Huippuvalmennuksen integrointi osaksi yritysten ja oppilaitosten yhteistyötäHuippuvalmennuspäivät 9 - 10.2.2012
Marja-Terttu Tanttinen
2
Teknologiateollisuus on viidentoimialan kokonaisuus
Kone- ja metallituoteteollisuusAbloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä...
Elektroniikka- ja sähköteollisuusABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies...
Tietotekniikka-alaAffecto, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto...
Metallien jalostusBoliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec…
Suunnittelu- ja konsultointialaCitec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Rejlers,Sito, Sweco...
3
Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
• 60 % Suomen koko viennistä.• 80 % Suomen koko
elinkeinoelämän t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on runsaat 1 500 jäsenyritystä.
4
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet?
5
Teknologiateollisuuden nousu 1990-luvun laman ja 2009 kriisin jälkeen Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa, käyvin hinnoin
40
80
120
160
200
240
280
320
360
400
440
480
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
1989-1999(vas. ast.)
2000-2010(oik. ast.)
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 19992000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
1989,I=100
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu
2000,I=100
6
32
34
36
38
40
42
44
46
48
50
52
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
Valtiontalouden tulot(vas.ast.)
Teknologiateollisuudenliikevaihto Suomessa(oik.ast.)
Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteysLiikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 6 % vuonna 2010
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Viimeinen havainto 9/2010 tai 11/2010.Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus
Mrd. euroa, 12 kk:n liukuva summa 2000,1 = 100
7
Millainen teollisuus sopii Suomeen?
• Niche• Korkeaan osaamiseen perustuva• Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä
tarvitseva• Korkea automaatioaste, pienet
työvoimakustannukset• Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat)
8
Osaamisesta ylivoimaa
• Varmistetaan teknologia-alojen ammattiopettajien riittävyys ja osaaminen.
• Varmistetaan joustavat opintopolut työelämään ja tuki elinikäiselle oppimiselle:
– Dokumentoidut työssäoppimispisteet tutkinnon osille (opettajien työelämäjaksot)
– ammatillisen koulutuksen rahoituskriteerien tarkistaminen (oppisopimus, opetussuunnitelmaperusteinen)
– aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
– hyvien toimintamallien levittäminen
• WorldSkills-huippuammattiosaamisen moduulit ja –valmennus tuodaan teknologia-aloilla osaksi ammatillista perus- ja lisäkoulutusta.
• Parannetaan teknologia-alojen ammatillisen koulutuksen vetovoimaa vähintäänkin taantumaa edeltävä tasolle.
9
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Ammatill. yht. Luonnont. yht Informaatiotekn. Tietojärj. keh. Tekn & liik yht Autom.tekn jakunnossap
Valmistustekn. Elektr. ja tietoliik. Sähkö- jaenergiat
60-
55-59 v
50-54 v
45-49 v
40-44 v
35-39 v
Alle 35
Teknologia-alojen ammattiopettajien riittävyys ja osaaminen varmistettavaAmmatillisten opintojen opettajat ikäryhmittäin v. 2008 Opettajan eniten opettama opintoaine oppilaitoksessa
Lähde: OPH
10
Henkilöstöselvitys 2013
• Henkilöstön määrä kasvaa noin 2% 2010-2013, yhteensä noin 5 000 henkilöä/v– Toisen asteen tutkinnon suorittaneita rekrytoidaan yli 4 000
henkilöä/vuosi, näistä noin 3 300 tekniikan alan tutkinnon suorittaneita
• Kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen palkataan 3 500 henkilöä toisen asteen suorittanutta, joista 3 000 tekniikan alalta
• Kasvu painottuu alle 500 henkilön yrityksiin• Osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä• Eläkkeelle siirtyy vuosittain 6 000 - 7 000 henkilö
11
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Johto jahallinto
Myynti jamarkkinointi
Tutkimus jatuotekehitys
Hankinnat,osto ja
logistiikka
Tuotanto(tuotteiden ja
palvelujenvalmistus)
- joistatyönjohto
tiiminvetäjät
Huolto,kunnossapito,
ylläpito,asiakastuki
Muu
2009 2013
Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä toiminnoittain 2009 ja 2013Vastanneet yritykset/konsernit yhteensä 450, n. 129 000 henkilöä
- 0 % +7 %
+2 %
+2 %
+2 %
+ 5 %
+ 4 % -3 %
Muutos 2009-2013: + 2 %
12
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
0
20 00040 000
60 000
80 000
100 000120 000
140 000
160 000180 000
200 000
220 000240 000
260 000
280 000
300 000320 000
340 000
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011(31.3)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Teknologiateollisuuden henkilöstöHenkilöstö ulkomailla kasvoi 7 %, Suomessa väheni 3 % vuonna 2010
KILTA-hanke: Toimenpiteet yritysten näkökulmastaValmennusjärjestelmän kehittäminen• Valmennus yhdessä yritysten kanssa
– Millä motivoidaan yritykset mukaan – hyödyt?
– Ohjeiston/tuotekorttien laatiminen
• Valmennussuunnitelman laadinta ja huippuosaamisen moduulien kuvaus (tavoitteet, keskeiset sisällöt ja mittarit)
• Valmennuksen laatujärjestelmä
Valmennuksen integrointi oppilaitosten ja yritysten arkeen• Johdon sitouttaminen• Miten valmennus näkyy arjessa: opetussuunnitelmissa,
opetuksessa, yritysyhteistyössä?
Mallien/hyvien käytäntöjen juurruttaminen arkeen hankkeen aikana
Tulosten levittäminen
13
14
Joustavuutta ammatilliseen koulutukseen
Yritys-ammattioppilaitosten yhteistyöllä voidaan
• rakentaa yritysten tarpeita vastaavia, joustavia kone- ja metallialan opintopolkuja ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen
• toteuttaa yritysten standardisoiduissa työssäoppimispisteissä valinnaisia tutkinnon osia
• edistää opiskelijoiden siirtymistä työssäoppimisen tai oppisopimuskoulutuksen kautta yrityksiin
• vahvistaa alueiden kärkiyritysten ja näiden alihankkijoiden yhteistyötä ammattiopistojen kanssa– ammatillisen koulutuksen sisällön kehittämisessä ja toteutuksessa– oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämisessä– näyttötutkintojen ja niiden osien toteuttamisessa
• hyödyntää ammattitaidon MM-kilpailujen valmennusta varten laadittuja huippuosaamisen moduuleita henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä perus- ja lisäkoulutuksessa.
15
Teknologia-alojen ammatilliset perustutkinnot
Kon
eist
aja
Levy
sepp
ä-hi
tsaa
ja
Työ
välin
eval
mis
taja
Kon
eena
sent
aja
Hie
nom
ekaa
nikk
o
Aut
omaa
tioas
enta
ja
Kun
noss
apito
asen
taja
Säh
köas
enta
ja
Aut
omaa
tioas
enta
ja
Ele
ktro
niik
ka-a
sent
aja
ICT
-ase
ntaj
a
Dat
anom
i, kä
ytön
tuki
Dat
anom
i, oh
jelm
isto
tuot
anto
Valmistustekniikka
Automaatio-tekniikka ja kunnossa-
pito
Kone- ja metallialan perustutkinto
Sähkö- ja automaatio-
tekniikan perus-tutkinto
Tieto-ja tieto-liikenne-
alan perus-tutkinto
Tieto- ja viestintä-tekniikan perus-tutkinto
16
Kone- ja metallialan perustutkinto (120 ov)
Työ
ssäo
ppim
inen
20o
v Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 20 ov
Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat 30 ov (10+10+10 ov)
Tutkintonimikekohtainen pakollinen tutkinnon osa 20 ov
Valinnaiset tutkinnon osat 40 ov + vapaasti valittavia 10 ov
Ammatillista osaamista syventävätutkinnon osa
TyöhönAmmatti-tutkinto
Työhön Erikoisammattitutkinto
Työhön
Työhön
17
Valinnaiset tutkinnon osat
20 ov Koneistus Työvälinehitsaus Levy- ja hitsaustyötHienomekaaninen valmistus Koneenasennus
Kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaiset tutkinnon osat
40 ov • Manuaalikoneistus• Hionta• CNC-sorvaus• CNC-jyrisintä• CAD/CAM suunnittelu ja
valmistus• CAD/CAM-2D -työstö-
ratojen valmistus• CAD/CAM-3D -työstö-
ratojen valmistus• FMS-järjestelmien käyttö• Konepajamittaus
• Moniakselinen valmistus• Tarkkuuskoneistus• Työstö
kipinätyöstökoneella• Työvälineiden valmistus
ja kunnossapito
• Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus
• Asennushitsaus• Hitsaus• IW-hitsaus• Levy- ja hitsausalan
CNC-valmistus• Levy- ja
teräsrakennetyöt• Levytyökeskuksen
käyttö• Mekanisoitu ja
automatisoitu hitsaus• NC-tarkkuussärmäys• Ohutlevytyöt• Rakennusten teräsosien
valmistus• Rakennusten
teräsrakenteiden asennus
• Koneikkojen asennukset• Mikromekaaninen
valmistus• Hienomekaaninen CNC-
koneistus• Koneiden ja laitteiden
korjaus (20 ov)• Sähkömekaaniset
asennukset (20 ov)• Elektroniikan
kokoonpanotyöt
• Automaatioverkko-asennukset
• Koneautomaation asennus
• Hydrauliikkaasennukset• Logiikkaohjauksien
asennukset• Ohjausjärjestelmien
asennus• Pneumatiikka-
asennukset• Sähköasennus (20 ov)• Putkilinjojen valmistus
Kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaiseen osaan voi valita opintoja 37 vaihtoehtoisesta osiosta, joiden laajuus on 10 opintoviikkoa. Näistä voi rakentaa erilaisia 40 opintoviikon polkuja, joista esimerkkinä on seuraavan sivun kaavio koneistajan tutkinnon valinnaisista opintopoluista. Opiskelija voi myös valita valinnaiseksi tutkinnon osaksi toisen tutkintonimikkeen pakollisen tutkinnon osan (20 ov) tai osia muista tutkinnoista. Näiden lisäksi tutkintoon on vapaasti valittavissa 10 opintoviikkoa.
18
Esimerkki koneistajan tutkinnon valinnaisista opintopoluista
Koneistaja
Vapaasti valittavia
PakollisetKoneistuksen
perustyöt 10 ovLevytöiden ja hitsauksen
perustyöt 10 ovAsennuksen ja automaation
perustyöt 10 ov
Tutkintonimikekohtainen Koneistus 20 ov
CNC-koneistuksenhuippumoduuli
YrittäjyysLukio-opinnotTieto- ja
viestintätekniikka
Valinnaiset
CAD/CAM-2D-työstö-ratojen valmistus 10 ov
CAD/CAM-3D-työstö-ratojen valmistus 10 ov
CNC-sorvaus10 ov
CNC-jyrsintä10 ov
Manuaalikoneistus10 ov
Levy- ja hitsaustyöt20 ov
CNC-sorvaus10 ov
CNC-sorvaus10 ov
CNC-jyrsintä10 ov
Konepajamittaus10 ov
FMS-järjestelmienkäyttö 10 ov
Manuaalikoneistus10 ov
CNC-jyrsintä10 ov
CNC-sorvaus10 ov
Konepajamittaus10 ov
19
Huippuvalmennuksen integrointi ja mallinnus osaksi ammattiopistojen ja yritysten yhteistyötä
Tausta• Teknologiateollisuus on mukana Skills Finland ry:n hankkeessa
”Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella. Sen yhtenä tavoitteena on lisätä mukana olevien yritysten määrää ja sitoutumista sekä tuottaa hyviä käytäntöjä levitykseen.
Tavoite• Mallintaa huippuvalmennuksen integrointi osaksi ammattiopistojen ja
yritysten yhteistyötä ja arkea sekä laatia mittarit yhteistyölle ja viestinnälle.
Toimenpiteet• Lajin valitseminen: selvitetään, mitkä ammattiopistot vastaavat mistäkin
lajeista• Yritysten sitouttaminen ja valmennusrenkaan rakentaminen
– yritysten hankinta: tutustuminen yritysten liiketoimintaan, henkilöstön kehittämisstrategiaan ja keskustelu siitä, miten osallistuminen huippuvalmennukseen ja yhteistyöhön tukee em. toimintaa
• Ohjeiston laatiminen yrityksille yhteen lajiin• Mallin sekä viestintä- ja levittämissuunnitelman laatiminen sekä toteutus
20
Huiput Kehiin -hanke
1. Muodostetaan alueelliset ammatillisen huippuosaamisen kehittämistä tukevat ja innovatiivisia ratkaisuja kehittävät "HUIPUT KEHIIN -TIIMIT".
2. Kehitetään alueellisille yhteistoimintaverkostoille suunnattu valmennusohjelma, testataan se HUIPUT KEHIIN -TIIMIEN perehdyttämisen yhteydessä.
3. Luodaan ja mallinnetaan ammatillisen huippuosaamisen alueellinen yhteistyöverkosto ja sen toimintatavat. .
4. Toteutetaan kullakin neljällä alueella koulutustilaisuus, jossa perehdytetään alueen opettajia ja työpaikkaohjaajia huippuosaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen.
5. Kehitetään innovatiivisuusmittari, jonka avulla arvioidaan kehitettyjä malleja.6. Tuotetaan ammatillisen huippuosaamisen kehittämistä ja tunnistamista
tukevaa materiaalia.7. Levitetään ja osin juurrutetaan hyviksi arvioidut käytänteet osaksi
ammatillista koulutusta sekä osaksi ammatillista opettajankoulutusta, ammatillisten opinto-ohjaajien ja erityisopettajien koulutusta sekä opettajien täydennyskoulutustaKommentteja: Viestintäsuunnitelma, janakaavio toteutuksesta ja yhteistyö/synergiaedut Kilta-hankkeen kanssa
