Valtiotieteellinen tiedekunta
Marketta Rajavaara VTT, hyvinvointipalvelujen professori
Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Uusimaa 2019 Sidosryhmätilaisuus tutkijoille
20.6.2017 ti klo 9.30-16.00Ostrobotnia, juhlasali, Museokatu 10, Helsinki
MITÄ YHTEISKUNTATIETEELLINENTUTKIMUS VOI TARJOTA UUDENMAAN
MAAKUNNAN VALMISTELUUN?
1
Valtiotieteellinen tiedekunta
HYVINVOINNIN EDELLYTYKSET EIVÄT LIITY VAIN SOTEEN
Uudistuksina, ihmisten arjessa ja palvelujärjestelmän katutasolla nämä nivoutuvat toisiinsa:
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Kasvupalvelut (osaamis- ja rekrytointipalvelut)
Kuntoutus (vuosittain Suomessa käytetään 2,3 miljardia euroa)
Toimeentuloturva
Varhaiskasvatus ja koulutus kuntien tehtävinä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) kuntien ja maakuntien tehtävänä
2
MAAKUNTA
Valtiotieteellinen tiedekunta
TÄSTÄ KESKUSTELEN
3
1) Tutkimus ja opetus Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa
2) Ajankohtaiset tutkimuskohteet sosiaalityössä
3) Case: TYP-tutkimus Uudenmaan maakunnassa
4) Lähtökohdat lähivuosille
Valtiotieteellinen tiedekunta
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
12 tieteenalaa ja saman verran kandi- tai maisteriohjelmia (suomen-tai ruotsinkielisiä tai kansainvälisiä)
Tiedekunta kouluttaa sosiaalityöntekijöitä, ja sillä on valtakunnallinen vastuu ruotsinkielisestä sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta
Noin 4 000 tutkinto-opiskelijaa, joista lähes 700 on jatkotutkinto-opiskelijoita
Tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 350 kandidaattia, noin 400 maisteria sekä tohtoreita runsaat 40
Tutkimuksen rahoittajia mm. Suomen Akatemia, ministeriöt, Tekes, kunnat, säätiöt, Kela, EU ja muut kansainväliset rahoituslähteet
4
Valtiotieteellinen tiedekunta
VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LINJAT
Tieteenalat: Kehitysmaatutkimus, Käytännöllinen filosofia, Poliittinen historia, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Sosiaalipsykologia, Sosiaalityö, Sosiologia, Talous- ja sosiaalihistoria, Taloustiede, Viestintä, Yhteiskuntapolitiikka ja Yleinen valtio-oppi
Koulutusohjelmat: Contemporary Societies, European and Nordic Studies, Filosofian maisteriohjelma, Global Politics and Communication, Magisterprogram i samhällsvetenskaper, Politiikan ja viestinnän ohjelmat, Sosiaalitieteiden ohjelmat, Taloustieteen ohjelmat ja Yhteiskunnallisen muutoksen ohjelmat
Tutkimusyksiköt: HECER (Helsinki Center of Economic Research), Kaupunkitutkimusinstituutti, Krimo, Kuluttajatutkimuskeskus, Menetelmäkeskus, NES, Sustainability-yksikkö, Tohtoriohjelmat ja Väestötiede
5
Valtiotieteellinen tiedekunta
MENEILLÄÄN TAI ALKAMASSA
• Uudet kandi- ja maisteriohjelmat
• Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelma (120 op)
• Ruotsinkielinen sosiaalityön maisteriohjelma Vaasassa (120 op)
• Erikoissosiaalityöntekijäkoulutus hyvinvointipalvelujen, lapsi-, nuoriso-ja perhesosiaalityön, kuntouttavan sosiaalityön ja rakenteellisen sosiaalityön erikoisaloilla (70 op)
• Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden tutkimusyhteisön/ohjelman ja tutkimushankkeiden vahvistaminen
6
Valtiotieteellinen tiedekunta
AJANKOHTAISET TUTKIMUSKOHTEET SOSIAALITYÖSSÄ
Access: Pääsy palveluihin, perusoikeudet, ihmisoikeudet, sosiaaliset oikeudet; yhdenvertaisuus, eriarvoisuus, tarpeenmukaisuus kokemuksellisuus, kuluttajuus
Vulnerability: haavoittavat elämäntilanteet ja -olosuhteet, syrjäytyminen, lapset ja nuoret
Generations: sukupolvisuus, ikääntyminen, elämänkulku, väestölliset kysymykset, kestävä kehitys, ekososiaalinen sosiaalityö
Diversities: Monimuotoisuus, monikultuurisuus, maahanmuutto, sukupuoli
Capabilities: toimintamahdollisuudet, sosiaalinen investointi, ennakoiva ja ehkäisevä työ, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, rakenteellinen sosiaalityö, hyvinvointitalous
7
Enabling communities: yhteisöllisyys, relationaalisuus, osallisuus, osallistuminen, demokratia, vuorovaikutus
Social citizenship: työttömyys, vammaisuus, osatyökykyisyys, aktivointi, kuntoutus, toimeentuloturva
Contractualism: sopimuksellisuus, palvelusuunnittelu, sovittelu
Integration: palvelujen integrointi, monialaisuus, johtaminen, tieteidenvälisyys
Creative methods for socialintervention: käytäntötutkimus, arviointitutkimus, kokeilut, pelitutkimus, taidelähtöiset työtavat ja muut metodiset lähestymistavat
Valtiotieteellinen tiedekunta
UUDENMAAN MAAKUNTA SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN JA
OPETUKSEN YMPÄRISTÖNÄ
• Sosiaalityön tutkimus ja opetus on samaan aikaan kansainvälistä, kansallista sekä alueellista/paikallista
• Uudenmaan alueella sosiaalityön tutkimus- ja opetusyhteistyö on painottunut pääkaupunkiseudulle sosiaalialan osaamiskeskus Soccan, Heikki Waris -instituutin ja Praksis-verkoston avulla, ja ruotsinkielinen Matilda Wrede -instituutti toimii valtakunnallisesti
• Uudenmaan maakunta on uudenlainen tutkimus- ja opetusympäristö (?), rahoittaja (?) ja tutkimuskohde (?)
8
Valtiotieteellinen tiedekunta
TUTKIMUS: TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ MONIALAINEN YHTEISPALVELU (TYP)
PAIKALLISENA HALLINTANA
TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta (Laki 1369/2014)
Uudenmaan TYP-verkostot: Espoo ja Kauniainen, Helsinki, Vantaa, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä-Uusimaa
Asiakkaat: yli 300 pv työmarkkinatuen saajat tai yhtäjaksoisesti työttömät yli 6 kk (alle 25-vuotiaat) tai yli 12 kk (25 vuotta täyttäneet)
Noin 30 000 henkilöä Uudellamaalla
Tutkimuksen tavoite tarkastella työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun muotoutumista palvelurakenteessa sekä palvelun mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden kuntoutumisen ja työllistymisen tukemisessa
Tutkimusosiot: 1) Kirjallisuuskatsaus, 2) Kelan työkykyneuvonta, 3) TYP-toiminta Uudellamaalla
Kelan KKRL-rahoitus
Toteutus Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen ja THL:nyhteistyönä 1.9.2016-28.2.2018
9
Valtiotieteellinen tiedekunta
TUTKIMALLA TYP-TOIMINTAA SAADAAN TIETOA SEURAAVISTA ASIOISTA
INTEGRAATIO: integroitujen
palvelukokonaisuuksien mahdollisuudet
työllisyyden edistämisessä sekä maakunta-,
sote- ja kasvupalvelu-uudistuksissa asiakkaan
kannalta
MONIALAISUUS: työllistymisen, terveyden,
kuntoutumisen ja hyvinvoinnin tavoitteiden
niveltyminen yhteen asiakkaan tilanteessa ja
katutason asiakastyössä
HENKILÖKOHTAISTAMINEN:
henkilökohtaisen palvelun mahdollisuudet
digitalisoituvassa palvelujärjestelmässä
10
Valtiotieteellinen tiedekunta
TUTKIMUSOSIO 3. TYP-TOIMINTA UUDELLAMAALLA
Tutkimusaineistot
E-lomakekysely 196 työntekijälle, jotka työskentelivät Uudenmaan TYP-yksiköissä 1.1.2017. Kyselyyn vastanneita 95, joten vastausosuus on 48,5 %.
TYP-johtajien teemahaastattelut (6)
TYP-työntekijöiden puhelinhaastattelut (19)
Yhteistyösopimukset, nettisivut ja muu materiaali
Tutkimuskysymykset
TYP-uudistuksen toteutuminen Uudellamaalla
Integroitujen palvelukokonaisuuksien mahdollisuudet
Kuntoutus vaikeasti työllistyvien työllistymisen tukemisessa
Asiakaslähtöisen toiminnan edellytykset
11
Valtiotieteellinen tiedekunta
Työllistymistä estävä tekijä Pk-seutu Muu
Uusimaa
Yhteensä
Mielenterveyden ongelmat 95 91 94
Päihdeongelmat 97 82 91
Työ- ja toimintakyvyn ongelmat 88 94 90
Fyysisen terveyden ongelmat 80 85 82
Puutteellinen koulutus 78 78 78
Heikko työnhakumotivaatio 81 67 76
Maahanmuuttajatausta /
kielenhallinta 87 45 72
Ylivelkaantuminen 70 60 67
Työnhakijan ikä 77 38 63
Lastenhoito/omaishoito 13 23 22
Kannustinloukut 83 70 79
Työpaikkojen puute 75 77 76
Työnantajien syrjivät asenteet 38 40 39
Hankalat työmatkat/-ajat 29 53 38
Työttömien palvelujen puutteet 43 24 37
N 60 35 95
12
Asiakkaan työllistymistä paljon estävät tekijät
TYP-työntekijöiden kokemana (%)
Asiakaskunta on
TYP-työntekijöiden
kokemana
haastavampaa
pääkaupunkiseudulla
kuin muualla
Uudellamaalla.
Valtiotieteellinen tiedekunta
Palvelujen toimivuus TYP-verkoston alueella
työntekijöiden kokemana (%)
(N=95)
13
Hyvin toimiviksi
arvioineiden
osuus
Pk-seutu
%
Muu
Uusimaa
%
TE-palvelut 50 71
Työllisyyspalvelut 50 73
Sosiaalityö ja
sosiaalipalvelut
47 74
Terveyspalvelut 53 63
Kelan palvelut 61 74
TYP-toiminta
kokonaisuudessaan
58 74
N 60 35
Palvelut toimivat
työntekijöiden mielestä
heikommin
pääkaupunkiseudulla
kuin Uudenmaan
muissa
TYP-verkostoissa.
Valtiotieteellinen tiedekunta 14
TYP-toimintaa koskeva väite Pk-seutu %
N=60
Muu
Uusimaa %
N=35
Toiminnalla on selkeä perustehtävä 48 74
Työntekijöillä on yhtenevät näkemykset TYP-toiminnan
tavoitteesta
38 66
Moniammatillinen työskentely on sujuvaa 42 71
Henkilöstöä on riittävästi suhteessa asiakaskuntaan 12 21
TYP-työhön saa riittävästi tukea 12 24
Työntekijät tuntevat tarjolla olevat palvelut 67 70
Työntekijät ovat työhön sitoutuneita 81 88
Työnantaja- ja yritysyhteistyö on toimivaa 19 31
Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on toimivaa 43 44
Oman organisaation johto arvostaa TYP-toimintaa 29 42
TYP-toiminta parantaa TE-hallinnon, kunnan ja Kelan
yhteistyötä
70 88
TYP-toiminta tehostaa työttömien palvelujen saatavuutta 78 85
TYP-toiminta tukee työllisyyttä alueellisesti 48 58
TYP-toiminta vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä 43 63
TYP-toiminta on yhteiskunnallisesti hyödyllistä 79 79
TYP-toiminta onnistuu vaikeimmin työllistyvien aktivoinnissa 54 59
TYP-toiminnalla voidaan estää työttömien syrjäytymistä 88 88
TYP-toiminnan edellytyksiä ja vaikutuksia
koskevat työntekijöiden näkemykset (N=95)Väitteen kanssa samaa mieltä olleiden osuus (%)
TYP-toiminta
koetaan
yhteiskunnallisesti
hyödylliseksi,
mutta sen
edellytyksissä
nähdään ongelmia
etenkin
pääkaupunki-
seudulla.
Valtiotieteellinen tiedekunta
UUDENMAAN TYP-VERKOSTOILLE YHTEISIÄ TULOKSIA
Uudistusten yhteydessä valtakunnallinen tuki vähentyi.
Asiakkaaksi tulo ei toteudu oikea-aikaisesti.
Henkilökohtainen palvelu on ensiarvoista.
Johtajuuden siirryttyä kuntiin TE-palvelujen merkitys vähentyi.
Kelan työkykyneuvonnan ja kuntoutuksen merkitys on lisääntynyt, mutta näitä palvelutarpeita on vain osalla asiakkaita.
Terveyspalveluilta odotettaisiin enemmän vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tilanteiden ratkaisemisessa.
Työllistymisen seuranta onnistuu tietojärjestelmän avulla, mutta muista tavoitteista ei saada tietoa.
Työntekijöiden omat organisaatiot eivät tue riittävästi monialaista toimintaa.
15
Valtiotieteellinen tiedekunta
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:
INTEGROIDUT PALVELUKOKONAISUUDET?
TYP-verkostot ovat toimivat kohtuullisesti suuret asiakasmäärät ja pienet työntekijäpanokset huomioon ottaen. Integroidut palvelukokonaisuudet vaikuttavat olevan helpommin toteutettavissa muun Uudenmaan TYP-verkostoissa kuin pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa.
”Tarkoitus on luoda edellytykset sille, että palvelut muodostavat toiminnallisesti ja rakenteellisesti integroidun kokonaisuuden. Paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palvelujen yhteensovittaminen paranee, kun yhdellä organisaatiolla on viimekätinen vastuu koko palveluketjusta….Laaja järjestämisvastuu antaa osaavalle järjestäjätaholle periaatteelliset mahdollisuudet tukea toiminnallista integraatiota…Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu vastuu palvelujen käyttäjien palvelukokonaisuuksien toteutumisesta.” (HE 15/2017)
16
Valtiotieteellinen tiedekunta
LÄHTÖKOHDAT LÄHIVUOSILLE
Tutkimusperusteinen asiantuntijuus on perusehto vaikuttavalle sosiaalityölle ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle.
Tieteiden välinen yhteistyö on hedelmällinen lähtökohta tutkimukselle.
Sosiaalihuolto tarvitsee rakenteet ja rahoitusjärjestelmät koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä ottaen huomioon alan erityispiirteet.
HE 15/2017 laajentaa koulutuksen ja tutkimuksen valtion korvausmenettelyn sosiaalihuoltoon.
Korvaukset koskevat sosiaalityön yliopistollista peruskoulutusta (käytännön harjoittelu), erikoistumiskoulutusta sekä sosiaalihuollon tutkimusta. Esitetyt pykälät ovat keskeneräisiä ja sulkevat yliopistot ulos tutkimusrahoituksen hakijoista.
Dialogiset, innovatiiviset, opetusta, tutkimusta ja kehittämistä tukevat organisatoriset rakenteet ovat tarpeen yhteistyöalueella, maakunnassa, kunnissa ja/tai palvelualueilla.
17