Kestävä yhteiskuntapolitiikkaDosenttiluentosarja 26.4. 2013
I. Ympäristökeskustelun politisoituminenII. Kestävän yhteiskuntapolitiikan polanyilainen
teoriaIII. Suomi - maailman paras maa?
IV. Yhteiskuntapoliittiset suositukset
©Ilmo Massa
Ympäristö-keskustelun
teemoja
Luonnon saastuminen
Väestönkasvu ja ruokakriisi
Halvan fossiili-energian niukentu-
minen
Ilmaston-muutos
Biodiversi-teetin
karsiintu-minen
I. Ympäristökeskustelun politisoituminen
The Karl Polanyi Institute of Political Economy (1987-)http://artsandscience.concordia.ca/polanyi/Risto Heiskala: Karl Polanyi, suuri murros ja substantivistinentalousantropologia (Suuri murros suomennoksen esipuhe).
”Saatanallinen mylly”
http://www.igg.org.uk/gansg/12-linind/flour.htm
”What satanic millground men into masses” ? (Polanyi1944, 33)
Poliittinen työväenliike,sosialismi Ammatti-
yhdistys-liike
Työsuojelu-ja sosiaali-lainsäädäntö
Owenismi
ChartismiFilantropia
Osuustoiminta-liike
Luonnon-suojeluliike
Yhteiskunnan itsepuolustus
III. Suomi - maailman paras maa?
2005 Environmental SustainabilityIndex1. Finland 75.1 12. Norway 73.4 23. Uruguay 71.8 14. Sweden 71.7 35. Iceland 70.8 46. Canada 64.4 57. Switzerland 63.7 68. Guyana 62.99. Argentina 62.7 310. Austria 62.7 7
2005 Environmental Sustainability Index Building Blocks – Components Component Logic
Environmental Systems.
Reducing Environmental Stresses.
Reducing Human Vulnerability.
Social and Institutional Capacity.
Global Stewardship .
Sustainable Society Foundation 2012
Suomen asema on kokonaisvertailussa on kuudes.
Ympäristökestävyydessä Suomi on vasta Euroopan kolmastoista ja koko maailmassa sadaskolmas.
Tämä taas johtuu Suomen suurista kasvihuonekaasupäästöistä per capitaja runsaasta luonnonvarojen kulutuksesta.
21 indikaattoria:Indicator 1 – Sufficient foodIndicator 2 – Sufficient to DrinkIndicator 3 – Safe SanitationIndicator 4 – Healthy LifeIndicator 5 – Clean AirIndicator 6 – Clean WaterIndicator 7 – EducationIndicator 8 – Gender EqualityIndicator 9 – Income DistributionIndicator 10 – Good GovernanceIndicator 11 – Air QualityIndicator 12 – BiodiversityIndicator 13 – Renewable Water ResourcesIndicator 14 – ConsumptionIndicator 15 –Renewable EnergyIndicator 16 – Greenhouse GasesIndicator 17 – Organic FarmingIndicator 18 – Genuine SavingsIndicator 19 – Gross Domestic ProductIndicator 20 – EmploymentIndicator 21 – Public Debt
M. King Hubbert:from Energy and Power, A Scientific American Book, 1971, s. 39 ASPO6 - Time to React? (Aspo konferenssin avauksia, YouTube)
Energiaongelmat ja öljyhuippukeskustelu (peak oil) http://www.peakoil.net/
IV. Yhteiskuntapoliittiset suositukset
Siirtyminen matalahiiliseen yhteiskuntaan WBGU:n mukaan. http://www.wbgu.de/index.php?id=79
Talous-politiikka
Sosiaali-politiikka
Ympäristö-politiikka
Energia-politiikka
Business asusual
Talouskasvu ja kansain-välinenkilpailukyky
Talouskasvu,palkkatyö ja sosiaaliturva
Piipunpää-politiikka
Hiilipohjainenenergiamalli
Ekomoder-nisaatio
Siirtyminen kohdenekomodernia taloutta
Eko-sosiaalisetinnovaatiot
Siirtyminen kohdenekomoderniayhteiskuntaa
Siirtyminen kohdenmatalahiilistäenergiataloutta
Kestäväkehitys
Vakaa talous Vakaa yhteiskunta
Yhteiskunnan suuritransformaatio
Matalahiilinen yhteiskunta
Ideaali-polut
Politiikan alueet
Ympäristönatio-nalistinen valtio Riskivaltio
Kestävä valtio Ekomoderni valtio
Ryöstö-talous
Kestävä talous
Ympäristölähtöinen Teknologialähtöinen
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA
TUO
TANTO
TAPA
Kestävän yhteiskunnan
etiikka
Sosiaalinen oikeudenmu-
kaisuus
Tasa-arvo ja tasaaminen
Röyhkeän antroposentris-min välttäminen
Moraalin ekstensio
Symbioottinen luontosuhde
Ympäristöoikeu-denmukaisuus
Ympäristö-verotus
Demateria-lisaatio
Puhdas tuotanto
Teknologisetympäristö-innovaatiot
Yhteis-kunnallisetinnovaatiot
Ekomodernisaatio
Hyvinvointi-valtio
Kestävä talouskasvu ja kestävät
voitot
Talouskasvua palvelevat
innovaatiot
Fossiili-energia
Eliitti-vetoinen
yhteiskunta Business as usual –tavalliseentapaan
Kestävän kehityksen vaihemalli
Eko-moderni
valtio
Vihreä talous
Ympäristö-teknologiset innovaatiot
Pehmeä energiapolku
avautuu
Ekososiaalinen yhteiskunta
Ekomoderni-saatio
Kestävä valtio
Vihreä talous
Teknologiset ja sosiaaliset
avaininnovaatiot
Pehmeä energia
Vakaa yhteiskunta Ekologinen
rakennemuutos
http://www.wbgu.de/index.php?id=79
Mikä on eko-moderninmuoto jasisältö?
Mikä käynnistääekomodernisaation? Kapseloidaanko
hankalat ongelmatekomodernisaation ulkopuolelle?
Kilpistyykö eko-modernisaatioprosessituotannon kasvuun?(rebound effect)
Pilviä ekomodernisaatioteorian taivaalla 2000-luvulla
Ylittääkö ilmastonmuutos kynnysarvon, jonka jälkeen yhteiskunta ”keikahtaa” uuteen asentoon? (tipping point)
VI. Yhteenveto
Ekomodernisaatioprojektin jatkaminen ja tehostaminen uudenlaiseen ekologiseen niukkuuteen sopeutumiseksi.
VII. Kirjallisuutta
Andersen, Mikael Skou & Ilmo Massa (2000). Ecological Modernization – Origins, Dilemmas and Future Directions. Journal of Environmental Policy & Planning 2:4, 337-345. Berg, Annukka (2012). The Multiple Faces of a Sustainable Strategy. Analyzing Finland’s Programme to Promote Sustainable Consumption and Production. Helsinki:National Consumer Research Centre.Helne, Tuula & Tuuli Hirvilammi & Markku Laatu (2012). Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Helne, Tuula & Tiina Silvasti (2012). (toim.) Yhteyksien kirja. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Massa, Ilmo
-(1992).Hyvinvointivaltion ekologinen modernisaatio. Teoksessa Olavi Riihinen (toim.) Sosiaalipolitiikka 2017. PorvooHelsinki-Juva: WSOY, 357 379. -(1993a). Ryysyrannasta riskiyhteiskuntaan. Ympäristökysymys suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Janus 2:2, 1-22. -(1993b). Ekososiaalinen kysymys. Teoksessa Marjatta Bardy (toim.) Kestävää kehitystä etsimässä. Stakesin raportteja 93. Jyväskylä,16-33.-(1993c).Terveydenhuollon ekologinen modernisaatio. Teoksessa Helena Mussalo-Rauhamaa& Jouni Jaakkola (toim.) Ympäristöterveyden käsikirja. Helsinki: Duodecim, 182-190.-(1994). Pohjoinen luonnonvalloitus. Helsinki: Gaudeamus.
-(1995). Epävarman yhteiskunnan ympäristöpolitiikka. Teoksessa Ilmo Massa & Ossi Rahkonen (toim.) Riskiyhteiskunnan talous. Suomen talouden ekologinen modernisaatio. Helsinki: Gaudeamus.
-(1998). Elämänpolitiikkaa epävarmassa kulttuurissa. Teoksessa J.P. Roos & Tommi Hoikkala (toim.) Elämänpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus, 189-218.
-(1999). Yhteiskuntapolitiikka vihreän haasteen edessä. Ympäristöjuridiikka 20, 32-35.-(2006). Perheen elämäntavan muutos ja arjen ympäristöpolitiikka. Teoksessa Ilmo Massa &
Sanna Ahonen (toim.) Arkielämän ympäristöpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus.-(2009a). Vihreä sopimus uutena yhteiskuntapolitiikan strategiana. Janus 17:3, 231 247.-(2009b). Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen paradigmat ja keskeisimmät
suuntaukset. Teoksessa Ilmo Massa (toim.) Vihreä teoria. Helsinki: Gaudeamus, 9 46.-(2012).Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikka. Teoksessa Karoliina Lummaa & Mika
Rönkä & Timo Vuorisalo (toim.) Monitieteinen ympäristötutkimus. Helsinki: Gaudeamus, 221-232.Massa, Ilmo & Sanna Ahonen (toim.) (2006). Arkielämän ympäristöpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus.Massa, Ilmo & Ossi Rahkonen (toim.) (1995). Riskiyhteiskunnan talous. Suomen talouden ekologinenmodernisaatio. Helsinki: Gaudeamus.