kun mietitään valtapoliittisia pyrkimyksiä. Komissiolla on
selkeä halu kaivaa ohjelmalle enemmän rahaa. Vuonna 2008 debaatissa oli uuden EM:n
säännökset, ja opiskelijaliike Euroopassa (DSF) etunenässä) pillastui säännöksestä, jossa puhuttiin
lukukausimaksuista. Asian hoitaminen oli kopo-sektorilla (Juuso) ja kv-vastaavalla, ja SYL lobbasi
parlamentin suomalaismeppejä kirjauksen muuttamiseksi. ESU ei ole uuteen kirjaukseen
tyytyväinen. Kaikesta huolimatta, vuonna 2009/2010 alkoi uusi EM-kausi. Uuden rahoituskauden
myötä myös olemassa olevien ohjelmien oli haettava rahoitusta uudelleen. Uutena ohjelmassa on
tutkijakoulujen ja eurooppalaisten opiskelijoiden mukaan tuleminen (positiivista! ). Lisäksi
kolmansien maiden korkeakoulut voivat myöntää tutkintoja. Euroopassa keskustelussa
vierastetaan ohjelman Excellence-ajattelua, sillä kehy-määrärahojen käyttäminen ohjelmassa
puoltaa taas tiettyjen alueiden suosimista.
http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/muuteu/erasmusmundus.htx
Bolognan prosessi
Bolognan julistuksen perimmäinen tavoite oli synnyttää yhteinen eurooppalainen
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen
korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen
pyritään lähinnä kuudella tavoitteella:
Ymmärrettävät tutkintorakenteet. Tässä työkaluina käytetään erityisesti ECTS (European
Credit Transfer System) -opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmää sekä
tutkintotodistuksen liitettä.
Yhdenmukaiset tutkintorakenteet. Tutkintorakennetta kehitetään pääsääntöisesti kahden
syklin mallin pohjalle. Ensimmäisen syklin tutkinto on kolmi- nelivuotinen bachelor-tason
tutkinto, jonka pitäisi olla relevantti myös eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Toisen syklin
muodostavat master-tason ja tohtorin tutkinnot, jotka ovat molemmat jatkotutkintoja.
Opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto. Otetaan käyttöön ECTS-yhteensopivat
opintojen mitoitusjärjestelmät. Useassa Euroopan maassa ei ole ollut käytössä opintojen
mitoitusta, vaan tutkintojen laajuus on ilmoitettu vuosina tai lukukausina.
Liikkuvuuden lisääminen. Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun
henkilökunnan liikkuvuuden esteiden poistaminen ja liikkuvuuden olennainen lisääminen.
Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus. Lisätään laadunarviointiin liittyvää
eurooppalaista yhteistyötä yhteisten menetelmien ja tasomäärittelyjen löytämiseksi. ENQA
(European Network of Quality Assurance in Higher Education) -verkosto on tässä
keskeisessä roolissa.
Korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus. Monipuolisen kansainvälisen yhteistyön
ja verkostoitumisen tiivistäminen, kieli- ja kulttuurikoulutus.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/bologna/index.html
KKA julkaisi tutkinnon uudistuksen arviointiraportin (KKA 17:2010)
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
11 (12)
Lissabonin tavoitteet
Eurooppa-neuvosto (EU:n valtioiden tai hallitusten päämiehet) totesi Lissabonin kokouksessaan
maaliskuussa 2000, että Euroopan unionilla on edessään mittava muutos, joka on seurausta
globalisoitumisesta ja tietoon perustuvasta taloudesta, ja asetti EU:lle strategisen päämäärän
saavutettavaksi vuoteen 2010 mennessä: Siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin
tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja
parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Tukholman Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2001 asetettiin seuraavat kolme strategista
tavoitetta liittyen koulutukseen (Education and Training 2010):
- koulutusjärjestelmien laadun ja vaikuttavuuden parantaminen EU:ssa
- koulutukseen pääsyn helpottaminen
- koulutusjärjestelmien lähentäminen ympäröivään maailmaan.
Tukholman Eurooppa-neuvoston hyväksymä asiakirja oli ensimmäinen virallinen asiakirja, jossa
hahmoteltiin laajaa ja johdonmukaista eurooppalaista lähestymistapaa EU:n kansallisiin
koulutuspolitiikkoihin. Sovittiin, että neuvosto ja komissio laativat yhdessä yksityiskohtaisen
työohjelman. Koulutusjärjestelmien tulevaisuuden tavoitteita koskeva yksityiskohtainen
työohjelma hyväksyttiin 14. helmikuuta 2002.
- Työohjelmassa esitetään toteutettavat avainasiat sovittujen kolmen strategisen tavoitteen ja 13
tavoitteen saavuttamiseksi.
- Siinä käsitellään koulutuksen eri osa-alueita ja eri koulutustasoja perustaidoista ammatilliseen
ja korkea-asteen koulutukseen painottaen erityisesti elinikäisen oppimisen periaatetta.
- Työohjelmassa luetellaan tärkeimmät välineet, joilla tuetaan ja mitataan edistymistä. Tähän
käytetään Lissabonissa määriteltyä ”avointa koordinointimenetelmää”, jolla edistetään
kansallisten toimien lähentymistä yhteisiin päämääriin ja verrataan eurooppalaisia saavutuksia
sekä Euroopan tasolla että maailmanlaajuisesti.
Euroopan unionin koulutusalan kehittämisessä sanottiin alkavan uusi vaihe, jonka perustana ovat
erilaiset järjestelmät mutta yhteiset tavoitteet. Yhteiset tavoitteet ohjaavat uudistuksia, antavat
niille pontta ja tukevat edistymistä kussakin maassa sekä koko Euroopan unionin tasolla
toteutettavissa toimissa. Euroopan unioniin vuosikymmenen aikana liittyvien uusien
jäsenvaltioiden odotetaan myös osallistuvan näihin tavoitteisiin.
Maaliskuussa 2010 Euroopan komissio asetti uudet tavoitteet “Älykkään, kestävän ja osallistavan
kasvun strategiassaan” Eurooppa 2020, joka kulkee lyhenteellä EU2020. EU2020 nostaa tavoitteiksi
etenkin nuorisotyöllisyyden kasvun ja koulunkäynnin keskeyttämisten vähentämisen. Yksi
strategian lippulaivahankkeista on ”Youth on the Move”, jolla parannetaan koulutusjärjestelmien
tuloksia ja helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille. http://ec.europa.eu/eu2020/
ESU on toistaiseksi keskittynyt enemmän Bolognan prosessiin resurssisyistä, mutta tässä asiassa
on syytä olla aktiivisempi.
Lissabonin sopimus: http://europa.eu/lisbon_treaty/index_fi.htm
3.11.2011 / Päivittänyt Töyrylä, aikaisempien hyvien materiaalien pohjalta (erityisesti EGS)
12 (12)
EXTRAA:
Main bologna documents: http://www.ond.vlaanderen.be/hogeronderwijs/bologna/documents/
EU2020: suomeksi http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/1_FI_ACT_part1_v1.pdf ja englanniksi
http://europa.eu/press_room/pdf/complet_en_barroso___007_-_europe_2020_-_en_version.pdf