Helsingin keskustan huoltotunnelinkäyttö‐ ja kehittämisanalyysi
Työn sisältö
2
Työn ohjausryhmä, Helsingin kaupunkiMarko Härkönen, kaupunginkanslia (työn tilaaja)Ulla Tapaninen, kaupunginkansliaMinna Aarnio, kiinteistövirastoOtto Virenius, kiinteistövirastoKatariina Baarman, kaupunkisuunniteluvirastoIlpo Forssén, kaupunkisuunniteluvirastoPekka Nikulainen, kaupunkisuunniteluvirasto
Raportin laatijat:Toimitusjohtaja Markku HietalaKonsultti, projektipäällikkö Olli KovanenKonsultti, projektipäällikkö, Saku JärvinenKonsultti, projektipäällikkö Paju Asikainen
Työn sisältö 2Johdanto 3Kuvia 4Kartta liittymätilanteesta 5Nykytilanne ja tunnelin käyttö 6Tilastoja tunnelin käytöstä 7Kiinteistönomistajat 8Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako 9Haastattelut 11
Haastatteluyhteenvedot:Tunnelin käyttöön liittyvät haasteet 12Liittymistä koskevat haasteet 13Kehitysmahdollisuuksia 14Muita ajatuksia 15
Tunneliin kytkeytyviä projekteja ja mahdollisia kehityshankkeita 16Johtopäätökset 22Jatkotoimenpidesuositukset 24
20.3.2015
Johdanto
Keskustan huoltotunneli syntyi tavoitteesta kehittää Helsinginkeskustaa ja kävelykeskustaa sekä vahvistaa sen kaupallistaelinvoimaisuutta kehäteiden varsiin rakentuvien kauppakeskustenpaineessa. Varoittavina kansainvälisinä esimerkkeinä keskustojennäivettymisestä olivat mm. Los Angeles ja Washington. Tunnelinavulla helpotettaisiin keskustan huoltoajoja ja mahdollistettaisiinkävelykeskustan ja ydinkeskustan maanpäällinen kehittäminen.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kävelykeskustanperiaatesuunnitelman vuonna 1989. Tavoitteena oli laajayhtenäinen kävelykeskusta, jota palveli Aleksin alainenKeskustatunneliin yhteydessä oleva huoltotunneli. Lautakuntapäätti tuolloin, että kävelykeskusta toteutetaan vaiheittain jayhteistyössä keskustan kiinteistönomistajien kanssa. Kehun itäosaeli Kaisaniemen aluetta palveleva huoltotunneli oli jo toteutettuElannon tavaratalon lisärakentamishankkeen yhteydessä 1986.
Tavoitetta huoltotunnelista kehitettiin edelleen 90‐luvulla, mm.”Aleksi 2002” –selvitystyössä (1992), Aleksanterinkatuaympäröivien kortteleiden kehittämissuunnitelmassa. Tunnelisaatiin lopulta toteutettua vuosina 2005‐2010 Stockmannin jaSpondan lähdettyä hankkeeseen mukaan. Tunnelin myötäKeskuskatu voitiin muuttaa kävelykaduksi ja poistaa siellä olleetviisi ajoramppia. Samalla tuli mahdolliseksi kiinteistöjenkehittäminen ja huomattava laajennus ja lisärakentaminen.
Huoltotunneli on kokonaisuudessaan noin kaksi kilometriä pitkä, ja
se kulkee Kampista aina Kaisaniemeen asti yhdistyen Kluuvinhuoltotunneliin. Tunnelien avulla osa keskustan liikkeistä voi hoitaatavara‐ ja huoltoliikenteensä maan alta. Lisäksi tunnelista on pääsypysäköintilaitoksiin. Se palvelee kuitenkin vain pientä osaa kokokantakaupungista. Tunnelissa kulkee viikoittain noin 13.000ajoneuvoa*, josta henkilöautojen osuus on noin 11 000. Tällähetkellä huoltotunnelin kautta tilojaan huoltavatAleksanterinkadun alueella Stockmann ja City Centerin korttelit,joiden huoltoajomäärä on noin 1.700 ajoa viikossa. GalleriaEsplanadin kortteli ja Ateneum liittynevät tunneliintulevaisuudessa.
Tämän työn tarkoituksena on esitellä tunnelin käyttöön liittyviäperus‐ ja taustatietoja, haasteita sekä mahdollisuuksia parempaantaloudelliseen kehitykseen. Työn painopisteenä on keskustanhuoltotunnelin itäinen eli Aleksanterinkadun puoleinen pääty.Työtä varten on haastateltu asiantuntijoita, kiinteistöjen omistajiasekä kaupungin edustajia.
3
*Ruoholahden sisäänajon kohdalla. Lähde: Kantakaupungin Isännöinti Oy
Kuvia
4
Mikonkadun liikenneympyräKämp‐korttelin liittymä
Tunneli kuvattuna Mikonkadun kohdalta itäänPoistumistie Mikonkadun alla
Kartta liittymätilanteesta kortteleittain
5
Stockmann, huoltopihat
City Center+
Hermeksen huoltopiha
Kamppiparkin laajennus
Stockmann, pysäköinti Kämpin
louhittu huoltopiha
Ateneumin varaus
Yliopiston kirjaluola
Gasellin varaus
Kluuvin pysäköinti
Huoltopiha-varausKamppiparkki
Kluuvin kauppa-keskus
Torikorttelit (kytkettävissä)
Kartta: Saanio & Riekkola Oy
Huolto omien kellarien ja sisäpihojen kautta
Rautatalo vaatisi pysty-yhteyden
Korttelit kytkettävissä
Liittymä-varaus
Varaus keskustatunneliin
liittymisestä
Nykytilanne ja tunnelin käyttöValtavista panostuksista huolimatta huoltotunneli onjäänyt vajaalle käytölle, kun vain pari korttelia onliittynyt mukaan. Maanpäällisen huollon aiheuttamaliikenne on vähentynyt, mutta on edelleen varsinhuomattavaa.
Tunnelin käyttöaste vaihtelee voimakkaastimittauspisteittäin. Tunnelin vilkkain osuus onRuoholahdenkadun sisäänajon kohdalla, jossa kulkeeviikoittain noin 13.000 ajoneuvoa, joista henkilöautojenosuus on n. 11.000, pakettiautojen n. 1.200 ja kuorma‐autojen n. 400. Vähiten tunnelia käytetään senitäpäässä, jossa viikoittainen ajoneuvomäärä on vain1.300. Huoltoliikenteen (City‐Center + Hermes +Stockmann) osuus kaikista tunnelin viikoittaisistaajosuoritteista on n. 1.700.
Aleksanterinkadun ympäristössä liikkeidenmaanpäällinen huolto on sallittu aamupäivisin, jolloinhuoltoajoneuvoja on varsin runsaasti jalkakäytävillä.Maanpäällistä huoltoliikennettä esiintyy kuitenkin jonkinverran myös sallittujen huoltoaikojen ulkopuolella.Maanpäällinen huolto häiritsee nykyisin keskustankävelyvyöhykkeitä, vähentää viihtyvyyttä ja hankaloittaakokonaan autottomien alueiden syntymistä.
Kiinteistöjen omistajilla on suunnitelmia liittyä tunneliin,mutta liittyminen koetaan usein ongelmalliseksi useistasyistä.
6
12944
9307
1703
1891
1482
1541
5456
5600
1308
929
Ajoneuvomääriä mittauspisteittäin 2.3. – 8.3.2015
Lähde: KH‐Yhtiöt
Tilastoja tunnelin käytön jakautumisesta
7
Tunnelin käyttö jakautuu melko tasaisesti eri arkipäivien välilläviikonloppujen ollessa hieman rauhallisempia. Vuorokaudensisällä käyttöä esiintyy aamusta iltaan asti.
Huoltoliikenteen osuus tunnelin käytöstä on varsin vähäistäverrattuna pysäköintiliikenteeseen. Huoltoliikenteen vilkkaimmathetket ovat aamupäivisin.
0200400600800100012001400160018002000
maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai
Ajoneuvojen viikkojakaumavk 10/ 2015
Henkilöauto
Pakettiauto
Kuorma‐auto
Muut ajoneuvot
0
50
100
150
200
250
maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai
Tavaraliikenteen viikkojakaumavk 10/ 2015
Pakettiauto
Kuorma‐auto
Muut ajoneuvot
0
50
100
150
200
250
00‐01
01‐02
02‐03
03‐04
04‐05
05‐06
06‐07
07‐08
08‐09
09‐10
10‐11
11‐12
12‐13
13‐14
14‐15
15‐16
16‐17
17‐18
18‐19
19‐20
20‐21
21‐22
22‐23
23‐00
Liikenteen huipputunti 5.3.2015
Henkilöauto
Pakettiauto
Kuorma‐auto
Muut ajoneuvot
91‐2‐96‐31, 9 241 m2OY JULIUS TALLBERG AB
91‐2‐97‐1, 13 648 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐8‐4, 9 636 m2KIINTEISTÖ OY HELSINGIN RAUTATALO
91‐2‐97‐3, 16 756 m2AIKATALO OY
91‐2‐8‐20, 12 672 m2SIGRID JUSÉLIUS STIFTELSE NIMINEN SÄÄTIÖ
91‐2‐8‐37, 10 232 m2KIINTEISTÖ OY Mikonkatu 2 –POHJOIS‐ESPLANADI 35
91‐2‐8‐18, 10 684 m2KIINTEISTÖ OY GASELLI
91‐2‐34‐19 , 2 938 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐32‐8, 3 403 m2HELSINGIN KAUPUNKI
91‐2‐32‐6, 3 550 m2KIINTEISTÖ OY UNIONINKATU 30
91‐2‐32‐4, 14 241 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐33‐6, 7 401 m2AKTIEBOLAGET BÖRS
91‐2‐33‐1, 3 049 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 36 A
91‐2‐35‐6, 8 539 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐33‐2, 4 655 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 36 B
91‐2‐35‐4, 11 603 m2KIINTEISTÖ OY KLUUVIKATU 8
91‐2‐34‐18, 19 416 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐34‐23, 9 923 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐33‐10, 10 242 m2OY F.W. GRÖNQVIST AB
91‐2‐32‐2, 2 348 m2SEDMIGRADSKYS SMÅBARNSSKOLA OCH MARIAS ASYL
91‐2‐7‐1, 70 695 m2 O/Y STOCKMANN A/B (100 %)
91‐2‐8‐37, 10 232 m2KIINTEISTÖ OY POHJOIS‐ESPLANADI 37
91‐2‐8‐5, 10 616 m2OY STOCKMANN AB
91‐2‐34‐20, 7 904 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐YHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐34‐21, 9 031 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐YHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐34‐22, 5 132 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUS‐YHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐33‐13, 9 426 m2CSTONE4 HELSINKI (FINLAND) OY
91‐2‐32‐1, 10 940 m2KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
91‐2‐96‐30, 10 102 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSI‐HERMES, EmoyhtiöSPONDA OYJ
91‐2‐97‐5, 17 702 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 17
91‐2‐97‐19, 14 571 m2KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ SUOMI‐SALAMA
91‐2‐35‐16, 9 738 m2KIINTEISTÖ OY ALEKSANTERINKATU 13
91‐2‐36‐22NPF KLUUVI OY25 666 m2
91‐2‐96‐32, 64 884 m2KIINTEISTÖ OY HELSINGIN KAIVOKATU 8, EmoyhtiöSPONDA OYJ
91‐2‐8‐2, 4 529 m2KIINTEISTÖ OY KESKUSKATU 1 B, Emoyhtiö SPONDA OYJ
91‐2‐8‐3, 2 149 m2FASTIGHETSAKTIEBOLAGET DOMUS LITONII KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ
91‐2‐35‐14, 13 060 m2KIINTEISTÖ OY HELSINGIN ALEKSANTERINKATU 11
91‐2‐36‐18, 6 801 m2FASTIGHETS AB ALEXANDERSGATAN 7
Lähde: Datscha‐kiinteistötietopalvelu,
joulukuu 2014
Kiinteistöyhtiöiden omistajatiedot
Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako
9
Liittyneet kiinteistöt
Helsingin Väylä Oy(tj. Juhani Ruskeepää)
HuoltoPysäköintiJätehuolto
Kertaluonteinen liittymismaksu + liittymissopimus
Rakennuttaminen, omistaminen ja hallinnointi
Helsinginkaupunki
Keskustan huoltotunneli
PankkiLainalla toteutettu
Tunnelin hallintokuvaus ja vastuunjako
Liittyneet kiinteistöt• Suorittavat kertaluonteisen ja kerrosalaan ja
käyttötarkoitukseen sidotun liittymismaksun* Helsingin kaupungille.
• Sopimus Helsingin Väylä Oy:n kanssa liittymisestä, ja mitä kaikkea liittyminen koskee (huolto, pysäköinti, jätehuolto…)
• Käyttö‐ ja ylläpitokustannusten suorittaminen Helsingin Väylä Oy:lle
• Peruskorjauskustannuksiin osallistuminen (50%)Helsingin Väylä Oy• Tunnelin hallinnointi ja toiminnan ylläpito• Mittaa tunnelin käyttöä liittymittäin ajoneuvosuoritteiden
mukaan. Henkilöauto vastaa yhtä ajosuoritetta ja kuorma‐autot neljää.
• Yhtiö on ALV‐velvollinen• Hallinnoi myös Kluuvin huoltotunnelia, johon kohdistuvia
kustannuksia tarkastellaan erillään keskustan huoltotunnelistaHelsingin kaupunki• Omistaa Helsingin Väylä Oy:n• Kerää liittymismaksut, joilla on tavoitteena kattaa puolet
tunnelin toteutuskustannuksista.• Osallistuu käyttö‐ ja ylläpitokustannuksiin (20‐50%, tällä
hetkellä n. 50%, tulevaisuudessa lisäliittyjien myötä mahdollisesti vähemmän)
• Osallistuu peruskorjauskustannuksiin (50%)10
*) Liittymismaksun määräytyminen”Mitään tulevien liittymismaksujen laskentakaavaa ei ole virallisestivahvistettu vielä kiinteistölautakunnassa, joka päättää siis tulevistaliittymissopimuksista ja niissä perittävistä liittymismaksuista. Ajatuksena onkäsittääkseni ollut ja on edelleenkin, että väylän toteutuskustannuksista89,5 miljoonasta eurosta vähennetään läntisen luiskan kustannukset 9,1miljoonaa euroa ja tästä puolet eli 41,4 miljoonaa jaetaan liittyjillemaksettavaksi tonttien rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa.Työlukuna potentiaalisten (mahdollisten) liittyvien tonttien osalta onkäytetty noin 375 000 k‐m²:ä. Näin ollen liittymismaksu olisi kunkinliittyvän tontin osalta noin 110€/k‐m².” (Lähde: Pasi Lehtiö, KSV)
Haastattelut
Haastateltavat
• Veijo Laakso 17.11.2014
• KSV (Eija Kivilaakso, Ilpo Forssén) 12.1.2015
• Kiinteistövirasto (Pasi Lehtiö) 30.1.2015
• YIT (Lasse Rantanen) 7.1.2015
• Keva (Kari Kumpulainen) 7.1.2015
• Sponda (Joona Reunanen)7.1.2015
• Ilmarinen (Päivi Salonen) 8.1.2015
• Senaatti‐kiinteistöt (Reijo Mälkiä) 27.1.2015
• Stockmann (Markku Linnamäki) 30.1.2015
• Helsinki City Markkinointi Ry (Riitta Lassander) 12.2.2015
11
Kiinteistön omistajille esitetty kysymyslista
1. Omistuksenne tunnelin alueella
2. Huoltologistiikkaratkaisu nyt: Huoltotapa, ‐kalusto, ‐ajat, ‐frekvenssi, ‐ volyymi, jätehuolto
3. Toimivuus, mitoitus
4. Kehityshankkeet / toimialamuutokset
5. Ajatukset ja päätökset huoltotunnelia koskien
6. Kuka päättää tunneliin liittyvistä asioista?
7. Suhtautuminen huoltorajoituksiin
8. Ehdotus liittymisehdoista
9. Muita ajatuksia tunnelia koskien
Yhteenveto haastatteluista
Tunnelin käyttöön liittyviä haasteita
• Pienjakelun tarpeisiin tunneli on hankala ja raskas.
• Välivarastointi saatetaan kokea ongelmalliseksi.
• Maanalainen huolto saattaa sitoa liikkeiden työvoimaa enemmän kuin maanpäällinen huolto.
• Varsinkin ravintoloiden huollossa tunnelien kautta on haasteita.
• Ydinkeskustasta on pitkät välimatkat tunnelin suille.
• Samalla kuljettajalla voi olla huoltoajoa samalla ajokerralla sekä maan päältä että tunnelista, jolloin kiusaus ollamenemättä tunneliin on suuri.
• Kalevankadun ramppi, joka palvelee pysäköintiliikennettä sekä Ruoholahdenkadun ylöstulo ovat toisinaanruuhkaisia.
• Tunnelin puhtaanapito kurakeleillä on hankalaa ja kulkeutuva kivipöly aiheuttaa paikoittainilmanlaatuongelmia.
12
Yhteenveto haastatteluista
Liittymistä koskevia haasteita
• Liittyminen koetaan erittäin kalliiksi.
• Yksittäisen korttelinosan on erittäin kallista liittyä, mikäli koko korttelia ei saada samalla mukaan.
• Jo nykyisellään maanalaisesti huollettujen korttelien (mm. WTC) osalta tunnelin tuoma lisäarvo koetaan vähäiseksiverrattuna nykytilanteeseen.
• Päätöksenteko liittymisestä on hankalaa varsinkin hajaomisteisissa kortteleissa.
• Liittymiseen annettavia lisäkannustimia on vaikea keksiä.
– Liittymismaksusta luopuminen on poliittisesti vaikeaa.
– Liittymismaksun loiventaminen pidemmälle ajanjaksolle saattaisi helpottaa hieman liittymistä.
• Kuhunkin kortteliin mahtuu käytännössä vain yksi liittymä, jolloin korttelinosia on vaikea kytkeä erikseen.
• Pysty‐yhteydet korttelin sisällä saattavat vähentää vuokrattavan tilan määrää. Tosin huoltotilaa voi myös vapautua.
• Mahdolliset puuperusteiset korttelit voivat olla teknisesti hankalia ja kalliita kytkeä.
13
Yhteenveto haastatteluista
14
Kehitysmahdollisuuksia
• Uusien korttelien liittyminen tunneliin uusin kannustimin
• Erottajan pysäköintilaitoksen liittäminen tunneliin
• Uusien pysäköintilaitosten rakentaminen ja kytkeminen tunneliin
• Ateneumin varastohankkeen kytkeminen tunneliin
• Kokonaan uusien hankkeiden kytkeminen tunneliin
o Tapahtuma‐areena
o YIT:n logistiikkahanke
o VR:n hankkeet, rautatientorin hankkeet
• Jätehuollon imujärjestelmämahdollisuus
• Kortteleiden liittäminen järjestelmään
• Julkisten jäteastioiden liittäminen imujärjestelmään
• Ylimääräinen uusi ajoyhteys lähempänä ydinkeskustaa voisi helpottaa kuljettajien työtä.
Yhteenveto haastatteluistaMuita ajatuksia
• Liittyneiden kiinteistöjen edustajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä huoltotunneliin, ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta niiden huolto on hoidettu täysin tunnelin kautta.
• Aleksanterinkadun liikkeiden elinvoimaisuus huolettaa kaikkia toimijoita. Maanpäällisen huollon rajoittamisen kanssa on oltava tämän vuoksi erittäin varovainen. Tiukkojen huoltorajoitusten kiristämisen ei uskota parantavan merkittävästi kaupunkikuvaa. Osalla liikkeistä on välttämätöntä pystyä huoltamaan pitkin päivää (varsinkin kahvilat, ravintolat, leipomot...).
• Liittymisen yhteydessä toivotaan mahdollisuutta lisärakennusoikeuteen talousyhtälön parantamiseksi, mikä kuitenkin voi olla monin paikoin kaupunkikuvallisesti ja teknisesti ongelmallista.
• Liittyminen kustannuksineen aiheuttaa omistajille vuokrankorotuspaineita.
• Tunnelin mitoituksen uskotaan riittävän myös liittyjien määrän noustessa.
• Tunnelin myötä kiinteistöjen nykyisiä huoltotiloja olisi mahdollisuus muuttaa varastoiksi, autopaikoiksi ja osin liiketiloiksikin
15
Keskustan huoltotunneliin liittyviä hankkeita ja mahdollisuuksia
1. Ateneumin varasto
2. Tapahtuma‐areena
3. YIT:n logistiikkahanke
4. Kehitysyhtiö / sopimus loiventamaan ja jakamaan liittymiskustannuksia
5. VR:n / Päärautatieaseman, rautatietorin kehityshanke
6. Korttelien yhteiskäyttöisten pysty‐yhteyksien tutkiminen
7. Jätehuollon imujärjestelmän tutkiminen
16
1. Ateneumin varasto ja yhteys Pisararadan huoltoon
Ateneumin varasto
• Ateneumin alle on suunnitteilla suuri varastoalue, jolla Ateneum on liittymässä huoltotunneliin. Projektin hankesuunnitelma on laadittu ja asia on käsittelyssä VM:ssä. Ataneumin hanke viitesuunnitelmineen sisältyi keskustan huoltotunnelin asemakaavaan.
• Varaston myötä Ateneumin muukin huoltologistiikkakin voisi siirtyä sinne. Samaan kokonaisuuteen on ajateltu yhdistää Pisararadan huolto, jolloin Ateneum saisi toisen poistumistien. Muussa tapauksessa poistuminen tulisi tehdä erikseen.
• Hankkeen aikataulu voisi olla kytkettävissä Pisararataan, mutta toteutuminen ei ole Pisarasta riippuvainen. Se olisi kuitenkin toteutettava viimeistään Pisaran toteuttamisen yhteydessä.
17
Lähde: Senaatti‐kiinteistöt / Saanio & Riekkola
2. Idea tapahtuma‐areenastaTapahtuma‐areena
• Idea uudesta maanalaisesta tapahtuma‐areenasta huoltotunnelin yhteyteen, joka alustavan selvityksen mukaan mahtuu kallioperään.
• Taustalla on valtava kysyntä n. 3000 henkilön joustaville esiintymistiloille keskustaan.
• Sijaitsee ydinkeskustassa mutta on silti häiriötön ympäristölle.
• Ainutlaatuinen häiriötön huoltomahdollisuus tunnelin kautta keskellä ydinkeskustaa.
• Suora yhteys Kluuvin pysäköintiin, yli 700 ap., jonka kapasiteettia voisi saada iltakäyttöön.
• Esim. Logomo‐tyyppinen joustava rakenne mahdollistaa juuri oikean kokoisen tilan kaikille tapahtumille. Samaan aikaan voidaan järjestää useampia tapahtumia esim. liikkuvan seinärakenteen eri puolilla.
• Järjestäjän kannalta erinomainen tilaratkaisu: Akustiikan ja valojen täydellinen hallinta elektronisesti
• Uusi mahdollisuus Helsingin keskustan tapahtumatarjonnan parantamiseen ja alueen korttelien aktivoimiseen. Voidaan kytkeä maanpäällä Torikortteleihin ja Senaatintoriin, jolloin muodostuisi ainutlaatuinen kokonaisuus ydinkeskustassa.
• Voidaan käyttää ja sisustaa myös urbaanien liikuntalajien tyyssijaksi
• Idea vaatii vielä paljon tutkittavaa mm. pelastusasioihin ja maanalaisiin yleisötapahtumiin liittyen.
18Kuvat: logomo.fi / Logomo Oy
3. YIT:n logistiikkahanke
• YIT on tutkinut keskustan huoltotunneliin ja Kluuvin pysäköintiin kytkeytyvää logistiikkahallihanketta.
• Kaksitasoinen suunnitelman laajuus on n. 12.000 ‐ 13.000 m².
• Toteutuessaan hanke lisäisi merkittävästi huoltotunnelin itäpään käyttöastetta.
19
Alustavasti hahmoteltu sijainti ja liittyminen huoltotunneliin
Kuva: YIT
4. Tunnelin ja alueen kehitysyhtiön organisointi
20
Tunnelin käytön kehittyminen on pysähtynyt ja sen kapasiteetti on vajaakäytössä. Tehdystä suurestainvestoinnista ei ole saatu kaikkea potentiaalista hyötyä irti ja tunnelin kustannusrasite kaupungilleon suuri. Tällä hetkellä tunnelia hallinnoidaan pikemminkin hallinnollisesta kuin aktiivisenkehityksen näkökulmasta.
Jotta jo tehdystä investoinnista saataisiin parempi hyöty keskustan kehitykselle ja tunnelin talousrasittaisi vähemmän kaupungin taloutta, olisi käynnistettävä suunnittelu ja ideointityö tunnelinkäytön ja koko tunnelin vaikutusalueen edelleen kehittämiseksi.
Kehitystyölle olisi asetettava tavoitteet, annettava resurssit ja se olisi organisoitava. Organisointivoisi tapahtua nykyisen yhtiön tai kokonaan uuden kehitysyhtiön toimesta tai sen voi tehdäsopimuspohjaisesti erillisprojektina.
Projektin yhteydessä pitäisi tutkia menetelmiä nykyisten kiinteistöjen parempaan ja helpompaanliittymiseen tunneliin, huoltologistiikan ratkaisujen parantaminen, uusien käyttötapojenmahdollisuudet sekä uudet mahdolliset rahoituskeinot tunnelin käytön lisäämiseksi ja liittymisenhelpottamiseksi. Työhön voisi liittyä myös tunnelin käyttöön liittyvän maanpäällisen kehittämisensuunnittelua. Tärkeää on, että toimenpiteillä on tavoitteena nimenomaan uuden kehittäminentilanteen parantamiseksi.
Projekti tarvitsee resursseja suunnitteluun ja yhteistoimintaan. Suunnittelu‐ ja resurssikustannuksettulisivat olemaan kuitenkin pienet verrattuna jo nyt tehtyihin investointeihin ja tunnelinkäyttökustannuksiin sekä haettavaan etuun verrattuna.
Uudet merkittävät investoinnit olisi pyrittävä aikaansaamaan yhteistyökumppaneiden toimesta janiistä päätetään joka tapauksessa erikseen perusteltujen laskemien ja sopimusten jälkeen.
Muita ideoita ja mahdollisuuksia
5. VR:n Päärautatieaseman kehityshanke ja huoltotilojen liittäminen keskustan huoltotunneliin• Kytkentä rautatieasemaan ja maanalaisiin tiloihin sekä rautatietorin kehitykseen.• VR:n huoltotilojen liittäminen huoltotunneliin tukeutuu Keskuskadun alaisen tunneliosuuden jatkon käyttöön (kaavan
mukainen linjaus on yhteys Keskustatunneliin)• Yhteyttä Päärautatieaseman suuntaan on tutkittu jo aiemmin. Tällöin ongelmaksi muodostui mm. metrotunneleiden
alittaminen.
6. Korttelien yhteiskäyttöiset pysty‐yhteydet • Keventäisivät liittymiskustannusta, jos sen voisi jakaa useammalle korttelille.• Haasteena yhteyksien tehokas ja käytännöllinen sijoittelu• Voisivat helpottaa ja mahdollistaa maanpäällisen huollon rajoittamista.
7. Jätehuollon imujärjestelmä• Mahdollisuutena voisi kiinteistöjen jätehuollon lisäksi olla myös julkisten jäteastioiden kytkeminen
21
Johtopäätöksiä
• Huoltoliikenteen vähentyminen maan päällä parantaisi ydinkeskustan liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä myös kaupallista vetovoimaa. Se antaisi myös tilaa keskustan kehitystoimenpiteille.
• Sujuva huoltoliikenne on myös liikkeiden toiminnan ja elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa.
• Sujuva ja helppo ajoyhteys keskustan pysäköintilaitoksiin ja yhteydet laitosten välillä parantaisivat myös keskustan liiketaloudellista vetovoimaisuutta. Useampien pysäköintilaitosten liittäminen tunneliverkostoon voisi myös vähentää autoliikennettä keskustan kaduilla.
• Tunnelin käyttöä pitää tehostaa liittämällä siihen kokonaan uusia hankkeita, kuten esimerkiksi jätehuollon imujärjestelmä tai erilaiset tapahtumatilat.
• Huoltotunneli ja siihen mahdollisesti kytkeytyvät hankkeet, kuten maanalainen tapahtumatila, olisivat erinomaisia mahdollisuuksia aktivoida Torikortteleita ja tunnelin itäpäätyä.
• Kaupungin kaikki organisaatiot on sitoutettava tunnelin kehitystavoitteisiin lopputuloksen varmistamiseksi.
• Huoltotunnelin hallintomalli on muutettava kehityspainotteiseksi, tavoitteet on uusittava ja esim. uusia pitkäaikaisia rahoitusmalleja on etsittävä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin perustaa kokonaan uusi kehitysyhtiö.
• Ratkaisu käyttöasteen ja talouden parantamiseksi on useiden eri toimenpiteiden summa pitkällä aikatähtäimellä.
• Maanpäällistä huoltoa voisi harkitusti vaiheittain rajoittaa muiden kehitystoimenpiteiden tehostamiseksi mahdollistaen kuitenkin samalla riittävät poikkeukset erityistarpeita varten. Katutilan käyttöä voisi ohjata entistä enemmän uusilla elektronisilla ratkaisuilla, joiden mahdollisuudet tulisi selvittää.
22
Käyttömääräykset / ohjeet maanpinnalla• Sähköiset
lupajärjestelyt
• Poikkeusluvat erikoistarpeille
Fyysiset parannukset• Keskeiset / yhteiset
ylösnousut
• Uudet yhteydet pysäköintilaitoksiin ym.
• Uusi keskeisempi ulosajoväylä?
Uudet toiminnot• Tapahtumasali
• Logistiikkakeskus
• Varastotilat
• Pysäköintilaitokset
• Jätehuoltojärjestelmät
Johtopäätöksiä: Kehittämisen kokonaiskuva
Tunnelin käyttöasteen lisäys‐> Parempi talousyhtälö
Kehitysyhtiö / sopimus• Kehittämisen koordinointi
ja johtaminen
• Laina / Maksuaika madaltamaan korttelien liittymiskynnystä
• Yhtiön roolin määrittely ja organisointi
Jatkotoimenpidesuosituksia
• Tulisi tutkia uutta kehitysyhtiömallin organisointia ja mahdollisuutta, jossa kehitysyhtiö voisi uudella rahoitusrakenteella loiventaa tai rahoittaa kiinteistökohtaisia liittymiskustannuksia ja kehitystoimenpiteitä. Voisiko Helsingin Väylä Oy toimia raamina?
• On käynnistettävä kehityshankkeet kiinnostuneiden toimijoiden kanssa yhdessä.
• Tunnelin saavutettavuutta ja sen käyttöä voisi pyrkiä helpottamaan ylimääräisellä lähiajorampilla, jonka mahdollisuutta ja sijaintia pitäisi tutkia. Keskustan huoltotunnelin asemakaava perustui sen liittämiseen Keskustatunneliin Keskuskadun alaista tunneliosuutta jatkamalla.
• Yhteiskuilujen mahdollisuutta voisi tutkia esimerkiksi Mikonkadulle ja Kluuvikadulle, ehkä Aleksanterinkadulle sekä kortteleihin.
• Huoltotunnelin käytön tuomat vaikutukset mm. kaupallisen toimivuuden, kaupunkirakenteen, liikenneturvallisuuden, viihtyvyyden ym. kannalta tulisi selvittää ja maanpäällisiä kehitystoimenpiteitä tulisi lisätä.
24