Outi Kallioinen 2011
Mitä tutkimus- ja kehitystyö onammattikorkeakouluissa?
LAMK TKI-ryhmä 18.10.2011Outi Kallioinen
Outi Kallioinen 2011
Mahdollisuuksia/haasteita ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnalle:• Kasvuyrittäjyys • Vuorovaikutteiset innovaatiotoiminnan yritykset
ja yhteisöt• Innovatiivisuuteen kannustava
oppimisympäristö• Kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamisen ja
innovaatioiden T&K-ympäristö
Kansallinen innovaatiostrategia
Outi Kallioinen 2011
Taustalla näkemys ”uudesta maailmasta” ja sen menestystekijöistä – menestys rakennetaan itse
* Globalisoituva maailma ja suuret muutokset * Verkostoituminen ja prosessoituminen * Ihmisten ja yritysten/organisaatioiden toiminnan ja
käyttäytymisen fragmentaatio * Osaaminen * Tiedolla johtaminen * Innovaatiot * Toimintamalleilla kilpailu palvelu- ja
tietoyhteiskunnassa * Arvojen, etiikan ja moraalin merkityksen kasvu
Suomalaiset korkeakoulut ovat nyt merkittävässä strategisessa muutosprosessissa (Neilimo 2008)
Outi Kallioinen 2011
Kansainväliset T&K-hankkeet Korkeakoulussa kansainvälistä osaamista 20 – 30
henkeä resurssijoukko – kansainvälisen tason osaajajoukko◦ Joukko täytyy löytyä ja olla aidossa
kansainvälisessä toiminnassa kiinni◦ Globaalit osaamisvirrat
Kansainvälistämisen osaaminen Korkeakoulujen ja innovaatiojärjestelmän
uusiutuminen
Yhteenveto Neilimon puheenvuorosta
Outi Kallioinen 2011
Paikallinen, kansallinen ja globaali toimintaympäristö◦ Analysointi◦ Ennakointi◦ Verkostot
Tutkimus- ja kehitystyön tiivis kytkeytyminen alueelliseen innovaatioympäristöön
Innovaatioiden ja uuden osaamisen tarve ovat korostuneet -> toimintaympäristön odotukset ovat kovat
Työelämä tarvitsee uudistumista Liike-elämä tarvitsee patentteja
Toimintaympäristön haasteet ja tarpeet
Outi Kallioinen 2011
Ammattikorkeakoulut harjoittavat: ’ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä’
Kolmen tehtävän sulauttaminen toiminnallisesti yhteen.
Amk:jen tutkimus- ja kehittämistyö on saanut lyhyessä ajassa vahvan jalansijan innovaatiojärjestelmässämme ja jatkaa vauhdilla kasvuaan.
Erilaiset rahoitusinstrumentit alkaneet avautua (Suomen Akatemia, Tekes, SITRA)
Ammattikorkeakoulujen t&k-työ
Outi Kallioinen 2011
tuotteeseen, palveluun tai muuhun toimintaan liittyvä uudistus, jolla on arvoa kilpailutilanteessa (Ståhle & Grönroos 1999)
enemmän kuin ajatustason ilmiö, sisältää aina käytännön toimintaa
innovaatio = uusi idea+toteutus+arvon luominen sosiaalisissa innovaatioissa yhteisöllisiin
ongelmiin tuotetaan uudenlaisia ratkaisuja tutkimuskirjallisuudessa löydettävissä kymmeniä
määritelmiä
Innovaatio
Outi Kallioinen 2011
Innovaatio voi olla esim. uusi:◦ prosessi, ◦ parannus, ◦ kehittämisosaaminen, ◦ johtamistaito, ◦ oppiminen, tieto tai kokemus◦ laatuominaisuus tai hyöty◦ strategia◦ organisointitapa◦ yhteistyömuoto
Innovaatio
Outi Kallioinen 2011
Innovaatio ei ole sama kuin keksintö Keksinnöstä voi syntyä innovaatio vasta silloin,
kun se tuotteistetaan ja levitetään markkinoille (Garcia&Calantone 2002)
Innovaatio ei välttämättä tuota taloudellista lisäarvoa
Arvoa voi olla myös esim. työilmapiirin, elämänlaadun tai oppimistulosten paraneminen
Innovaatio ei välttämättä johda organisaation tuloksen paranemiseen
Innovaatio
Outi Kallioinen 2011
Innovaation alkuidean ei tarvitse olla absoluuttisesti uusi siinä mielessä, etteikö sitä olisi kukaan muu aiemmin esittänyt
On riittävää, että idea on uusi sitä soveltavalle toimijalle
Esim. yhdessä organisaatiossa toteutettavan toimintatavan omaksuminen toisen organisaation käyttöön voidaan nähdä innovaationa
Innovaation uutuusarvo
Outi Kallioinen 2011
Koulutustehtäväorientaatio◦ Amk:jen päätehtävänä opetus, jota huonosti
resursoitu t&k-työ häiritsee. Liikkeellelähdön vaihe. Palvelutehtäväorientaatio
◦ T&k-työ nähdään yritysten palvelemisena ja korkeakoulun tulonhankkimiskeinona. Kokeiluvaiheena aika ja vakinaisen toiminnan alkuvuodet.
Vaikuttavuusorientaatio◦ T&k-työ on laadukkaan oppimisen, osaamisen
kehittämisen ja amk:n vaikuttavuuden takaaja. OPM-linjaukset ja amk-laki 2003. Tässä kehityksessä edetään vahvasti parhaillaan
Ammattikorkeakoulujen t&k-työn orientaatiot (Rauhala 2007)
Outi Kallioinen 2011
Korkean asteen ammatillisen osaamisen vaalija, kehittäjä ja uudistaja
Uuden työelämän, alueen ja opetuksen kehittämistä palvelevan tiedon tuottaja (yhteistyöverkostoissa muiden toimijoiden kanssa)
Uuden tiedon ja osaamisen siirtäminen◦ Asiantuntijana muiden hankkeissa◦ Osaajien kouluttaminen tutkimusjärjestelmään ja muualle
työelämään◦ Yrittäjyyteen kannustaminen ja oman yrityksen
käynnistämisen tukeminen Keksintöjen tuottaminen ja innovaatioiden
edistäminen sekä innovaatioiden käytäntöön saattaminen
Ammattikorkeakoulujen rooli innovaatiojärjestelmässä (Karjalainen 2007)
Outi Kallioinen 2011
Ammattikorkeakoulun t&k-toiminta osana innovaatiojärjestelmää (mukaillen Matthews 1996 ja Hakala 2007)
Kehittämishankkeet ja palvelutoiminta
Omat strategiset tutkimushankkeet
Tutkimusyhteistyö
Yhteisrahoitteiset hankkeet
Konsultointi ja koulutus
So
vell
uks
en e
päv
arm
uu
s
Asiakaslähtöisyys
Outi Kallioinen 2011
Muodostuu neljästä päätekijästä:1) innovaatiojärjestelmä2) pörinä3) globaalit tiedon kanavat4) paikallisten toimijoiden yhteiset tulkintakehykset
Innovaatioympäristöjen tietoinen kehittäminen edellyttää aina valintoja
Innovaatioympäristöjen kehittäminen tapahtuu aina jaetun johtajuuden keinoin
Innovaatioympäristö
Outi Kallioinen 2011
Tutkimus- ja oppilaitosten rooli
ja arvoverkot
(Kyösti Karjula, t&k-päivät 2007, HML
Outi Kallioinen 2011
Innovaatioympäristölle tyypillistä verkostomainen yhteistyö
Verkosto on valikoitu, tietoinen yhteys tavoiteltujen kumppaneiden välillä
Innovaatioympäristö on avoin ulospäin Innovaatioympäristöille usein ominaista
energinen, uuteen suuntaava henki, joka innostaa siinä työskenteleviä ihmisiä
Innovaatioympäristön ominaisuuksia
Outi Kallioinen 2011
Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa (Kolehmainen 2004):◦ rakenteiden ja instituutioiden taso◦ organisaatiotaso◦ yksilöiden taso
Innovaatiotoimintaa on mahdollista johtaa rakenteiden, organisaatioiden ja yksilöiden muodostamissa ympäristöissä
Innovaatioympäristön tasot
Outi Kallioinen 2011
Innovaatioympäristön verkostoissa vahvat, eksplisiittiset sidokset ja löyhät, implisiittiset sidokset toimijoiden välillä
Innovaatioympäristö koostuu monien toimijoiden välisistä heikoista sidoksista, joissa ei välttämättä suoria yhteyksiä toimijoiden välillä
Heikot sidokset voivat perustua kaupunkiseudulla laajalti jaettuun toimintakulttuuriin tai median, seminaarien ym. kautta tapahtuvaan yleiseen tiedonvälitykseen (Florida 2002)
Innovaatioympäristön verkostot
Outi Kallioinen 2011
Heikot sidokset ja niiden varassa muotoutuva innovaatioympäristön yleinen luovuus tarjoavat perustan vahvoihin sidoksiin nojautuvien verkostojen syntymiselle
Toimijoiden näkökulmasta innovaatioympäristö on löyhien ja vahvojen sidosten rihmasto, jolla on parhaimmillaan paikallisia, kansallisia ja globaaleja ulottuvuuksia
Innovaatioympäristön verkostot
Outi Kallioinen 2011
Tietoisen kehittämistoiminnan lisäksi innovaatioympäristölle ominaisia ovat avoimet prosessit, joita luonnehtii tietämättömyys, epäselvyys, hämmennys ja väärinymmärrykset
Avoimet prosessit tekevät mahdolliseksi oppimisen ja uusien asioiden tutkiskelun ja ovat tärkeitä pörinän, inspiraation ja innovaation lähteitä
Innovaatioympäristön avoimet prosessit
Outi Kallioinen 2011
Innovaatioympäristön itseuudistumiseen perustuvassa kehittämisotteessa epävarmuus on perusehto (Ståhle 2004)
Hyväksytään se, että inhimilliset systeemit koostuvat ihmisistä, jotka eivät tiedä, mitä se on, mitä he eivät tiedä, eivätkä näin ollen voi tietää, miten suhtautua siihen sitten, kun saavat tietää (ks. Sotarauta 1996)
Perusoletus on, että itseuudistuva innovaatiojärjestelmä on osin spontaani (Kaskinen 2007):◦ Sitä ei voi synnyttää ja ylläpitää vain tiukalla ulkoisella
kontrollilla ◦ Kuitenkin itseuudistuvaa innovaatiojärjestelmää
voidaan ruokkia luovan jännitteen aktivoinnilla, epävirallisella ja virallisella vuorovaikutuksella ja tulevaisuussuuntautuneella visionäärisellä johtamisella.
Itseuudistuva innovaatioympäristö
Outi Kallioinen 2011
Alueellisen innovaatiojärjestelmän ymmärtämiseen ja ydinpätevyyksien kehittämiseen tarvitaan holistinen näkökulma◦ pehmeät indikaattorit
Klusteriajattelun kääntöpuoli on ”xyz –laaksot” – (”biolaaksot ja ICT –kukkulat”) – omia ydinpätevyyksiä ei välttämättä edes tunnisteta vaan valitaan ne missä ”ajan hengen mukaisesti pitäisi olla hyviä” ◦ kehittämistukea saa vain ”ajan hengen mukaisille
virallisesti oikeille aloille”◦ alueelliset toimijat kilpailevat keskenään saman nichen
sisällä, joka saattaa tukahduttaa arvoverkostojen synnylle oleellisen komplementaarisuuden
◦ Onko esim. innovaatiopolitiikan painopiste liikaa soveltamisen tukemisessa?
SPIDERIN OPETUKSET (Kaskinen 2007)
Outi Kallioinen 2011
Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita (esim. Ståhle&Sotarauta 2003)
Olemukseltaan sosiaalinen järjestelmä ja korostaa siten ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä (esim. Kolehmainen 2001)
Muodostaa innovaatioympäristön institutionaalisen rungon ja on siten kuin elävän organismin luuranko
Innovaatiojärjestelmien tutkimus lisää ymmärrystä innovaatiotoimintaan osallistuvien organisaatioiden rooleista ja organisaatioiden välisistä linkeistä
Useimmat organisaatiot määrittelevät itsensä osaksi kansallista ja/tai alueellista innovaatiojärjestelmää
Innovaatiojärjestelmä
Outi Kallioinen 2011
Joillekin alueille on kehittynyt ns. innovatiivinen miljöö, jossa tieto ja parhaat käytännöt kulkevat nopeasti läpi verkostojen ja johon sekä yritysten että kehittäjäorganisaatioiden luovuus perustuvat
Vähentää yritysten kokemaa epävarmuutta, koska miljöön toimijoilla on laajasti parempi ymmärrys toimintaympäristön muutoksesta, päätöksistä ja niiden taustoista (ks. Cooke&Morgan 1993.)
Innovatiivinen miljöö
Outi Kallioinen 2011
Innovatiivinen miljöö on kompleksinen, pääasiassa epävirallisten sosiaalisten suhteiden verkosto rajatulla maantieteellisellä alueella, jolla on usein ulospäin näkyvä erityinen imago sekä tunne yhteenkuuluvuudesta -> tämän uskotaan vaikuttavan synergisiin ja kollektiivisiin oppimisprosesseihin ja siten paikalliseen innovaatiokyvykkyyteen (Camagni 1991)
Innovatiivinen miljöö antaa innovaatioverkostoille mahdollisuuden kukoistaa
Innovatiivinen miljöö
Outi Kallioinen 2011
innovaatioympäristössä on menossa monenlaisia kiehtovia ja hyödyllisiä uutta luovia prosesseja, jotka tekevät niistä monipuolisia inspiraation ja innovaatioiden lähteitä
pörinä viittaa jollekin toimialalle syntyneeseen informaatio- ja kommunikaatioympäristöön, jossa tutkimus ja käytäntö kietoutuvat toisiinsa yritysten kehittämistyössä
pörinä synnyttää tietoista ja sattumanvaraista oppimista, mutta myös systemaattisia ja spontaaneja kommunikointikanavia organisaatioiden välille
Buzz – innovaatioympäristön pörinä
Outi Kallioinen 2011
Academic Higher Education◦ Tieteenalaperustaisuus◦ Akateemisuus◦ Sivistys ja yhteiskunnallinen eheys keskiössä
Professional Higher Education◦ Osaamisperustaisuus◦ Professionaalisuus◦ Vaikuttavuus ja uudistaminen keskiössä
Sivistystehtävä on kaikille korkeakouluille yhteinen -> kansalaisuus ja osallistuminen
Kaksi ulottuvuutta
Outi Kallioinen 2011
’Mode 2 –knowledge’ tai ’socially distributed knowledge’
Soveltavien tutkimusten yhteydessä tuotettua tietoa luonnehtii Gibbons ym. (2000) mukaan:
◦ tieteenalojen välisyys (transdisciplinarity)◦ heterogeenisyys◦ organisationaalinen heterarkia◦ tieteidenvälisyys◦ sosiaalinen vastuu◦ refleksiivisyys
Keskeistä uudenlainen laadun arviointi, jossa korostuu riippuvuus kontekstista ja tiedon käytöstä -> tiedon vaikuttavuus ja merkitys, käyttökelpoisuusvrt. esim. yamk-tutkintojen kehittämishankkeet
Mode 2 -tieto soveltavissa tutkimusprosesseissa 1/3
Outi Kallioinen 2011
Osaamisen rajapinnoilla toimivan tiedonluomisprosessin piirteitä:
1) luodaan kehittyvä viitekehys ohjaamaan ongelmanratkaisupyrkimyksiä, tavoitteiden saavuttamista
2) kehitetään omat teoreettiset rakenteet, tutkimusmenetelmät ja käytännöt, joita ei ehkä saada sovitettua perinteiseen tieteen kenttään
3) tulokset välittyvät prosessiin osallistujille ja tulosten leviäminen sekä jalkautuminen tapahtuu jo tiedon tuottamisen yhteydessä, verkostomaisesti
Mode 2 -tieto soveltavissa tutkimusprosesseissa 2/3
Outi Kallioinen 2011
4) tieteenalojen välisyys on dynaamista, liikkeessä olevaa ongelmanratkaisun kyvykkyyttä, jossa vuorovaikutuksen verkostoja ylläpidetään sekä epävirallisten että virallisten kanavien kautta.
5) Tiedon liikkuvuus ja seuraavan sovellusalueen ennakointi on hyvin vaikeaa. (Gibbons 2000.)
• Soveltavan tutkimuksen raja siirtyy kohti uuden osaamisen tuottamista ja innovaatioita, jotka ovat ennalta aavistamattomia prosessin alussa.
Mode 2 -tieto soveltavissa tutkimusprosesseissa 3/3
Outi Kallioinen 2011
perinteiseen tapaan tuotettu, enimmäkseen luonteeltaan kognitiivista
Synnytetty tieteenalan sisällä hierarkkisesti
Säilyttää yleensä muotonsa Akatemia asettaa ja ratkaisee ongelmat
enimmäkseen oman yhteisönsä voimin
Mode 1 -tieto
Outi Kallioinen 2011
Luotettava tieto lopullisena päämääränä tai tieteellisen tutkimuksen absoluuttisena arvona on riittämätön määritelmä yhä avoimemmissa tietoympäristöissä.
Tiedon tulee olla myös yhteiskunnallisesti kestävää, koska professionaalisen tutkimuksen tieto suunnataan mitä erilaisimmille sidosryhmille (tiedon tuottajat, levittäjät, välittäjät ja käyttäjät). Akateemisen tutkimuksen tieto suuntautuu pääasiassa tiedeyhteisöille.
Mode 2 –tiedon osalta kehitetty uudenlaisia laatukriteereitä ja laatukäytänteitä.
Uuden osaamisen ja tiedon laatua sekä käyttökelpoisuutta arvioidaan erityisesti käytön yhteydessä. (Novotny ym. 2001.)
Tiedon luotettavuus – mitä se on ?
Outi Kallioinen 2011
Toimijoiden roolit määritettävä mahdollisimman selkeästi, kun ydinosaamiset on määritetty ja yhteisöllisesti sovittu
Mode 2 –tiedon tuotannossa jokainen osallistuja on tiedon tuottaja, levittäjä ja jakaja ’tiedon tihkusateessa’
tiedon omistajuus on yhteisöllistä ja jaettua kaikkien osaaminen on arvostettua gibbonsilainen korkeakoulu osallistaa kaikki
tiedon tuotantoon – myös työelämän edustajat
Toimijoiden roolit gibbonsilaisessakorkeakoulussa
Outi Kallioinen 2011
ARENEn julkaisu 1 Yrittäjyyden edistäminen,
verkostot, yrityshautomot T&k-pohjaiset yritykset Sosiaaliset innovaatiot Tutkimustulosten
kaupallistaminen Välittäjäorganisaationa
toimiminen, solmukohta, osaamiskeskustoimija
Työelämän kehittäjä, yamk-tutkinnot
Alueellisen innovaatioympäristön kehittäjä
Kansainvälisen verkoston luoja
T&K-työn tuloksia eri näkökulmista
• ARENEn julkaisu 2• Hyvinvointi ja työllisyys• Osaamisintensiivinen
yrittäjyys• Palvelut ja toimintamallit• Tuotekehitys ja innovaatiot• Ympäristö ja yhdyskunta
KOHTEENA AUTENTTINEN
TYÖELÄMÄ, JOHON
TUTKIMINEN JA
KEHITTÄMINEN
SUHTEUTETAAN