www.helsinki.fi/yliopisto
Kaupunkiaktivismi
metropolin voimavarana
Valikkoverkosto 3.10.2017
Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus ja Tampereen yliopisto / Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
TUTKIMUSASETELMA
• Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä (innovaatiot, ekologia, osallisuus, yhteisöllisyys)?
• Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä?
• Toimintatutkimuksella tietoa, välineitä, näkemyksiä ja aloitteita kansalaisten ja hallinnon fiksuun kohtaamiseen
2
Valtiotieteellinen tiedekunta
Tutkijat
• yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos)
• tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus)
Lisäksi
• yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016
• professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj.
• hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti
Rahoittajat
• Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015–2017)
• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015)
• Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö (2015-2016)
• SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016)
• Suomen tietokirjailijat (2017)
• Sitra (2017)
3
TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS
Valtiotieteellinen tiedekunta
KAUPUNKIAKTIVISMI – MITÄ SE ON?
Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka
• tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella
• luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa
• suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen
• nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun
• järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla.
~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunginosaliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi…
4
www.helsinki.fi/yliopisto
Miksi aktivismi on lisääntynyt?
• Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot
• Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen
• Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen,
mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat
• Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen
infrastruktuuri
• Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys
• Pettymys politiikkaan
3.10.2017 5
www.helsinki.fi/yliopisto
• Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin
• Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet
• Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin
• Ohjausryhmätyöskentely
• Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi
• Esitykset kursseilla ja seminaarissa
• Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter)
• Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa?
3.10.2017 6
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Toimintatutkimusta kehittävällä
otteella ja tietoa jakaen
TULOKSET
• Tietoa aktivismeista, niiden merkityksistä, lupaavista hallinnon toimintatavoista
• Näkemyksiä vertaisverkostojen yhteiskunnan kehittymisestä
• Työkaluja ja ideoita avuksi kaupunkien ja kuntien hallintaan
• Verkostoja mm. jakamistalouden T&K-verkosto, Kaupunkiaktivismi-FB
• Alulle pantuja kehittämisprosesseja mm. some-data
kaupunkisuunnittelussa, jakamistalouden verotus, lähiluontomatkailu
Vanhankaupunginlahdella
• Kaupunkiaktivismi-verkkotietopankki, artikkelit ja kirja
3.10.2017 8
Ravintolapäivä – anarkismista vientituotteeksi
3.10.2017 9
Myyrmäki-liike – kaupunginosan yhteisöllisyys
10
REKO-renkaat – lähiruokaverkosto
Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi https://w
ww
.facebook.c
om
/saare
mm
ehyv
invoin
ti/
FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous
www.helsinki.fi/yliopisto
Trashlab – vertaisoppiminen, maker-kulttuuri, kiertotalous
https://temporary.fi/proposals/16
Joukkorahoitus – yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m€ (muu 253 m€).
USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen.
(Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)
15.1.2017 15
Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta “tovi”
stadinaikapankki.wordpress.com/
101 small ways you can improve
your city The least you can do to make a big difference where you live
http://www.curbed.com/2016/9/22/13019420/urban-design-community-building-placemaking
Placemaking eli lähi-
ympäristön parantaminen
Jakamis/alu
statalous-
palvelut
Tila-aktivismi
Yhteisöaktivismi
Digiaktivismi
ITSE-
ORGANISOITU
VA KAUPUNKI
Kaupunki-
tapahtumat
Paikalliset
liikkeet
Kaupunki-
suunnnitte-
luryhmät
Innovaatio- ja
välittäjäyhteisöt
Sosiaalinen
vertaistuki
Talon tai tilan
valtaajat,
avaajat ja
tuunaajat
Artivismi
Vertais-
kauppa,
ruoanvälitys
Palvelujen
vaihto, vertais-
vuokraus
Haktivismi
Digiyhteiskunnan
kehittäminen
Julkisten palvelujen
parantaminen
Aktivismien
välineiden
kehittäminen
Ekoliikkeet Aktivoiva
viestintä
Aktivismien
tuki
Vihreällä aktivismityypit, joihin
erityisesti voi liittyä ekologisen
kestävyyden edistämistä,
”ekoaktivismit”
Mäenpää ym., tulossa
Systeeminen muutos
Oma juttu
Tee-se-itse
-toiminta
Oman asunnon
tai auton
vertaisvuokraus
Aikapankit
Myyrmäki-liike
(Perinteiset
kaupunginosa-
yhdistykset)
Siivouspäivä
Vaikuttaminen
valmisteluun
ja päätöksen-
tekoon
Nappi Naapuri
Lisää
kaupunkia
Helsinkiin
Ei laiteta
pakasteita pieneen
pussiin -kampanja
Ravintolapäivä
FB-kirpputorit
Hätäkahvit
Haktivismi
Ympäristömummo- ja
-vaaritoiminta
Hertsikan pumppu REKO-renkaat
Varjokaavoitus
Tuunauspajat
Hävikkiruoka-aktivismi
Kallio-liike
19
KANSALAISET
JULKINEN
SEKTORI
YKSITYINEN
SEKTORI
KOLMAS
SEKTORI
NELJÄS
SEKTORI
Aktivismi viriää
Esim. someryhmä,
tapaamiskäytäntö,
osuuskunta,
hanke vaikutetaan tavoitteisiin
ja toimintatapoihin,
käytetään yhdistystä tuenhakuun,
perustetaan oma yhdistys,
kilpaillaan toimijuudesta ryhdytään asiakkaaksi,
perustetaan mikro-, start
up- tai yhteiskunnallinen
yritys, vaikutetaan
markkinoihin
haetaan tietoa, lupia ja
tukia, vaikutetaan
toimintatapoihin, haastetaan
toimintatapoja
Valtiotieteellinen tiedekunta
KÄYNNISSÄ ON YHTEISKUNNALLINEN MURROS,
JOSSA SOSIAALISET JA TALOUDELLISET SUHTEET
RAKENTUVAT UUDESTAAN, KUN DIGITALISAATIO,
INTERNET JA SOME MAHDOLLISTAVAT UUSIA
JÄRJESTÄYTYMISEN JA TOIMINNAN TAPOJA JA
TOIMIJUUKSIA.
21
VERTAISVERKOSTOT OTTAVAT JULKISEN VALLAN TEHTÄVIÄ
Neljäs sektori muuttaa maailmaa
Mitä on tapahtumassa?
• Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu
• Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja – moniroolinen kaupunkilainen
• Vaikuttaminen – tekeminen
• Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa – osallisuus vertaisverkostojen projekteissa
Mitä pitää tehdä?
• Salliva Suomi!
• Hallinnan uudelleensanoitus
• Julkisen vallan mukautuminen neljänteen sektoriin: hybridi- eli yhdistelmähallinnointi
Valtiotieteellinen tiedekunta
KUINKA HALLINNOIDA NELJÄTTÄ SEKTORIA?
• Co-planning, co-design, co-governance: hallinto jakaa suunnittelu- ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa
• 4P-kumppanuus: hallinto tekee osapuolten välisiä sopimuksia
• Mutta neljäs sektori ei tyypillisesti
1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa ”asukkuuteen” perustuvaa omaa toimintavaltaa
2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä
3) toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan heti
hallinnon ja neljännen sektorin epäsymmetrinen ja epätahtinen suhde
25
Valtiotieteellinen tiedekunta
HYBRIDI- ELI YHDISTELMÄHALLINNOINTI
• Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaisesti omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien
• Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja
• Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla
• Koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon
• Joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta kehitettävän repertuaarin pohjalta
26
HYBRIDIHALLINNOINNIN MALLI
Mäenpää & Faehnle 2017
Mäenpää & Faehnle 2017
JAKAMISTALOUS JA VERTAISTUOTANTO MUOKKAAVAT MARKKINOITA
Neljäs sektori muuttaa maailmaa
Valtiotieteellinen tiedekunta
MITÄ ON TAPAHTUMASSA?
• Kuluttaja-kansalaiset omaksuvat uusia toimijuuksia: osallistuva kulutus, vertaiskauppa, vertaistuotanto, vertaishoiva
• Kansalaiset valtaistuvat taloudellisina toimijoina
– > kohti tasa-arvoisempaa tai ainakin laajapohjaisempaa markkinataloutta
• Toisaalta iso alustabisnes uhkaa kansalaisten asemaa työntekijöinä
–> kamppailu kansalaisten asemasta uusilla markkinoilla
30
Valtiotieteellinen tiedekunta
MITÄ OLEMME TEHNEET?
• Jakamistalouden T&K-verkosto
‒ vuorovaikutusalusta jakamistalouden fiksuksi edistämiseksi
• Jakamistalouden pohjoismainen malli
‒ visio vahvan kansalaisyhteiskunnan ja vahvan julkisen sektorin yhteiskunnan jakamistalousmallista
‒ eettisyys, yhteisöllisyys, demokraattisuus
• Tulossa Jakamistalous-kirja (Alma Media, 10/2017)
• Jakamistalouden kentän hahmotus
31
TYÖ
YHTEISÖ TEKNOLOGIA
YMPÄRISTÖ
Alustatalous (platform economy)
Digitaaliset ja tietojärjestelmäpohjaiset palvelut,
jotka ovat internetissä eri toimijoiden käytössä
Osallisuustalous (participatory economy) Internetissä tapahtuva toiminta, joka liittyy
hyödykkeiden ja palvelujen innovointiin, tuottamiseen, kehittämiseen, jakamiseen tai
kuluttamiseen verkon tarjoamilla markkinoilla
Vertaistalous (peer-to-peer, P2P economy)
Keskenään tasavertaisten yksilöiden (tai muiden toimijoiden) vaihto ilman välikättä
Kansalaistalous (civic economy) Viittaa kansalaisten
voimaantumiseen ja valtaistumiseen yhteiskunnan ongelmien ratkojina etenkin
paikallisissa kysymyksissä
Solidaarisuustalous (solidarity economy)
Eettisesti ja yhteiskunnallisesti
suuntautunut käsite, jolla tarkoitetaan pyrkimystä
tuottaa yhteisön jäsenille arvoa yhteisresurssien
(commons) pohjalta
Keikkatalous (gig economy)
Kielteisessä merkityksessä käytetty käsite, joka merkitsee silpputöitä
tarpeen mukaan tarjoavaa yritystoimintaa ja siihen liittyviä
työsuhteita ja -oloja
Kiertotalous (circular economy)
Taloudellisen toiminnan ala, jossa pyritään resurssitehokkuuteen
pidentämällä materiaalien ja niiden arvon kiertoa taloudessa
Talous, jossa resurssit pyritään jakamaan tehokkaasti
Jakamistalous (sharing economy)
Talous, joka perustuu jakamiseen tavaroita ja palveluita
tarvitsevien ihmisten välillä
Yhteistoimintatalous (collaborative economy)
Yhteistoiminnallinen, digitaalisia alustoja hyödyntävä talous
DEMOKRATIA UUDISTUU Neljäs sektori muuttaa maailmaa
Valtiotieteellinen tiedekunta
Osallisuus ei ole vain osallistumista julkisen vallan
toimiin, sen valmisteluun ja päätöksentekoon
DEMOKRATIA EI OLE VAIN
EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA
34
Valtiotieteellinen tiedekunta
OSALLISUUS AJATELTAVA UUSIKSI
• Neljäs sektori laajentaa osallisuuden piiriä
• Osallisuutta on esimerkiksi toisten auttaminen, vertaiskauppa, paikallisten hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu ja someryhmän perustaminen
• Laajentuva osallisuus täydentää edustuksellista demokratiaa
• Kaikkien ei tarvitse olla aktivisteja, mutta aktivistit rakentavat edellytyksiä myös vähemmän aktiivisten osallisuudelle
35
Valtiotieteellinen tiedekunta
DEMOKRATIA-AJATTELUN LAAJENTAMINEN
• Voimavarademokratia: kansalaistoiminnan
hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi (kriteerit)
• Asutuksellinen demokratia: paikallisten etusijaoikeus
omaan lähiympäristöönsä
• Joukkoistamisdemokratia: joukkoistaminen ideointina,
keskusteluna ja valmistelun ohjauksena
• Jakamistalousdemokratia: yhteisresursointi commons-
aluetta kasvattamalla
• Somedemokratia: kansalaisyhteiskunnan tuntosarvet
(data-analyysi ja deliberoiva keskustelu)
36
Valtiotieteellinen tiedekunta
SUOSITUKSIA KAUPUNKIEN HALLINNOINTIIN
• Neljäs sektori on kaupunkien elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävyyden voimavara, jota tulee mahdollistaa ja hyödyntää. Tämä ei tarkoita julkisen vallan tehtävien sysäämistä kansalaisille.
• Hallinnon ajattelutapoja, käsitteitä ja käytäntöjä on uudistettava vastaamaan digitalisoituneen kansalaisyhteiskunnan toimintatapoja.
• Kaupunkilaiset on tunnistettava monissa rooleissaan ja osallisuuden käsite on someaikana päivitettävä aiempaa monimuotoisemmaksi.
• Kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää neljännen sektorin toimintatapoja esimerkiksi viestinnässä, tilojen sekä tiedon hallinnassa, tukipolitiikassa ja arviointikäytännöissä.
• Viranhaltijoiden aloitteellisuus ja valmius yhteistyöhön – eräänlainen viranhaltija-aktivismi – on tehtävä helpoksi ja tärkeäksi.
37
RATKAISUJA ITSEORGANI-
SOITUVAN KAUPUNGIN
HALLINNOINTIIN
38 Mäenpää & Faehnle 2017
Valtiotieteellinen tiedekunta
EHDOTUKSIA KAUPUNGEILLE
• Helsinki
‒ Varaamo-palveluun myös yksityistilat!
‒ Teollisuuskadun alue vaihtoehtosuunnittelun kokeilualueeksi!
‒ Joukkorahoitus osaksi osallistavaa budjetointia!
‒ Kirjasto jakamistalouden tukikohdaksi!
• Vantaa
‒ Yhteinen pöytä -hankkeen kehittäminen paikalliseksi kiertotaloudeksi!
‒ Myyrmäki-liikkeen toimintatapojen levittäminen lähiöihin!
• Espoo somehallinnon edelläkävijäksi!
• Lahti jakamistalouden kokeilukaupungiksi!
39
Valtiotieteellinen tiedekunta
EHDOTUKSIA VALTIOVALLALLE
• YM ja Kuntaliitto: kehityshanke somedatan hyödyntämisestä kaupunkisuunnittelussa (verkostomme avulla)
• OM: selvitys neljännen sektorin vaikutuksista osallistumisen ja demokratian käsitteisiin ja hallinnan käytäntöihin, Demokratia.fi -sivuston päivitys neljännen sektorin kannalta
• VM: visio- ja strategiatyö kansantaloudellisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen jakamistalouden edistämiseksi (verkostomme avulla)
• Tuleva hallitus: Salliva Suomi -ohjelma norminpurkutalkoiden jatkoksi!
40
Auttaa löytämään tapoja toimia niin, että kansalaisten voimavarat voivat hyödyttää kaupunkiyhteisöä reilusti ja kestävästi
21.3.2017
Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka 21.3.2017
Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka KAUPUNKIAKTIVISMI-TIETOPANKKI
21.3.2017
Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka 21.3.2017
Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka
Tietopankki on suunnattu erityisesti julkisen hallinnon toimijoille sekä kansalaisaktiiveille verkostoineen. Se palvelee myös yrityksiä, tutkijoita ja opiskelijoita. Pääsisällöt: • suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia kaupungeille • päivitetyt käsitteet kansalaistoiminnan ymmärtämiseen • tapausesimerkkejä rakentavasta kansalaistoiminnasta • välineitä omaksua hyviä käytäntöjä • tietolähteitä hallinnon ja kansalaisten hyvään
kohtaamiseen
Tietopaketti 1: Viisi tapaa vapauttaa aktivistit parantamaan kaupunkeja Tietopaketti 2: Kaupunkiaktivismi ja neljäs sektori - mistä on kysymys? Tietopaketti 3: Aktivismien esteitä ja keinoja niiden voittamiseen Tietopaketti 4: Yhdistelmähallinto ja ”somehallinto” – miten toimii aktivismiin ja vertaisverkostoihin mukautunut hallinto? Tietopaketti 5: Osallisuuden ja demokratian laajentuminen vertaistoiminnan aikakaudella Tietopaketti 6: Jakamistalouden pohjoismainen malli Tietopaketti 7: Osallisuuden ja aktivismin mahdollistaminen - keinoja onnistumisen arviointiin Tietopaketti 8: Toimintatutkimuksen malli
PIKKU TIETOPAKETIT
YHDISTELMÄHALLINNOINTI
• Uusi lähestymistapa hallinnointiin - kansalaisten ja hallinnon toiminta täydentämään toisiaan
• Tästä lisää TEM:n seminaarissa 100 vuotta Suomen kehittämistä 14.-15.11.2017, tervetuloa!
TAPAUS- TARINAT
KÄSITTEET
SUOSITUKSET JA EHDOTUKSET
• Suosituksia julkiselle hallinnolle kaupunkien hallinnointiin
• Ehdotuksia julkiselle hallinnolle sosiaalisen median käytöstä
• Ehdotuksia toimenpiteiksi • Espoolle • Helsingille • Lahdelle • Vantaalle • Ministeriöille ja muille
kansallisen ja alueellisen tason toimijoille
VÄLINEITÄ • Voimavarojen kartoitus, joukkoistaminen, arviointi
• Toiminnan organisointi, rahoitus, tilojen käyttö
• Huoneentaulut
TOIMIJOITA JA TUTKIMUS-HANKKEITA
JULKAISUJA, OPPAITA, MUITA TIETOLÄHTEITÄ
TERVETULOA MYÖS TÄYDENTÄMÄÄN TIETOPANKKIA!
Kaupunkiaktivismi facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi SoMe & Kaupunkisuunnittelu facebook.com/groups/743040399184838/ Jakamistalouden T&K -verkosto facebook.com/groups/702355969966617/ #jatke
FOORUMIT KÄYTÖSSÄNNE, TERVETULOA MUKAAN!
OTA YHTEYTTÄ!
[email protected] [email protected] 0295 25 1109
[email protected] 040 592 3933
Mietitkö esimerkiksi miten yksikkösi voisi tarttua kansalaisten voimavarojen hyödyntämiseen entistä paremmin? Olemme avoimia yhteistyöehdotuksille!
Julkaisuja
• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja.
• Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti. Tulossa.
• Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Artikkeli teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tulossa.
• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat. Tulossa.
• Harmaala, Toivola, Nylund, Faehnle & Mäenpää 2017: Jakamistalous. Alma Media. Tulossa. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. • Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: ”Jälkistalinistinen hirviö”
vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. http://www.kvartti.fi/fi/kvartti-3-2016 • Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen
keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. http://dspace.arcada.fi:8080/xmlui/handle/123456789/41
55
KIITOS!