Transcript
Nä-päy-tä kaa-pin si-vus-sa o-le-vi-atai-ka-nap-pe-ja.
Pi-an nä-et sa-nan ja vä-re-jä.
Lu-e sa-na ja nä-päy-tä oi-ke-aa vä-ri-ä.
Leena Kulmala 2006
Vas-ta-sit vää-rin.
Nä-päy-tä nuol-ta, niin pää-set ta-kai-sin.
Vas-ta-sitoi-kein!
Nä-päy-tä kaap-pi-a
uu-del-leen.
Nä-päy-tä ken-kää josha-lu-at lo-pet-taa ko-ko oh-jel-man.
pu-nai-nen
si-ni-nen
kel-tai-nen
val-koi-nen
vaa-le-an-pu-nai-nen
mus-ta
har-maa
vi-o-let-ti
vih-re-ä
tur-koo-si
vaa-le-an-si-ni-nen
o-rans-si
rus-ke-a
Näh-dään taasjos-kus
vä-ri-kaa-pis-sa!
Hei hei!
Nä-päy-tä peik-ko-a hii-rel-lä niin oh-jel-ma lop-puu.