Download - Marjamäki thl 11 1-2018
Sote vai Tete? #Uusimaa2019
#turvallinensiirtymä
#rohkeauudistuminen
Pirjo Marjamäki, Osallisuusjohtaja
THL 11.1.2018
Etunimi Sukunimi
Uudenmaan maakunta
#Uusimaa2019
#Nyland2019
Missä mennään Uudellamaalla?
• Järjestämistoimintoja valmistelemassa jo noin 100 henkeä
• Maakunnan sote-liikelaitoksen perustamista valmistelee oma tiiminsä
• Uudenmaan palvelutuotanto tullee jakautumaan ensi vaiheessa viiteen alueeseen: Helsinki, Vantaa, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä-uusimaa
• Uusimaa haluaa mahdollisimman paljon liikkumavaraa valinnanvapauden käytössä, haluaa edetä varovaisesti (kts. tiedote 8.1./Sovala, Aronkytö)
• Sosiaalipalvelujen valinnanvapaudesta ei keskustella eikä se sisälly maakunnan julkisiin kannanottoihin.
• Kaiken huomion jokapäiväisessä keskustelussa vie tete-keskukset ja HUS
• Kasvupalvelujen organisointi vielä avoinna, todennäköisintä lienee erillisen kuntayhtymän perustaminen. Kuntayhtymä nähdään puhtaasti elinvoimanäkökulmasta, ei pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta
• MILLÄ PUHUMATTOMUUS VOITAISIIN MURTAA?
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, 1000 €
62 % toiminnasta on
muuta kuin
erikoissairaanhoitoa
ja siirtyy useista
organisaatioista
Näkymätön näkyväksi
- tunnusluvut kertovat että asiakaskunta on olemassa
6
138
936
735
87 66
412
51
1073
35
271
780 839
293
66
565
635
202
107
532
73
144
1113
584
98
681
552
57 47
298
44
823
35
227
633 666
221
60
419 483
153
86
462
69 137
833
410
0
200
400
600
800
1000
1200
Kau
nia
ine
n
Kir
kko
nu
mm
i
Ker
ava
Ask
ola
Lap
injä
rvi
Lovi
isa
Myr
skyl
ä
Po
rvo
o
Pu
kkila
Sip
oo
Hyv
inkä
ä
Järv
enp
ää
Män
tsäl
ä
Po
rnai
ne
n
Nu
rmijä
rvi
Tuu
sula
Han
ko
Inko
o
Raa
sep
ori
Siu
nti
o
Kar
kkila
Loh
ja
Vih
ti
Pitkäaikaistyöttömät kunnittain lokakuun 2016 ja 2017 lopussa Uudellamaalla
38987
18232
6026 4992
29504
13731
4591 3688
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
KokoUusimaa
Helsinki Espoo Vantaa
Pitkäaik. TyöttömätLokakuu 2016 Uudenmaan Ely-Keskus, työllisyyskatsaus, lokakuu 2016 ja 2017.
! Uudellamaalla oli
lokakuun 2017
lopussa 77 215
työtöntä
työnhakijaa, joista
miltei 30 000 on
pitkäaikaistyöttömi
ä. Ulkomaalaisia
työttömiä oli 13
759, yli
kymmenyksen
vähemmän kuin
lokakuussa 2016.
Työttömyyden
laskuvauhti on
kuitenkin
hidastunut. Lisäksi
yli 50-vuotiaiden
työttömyys
suhteellisesti
kasvaa. !
Liite 5
7
7,5
8
8,5
9
9,5
10
2014 2015 2016
Depressiolääkkeistä korvausta saaneet
(% 25-64-v. väestöstä)
Koko maa
22
8 8
60
82
69
2
14
15
16
17
18
19
2014 2015 2016
Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa
saaneet (25-64-v./1000 vastaavan ikäistä)
524
491
150
815 5
20
314
52
2 7
06
144
636
Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005-
2017.
9,2
11,6
7,3
9,0
8,3
10,3
6
7
8
9
10
11
12
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-v. (%) v. 2015 9 022
7 137
Liite 9
24 623
henkeä
18 717
henkeä
43 340
henkeä
16 159
henkeä
7
! Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yksi merkittävimmistä
syrjäytymisen syistä. Nuorten aikuisten ikäryhmä on tärkein
kohderyhmä aikuisten sosiaalipalveluissa. Ennaltaehkäisevä työ
vähentää syrjäytymistä ja mielenterveydellisiä ongelmia
yhteiskunnassa. !
144
933
26
6 4
98
26
2 9
85
84
66
8
71
86
9
330 259
112 236 63
914 34
694
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
Perustoimeentulon saajat tammi-
marraskuu 2017, Suomen ja muiden maiden kansalaiset
Suomen kansalaiset
Muiden maiden kansalaiset
23,6 %
www.kelasto.f
i
7,2 7,4
8,1 8,3
6,5
7
7,5
8
8,5
2014 2015
Toimeentulotukea saaneet 25-64-v (% vastaavan ikäisistä)
2,3 2,4 3,1 3,3
0
5
2014 2015
Pitkäaikaista toimeentuloa
saaneet (25-64-v), % vastaavan
ikäisistä
Koko maa
Uusimaa
Lähde:
TH
L, T
ilasto
- ja
indik
aattoripankki S
otk
anet.fi 2
005
-2017.
Toimeentulotuen tunnusluvut Liite 10
8
! Vasemman puolen taulukot kertovat
kuntien maksamista eri toimeentulotuen
muodoista vuosina 2014 ja 2015 ja
oikean puoleinen vuoden 2017 alusta
Kelan maksamaksi siirtyneestä
toimeentulotuesta. Varsinkin
pitkäaikainen toimeentulotuen tarve
kertoo rakenteelliseksi muodostuneesta
köyhyydestä, jota ei ole omin keinoin,
ilman sosiaalipalvelun tukea, helppo
ratkaista.
Vuoden 2017 alusta Kelalle siirtyneen
perustoimeentulotuen myötä on
yhteistyö kuntien ja Kelan viranomaisten
kesken parantunut huomattavasti.
Maahanmuuttajien korkeampi
prosenttiosuus perustoimeentulotuen
saajissa Uudellamaalla selittyy
ulkomaalaisten suurella määrällä. !
19,4
%
20
4 1
26
71
43
9
20
9 2
57
65
20
7
27
34
1
67
86
7
29
34
2
Lähde: www.kelasto.fi Sa
aja
t
Sa
ajie
n
os
uu
s
vä
es
tös
tä, %
Etelä-Karjala 4 440 3,4
Etelä-Pohjanmaa 4 611 2,4
Etelä-Savo 4 700 3,2
Kainuu 2 130 2,9
Kanta-Häme 6 441 3,7
Keski-Pohjanmaa 1 508 2,2
Keski-Suomi 11 291 4,1
Kymenlaakso 7 425 4,2
Lappi 5 175 2,9
Pirkanmaa 20 960 4,1
Pohjanmaa 5 045 2,8
Pohjois-Karjala 6 353 3,9
Pohjois-Pohjanmaa 11 490 2,8
Pohjois-Savo 9 852 4,0
Päijät-Häme 9 530 4,7
Satakunta 5 572 2,5
Uusimaa 90 146 5,4
Varsinais-Suomi 16 454 3,4
Yhteensä 223 123 4,0
Perustoimeentulotuen saajat ja
saajien osuus väestöstä (tilastointijakso 2017/10)
Uusimaa,
kunnittain
Saa
jat
Saa
jien
osu
us
väes
töst
ä, %
Askola 85 1,7
Espoo 14 922 5,4
Hanko 287 3,4
Helsinki 41 794 6,5
Hyvinkää 2 042 4,4
Inkoo 75 1,4
Järvenpää 1 996 4,7
Karkkila 328 3,7
Kauniainen 232 2,4
Kerava 2 099 5,9
Kirkkonummi 1 568 4
Lapinjärvi 64 2,3
Lohja 1 552 3,3
Loviisa 445 2,9
Myrskylä 56 2,8
Mäntsälä 460 2,2
Nurmijärvi 1 021 2,4
Pornainen 72 1,4
Porvoo 1 929 3,8
Pukkila 50 2,6
Raasepori 1 024 3,7
Sipoo 346 1,7
Siuntio 75 1,2
Tuusula 763 2
Vantaa 15 889 7,1
Vihti 972 3,3
Uusimaa 90 146 5,4
Perustoimeentulotuen
saajat ja saajien osuus
väestöstä (tilastointijakso: 2017-
10)
Liite 11
9
! Suomen korkeimman
elintason
maakunnassa on
suhteellisesti
korkein perustoimeentulotuen
saajien osuus. Uudellamaalla
asuu yli 40 % kaikista
perustoimeentulon saajista.
Suhteellisesti eniten heitä
asuu maakunnan suurissa
kaupungeissa sekä
pienemmissä radan varren
kaupungeissa. !
Aikuisten palvelujen valmistelu
Uudellamaalla
• käynnistyi viiveellä, koska maakunnan
valmistelussa ei asiakasryhmää tunnistettu
• loppuraportti valmistunut vuoden vaihteessa,
tarjoaa kattavan kuvauksen nykytilasta ja tekee
esitykset jatkotyöstä
• ei kuitenkaan käsittele suhdetta
työllisyyspalveluihin/kasvupalveluihin tai
nykyisiin Typpeihin. Tunnistaa kyllä
yhdyspinnan.
Tulevaisuutta valmistellaan työryhmissä
Sote-järjestäminen (ml. ruotsinkielisten palvelujen
turvaaminen)
Ikäihmiset
Vammaisten palvelut
Lapset, nuoret, perheet
Päihde- ja mielenterveys-palvelut
Suun terveyden-
huolto
Työterveyshuolto
Opetus, tutkimus,
kehitys
Sote-päivystys*
Suoran valinnan palvelut
(Sote-keskus)
Sote-tiimi
Sote-muutosjohtaja,
Sote-johtajat &
valmisteluryhmien
pj:t
ICT
Aikuissosiaalityö
Aikuisten sosiaalipalvelut -valmisteluryhmä
Puheenjohtaja Erja Pentti, Keski-Uudenmaan sote
Varapuheenjohtaja Tapio E. Nieminen, Espoo
• Tapio E. Nieminen, Espoo, varalla Pasi Sipola
• Maarit Sulavuori, Helsinki, varalla Leena Luhtasela
• Tuula Määttä, Inkoo/Raasepori/Hanko, varalla Sonja Nyström
• Anders Mickos, Itä-Uusimaa, varalla Teija Hakulinen
• Jaana Myhrberg, Kauniainen, varalla Ulla Tikkanen
• Erja Rainio, Kerava, varalla Ritva Toivio
• Erja Pentti, Keski-Uusimaa, varalla Tiina Salminen
• Pia Sandström-Hentilä, Kirkkonummi, varalla Sirkku Pekkarinen-Keto
• Heli Ranta-Salonen, Lohja/Siuntio/Perusturvayhtymä Karviainen, varalla Mikaela
Heinonen-Lindholm
• Assi Sihvonen, Vantaa, varalla Kati Villgren
• Pirjo Holm, HUS, varalla Miia Ståhle
• Anita Vohlonen, KELA, varalla Hanna Dogan
12
Media ja
some
Aikuisten Sosiaalipalveluiden keskeiset sidosryhmät
Asumine
n
Opetus- kulttuuri-
ja liikuntatoimi
Asuntotoim
i
Tulkkipalvel
ut
O p p i l a i t o k s e t
ICT- ja muut
tukipalvelut
Yksityinen
terveyden-
hoito
Hautaustoimi
Apteekit
läheiset,
lähiyhteisö
, some
A i k u i n e n
Työ,
Talou
s
Kuntoutus Psykososiaaline
n tuki
Terveys
ja
toiminta-
kyky
Päivystys
TE-
toimisto
Typ
Asumispalvelut Lastensuojelu
Lapsiperheiden palvelut
Ikääntyneiden
sosiaalityö
Sote-
keskukset
Talous- ja
velkaneuvonta Mielenterveystyö
Ulosotto
Edunvalvonta
Vammaistyö Kriisityö
Kotouttaminen
Vuokranantajat
Poliisi
Lakitoimistot
Oikeusapu-
toimistot
Kriminaali-
huolto
Viestintä
Seurakunnat
Kolmas sektori
Isännöinti
Tukihenkilöt ja
-perheet
Elämän osa-
alueet
Politiikk
a
Tyypillisimmät
sosiaalipalvelut
Sidosryhmät ja kumppanuudet
Arki
Osaaminen Sosiaaliset suhteet
naapurit
työyhteisö
valmentajat
/vetäjät
läheiset,
lähiyhteisö, some
läheiset
läheiset
läheiset
Kela
Yksityinen päivähoito
Erikois-
sairaanhoit
o
Sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjaus
Palveluasuminen
Päihdety
ö
Maakunta-
hallinto
STM, THL,
Kuntaliitto Media
ja
some
Neuvolat
Kasvupalvelut
ELY-
Keskukset
Suun terv.hoito
Maankäyttö
Pelastuslaitos
Työllistämis-
toiminta
työväenopistot
ME-säätiö
Työllisyys-
palvelut
SPR
Kuljetuspalvelut
HUS
Peliklinikka
A-Klinikka
Asukastalot
Koulut
Tukihenkilöt ja
-perheet
Kela
Kela
Kela
Uskonnolliset yhteisöt lähiympärist
ö
Digiosaaminen ja -
ohjaus
kurssi- ym.
kaverit tukihenkilö
omaiset
työkaverit
toiminta
! Lähtökohtana
on aina
aikuisen oma
lähiympäristö
poimittuna
elämän eri osa-
alueilta. !
! Tyypillisimmät
sosiaalipalvelu
t sekä
tarvittavat
sidosryhmät
painottuvat
asiakkaan
palvelutarpee
n mukaisesti.
!
13
Vammaisten
palvelut, …
Perhepalvelut
Sosiaali-
palvelut
Päihde, ym.
Monialainen yhteistyö Fron
t
des
k asiakaspolkuja
Välittämisen palvelumalli
! Aikuissosiaalityön palveluketju muodostuu ennaltaehkäisevästä sosiaaliohjauksesta (sisältäen etsivän sosiaaliohjauksen),
tavoitteellisesta sosiaalityöstä sekä palvelutarpeen arvioinnista. Valmisteluryhmän näkemyksen mukaan sosiaalityö
organisoidaan yhden luukun (front desk) mallilla, joka hahmottuu vahvasti yleissosiaalityön kautta. Asiakas ohjautuu
sosiaalipalveluihin pääsääntöisesti yhden palvelupisteen kautta, joskin suoratkin polut erityispalveluihin ovat mahdollisia.
Malli sisältää lukuisia hyviä puolia: Asiakkaan ei tarvitse itse tietää mitä tarvitsee - Asiakaslähtöisyys - Selkeä myös
yhteistyökumppaneille ! Mahdollistaa palveluohjauksellisen työotteen - Palveluiden markkinointi helpottuu
Etsivä työ hoituu luontevasti sen osana - Matala kynnys - Sisältää sekä
sosiaaliohjauksen että sosiaalityön
14
Uhat
Mahdollisuudet
Heikkoudet
Vahvuudet
Muutosvisio: menestystekijät
Henkilöstön osaaminen ja pysyvyys.
Henkilöstön saatavuus.
Jalkautuvat, liikuteltavat lähipalvelut.
Keskittyminen. Keskittäminen.
Eriarvoistuminen henkilöstön sisällä.
Henkilöstön saatavuus.
Digipalvelut.
Taloudellisten asioiden osaaminen. Erityisosaamista pienissä
kunnissa vähän.
Alueelliset yhteistyörakenteet.
Perustoimeentulotukeen liittyvä Kela-yhteistyö.
Kela-yhteistyön laajeneminen.
Yhteistyötahojen paljous ja
suhteiden monimutkaisuus.
Aktiivinen palvelukenttä.
Ei palveluiden alas-ajon pelkoa.
Tarpeiden ja rahoituksen välinen ristiriita.
Palveluiden alueellinen tasa-arvoistaminen.
Palveluiden alueellinen tasa-arvoistaminen
Keskittäminen mahdollistaa erikoistumisen.
Asiakkaan osallistaminen.
Reagointikyky.
Paikallinen ja yksilöllinen räätälöinti.
Isolla vahvempi brändi
Etsivä työ mahdollistuu; hyvien mallien (käytäntöjen)
leviäminen; yhteiskunnallinen raportointi.
”Palvelushoppailun” väheneminen kuntien välillä.
Yhdistyvien osaamiskeskusten hyödyntäminen?
Yhteinen koulutustoiminta,
tietotuotanto.
Selkeämmät palveluprosessit.
Muiden kustannusten kasvu
vaarantaa sosiaalipalvelut.
Kilpailutus voi huonontaa palveluita.
Ohjauksen ja neuvonnan tarpeen huima
kasvu – vaatii laajaa osaamista.
Sähköisten palveluiden osaaminen.
Verkostojohtamisen lisääntyminen. Kasvupalveluiden jakautuminen monelle osapuolelle.
Maahanmuuttoon leveämmät hartiat.
Palveluiden erilaisuus eri alueilla.
Lähellä asiakkaita: matala kynnys.
Kehittynyt, monipuolinen palvelurakenne.
Elämisen kalleus. 15
Miltä tilanne vaikuttaa?
• Ilmassa ei ole sellaista pakottavaa akuuttia muutosvaatimusta kuin terveydenhuollossa. Uhkakuvana kuitenkin on sosiaalipalvelujen vähittäinen, täydellinen pirstoutuminen, jos ei aktiivisesti pyritä muuhun.
• Kysymys kuitenkin ihmisitä, joilla paljon palvelujen tarvetta, joiden toimintakyky on heikko ja siksi tarvitsevat pitkäaikaista ja monenlaista tukea. Juuri se porukka, johon kaikki huomio pitäisi suunnata. Missä näistä ihmisistä otetaan vastuu?
• Uhkana on, että nykyisten sosiaalipalvelutoimistojen henkilöstöä ryhdytään sijoittamaan muiden palvelujen yhteyteen (kuntien elinvoimapalveluihin, tete-keskuksiin, Kelaan, sosiaalipäivystykseen, erityispalveluihin….)?
• Sote-keskus ei synny sillä, että terveyskeskukseen palkataan pari sosiaalityöntekijää tai sillä että sosiaalityön erityisosaajat jalkautuvat sinne. Ratkaisua on etsittävä muualta.
• Tietopohja ja osaaminen voi kehittyä vain riittävän vahvasti organisoituneessa palvelussa. Varsinainen haaste olisi sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien kehittäminen.
• Sosiaalialan oman väen keskuudesta ei ole (ainakaan vahvasti) noussut esiin tarvetta työvoimapalvelujen ja sosiaalipalvelujen yhteistä palvelurakenteesta. Miksi?
•
Kuka ottaa vastuun?
Miten saadaan agendalle?
• Kasvupalveluja koskeva lainsäädäntö?
• Juho Saaren työryhmän ehdotukset?
• THL? STM? Valinnanvapauslaki?
• Sosiaalialan osaamiskeskukset? ProSos-hanke, tavoitteena aikuissosiaalityön vahvistaminen.
• Soccassa hyvää työtä aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittarin kehittämisessä (Petteri Paasio ja Rosa Hossain-Karhu).
• mikä saisi maakunnat havahtumaan asiaan?
www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019 • #Uusimaa2019
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun