Löydy – Brändää itsesi verkossa
Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari
Sisällys
LöYdY. Brändää iTSeSi verkoSSA. 9Aluksi 9Tekijät 9kiitokset 10
JohdAnTo 11Globaali yhteistyö 13Työn muutos yksilön tasolla 14
AMMATiLLiSen verkkoeLäMän edeLLYTYkSeT 17Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi 17
Verkkoelämän 360 astetta 21Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä 22Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämä 23Julkinen ammatillinen verkkoelämä 25Vapaa-ajan julkinen verkkoelämä 33
Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen verkkoviestinnän kontekstissa 35Vaikuttavan henkilöbrändin perusta: motivaatio, asenne ja osaaminen 37
Miten organisaatiot suhtautuvat sosiaaliseen mediaan? 41Sosiaalisen median strategiat 41
Työkulttuuri ratkaisee 45Puitteet, työkalut ja kompetenssit 48
Muuttuva ammatti-identiteetti 49Kohti verkottunutta journalismia 51Verkottunut luonnontieteilijä 55
MiTen TULLA LöYdeTYkSi? 60navigointi linkkejä seuraamalla – vanhin tapa löytää 61
Sivullesi johtavat linkit 62hakukoneet annostelevat näkyvyyttä 64
Kilpailu hakukonenäkyvyydestä – tapaus sikainfluenssa 68Toimiva sosiaalisuus edellyttää jakamista 69
Suosittelu sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa 70Tunnisteet luokittelun apuna 71
Pitkä häntä 73Jaettuja merkityksiä ajan ja paikan avulla 76
nykytilanteen arviointi – oletko löydettävissä? 77Näkyvyys ei takaa uskottavuutta 79
LöYTYMinen verkoSSA – LäSnäoLoA JA ToiMinTAA 80henkilöbrändin muodostaminen 80olemus 81
Nimi 81Profiilikuva 82Esittäytyminen 84Oma verkkotunnus eli domain 86
kanavavalinnat 86Twitter 87Facebook 88
Sivu vs. profiili 88LinkedIn 90
Läsnäolo 92Verkkosivusto, blogi 93Pikaviestimet 94Kuinka avoin kannattaa olla? 95
Toiminta – prosesseja, teoksia 97Bloggaaminen ja toisten blogien kommentoiminen 97Viestintä keskustelupalstoilla 101Tiedon hankinta ja suodattaminen 103
RSS 103Hakuvahdit 104Sosiaaliset kirjanmerkit 104
7
Talkoistaminen 105Vapaaehtoistyö kulttuurin kehittämiseksi 110Esitelmät verkoston yhteiseksi tiedonlähteeksi 111Tapahtumiin osallistuminen 112Liverapo – kimppamuistiinpanot 113Vaalikampanjointi 114Facebookin ryhmät ja sivut kampanjatyökaluina 116Työnhaku 117
henkilöbrändin rakentamisprojekti 119Henkilöbrändi = startup-yritys? 120
kolme esimerkkiä ammatillisista sosiaalisen median strategioista 121Tapaus 1: Tunnettu nimi haluaa lähentyä sosiaalisessa mediassa 121Tapaus 2 Yrittäjä verkostoituu ja hankkii liidejä 122Tapaus 3 Yhteisömanageri kokoaa brändin ystävät yhteen 123
LoPUkSi 124
LiiTTeeT 127Liite 1: Turvallisuuden muistilista 127Liite 2: Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128Liite 3: Joitakin verkko(viestintä)työkaluja 130Liite 4: Ajanhallinnan Qii-malli 132
LähTeeT 135
17
Ammatillisen verkkoelämän edellytykset
Jotta voisit olla läsnä ja toimia verkossa, tarvitset pysyvän kiinnekohdan, josta sinut tunnistaa ja jonka kautta pystyt viestimään verkostojesi kanssa.
Ennen kuin voit alkaa tehdä varsinaista henkilöbrändäystä, sinulla on siis oltava tämä digitaalinen ilmentymä; muoto, jossa esiinnyt verkossa. Tämä ”työrukkanen”, jonka varaan verkkoelämäsi rakentuu, on verkkoidentiteettisi.
Yhdellä ihmisellä voi olla yksi tai useampia verkkoidentiteettejä riippuen omista tavoitteista ja siitä, miten tiukasti haluaa pitää eri elämänalueet verkossa erillään. Aktiiviselle ihmiselle, joka rekisteröityy uteliaisuuttaan moniin palveluihin, kertyy helposti useita verkkoidentiteettejä. Verkossa voi toimia täysin anonyymisti, nimimerkillä, pseudonyyminä eli salanimellä tai omalla nimellä. Ammatin tai harrastusasiantuntijuudenkin edistämiseen käytettävä verkkoidentiteetti on usein hyvin lähellä ”oikeaa” identiteettiä eli esiinnytään omalla nimellä.
Verkkoidentiteetin kiintopiste on sähköpostiosoite tai käyttäjätunnus palveluissa, joita käytät (Aiheesta laajemmin Aalto ja Uusisaari 2009 s. 114).
18
Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi
Työminän ja yksityisen minän erottaminen verkossa tuntuu monista tarpeelliselta. Haluamme kuitenkin tarjota myös toisen näkökulman asiaan.
Suuntaus on ylipäänsä kohti työn ja vapaaajan sekoittumista, ja sama tapahtuu myös verkkoelämässä. Itse asiassa yksityisen ja työroolin verkkoelämän välimaastossa on tilaa ammatilliselle verkkoelämälle, jota tässä kirjassa käsitellään laajasti.
Kuten edellä todettiin, toiminta verkossa työnantajan lukuun tulee lähivuosina yleistymään. Toki kannattaa pohtia, mitä verkossa haluaa tehdä edustamansa organisaation nimissä ja mitä omissa nimissään.
Etenkin jos työ edellyttää yksityisen elämän ja työroolin erillään pitämistä, kannattaa yksityistä nettielämää varten luoda henkilökohtainen verkkoidentiteetti ja suojella sen yksityisyyttä mahdollisuuksien rajoissa. Voi kuitenkin käydä niin, että vaikka itse pyrkisi esiintymään yksityishenkilönä, tulee silti nähdyksi työroolissa. Tiukkojen rajojen vetäminen saattaa osoittautua haastavaksi. Vaikka kuinka yrittäisi itse
Henkilöbrändi
Maine, luotettavuus, asiantuntijuus
Löydettävyys
Olemus, läsnäolo, tavoitettavuus, kanavavalinnat
Toiminta verkossa:bloggaaminen, kommentointi,
keskustelu, tiedonhankinta, kampanjointi, suosittelut
Sähköpostiosoitteetkäyttäjätunnukset
Verkkoelämä
Verkkoidentiteetit
Henkilöbrändi, verkkoelämä, verkkoidentiteetit. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY
19
olla yksityishenkilönä esimerkiksi Facebookissa, työkaverit ja pomo pyrkivät kavereiksi, ja kohta chatissa hoidetaan jo työasioitakin.
On hyvin mahdollista, että aktiivisesti verkossa toimivalla on kolmen tasoista verkkoelämää:
nikSi• Kannattaa lajitella kontaktejaan Facebookissa eri ryhmiin (työ, ka
verit, perhe). Listoja käyttämällä voi rajata toimintansa näkyväksi esimerkiksi ainoastaan perheelle ja kavereille ja jättää työtuttavat henkilökohtaisimpien tiedotusten ulkopuolelle. Listat myös mahdollistavat rajallisen näkyvyyden chatissa; tästä voi olla hyötyä, mikäli haluat rauhoittaa esimerkiksi viikonloput läheisimpiesi kanssa kommunikointiin.
Täysin työrooliin liittyvällä verkkoidentiteetillä edustetaan omaa organisaatiota työantajan ehdoilla. Yksityinen verkkoidentiteetti taas on jokaisen omaa, työhön liittymätöntä aluetta. Näiden ympärille voi kasvaa yksityisestä verkkoelämästä erillään oleva ammatillinen julkinen verkkoelämä ja siihen liittyvä henkilöbrändi.
Työrooli
Ammatillinen rooli
Henkilökohtainen vapaa-ajan verkkopersoona
Kolmen tasoista verkkoelämää. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY
20
Painotukset ovat jonkin verran sukupolvisidonnaisia. Internetajalla syntyneillä on todennäköisemmin henkilökohtainen verkkoelämä, mutta ei välttämättä vielä roolia työelämässä saati ammatillista henkilöbrändiä. Työelämässä jo pitkään olleilla taas saattaa työtehtävien vuoksi olla työrooliin liittyvä verkkoidentiteetti, mutta ei juurikaan vapaaajan verkkoelämää.
Työroolista irrallaan oleva ammatillinen henkilöbrändi on harvinaisempi ilmiö, mutta esimerkkejä löytyy silti monilta aloilta, ja digitaalisen median osaajilla sellaiset ovat jo yleisiä (Annola 2010). Myös työnantaja hyötyy siitä, että työntekijä on hyvin verkostoitunut ja perillä alansa kehityksestä.
Oman, työnantajasta riippumattoman verkkoidentiteetin käyttö on monissa tapauksissa suositeltavaa. Se tarjoaa työnantajasidonnaista verkkoidentiteettiä suuremman liikkumavaran, mahdollisuuden itsenäisiin ratkaisuihin ja riippumattomuuden työsuhteen jatkumisesta.
Tämä pätee silloinkin, kun olet itse oma työnantajasi. Yrittäjä saattaa tuntea houkutusta yhdistää henkilökohtaisen vapaaajan ja työkeskeiset roolit. Sosiaalisen median saralla aloittava yrittäjä saattaa ajatella, että hän on yhtä kuin yrityksensä. Kannattaa kuitenkin pitää oma ammatillinen verkkoidentiteetti erillisenä yrityksensä verkkoidentiteetistä, jotta ne voi tarvittaessa eriyttää, esimerkiksi yrityksen omistajanmuutosten yhteydessä.
Organisaatioiden strategiat ja taktiset toimenpiteet muuttuvat. Omien suunnitelmien ja haasteiden ajattelu ja pitkäjänteinen verkostojen rakentaminen on investointi omaan tulevaisuuteen asiantuntijana ja osaajana. Vaikuttavan verkoston ilmentämä sosiaalinen pääoma on valttisi, kun neuvottelet uralla etenemisestä, paremmasta palkasta tai mahdollisuudesta valita kiinnostavimmat projektit.
Motiiveja olla läsnä ja toimia sosiaalisessa mediassa:• Oman työn tuki• Oman työn vaikuttavuuden lisääminen• Oppiminen• Vaikutuspiirin laajentaminen.
Aiheesta lisää luvussa neljä, Kolme esimerkkiä erilaisista ammatillisista sosiaalisen median strategioista.
21
Verkkoelämän 360 astettaOrganisaatioiden asiakaspalvelu ja asiakassuhdeviestintä laajenevat vähitellen verkon yhteisöllisiin palveluihin. Työnantaja saattaa suunnitella liittymistä palveluun, jossa työntekijä on jo läsnä yksityishenkilönä. Yksityisen verkkoidentiteetin joutuminen osaksi yrityksen läsnäoloa ei tunnu hyvältä eikä työnjohtooikeuden rajoista netissä ole selvyyttä. Työhön liittyvän ja vapaaajan verkkoläsnäolon ja toiminnan erottaminen on tärkeää jo oman yksityisyyden suojaamisenkin kannalta.
Verkkoelämän ulottuvuuksia voidaan havainnollistaa ympyräkaaviolla, joka kattaa sen eri piirteet julkisesta yksityiseen ja työstä ja ammatillisesta toiminnasta vapaaaikaan.
Tarkastelemme seuraavassa näitä ulottuvuuksia yksi kerrallaan.
Verkkoelämän 360 astetta. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY
• Läsnäolo ja toiminta työnantajan tarjoamassa ympäristössä • Inranet, extranet • Sähköposti, pikaviestin, videokonfrenssit
• Työblogi ym • Linkedin, Twitter • Läsnäolo ja toiminta oman alan verkostoissa
• Talous • Terveys • Asiointi • Ostokset • Yksityinen mediavälitteinen viestintä
• Läsnäolo ja toiminta verkon yhteisöissä • Kulttuurituotanto • Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Ei-julkinenammatillinen
Julkinenammatillinen
Yksityinenhenkilökohtainen
Julkinenhenkilökohtainen
22
Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämäAsioinnin ja viestinnän muuttuminen verkkovälitteiseksi tarkoittaa, että hoidamme myös henkilökohtaisen elämänhallinnan alueella yhä isomman osan asioista netissä. Yksityisen verkkoelämän alueelle kuuluvat talous, terveys ja sähköinen asiointi. Myös yksityinen mediavälitteinen viestintä kuuluu siihen osaan verkkopersoonaa, jota ei jaeta muiden kuin läheisten kanssa. Tyypillisesti pankki ja veroasiat tai ostokset verkkokaupasta ovat olleet yksityisiä – kenellepä ne kuuluisivat.
Uudet hyvinvointialan tuotteet ja palvelut tekevät mahdolliseksi julkaista varsin henkilökohtaistakin tietoa. Withingskehonkoostumusmittarivaaka on langattomassa yhteydessä verkkoon ja lähettää käyttäjänsä painotiedot suoraan tämän omalle tilille palvelun internetjärjestelmään. Tilinsä voi pitää yksityisenä, tai tiedot painokäyristä ja rasvaprosenteista voi näyttää kaikkien vaa’an käyttäjiksi rekisteröityneiden perheenjäsenten kesken. Halutessaan tietonsa voi jakaa Twitterissä tai julkaista muualla verkossa.
Faneilleen terveystietoa ja vinkkejä jakava kuntovalmentaja saattaisi käyttää palvelua julkisen ammatillisen verkkoidentiteetin tuottamiseen, mutta useimmille muille vaa’an lukemat jäänevät omassa tiedossa pidettävän verkkoelämän sektorille. Murheellinen tosiasia on, että valtaosaa
• Talous • Terveys • Asiointi • Ostokset • Yksityinen mediavälitteinen viestintä
Yksityinenhenkilökohtainen
23
ystäväverkostostasi ei tippaakaan kiinnosta rasvaprosenttisi tai vaakasi päivittäiset lukemat.
Jos vaikuttaa siltä, että jaat aivan kaiken, hankit hyvin eksentrisen leiman. Vielä on asioita, joita ei ole tapana mainita saati dokumentoida julkisesti. Jos lähdet rikkomaan näitä tabuja, tee se hyvin tietoisesti.
Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämäEijulkiseen työhön liittyvään verkkoelämän alueeseen lukeutuu organisaation sisäinen viestintä. Kaikissa nykyaikaisissa yrityksissä on vähintäänkin intranet ja siellä henkilöhakemistot ja työpaikan uutiset. Edistyneimmissä organisaatioissa on jo wikit yhteisöllisempään tiedonhallintaan ja chatti epämuodollisempaan ajatustenvaihtoon (Toivonen 2010). Mikrobloggaus, lyhyiden tilannetiedotusten julkaiseminen seuraajilleen, ja oman verkoston tilannetiedotusten seuraaminen, tekee tuloaan myös organisaatioviestintään. Tunnetuin mikroblogityökalu on tätä kirjoittaessa Twitter. Organisaatioiden sisäisiin verkostoihin rajattavia mikroblogipalveluita tarjoavat muun muassa Yammer ja Qaiku.
Suurissa kansainvälisissä organisaatioissa on jo tavallista, että yhteistyö on verkkovälitteistä. Työvälineinä käytetään sähköpostin lisäksi muita ohjelmia ja palveluita. Organisaation tiedon ja tietämyksen hallintaan käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä, ja projektiyhteistyö
• Läsnäolo ja toiminta työnantajan tarjoamassa ympäristössä • Intranet, extranet • Sähköposti, pikaviestin, videokonfrenssit Ei-julkinen
ammatillinen
24
hön on työtiloja ja verkkokokousvälineitä. Intranetillä eli organisaation sisäisellä internetillä saattaa olla yhä
enemmän sosiaalisten verkostojen piirteitä: työntekijällä voi olla oma profiilisivu, jolla on tietoa työntekijän osaamisesta ja tämän tuottamia yhtiön sisällä julkisia dokumentteja.
Ammatillisen henkilöbrändisi kannalta on erittäin tärkeää, että näkyvyytesi ja toimintasi näissä yhtiön tarjoamissa kanavissa on tarkoituksenmukaista – ajantasaista, ammattimaista ja työnantajasi työkulttuurin mukaista. Pidä kollegasi ajan tasalla projekteistasi käyttäen niitä työkaluja, joita työnantajan sisäisessä verkossa tarjotaan: jos käytössäsi on blogi, käytä sitä projektisi tiedotteiden julkaisukanavana sähköpostilistan sijaan. Blogin avulla projektin ulkopuolisetkin voivat pysyä tilanteen tasalla; heillä saattaa olla tarjota apua asiasi edistämiseksi, tai ehkä joku muistaa sinut blogin ansiosta myöhemmin toisessa asiayhteydessä.
Tiedon jalostamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen yhteistyössä verkossa on rajattomat mahdollisuudet. Kun yhteistä tiedon rakentamista halutaan varta vasten edistää, voidaan valita siihen parhaiten sopiva työkalu. Voidaan esimerkiksi alkaa koota yhteistä wikiä – joko täysin avoimesti tai siten, että pääsy rajataan vain erikseen kutsutuille. Tällaisen ympäristön voi perustaa organisaation sisälle esimerkiksi intranetiin niin, että kuka tahansa organisaation jäsen voi vapaasti liittyä mukaan. Sen voi myös perustaa verkkoon ja antaa salasanan vain valituille. Teknisen käyttöönottoprosessin lisäksi yrityskulttuurin on kuitenkin muututtava, jotta wikin mahdollistama uusi työtapa juurtuisi käyttöön. (Otala & Pöysti 2008. )
Mikäli et ole varma, mihin kaikkeen työpaikkasi intranet taipuu tai tarvitset muuten opastusta, tiedustele asiaa sisäisestä viestinnästä tai henkilöstöosastolta. Työpaikkasi intranetvastaava auttaa varmasti mielessään kaikissa sisäistä tiedonkulkua edistävissä hankkeissa.
25
Julkinen ammatillinen verkkoelämäAmmatillisen verkkoelämän julkisella alueella verkossa esiinnytään joko työnantajan lukuun työroolissa ja työtehtävissä tai omana ammatillisena itsenä. Julkinen ammatillinen henkilöbrändi voi siis koostua näistä kahdesta ulottuvuudesta. Graafin tämä sektori on kirjassa esiteltävän asian kannalta merkittävin, joten jäämme tarkastelemaan sitä hieman monipuolisemmin ja tarkemmin.
Työroolissa verkkoonVerkkoviestintätaidot ja oman alan sosiaaliset verkostot ovat arvokasta pääomaa tämän päivän työmarkkinoilla. Jos työssä tarjoutuu mahdollisuus kartuttaa näitä taitoja, siihen kannattaa tarttua. Työrooliin liittyvästä verkkoläsnäolosta ja toiminnasta sovitaan aina työpaikalla.
Esimiehen kanssa on syytä keskustella vähintäänkin toiminnan tavoitteista, mutta mitä enemmän saat käytännön tukea, sitä helpompi sinun on edustaa organisaatiota. Tämä edellyttää johdolta verkkoläsnäolon ja toiminnan mahdollisuuksien tuntemista.
Varmista, että tiedät, mikä on työnantajasi tahtotila julkaistavan tiedon suhteen. Liikesalaisuudet, asiakkaiden tiedot, hinnoitteluperusteet ja sopimusten sisällöt eivät yleensä saa joutua julkisuuteen. Sovi esimiehesi kanssa, millä tavalla voit verkossa puhua meneillään olevista pro
• Työblogi ym • LinkedIn, Twitter • Läsnäolo ja toiminta oman alan verkostoissa
Julkinenammatillinen
26
jekteista, seminaareista, joihin osallistut, inspiroivista ihmisistä, joita tapaat ja siitä, mitä olette työkavereiden kanssa kulloinkin oppineet ja keksineet.
Nettiä pelätään, mutta merkittäviä tietoturvariskejä aiheutuu jatkuvasti myös, kun puhelimessa tai julkisissa liikennevälineissä keskustellaan varomattomasti tai kun kannettavia tietokoneita ja kännyköitä hukataan. Ei tietenkään pidä väheksyä netin merkitystä tiedon tahattomassa levittämisessä. Minkään sosiaalisen median palvelun suljettukaan ryhmä ei ole oikea paikka ihmisten yksityisyyttä tai yrityssalaisuutta loukkaavien tietojen julkaisemiseen; työehtojen rikkominen Facebookissakin voi johtaa irtisanomiseen.
virkamiehenä verkossa
Viranomaiset ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia toiminnassaan. Poliisi toimii jo Facebookissa ja IRCGalleriassa ja kuntien nuorisotyö on laajentunut verkkoon, jossa nuoret viettävät merkittävän osan vapaaajastaan. Kela ja Vero.fi ovat kokeilleet neuvontaa ja tiedotusta verkkoyhteisöissä.
Tuija toimitti Oikeusministeriön Demokratia ja kieliasioiden yksikön toimeksiannosta katsauksen siitä, millaisia mahdollisuuksia hallinnolle avautuu verkossa (http://www.kansanvalta.fi/ ”Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle”.). Katsaus esittelee toimintatapoja ja menettelyjä, joita on hyvä noudattaa silloin, kun julkinen organisaatio tai yksittäinen virkamies osallistuu sosiaalisen median foorumeille. Katsauksessa kannustetaan hallinnon organisaatioita ja yksittäisiä virkamiehiä käyttämään sosiaalisen median palveluja harkintansa mukaan, ja siinä korostetaan, että sosiaaliseen mediaan menemisen on oltava organisaation tietoinen päätös. Yksittäinen virkamies voi toimia sosiaalisen median foorumeilla joko täysin organisaationsa edustajana ja nimissä tai yksityishenkilönä.
Esiintyessään verkossa organisaationsa edustajana virkamiehen tulee huomioida mahdolliset oman organisaation ja virkaaseman asettamat rajoitukset: sosiaalisessa mediassa noudatetaan normaalia harkintaa siitä, mitkä asiat ovat salaisia tai luottamuksellisia.
27
Facebook tai vastaava verkkopalvelu ei ole oikea paikka luottamuksellisista työasioista puhumiseen. Ehdota mielummin organisaatiosi koulutus ja kehittämisvastaavalle, että työn kehittämistä koskevalle keskustelulle perustettaisiin keskustelupalsta organisaationne intranetiin.
Työnantajaan ja työtehtäviin liittyvässä toiminnassa käytetyn verkkoidentiteetin kontakteineen omistaa se organisaatio, jonka tavoitteita varten se on perustettu. Verkkoläsnäolo tämän profiilin lukuun tukee työnantajan strategiaa, ja tavoitteet ovat työnantajan tavoitteista johdettuja.
Silloin kun verkkoläsnäoloon käytetty profiili on nimetty yrityksen, merkkituotteen, palvelun tai kampanjan mukaan, läsnäolo ja toiminta verkossa ylläpitäjänä ja sisällöntuottajana ei tue omaa henkilöbrändiäsi mitenkään.
Kun harkitset työroolissa sosiaaliseen mediaan astumista, käy läpi tämä tarkistuslista:
• Onko sinulla sosiaalisen median perustaidot, joihin nojata?
• Pystytkö käsittelemään myös negatiivista palautetta?• Oletko valmis jakamaan ideoitasi ja osaamistasi
työnantajasi brändin alla?• Antaako organisaatiosi sinulle valtuudet puhua työstäsi?• Voitko itse määrätä työajan käytöstä tehdäksesi tilaa ja
aikaa verkkoläsnäololle?• Onko työtehtävä verkossa resursoitu riittävästi?
(Lomat, vapaat, useita varahenkilöitä)• Ovatko tavoitteet ja vastuut määritelty selkeästi ja
realistisesti?
Henkilöstä, joka jo työkseen joutuu esiintymään verkossa, voi tuntua liian vaivalloiselta ylläpitää kaksinkertaista verkkoläsnäoloa. Mihin omaa ammatillista verkkoidentiteettiä lopulta tarvitsee?
Pohdi• Miten verkostoillesi käy, jos ainoa niissä käyttämäsi identiteetti on
yrityksen omistama ja työsuhteesi päättyy?
28
Ammatillista henkilöbrändiä luomaan?Oman ammatillisen verkkoidentiteetin puitteissa toimit verkossa ammattisi edustajana omana itsenäsi. Omistat tekijänoikeuden omalla ajallasi tuottamaasi sisältöön. Voit päättää kanavista ja läsnäolon tavoista ja asettaa omia tavoitteita tai toimia ilman sellaisia. Oman ammatillisen verkkoidentiteettisi haltijana sinulla on vapaat kädet päättää, mihin käytät aikaa ja miksi. Voit esimerkiksi käsitellä omaa alaasi koskevia uutisia blogissa tai neuvoa uusia tulokkaita keskustelupalstalla.
Omassa ammatillisessa verkkoidentiteetissä esiintyessäsi voit olla oman alasi auktoriteetti, kuten AYaktiivi, kriitikko, kehittäjä tai visionääri. Voit myös pohtia alasi tulevaisuutta vapaammin kuin edustaessasi suoraan kulloistakin työnantajaasi.
Ammatillisen verkkoidentiteetin perustamisen motiiveja:
• Tulla oman alansa tunnustetuksi asiantuntijaksi, verkostoitua.
• Osallistua kannattamansa asian edistämiseen (aatteelliset tavoitteet).
• Myydä yrityksensä tuotetta, omaa kirjaansa, osaamistaan, työpanostaan.
• Etsiä uutta työpaikkaa, tulla potentiaalisten uusien työnantajien huomaamaksi.
• Tehdä itselleen nimeä jotain myöhemmin täsmentyvää tarkoitusta varten.
Epäröimisen syitä:
• Julkisuus tuntuu vastenmieliseltä• Kerran julkaistua sisältöä ei saa koskaan pois verkosta• Työnantajan negatiivinen suhtautuminen • Tunne yleisön puutteesta• Huoli negatiivisesta palautteesta• Huoli tekijänoikeuslain rikkomisesta• Ajan puute.
29
Kun harkitset työroolissa verkossa esiintymisen lisäksi oman ammatillisen verkkoidentiteetin perustamista, pohdi edellisten lisäksi vielä näitä:
• Onko sinulla työnantajasi puolesta liikkumavaraa puhua alastasi yleensä?
• Onko sinulla näkemystä oman alasi kehityksestä?• Onko sinulla mainetta ja uskottavuutta oman alasi
huippuosaajana?
Joidenkin työpaikkojen organisaatiokulttuuri ei salli työntekijöilleen juuri minkäänlaista julkista esiintymistä oman ammattialansa edustajina. Tällaisessa työpaikassa työskentelevällä ei ole liikkumavaraa luoda omaa ammatillista verkkoidentiteettiä eikä profiloitua alansa kehittäjänä. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet muuttaa tällaisen organisaation kulttuuria ovat rajalliset. Jos lähdet rikkomaan tällaisia kirjoitettua tai kirjoittamattomia sääntöjä, tee se tietoisena riskistä, että esimerkiksi määräaikainen työsuhde ei jatku. Useimmissa organisaatioissa kulttuuri ei kuitenkaan ole näin rajoittava.
Jotta olisit menestyksekäs oman alasi kehittäjä, sinulla on hyvä olla jo jonkin verran kokemusta alasi työstä. Suoraan koulun penkiltä tulevan uudistajan voi olla vaikea hankkia uskottavuutta alansa konkareiden silmissä.
Asiantuntijan oma ääni verkossaAsiantuntijalla on verkossa hyvä tilaisuus tuoda omaa ajatteluaan esille juuri niin laajasti ja syventävästi kuin aihe vaatii.
Syvällisesti perehtynyt ihminen on tietoinen tietojensa rajallisuudesta: toisaalta on näin, toisaalta toisissa olosuhteissa voi olla noin. Esimerkiksi tieteen popularisointi on epäkiitollinen alue, koska asioiden yksinkertaistaminen maallikoiden ymmärrettäväksi johtaa väistämättä yksityiskohtien ohittamiseen ja sitä kautta kenties vertaistieteilijöiden silmätikuksi joutumiseen. Olisiko kuitenkin mahdollista pyrkiä selkeyteen ja säilyttää silti syvyys?
Esimerkiksi toimittajan ja tutkijan suhde on haastava. Toimittaja tarvitsee asiantuntijaa ja asiantuntija julkisuutta, mutta osapuolten intressit ovat kaukana toisistaan. Mitä enemmän tietoa asiantuntijalla on, sitä vaikeampi hänen on antaa yksinkertaistavia vastauksia.
30
Toimittajat kirjoittavat terveydestä ja lääketieteestä enemmän kuin koskaan ja tarvitsevat lääkäreiltä asiantuntijalausuntoja yhä useammin, mutta monen mielestä lääkäreitä on liian vaikea saada haastateltaviksi (”Vaikea ammattikunta”, Journalisti 3.6.2010. ) Lääkärille soittava toimittaja haluaa yleensä tehdä haastattelun saman tien, kun taas lääkäri toivoo aikaa valmistautumiseen ja faktojen tarkistamiseen. Ongelmia aiheuttavat populaarijutut, joiden aihe ei pysy tiukan tieteellisenä. Lääketieteeseen liittyvissä aiheissa on usein mukana eettinen ulottuvuus, johon voi vain harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia. Artikkeli otsikoidaan usein kuitenkin lukijaa houkuttelevasti ja annetaan ymmärtää, että tarjolla olisi selkeitä vastauksia (”Nämä ruoat suojaavat sinua Parkinsonin taudilta!”).
Toisaalta voi aiheellisesti kysyä, tarvitseeko asiantuntijan käyttää aikaansa alansa erikoistietämyksen kääntämiseen tavallisten kansalaisten ymmärtämään muotoon. Eikö riittäisi, että esimerkiksi lääkärit ja lääketieteen tutkijat ymmärtävät toinen toisiaan? Täytyy muistaa, että pelkkä lääketiede ei riitä, vaan pelissä on myös politiikka. Ja politiikkaa tekevät maallikot. Päättäjille täytyy selittää vakuuttavasti, minkä takia esimerkiksi uusi rokote on otettava rokotusohjelmaan tai uusi lääke hyväksyttävä.
Kunhan pääsee yli peloista ja estoista ja onnistuu murtamaan omat vallitsevat uskomuksensa (ks. luku 4, Verkkoidentiteetin perustaminen projektina), huomaa, että oman ajattelun ja toiminnan näkyväksi tekeminen on palkitsevaa, hauskaa ja hyödyllistä. Jopa omissa tiedoissa olevien aukkojen tunnustaminen voi edistää auktoriteettia ja asiantuntijuutta, vaikka äkkiseltään luulisi toisin. Ääneen ajatteleminen ja keskeneräisten ajatuskulkujen kirjaaminen kiinnostuneiden ruodittavaksi voi jouduttaa töiden valmistumista. Lopputulos on luultavasti laadukkaampi kuin mihin yksin pakertamalla olisi pystynyt, eikä työ valmistu ainakaan yhtään sen hitaammin kuin yksin puurtaessa.
Käytännössä työprosessin avaaminen tarkoittaa, että kertoo verkostoissaan työprojektinsa etenemisestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä julkaisee luonnoksia julkisesti kommentoitavaksi.
31
Avoin innovaatio syntyy verkostoissaValtajulkisuuden pinnan alla pulputtaa mahdottoman paljon hiljaisia virtauksia, joista yksittäisen toimijan on vaikea saada riittävästi tietoa valtamediaa seuraamalla. Monet tuotekehityksen ja innovoinnin parissa työskentelevät tekevätkin yhteistyötä verkossa. (Rongas 2010.) He saavat eväitä toimialansa tulevaisuuden ennakointiin esimerkiksi tunnistamalla heikkoja signaaleja.
Havainto, joka on vain mahdollisesti heikko signaali jostakin tulevaisuuden ilmiöstä, ei ole yksinään vielä kovin arvokas. Useampi samansuuntainen havainto saattaa olla jo merkki trendistä. Trendit ovat organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa organisaation toiminnan edellytyksiin: uhata niitä tai avata mahdollisuuksia. Organisaatio on sitä vahvempi, mitä paremmin se on selvillä toimintaympäristön muutoksista. Mitä aikaisemmin se pystyy ennakoimaan isoja muutoksia, niin sanottuja megatrendejä, sitä paremmin se pystyy kohtaamaan ne kehittämällä organisaation omaa osaamista juuri oikeilla alueilla.
Kehittäjille välttämätöntä tulevaisuustietoa tuottavat verkkoon myös eri alojen harrastajat.
hUoMAA• Työprosessiaan avaava joutuu varautumaan siihen, että vastaanot
to on hämmästynyt. ”Joko tästä on päätetty, miksi minulle ei ole kerrottu?” On oltava kärsivällinen ja totutettava sidosryhmät vähitellen uudenlaiseen toimintatapaan. Ne, joilla on mielenkiintoa osallistua hankkeen tai asian valmisteluun, arvostavat suuresti, jos voit tiedottaa missä vaiheessa työ on etenemässä ja milloin on otollisin aika ottaa kantaa.
• Työprosessin avaaminen voi olla tekemisen dokumentoimista, eräänlaista lokikirjan pitoa, tai ajattelunsa avaamista, ääneen ajattelua. Voit myös tarjota tilaisuuksia osallistua työskentelyyn joko erityisissä työpajoissa tai avoimissa verkostoissa.
32
Uusien ilmiöiden tunnistamisesta ja kansantajuistamisesta on tullut oma osaamisen alueensa, jonka toimijat työskentelevät yritysten neuvonantajina ja jakavat lisäksi osaamistaan verkossa. Ryhtymällä yhteistyöhön kilpailijoiden kanssa voi arvioida oman toimialan käytäntöjä ja tunnistaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Oman organisaation ulkopuoliset suhteet auttavat välttämään ryhmäajattelua.
hugh MacLeodin seksin ja käteisen teoria
Gaping Void strippejä piirtävä sarjakuvapiirtäjä Hugh MacLeod kehottaa luovuusmanifestissaan (How To Be Creative, 2004) pitämään kiinni päivätyöstä, vaikka unelmoisikin luovan alan täyspäiväisestä itsenäisestä ammattilaisuudesta. Hänen mielestään ihannetilanteessa ihminen nauttii säännöllistä kuukausipalkkaa hyvin osaamastaan työstä, jota ei kuitenkaan tee sydänverellään. Näin vapaaajalle jää aikaa ja henkisiä resursseja tehdä sitä, mitä rakastaa.
”Minua ei niin haittaa, jos joku tulee sanomaan, että muuta tätä mainosta. Heidän tuotteensa ja brändinsähän se on”, leipätyökseen mainosalalla toimiva MacLeod sanoo. Sen sijaan kukaan ei voi tulla määräämään miestä piirtämään sarjakuviaan eri tavalla. Ne ovat hänen oma juttunsa.
MacLeod nimittää neuvojaan seksin ja käteisen teoriaksi. Seksikkyyttä elämään tuo, kun voi olla luova, kaupallisuutta kaihtava taiteilija. Käteistä tuo se osa omaa osaamista, jonka on kaupallistanut työmarkkinoille työnantajansa palvelukseen. MacLeod kehottaa vaimentamaan luovan minän halun ottaa dramaattisesti lopputilin päivätyöstä, koska taiteellisen tinkimättömyyden joutuu kuitenkin ennen pitkää uhraamaan ansaitakseen elantonsa.
33
Vapaa-ajan julkinen verkkoelämäKun laajentaa julkista verkkoidentiteettiään työasioista vapaaajan kiinnostuksen kohteisiin, tarjoutuu elämän koko kirjo avattavaksi verkkoyhteisöille.
Omaa persoonallisuuttasi voit ilmentää tuomalla omia kiinnostuksen kohteitasi esille sekä vapaamuotoisilla maininnoilla omissa julkaisuissa (tilapäivitykset, blogikirjoitukset etc.) että toimimalla erityisissä, näitä palveluja varten perustetuissa yhteisöissä.
Median jakamispalveluissa löytymistä edistävät aiheeseen liittyvät tunnisteet (tags).
Käsityö, muoti ja ruokablogit ovat valtavirtaa. Jos syöt ulkona, voit ilmentää persoonallisuuttasi osallistumalla kollektiiviseen ravintolasuositusten tekemiseen, ks. esimerkiksi Eat.fi.
Tuntuisiko luontevalta käyttää musiikkimakua osana nettipersoonaa? Voit jakaa musiikkikirjastosi Last.fm:ssä, tehdä soittolistoja Spotifyssä tai julkaista Facebooksivullasi linkkejä päivän tunnelmaan sopiviin musiikkivideoihin.
Liikutko aktiivisesti? Runkeeper, Sports Tracker ja lukuisat muut mobiilisovellukset auttavat paitsi pitämään kirjaa liikuntasuorituksista, myös jakamaan ne netissä. Urheilutsemppausta varten on niin ikään
• Läsnäolo ja toiminta verkon yhteisöissä • Kulttuurituotanto • Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Julkinenhenkilökohtainen
34
monia erikoistuneita yhteisöjään, tai sitten treenilokit voi julkaista reaaliajassa yhteisöprofiilissa.
nYT TiedäT
• Runmeter sekä toimittaa verkostoille tiedon alkaneesta lenkistä että myös välittää palveluun kirjatut kommentit puhesyntetisaattorin avulla suoraan urheilijan korviin suorituksen aikana! (Ito 2006.)
Japanilaisamerikkkalainen huippuverkottunut konsultti Joi Ito sanoi taannoin, että ”World of Warcraft on uusi golf ”. Niin tehokas verkostoitumisen kanava se hänelle oli. WoW on massiivisesti moninpelattava verkkoroolipeli, jossa menestymiseen vaaditaan erinomaisia yhteistyötaitoja ja huolellista ajankäyttöä. Pelaajat ovat jäseninä killoissa, joiden hyväksi ne tekevät taisteluretkiä. Nämä taisteluretket saattavat kestää tuntikausia. Ne voivat olla hyvin johdettuja ja tarjota palkitsevia onnistumisen elämyksiä. Pelin kuluessa vaihdetaan myös pelin ulkopuolisen elämän kuulumisia.
Monille iso osa Facebookin koukuttavuutta ovat siellä pelattavat pelit, kuten FarmVille ja Mafia Wars. Myös konsolipelit kuten Xbox ja PS3 julkaisevat pelisaavutuksia verkkoyhteisöihin käyttäjän niin halutessa.
Sosiaalisen median haltuunotto voi tehdä hyvää suhteillesi lähipiirin teineihin. Jos oma tai kummilapsesi pelaa esimerkiksi GoSuper Modelverkkoyhteisössä, Habbossa tai vastaavassa pelimaailmassa, kannattaa jutella lapsen kanssa tämän hahmon maineesta ja ominaisuuksista. Kuunnellessasi voit punnita, mikä lapsen kertomassa on merkittävää nettimaineen kannalta yleisemminkin.
35
Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen verkkoviestinnän kontekstissa
Tässä kirjassa tarkoitamme henkilöbrändillä henkilön mainetta tavoitteellisen verkkoviestinnän kontekstissa. Se muodostuu muiden silmissä olemuksen, kanavavalintojen, läsnäolon ja toiminnan pohjalta. Henkilöbrändiin liittyvän tiedon perusteella voi päätellä, millaisista asioista henkilö on kiinnostunut, keiden kanssa hän toimii sekä miten ja milloin häneen voi ottaa yhteyttä.
Työelämän viimeaikaisten muutosten myötä työntekijän on mahdollista kehittää ammatillista henkilöbrändiä, joka ei välttämättä ole kytköksissä työntantajan tarjoamiin perinteisiin työrooleihin.
Luotettavan ja vaikuttavan henkilöbrändin luomisen perustana on todellinen asiantuntemus, vankka kokemus ja huippuluokan työ. Tämän lisäksi työ on tehtävä näkyväksi esimerkiksi kirjoittamalla artikkeleita, järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutuksia ja kirjoittamalla kirjoja.
Nettiverkostoituneessa maailmassa on tärkeää sitoa kaikki toiminta verkkoidentiteettiin esimerkiksi liittämällä blogin tai muun verkkosivun osoite kaikkeen julkaistuun materiaaliin. URLosoitteen viljely tuo blogillesi näkyvyyttä myös hakukoneiden kautta; mitä enemmän linkkejä sivustoosi maailmalta löytyy, sitä merkityksellisemmäksi hakukoneet sen arvioivat ja tarjoavat sitä hakutuloslistan kärkeen.
nikSi
• Pelitapahtumat uutisoidaan Facebookin kaveriuutisissa oletusarvoisesti –säädä pelin asetuksista, mille kaveriryhmille ne näytetään, ettet tule spämmänneeksi niitä ystäviäsi, joita pelit eivät kiinnosta. Jos itse kyllästyt katselemaan kaverisi profiilissa jonkun sovelluksen tuottamia automaattipäivityksiä, voit piilottaa ne. Saat ”piilota” toiminnon näkyviin viemällä hiiren eitoivotun sovellusuutisen riville. Voit tarkistaa, mitkä sovellukset (tai kaverit) olet piilottanut profiilisivusi alalaidassa olevasta ”muokkaa asetuksia” linkistä.
36
Verkossa ja verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edellyttää luottamusta. Henkilöbrändin tärkein funktio on tarjota vastaus kysymykseen ”Miksi luottaisin tähän henkilöön?” Lisäksi henkilöbrändäämisellä voidaan pyrkiä kertomaan mahdollisimman selvästi kuka henkilö on, mitä hän osaa, mitä hän haluaa ja millaisiin hankkeisiin hän on valmis lähtemään. Henkilöbrändäyksen tavoitteiden painotus riippuu asemasta työelämässä ja omista uratavoitteista. Akuutit löytymisen tarpeet taas vaihtelevat meneillään olevien hankkeiden mukaan. Luottamusta herättää myös pitkäjänteisyys: ei voi olla vaikuttava persoona kampanjamaisesti silloin tällöin, kun inspiraatio iskee.
Henkilöbrändi muodostuu siis kaiken verkkotoiminnan jättämien jälkien summana. Muodostuva kuva ei välttämättä vastaa aivan sitä, miltä itse sen kuvittelee näyttävän. On myös hyvä muistaa, että eri viiteryhmät arvottavat ja arvostavat eri asioita: toiset arvostavat avointa jakamista ja työprosessien avaamista, kun taas toisille yksityisen ja julki
• Itsetuntemuksen lisääminen on hyödyllistä ammatillisen kehittymisen kannalta, ja siihen tarjoavat keinoja monet eri koulukunnat. Yksi yrityselämässä pitävän jalansijan saanut lähestymistapa on MyersBriggs Type Indicator persoonallisuustestaus. Amerikkalaistaustaisesta testistä on verkossa lukuisia kevennettyjä versioita. 2000luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä MBTItestaus oli suomalaisessa blogosfäärissä muotia, ja esimerkiksi Blogilistan hakemistosta saattaa vieläkin löytää blogeja, joiden avainsanoina on testitulosten nelikirjaimisia persoonallisuustyyppitunnuksia kuten INTJ tai ENTP.
Hakukone löytää valtavasti erilaisia MBTImukaelmia, joita voi kokeilla ajanvietteenä, mutta joita ei kannata ottaa sen enempää vakavissaan.
Netissä on myös kiertänyt suosittu persoonallisuustesti Joharin ikkuna. Sillä voi selvittää, osuuko oma määräävien persoonallisuuden piirteiden lista yksiin kavereiden käsityksen kanssa.
Linkki: http://kevan.org/johari
37
sen tarkka erottelu viestii ammattimaisuudesta. Toimivin ja puhuttelevin toimintatapa riippuu aina siitä, minkä yhteisön silmissä haluaa olla huomattu ja arvostettu.
Runsauden keskellä henkilöbrändäystä tehdään myös kieltäytymällä. Kun ”kaikki” ovat Facebookissa, massasta erotutaankin pysymällä sieltä poissa.
Vaikuttavan henkilöbrändin perusta: motivaatio, asenne ja osaaminen
Motivaatio ja asenneJos motivaatiosi on täysin ulkoinen – sinun on käsketty ”mennä nettiin” ja ”ottaa käyttöön sosiaalista mediaa” – kaikki toiminta perustuu organisaation tarpeisiin. Jos taustalla on oma halu oppia uutta ja ymmärtää uutta digitaalista ja verkostoitunutta kulttuuria, mahdollisuuksia voi tutkia vapaammin.
Ryhtyessäsi toimimaan verkossa saatat pahimmassa tapauksessa kuulla kollegoiltasi negatiivista palautetta. Työkaverit saattavat epäillä, ettet tee ”oikeita töitä”, jos sinulla on aikaa puuhata netissä. Kun toimit sosiaalisen median ympäristöissä työksesi, tuloksille on esimiehen kanssa hyvä sopia mitattavissa olevat tavoitteet. Jos verkkoläsnäolo ei kuulu työtehtäviisi, tee se omalla ajallasi.
Sosiaalisen median käyttö vaatii sekä omanarvontuntoa että kykyä osoittaa kunnioitusta muita kohtaan, aivan kuten mikä tahansa muukin sosiaalinen toiminta. Ammatillinen nettielämä on antoisinta, mikäli osaa olla nöyrä ja myöntää auliisti sen, että ei tiedä kaikkea. Kun ei yritä esiintyä kaikkitietävänä, ei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan siitä, että joku tulee osoittamaan oman ajattelun vääräksi. Bloggaamista arastellaan joskus siksi, että blogissa vanhat ajatukset ovat esillä vielä mielipiteen muututtuakin. Mutta oman ajattelun kehittymisestä pitäisi päin vastoin osata olla iloinen!
Verkossa toimiessa tarvitaan kykyä ottaa ja antaa apua. Yksinäinen työn sankari, joka ei osaa pyytää eikä ottaa vastaan apua, saa verkostoistaan paljon vähemmän irti kuin vastavuoroiseen yhteistyöhön kykenevä.
Tasapainoiset sosiaaliset suhteet ovat sellaisia, joissa osapuolet kokevat sekä antavansa että saavansa. Jos olet joutumassa tilanteeseen, jossa