Download - Miehet, työelämä ja tasa-arvo
Miehet, ö ä ätyöelämä ja tasa-arvo
Tasa-arvoaamiainen 19.3.2014Tasa arvoaamiainen 19.3.2014Erikoistutkija Tapio Bergholm
(kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et kumpp. aineistoista)
Tasa-arvon määritelmäSukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksiamiesten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä. Tasa-arvo on yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisten edellytysten luomista Tasa arvon edellytyksenäedellytysten luomista. Tasa-arvon edellytyksenä on sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistaminen, myös sen yhdistyessä muihin syrjinnän muotoihin. Sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen kuuluu vallan ja resurssien oikeudenmukainen jakaminen sekä naisten jaoikeudenmukainen jakaminen sekä naisten ja miesten erilaisten toimintatapojen ja tarpeiden yhtäläinen arvostaminen. Tasa-arvon tavoittelu on jatkuvaa toimintaa sukupuolten tosiasiallisenon jatkuvaa toimintaa sukupuolten tosiasiallisen tasa-arvon toteuttamiseksi.
Työllisyyden rakennemuutos ja sukupuoli1200
Työllisyyden rakennemuutos ja sukupuoli
1970
800
10001970
1980
1990
600
2000
2010
400
0
200
0Miehet alku Miehet
jalostusMiehet palvelu Naiset alku Naiset
jalostusNaiset palvelu
800MIESTEN TYÖLLISYYS TOIMIALOITTAIN
600
700
400
500
palvelu
300jalostus
alkutuotanto
100
200
01970 1980 1990 2000 2010
1200
NAISTEN TYÖLLISYYS TOIMIALOITTAIN
1000
600
800
palvelu
j l t
400
jalostus
alkutuotanto
200
01970 1980 1990 2000 2010
Koulutuksen k l lsukupuoliongelma
20-30 vuotiaista nuorista noin 110 000 vailla perusasteen jälkeistä tutkintoaperusasteen jälkeistä tutkintoa
naisia noin 40 000miehiä noin 70 000
Miehiä valmistuu naisia enemmän vain ammatillisesta koulutuksestaYlioppilas-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnoissa selvä naisenemmistö
30-34-vuotiaat joilla vain k l /k l i k l
70
peruskoulu/kansalaiskoulu(naiset=punainen, miehet=sininen)
60
40
50
%
20
30
%
10
20
01970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Syrjäytyneisyys, koulutus, k lsukupuoli
• 15-29-vuotiaat kaikkiaan 1 005 927, joista syrjäytyneitä 51 341 (5 %)
i i 36 % (18 470)– naisia 36 % (18 470)– miehiä 67 % (32871)
• Vain peruskoulun suorittaneet 15-29-vuotiaat 407 942, joista syrjäytyneitä 51 300 (12,6 %)
• Lähde: Pekka Myrskylä: Hukassa – Keitä ovat jä t t t EVA l i 19 1 2 2012syrjäytyneet nuoret, EVA analyysi no 19 1.2.2012
Kaavio 11. Työllisyysaste ikäluokittain vuonna 1970
90
100
60
70
80
40
50
60
1970 Naiset
20
301970 Miehet
0
10
Ikä 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64
90,0Työllisyysaste ikäluokittain 2010
70,0
80,0
50,0
60,0
30,0
40,0Naiset Miehet
10,0
20,0
0,018 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64
Eloonjäämiskäyrät 25-vuotiaille 65 vuoden ikään eräissä naisten ja miesten korkean ja alhaisen kuolleisuuden ammateissa
100 000
Lastentarhanopet-tajat
100 000
Arkkitehdit ym.
P lii it
naiset miehet
90 000
95 000
mää
rä
Opettajat
Sairaanhoitajat
Myyjät
Sihteerit
90 000
95 000Poliisit
Lääkärit ja hammaslääkäritKoneteknikot
Myyjät
80 000
85 000
Elos
sa o
levi
en m Sihteerit
Tarjoilijat
Vastaanoton/vaihteen hoitajat
80 000
85 000Ajoneuvon-kuljettajatRakennus-työntekijätKodinhoit. ja henk.koht.avust.
75 000 75 000
70 00025 30 35 40 45 50 55 60 65
Ikä
70 00025 30 35 40 45 50 55 60 65
Ikä
Lähde: Tiina Pensola ym.
Onko sukupuoli aina suurin t l ?tasa-arvo-ongelma?
Terveyseroissa sukupuolen mukaan tarkasteltunaTerveyseroissa sukupuolen mukaan tarkasteltuna kehitys myönteistä = miesten ja naisten elinajat lähestyvät toisiaanS ik t t h it it iSamaan aikaan terveyserot parhaiten ansaitsevien ja heikoimmin ansaitsevien välillä on kasvanut niin miesten kuin naisten joukossa vuosina 1988-2007 j(Tarkiainen et al.JECH 2012)
Naiset ylin tulokymmenes / alin tulokymmenes3 9 6 83,9 – 6,8
Miehet ylin tulokymmenes / alin tulokymmenes7 4 12 57,4 – 12,5
Koulutus-, terveys- ja työllisyysvajeista huolimattatyöllisyysvajeista huolimatta
Monilla miehillä Monilla miehillä menee hyviny
Väestöllinen tasa-arvo dedistyy!
0
-40000
-20000
-100000
-80000
-60000
-140000
-120000
200000
-180000
-160000
-2000001870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Suomen väestö 1980
45000
50000
35000
40000
25000
30000
Miehet
15000
20000
Miehet
Naiset
5000
10000
0
0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99
Suomen väestö 2010
40000
45000Suomen väestö 2010
30000
35000
20000
25000
Miehet
15000
20000
Naiset
5000
10000
0
0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99
Isyysvapaiden käyttö lisääntynyt ripeästisyysvapa de äyttö l sää ty yt peäst
Isien osuus vanhempainpäivärahapäivistä vuosinaIsien osuus vanhempainpäivärahapäivistä vuosina 2002-2012 5 %:sta 9 %:iin. Vuonna 2012 vanhempainpäivärahaa sai 60 500 isää. Yht ä 1 452 200 h i äi ä h äi ääYhteensä 1 452 200 vanhempainpäivärahapäivää.Vuonna 2002 44 600 isälle yhteensä 718 400 päivää. Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16Vuonna 2002 isät olivat vapaalla keskimäärin 16 päivää ja vuonna 2012 keskimäärin 24 päivää.Korvattujen päivien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2002 vuoteen 2012.Lakimuutos 2013 alkaen ei vielä ole vauhdittanut muutostamuutosta
Vanhempainrahapäivien k l ksukupuolijako
2010 2011 2012
Muutos 2010‐12
naiset 15 491 660 15 368 043 15 175 199 ‐316 461
miehet 1 175 937 1 392 336 1 452 163 276 226miehet 1 175 937 1 392 336 1 452 163 276 226
7,59 % 9,06 % 9,57 % 1,98 %
Työllisten työtunnit (1000 tuntia)
2500000
3000000
Miehet Naiset
2000000
2500000
1500000
1000000
500000
01990 1995 2000 2005 2010
Työllisyystodennäköisyyden muutosyöll syystode ä ö syyde uutos
Lähde: Järnefelt, Noora ja Nurminen, Markku (2013) Työllisen ajan odotteet Suomessa 2000-luvulla. Julkaisussa Järnefelt N, Kautto M, Nurminen M ja Salonen J (2013): Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2013, s. 45 – 61.
Aineisto: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, vuositiedot ja Kuolemansyytilasto, vuositiedot. Työllisyystodennäköisyydetlaskettu Davisin menetelmällä.
Iäkkäiden miesten työllisyys parantunutä ä de este työll syys pa a tu ut
Työllisyystodenäköisyyden muutos vuodesta 2000
0.25
0.30
vuoteen 2010 yksivuotisikäryhmittäin (2000 = 0.0)
0.15
0.20
yyde
n muu
tos
0 05
0.10
syystode
nnäköis
Naiset
Miehet
0 05
0.00
0.05
Työllis
‐0.05 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65
Matalapalkkaisten osuus ikäryhmittäin vuonna 2011
90,0
100,0
vuonna 2011
70,0
80,0Naiset 2000€ ja alle
Naiset 1800€ ja alle
50,0
60,0Miehet 2000€ ja alle
Miehet 1800€ ja alle
30,0
40,0
10,0
20,0
0,0-20 20 - 29 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 - 69
Matalapalkkaisten lukumäärä ikäryhmittäin 70 000
vuonna 2011 Naiset 2000€ ja alle
50 000
60 000
Naiset 1800€ ja alle
40 000
Miehet 2000€ ja alle
Miehet 1800€ ja alle
20 000
30 000
10 000
0-20 20 - 29 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 - 69