Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöt – osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan
Perjantai 22.3.2019 klo 10.00-15.00Keuruu
Esityslista 22.3.20191. Kokouksen avaus ja Keuruun Perhekeskus Valon esittely2. Esittäytymiskierros, nimilistan kierrättäminen ja yhdyshenkilölistan päivittäminen3. Työryhmän järjestäytyminen – puheenjohtajan ja sihteerin toteaminen4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi, kokouksen aikataulu5. Edellisen kokouksen muistio
(kohdat 1-5, kello 10.00-10.30)
6. Ajankohtaiset asiat Muutama sana SOTE-uudistuksen ja Suomen hallituksen kaatumisen vaikutuksista, Keski-Suomen Lape-akatemiat, Maakuntakohtainen Lape-työ, Lastensuojelun
kehittämisen suunta ja suositukset –raportti(kohta 6, kello 10.30-10.45)
7. Perhekeskustoiminnan kansalliset linjaukset Sote-Digi ja sähköinen perhekeskus, kansallinen perhekeskusyhdyshenkilö työ 2019 (palvelulupaus, maakunnallisen toimintasuunnitelman valmistelu ja maakuntien
perhekeskusselvitys 2019, perhevapaalta työllistyminen - hanke 1.1.2018 – 31.12.2020), perhekeskuksen tehtävät (vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, sekä kohtaamispaikkatoiminta)
(kohta 7 kello 10.45-11.30)
8. Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa Jokainen toimija kertoo, hissipuheen omaisesti, 1-3 nostoa oman toimintansa nykytilanteesta. (HUOM! Ajankäyttö.)
(kohta 8, aloitetaan klo 11.30, jatketaan lounaan jälkeen max klo 13.30 saakka)
LOUNAS KELLO 12.00-13.00
9. Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan Sisällön kehittäminen, jatkon turvaaminen
10. Työhyvinvointi(kohdat 9-10 kello 13.30-14.45)
11. Muut asiat12. Jatkon sopiminen
- Seuraavat kokoukset: Toivakka 7.6.2019, ehdotuksena kokouksen siirto toiseen ajankohtaan ja mahdollisesti myös paikkaan, sovitaan syksyn 2019 kokoukset
13. Kokouksen päättäminen(kohdat 11-13 kello 14.45-15.00)
Ajankohtaiset asiat
LAPE-MUUTOSOHJELMA
JATKUU,
sote-uudistuksen ja Suomen hallituksen
kaatumisesta huolimatta
Resurssit:
• Muutosagentti Hanna Hämäläinen, kunta-agentti Kristiina Hyvärinen
• Perhekeskuskoordinaattori Petri Oinonen ja SyTy!-koordinaattori Matleena Ullner
30.6.19 asti
Työryhmät:
• Maakunnallinen LAPE-ryhmä ja kuntien LAPE-ryhmät jatkavat toimintaa
• Yhteistapaamiset kuntien LAPE-ryhmien ja kuntapäättäjien kanssa alueittain
• Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöiden tapaamiset 4 x vuosi
• Maakunnallinen perhevalmennus –> malli käyttöön, kehittämistyö jatkuu
Perhevalmennus foorumi 9.5.2019
• Lapset puheeksi –> ohjausryhmä, menetelmän levittäminen, kouluttajatapaamiset,
buusteripäivät, yhteistyö Kasvun tuki-hankkeen kanssa
• SyTy!-hanke: THL:n kouluttajakoulutus, 8 kuntaa ottaa mallin käyttöön
• Maakunnallinen perhetyön oppimisverkosto
• Yksittäisiä koulutuksia, seminaareja, työpajoja mm.
(MDFT-verkostopäivä 10.4.19?)
LAPE-akatemiat 5.6., 17.9. ja 14.11.19
KESKI-SUOMEN LAPE-TYÖ VUONNA 2019
24.6.20196
https://stm.fi/lapsistrategia
> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
24.6.20197
Kansallinen lapsistrategia
Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille
• Jatkossa edistettävä lapsen elämää ohjaavien aikuisten kykyä toimia yhdessä, kuunnella lasta ja antaa hänelle aikaa silloin, kun lapsi sitä eniten tarvitsee
• Ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa tieteellisen arvioinnin perusteella vaikuttavaksi osoittautuvia menetelmiä, joilla lapsen ja nuoren kielteisiä kehityskulkuja ja niiden ylisukupolvisuutta voidaan estää.
Suuri osa siitä tuesta, joka tutkimuksen perusteella on vaikuttavaa, perustuu tietoon siitä, että vaikuttamalla lapsen elämää ohjaavien aikuisten valmiuksiin toimia yhdessä lapsen kanssa voidaan vaikuttaa myönteisesti koko lapsen elämänkulkuun.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161440/VN_2019_7_Edellytykset_kasvuun_oppimiseen_ja_osallisuuteen_kaikille.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Muutosagentti Hanna Hämäläinen
LAPE-akatemiaJohtajien ja päättäjien yhteinen oppimisprosessi kohti
yhteensovitettuja lapsi- ja perhepalveluita
LAPE-akatemian videotallenne löytyy täältä:
http://videonet.fi/web/stm/20190320/
Keski-Suomen LAPE-akatemiat SISÄLLÖT
SISÄLTÖLUONNOS: Yhteinen tilannekuva: Miten Keski-Suomen lapset ja
nuoret voivat? Tiedolla johtaminen: Hyvinvoivat lapset kunnan
elinvoimatekijänä Lapsibudjetointi ja vaikuttavuus: • Mitä hyötyä lapsiin kohdistuvista määrärahojen
seurannasta on? • Miksi yhteistyötä on tehtävä? Miksi varhaisen
vaiheen tukeen kannattaa panostaa? Lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittava
johtaminen ja yhdyspintaosaaminen Välitehtävät
Keski-SuomenLAPE-akatemiat
Ke 5.6.2019 JYVÄSKYLÄ
Ti 17.9.2019 JYVÄSKYLÄ
Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen LAPE-akatemia
To 14.11.2019 JYVÄSKYLÄ
#savethedate
Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi - LOPPURAPORTTI
LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISEN SUUNTA JA
SUOSITUKSET
Sosiaali- ja terveysministeriö
Mediatilaisuus 15.2.2019
Aulikki Kananoja
Ylisosiaalineuvos, selvityshenkilö
https://tila.tiimeri.fi/sites/stm/LAPE_karkihanke/ohja
usryhma/Lists/Kalenteri/Attachments/29/Selvityshen
kilon_edellytykset_lastensuojelun.pdf
Lastensuojelun kehittämisen suunta ja suositukset –raportti:
TYÖN PAINOPISTEITÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET
Lastensuojelu nykyisellään kattaa sekä yleisiä, perustason palveluja, erityistason tehtäviä että korkeatasoista ja spesifiä osaamista edellyttäviä, vaativia tehtäviä
LAPE-kokonaisuudessa muodostuu tehtävän vaativuuteen ja osaamiseen perustuva porrastus myös lasten ja perheiden palveluun :
– Perustasona toimivat perhekeskukset verkottuneena kokonaisuutena
– Erityispalvelujen tasona lastensuojelu
– Vaativinta osaamista edellyttävät osaamis- ja tukikeskukset ( 5, aluepohjana maakuntien yhteistoiminta-alueet)
Kokonaisuudessa painopistettä esitetään siirrettäväksi perustason yleisten palvelujen suuntaan tavoitteena vaikuttaa vähentävästi lastensuojelun tarpeeseen
Edellyttää systemaattista seurantaa: väheneekö lastensuojelun tarve vai nostaako näkyviin piilotarvetta?
Lastensuojelun kehittämisen suunta ja suositukset –raportti:
TYÖN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET (1)
Perustason palvelut
Matalan kynnyksen toiminnot, ”olohuoneet”, avoimet toimintakeskukset, perhekahvilat, vertaisryhmät jne jotka eivät edellytä kirjautumista asiakkaaksi – myös kuntien hyvinvoinnin edistämisenä
Perhekeskukset laajasti neuvoloiden, sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon, muun sivistystoimen palveluja verkottavana kokonaisuutena
Erityisesti monipuolisen perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen ja vahvistaminen yhdenmukaisin perustein laki- ja hallintorajoja ylittäen
Perhekeskustoiminnan kansalliset linjaukset
ja muutama sana 19.3.2019 olleesta
ylimääräisestä perhekeskuskokouksesta
(STM, OKM, THL ja Keski-Suomi)
TÄRKEINTÄ ON ASUKKAIDEN ARKI ja lähipalvelut
Pääpaino hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa
SOTE Lähipalvelut
Palveluohjaus
Sähköiset palvelut ja -asiointi, itsehoito
Yhteistyö, jalkautuminen, konsultaatio
Lähtökohtana Keski-Suomen perhekeskustoimintamallissa
1) Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin kannalta kaikkein merkittävintä on heidän elämä:
koti ja perhe, yhteisöllisyys ja lähiverkostot, toimeentulo,
hyvinvoinnin edistäminen, luonto, harrastustoiminta, kaupat jne.
2) Elämään liittyvät lasten, nuorten ja perheiden
universaalit palvelut, joihin kuuluvat sivistyspalvelujen lisäksi neuvola, oppilas- ja
opiskelijaterveydenhuolto sekä oppilas- ja opiskelijahuolto.
Näillä kaikkien pitäisi pärjätä.
SOTE Erityispalvelut
Yhteiseen toimintaan, yhteinen toimintamalliPetri Oinonen 14.3.2019
3) Kaikki eivät kuitenkaan pärjää. Pärjäämisen tueksi tarvittaessa
järjestetään erityisen tuen palveluja. Tällä ajattelulla lasten, nuorten ja perheiden palvelut kietoutuvat
asiakastarpeen ympärille ja universaalit palvelut yhdessä asukkaiden kanssa
muodostavat perhekeskustoimintamallin ytimen.
Sähköinen perhekeskus -tavoitetila ja tavoitehyödyt
24.6.201919
Sähköinen perhekeskus – tavoitetila 24/7
Yksi yhteinen suunnitelma
• Lapselle, nuorelle tai perheelle tehdään yksi palvelusuunnitelma, jota täydennetään tarpeen mukaan
• Asiakas voi itse täydentää suunnitelmaa ja tuottaa siihen tietoa
Sähköinen ajanvaraus
• Asiakas voi varata netissä itselleen sopivimman palveluajan, perua tai vaihtaa aikaa
Verkkoneuvonta ja asiointi
• Sähköisillä lomakkeilla ja verkkoneuvonnalla laajennetaan mahdollisuuksia asioida perhekeskuksessa
• Esitiedot saadaan ennen asiointia valmistelun tueksi
• Ei-reaaliaikainen palvelu
Ammattilaisten palvelu
• Ammattilaiset voivat konsultoida ja siirtää tietoja tietoturvallisesti
• Yhteistyö kumppaneiden kanssa, mm. Kela
Kuvapuhelinpalvelut ja Chat
• Reaaliaikainen yhteys yksittäisen asiakkaan tai ryhmän kanssa
• Asiakkaan tunnistaminen tarvittaessa• Ammattilainen voi ohjata
vertaisryhmiä etänä
Sähköinen palvelutarjotin ja tietopankki
Tarjoaa koottua tietoa perheiden palveluista• raskaudesta ja synnytyksestä• lasten ja nuorten kasvusta ja
kehityksestä ikäkausittain• vanhemmuudesta ja
parisuhteesta• eroauttamisesta• monikulttuurisuudesta• tietoa ja apua elämän kriiseihin
Itsearvionti
• Sähköiset testi, itsearvioinnit, oirearvio antavat tietoa omasta tilanteesta ja voivat ohjata palveluihin
• Laskurit ja mittarit auttavat oman elämän hallinnassa
24.6.201920
Tavoitehyödyt 1/2
Asiakkaille • Yksi kanava, ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua• Asiakkaat voivat kartoittaa ja vertailla tarjolla olevia palveluja• Verkko nopeuttaa ja helpottaa tiedonjakamista • Madaltaa yhteydenoton kynnystä, asiakas voi asioida esim.
anonyymisti • Asiakas ohjataan nopeammin oikeaan palveluun, palveluprosessi
nopeutuu ja tehostuu• Asiakas tulee paremmin kuulluksi, tuottaa itse tietoa• Laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut
24.6.201921
Tavoitehyödyt 2/2
Palvelun tuottajalle• Yksi kansallinen palvelu, ylläpito osin keskitetty, vähemmän resursseja• Asiakas seuraa ja ennakoi omaa hyvinvointiaan, tuottaa tietoja ja
osallistuu palveluunsa• Sähköinen palvelu voi vähentää rutiiniasioiden hoitoon kuluvaa aikaa• Tiedonkulun parantaminen ammattilaisten välillä tehostaa toimintaa • Toiminnan tehostuminen – tuottavuuden nousu• Käyttöönotto vaatii toimintaprosessien muutosta, päällekkäisyydet
karsitaan• Saadaan aikaa asiakkaan asioille, joita kone ei kykene tekemään
(vaikuttavuus)
24.6.201922
Kansallinen sähköinen perhekeskus
Tavoitteena on kehittää yksi kansallinen sähköinen perhekeskus, joka
Kokoaa yhteen eri maakuntien perhekeskukset ja vastaa informaation ajantasaisuudesta ja vaikuttavuudesta kansallisella tasolla
Ratkaisu on ulkoasultaan helposti tunnistettava
On osittain yhtenäinen (ulkoasu, yhteisiä sisältöjä) ja osittain maakuntien itsensä tuottama paikallisiin tarpeisiin vastaava palvelu
Tieto palveluista tuotetaan monikanavaisesti ja eri tavoilla, tasa-arvoisesti ja esteettömästi
Sähköiset palvelut tulee olla asiakkaiden saatavilla (24/7) ja kaikilla päätelaitteilla
Asiakkaat saavat asuinpaikastaan riippumatta helposti ja nopeasti yhteyden ammattilaisiin ja pystyvät tuottamaan tietoa ammattilaisten käyttöön
Ammattilaiset osaavat itse käyttää sujuvasti sähköistä perhekeskusta ja sen palveluita, ja osaavat ohjata asiakkaita sen käyttöön sekä hyödyntää ammattilaisille tarkoitettuja konsultaatiopalvelita
Suunnittelussa huomioidaan muut kansalliset palvelut, kuten Suomi.fi (palvelutievaranto) OmaOlo, Terveyskylä, Omakannan omatietovaranto jne.
Kehittämistyö ei koske maakuntien omia sivustoja, joista voi kuitenkin olla linkki sähköisen perhekeskuksen sivuilla ja päinvastoin.
Yksi lapsi, yksi tilannekuva –työryhmä
Tavoitteet ja tuotokset
Työryhmän työn tavoitteena on edistää ja tukea lasten, nuorten ja perheiden yhteneväistä ja lapsi- ja
perhelähtöistä palvelukokonaisuutta ja asioiden hoitoa. Työryhmän tehtävänä on:
1) täsmentää monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin ja sen pohjalta syntyvän yhteisen
tilannearvion ja palvelusuunnitelman prosessi
2) pohtia, missä yksilöllisissä tilanteissa yhteisestä palvelutarpeen arvioinnista ja sen pohjalta
syntyvästä yhteisestä tilannearviosta olisi lapselle, nuorelle ja perheelle hyötyä
3) hahmottaa erilaisia tapoja arvioinnin toteuttamiselle ja tilannearviosta vastuussa olevan tahon
määräytymiselle
4) pohtia, mitkä toimialat ovat mukana prosessissa sekä mitä asioita tilannearvioon ja
asiakkuuskoosteeseen suositellaan kirjattavaksi
5) kartoittaa toimintamallin lainsäädännölliset edellytykset ja muutostarpeet.
Työryhmän työskentely nivotaan muuhun kehittämistyöhön kuten digitalisaatioon liittyvään
kehittämiseen sekä THL:n kehittämistyöhön monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin toimintamallin
tiimoilta.
LOPPURAPORTTI ILMESTYY KEVÄÄN 2019 AIKANA
Palvelulupaus lapsille, nuorille ja perheille
Ensimmäinen luonnos palvelulupauksesta:
• Voit tavata muita vanhempia ja saada heiltä vertaistukea.
• Kun otat yhteyttä, huolehdimme tarvittavan avun ja tuen kokoamisesta viivytyksettä
• Olet aina oikealla ovella/oikeassa paikassa
• Saat tukea lapsesi kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen sekä vanhempana toimimiseen,
• Saat apua ja tukea moniin lastasi ja perheesi elämäntilannetta koskeviin huoliin ja pulmiin.
• Käytettävissä on useita asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä. Tarvitsemasi asiantuntemus kootaan perheesi tueksi.
• Palvelu ja tuki sovitetaan lapsesi ja perheesi tarpeisiin ja arkeen
• Saat oman vastuutyöntekijän. Tämä on tärkeää, etenkin jos tarvitset useita palveluja samanaikaisesti.
• Kehitämme palveluja yhdessä lasten ja perheiden kanssa
Perhekeskuksen palvelulupaus lapsille, nuorille japerheille
- Tarvitaan myös mitä edellyttää työntekijöiltä ja johdolta
• Voit tavata muita vanhempia ja saada heiltä vertaistukea.
• Kohtaamispaikat ja niiden monipuolinen toiminta ovat kaikkien käytössä.
• Tarjoaa tilaisuuksia lasten, nuorten ja perheiden yhdessäololle ja ryhmille
• Palvelu ja tuki suunnitellaan yhdessä ja sovitetaan lapsesi, nuoresi ja perheesi tarpeisiin ja arkeen sopivaksi.
• Kehitämme palveluja ja toimintaa yhdessä teidän kanssanne.
• Huolen esittämiseen ja puheeksi ottamiseen on aina oikea aika ja paikka.
• Ketään ei jätetä yksin. Huolehdimme sopivan avun ja tuen antamisesta viivytyksettä.
• Saat oman vastuutyöntekijän erityisesti jos tarvitset useita palveluja samanaikaisesti.
• Saat monipuolista voimavaroja vahvistavaa tukea lapsesi kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen sekä vanhempana toimimiseen että parisuhteeseen ja mahdolliseen erotilanteeseen sekä muihin perheesi arjen tarpeisiin.
• Käytettävissäsi on useita asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä perheesi kanssa.
Olemme mukana
elämässäsi
Autamme kun
tarvitset apua
Tarjoamme vertaistukea
Toimimme yhdessä
Maakunnallisen toimintasuunnitelman valmistelu:
- Maakuntien perhekeskusselvitys 2019
Maakuntien perhekeskusselvitys 2019
Kyselyn tarkoituksena on: Tuottaa tietoa maakunnallisen perhekeskustoimintamallin kehittämisen
nykytilasta. Tuottaa tietoa siitä, miten maakunnallisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus
varmistetaan
Kyselyssä keskitytään seuraaviin perhekeskustoiminnan linjauksiin: Perhekeskuksen tehtävät ja konkreettiset toimenpiteet niiden toteuttamiseksi Palveluverkosto Perhekeskusten asemointi Johtaminen, koordinointi ja toimintojen yhteensovittaminen Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Seuranta ja arviointi Perhekeskustoiminnan jatkuvuus vuoden 2018 jälkeen https://www.webropolsurveys.com/S/89B8AA242AF69836.par
Kansallinen perhekeskusyhdyshenkilö työ 2019
Kuka Keski-Suomesta jatkaa verkostossa kesäkuun 2019 jälkeen? Ehdotuksena: kuntien yhteisvastuulla, yhdessä
Hanna Hämäläinen kanssa – työparina Onko halukkuutta lähteä isommalla porukalla
tutustumaan verkostoon?
Mitä perhekeskus tekee?
Vertaisyhmät verkossa, verkkokeskustelut, etäryhmät (kuvapuhelin)
Otetaan käyttöön sähköiset palvelut ja tiedotetaan niistä esim. Apuaeroon.fi –sivuston kautta
Madalletaan kynnystä hakea apua kaikkina vuorokauden aikoina
Sähköinen viestintä: kielivalinta mahdollista, ohjeet, neuvontamateriaalit, verkkosivut
Laadukkaat palvelut ja niiden saatavuus 24/7
Laadukkaat sähköiset mittarit ja niiden saatavuus 24/7 Sähköisten palveluiden
kautta palveluihin pääsy helppoa ja nopeaa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki
Kohtaamispaikkatoiminta
KRITEERIT1. Kytkeytyminen
perhekeskustoimintaan2. Toiminnan
suunnitelmallisuus3. Toiminnan koordinointi4. Saavutettavuus ja
esteettömyys5. Yhteisöllisyyden
vahvistaminen6. Kohtaaminen ja tuki7. Tiedottaminen ja ohjaus8. Osaaminen ja ammatillisuus
Kohtaamispaikkatoiminta
Kohtaamispaikkatoiminnan arviointi alkamassa (THL) Perheet keskiöön –hankkeen verkostotapaaminen
o 26.3.2019 klo 10.00 – 15.00 Perhekeskuksen kohtaamispaikka verkosto (THL)
o 27.3.2019 klo 10.00 – 15.00 Keski-Suomen kohtaamispaikat -verkosto on perustettu vuoden 2018 lopulla,
toiminta käynnistyy vuoden 2019 aikana. Verkostoa koordinoi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE:n Yhdessä ei olla yksin –hanke. Verkoston työryhmään kuuluvat lisäksi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Kansalaistoiminnan keskus Matara ja Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalvelut.
Kohtaamispaikkaverkoston kehittämiseksi valmistellaan hanketta STEA-hakuun keväällä 2019.
Kohtaamispaikkatoiminta
Kuinka rakennamme Kohtaamispaikkatoiminnasta järkevän kokonaisuuden ja liitämme sen osaksi lasten, nuorten ja perheiden ekosysteemiä? Paljon on jo tehtyä työtä – tämä pitäisi hyödyntää
o mitä ja miten? Paljon on meneillään olevaa – kokonaisuutta pitäisi koordinoida, sovittaa
yhteen ja välttää päällekkäisyydeto kuka/ketkä koordinoivat, missä kokonaisuutta tarkastellaan, huomioiden
eri tasot: kunta (asuinalue), maakunta ja kansallinen? Pitäisi hahmottaa olemassa olevat kohtaamispaikat, kriteereillä ja ilman
o kehittää niiden toimintaa – kenen vastuulla? o viestiä niistä asukkaille – miten ja kenen vastuulla?
Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaano Pelikirjaa kannattaa hyödyntää
Pihtipudas-Viitasaari (väkiluku 4 117 + 6 368 = 10 485)
Perhekeskuksen tehtävät:
Kohtaamispaikka Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Ketkä sitä toteuttavat?1. Muoto: Viitasaaren perhekahvila, Sijainti: Puulukio, Kohderyhmä: avoin kaikille, Järjestäjä: MLL paikallisyhdistys, Tiedotus: nettisivut,
facebook, Yhteistyötahot: ?
Muoto: Pihtiputaan perhekahvila, Sijainti: kotiseudun sanomien tila, Kohderyhmä: avoin kaikille, Järjestäjä: MLL paikallisyhdistys,
Tiedotus: nettisivut, facebook, Yhteistyötahot: ?
2. Muoto: Viitasaaren perhekerho, Sijainti: Miekkarinteen ja pikkutaskun kerhohuoneet, Kohderyhmä: Lapsiperheet, Järjestäjä: SRK, Tiedotus:
nettisivut, Yhteistyötahot: ?
Muoto: Pihtiputaan perhekerho, Sijainti: seurakuntakeskuksen nuorisotila, Kohderyhmä: lapsiperheet, Järjestäjä: SRK, Tiedotus: nettisivut,
Yhteistyötahot: ?
3. Muoto: Viitasaaren nuorisotalo, Sijainti: ? Kohderyhmä: ?, Järjestäjä: kunta, Tiedotus: nettisivut, Yhteistyötahot: ?
Muoto: Pihtiputaan nuorisotila Kulma, Sijainti: ?, Kohderyhmä: ?, Järjestäjä: kunta, Tiedotus: facebook, Yhteistyötahot: ?
Uupuuko jotain, onko palveluaukkoja?
Kuka tai ketkä koordinoivat kokonaisuutta?
Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa
Jokainen toimija kertoo, hissipuheen omaisesti, 1-3 nostoa oman toimintansa nykytilanteesta. (HUOM! Ajankäyttö, max 3 min.)
Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet – Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan
”Elämä on joukkuepeliä”
11.3.2019 Petri Oinonen
Luonnos
Ryhmä 1 –Pelikirjan sisältö
Ryhmä 2 –Pelikirjan jatko
Ryhmä 3 –Työhyvinvointi
Keski-Suomen Lape-tiimi 2019Hanna Hämäläinen, Lape-muutosagentti, Keski-Suomi Puhelinnumero: 050 3046670Sähköposti: hanna.k.hamalainen(a)jkl.fi Cygnaeuksenkatu 1 , 40100 Jyväskylä
Petri Oinonen, perhekeskuskoordinaattori, Keski-SuomiPuhelinnumero: 050 412 4028Sähköposti: petri.oinonen(a)jkl.fi Cygnaeuksenkatu 1 , 40100 Jyväskylä
Matleena Ullner, lastensuojelun systeeminen malli, Keski-SuomiPuhelinnumero: 044 265 1064Sähköposti: matleena.ullner(a)koske.fi Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä
Lisäksi: Kunta-agentti Kristiina Hyvärinen KYS -alue kristiina.hyvarinen(at)kuopio.fi
Liitteet
KESKI-SUOMI – HYVINVOINNIN KÄRKIMAAKUNTA!
https://www.meijanpolku.fi/kotimaen-paivakodin-lasten-taukojumppa/
Sähköisen perhekeskuksen skenaariot
24.6.201942
Kriteeri Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3
Asiakkaannäkökulma
Hyvä mahdollisuus integroida osaksi alueellisia sähköisiä palveluita, jos toteutuksissa onnistutaan
Hyvä mahdollisuus integroida osaksi alueellisia sähköisiä palveluita
Monipuolisemmat mahdollisuudet vastata erilaisiin tarpeisiin
Uudentoimintamallinjalkauttaminenammattilaisille
Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä
Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä
Mahdollistaisitiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä. Riskinä, ettävaltakunnalliset mallit eivät vastaa paikallisiatarpeita
Sisältöjen yhdenmukaisuus ja laatu
Heikkoa, laatutodennäköisesti vaihtelee
Hyvätmahdollisuudetyhdenmukaisuteen ja tasalaatuun
Parhaatmahdollisuudet
Sisältöjen ylläpito Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille
Keskitetysti tehdyt sisällöt mahdollista ylläpitää, mutta vaatii alueellisen päivittämisen
Parhaatmahdollisuudet tehokkaaseenylläpitoon,tärkeäämahdollisuusosittain hajautettuun ylläpitoon
Yhteentoimivuus muihin sähköisiin palveluihin jajärjestelmiiin
Voi olla haastavaa alueellisten erojen vuoksi, toisaalta mahdollistaa alueellisesti ketterän etenemisen
Voi olla haastavaa alueellisten erojen vuoksi, toisaalta mahdollistaaalueellisesti ketterän etenemisen
Parhaatmahdollisuudet
Skenaarioiden vertailu
24.6.201943
Räätälöitävyysalueellisiintarpeisin
Erittäin hyvä, paljon mahdollisuuksia
Erittäin hyvä,paljon mahdollisuuksia
Riskejä, voi olla haastavaa,toteutustavasta kiinni
Tekninen ylläpito Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille
Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille
Helpointa, sillä hoidetaankeskitetysti
Hankintaprosessi Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille,toisaaltamahdollistaajoustavuuden
Raskasta, silläjakautuu kaikille maakunnille,toisaaltamahdollistaajoustavuuden
Helpointa, sillä hoidetaankeskitetysti,riskinä jäykkyys ja alueellistentarpeiden heikko huomiointi
Levittävyys (mallin monistaminen)
Jää yhteistyön ja kokemustenjakamisen varaan
Jää yhteistyön ja kokemustenjakamisen varaan
Parhaatmahdollisuudet, riskinä etäisyys maakuntienarjesta
Työmäärä Samaa työtätehdääntodennäköisestimonessa paikassa
Sisältöjen yhteinen kehittäminentehostaaresurssien käyttöä, tekninen kehittäminen ja laatu jää maakuntien varaan
Mahdollistaisitehokkaanyhteistyön jaresurssien käytön
Kustannukset Todennäköisesti kallein Sisältöyhteistyö laskisi kustannuksia
Todennäköisesti edullisin
Skenaarioiden vertailu
24.6.201944
Skenaarioiden arvioinnin perusteella valmisteluryhmä ehdottaa sähköiseksi perhekeskusmalliksi skenaarioiden 2 ja 3 yhdistelmää. Malli olisi hybridi-mallin ja keskitetyn kansallisen mallin yhdistelmä.
Mallissa sähköisten palveluiden tuottamistavat (tekniset ratkaisut) ja sisältö kehitettäisiin yhdessä. Keskeistä jättää liikkumavaraa alueelliselle sisällölle. Mallissa korostuisi kansallisen tason yhteistyön hyödyt niin sisältöjen kehittämisessä kuin tekniikassakin. Teknisiä ratkaisuja sähköisten palveluiden toteuttamiseen voi olla useita.
Kehitystyö tulisi tehdä verkostoissa, jossa olisi laaja edustus kaikista maakunnista ja eri toimialoilta. Tässä tulisi hyödyntää LAPE-hankkeen aikana syntyneitä kehittämisverkostoja. Yksi mahdollinen vastuutaho kehittämisen organisoinnille voisi olla uusi SoteDigi Oy.
Ajoitus ei voisi olla parempi; Sähköisen perhekeskuksen valtakunnallinen kehittäminen tukee myös perhekeskustoimintamallin etenemistä maakunnissa. Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan edellytä SOTE- ja/tai MAKU päätöksiä. Yhteinen tahtotila on olemassa.
Valmisteluryhmän näkemys