Download - Pitkää, pätkää, silppua
Pitkää, pätkää, silppua
SAK:n järjestötutkimus 2005Tasa-arvoraportti
Pitkää, pätkää, silppua
Pitkää, pätkää, silppua -julkaisu kertoo SAK:laisten naisten ja miesten arvostuksista ja asemasta työelämässä. Työmarkkinat jakautuvat Suomessa selkeästi naisten ja miesten töihin, ja tämä jako korostuu SAK:laisten töissä. Naisten enemmistö työskentelee erilaisissa palvelutehtävissä, kun taas miesten töitä leimaavat koneet ja tekniikka. Naisten ja miesten erilainen asema työmarkkinoilla heijastuu työoloihin, palkkoihin ja vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksiin työssä. Myös naisten suhde ammattiyhdistystoimintaan on erilainen kuin miesten.
SAK:laisten naisten ja miesten asemaa työmarkkinoilla on seurattu tutkimuksin vuodesta 1984 lähtien. Naisten asema työelämässä parani vuoteen 1995 asti, mutta on sen jälkeen heikentynyt monilta osin. Työelämää leimaavat yhä selvemmin työnantajien koventuneet asenteet, tehokkuuden asettaminen kaiken muun edelle ja työvoiman jakautuminen ydin- ja marginaalityövoimaan. Kuluneen kymmenen vuoden aikana pätkätyöt ovat lisääntyneet voimakkaasti ja niistä näyttää muodostuneen nuorten naisten tyypillisiä työsuhteita.
Suomi on sitoutunut YK:n ja EU:n ohjelmiin, joissa kehotetaan hallituksia ja työmarkkinajärjestöjä ottamaan sukupuolinäkökulma huomioon kaikilla aloilla ja arvioimaan päätösten vaikutuksia naisiin ja miehiin. Tämä raportti tarjoaa taustatietoja sukupuolivaikutusten arviointiin. Raportti täydentää Murroksesta muutokseen -julkaisua, jossa kuvataan SAK:laisten elämää kokonaisuutena.
Pirjo Pajunen
Graafi nen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-242-0
Pirjo Pajunen
Pitkää, pätkää, silppua
SAK:n järjestötutkimus 2005Tasa-arvoraportti
JOHDANTO
YHTEENVETO _______________________________________________________ 4
SAK:lainen nainen: hoivaa ja palvelua _______________________________ 5
SAK:lainen mies: teollisuustyötä, kuljetusta ja kunnossapitoa ___________ 7
Naisten ja miesten keskeiset erot ___________________________________ 10
Haasteita ________________________________________________________ 12
SAK:LAISET NAISET JA MIEHET _______________________________________ 14
Naiset ja miehet erilaisissa töissä ___________________________________ 14
Koulutustaso nousee nopeasti ______________________________________ 16
Työttömyys laskenut vain vähän _____________________________________ 17
Puoliso usein SAK:lainen ___________________________________________ 19
Vapaa-ajan merkitys kasvanut ______________________________________ 19
Puoluekantaa vaikea määrittää _____________________________________ 20
Miehet samaistuvat naisia useammin työväenluokkaan ________________ 21
NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLA ________________________ 23
Naiset miehiä useammin kuukausipalkalla ___________________________ 23
Sukupuolten palkkaero hivenen kasvanut ____________________________ 23
Tulospalkkiot kasvattavat palkkaeroja ________________________________ 26
Epätyypilliset työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille __________________ 27
Työajat monimuotoistuneet ________________________________________ 29
Kunta työllistää naiset, teollisuus miehet _____________________________ 31
Naisten kiinnostus työpaikan asioihin lisääntynyt ______________________ 33
Arviot johdosta yhä kriittisempiä ____________________________________ 34
Miehet aiempaa harvemmin työnantajan lisäkoulutuksessa ____________ 35
Vuorovaikutus työssä lisääntynyt ____________________________________ 36
Yhä useampi tekee toistotyötä ______________________________________ 37
Naiset miehiä kuormitetumpia ______________________________________ 38
Vaikutusmahdollisuudet eivät parantuneet ___________________________ 39
Kokemukset syrjinnästä naisilla miehiä yleisempiä ____________________ 40
Luottamusmies aiempaa useammalla SAK:laisella _____________________ 42
Pysyvä työpaikka edelleen ykkösasia _________________________________ 45
Työttömyys huolestuttaa naisia _____________________________________ 46
Globalisaatio hämmentää __________________________________________ 48
2 MUUTOS.LIIKE.
NAISET JA MIEHET AMMATTIYHDISTYKSEN JÄSENINÄ __________________ 49
Työttömyysturva yhä tärkeämpi _____________________________________ 49
Aiempaa harvempi luottamusmies on nainen_________________________ 50
Ay-osallistumisesta haetaan tietoa ja virkistystä _______________________ 51
Ammattiliiton lehti tärkein ay-tiedon lähde ___________________________ 53
Oikeusapu aiempaa tärkeämpi jäsenpalvelu __________________________ 55
Naiset odottavat ay-liikkeeltä palkkaerojen tasoittamista _______________ 57
Lähteet _____________________________________________________________ 59
Liite 1: Kyselytutkimuksen otos ja vastanneiden määrät liitoittain ______ 60
Liite 2: Liitetaulukot _________________________________________________ 61
Liite 3: Kyselylomake ________________________________________________ 73
PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005 3
4 MUUTOS.LIIKE.
JOHDANTO
Tämän raportin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tammi–maaliskuussa vuonna
2005 postikyselyllä keräämään aineistoon. Kyselyn otos oli 11 487 SAK:n jäsenliit-
tojen jäsenrekistereistä satunnaisesti poimittua henkilöä. Vastauksia saatiin 6 236
kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tuli 54,3. Vastaajat muodostavat liittojen
koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko
SAK:n jäsenistössä. Vastaajien ikärajana pidettiin 60 vuotta, myös opiskelija-
jäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkemmat tiedot tutkimuksen
otoksesta, ja tiedot aineiston keräämisestä sekä tutkimusmenetelmistä löytyvät
aineistosta tehdystä perusraportista (Laukkanen 2006).
Tämän raportin liitteessä 1 on esitetty liittokohtaiset otoskoot ja vastanneiden
määrät. Liitteestä selviää myös liittoryhmittely teollisuuden, yksityisten palvelu-
alojen ja julkisen sektorin liittoihin. Sektorijako ei ole kuitenkaan yksiselitteinen.
Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastaa joko kunnan tai
valtion toimeksiannosta julkisten palveluiden ylläpidosta. Loput 15 prosenttia
ovat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Saman-
tapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palvelualojen ja teollisuuden
luvuissa.
Raportoinnissa on pyritty seuraamaan muutosta siltä osin kuin se on ollut
mahdollista aina vuodesta 1984 lähtien. SAK on teettänyt tätä ennen laajat jäsen-
tutkimukset 1984, 1990, 1995 ja 2000. Näistä kaikista aineistoista on tehty erilliset
sukupuolen mukaiset raportit. Jäsentutkimuksen kyselylomaketta on kehitelty
vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön
mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistöstä. Kyselylomake löytyy tämän
raportin lopusta liitteestä 3.
Raportissa on käytetty Tilastokeskuksen tuoreimman, vuodelta 2003 olevan
työolotutkimuksen eräitä SAK:laisia koskevia tietoja. SAK:laisista jäsentutkimuk-
sessa saatuja tuloksia on myös joiltakin osin peilattu suhteessa työolotutkimuksen
kaikkia palkansaajia koskeviin tietoihin.
Naisten ja miesten vastaamisvarmuus poikkeaa toisistaan, mikä näkyy tässäkin
tutkimuksessa. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yhteiskunnallisia mielipi-
teitä kysyttäessä naiset vastaavat miehiä useammin ”en osaa sanoa”. Tutkijat ovat
selittäneet asiaa mm. sillä, että miehet ottavat naisia hanakammin asiantuntija-
vastaajan roolin. Miehet puolestaan vastaavat naisia useammin ”en osaa sanoa”
silloin, kun kysytään vastaajan suhteista läheisiin ihmisiin. (Ronkainen 1999).
5PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
YHTEENVETO
SAK:lainen nainen: hoivaa ja palvelua
Kolme neljästä SAK:laisesta naisesta työskentelee palvelutehtävissä. Noin puolet
heistä on yksityisen työantajan palveluksessa, toinen puoli työskentelee julkisella
sektorilla. SAK:laisten naisten tyypillisin työllistäjä on kunta. Yksityisiltä palvelu-
aloilta naisia työllistävät eniten liikealan sekä hotelli- ja ravintola-alan työpaikat.
Teollisuuden ammateissa työskentelee noin neljännes SAK:laisista naisista. Suu-
rimpia teollisuuden naisten työllistäjiä ovat metalli- ja elintarviketeollisuus.
SAK:lainen nainen on keskimäärin 45-vuotias. Ammattikoulun on käynyt
43 prosenttia naisista. Alle 35-vuotiaista naisista joka kolmas on suorittanut
ylioppilastutkinnon ja vajaa viidennes vähintään opistotason tutkinnon. Kaksi
kolmesta naisesta on työssä ja 17 prosenttia työttömänä. Yli 54-vuotiaista naisista
joka viides on työtön.
Kotielämä muodostaa naisten keskeisen elämänsisällön: 83 prosenttia pitää
sitä erittäin tärkeänä. Harrastukset ovat erittäin tärkeitä 67 prosentille ja työ 44
prosentille naisista.
Joka toisen naisen puoliso on SAK:lainen, tavallisimmin teollisuustyöntekijä.
Kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia on 41 prosentilla naisista. Alle 18-vuotiai-
den lasten äideistä joka kuudes on yksinhuoltaja.
Poliittisista puolueista SAK:laiset naiset kannattavat yleisimmin SDP:tä, jota
äänestäisi joka neljäs (26,6 %) nainen. Seuraavaksi eniten kannatusta on Suomen
Keskustalla (9,1 %) ja Vasemmistoliitolla (6,6 %). Työväenluokkaan naisista kat-
soo kuuluvansa useampi kuin joka toinen (56 %).
Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten naisten keskimääräiset bruttoansiot
ovat 1 729 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä keskimää-
rin 77 prosenttia miesten palkoista. Epätyypillistä työtä tekee lähes kolmannes
(31 %) naisista, osuus on laskenut hieman vuodesta 2000 (35 %). Yleisintä on
määrä aikainen työ, jota tekee useampi kuin joka viides nainen. Osa-aikatyötä
tekee 15 prosenttia SAK:laisista naisista. Epätyypillinen työ kasaantuu nuorille
naisille: alle 25-vuotiaiden naisten työsuhteista 65 prosenttia on epätyypillisiä.
Vielä 25–34-vuotiaista naisistakin 40 prosenttia on epätyypillisessä työsuhteessa
Runsas puolet (55 %) SAK:laisista naisista tekee säännöllistä päivätyötä.
Toiseksi yleisin työaikamuoto on 2-vuorotyö, jota tekee joka kuudes nainen.
2-vuorotyö on käytössä yleisimmin yksityisillä palvelualoilla ja teollisuudessa.
Kolmivuorotyö on yleisintä teollisuuden naisilla, jakso- ja periodityö julkisella
sektorilla työskentelevillä.
Naiset työskentelevät pienillä työpaikoilla. Reilu neljännes naisista työsken-
telee työpaikalla, jossa on alle 10 työntekijää ja yhtä moni 10–29 työntekijän
työpaikalla. Yli puolet SAK:laisista naisista on ainakin melko kiinnostuneita
työpaikkansa asioista, kuten esimerkiksi tuottavuudesta ja tulevaisuuden suunni-
telmista. Kiinnostus on lisääntynyt hieman vuodesta 2000. Naisista 27 prosenttia
on päässyt vuoden aikana työnantajan järjestämään lisäkoulutukseen. Melko tai
erittäin paljon omaan työhönsä voi vaikuttaa alle puolet naisista (46 %). Vuoteen
6 MUUTOS.LIIKE.
2000 verrattuna vaikutusmahdollisuudet työhön ovat pysyneet ennallaan, mutta
heikentyneet vuoteen 1995 verrattuna, jolloin 52 prosenttia vastanneista katsoi
voivansa vaikuttaa vähintään melko paljon omaan työhönsä. Naisten työlle on
ominaista runsas vuorovaikutus toisten kanssa. Vastaajista 75 prosenttia on
työssään lähes koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Toistotyötä tekee
vähintään kolme neljäsosaa työajasta 40 prosenttia naisista, teollisuudessa puo-
let naistyöntekijöistä. Naisista reilu neljännes työskentelee niin suuren paineen
alaisena ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muuta kuin työtä.
Ammattiyhdistyksen läsnäolo SAK:laisten naisten työpaikoilla on hieman
parantunut kuluneen viiden vuoden aikana. Naisista 67 prosenttia (62 % v. 2000)
tietää, että työpaikalla on heitä edustava luottamusmies. Heikoin tilanne on
yksityisillä palvelualoilla työskentelevillä ja alle 25-vuotiailla naisilla. Yksityisten
palvelualojen naisista 57 prosentin (48 % v. 2000) työpaikalla on luottamusmies.
Nuorista naisista 45 prosenttia ilmoittaa, että työpaikalla on luottamusmies.
Kolmannes tämän ikäisistä ei tiedä, onko työpaikalla luottamusmies.
Naiset odottavat työltä pysyvyyttä ja varmuutta: 53 prosenttia naisista arvos-
taa tämän tärkeimmäksi tavoitteeksi työssään. Hyvää palkkaa pitää tärkeimpänä
19 prosenttia ja työn mielenkiintoisuutta 16 prosenttia naisista. Vuoteen 2000
verrattuna työpaikan pysyvyyden merkitys on hivenen vähentynyt ja työn mie-
lenkiintoisuuden ja hyvän palkan merkitys kasvanut.
SAK:laisten naisten arviot omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla ovat
osin melko synkkiä. Joka kolmas nainen pelkää jäävänsä työttömäksi ja hieman
useampi pelkää terveyden heikkenemistä niin, ettei enää pärjää nykyisessä työs-
sä. Työttömyyden pelko kalvaa eniten nuoria alle 25-vuotiaita naisia. Heistä 42
prosenttia pelkää jäävänsä tulevaisuudessa työttömäksi. Vastaajista 41 prosenttia
(38 % v. 2000) ilmoittaa ettei ole huolissaan tulevaisuudestaan työmarkkinoilla.
Aiempaa useampi voisi kuitenkin harkita työnteon lopettamista (23 % v. 2005,
16 % v. 2000).
Vakituisessa työsuhteessa olevien SAK:laisten naisten tärkeimmät syyt kuulua
ammattiliittoon ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja työntekijöiden etujen
ajaminen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat painottavat muita enemmän
työttömyysturvaa.
Kolmannes (32 %) ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöistä on naisia.
Vuodesta 2000 naisten osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja
julkisella sektorilla, mutta noussut yksityisillä palvelualoilla.
Naisten osallistuminen ammattiyhdistysliikkeen järjestämiin tilaisuuksiin on
yhtä yleistä kuin vuonna 2000. Naiset osallistuvan hivenen aiempaa vähemmän
ay-liikkeen kokouksiin (19 % v. 2000, 18 % v. 2005) mutta vastaavasti hieman
aiempaa aktiivisemmin ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin (25 %
v. 2005, 23 % v. 2000).
Naiset arvioivat oman ammattiliittonsa onnistuneen edunvalvonnassa melko
hyvin. Kaksi kolmesta arvioi liiton onnistuneen vähintään melko hyvin työttö-
myyskassapalveluissa, ja yli puolet työsuojelun parantamisessa ja työaikatavoit-
teissa. Joka kolmas arvioi liiton onnistuneen hyvin taistelussa osa- ja määräai-
7PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
kaistamista vastaan. SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistalla naisilla kärjessä ovat
työttömyysturvan puolustaminen, taistelu työttömyyttä vastaan ja naisten ja
miesten välisten palkkaerojen tasoittaminen.
SAK:lainen mies: teollisuustyötä, kuljetusta ja kunnossapitoa
Kaksi kolmesta SAK:laisesta miehestä saa toimeentulonsa teollisuuden ja raken-
tamisen ammateista. Määrällisesti suurimmat miesten työllistäjät teollisuudessa
ovat metalli-, rakennus-, puu- ja paperiteollisuus. Joka neljäs mies työskentelee
yksityisten palvelualojen ammateissa. Yleisiä miesten töitä palvelualoilla ovat
erilaiset kuljetus-, myynti- ja varastotyöt. Yksi kymmenestä miehestä työskentelee
julkisen sektorin – pääasiassa kuntien – palveluksessa. Tyypillisiä miesten töitä
julkisella sektorilla ovat kuljetukseen ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät.
SAK:lainen mies on keskimäärin 44-vuotias. Miehistä 55 prosenttia on
käynyt ammattikoulun. Alle 35-vuotiaista miehistä ammatillinen perustutkinto
on kolmella neljästä. Ylioppilaita tämän ikäisistä on 13 prosenttia ja seitsemällä
prosentilla on vähintään opistotason tutkinto. Kolme neljästä miehestä on työssä
ja 13 prosenttia työttömänä.
Harrastukset ja kotielämä ovat miehille yhtä tärkeitä elämänsisällön tuojia.
Työtä erittäin tärkeänä elämänsisältönä pitää 37 prosenttia miehistä. Kolme
neljästä miehestä elää parisuhteessa ja vajaalla puolella myös kumppani on
SAK:lainen. Kotona asuvia lapsia on 38 prosentilla miehistä, ja viisi prosenttia
on yksihuoltajia.
Poliittisista puolueista Sosialidemokraattien kannatus on miesten keskuudessa
suurinta: reilu neljännes (29,2 %) miehistä kannattaa SDP:tä. Vasemmistoliittoa
kannattaa 11 prosenttia ja Suomen Keskustaa 8,5 prosenttia miehistä. Kaksi kol-
mesta miehestä katsoo kuuluvansa työväenluokkaan.
Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten miesten keskimääräiset brutto ansiot ovat
2250 euroa kuukaudessa. Suurimmat ansiot ovat teollisuudessa ja pienimmät
julkisella sektorilla. Epätyypillisten työsuhteiden määrä on miehillä viidessä vuo-
dessa laskenut. Epätyypillistä työtä tekee 14 prosenttia miehistä (19 % v. 2000).
Miehistä 12 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa ja neljä prosenttia osa-
aikatyössä. Miehillä kuten naisillakin epätyypillinen työ on yleisintä nuorena:
kolmannes alle 25-vuotiaiden miesten työsuhteista on epätyypillisiä.
Yli puolet (59 %) miehistä on säännöllisessä päivätyössä. Miehistä 13 prosent-
tia tekee kaksivuorotyötä ja lähes yhtä moni kolmivuorotyötä. Kolmivuorotyötä
tehdään eniten teollisuudessa. Yksityisten palvelualojen miehistä vain 41 prosent-
tia on säännöllisessä päivätyössä.
Joka neljäs SAK:lainen mies on töissä suurella yli 200 työntekijän työpaikalla.
Toisaalta pienellä alle 10 hengen työpaikalla työskentelee joka viides mies. Miehis-
tä 55 prosenttia on erittäin tai melko kiinnostunut työpaikkansa tuottavuudesta,
suunnitelmista ja muista asioista. Miehistä 29 prosenttia – aiempaa hieman
harvempi (32 % v. 2000) – on päässyt työnantajan järjestämään ammatilliseen
koulutukseen kuluneen vuoden aikana.
8 MUUTOS.LIIKE.
Vaikutusmahdollisuuksiaan omaan työhön pitää hyvänä puolet (51 %) mie-
histä. Toistotyötä, jossa joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta vähintään
kolme neljäsosaa työajasta, tekee joka kolmas mies. Yleisintä toistotyö on nuorilla
alle 35-vuotiailla miehillä. Heistä 41 prosenttia tekee toistotyötä vähintään kolme
neljäsosaa työajasta.
Ammattiyhdistys näkyy paremmin SAK:laisten miesten kuin naisten työ-
paikoilla. Miehistä 74 prosentilla on työpaikalla luottamusmies. Miehistä naisia
suurempi osuus arvioikin ammattiyhdistysliikkeen ja luottamusmiesten näkyvän
ja toimivan työpaikalla paljon.
Miehet odottavat naisten tapaan työltään pysyvyyttä ja varmuutta. Näin
ajattelee lähes joka toinen mies. Niiden miesten osuus, jotka nimeävät hyvän
palkan tärkeimmäksi tavoitteekseen työssä on lisääntynyt vuodesta 2000 viidellä
prosentilla 34 prosenttiin.
Miehet arvioivat tulevaisuuden näkymänsä työelämässä melko valoisiksi.
Reilu puolet (52 %) miehistä ei ole huolissaan tulevaisuudestaan. Työttömyyttä
pelkää neljännes miehistä. Joka viides mies voisi harkita oman yrityksen perus-
tamista, ja 28 prosenttia katsoo, että voisi hyvinkin lopettaa työn teon kokonaan.
Yli 54-vuotiaista miehistä hieman yli puolet voisi harkita työnteon lopettamista
(52 %, v. 2000 60 %).
Miesten tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle on se, että järjestäytymällä
voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja. Näin ajattelee 43 pro-
senttia miehistä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää tärkeimpänä syynä
38 prosenttia. Ikä ja siihen liittyvät vaihtelut työmarkkina-asemassa vaikuttavat
jäsenyyden syihin. Alle 35-vuotiaista miehistä puolet pitää työttömyysturvaa
tärkeimpänä syynä liittoon kuulumiselle.
Kaksi kolmesta ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöstä on miehiä.
Ay-liikkeen järjestämiin kokouksiin ainakin kerran kuluneen vuoden aikana on
osallistunut 25 prosenttia vastanneista miehistä.
Miehet arvioivat oman ammattiliittonsa pärjänneen etujen ajamisessa keski-
määrin melko hyvin. Kaksi kolmesta miesvastaajasta arvioi liiton onnistuneen
vähintään melko hyvin työsuojelun parantamisessa, työttömyyskassapalveluissa
ja työaikatavoitteissa. Palkkaehtojen parantamisessa liiton arvioi onnistuneen
erittäin tai melko hyvin puolet vastaajista. SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimpinä
tehtävinä miehet pitävät työttömyysturvan puolustamista, taistelua työttömyyttä
vastaan ja eläke- ja sosiaaliturvan puolustamista.
9PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
SAK:laiset naiset ja miehet 2005
NAISET MIEHET
Työnantaja
Kunta tai valtio (ml. liikelaitokset) 40 14Teollisuus, rakennusalan tai perustuotannon yritys 18 55Palvelualan yritys 30 20Muu 12 11
Koulutus
Ylioppilas 18 8Opisto- tai korkeakoulu 18 8Ammattikoulu 43 55Ammattikurssi tai oppisopimus 19 19Ei ammatillista koulutusta 18 16
Työttömänä, työvoimapoliittisessa
koulutuksessa tai työllistämistuella 17 13
Elämän sisältö (erittäin tärkeää)
Kotielämä 83 65Vapaa-ajan harrastus 67 65Työ 44 37
Bruttoansiot kokopäivätyössä (e/kk) 1 729 2 250
Epätyypilliset työsuhteet 31 14– määräaikaiset 22 12– osa-aikaiset (ml ne, joilla muu järjestely kuin kokopäiväinen tai osa-aikainen 15 4
Työaika
Säännöllinen päivätyö 55 59Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö 5 52-vuorotyö 17 133-vuorotyö 8 12Muu työaika (ml. jakso- ja periodityö) 15 11
Työnantajan koulutuksessa vuoden aikana 27 28
Tärkein tavoite työssä
Työpaikan pysyvyys 53 48Hyvä palkka 19 34Työn mielenkiintoisuus 16 9
Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle
Etujen ajaminen 32 42Työttömyysturva 45 38Antaa turvallisuutta elämään 17 10
10 MUUTOS.LIIKE.
Naisten ja miesten keskeiset erot
Segregaatio
Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen jako on Tilastokeskuksen työolotutki-
muksen mukaan SAK:laisissa ammateissa jyrkempi kuin muilla palkansaajilla.
SAK:laisista palkansaajista vain 13 prosenttia mutta kaikista palkansaajista
22 prosenttia on tehtävissä, joita tekevät sekä naiset että miehet. Enemmistö
palkansaajista työskentelee edelleen selkeästi naisten tai miesten töissä, vaikka
segregaatio on työolotutkimuksen mukaan hieman purkautunut 2000-luvulla.
Niiden työntekijöiden osuus, jotka työskentelevät tehtävissä, joissa pääosa muis-
takin työntekijöistä on samaa sukupuolta on laskenut vuodesta 1997 vuoteen
2003 kuudella prosentilla. Työmarkkinoiden kahtiajaon seurauksena naisten
ja miesten asema työelämässä ja töiden luonne poikkeaa toisistaan. Segregaatio
heijastuu mm. työolosuhteisiin, palkkoihin, työsuhteisiin ja työaikoihin.
Koulutus
Naisten ja miesten koulutusprofiili poikkeaa toisistaan. Naiset ovat miehiä
useammin ylioppilas- ja opistotason suorittaneita. Miesten koulutus painottuu
ammattikouluun. Ero korostuu nuorissa ikäluokissa. Naiset kokevat miehiä use-
ammin kuuluvansa keskiluokkaan.
Elämänsisältö
Naisille koti ja työ ovat tärkeämpiä kuin miehille. Kuluneen viiden vuoden aikana
myös vapaa-ajan harrastukset ovat tulleet naisille hieman miehiä tärkeämmiksi.
Sukupuolten ero työn tärkeydessä kasvaa iän myötä: naisilla työ on tärkeällä
sijalla elämässä erityisesti 45-vuodesta eteenpäin.
Työsuhteet ja työttömyys
Naisista kolmannes, mutta miehistä vain 14 prosenttia työskentelee muussa kuin
kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa. Niin määrä-aikaiset kuin osa-aikaiset
työsuhteet ovat huomattavasti yleisempiä naisilla. Vuodesta 2000 epätyypillisten
työsuhteiden osuus työsuhteista on laskenut enemmän miehillä kuin naisilla.
Työsuhteiden erilaisuuteen vaikuttaa mm. naisten ja miesten työskentely eri aloil-
la. Osa-aikatyö on yleisintä yksityisillä palvelualoilla ja määräaikaiset työsuhteet
julkisella sektorilla. Naiset ovat miehiä useammin työttömänä kaikissa muissa
ikäluokissa kuin 15–24 -vuotiaina.
Palkat
Naiset ansaitsevat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten ansioista. Keskiverto
nainen ei yllä edes työuran huipulla viisikymppisenä nuorten miesten alkupalk-
kaan. Myöskään opistotason tai sitä korkeampi koulutus ei tuota naisille yhtä
suurta palkkaa kuin vailla ammatillista koulutusta olevilla miehillä on. Suurin
syy tähän on naisten ja miesten työskentely eri aloilla. Koulutetuimmat naiset
työskentelevät julkisella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja matalammat.
Miesten enemmistö työskentelee teollisuudessa, missä palkat ovat korkeammat
ja myös erilaiset tulokseen liittyvät palkitsemistavat yleisiä.
11PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Työpaikan koko ja luottamusmiestilanne
Naiset työskentelevät pienemmillä työpaikoilla kuin miehet. Reilu neljännes
naisista ja viidennes miehistä työskentelee alle 10 työntekijän työpaikalla. Yli 199
hengen työpaikalla työskentelee joka neljäs mies mutta vain 16 prosenttia naisista.
Työpaikan koko vaikuttaa ammattiyhdistyksen näkymiseen. Pienillä työpaikoilla
luottamusmiehiä on vähemmän kuin suurilla. Naisista 67 prosenttia ja miehistä
74 prosenttia työskentelee työpaikalla, jossa on luottamusmies. Erityisen suuri
ero on nuorilla. Alle 25-vuotiaista naisista vain 45 prosentilla on varmuudella
työpaikalla luottamusmies. Samanikäisistä miehistä 79 prosenttia ilmoittaa, että
työpaikalla on luottamusmies.
Työn luonne ja vaikutusmahdollisuudet
Naisilla on työssään kaikilla aloilla, myös teollisuudessa, enemmän vuoro-
vaikutusta muiden ihmisten kanssa kuin miehillä. Naisten työhön liittyy yhden
ja saman työvaiheen toistamista yhä uudelleen selvästi enemmän kuin miesten
työhön. Suurimmat erot ovat teollisuustyöntekijöillä, joista 49 prosenttia naisista
ja 30 prosenttia miehistä tekee toistotyötä vähintään kolme neljäsosaa työajasta.
Naiset kokevat työssään myös miehiä enemmän painetta. Naisista 27 prosenttia ja
miehistä 19 prosenttia työskentelee niin suuren paineen alaisena vähintään kolme
neljäsosaa työajasta, ettei ehdi puhua ja ajatella mitään muuta kuin työtä. Miehet
voivat vaikuttaa työhönsä enemmän kuin naiset. Vielä vuonna 1995 naisten ja
miesten vaikutusmahdollisuudet olivat yhtä hyvät.
Työn tavoitteet
Miehet pitävät hyvää palkkaa tärkeämpänä tavoitteena kuin naiset. Miehistä
34 prosenttia ja naisista 19 prosenttia asettaa palkan ykköstavoitteeksi. Naiset
arvostavat hieman miehiä enemmän työpaikan pysyvyyttä ja työn mielenkiin-
toisuutta.
Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla
Miehet suhtautuvat omaan tulevaisuutensa luottavaisemmin kuin naiset. Mie-
histä 52 prosenttia ja naisista 41 prosenttia ei ole huolissaan tulevaisuudestaan.
Naiset pelkäävät työttömyyttä, terveyden heikkenemistä ja omien kykyjen riit-
tämättömyyttä enemmän kuin miehet. Työn lopettamishalukkuus kasvaa iän
myötä, ja on miehillä naisia suurempaa. Yli 54-vuotiaista miehistä 52 prosenttia
ja naisista 44 prosenttia olisi valmis harkitsemaan työteon lopettamista.
Ammattiliiton jäsenyys
Naiset pitävät tärkeimpänä jäsenyyden perusteena työttömyysturvaa (45 %), kun
taas miehet kokevat tärkeimmäksi palkansaajien etujen ajamisen (43 %). Naisille
myös peruste ”antaa turvallisuutta elämään” on miehiä tärkeämpi (naiset: 16 %
tärkein syy, miehet 10 % tärkein syy). Naiset ovat liittyneet miehiä useammin
oma-aloitteisesti liittoon, kun taas miehille myös luottamusmiehen esitys on ollut
merkittävä tekijä liittymisessä.
12 MUUTOS.LIIKE.
Luottamushenkilöt ja osallistuminen ay-toimintaan
Miesten osuus ammattiyhdistysliikkeen luottamustoimien haltijoista on suurem-
pi kuin heidän osuutensa jäsenistä. Naisten osuus luottamustehtäviä hoitavista
on vähentynyt hivenen vuodesta 2000. Luottamushenkilöistä 68 prosenttia on
miehiä. Varsinaisista luottamusmiehistä miehiä on 74 prosenttia, neljä pro-
senttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000. Naispuolisten luottamusmiesten
osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla, mutta supistunut muilla aloilla.
Naisten osallistuminen ay-liikkeen tilaisuuksiin on yhtä yleistä kuin vuonna
2000. Naisten osallistuminen ay-liikkeen järjestämiin kokouksiin ja tiedotus- ja
keskustelutilaisuuksiin on kuitenkin vähentynyt vuoteen 1995 verrattuna. Ay-
liikkeen järjestämään kokoukseen on vuoden aikana osallistunut 25 prosenttia
miehistä ja 18 prosenttia naisista. Naiset perustelevat osallistumistaan hieman
miehiä useammin sillä, että tilaisuuksista saa tietoa oikeuksistaan. Myös miehille
tiedonsaanti on tärkein osallistumissyy.
Ammattiliiton onnistuminen ja ay-liikkeen tehtävät
Miehet ovat naisia tyytyväisempiä siihen, miten oma ammattiliitto on onnistunut
etujen ajamisessa. Miehet antavat naisia paremman arvion kaikissa kysytyissä
asioissa. Ay-liikkeeltä naiset odottavat miehiä enemmän toimia pieni- ja suuri-
tuloisten sekä naisten ja miesten välisten palkkaerojen tasoittamiseksi.
Haasteita
Uusia keinoja palkkaerojen tasoittamiseen
Työmarkkinoiden kahtiajako tyypillisiin naisten ja miesten töihin on keskeinen
sukupuolten välisiä palkkaeroja ylläpitävä tekijä. Tulopoliittisissa sopimuksissa
harjoitetun solidaarisen palkkapolitiikan avulla on onnistuttu hillitsemään palk-
kaerojen kasvua, mutta ei kaventamaan niitä.
SAK:laiset naiset pitävät sukupuolten välisten palkkaerojen tasoittamista yh-
tenä ay-liikkeen keskeisistä tehtävistä. Ay-liikkeen uskottavuuden kannalta onkin
tärkeää hakea uusia keinoja, joilla palkkaeroja saataisiin kavennettua. Uusi tasa-
arvolaki, joka edellyttää työpaikkakohtaisia palkkakartoituksia, ja mahdollistaa
töiden vaativuuden arvioinnin myös yli työehtosopimusten, tarjoaa eväitä palk-
kakuilun kaventamiseen. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että yleistyvä
tulokseen perustuva palkitseminen hyödyttää miehiä selvästi naisia enemmän.
Työmarkkinoiden kahtiajaon purkamiseksi on ollut useita projekteja, joihin
myös työmarkkinajärjestöt ovat osallistuneet. Kahtiajako on viime vuosina hie-
man purkautunut, kun osa perinteisistä miesammateista on naisistunut. Naisten
ammatit eivät kuitenkaan edelleenkään houkuttele miehiä. Naisalojen matala-
palkkaisuus on tähän yksi syy.
Pätkätöistä tullut pysyvä osa työelämää
Epätyypillisistä työsuhteista näyttää vahvasti muodostuvan nuorten naisten
tyypillisiä työsuhteita. Joillekin työntekijöille ne sopivat omaan elämäntilantee-
seen, mutta moni tekee niitä vastentahtoisesti. Pätkätyöt heikentävät nuorten
naisten työmarkkina-asemaa ja myös elämänhallintaa monella tavalla. Nuorten
naisten työuran katkonaisuus ja epävarmuus sekä heidän heikko taloudellinen
13PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
asemansa heijastuu mm. tulevaisuuden uskoon ja uskallukseen perustaa perhe.
Määräaikaiset työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan työhön
keskimääräistä heikommiksi ja syrjäytyvät usein työpaikan henkilöstökoulu-
tuksesta. Epävarma asema työpaikalla etäännyttää myös ammattiyhdistyksestä.
Määräaikaiset työntekijät esimerkiksi osallistuvat vakituisia selvästi harvemmin
ay-liikkeen järjestämiin tilaisuuksiin.
Työelämän laadussa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa parannettavaa
Reilu neljännes SAK:laisista arvioi, että heillä olisi valmiuksia selviytyä nykyistä
vaativammista työtehtävistä nykyisellä koulutuksella ja kokemuksella (Tilasto-
keskus, työolotutkimus 2003). Huolestuttavaa on, että töiden sisältö ei näytä
kehittyvän samaa tahtia palkansaajien koulutustason nousun kanssa. Samalla kun
SAK:laisten palkansaajien koulutustaso on noussut, myös yksitoikkoisen, ositetun
ja kaavamaisen toistotyön määrä on lisääntynyt SAK:laisissa töissä. Rutiininomai-
sia pätkätöitä tekevät erityisesti SAK:laiset nuoret naiset, vaikka heillä on usein
ylioppilastutkinto ja opistotason koulutus.
Työn kuormittavuus ja kiire ovat lisääntyneet ja vaikutusmahdollisuudet
omaan työhön heikentyneet SAK:laisilla palkansaajilla vuodesta 1995. Myös joh-
don saamat arviot suhtautumisessa työntekijöihin ovat huonontuneet, esimer-
kiksi vain reilu neljännes SAK:laisista arvioi, että työpaikan johto arvostaa kou-
lutus- ja henkilöstösuunnittelua. Vastaavasti vaikutusmahdollisuuksiaan omiin
kehittymismahdollisuuksiinsa työssä pitää hyvinä vain joka viides SAK:lainen.
Työelämän kielteinen kehitys saattaakin olla yksi tekijä siinä, että yhä useampi
SAK:lainen olisi valmis harkitsemaan työn teon lopettamista kokonaan.
Työntekijät toivovat, että he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa oman
työnsä sisältöön ja kehittämiseen. Ammattiliitoilta odotetaan myös työpaikka-
tason neuvottelu- ja toimitaoikeuksien parantamista. Työntekijöiden vaikutus- ja
osallistumismahdollisuuksien lisääminen onkin asia, jonka eteen SAK:laisen ay-
liikkeen on ponnisteltava entistä kovemmin.
Naiset mukaan ay-liikkeeseen vaikuttamaan ja päättämään
SAK:laisen ay-liikkeen suuri haaste on huolehtia siitä, että naisten osuus ay-
liikkeen luottamustehtävissä ja päätöksenteossa ei enää laske ja lähtee tulevai-
suudessa nousuun. Käynnissä oleva sukupolvenvaihdos tarjoaa tähän hyvän
tilaisuuden. Myönteinen viesti on se, että yhä useammalla naisella on työpai-
kallaan luottamusmies. Silti naiset ovat miehiä huomattavasti useammin ilman
luottamusmiestä ja tämä ero on erityisen suuri kaikkein nuorimmilla, alle
25-vuotiailla SAK:laisilla.
Vuodesta 2000 naisten osuus luottamusmiehistä on laskenut niin teollisuu-
dessa kuin julkisella sektorilla. Ainakin teollisuudessa tämä näyttäisi olen yhtey-
dessä luottamushenkilöiden sukupolvenvaihdokseen: uusista luottamusmiehistä
aiempaa useampi on mies.
Naisten innostuminen ay-luottamustoimista edellyttää, että he kokevat toi-
minnan mielekkääksi. Onko omalla toiminnalla mahdollista vaikuttaa niihin
asioihin, jotka itse kokee tärkeäksi? On myös hyvä pohtia, onko ay-liikkeen
toimintatavoissa jotain sellaista, joka tekee miehille helpommaksi ryhtyä luot-
tamustehtäviin.
14 MUUTOS.LIIKE.
SAK:LAISET NAISET JA MIEHET
Naiset ja miehet erilaisissa töissä
Suomen kuten muidenkin Pohjoismaiden työmarkkinoille on tyypillistä voi-
makas segregoituminen, mikä tarkoittaa ammattien ja toimialojen jakautumista
selkeästi nais- ja miesvaltaisiin. Yhtenä syynä työmarkkinoiden voimakkaaseen
sukupuolen mukaiseen jakautumiseen on se, että Suomessa kuten muissakin
Pohjoismaissa on laaja julkinen sektori, joka työllistää erityisesti naisia.
Työmarkkinoiden segregoituminen väheni jossain määrin 1970- ja 1980-
luvuil la, kun miesammatit muuttuivat naisvaltaisemmiksi. Naisammattien mie-
histyminen on kuitenkin ollut huomattavasti vähäisempää. Miehet ja naiset
valitsevat edelleen sukupuolelleen tyypillisen koulutuksen ja ammatin.
SAK:laisilla aloilla kahtiajako on suurempaa kuin muilla palkansaajaryhmillä.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan SAK:laisista naisista 72 prosenttia
on työtehtävissä, joissa samankaltaisten tehtävien tekijät samalla työpaikalla
ovat kaikki tai ainakin enimmäkseen naisia. Vastaavasti SAK:laisista miehistä
75 prosenttia tekee töitä, joissa on enimmäkseen tai pelkästään miehiä. Muista
kuin SAK:laisista palkansaajista tehtävissä joissa muutkin työntekijät ovat työpai-
kalla enimmäkseen tai pelkästään samaa sukupuolta työskentelee 61 prosenttia
naisista ja 59 prosenttia miehistä. Viime vuosina segregaatio on kuitenkin hieman
purkautunut kaikilla palkansaajilla. Edellisessä työolotutkimuksessa vuodelta
1997 SAK:laisista naisista 77 prosenttia ja miehistä peräti 82 prosenttia työskenteli
tehtävissä, joissa työntekijät olivat pääasiassa samaa sukupuolta.
SAK:n kaksi suurinta jäsenliittoa ovat naisvaltaisia. Julkisen sektorin työnteki-
jöitä edustavan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenistä 71 prosenttia
on naisia, ja yksityisillä palvelualoilla työskenteleviä edustavan Palvelualojen am-
mattiliiton PAM:n jäsenistä naisia on noin 80 prosenttia. JHL aloitti toimintansa
vuoden 2006 alussa, kun Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Valtion ja erityispalve-
lujen ammattiliito VAL sekä Valtion yhteisjärjestö VTY yhdistyivät.
SAK:laisista naisista reilu kolmannes on julkista sektoria edustavan JHL:n
jäseniä. Lähes yhtä moni kuuluu johonkin yksityisten palvelualojen liittoon.
Teollisuuden ammattiliittoihin kuuluu reilu neljännes SAK:laisista naisista.
SAK:laisista miehistä kaksi kolmesta kuuluu teollisuuden liittoihin. Yksityisten
palvelualojen liittoihin on järjestäytynyt joka neljäs mies ja noin joka kymmenes
julkista sektoria edustavaan JHL:ään.
Naisten ja miesten jakautumisessa toimialoille ei ole viidessä vuodessa tapah-
tunut muutoksia. Miestyöntekijöillä on kuitenkin vuodesta 1995 lähtien ollut
siirtymää julkiselta sektorilta yksityisille palvelualoille. Viidessätoista vuodessa
teollisuuden nais- ja miestyöntekijöiden määrä on vähentynyt ja yksityisten pal-
velualojen työntekijöiden määrä lisääntynyt. Miesten määrä julkisella sektorilla
on vähentynyt, naisten määrä on pysynyt ennallaan. Liitteessä raportin lopussa
on esimerkkejä eri liittojen nais- ja miesvaltaisista ammateista. (Liitetaulukko 1)
15PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
SAK:laisista ammattiliitoista tasainen sukupuolijakauma (40–60 %) on Ke-
mianliitossa, Rautatievirkamiesliitossa, Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa,
Suomen Merimies-Unionissa sekä Viestintäalan ammattiliitossa. Naisvaltaisia ovat
JHL:n ja PAM:n lisäksi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, jonka jäsenistä noin
65 prosenttia on naisia ja Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY, jonka
jäsenistä 90 prosenttia on naisia. Miesvaltaisista liitoista suurimmat ovat Metalli-
työväen Liitto, Rakennusliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, Paperiliitto
sekä Sähköalojen ammattiliitto.
SAK:laisten naisten keski-ikä on 45 vuotta ja miesten 44 vuotta. Keski-ikä on
noussut kahdella vuodella vuodesta 2000. Yksityisten palvelualojen työntekijät,
sekä naiset että miehet, ovat keskimäärin hiukan nuorempia kuin teollisuuden ja
julkisen sektorin työntekijät. Yksityisten palvelualojen SAK:laiset naistyöntekijät
ovat keksimäärin 42-vuotiaita, miehet 43-vuotiaita. Teollisuudessa naisten keski-
ikä on 45 ja miesten 43 vuotta. Julkisella sektorilla työskentelevien SAK:laisten
keski-ikä on naisilla 47 ja miehillä 46 vuotta. Vastaajien erilainen ikäjakauma eri
aloilla vaikuttaa jonkin verran vastauksiin.
Jäsentutkimuksessa tiedusteltiin nyt ensimmäisen kerran myös onko vastaaja
syntyperäinen Suomen kansalainen, ja mikä on hänen äidinkielensä. Tämän tut-
kimuksen mukaan SAK:laisista naisista ja miehistä molemmista noin prosentti
on syntyperältään muita kuin Suomen kansalaisia, ja heidän äidinkielensä on
muu kuin suomi tai ruotsi. Tulos on vain suuntaa antava, sillä voidaan olettaa,
että huonosti Suomen kieltä taitavien kynnys vasta kyselyyn on keskimääräistä
korkeampi.
Naisten ja miesten
jakautuminen eri
toimialoille vuosina
1990, 1995, 2000 ja 2005, %
Teollisuus
Yks. palvelut
Julkinen
0 20 40 60 80 100
Miehet 1990
Miehet 1995
Miehet 2000
Miehet 2005
Naiset 1990
Naiset 1995
Naiset 2000
Naiset 2005 27 36 37
26 37 37
25 38 37
29 33 38
64 26 10
64 24 12
64 22 14
67 14 19
16 MUUTOS.LIIKE.
Koulutustaso nousee nopeasti
Suomalaiset palkansaajanaiset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin
miehet. Tämä pätee myös SAK:laisiin palkansaajiin. SAK:laisissa ammateissa
työskentelevät naiset ovat miehiä yleisemmin suorittaneet ylioppilastutkinnon
ja opistotason tai sitä korkeamman asteen tutkinnon.
Koulutustason nopeaa nousua kuvaa hyvin se, että vuonna 1984 kaikista
SAK:laisista vailla ammatillista koulutusta oli 42 prosenttia, mutta vuonna 2005
enää 17 prosenttia. SAK:laisista naisista ammatillisen perustutkinnon on suorit-
tanut 43 prosenttia, miehistä 55 prosenttia. Naisista opisto- tai sitä korkeamman
asteen koulutus on 18 prosentilla, miehistä kahdeksalla prosentilla. Vuodesta 1984
niiden SAK:laisten naisten osuus, joilla on vähintään opistotason koulutus on
kolminkertaistunut ja miehilläkin osuus on yli kaksinkertaistunut.
Koulutustason nousu näkyy erityisesti nuorten kohdalla. Alle 35-vuo tiaista
SAK:laisista naisista kaksi kolmasosaa on suorittanut ylioppilastutkinnon, mie-
histä noin neljäsosa. Ylioppilastutkinnon suorittaneita on eniten yksityisillä
palvelualoilla. Paras ammatillisen koulutuksen taso on 25–34-vuotiailla naisilla
ja miehillä. Heistä 86 prosentilla on ammattikoulu- tai sitä korkeampi tutkinto.
(Liitetaulukot 2–5)
SAK:laisten peruskoulutus
sukupuolen mukaan
vuosina 1984, 1995, 2000
ja 2005, %
Kansakoulu tai vähemmän
Keski- tai peruskoulu
Ylioppilas
0 20 40 60 80 100
Miehet 1984
Miehet 1995
Miehet 2000
Miehet 2005
Naiset 1984
Naiset 1995
Naiset 2000
Naiset 2005 38 43 18
46 38 16
54 33 13
77 18 5
39 52 8
48 45 7
59 36 5
81 16 3
17PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Työttömyys laskenut vain vähän
Jäsentutkimukseen vastanneista 15 prosenttia, naisista 17 ja miehistä 13 prosent-
tia, oli työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuk-
sessa kyselyajankohtana. SAK:laisten naisten ja miesten työttömyys on vähentynyt
vain prosentilla viidessä vuodessa, ja se on maan keskiarvoa korkeammalla tasolla.
Työttömyysaste (ml. työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa
olevat) oli Suomessa kyselyajankohtana noin 12 prosenttia.
SAK:laisten naisten työttömyys on korkeinta teollisuudessa. Miehiä työttö-
myys vaivaa eniten teollisuuden ohella julkisella sektorilla. Viiden vuoden takai-
seen verrattuna teollisuuden naisten työttömyys on lisääntynyt, muiden SAK:
laisten palkansaajien hieman vähentynyt.
Pahin työttömyystilanne on teollisuudessa työskentelevien naisten lisäksi yli
54-vuotiailla naisilla, joista 22 prosenttia on työttömänä. Myös miesten työttö-
myys on yleisintä ikääntyneillä. Yli 54-vuotiaiden työllisyystilanne on kuitenkin
viidessä vuodessa kohentunut nuorempia enemmän.
SAK:laisten työttömyys on pitkäkestoista, se kestää keskimäärin 12 kuukautta.
Pisimpään työttömänä ollaan yksityisillä palvelualoilla, naiset keskimäärin 13 ja
miehet 14 kuukautta. Lyhintä työttömyyden kesto on julkisella sektorilla, naisilla
keskimäärin 11 ja miehillä 10 kuukautta. Iän myötä työttömyyden kesto pitenee,
vaikka yli 54-vuotiaiden työttömyyden kesto on lähes puolittunut vuodesta
2000. Pisimpään työttömänä ovat edelleen 55-60-vuotiaat naiset ja miehet, heillä
työttömyys kestää keskimäärin 16 kuukautta. Lyhytkestoisinta työttömyys on
alle 25-vuotiailla, joilla keskimääräinen työttömyyden kesto on neljä kuukautta
(Laukkanen 2006).
Työttömät naiset ovat valikoituneet miehiä useammin työllistämistöihin
ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Naisista 49 ja miehistä 29 prosenttia on
SAK:laisten ammatillinen
koulutus sukupuolen
mukaan vuosina
1984, 1995, 2000 ja 2005, %
Ei amm.koulutusta
Amm.kurssi tai oppisop.
Ammattikoulu
Opisto tai korkeakoulu
Muu koulutus
0 20 40 60 80 100
Miehet 1984
Miehet 1995
Miehet 2000
Miehet 2005
Naiset 1984
Naiset 1995
Naiset 2000
Naiset 2005 17 19 43 19 2
23 22 37 16 2
26 25 29 14 6
46 24 22 5 3
16 18 55 8
20 22 49 7 2
21 25 45 6 3
40 22 33 3 2
18 MUUTOS.LIIKE.
ollut työllistettynä työllistämistuella kuluneen viiden vuoden aikana. Työvoima-
poliittisessa koulutuksessa naisista on ollut 44 prosenttia ja miehistä 36 prosent-
tia. Myös viisi vuotta sitten naiset olivat miehiä useammin työllistämistöissä ja
työvoimapoliittisessa koulutuksessa.
SAK:laisten asema sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja 2005
(alle 61-vuotiaat ,%)
Naiset Miehet 2000 2005 2000 2005
Työssä 67 67 75 76Äitiys-, hoito- yms. vapaalla 8 9 2 2Lomautettuna osa- tai määräaikaisesti 1 1 1 1Lomautettuna toistaiseksi 0 1 2 2Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 18 17 14 13Opiskelemassa 4 2 2 2
Eläkkeellä 2 3 4 4
Yhteensä 100 100 100 100
SAK:laisten työttömien
määrä sukupuolen
ja alan mukaan tammi-
maaliskuussa 2005, %
(mukana myös työvoima-poliittisessa koulutuksessa ja työllistämistuella työssä olevat)
Naiset
Miehet
0
5
10
15
20
25
KaikkiJulkinen sektoriYks. palvelutTeollisuus
22
1315
11
1513
17
13
SAK:laisten työttömien
määrä sukupuolen
ja iän mukaan tammi-
maaliskuussa 2005, %
Naiset
Miehet
0
5
10
15
20
25
Kaikki55–60 v.45–54 v.35–44 v.25–34 v.15–24 v.
1112
14
11
16
13
16
11
22
17 17
13
19PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Puoliso usein SAK:lainen
SAK:laisista naisista ja miehistä kolme neljästä on naimisissa tai avoliitossa (74 %).
Osuus on sama kuin viisi vuotta sitten. Tyypillistä on, että molemmat puolisot
työskentelevät SAK:laisissa ammateissa. Naisista 52 prosentilla ja miehistä 47
prosentilla on SAK:lainen puoliso. Vuoteen 2000 verrattuna hieman useamman
SAK:laisen puoliso on kuitenkin nyt joku muu kuin SAK:laiseen ammattiliit-
toon järjestäytynyt henkilö. Miehistä joka viidennen puoliso on järjestäytynyt
STTK:laiseen tai akavalaiseen liittoon. Naisten puolisoista toimihenkilöliittoihin
on järjestäytynyt joka kymmenes. Niiden osuus, joiden puoliso on järjestäytynyt,
mutta vastaaja ei tiedä mihin, on lisääntynyt kymmenen vuoden ajan. Nyt epätie-
toisia on naisista seitsemän prosenttia ja miehistä kuusi prosenttia.
SAK:laisten naisten puolisot työskentelevät tyypillisesti teollisuudessa, miesten
vaimot usein kunnan palveluksessa. Naisilla 11 prosentilla puoliso on yrittäjä,
miesten puolisoista neljä prosenttia toimii yrittäjinä.
Kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia on 41 prosentilla naisista ja 38 prosen-
tilla miehistä. Määrä on laskenut hieman viiden vuoden takaisesta. SAK:laisista
joka kymmenes on yksinhuoltaja: naisista 17 prosenttia ei ole avio- tai avoliitossa
mutta kotona asuu alle 18-vuotiaita lapsia. Miehistä tällainen perhetilanne on
viidellä prosentilla. Alaikäisiä lapsia yksin huoltavien osuus on viidessä vuodessa
noussut kahdella prosentilla.
Vapaa-ajan merkitys kasvanut
SAK:laisille naisille kotielämä muodostaa keskeisimmän elämänsisällön. Miehillä
vapaa-ajan harrastukset ovat yhtä tärkeitä kuin kotielämä. Naisille harrastukset
ovat toiseksi tärkein elämän sisällön tuoja. Viiden vuoden takaiseen verrattuna
kotielämän ja harrastusten merkitys on noussut jonkin verran naisten elämässä.
Kodin ulkopuolisen vapaa-ajan merkitys on lisääntynyt molemmilla sukupuo-
lilla. Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan naiset tekevät
edelleen valtaosan perheiden päivittäisistä kotitöistä, mikä vie aikaa harrastuksil-
ta. Kodin korjaustöiden lisäksi miehet osallistuvat eniten lasten kanssa olemiseen
ja heidän kuljetuksiinsa hoitoon ja kotiin.
SAK:laisten keskeinen
elämänsisältö sukupuolen
mukaan vuosina 2000 ja
2005 (pitää erittäin
tärkeänä), %
Naiset
Miehet
0
20
40
60
80
100
20052000200520002005200020052000
Kotielämä Jokin vapaa- Työ Vapaa-aika kodin ajan harrastus ulkopuolella
80
63
83
6561 63
67 65
53
43 4538
27 2529 28
20 MUUTOS.LIIKE.
Työn merkitys keskeisenä elämänsisältönä on viidessä vuodessa vähentynyt
niin SAK:laisilla naisilla kuin miehillä. Enää alle puolet naisista ja reilu kolmannes
miehistä pitää työtä erittäin tärkeänä elämässään. Kymmenen vuotta sitten yli
puolet SAK:laisista piti työtä erittäin tärkeänä. Nyt näin ajattelee 40 prosenttia
vastanneista. Vuodesta 2000 työtä erittäin tärkeänä pitävien naisten osuus on
laskenut miehiä enemmän, silti naiset pitävät työtä edelleen miehiä tärkeäm-
pänä elämänsisältönä. Kaikkiaan SAK:laiset arvostavat työtä edelleen paljon:
86 prosenttia pitää työtä vähintään melko tärkeänä elämässään. Tärkeintä työ on
45–54-vuotiaille. Naisten ja miesten ero työn arvostuksessa kasvaa iän myötä.
Puolelle yli 54-vuotiaista naisista työ on erittäin tärkeää elämässä. Saman ikäisistä
miehistä työtä pitää erittäin tärkeänä vain 38 prosenttia.
Työn merkitys SAK:laisten
elämässä sukupuolen
ja iän mukaan
(pitää erittäin tärkeänä), %
Naiset
Miehet
0
10
20
30
40
50
60
Kaikki55–60 v.45–54 v.35–44 v.25–34 v.15–24 v.
27
3834 34
3835
53
41
49
38
44
37
Puoluekantaa vaikea määrittää
Poliittisista puolueista Suomen Sosialidemokraattinen puolue saa eniten
SAK:laisten kannatusta. Seuraavaksi suosituimpia ovat Vasemmistoliitto ja Suo-
men Keskusta.
Niiden SAK:laisten osuus, jotka eivät osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät,
jos eduskuntavaalit pidettäisiin kyselyajankohtana, on kasvanut viiden vuoden
takaisesta. Naisista neljännes ei osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisi. Miehistä
epätietoisia on reilu viidennes. Epätietoisten osuus on nyt samaa tasoa kuin
kymmenen vuotta sitten.
Naiset ovat yleensä miehiin verrattuna haluttomampia ilmoittamaan poliit-
tista kantaansa. Tässä kyselyssä naisista viidennes, miehistä hieman harvempi ei
halunnut ilmoittaa poliittista kantaansa. Vuonna 2000 naisista vielä suurempi
osa, 23 prosenttia, ei halunnut vastata kysymykseen poliittisesta kannasta. Myös
miehistä oli viisi vuotta sitten hieman useampi kuin nyt haluton vastaamaan
kysymykseen.
Sosialidemokraatit saavat suurimman kannatuksen SAK:laisilta kaikissa
muissa ikäryhmissä paitsi 15–24-vuotiailta nuorilta miehiltä, joilla SDP:tä suo-
situmpia puolueita ovat Keskusta ja Perussuomalaiset. Vasemmistopuoluei-
den kannatus lisääntyy iän myötä. Nuoret alle 35-vuotiaat naiset kannattavat
SDP:n jälkeen seuraavaksi eniten Vihreitä ja Keskustaa, nuoret miehet taas
21PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Keskustaa ja Vasemmistoliittoa. Alle 25-vuotiaista hieman yli puolet ei osaa sanoa
tai halua ilmoittaa, mitä puoluetta äänestäisi eduskuntavaaleissa. Useampi kuin
joka neljäs alle 35-vuotiaista kannattaa muita kuin vasemmistopuolueita.
Julkisella sektorilla työskentelevät ilmoittavat nyt kuten viisi vuotta sitten
muita vastaajia useammin poliittisen kantansa. Vasemmistopuolueiden kanna-
tus on suurinta teollisuudessa ja julkisella sektorilla työskentelevien SAK:laisten
keskuudessa. (Liitetaulukot 6–7)
Viiden vuoden takaiseen verrattuna Sosialidemokraattien kannatus on laske-
nut molemmilla sukupuolilla, Keskustan kannatus on noussut naisilla ja Vasem-
mistoliiton sekä Perussuomalaisten miehillä.
Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, mitä puoluetta äänestäisit? (%)
Naiset Miehet Kaikki 2000 2005 2000 2005 2000 2005Vasemmistoliitto 6,5 6,6 9,9 11,5 8,4 9,3
Suomen Sosiali-demokraattinen Puolue 32,6 26,6 33,5 29,2 33,1 28,0Vihreä Liitto 5,4 5,8 2,6 2,7 3,9 4,1Suomen Keskusta 7,1 9,1 8,3 8,5 7,8 8,8Ruotsalainen Kansanpuolue 1,4 2,7 1,5 1,9 1,4 2,1Perussuomalaiset 0,3 0,84 0,5 2,4 0,8 1,7Kristillisdemokraatit 1,5 1,4 1,0 0,9 1,3 1,2Kansallinen Kokoomus 3,6 3,5 3,0 2,4 3,3 2,9Muu puolue- tai ryhmä 0,2 0,7 1,3 1,1 0,8 0,9Ei osaa sanoa 18,8 23,6 20,5 21,1 21,5 22,2
Ei halua vastata 22,6 19,7 20,5 18,2 21,5 18,9
YHTEENSÄ 100 100 100 100 100 100
Miehet samaistuvat naisia useammin työväenluokkaan
Kuusi kymmenestä SAK:laisesta katsoo kuuluvansa työväenluokkaan. Naiset
samaistuvat miehiä useammin keskiluokkaan. SAK:laisista naisista 56 prosenttia
samaistuu työväenluokkaan, ja 19 prosenttia keskiluokkaan. Miehistä työväen-
luokkaan samaistuu 66 prosenttia, ja keskiluokkaan 14 prosenttia. Vuoteen 2000
verrattuna miesten samaistuminen työväenluokkaan on vahvistunut. Niiden
osuus, jotka katsovat, etteivät kuulu mihinkään luokkaan on viidessä vuodessa
puolestaan vähentynyt. Näin on käynyt erityisesti miehillä. Muutos keskiluokkai-
seen suuntaan oli suurempaa vuodesta 1984 vuoteen 1990 kuin tämän jälkeen.
SAK:laisista entistä useampi osaa nyt myös sijoittaa itsensä johonkin luokkaan.
Tulos ei tuekaan oletusta luokkarajojen hämärtymisestä.
Eniten työväenluokkaan samaistuvia on teollisuudessa, vähiten yksityisillä
palvelualoilla. Teollisuudessa työväenluokkaan samaistuu kaksi kolmasosaa nai-
sista ja miehistä. Palvelualoilla työskentelevistä naisista noin puolet ja miehistä
hieman useampi samaistuu työväenluokkaan
22 MUUTOS.LIIKE.
Ikä vaikuttaa siihen, mihin yhteiskuntaluokkaan henkilö itsensä sijoittaa. Mitä
nuorempi henkilö, sitä useammin hän ei osaa määrittää omaa yhteiskuntaluok-
kaansa. SAK:laisista 35–44-vuotiaat mieltävät muita useammin kuuluvansa kes-
kiluokkaan. Tämän ikäisissä naisissa on myös eniten niitä, jotka katsovat etteivät
kuulu mihinkään luokkaan. Nuoret alle 35-vuotiaat miehet mieltävät kuuluvansa
keskiluokkaan hieman useammin kuin tätä vanhemmat miehet. Nuoret naiset
sen sijaan samaistuvat keskiluokkaan harvemmin kuin yli 34-vuotiaat naiset.
(Liitetaulukot 8–9).
SAK:laisten
luokkasamaistuminen
sukupuolen mukaan vuosina
1984, 1990, 2000 ja 2005, %
Työväenluokka
Keskiluokka
Ei mikään
EOS
0 20 40 60 80 100
Miehet 1984
Miehet 1990
Miehet 2000
Miehet 2005
Naiset 1984
Naiset 1990
Naiset 2000
Naiset 2005 56 19 14 11
57 18 15 10
54 15 21 10
63 10 16 11
66 14 12 7
64 14 16 6
65 11 18 6
73 8 13 6
23PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLA
Naiset miehiä useammin kuukausipalkalla
SAK:laiset naiset ja miehet ovat erilaisista töistä johtuen erilaisissa palkkausmuo-
doissa. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan 44 prosenttia SAK:laisista
naisista ja 33 prosenttia miehistä sai vuonna 2003 kiinteää kuukausipalkkaa.
Vuoteen 1997 verrattuna naisista hieman harvemman ja miehistä hieman use-
amman palkkausmuoto oli kiinteä kuukausipalkka. Kiinteä kuukausipalkka on
yleinen palkkausmuoto naisvaltaisilla julkisten ja yksityisten palvelujen aloilla.
Sen sijaan teollisuudessa työskentelevistä miehistä ja naisista yli 80 prosenttia on
muunlaisessa palkkausmuodossa joko tuntipalkalla tai peruspalkan ja erilaisten
lisien järjestelmässä. Kiinteää kuukausipalkkaa saavien osuus teollisuudessa on
kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 1997 90 prosentille teollisuudessa
työskentelevistä SAK:laisista maksettiin muuta kuin kiinteää kuukausipalkkaa.
Sukupuolten palkkaero hivenen kasvanut
SAK:laisten naisten palkat ovat jäsentutkimuksen mukaan kokopäivätyössä keski-
määrin 77 prosenttia miesten palkoista. Palkkaero on kymmenessä vuodessa hi-
venen kasvanut, sillä vuonna 2000 SAK:laisten naisten palkat olivat 78 prosenttia
ja vuonna 1995 79 prosenttia miesten palkoista.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan suomalaisten naisten ja miesten
palkkaerot kapenivat hieman 1990-luvun alkuvuosina, mutta lähtivät uudestaan
kasvuun talouskasvun kiihtyessä vuosikymmenen puolivälissä. Vuodesta 2000
lähtien naisten palkat ovat olleet vuosittain noin 80 prosenttia miesten palkoista
(mediaanipalkka säännöllisen työajan ansioista, Tilastokeskuksen tulonjakoti-
lasto).
Jäsentutkimukseen talvella 2005 vastanneiden SAK:laisten naisten keskimää-
räiset bruttoansiot vakituisessa kokopäivätyössä olivat oman ilmoituksen mukaan
1 729 euroa ja miesten 2 250 euroa kuukaudessa. Jäsentutkimuksen antamat palk-
katiedot eivät ole yhtä täsmällisiä kuin viralliset palkkatilastojen antamat tiedot.
Eri alojen palkkatilastoista on vaikea koota tietoja SAK:laisten keskimääräisistä
ansioista, koska laskentaperusteet ovat eri aloilla ja tilastoissa erilaiset.
Vakituista kokopäivätyötä tekevien bruttoansiot (e/kk) sukupuolen mukaan
talvella 2005 ja naisten ja miesten palkkaerot (%)
Naiset % miesten palkoista MiehetTeollisuus 1 817 79 2 313Yksit. palvelut 1 717 81 2 130
Julkinen sektori 1 603 80 2 096
Kaikki 1 729 77 2 250
Naisten ja miesten palkkaerot kasvavat tulojen kasvaessa. Naiset ansaitsevat
kuitenkin kaikilla tulotasoilla keskimäärin miehiä vähemmän. Pienipalkkaisin
viidennes SAK:laisista kokopäivätyötä tekevistä naisista ansaitsee keskimäärin
24 MUUTOS.LIIKE.
1 340 euroa kuukaudessa, pienipalkkaisin viidennes miehistä keskimäärin 1 700
euroa kuukaudessa.
Miesten ja naisten palkkojen välinen ero on tässä ryhmässä 79 prosenttia.
Suurituloisin viidennes SAK:laisia naisia ansaitsee keskimäärin 2 000 euroa kuu-
kaudessa, miehet 2 600 euroa. Palkkaero tällä suurituloisimmalla viidenneksellä
on 77 prosenttia.
Vakituista kokopäivätyötä
tekevien kuukausiansiot
sukupuolen mukaan
(20 = pienituloisimman viidenneksen yläraja, 80 = suurituloisimman viidenneksen alaraja, e/kk)
Naiset
Miehet
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
80604020
1340
17001500
2000
1700
22002000
2600
Tulonjakotilaston mukaan SAK:laisten naisten ja miesten palkkaerot ovat
edelleen muita henkilöstöryhmiä pienemmät (laskettuna veronalaisista ansiois-
ta). SAK:laisilla ja STTK:laisilla palkansaajilla sukupuolten välinen palkkaero on
tulonjakotilaston mukaan pysynyt vuodesta 1998 lähes ennallaan, mutta akava-
laisilla palkansaajilla se on hivenen kaventunut. Suurin sukupuolten välinen palk-
kaero on edelleen akavalaisilla työntekijöillä. Tätä selittää se, että akateemisesti
koulutettujen naisten enemmistö työskentelee julkisella sektorilla, mutta miehistä
valtaosa paremmin palkatulla yksityisellä sektorilla. Lisäksi miehet ovat naisia
useammin johtotehtävissä.
Kokopäivätoimisten palkansaajien bruttovuosiansiot keskusjärjestöittäin
sukupuolen mukaan vuonna 2003 (e/vuosi veronalainen ansio poistettuna
työsuhdeoptiot).
Naiset % miesten Miehet Kaikki palkoistaSAK 22 698 77,3 29 356 26 548STTK 26 146 73,1 35 756 29 750
Akava 35 775 72,1 49 641 42 555
Kaikki 27 109 77 35 200 31 381
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2003
SAK:laisilla naisilla ja miehillä on korkeimmat ansiot ja myös suurin keski-
näinen palkkaero toimialoista teollisuudessa. Alojen sisällä naisten ja miesten
palkkaero on pienempi kuin kaikkien SAK:laisten naisten ja miesten keskimäärin.
Tämä johtuu siitä, että enemmistö miehistä työskentelee teollisuuden hyväpalk-
25PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
kaisissa ammateissa, naisten enemmistö puolestaan julkisilla ja yksityisillä palve-
lualoilla, joissa ansiot ovat pienempiä kuin teollisuuden naisilla.
Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten naisten ja miesten palkka-
ero toimialoittain vuosina 2000 ja 2005 (% bruttoansiot vuodessa).
Naisten palkat % miesten palkoista 2000 2005Teollisuus 78 79Yksityiset palvelut 80 81
Julkinen sektori 81 80
Kaikki 78 77
SAK:laisten ansiot ovat suurimmillaan 45–54-vuotiaana. Tässä ikäryhmässä
naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat myös suurimmat. Kun tarkastellaan
keskimääräisiä ansioita, keski-ikäisten naisten ”huippupalkatkin” ovat pienempiä
kuin nuorten miesten lähtöpalkat. Näin tarkasteltuna ero miesten hyväksi on
bruttopalkassa kuukaudessa keskimäärin 313 euroa. Naisten palkkahaitari eri
ikäryhmissä on myös miehiä kapeampi, pienimmän ja suurimman keskipalkan
ero on naisilla noin 140 euroa. Miesten palkkahaitari on noin 250 euroa.
Naiset eivät saavuta miesten palkkatasoa edes korkeammalla koulutuksella.
Ilman ammatillista koulutusta oleva mies ansaitsee keskimäärin 150 euroa
enemmän kuin opisto- tai korkeakoulututkinnon suorittanut nainen. Palkkaero
on näin tarkasteltuna kuitenkin kaventunut vuoteen 2000 verrattuna, jolloin ero
oli noin 266 euroa (1 600 mk).
Suurin syy koulutettujen naisten vähemmän koulutettuja miehiä pienempiin
palkkoihin on naisten ja miesten työskentely eri toimialoilla. Koulutetuimmat
SAK:laiset naiset työskentelevät julkisella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja
matalammat. SAK:laisissa ammateissa koulutason nousu ei useinkaan merkitse
suuria palkankorotuksia. Ammatillisen koulutuksen tuoma palkkaero on suu-
rimmillaan noin 220 euroa. Ero on kuitenkin kasvanut viiden vuoden takaisesta,
jolloin se oli noin 117 euroa (700 mk).
Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot
e/kk sukupuolen ja iän mukaan
Ikä Naiset % miesten palkoista Miehet
15–24 1 340 64* 2 09425–34 1 638 79 2 07335–44 1 768 77 2 30845–54 1 781 76 2 351
55–60 1 719 77 2 241Kaikki 1 729 77 2 250
*Vakituista kokopäivätyötä tekevien 15–24-vuotiaiden naisten määrä on otok-
sessa niin pieni, että tulosta ei voi pitää tilastollisesti luotettavana.
26 MUUTOS.LIIKE.
Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot
e/kk sukupuolen ja ammatillisen koulutuksen mukaan
Koulutus Naiset % miesten palkoista Miehet
Ei ammatillista koulutusta 1 766 83 2 122Ammattikurssi tai oppisopimus 1 646 77 2 139Ammatillinen koulutus 1 693 73 2 325Opisto, ammattikorkea tai korkeakoulu 1 971 84 2 356
Muu 1 716 78 2 201
Kaikki 1 727 77 2 251
Naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä palkkaansa. Tilastokeskuksen työolo-
tutkimuksen mukaan liian matalana palkkansa pitää 61 prosenttia SAK:laisista
naisista ja 54 prosenttia miehistä. Vuoteen 1997 verrattuna tyytymättömyys
palkkaan on lisääntynyt molemmilla sukupuolilla.
Tulospalkkiot kasvattavat palkkaeroja
Tulospalkkiot kasvattavat naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Tulospalk kiot
ovat yleistyneet etenkin miesvaltaisessa teollisuudessa. Naisille tyypillisissä yk-
sityisen ja julkisen sektorin palvelutöissä tulokseen sidottu palkitseminen on
harvinaisempaa. SAK:n vuoden 2004 luottamusmieskyselyn mukaan 34 pro-
sentilla SAK:laisista työpaikoista oli käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Tulos on
samansuuntainen Tilastokeskuksen työolotutkimuksen kanssa. Sen mukaan
vuonna 2003 tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä 28 prosentilla SAK:laisten
naisten työpaikoista ja 34 prosentilla miesten työpaikoista. Eniten tulospalkkio-
järjestelmiä oli teollisuudessa, jossa noin puolella SAK:laisista oli työpaikalla
tällainen järjestelmä. Palvelualoilla osuus oli 28 prosenttia ja julkisella sektorilla
10 prosenttia. Työolotutkimuksen mukaan tulospalkkiojärjestelmät ovat selvästi
useammin käytössä miesten (42 %) kuin naisten (23 %) työpaikoilla.
Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat huomattavasti suurempia kuin nai-
sille maksettavat. Tämä pätee niin SAK:laisiin kuin muihin palkansaajiin. Kaikista
palkansaajista SAK:laisten naisten saamat palkkiot ovat pienimpiä. SAK:laisista
tulospalkkiojärjestelmien piirissä olevista naisista kaksi kolmasosaa sai vuon-
na 2002 alle 500 euroa vuodessa, SAK:laisista miehistä alle 500 euroa sai reilu
kolmannes. Yli tuhat euroa vuodessa tulospalkkioita sai SAK:laisista naisista 17
prosenttia, miehistä 26 prosenttia. SAK:laisten saamat tulospalkkiot ovat kaikilla
toimialoilla keskimäärin pienempiä kuin kaikkien alan palkansaajien (Tilastokes-
kus, työolotutkimus 2003).
Paljonko saanut
tulospalkkioita
vuonna 2002, %
(sak:laiset palkansaajat)
alle 500 euroa
500–1 000 euroa
yli 1 000 euroa
0 20 40 60 80 100
Kaikki
Miehet
Naiset 64 18 18
39 35 26
52 26 22
27PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Epätyypillisten työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille
Epätyypillisten työsuhteiden määrä ei ole SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten
keskuudessa enää 2000-luvulla lisääntynyt. SAK:laisista noin neljännes työsken-
telee osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai erikseen työhön kutsut-
tavana. Naisille näistä ns. epätyypillistä työsuhteista on tullut jo varsin tyypillisiä.
Naisista 31 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia työskentelee tällaisissa töissä.
Vuoteen 2000 verrattuna epätyypilliset työsuhteet ovat vähentyneet molemmilla
sukupuolilla, miehillä hieman naisia enemmän.
Epätyypilliset työsuhteet yleistyivät erittäin nopeasti 1990-luvun loppupuolel-
la. Vuonna 1995 naisista vain joka viides ja miehistä joka kymmenes työskenteli
muissa kuin kokopäiväisissä vakinaisissa työsuhteissa. Yleisimpiä epätyypilliset
työsuhteet ovat yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla työskentelevillä
naisilla sekä nuorilla, alle 25-vuotiailla työntekijöillä. Vielä 25–34-vuotiaiden
naistenkin työsuhteista 40 prosenttia on epätyypillisiä. Tämän ikäisillä miehillä
epätyypillisyys on huomattavasti harvinaisempaa.
Epätyypillisissä työsuhteissa
työskentelevät SAK:laiset
(osa-aikaiset ja määräaikai-
set, %) sukupuolen ja alan
mukaan vuosina 1995, 2000
ja 2005
1995
2000
20050
10
20
30
40
KaikkiTeollisuusYksit. palvelut
JulkinenNaisetMiehet
10
19
14
19
35
31
13
30
22 21
34
27
10
19 18
14
2623
Epätyypillisissä työsuhteissa
työskentelevät SAK:laiset
sukupuolen ja iän mukaan
(osa-aikaiset, määrä-
aikaiset), %
Naiset
Miehet
0
10
20
30
40
50
60
70
Kaikki55–60 v.45–54 v.35–44 v.25–34 v.15–24 v.
65
3540
17
32
13
23
12
25
12
31
14
28 MUUTOS.LIIKE.
Epätyypillisten työsuhteiden taustalla on työnantajien vaatima työvoiman
joustavuus. Määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä sekä vuokratyönte-
kijöistä ja erikseen töihin kutsuttavista on tullut ns. marginaalityövoimaa, jota
käytetään mm. tasaaman kysynnän vaihteluja. Erityisesti SAK:laiset naiset ovat
usein työnantajien tarpeiden mukaan joustavaa marginaalityövoimaa.
Useimmat työntekijät tekevät epätyypillistä työtä vastoin tahtoaan, vaikka
ne joissakin tilanteissa lisäävätkin työntekijöiden vaihtoehtoja työmarkkinoilla
ja sopivat joihinkin elämäntilanteisiin (Tilastokeskus, työolotutkimus 2003).
Työolotutkimuksen mukaan neljä viidestä määräaikaisesta palkansaajasta kertoo
työskentelevänsä määräaikaisessa työsuhteessa koska ei ole löytänyt vakinaista
työtä. Omasta halustaan määräaikaisena työskenteleviä on muita enemmän
nuorimpien määräaikaisten joukossa. Osa-aikatyötä tekevistä nuoret ilmoittavat
pääasialliseksi syyksi opiskelun, vanhemmilla ikäryhmillä syynä on osa-aikaeläke.
Keskimmäiset ikäryhmät sen sijaan tekevät osa-aikayötä lähinnä siksi, että eivät
ole löytäneet kokoaikatyötä.
Epätyypillisistä työsuhteista eniten ovat lisääntyneet määräaikaiset työsuhteet.
Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien osuus on kuitenkin pudonnut
viidessä vuodessa. SAK:laisista naisista 22 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia on
määräaikaisia. Vuonna 2000 SAK:laisista naisista määräaikaisia oli 25 prosenttia
ja miehistä 17 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kaikista palkansaajista oli
vuonna 2003 määräaikaisessa työsuhteessa naisista 17 prosenttia ja miehistä 11
prosenttia. Määräaikaisuus on siis yleisempää SAK:laisilla kuin muilla palkan-
saajilla. Naiset ovat edelleen kaikilla SAK:laisilla aloilla miehiä selvästi useammin
määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat miehillä myös vähentyneet naisia
enemmän viidessä vuodessa. Eniten määräaikaisia, sekä miehiä että naisia, on
julkisella sektorilla, vaikka etenkin julkisella sektorilla työskentelevien miesten
työsuhteista harvempi kuin vuonna 2000 on nyt määräaikainen. Nuorista alle
25-vuotiaista SAK:laisista naisista lähes puolet on määräaikaisessa työsuhteessa.
Samanikäisistä miehistä määräaikaisena työskentelee vajaa kolmannes.
Määräaikaiset työsuhteet
sukupuolen ja alan mukaan
vuosina 2000 ja 2005, %
Naiset
Miehet
20
16
22
12
24
14
20
11
29
2423
15
25
17
22
12
0
5
10
15
20
25
30
20052000200520002005200020052000Teollisuus Yks.palvelut Julkinen sektori Kaikki
29PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Osa-aikaisissa työsuhteissa (alle 30 tuntia viikossa) työskentelevät enimmäk-
seen naiset. Naisten osa-aikaisuus lisääntyi viime vuosikymmenellä yksityisillä
palvelualoilla ja teollisuudessa. Kuluneen viiden vuoden aikana SAK:laisten osa-
aikatyötä tekevien naisten ja miesten määrä on hieman vähentynyt. Naisista 13
prosenttia ja miehistä kaksi prosenttia on osa-aikaisia. Vastaavasti kaikista palkan-
saajista oli vuonna 2003 osa-aikatyössä 13 prosenttia naisista ja kuusi prosenttia
miehistä. Osa-aika työtä tehdään Suomessa vähemmän kuin muissa EU-maissa
keskimäärin (European Labour Force Survey).
Tyypillinen osa-aikainen on nuori opiskelija, joka ei ole järjestäytynyt mi-
hinkään ammattiliittoon. Vähittäiskaupassa enemmistö naistyöntekijöistä ikään
katsomatta tekee lyhyempää työaikaa kuin 30 tuntia viikossa. Kokopäiväisten ja
osa-aikaisten työsuhteiden lisäksi on myös muita työaikajärjestelyjä, esimerkiksi
erikseen työhön kutsuminen. Tällaisissa työsuhteissa on SAK:laisista naisista kol-
me prosenttia ja miehistä kaksi prosenttia. Osuus on sama kuin vuonna 2000.
Osa-aikatyötä tekevät
sukupuolen ja alan mukaan
vuosina 2000 ja 2005
(mukana myös ne,
joilla jokin muu järjestely
kuin kokopäiväinen tai
osa-aikainen, %)
Naiset
Miehet
6
3
13
2
24
10
20
8 8 89
5
19
5
15
4
0
5
10
15
20
25
30
35
20052000200520002005200020052000
Teollisuus Yks.palvelut Julkinen sektori Kaikki
32
26
Työajat monimuotoistuneet
SAK:laisten työaikamuodot ovat muuttuneet voimakkaasti 20 vuodessa. Sään-
nöllistä päivätyötä tekevien määrä on vähentynyt ja enää reilu puolet (57 %)
SAK:laisista on päivätyössä. Naisilla on yleistynyt vuorotyö, miehillä ilta-, yö- ja
aamutyö. Osa-aikatyötä tekevien työajat ovat moninaisemmat kuin kokopäivä-
työtä tekevillä. SAK:laisista naisista päivätyötä tekee 55 prosenttia ja miehistä
hieman useampi. Vuodesta 2000 2-vuorotyön (esim. aamu- ja iltavuoro) sekä
poikkeavien, erikseen määrittelemättömien työaikamuotojen osuus on lisäänty-
nyt naisilla. Poikkeavia työaikamuotoja on runsaasti esimerkiksi kuljetusalalla,
mikä näkyy siinä, että yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä miehistä 16 pro-
senttia tekee jakso- tai periodityötä ja 12 prosenttia on ”muun” työaikajärjestelyn
piirissä. Jakso- ja periodityö on yleistä myös julkisella sektorilla työskentelevillä
naisilla (14 %). Työaikojen moninaistumisessa näkyvät työantajien joustotarpeet
samaan tapaan kuin epätyypillisissä työsuhteissa.
30 MUUTOS.LIIKE.
Yleisintä päivätyö on julkisella sektorilla, harvinaisinta yksityisillä palvelu-
aloilla. Teollisuudessa ja julkisella sektorilla naisilla on vaihtelevammat työajat
kuin miehillä. Sen sijaan yksityisten palvelualojen miehistä enemmistö tekee
muuta kuin säännöllistä päivätyötä.
Etätyö on edelleen harvinaista SAK:laisten piirissä. Vain reilu prosentti työs-
säkäyvistä naisista ja kolme prosenttia miehistä tekee etätyötä. Etätyötä tekevien
miesten määrä on noussut prosentilla vuoteen 2000 verrattuna. Etätyö on ky-
selyssä määritelty ajasta ja paikasta riippumattomaksi työksi. Noin viidennes
SAK:laisista naisista ja hieman harvempi mies olisi kiinnostunut tekemään etä-
työtä. Kiinnostus tehdä etätyötä on hieman laskenut viiden vuoden takaisesta.
Kiinnostuneimpia etätyöstä ovat nuoret alle 35-vuotiaat naiset, joista kolmannes
voisi harkita etätyötä. Julkisella sektorilla työskentelevistä miehistä 27 prosenttia
ja palvelualojen naisista 25 prosenttia on kiinnostunut etätyön tekemisestä.
Työaikamuoto
sukupuolen mukaan
vuosina 1984 ja 2005, %
Päivätyö
Ilta-, yö-, aamutyö
2-vuorotyö
3-vuorotyö
Muu, ml. jakso-
ja periodityö
0 20 40 60 80 100
Miehet 1984
Miehet 2005
Naiset 1984
Naiset 2005 55 5 17 8 15
69 5 16 4 6
59 5 13 12 11
72 1 12 10 5
Työaikamuoto
sukupuolen
ja alan mukaan
vuonna 2005, %
Päivätyö
Ilta-, yö-, aamutyö
2-vuorotyö
3-vuorotyö
Jakso- ja periodityö
Muu
0 20 40 60 80 100
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset 54 3 21 14 2 6
64 3 13 15 1 4
49 7 22 6 4 12
41 11 13 7 16 12
63 4 9 6 14 4
66 3 8 7 10 6
55 5 17 8 7 8
59 5 13 12 5 6
Teollisuus
Yks. palvelut
Julkinen
Kaikki
31PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Miehet tekevät naisia enemmän ylitöitä. Tilastokeskuksen työolotutkimuk-
sen mukaan ylitöitä, joista saa korvauksen, teki vuonna 2003 ainakin joskus 74
prosenttia SAK:laisista naisista ja 78 prosenttia miehistä. Vuoteen 1997 verrat-
tuna yhä useampi nainen tekee korvausta vastaan ylitöitä, miehistä puolestaan
hieman aiempaa harvempi. Ylitöitä, joista ei maketa korvausta teki naisista 20
prosenttia, miehistä 17 prosenttia. Ilman korvausta ylitöitä tekevien määrä on
laskenut naisilla kahdella prosentilla mutta noussut miehillä yhdellä prosentilla
vuodesta 1997 vuoteen 2003. Eniten ilman korvausta ylitöitä tekevät SAK:laisista
palvelualoilla työskentelevät naiset (29 %). Työsopimuslain mukaan ylitöitä ei
saa teettää ilman korvausta.
Varsinaisen päätyön lisäksi seitsemän prosenttia miehistä ja viisi prosenttia
naisista tekee muuta ansiotyötä. Vuoteen 2000 verrattuna naiset ovat hivenen
lisänneet lisätyön tekemistä. Lisätyötä tekevistä naisista ja miehistä valtaosa
tekee sitä toisen työnantajan palveluksessa (naiset 60 %, miehet 55 %). Lisätyötä
tekevistä miehistä 12 prosenttia toimii maatalousyrittäjinä, kun vielä vuonna
2000 maatalousyrittäjinä toimi 22 prosenttia miehistä. Lisätyötä tekevistä naisis-
ta sen sijaan aiempaa useampi toimii maatalousyrittäjänä. Maatalousyrittäjinä
toimivien naisten osuus on nyt kahdeksan prosenttia. Muuna yrittäjänä toimii
28 prosenttia lisätöitä tekevistä miehistä ja 22 prosenttia naisista. Erityisesti
naisyrittäjien määrä on lisätyön tekijöistä noussut viidessä vuodessa, sillä vuon-
na 2000 naisista vain 13 prosenttia toimi päätyön ohella muina yrittäjinä kuin
maatalousyrittäjinä. Miehissäkin muiden yrittäjien osuus on noussut viidessä
vuodessa neljällä prosenttiyksiköllä 28 prosenttiin.
Kunta työllistää naiset, teollisuus miehet
Kunnat ovat edelleen SAK:laisten naisten suurimpia työnantajia. Naisista 34
prosenttia on kunnan palveluksessa. Näin oli jäsentutkimuksissa myös viisi ja
kymmenen vuotta sitten. Yksityiset palvelualan yritykset työllistävät kuitenkin
yhä useamman SAK:laisen naisen ja miehen. Naisista 30 prosenttia on töis-
sä palvelualan yrityksessä. Teollisuus työllistää vajaan viidenneksen naisista.
SAK:laisista miehistä teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yrityksessä
työskentelee yli puolet, hieman useampi kuin viisi vuotta sitten. Miehistä viiden-
nes työskentelee palvelualan yrityksissä ja joka kymmenes kuntien palveluksessa.
Työvoimaa vuokraavan yrityksen palveluksessa työskentelee noin prosentti
SAK:laisista miehistä.
Puolet SAK:laisista työskentelee alle 30 hengen työpaikoilla (57 % naisista,
44 % miehistä). Työpaikalla tarkoitetaan yhtä yksikköä, esimerkiksi tehdasta,
virastoa, myymälää tai rakennustyömaata ja siellä koko henkilökunnan määrää.
Pienet työpaikat ovat vuodesta 1984 lähtien hieman lisääntyneet. Vuoteen 2000
verrattuna hieman harvempi SAK:lainen työskentelee kuitenkin nyt alle 10
hengen työpaikalla, mutta hieman useampi työpaikalla, jossa on 10–29 työn-
tekijää. Naisten työpaikat ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten. Naisista
18 prosenttia työskentelee työpaikalla, jossa on korkeintaan viisi henkilöä. Mie-
histä näin pienillä työpaikoilla työskentelee 12 prosenttia. Palvelualojen naisista
32 MUUTOS.LIIKE.
huomattavasti keskimääräistä useampi, 24 prosenttia, työskentelee alle kuuden
työntekijän työpaikalla. Palvelualojen miehistä näin pienellä työpaikalla työsken-
telee 14 prosenttia. Viisi vuotta sitten palvelualojen SAK:laisista työntekijöistä
hieman nykyistä useampi työskenteli alle kuuden hengen työpaikalla.
Suurilla yli 200 työntekijän työpaikoilla työskentelee joka kuudes SAK:lainen
nainen ja lähes joka neljäs mies. Suuret työyksiköt ovat yleisimpiä teollisuudessa:
teollisuudessa työskentelevistä naisista 32 prosenttia ja miehistä 27 prosenttia on
töissä yli 200 hengen työpaikalla. Vuoteen 2000 verrattuna isoilla yli 200 hengen
teollisuuden työpaikoilla työskentelevien naisten ja miesten osuus on vähentynyt.
(Liitetaulukko 10).
SAK:laisten työnantajat sukupuolen mukaan (%)
Naiset Miehet KaikkiKunta tai kuntayhtymä 34 8 19Valtion virasto tai laitos 4 3 3Valtion tai kunnan liikelaitos 2 3 3
Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yritys 18 55 37Palvelualan yritys 30 20 25Säätiö, yhdistys 4 1 3Työllistää itse itsensä 0 0 0Työvoimaa vuokraava yritys 0 1 1
Muu työnantaja 8 9 9
Yhteensä 100 100 100
Minkä kokoisella
työpaikalla työskentelee, %
1–5 hlöä
6–9 hlöä
10–19 hlöä
20–29 hlöä
30–99 hlöä
100–199 hlöä
200–499 hlöä
yli 500 hlöä
0 20 40 60 80 100
Kaikki
Mies
Nainen 18 10 16 13 19 8 9 7
12 9 13 10 21 12 10 13
15 10 14 11 20 10 10 10
33PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Naisten kiinnostus työpaikan asioihin lisääntynyt
SAK:laisten naisten kiinnostus oman työpaikan asioihin kuten tuottavuuteen,
kannattavuuteen tai suunnitelmiin on lisääntynyt viidessä vuodessa, miesten
pysynyt ennallaan. SAK:laisista yli puolet (56 % naiset, 55 % miehet) on kiin-
nostunut työpaikan asioista. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna kiinnostus
työpaikan asioihin on kuitenkin laskenut molemmilla sukupuolilla. Naisista ja
miehistä 18 prosenttia ilmoittaa nyt olevansa erittäin kiinnostuneita työpaikan
asioista, ja reilu kolmannes molemmista sukupuolista (37 %) on melko kiin-
nostuneita. Kiinnostuksen vähentyminen vuosien 1995–2000 välillä selittynee
ainakin osittain pätkätöiden voimakkaalla lisääntymisellä.
Viisi vuotta sitten miehet olivat hieman naisia kiinnostuneempia työpai-
kan asioista, nyt sukupuolet ovat yhtä kiinnostuneita. Kiinnostuneimpia ovat
palvelualalla työskentelevät naiset ja julkisella sektorilla työskentelevät miehet.
Alle 25-vuotiaat naiset ovat vähiten kiinnostuneita työpaikan asioista. Tämä on
ymmärrettävää, sillä heistä noin kaksi kolmasosaa työskentelee epätyypillisissä
työsuhteissa.
Johdon työntekijöitä kohtaan osoittama arvostus ja kiinnostus lisää työn-
tekijöiden kiinnostusta työpaikan asioista. Työpaikoilla, joissa johto arvostaa
työntekijöitä paljon tai melko paljon SAK:laisista 37 prosenttia ilmoittaa olevansa
erittäin kiinnostuneita ja 45 prosenttia jonkin verran kiinnostuneita työpaikan
asioista, ei lainkaan kiinnostuneita on kuusi prosenttia. Niillä työpaikoilla, joissa
työntekijät kokevat, että johto ei lainkaan arvosta työntekijöitä, vain 17 prosent-
tia työntekijöistä on vähintään melko kiinnostuneita työpaikan asioista ja 40
prosenttia ilmoittaa, että he eivät ole lainkaan kiinnostuneita. Naisilla johdon
arvostus lisää kiinnostusta työpaikan asioihin jonkin verran miehiä enemmän,
ja johdon kylmäkiskoinen suhtautuminen myös vähentää naisten kiinnostusta
hivenen miehiä enemmän. (Liitetaulukko 11).
Kiinnostus työpaikan asioihin sukupuolen ja iän mukaan vuosina 2000 ja
2005 (erittäin tai melko kiinnostuneet, %)
Naiset Miehet Kaikki SAK:laisetIkä 2000 2005 2000 2005 2000 200515–24 49 31 46 50 48 4125–34 55 55 54 52 55 5435–44 56 60 57 59 57 6045–54 52 56 59 57 56 57
55–60 50 57 52 54 51 54
Kaikki 53 56 56 55 54 55
34 MUUTOS.LIIKE.
Arviot johdosta yhä kriittisempiä
SAK:laisten arviot johdon suhtautumisesta työntekijöihin ovat viiden vuoden ta-
kaiseen verrattuna heikentyneet. Trendi on ollut laskeva vuodesta 1995. Naisista ja
miehistä vajaa kolmannes arvioi, että työnantaja arvostaa paljon tai melko paljon
työntekijöitä. Vain reilu puolet katsoo, että johto luottaa alaisiinsa. Koulutus- ja
henkilöstösuunnittelu ei myöskään saa työntekijöiltä hyvää arvosanaa. Naisista
vajaa kolmannes ja miehistä vain joka neljäs katsoo, että johto arvostaa tällaista
suunnittelua. Huonoimman arvosanan saa johdon huolehtiminen työntekijöiden
kehittymismahdollisuuksista. Vain viidennes SAK:laisista katsoo, että johto huo-
lehtii hyvin kehittymismahdollisuuksista. Kuusi kymmenestä arvioi, että johto
asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Miesten arviot työpaikan johdosta ovat
kaikissa kysytyissä asioissa naisia kriittisempiä.
Eniten johdon saamat arviot ovat laskeneet toimialoista teollisuudessa. Teol-
lisuudessa työskentelevistä naisista ja miehistä vain neljännes arvioi, että johto
arvostaa työntekijöitä. Väittämään johto huolehtii hyvin kehittymismahdol-
lisuuksista työssä yhtyy vain 15 prosenttia teollisuuden naisista. Teollisuuden
työntekijöistä 67 prosenttia katsoo, että johto asettaa tehokkuuden kaiken muun
edelle. (Liitetaulukko 12)
Tilastokeskuksen työolotutkimukseen mukaan suomalaiset saavat tietoa työ-
tään koskevista muutoksista selvästi heikommin kuin aikaisemmin. Vuonna 1997
vielä 41 prosenttia palkansaajista kertoi saavansa tietoa muutoksista jo niiden
suunnitteluvaiheessa, vuoden 2003 lopulla suunnitteluvaiheessa tietoa saavien
osuus oli enää 34 prosenttia.
Työpaikan johdon asenteet vastaajan sukupuolen sekä kaikkien SAK:laisten
mukaan vuosina 2000 ja 2005 (paljon tai melko paljon vastanneet, %)
Naiset Miehet Kaikki 2000 2005 2000 2005 2000 2005
Arvostaa työntekijöitä 34 30 34 29 34 30Luottaa alaisiinsa 63 59 60 55 62 57
Huolehtii kehittymis-mahdollisuuksista 24 22 22 19 23 21
Arvostaa koulutus- jahenkilöstösuunnittelua 36 30 30 25 33 27Arvostaa työpaikan viihtyisyyttä 36 30 30 25 33 27Asettaa tehokkuuden kaiken edelle 57 56 63 64 60 60
35PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Miehet aiempaa harvemmin työnantajan lisäkoulutuksessa
SAK:laisista reilu neljännes on vuoden aikana osallistunut työnantajan järjestä-
mään ammatilliseen koulutukseen (28 %). Viidessä vuodessa koulutukseen pää-
syssä ei naisilla ole tapahtunut muutosta, mutta miehistä hieman aiempaa har-
vempi on osallistunut työnantajan kustantamaan lisäkoulutukseen. Viidessätoista
vuodessa koulutukseen päässeiden osuus on kasvanut molemmilla sukupuolilla.
Kaikista palkansaajista hieman yli puolet (53 % Tilastokeskus työolotutkimus)
oli vuonna 2003 osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen. Määrä on
siis selkeästi suurempi kuin SAK:laisilla työntekijöillä keskimäärin.
Lisäkoulutusta saavat yleensä ne, joilla on hyvä pohjakoulutus jo ennestään.
Tämä pätee myös SAK:laisiin. Koulutuspäivien määrä lisääntyy ammatillisen
koulutuksen myötä. Vailla ammatillista koulutusta olevat naiset ja miehet oli-
vat ammatillisessa lisäkoulutuksessa keskimäärin päivän vuodessa. Opisto- tai
korkeakoulutason tutkinnon suorittaneilla naisilla ja miehillä koulutuspäiviä
oli keskimäärin 2,5 päivää vuodessa. Kokopäivätyössä olevat saavat koulutusta
enemmän kuin epätyypillisessä työsuhteessa olevat. SAK:laisten saaman työn-
antajan järjestämän koulutuksen kesto on lyhyttä. Keskimäärin koulutuksessa
ollaan 1,5 päivää vuodessa.
Vielä viisi vuotta sitten miehet pääsivät naisia useammin koulutukseen, nyt
ero on tasoittunut. Ikävä kyllä tasoittuminen ei ole tapahtunut niin, että naisten
koulutukseen pääsy olisi lisääntynyt, vaan siten, että miesten lisäkoulutukseen
pääsy on heikentynyt. Niiden miesten osuus, jotka ovat olleet pitemmässä yli
kaksi päivää kestäneessä koulutuksessa on vähentynyt vuoteen 2000 verrattuna.
Osallistuminen työnantajan
järjestämään ammatilliseen
koulutukseen kuluneen
12 kk:n aikana sukupuolen
mukaan vuosina
2000 ja 2005, %
Ei osallistunut
1–2 päivää
3–5 päivää
6–10 päivää
yli 10 päivää0 20 40 60 80 100
Kaikki 2000
Kaikki 2005
Miehet 2000
Miehet 2005
Naiset 2000
Naiset 2005 73 14 8 3 2
72 14 9 4 2
68 14 10 5 3
72 14 9 3 1
70 14 9 4 3
73 14 7 4 2
Atk-tekniikkaan perustuvien laitteiden käyttö on SAK:laisten keskuudessa
jatkanut yleistymistään. Viidessä vuodessa käyttö on lisääntynyt naisilla kahdek-
salla ja miehillä kymmenellä prosentilla. Laite voi olla mikrotietokoneen lisäksi
esimerkiksi tietokoneeseen yhdistetty kassa tai ohjelmoitava työstökone. Naisista
ja miehistä molemmista jo yli puolet (52 %) ilmoittaa työssään käyttävänsä atk-
pohjaisia laitteita. Eniten tällaisia laitteita käyttävät palvelualojen naiset (70 %),
vähiten julkisella sektorilla työskentelevät naiset (38 %). Miehistä eri toimialoilla
atk-laitteita käyttää 49–58 prosenttia.
36 MUUTOS.LIIKE.
Vuorovaikutus työssä lisääntynyt
Naisten työssä on perinteisesti miehiä enemmän tiivistä vuorovaikutusta muiden
ihmisten kanssa. Tämä pitää paikkansa edelleen, viidessä vuodessa vuorovaiku-
tus työssä on lisääntynyt jonkin verran molemmilla sukupuolilla. SAK:laisista
naisista 75 prosenttia ja miehistä 56 prosenttia on lähes koko työajan tekemisissä
työtoverien, asiakkaiden, potilaiden tai vaikkapa matkustajien kanssa. Eniten
kanssakäymistä on yksityisissä ja julkisissa palvelutöissä olevilla naisilla, vähiten
teollisuuden miehillä.
SAK:laisista naisista 18 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia työskentelee lähes
koko ajan yksin. Eniten yksintyöskentelyä on yksityisten palvelualojen miehillä,
joista 28 prosenttia työskentelee lähes koko ajan yksin. Tällaisia ammatteja on
mm. rekkaliikenteessä ja vartiointialalla. Naisista eniten yksityöskentelyä on teol-
lisuudessa: teollisuuden naisista 19 prosenttia työskentelee lähes koko ajan yksin.
Viisi vuotta sitten yksintyöskentely oli naisilla yleisintä julkisella sektorilla. Runsas
vuorovaikutus mutta toisaalta myös yksintyöskentely ovat henkistä kuormitusta
lisääviä tekijöitä.
On työssä lähes koko ajan
tekemisissä muiden ihmisten
kanssa sukupuolen ja alan
mukaan, %
Naiset
Miehet
0
20
40
60
80
100
Teollisuus Yks.palvelut Julkinen sektori Kaikki
75
56
77
63
80
6063
54
37PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Yhä useampi tekee toistotyötä
SAK:laisista työntekijöistä noin puolet arvioi, että joutuu yli puolet työajastaan
toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Yksitoikkoinen toistotyö on henkisesti ja
fyysisesti erittäin kuormittavaa. Naiset tekevät toistotyötä miehiä useammin.
Kuluneen viiden vuoden aikana toistotyön osuus on lisääntynyt SAK:laisilla
hieman, ja naisia enemmän miehillä. Naisten tekemän toistotyön määrä lisääntyi
erityisesti vuosina 1995–2000.
Joutuu työssään toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta yhä uudelleen vähin-
tään ¾ työajasta vuosina 2000 ja 2005 (%)
2000 2005Naiset 39 40
Miehet 29 32
Kaikki 34 36
Eniten toistotyötä tekevät teollisuuden naiset. Miehillä toistotyö on yleisintä
yksityisillä palvelualoilla. Nuoret naiset joutuvat muita useammin yksitoikkoi-
seen toistotyöhön. Naiset tekevät keskimääräistä enemmän yksitoikkoista työtä
paitsi nuorina myös vanhoina. Miehillä työ sen sijaan monipuolistuu iän myötä
niin, että yli 54-vuotiaista vain 17 prosenttia joutuu toistamaan yhtä työvaihetta
lähes koko ajan. Samanikäisistä naisista toistotyötä tekee lähes koko työajan 23
prosenttia. (Liitetaulukko 13).
Osalla SAK:laisista työ on monipuolista ja vaativaa. Esimerkiksi kodinhoi-
tajan työ on arvioitu vaativuudessa lähes samalle tasolle kuin luokanopettajan
työ. Harvinaista ei ole myöskään se, että päiväkodeissa SAK:lainen lastenhoitaja
tai lähihoitaja tekee lastentarhanopettajan töitä, koska kunnat eivät säästösyistä
palkkaa riittävästi lastentarhanopettajia.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan reilu neljännes SAK:laisista
naisista ja miehistä arvioi, että heillä olisi valmiuksia selviytyä nykyistä vaati-
vammistakin tehtävistä nykyisellä koulutuksella ja kokemuksella. Huolestut-
tavaa on, että samalla kun SAK:laisten palkansaajien koulutustaso on noussut
myös yksitoikkoisen, ositetun ja kaavamaisen toistotyön määrä on lisääntynyt
SAK:laisissa töissä.
Joutuu työssä toistamaan
yhtä ja samaa työvaihetta
yhä uudelleen vähintään 3/4 työajasta sukupuolen
ja alan mukaan, %
Naiset
Miehet
0
10
20
30
40
50
60
KaikkiJulkinen sektoriYks. palvelutTeollisuus
49
30
4541
2926
40
32
38 MUUTOS.LIIKE.
Naiset miehiä kuormitetumpia
SAK:laisista naisista 27 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia arvioi, että joutuu
työskentelemään vähintään kolme neljäsosaa työajasta niin suuren paineen
alaisena, ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muuta kuin työtä. Paineen alaisena
työskentely on hieman hellittänyt niin miehillä kuin naisilla vuoteen 2000 verrat-
tuna (naiset 30 %, miehet 21%). Kuormitetuimpia ovat yksityisillä palvelualoilla
työskentelevät naiset. Suurinta työpainetta kokevat ikääntyneet yli 54-vuotiaat
naiset. Miehistä työpaine on myös suurin yli 54-vuotiailla. (Liitetaulukko 14)
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan SAK:laisista 47 prosenttia kokee
työnsä ruumiillisesti vähintään melko raskaaksi. Henkisesti vähintään melko
raskaaksi työnsä kokee 58 prosenttia SAK:laisista. SAK:laisista aloista raskaim-
mat työt sekä ruumiillisesti että henkisesti ovat teollisuudessa työskentelevillä
naisilla.
Työskentelee niin suuren
paineen alaisena vähintään 3/4 työajasta, ettei ehdi
puhua tai ajatella mitään
muuta kuin työtä suku-
puolen ja alan mukaan, %
Naiset
Miehet
0
5
10
15
20
25
30
35
KaikkiJulkinen sektoriYks. palvelutTeollisuus
2119
29
20
28
17
27
19
39PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Vaikutusmahdollisuudet eivät parantuneet
Kuluneen viiden vuoden aikana SAK:laisten vaikutusmahdollisuudet omaan
työhön ovat pysyneet kaikkiaan ennallaan. Vajaa puolet SAK:laisista arvioi voi-
vansa vaikuttaa erittäin tai melko paljon omaa työtään koskeviin järjestelyihin.
SAK:laisten vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin järjestelyihin ja pää-
töksentekoon kasvoivat vuodesta 1984 vuoteen 1995 asti. Tämän jälkeen vuoteen
2000 SAK:laisten naisten vaikutusmahdollisuudet heikkenivät, miesten pysyivät
ennallaan. Parhaimmat vaikutusmahdollisuudet ovat julkisen sektorin työnteki-
jöillä, heikoimmat teollisuuden naisilla.
Vaikutusmahdollisuudet
omaa työtä koskeviin
asioihin sukupuolen
mukaan vuosina
1984, 1990, 1995,
2000 ja 2005, %
Paljon
Melko paljon
Melko vähän
Ei lainkaan
0 20 40 60 80 100
Miehet 1984
Miehet 1990
Miehet 1995
Miehet 2000
Miehet 2005
Naiset 1984
Naiset 1990
Naiset 1995
Naiset 2000
Naiset 2005 11 35 46 8
12 34 46 8
14 38 41 7
13 34 44 9
8 29 50 13
12 39 42 7
12 40 41 7
11 41 43 5
13 35 45 7
8 31 51 10
Vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät ammatillisen koulutuksen myötä. Koulu-
tusta vaativat työt ovat yleensä monipuolisempia ja itsenäisempiä kuin rutiinin-
omaiset toistotyöt. Pienimmät vaikutusmahdollisuudet ovat vailla ammatillista
koulutusta olevilla naisilla ja suurimmat opisto- tai korkeakoulutason koulutuk-
sen saaneilla miehillä. Pienillä työpaikoilla työntekijöiden vaikutusmahdollisuu-
det ovat paremmat kuin isoilla. Epätyypillistä työtä tekevät, erityisesti määrä-
aikaisessa työsuhteessa olevat, kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikommiksi
kuin muut (Laukkanen 2006).
Parhaat vaikutusmahdollisuudet SAK:laisilla on työmenetelmiin, siihen
missä järjestyksessä työt tekee ja työtahtiin. Naisilla on kaikkiin näihin hieman
heikommat vaikutusmahdollisuudet kuin miehillä. Heikoimmat vaikutusmah-
dollisuudet SAK:laisilla on työpaikan investointipäätöksiin ja laitehankintoihin.
40 MUUTOS.LIIKE.
Vaikutusmahdollisuuksiaan omiin kehittymismahdollisuuksiinsa työssä pitää
hyvinä joka viides SAK:lainen, naisista 23 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia.
(Liitetaulukot 15–16).
Voi vaikuttaa erittäin tai
melko paljon omaa työtä
koskeviin asioihin suku-
puolen ja alan mukaan
vuosina 2000 ja 2005, %
Naiset
Miehet
4345
42
5
19
5 4
0
10
20
30
40
50
60
20052000200520002005200020052000Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Kaikki
35
52
35
51 49
5451
5856
46
52
4651
Kokemukset syrjinnästä naisilla miehiä yleisempiä
Syrjintä työelämässä voi kohdistua esimerkiksi työntekijän ikään, sukupuoleen
tai ihonväriin ja kansallisuuteen. Syrjintä näkyy työpaikalla mm. eriarvoisena
kohteluna ja suosikkijärjestelminä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan
naiset ovat miehiä herkempiä havaitsemaan syrjintää ja myös kokevat sitä itse
miehiä useammin. Vuoden 2003 työolotutkimuksessa naiset havaitsivat naisiin
kohdistuvaa syrjintää kolme kertaa miehiä useammin ja työsuhteen laatuun ja
perheellisyyteen liittyvää syrjintää noin kaksi kertaa miehiä yleisemmin. Vuo-
teen 1997 verrattuna palkansaajien havainnot syrjinnästä ja myös omakohtaiset
kokemukset siitä ovat kuitenkin vähentyneet, erityisesti liittyen naissukupuoleen
ja perheellisyyteen.
Nuoren iän tai vanhuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää on havainnut
työolotutkimuksen mukaan työpaikallaan joka kymmenes SAK:lainen. Itse ikään
perustuvaa syrjintää on kokenut 10 prosenttia nuorista SAK:laisista työntekijöis-
tä. Iäkkäillä työntekijöillä naisten ja miesten kokemukset poikkeavat toisistaan:
iäkkäistä naisista ikään perustuvaa syrjintää on kokenut viidennes, miehistä
harvempi kuin joka kymmenes. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on itse ko-
kenut 43 prosenttia SAK:laisista naisista ja 32 prosenttia miehistä. Ihonväriin ja
kansallisuuteen perustuvaa syrjintää on havainnut kolme prosenttia SAK:laisista,
miehet hieman naisia useammin.
Työsuhteen laatuun kohdistuvan syrjinnän kokemukset ovat naisilla huo-
mattavasti miehiä yleisempiä. SAK:laisista naisista tällaista syrjintää on työolo-
tutkimuksen mukaan kokenut 20 prosenttia, julkisella sektorilla työskentelevistä
naisista peräti 29 prosenttia. Miehistä työsuhteen laatuun kohdistuvia syrjintä-
kokemuksia on 12 prosentilla.
Tilastokeskuksen tasa-arvobarometrin (2004) mukaan enemmistö naisista ja
puolet miehistä ei näe naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla yhtä hyvinä kuin
41PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
miesten mahdollisuuksia. Eniten haittaa koetaan palkkauksessa, ammattitaidon
arvostuksessa ja uralla etenemisessä, vaikka sukupuolesta johtuvat haitat ovat
vähentyneet vuodesta 2001. Silti edelleen joka neljäs naispalkansaaja koki suku-
puolestaan olevan paljon tai jonkin verran haittaa palkkauksessa.
Haittaa sukupuolesta
nykyisessä työssä vastaajan
sukupuolen mukaan, %
Paljon
Jonkin verran
0 5 10 15 20 25 30
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
NaisetA
B
C
D
E
F
G
H
I
J
A Palkkauksessa
B Ammattitaidon arvostuksessa
C Uralla etenemisessä
D Työpaineiden jakautumisessa
E Työtulosten arvioinneissa
F Työsuhde-etujen saamisessa
G Tiedon saamisessa
H Työsuhteen jatkuvuudessa
I Työn itsenäisyydessä
J Koulutukseen pääsemisessä
7 17
4 18
4 17
2 16
1 13
1 3
1 4
1 7
2 6
1 1
1 6
1 5
1 8
1 1
1 9
2
4
2
2
1
42 MUUTOS.LIIKE.
Luottamusmies aiempaa useammalla SAK:laisella
SAK:laisista aiempaa useammalla on luottamusmies työpaikalla. Naisista luot-
tamusmies on työpaikalla 67 prosentilla ja miehistä 74 prosentilla. Niiden
SAK:laisten osuus, joiden työpaikalla on luottamusmies väheni vuodesta 1984
aina vuoteen 2000 asti, mutta nyt laskeva trendi on taittunut. Eniten luottamus-
miehiä on teollisuudessa ja vähiten yksityisten palvelualojen työpaikoilla. Palve-
lualojen tilanne on kuitenkin parantunut vuoteen 2000 verrattuna. Palvelualojen
naisista on luottamusmies työpaikalla nyt 57 prosentilla kun vuonna 2000 se oli
48 prosentilla.
Naisten työpaikoilta luottamusmiehet ovat vähentyneet nopeammin kuin
miesten. Niiden joukko, joka ei osannut sanoa, onko työpaikalla luottamusmies,
kasvoi vuodesta1984 aina vuoteen 2000 asti. Tämä kasvu on nyt myös pysähtynyt.
Naisista 10 prosenttia ei tiedä onko työpaikalla luottamusmies, miehistä näin
vastaa viisi prosenttia. Eniten työpaikkoja, joissa ei ole luottamusmiestä on edel-
leen palvelualoilla. Nuoret naiset ovat muita useammin ilman luottamusmiestä.
Heille tyypillisiä ovat palvelualojen pienet työpaikat. Alle 25-vuotiaista naisista
34 prosenttia ei tiedä luottamusmiestilannettaan.
Isoilla työpaikoilla työskentelevillä on luottamusmies useammin kuin pienillä
työpaikoilla työskentelevillä. Alle 10 hengen työpaikoilla luottamusmies on 45
prosentilla naisista ja 34 prosentilla miehistä. Keskisuurilla työpaikoilla (30–99
työntekijää) luottamusmies on 75 prosentilla naisista ja 88 prosentilla miehistä.
Suurilla yli sadan hengen työpaikoilla luottamusmies on jo 89 prosentilla naisista
ja 95 prosentilla miehistä. Työpaikalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa työpistet-
tä, joka voi olla suuremman yksikön osa. (Liitetaulukko 17).
Onko työpaikalla sinua
edustava luottamusmies
tai vastaava vastaajan
sukupuolen mukaan
vuosina 1984, 1990, 1995,
2000 ja 2005? %
Kyllä
Ei
En tiedä
0 20 40 60 80 100
Miehet 1984
Miehet 1990
Miehet 1995
Miehet 2000
Miehet 2005
Naiset 1984
Naiset 1990
Naiset 1995
Naiset 2000
Naiset 2005 67 23 10
62 29 9
72 24 4
75 22 3
81 16 3
74 21 5
70 24 6
77 20 3
82 15 3
85 13 2
43PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Onko työpaikalla
sinua edustava
luottamusmies
tai vastaava
sukupuolen ja
alan mukaan, %
Kyllä
Ei
En tiedä
0 20 40 60 80 100
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset
Miehet
Naiset 77 18 5
77 19 4
57 32 11
66 28 6
70 18 12
74 19 7
67 23 10
74 21 5
Teollisuus
Yks. palvelu-alat
Julkinensektori
Kaikki
Onko työpaikalla sinua
edustava luottamusmies tai
vastaava sukupuolen ja iän
mukaan, %
Kyllä
Ei
En tiedä
0 20 40 60 80 100
kaikki
yli 54 v
45–54 v
35–44 v
25–34 v
15–24 v
kaikki
yli 54 v
45–54 v
35–44 v
25–34 v
15–24 v
Naiset
Miehet
45 21 34
64 21 15
67 24 9
70 24 6
68 25 7
67 23 10
79 12 9
71 22 7
72 24 4
77 20 3
76 21 3
74 21 5
44 MUUTOS.LIIKE.
Niiden osuus, joiden mielestä työntekijät muodostavat työpaikalla yhtenäisen
joukon, joka on valmis tukemaan luottamusmiestä, laski vuodesta 1984 aina
vuoteen 2000 asti. Nyt laskeva trendi näyttää katkenneen. Työntekijöiden yhte-
näisyyden arvioimista vaikeuttaa kuitenkin lisääntyneet pätkätyöt ja työaikojen
monimuotoistuminen. Säännöllistä päivätyötä tekevien SAK:laisten osuus on
pienentynyt, samalla työpaikoilta ovat vähentyneet työntekijöiden muodostamat
tiiviit ja tutut yhteisöt. Kuten vuonna 2000 nytkin kolmannes vastaajista, naisista
peräti 41 prosenttia ja miehistä 25 prosenttia, ei osaa arvioida työntekijöiden
yhtenäisyyttä. Alle 25-vuotiaissa on eniten niitä, jotka eivät osaa ottaa asiaan
kantaa. Vastaajista 16 prosenttia, naisista joka kymmenes ja miehistä joka viides
arvioi, että työntekijät ovat hyvin yhtenäisesti luottamusmiehen tukena. Eniten
yhtenäisyyttä löytyy teollisuuden työpaikoilta. (Liitetaulukko 18).
Ammattiyhdistys näkyy ja toimii jäsenten arvion mukaan jossain määrin
niillä työpaikoilla, joilla on luottamusmies. Naisten ja miesten valmiudessa
vastata kysymykseen on selvä ero. Naiset vastaavat miehiä useammin ”en osaa
sanoa”. Miehillä on puolestaan naisia enemmän ”ammattiyhdistys näkyy työpai-
kalla paljon” -vastauksia. Eniten ammattiyhdistys ja luottamushenkilöt näkyvät
ay-asioista tiedottamisessa sekä irtisanomisia, lomautuksia ja ulkopuolisen työ-
voiman käyttöä koskevissa asioissa.
Missä määrin liiton jäsenet muodostavat työpaikalla yhtenäisen joukon, joka
on valmis tukemaan luottamusmiehiä? Vastaukset sukupuolen mukaan vuo-
sina 1984, 1995 ja 2005 (%)
Naiset Miehet 1984 1995 2005 1984 1995 2005Hyvin yhtenäisiä ja toimintavalmiita 23 16 11 34 26 21Vain joissain tilanteissa yhtenäisiä 45 38 32 47 46 39Eivät yhtenäisiä ja toimintavalmiita 11 15 16 9 12 15
Ei osaa sanoa 21 31 41 10 16 25
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Näkyykö ja toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikalla
(% niistä, joilla on luottamusmies)
Paljon Jossain määrin Ei lainkaan Ei osaa sanoa N M N M N M N M
Palkkausasioissa 10 14 42 50 31 28 17 8Sosiaalisten etujen ajamisessa 7 10 45 55 29 25 5 9
Työaika-asioissa 11 16 41 50 31 26 17 9Työolojen parantamisessa 10 14 42 55 31 24 17 8
Työvoima-asioissa 14 21 36 43 27 24 23 13
Jäsenhankinnassa 11 14 34 43 30 26 25 17Ay-asioistatiedottamisessa 15 19 46 52 23 21 15 18
45PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Pysyvä työpaikka edelleen ykkösasia
Työpaikan pysyvyydestä on tullut SAK:laisille tärkein tavoite työssä. Näin ajattelee
puolet SAK:laisista. Määrä on laskenut hieman vuodesta 2000, mikä johtunee
kohentuneesta työllisyystilanteesta. Vielä vuonna 1990, kun vain viisi prosenttia
SAK:laisista oli työttömänä, tärkein työn tavoite niin naisilla kuin miehilläkin oli
hyvä palkka. Lama ja suurtyöttömyys sekä sitä seurannut työelämän epävarmuus
ovat muuttaneet SAK:laisten palkansaajien arvostuksia.
Naiset arvostavat miehiä enemmän varmaa työsuhdetta ja työn mielenkiin-
toisuutta. Miehet korostavat naisia useammin hyvää palkkaa. Hyvän palkan mer-
kitys tärkeimpänä tavoitteena työssä on noussut miehillä vuodesta 2000 viidellä
prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin. Naisilla hyvän palkan merkitys on noussut vain
prosentilla 19 prosenttiin. Työn mielenkiintoisuus on toisaalta aiempaa useam-
malle naiselle tärkein tavoite työssä.
Teollisuudessa, jossa naiset ovat keskimäärin muilla aloilla työskenteleviä
naisia vähemmän koulutettuja, naiset arvostavat työpaikan pysyvyyttä muita
enemmän. Teollisuuden naiset korostavat myös hyvän palkan tärkeyttä hieman
muilla aloilla työskenteleviä naisia useammin. Sen sijaan työn mielenkiintoisuus
on muita naisia vähemmän tärkeä tavoite teollisuudessa työskenteleville naisille.
Julkisilla ja yksityisillä palvelualoilla naisten keskimääräiset palkat ovat pienem-
mät kuin teollisuudessa. Mielenkiintoinen kysymys on, korvaako mieleinen työn
sisältö pientä palkkaa, vai korostuuko työn sisällön merkitys siksi, että palkka
on pieni?
Mitä korkeampi työntekijän koulutus on, sitä enemmän hän arvostaa työn
sisältöä kuin palkkaa. Tämä pätee molempiin sukupuoliin, mutta korkeasti
koulutetuilla miehillä palkan merkitys on silti suurempi kuin työn laadun.
(Liitetaulukot 19–20)
Tärkein tavoite työssä
sukupuolen mukaan, %
Naiset
Miehet
0
10
20
30
40
50
60
MuuTyön mielenkiintoisuus
Hyvä palkkaTyöpaikan pysyvyys
5348
19
34
16
912
8
46 MUUTOS.LIIKE.
Tärkein tavoite työssä sukupuolen mukaan vuosina 1990, 1995, 2000 ja
2005 (%)
Naiset Miehet 1990 1995 2000 2005 1990 1995 2000 2005
Työpaikan pysyvyys 31 54 55 53 24 53 52 48Hyvä palkka 34 18 18 19 52 28 29 34Työn mielenkiintoisuus 17 15 14 16 12 11 10 9
Hyvät työtoverit ja suhteet työssä 6 5 8 7 4 3 5 5
Mahdollisuudet edetä työssä ja uralla 3 3 2 2 2 2 2 2
Muu 9 5 3 3 6 3 2 2
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100
Työttömyys huolestuttaa naisia
SAK:laisten ajatukset omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla ovat hieman
valoisammat kuin viisi vuotta sitten. Vuoteen 2000 verrattuna useampi ilmoittaa
nyt, ettei ole huolissaan tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Naisista 41 prosenttia
ja miehistä 52 prosenttia on tätä mieltä. Naiset ovat kuitenkin edelleen miehiä
huolestuneempia. Tähän vaikuttanee naisten miehiä epävarmempi työmarkkina-
asema: naisten työttömyys on miehiä suurempaa ja myös epätyypilliset työsuhteet
kohdistuvat erityisesti naisiin.
Valoisammista tulevaisuuden näkymistä huolimatta SAK:laisista varsin useat
pelkäävät edelleen työttömyyttä. Naisista 32 prosenttia – yhtä moni kuin viisi
vuotta sitten – pelkää jäävänsä työttömäksi. Miehistä selvästi harvempi kuin
naisista pelkää työttömyyttä. Eniten työttömyyttä naisista pelkäävät nuoret alle
25-vuotiaat (42 %) ja teollisuudessa työskentelevät (49 %). Nuorten naisten työt-
tömyyden pelko on huomattavasti suurempaa kuin nuorilla miehillä, joista ”vain”
26 prosenttia pelkää työttömyyttä. Nuorten naisten huoli on ymmärrettävä, sillä
heidän työmarkkina-asemansa on hyvin epävarma. Teollisuuden naisten työttö-
myyden pelkoon vaikuttanee alalla viime vuosina toteutetut irtisanomiset.
Yhä useampi SAK:lainen nainen (36 %) pelkää terveytensä heikkenevän niin
ettei enää pärjää nykyisessä työssään. Miehistä terveyden heikkenemistä pelkää
sen sijaan aiempaa harvempi (29 %). Yli 54-vuotiaista terveyden heikkenemistä
niin, ettei enää pärjää nykyisessä työssä pelkää lähes puolet. SAK:laisista iäkkäistä
naisista terveyden heikkenemistä pelkää 54 prosenttia, miehistä 43 prosenttia.
Työn teon lopettamista ajattelee nyt useampi SAK:lainen kuin viisi vuotta
sitten. Lopettamishalukkuus on kasvanut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli
54-vuotiailla. Työnteon lopettamista ajattelee nyt 26 prosenttia SAK:laisista, kun
vuonna 2000 asiaa kertoi ajattelevansa 20 prosenttia. Miehet ajattelevat työnteon
lopettamista naisia useammin kaikissa ikäryhmissä. Yli 54-vuotiaista miehistä 52
prosenttia voisi hyvinkin ajatella lopettavansa työnteon (60 % v. 2000). Lopet-
tamishalukkuus on suurta myös keski-ikäisillä 45–55-vuotiailla, joiden pitäisi
47PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
jaksaa työelämässä vielä 10–20 vuotta. Tämän ikäisistä SAK:laisista miehistä 30
prosenttia (25 % v. 2000) ja naisista 22 prosenttia (17 % v. 2000) olisi valmis
harkitsemaan työnteon lopettamista. Mielenkiintoinen kysymys on, missä määrin
lopettamishalukkuuden kasvu on yhteydessä työelämän laatuun, mm. kasvanei-
siin tehokkuusvaatimuksiin ja toistotyön lisääntymiseen.
Oman yrityksen perustaminen ei ole edelleenkään monen SAK:laisen haa-
veissa. Vastaajista 18 prosenttia voisi ajatella perustavansa oman yrityksen, osuus
on sama kuin viisi vuotta sitten. Kiinnostuneimpia asiasta ovat alle 35-vuotiaat
miehet. Ajatus omasta yrityksestä kiehtoo sitä enemmän, mitä parempi vastaajan
koulutustaso on. Koulutus vahvistaa muutenkin työmarkkina-asemaa ja tulevai-
suuden näköaloja.
Millaisia ajatuksia työssäkäyvillä SAK:laisilla on omasta tulevaisuudestaan
työmarkkinoilla sukupuolen ja iän mukaan (samaa mieltä vastanneet, %)
15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v Kaikki N M N M N M N M N M N MPelkään jääväni työttömäksi 42 26 32 21 32 19 31 26 30 26 32 23
Pelkään, etten ole tarpeeksi kyvykästulevaisuudentyömarkkinoille 18 13 22 9 25 15 32 22 39 26 29 18
En ole huolissanitulevaisuudestani työmarkkinoilla 35 49 46 64 39 52 36 44 44 52 41 52
Pelkään terveyteni heikkenemistä, ja etten siksi pärjää nykyisessä työssäni 19 15 19 19 28 23 44 36 54 43 36 29
Voisin hyvinkin ajatella toista koulutusta itselleni 80 52 69 50 52 46 31 29 12 10 41 35
Koen tarvitsevani lisäkoulutusta nykyisessätyössäni 24 38 34 24 34 30 32 29 18 20 29 27
Voisin hyvinkin ajatella omaa yritystä 28 29 27 34 18 24 11 14 3 6 15 20
Voisin hyvinkin ajatella lopettavani työnteon 5 16 14 17 15 21 22 30 44 52 23 28
48 MUUTOS.LIIKE.
Globalisaatio hämmentää
SAK:laisten näkemyksiä taloudellisen yhdentymisen ja kansainvälistymisen vai-
kutuksista omaan työhön ja asemaan lähivuosien aikana tiedusteltiin jäsentutki-
muksessa nyt toista kertaa. Tätä ennen asiaa kysyttiin vuonna 1990, jolloin Suomi
ei vielä ollut EU:n jäsen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan taloudellisen yhdenty-
misen vaikutuksia omaan työllisyyteen, ansiotasoon, sosiaaliturvaan ja asemaan
kuluttajana sekä mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin. Monien vastaajien, naisten
vielä useammin kuin miesten, oli vaikea arvioida taloudellisen yhdentymisen
vaikutuksia. En osaa sanoa -vastausten osuus onkin suuri, keskimäärin puolet
vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Kysymykseen kantaa ottaneiden SAK:laisten suhtautuminen taloudelliseen
yhdentymiseen ja kansainvälistymiseen on voittopuolisesti kriittistä. Vastaajien
arviot ovat nyt myös kielteisempiä kuin vuonna 1990. Taloudellisella yhdenty-
misellä uskotaan olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia vain
SAK:laisten asemaan kuluttajina. Miehet suhtautuvat asiaan vielä hieman naisia
kriittisemmin. Nuorten suhtautuminen on puolestaan myönteisempää kuin
iäkkäämpien SAK:laisten (Laukkanen 2006).
Taloudellisen yhdentymisen ja kansainvälistymisen vaikutus omaan työhön ja
asemaan vastaajan sukupuolen mukaan ( + myönteisesti, – kielteisesti, eos
= en osaa sanoa, %)
Naiset Miehet Kaikki + – eos + – eos + – eos
Työllisyyteen 25 22 53 24 34 42 25 28 48Ansiotasoon 20 27 53 19 43 38 20 35 46Sosiaaliturvaan 14 32 54 13 44 43 14 38 49Asemaan kuluttajana 28 20 53 31 26 43 30 23 48
Mahdollisuuteen vaikuttaa asioihin 12 27 61 10 43 43 11 35 54
49PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
NAISET JA MIEHET AMMATTIYHDISTYKSEN JÄSENINÄ
Työttömyysturva yhä tärkeämpi
Reilu kolmannes (37 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä kertoo hakeutuneensa
oma-aloitteisesti ammattiliiton jäseneksi. Vuonna 2000 oma-aloitteisesti oli
liittynyt 40 prosenttia jäsenistä. Naisten ja miesten liittymistapa poikkeaa toisis-
taan. Miehillä yleisintä on liittyä luottamusmiehen esityksestä (39 %). Lähes yhtä
yleistä on liittyä oma-aloitteisesti (36 %). Naisilla pääasiallinen tapa hakeutua
ammattiliiton jäseneksi on oma-aloitteisuus (37 %). Luottamusmiehen esityk-
sestä on liittynyt vain hieman useampi kuin joka neljäs nainen (26 %). Vuoteen
2000 verrattuna oma-aloitteinen hakeutuminen liiton jäseneksi on vähentynyt
naisilla. Aiempaa hieman useampi nainen kertoo sen sijaan liittyneensä oppilas-
jäsenyyden kautta.
Yksityisten palvelualojen naisista 40 prosenttia on hakeutunut oma-aloittei-
sesti liiton jäseneksi. Lähes yhtä yleistä oma-aloitteinen hakeutuminen jäseneksi
on julkisella sektorilla työskentelevillä naisilla. Yksityisten palvelualojen naisista
alle viidennes on liittynyt liittoon luottamusmiehen ehdotuksesta. Aiempaa
useampi yksityisillä palvelualoilla työskentelevä nainen on liittynyt oppilasjäse-
nyyden kautta. Teollisuuden naisista ja miehistä liittoon on liittynyt luottamus-
miehen aloitteesta 43 prosenttia. Työtoverin kehotus on saanut liittymään joka
viidennen yksityisillä palvelualoilla tai julkisella sektorilla työskentelevän naisen
liiton jäseneksi.
Luottamusmiehen merkitys on jäseneksi liittymisessä nuorilla vähäisempi
kuin vanhemmilla. Nuorilla liittymiseen vaikuttavat muita enemmän liiton op-
pilasjäsenyys ja perheen ja ystävien kehotus. (Liitetaulukko 21)
Miten tuli liittyneeksi ammattiliittoon ensimmäisen kerran sukupuolen ja
alan mukaan (%)
Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki N M N M N M N M
Hakeuduin oma-aloitteisesti 31 33 40 42 39 42 38 36
Luottamusmies esitti 43 43 18 31 23 32 26 39
Työtoveri mainitsi 13 13 19 13 21 14 18 13
Perhe/ystävät kannusti 6 4 9 3 7 6 7 5
Olin oppilasjäsen 3 4 7 4 6 1 6 3
Työnantaja ehdotti 4 2 5 4 3 3 4 3
Muu 0 1 2 3 1 2 1 1Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100
Pääasialliset syyt ammatilliseen järjestäytymiseen ovat samat kuin viisi vuot-
ta sitten: tehokas etujen ajaminen (37 %) ja halu varmistaa ansiosidonnainen
työttömyysturva (42 %). Naiset korostavat työttömyysturvaa miehiä useammin.
Varteenotettavaksi syyksi naisilla on noussut myös vuonna 1995 ensimmäistä
kertaa vaihtoehdoksi annettu ”kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään”.
50 MUUTOS.LIIKE.
Naisista 43 prosenttia ilmoittaa sen kuvaavan hyvin omaa jäsenyyttään, miehistä
näin ilmoittaa 30 prosenttia. ”On pakko olla jäsen tullakseen hyväksytyksi” me-
netti liittymissyynä merkityksensä 1990-luvulla (vuonna 1984 13 %, 2005 1 %).
Eri toimialoilla työskentelevien liittymissyyt eivät eroa toisistaan kovinkaan
paljoa. Miehet korostavat kaikilla aloilla etujen ajamista. Työttömyysturvaperuste
on vahvin teollisuuden naisilla. Turvallisuusnäkökulmaa puolestaan korostavat
hieman muita useammin julkisen sektorin naiset. Erot jäsenyyden syissä ovat
suuremmat eri ikäisillä kuin eri aloilla työskentelevillä. Alle 45-vuotiaat naiset
ja miehet painottavat työttömyysturvaa enemmän kuin sitä vanhemmat. Etujen
puolustaminen jäsenyyden perusteena on suurinta yli 54-vuotiailla. Iäkkäät naiset
korostavat myös muita enemmän jäsenyyden tuomaa turvallisuutta.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan varmistaminen on vakituisessa työsuh-
teessa olevia tärkeämpää määräaikaisille ja työttömille. Palkansaajien etujen
puolustaminen ja ay-liikkeen tavoitteiden tukeminen taas ovat hieman tärkeäm-
piä syitä ammattiliiton jäsenyydelle vakituisessa työsuhteessa oleville. Työttömät
korostavat muita enemmän sitä, että liiton jäsenyys tuo turvallisuutta elämään
(Liitetaulukot 22–25).
Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle sukupuolen mukaan
vuosina 1984, 1995 ja 2005
Naiset Miehet 1984 1995 2005 1984 1995 2005
Etujen ajaminen 34 36 32 33 45 43
Työttömyysturva 37 42 45 30 35 38
Käytännön pakko 12 1 1 13 2 1
Muu syy
(ml turvallisuus 1995, 2005) 17 21 22 24 18 18
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Aiempaa harvempi luottamusmies on nainen
Kolmannes (32 %) SAK:laisen ay-liikkeen luottamushenkilöistä on naisia. Nais-
ten osuus luottamustehtävien haltijoista on laskenut vuodesta 1995 lähtien.
Laskua selittänee osaltaan epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen ja kuor-
mittavuuden lisääntyminen naisten töissä 1990-luvun loppupuolella. Toisaalta
epätyypilliset työsuhteet tai työn kuormittavuus eivät enää 2000-luvulla ole
lisääntyneet SAK:laisilla naisilla, silti luottamustehtävissä olevien naisten määrä
on edelleen hieman laskenut. Suurin lasku naisten osuudessa on tapahtunut
teollisuudessa, jossa luottamushenkilöitä on myös vaihtunut toimialoista eniten
kuluneen viiden vuoden aikana. Samalla kun naisten teolliset työpaikat ovat
vähentyneet, alan naispuolisia luottamusmiehiä on jäänyt eläkkeelle tai joutunut
työttömyyseläkeputkeen.
Varsinaisista luottamusmiehistä naisia on 26 prosenttia, ja pääluottamus-
miehistä 23 prosenttia. Yksityisillä palvelualoilla naispuolisten varsinaisten luot-
51PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
tamusmiesten osuus on lisääntynyt viidessä vuodessa peräti neljänneksellä 52
prosenttiin. Sen sijaan teollisuudessa ja julkisella sektorilla naisten osuus luotta-
musmiehistä on vähentynyt. Myös työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiehen tehtävää
hoitavista naisten osuus on supistunut viiden vuoden takaiseen verrattuna, eniten
supistumista on tapahtunut teollisuudessa.
Naisten osuus jäsenistä ja luottamushenkilöistä toimialoittain
vuosina 1995, 2000 ja 2005 (%)
NAISTEN jäsenistä kaikista luottamus- työsuojelu- OSUUS luottamus- miehistä valtuutetuista henkilöistä (varsinainen) (varsinainen tai asiamies)
95 00 05 95 00 05 95 00 05 95 00 05
Teollisuus 27 27 23 15 18 19 11 17 10 16 20 12
Yks. palvelut 61 59 58 42 44 43 49 28 52 32 42 41
Julkinen 70 68 73 59 56 56 63 55 50 53 32 43
Yhteensä 47 46 45 36 34 32 34 30 26 30 29 24
Naisten osuus ammattiliittojen hallintoelimissä oli vuoden 2004 lopussa
useammassa liitossa lasku- kuin noususuunnassa. Näin oli myös vuonna 2000.
Hallintoelimiin valikoituu työpaikkojen luottamushenkilöitä, jotka ovat aiempaa
useammin miehiä. Naiset ovat aliedustettuina lähes kaikkien liittojen päätöksen-
tekoelimissä, jos vertailulukuna pidetään naisten osuutta jäsenistä. Yleistä on se,
että liittojen valtuustoissa tai edustajistoissa on suhteellisesti enemmän naisia
kuin hallituksissa, jotka ovat tärkeämpiä vaikuttamispaikkoja.
SAK:ssa ylintä päätösvaltaa käyttää edustajakokous. Vuoden 2001 edustaja-
kokouksessa naisedustajia oli 111 eli 38 prosenttia kaikista edustajista. SAK:n val-
tuuston (2001–2005) 122 jäsenestä naisia oli 40 eli 33 prosenttia valtuutetuista.
SAK:laisten liittojen 24 puheenjohtajasta kaksi oli vuoden 2006 alussa naisia.
Tämä heijastuu myös SAK:n hallituksen kokoonpanoon, koska hallituksen jä-
senet ovat usein liittojen puheenjohtajia. SAK:n hallituksen 25 varsinaisesta jäse-
nestä kolme on naisia (v. 2006 alussa) eli 12 prosenttia hallituksen jäsenistä.
Ay-osallistumisesta haetaan tietoa ja virkistystä
Jäsenten osallistumisaktiivisuus ammattiyhdistyksen järjestämiin kokouksiin
ja muihin tilaisuuksiin on säilynyt lähes ennallaan vuoteen 2000 verrattuna.
Vuodesta 1995 vuoteen 2000 osallistumisaktiivisuus laski jonkin verran. Naiset
osallistuvat ay-liikkeen järjestämiin tilaisuuksiin lähes yhtä aktiivisesti kuin
miehet. Selkein ero on osallistumisessa ammattiosaston, työhuonekunnan, työ-
paikkaosaston tai vastaavan elimen kokouksiin, joihin miehet osallistuvat naisia
aktiivisemmin.
Naisista 18 prosenttia ja miehistä 25 prosenttia kertoo osallistuneensa ainakin
kerran vuoden kuluessa ay-liikkeen järjestämään kokoukseen. Osallistuminen
kokouksiin on laskenut hivenen molemmilla sukupuolilla. Naiset osallistuvat
52 MUUTOS.LIIKE.
nyt hieman aiempaa ahkerammin virkistystilaisuuksiin, kun taas miesten osallis-
tuminen on vähentynyt. Naisista 25 prosenttia ilmoittaa osallistuneensa vuoden
kuluessa ainakin kerran ay-liikkeen järjestämään virkistystilaisuuteen, miehistä
virkistystilaisuuksiin on osallistunut 23 prosenttia. Ay-liikkeen tiedotus-, luento-
tai keskustelutilaisuuksiin osallistumisessa ei viidessä vuodessa ole tapahtunut
muutosta: SAK:laisista naisista 15 ja miehistä 16 prosenttia on vuoden kuluessa
osallistunut ainakin kerran tiedotus-, luento- tai keskustelutilaisuuteen.
Ahkerimpia osallistujia ay-liikkeen tilaisuuksiin ovat yli 45-vuotiaat. Määräai-
kaiset työntekijät osallistuvat selvästi vähemmän ammattiyhdistyksen järjestämään
toimintaan kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Määräaikaisessa työsuhteessa
olevista vain kahdeksan prosenttia mutta vakituisessa työsuhteessa olevista 18
prosenttia on osallistunut ammattiyhdistyksen kokouksiin vuoden aikana. Työt-
tömistä kokouksiin on osallistunut noin joka kymmenes ja virkistystilaisuuksiin
joka kuudes. (Liitetaulukko 26).
Ammattiyhdistysliikkeen järjestämään koulutukseen osallistumisessa ei su-
kupuolten välillä ole eroa. Viimeisen kahden vuoden aikana koulutukseen on
osallistunut viisi prosenttia miehistä ja naisista. Osuus on sama kuin vuonna 1995
ja 2000. (Laukkanen 2006).
Osallistuminen ay-toimintaan sukupuolen ja iän mukaan vuosina 1995, 2000
ja 2005 (on osallistunut viimeksi kuluneen 12 kk:n aikana, %)
Kokoukset Tiedotus-, luento-, Virkistystilaisuudet
keskustelutilaisuudet
1995 2000 2005 1995 2000 2005 1995 2000 2005
Ikä N M N M N M N M N M N M N M N M N M
15–24 7 8 10 7 6 12 7 5 4 6 1 10 11 12 12 14 18 15
25–34 16 19 11 17 10 17 9 11 8 10 9 10 17 13 16 18 14 17
35–44 24 28 18 23 17 24 18 18 11 13 12 15 23 20 21 23 23 22
45–54 32 37 23 36 23 31 25 26 22 24 19 19 30 29 29 32 28 26
55–60 32 33 24 29 23 31 27 24 21 21 20 23 31 35 29 26 33 29
Kaikki 24 28 19 26 18 25 18 18 15 17 15 16 24 22 23 25 25 23
Puolet SAK:laisista (51 %) ilmoittaa tärkeimmäksi ammattiyhdistystoimintaan
osallistumisen syyksi sen, että haluaa tietää paremmin oikeuksistaan. Tiedonsaanti
osallistumissyynä on korostunut 1990-luvun puolivälistä lähtien, myös kuluneen
viiden vuoden aikana. Ensimmäisessä jäsentutkimuksessa vuonna 1984 kolme
tärkeintä osallistumissyytä – yhteistoiminnalla saavutetaan tuloksia, tiedon saanti
ja halu vaikuttaa – olivat jäsenten keskuudessa yhtä yleisiä. Tiedon saanti on
naisilla ollut aina tärkeämmällä sijalla kuin miehillä. Vuodesta 2000 tiedon saan-
nin merkitys on lisääntynyt molemmilla sukupuolilla, naisilla kuitenkin miehiä
voimakkaammin. Toiseksi tärkeimpänä osallistumissyynä (30 %) pidetään sitä,
että tuloksia saavutetaan vain yhteistoiminnalla (18 % pitää tärkeimpänä). Halu
vaikuttaa omiin ja työtovereiden etujen ajamiseen on tärkein osallistumissyy 18
prosentille SAK:laisista. Vaikutusmahdollisuus ja yhteistoiminnalla saa tuloksia
ovat miehille naisia yleisempiä osallistumissyitä.
53PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Ay-toimintaan osallistumisen esteistä ei tällä kertaa kysytty. Vuonna 2000
esteet olivat pitkälle samat kuin vuonna 1984, jolloin asiaa edellisen kerran oli
kysytty. Voi siis ajatella, että esteissä ei viimeisen viiden vuoden aikanakaan ole
tapahtunut suuria muutoksia. Suurimmat osallistumisen esteet liittyivät viisi
vuotta sitten työaikoihin ja jaksamiseen. Aiempaa useammin syyksi mainittiin,
ettei työn jälkeen enää jaksa osallistua, tämä korostui erityisesti naisilla.
SAK:laisilla ay-toimintaan osallistumisessa eniten on vähentynyt kokouksiin
osallistuminen. Tämä saattaa olla yhteydessä siihen, että perinteisen yhdistystoi-
minnan, jossa tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, suosio on vähen-
tynyt kaikkien suomalaisten keskuudessa. Tutkijoiden mukaan perinteisen ko-
kouksiin perustuvan yhdistystoiminnan rinnalle ovat nousemassa lyhytkestoiset
yhden asian ympärille rakentuvat projektit tai kokonaan ja osittain tietoverkossa
toimivat yhteisöt (Hanifi ym. 2003).
Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy sukupuolen mukaan vuosina
1984,1995 ja 2005 (%)
Naiset Miehet 1984 1995 2005 1984 1995 2005
Työtovereiden kehotuksesta 11 3 4 9 4 4
Tutustuminen uusiin ihmisiin 3 3 4 2 3 4
Tietoa oikeuksista 35 56 59 21 39 44
Vaikutusmahdollisuus 20 14 15 28 22 20
Yhteistoiminnalla tuloksia 24 19 13 31 25 21
Yhteiskunnallista vaikuttamista 4 3 3 6 3 3
Muu syy 3 2 2 3 4 4
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Ammattiliiton lehti tärkein ay-tiedon lähde
SAK:laisten pääasiallinen tietolähde ajankohtaisissa työelämää ja ay-liikettä
koskevissa asioissa on edelleen oman ammattiliiton lehti. Jäsenistä 88 prosenttia
arvioi, että liiton lehti täyttää hyvin heidän tiedontarpeensa näissä asioissa. Naiset
arvostavat nyt kuten viisi vuotta sitten lehteä hieman miehiä enemmän. Yleensä
eri tiedotuslähteiden käyttökelpoisuudessa ei ole suuria eroja sukupuolten välillä.
Huomattavin ero on luottamusmiehen roolissa tiedonvälittäjänä. Naisilla sen
merkitys on vähäisempi kuin miehillä. Tämä on luonnollista, sillä naiset ovat
miehiä useammin työpaikalla ilman luottamushenkilöä. Luottamusmiehen mer-
kitys tiedonvälittäjänä on kuitenkin hivenen kasvanut vuodesta 2000, mikä lienee
yhteydessä siihen, että niiden SAK:laisten osuus, joilla on työpaikalla luottamus-
mies, on lisääntynyt. Television ja sanomalehtien merkitys tiedonsaantikanavana
työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa on viidessä vuodessa vähentynyt
Jäsentutkimuksessa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa liiton internet-sivuston
roolia tiedonvälittäjänä. Vastauksista näkyy, että liiton internet-sivut eivät ole
vielä rivijäsenille tuttuja – noin puolet vastaajista ei osannut vastata kysymykseen.
54 MUUTOS.LIIKE.
Naiset olivat hieman miehiä useammin epätietoisia asiasta. Vastaajista kuitenkin
reilu kolmannes katsoi liiton internet-sivujen täyttävän vähintään melko hy-
vin tiedontarpeet ay-asioissa. Nuorille naisille oman liiton internet-sivusto on
hieman tutumpi kuin iäkkäämmille naisjäsenille. Miesten kohdalla iällä ei ole
samanlaista vaikutusta.
Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät jäsenten tiedontarpeet ajankohtaisis-
sa työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa sukupuolen mukaan? (%)
Hyvin Huonosti Ei osaa sanoa N M N M N M
Liiton lehti 90 85 6 9 4 4
Ammattiosaston lehti/
tiedote 79 75 14 19 7 6
Luottamusmiehet/
ay-aktiivit 47 57 40 35 13 18
Televisio 46 45 35 44 19 11
Sanomalehti 41 40 39 47 20 13
Liiton internet-sivut 35 37 13 17 52 46
Työnantaja/esimies 28 26 59 67 12 8
Valtakunnalliset
radiokanavat 24 26 44 55 32 19
Paikallisradio 16 14 52 64 32 23
Miten hyvin liiton internet-
sivusto täyttää tiedon
tarpeet ajankohtaisissa
työelämää ja ay-liikettä
koskevissa asioissa
sukupuolen ja iän mukaan
(erittäin tai melko hyvin
vastanneet), %
Naiset
Miehet 0
10
20
30
40
50
Kaikki55–60 v.45–54 v.35–44 v.25–34 v.15–24 v.
45
34
4238
35
41
3336
20
3135 36
55PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Oikeusapu aiempaa tärkeämpi jäsenpalvelu
Naisten ja miesten mielipiteet erilaisten jäsenpalvelujen kehittämisestä eivät juu-
rikaan eroa toisistaan. Mielipiteet tärkeimpien jäsenpalvelujen suhteen eivät kym-
menessä vuodessa myöskään ole merkittävästi muuttuneet. Työttömyyskassa- ja
neuvontapalvelut ovat edelleen tärkeimmät jäsenpalvelut. Oikeusaputoimintaa
ja ammattiyhdistyskoulutusta pidetään nyt tärkeämpinä kehittämisen kohteina
kuin viisi vuotta sitten. Niin naiset kuin miehet korostavat oikeusaputoimintaa
nyt aiempaa enemmän. Joka toinen SAK:lainen pitää ay-koulutusta tärkeänä
kehittämiskohteena, miehet hieman naisia useammin. Viiden vuoden takaiseen
verrattuna vakuutusturvan ja ostoetujen kehittämistä pidetään nyt vähemmän
tärkeänä. Vakuutusturva on silti edelleen tärkeimpien jäsenpalvelujen joukossa.
Nuoret alle 35-vuotiaat korostavat muita enemmän jäsenpalvelujen kehittämi-
sessä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Koulutustarjonnan kehittäminen
on nuorille naisille miehiä tärkeämpää. Nuoret ja erityisesti nuoret miehet ko-
rostavat muita enemmän ostoetujen kehittämistä. Nuorille ja yksityisillä palve-
lualoilla työskenteleville liittojen tarjoaman oikeusaputoiminnan kehittäminen
on keskimääräistä tärkeämpää. Iäkkäämmillä vastaajilla korostuvat liiton lehden
kehittäminen ja jäsenistölle suunnatut tapahtumat.
Miten tärkeänä jäsenet pitävät erilaisten jäsenpalvelujen kehittämistä suku-
puolen ja iän mukaan (erittäin tai melko tärkeä vastanneet, %)
15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v Kaikki N M N M N M N M N M N M
Työttömyyskassa-
palvelut 89 89 90 88 91 90 88 90 86 85 89 88
Liiton neuvonta- ja
asiantuntijapalvelut 77 74 83 76 85 77 81 76 79 78 82 77
Vakuutusturva 72 83 75 75 75 74 76 76 79 74 77 75
Oikeusaputoiminta 79 73 75 76 76 73 70 72 66 71 72 73
Liiton lehti 65 49 68 57 79 68 83 75 83 80 78 69
Ammatillinen jatko- ja
täydennyskoulutus 86 81 85 76 79 71 77 70 57 60 72 70
Liiton aluetoimisto-
palvelut 56 60 70 58 71 62 70 63 67 68 69 63
Yleissivistävä koulutus 67 62 72 59 66 57 60 58 53 56 62 57
Lomatoiminta 55 59 48 44 56 52 54 54 52 54 53 52
Erilaiset ostoedut 59 68 49 56 49 47 51 51 55 48 51 52
Ammattiyhdistys-
koulutus 47 51 47 49 48 51 48 54 46 58 47 53
Jäsenien tapahtumat
(retkeilypäivät,
teatterimatkat jne.) 32 44 37 38 48 42 51 44 52 47 47 43
56 MUUTOS.LIIKE.
Vastaajilta pyydettiin arviota oman ammattiliiton onnistumisesta eri työ-
markkinapoliittisten tehtävien hoidossa. Viiden vuoden takaiseen arvioon ver-
rattuna liitot ovat jäsentensä mielikuvissa onnistuneet aiempaa paremmin useissa
kysytyissä asioissa. Eniten parannusta on taistelussa osa- ja määräaikaistamista
vastaan, jossa niin naiset kuin miehet katsovat liittonsa onnistuneen paremmin
kuin vuonna 2000. Viiden vuoden takaiseen verrattuna huonommin liiton kat-
sotaan onnistuneen työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä
ja työn kehittämisessä sekä työpaikkatason neuvottelu- ja toimintaoikeuksien
parantamisessa. Useampi kuin joka toinen arvioi liittonsa onnistuneen erittäin
tai melko hyvin työaikatavoitteissa, työttömyyskassapalveluissa ja työsuojelun pa-
rantamisessa. Miehet antavat paremmat arvosanat kuin naiset kaikissa kysytyissä
asioissa. Naisten vastauksiin vaikuttanee se, että heidän on miehiä useammin vai-
kea määritellä kantaansa. Teollisuudessa työskentelevät naiset ja miehet katsovat
liittojensa onnistuneen useimmissa kysytyissä asioissa paremmin kuin muiden
alojen työntekijät. Työllisyyden turvaamisessa parhaat arviot omalle liitolle tule-
vat kuitenkin yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin miehiltä.
Oman ammattiliiton onnistuminen työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidos-
sa sukupuolen ja alan mukaan (erittäin tai melko hyvin vastanneet, %)
Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki Yht.
N M N M N M N M N+MPalkkaehtojenparantaminen 57 52 47 50 39 35 46 50 48
Työaikatavoitteet 70 68 55 57 54 58 58 64 61
Työttömyys-kassapalvelut 71 71 63 62 60 63 65 68 66
Työllisyyden turvaaminen 37 38 36 45 33 39 35 39 37
Taistelu osa- ja määrä-aikaistamista vastaan 36 38 32 40 29 33 32 38 35
Työsuojelun parantaminen 64 72 55 60 53 59 56 68 62
Työntekijöiden osallistumis-mahdollisuuksien lisääminen työnkehittämisessä 37 36 29 29 33 35 32 34 33
Työpaikkatason neuvottelu- ja toiminta-oikeuksien parantaminen 38 40 30 35 29 39 32 39 35
Työympäristön parantaminen 42 44 33 39 32 37 35 42 39
Yhteistoiminta-mahdollisuuksien kehittäminen 40 42 32 36 33 34 33 34 37
57PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Naiset odottavat ay-liikkeeltä palkkaerojen tasoittamista
Työttömyysturvaan ja työttömyyden torjuntaan liittyvät asiat ovat jäsenten mie-
lestä edelleen ensisijaisia SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistalla. Niiden painoarvo
on kuitenkin hieman vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana samalla
kun työllisyys on kohentunut. Naiset painottavat työttömyyden torjuntaa ja
työttömyysturvan merkitystä hieman miehiä enemmän. Tämä johtunee naisten
miehiä epävarmemmasta työmarkkina-asemasta. Niin naiset kuin miehet koros-
tavat nyt aiempaa enemmän taistelua työsuhteiden osa- ja määräaikaistamista
vastaan.
Sukupuolten välillä on selkeä ero siinä, miten tärkeäksi palkkaerojen tasoit-
taminen suuri- ja pienituloisten sekä naisten ja miesten välillä koetaan. Naisille
palkkaerojen tasoittaminen on miehiä tärkeämpää, vaikka molemmat sukupuolet
korostavat palkkaerojen kaventamista nyt vähemmän kuin vuonna 2000. Suurin
ero sukupuolten välillä on naisten ja miesten välisen palkkaeron tasoittamisessa.
Se on tärkeä tavoite kaikilla toimialoilla työskenteleville SAK:laisille naisille.
Mahdollisimman korkean palkan varmistaminen on puolestaan muita naisia
hieman tärkeämpää teollisuuden naisille. Teollisuudessa naisten palkat ovat kes-
kimäärin korkeammat kuin yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla työskentelevillä
naisilla. Toisaalta teollisuudessa myös sukupuolten välinen palkkaero on suurin.
(Liitetaulukko 27).
Miehet painottavat naisia enemmän kahta asiaa: mahdollisimman korkean
palkan varmistamista ja työajan lyhentämistä. Näin oli myös viisi vuotta sitten,
mutta korkean palkan merkitys on korostunut miehillä edelleen. Työajan lyhen-
täminen puolestaan ei ole ajankohtaista useimmille naisille, joille pikemminkin
on ongelmana toimeentulon kannalta liian lyhyet työajat. Miehet puolestaan
tekevät keskimäärin naisia pitempiä työpäiviä ja enemmän ylitöitä (Tilastokeskus,
työolotutkimus 2003).
58 MUUTOS.LIIKE.
SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät tehtävät sukupuolen mukaan vuosina
2000 ja 2005 (erittäin tärkeä vastanneet, %)
2000 2005 N M Kaikki N M Kaikki
Puolustaa työttömyysturvaa 78 75 77 74 71 72
Taistella työttömyyttä vastaan 76 72 74 74 68 71
Puolustaa eläkkeitä ja sosiaaliturvaa 72 70 71 66 65 65
Pitää verotus kohtuullisena 71 68 70 65 59 62
Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan 54 52 53 59 55 57
Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita 57 56 57 56 52 54
Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 71 45 58 67 41 54
Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 61 50 56 59 44 50
Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 42 42 42 43 43 43
Puolustaa julkisia palveluita 39 32 36 37 31 34
Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 31 33 32 31 37 34
Parantaa jäsenten koulutusmahdollisuuksia 38 32 35 33 29 31
Lisätä osallistumismahdollisuuksia oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen 29 25 27 25 21 23
Kehittää jäsenten työtä mielen- kiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi 27 26 27 22 21 22
Lyhentää työaikaa 14 18 16 13 17 15
59PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
LÄHTEET
Erkkilä Marja (2001): Erilaisuus arjessa. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä,
SAK:n järjestötutkimus 2000.
Eurostat (2003): European labour force survey results 2002.
Hanifi Riitta ym. (2003): Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan
muutokset 1981–2002. Tilastokeskus.
Helin Jyrki (2001): Edunvalvonnan etujoukko. Luottamusmiesraportti, SAK:n
järjestötutkimus 2000.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n Internet-sivut www.jhl.fi
Laukkanen Erkki (2001): Muutoksen tekijät. SAK:n järjestötutkimus 2000, pe-
rusraportti.
Laukkanen Erkki (2006): Murroksesta muutokseen. SAK:n järjestötutkimus 2005,
perusraportti.
Melkas Tuula (2004): Tasa-arvobarometri (2004). Sosiaali- ja terveysministeriön
julkaisuja.
Ronkainen Suvi (1999): Ajan ja paikan merkitsemät. Gaudeamus.
SAK:n luottamusmieskysely 2004.
SAK:n Internet-sivut www.sak.fi: SAK:n organisaatio ja Tietoa työelämästä
– työelämän tasa-arvo.
Sutela Hanna – Lehto Anna-Maija (2004): Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotut-
kimuksen tuloksia 1977–2003. Tilastokeskus.
Tilastokeskus (2005): Tulonjakotilasto (2003).
Tilastokeskus (2004): Työolotutkimuksen (2003) SAK:laisia ja muita palkansaajia
koskeva tilastoaineisto.
60 MUUTOS.LIIKE.
LIITE 1: Kyselytutkimuksen otos ja vastanneiden määrät liitoittain
Otoskoko Vastanneet Vastaus- prosentti
Julkinen sektori*
Kunta-alan ammattiliitto KTV 2 064 1 186 57,5Valtion ja erityispalvelujen VAL 261 153 58,6Vankilavirkailijain Liitto VVL 18 10 55,6Tulliliitto 15 12 80Merivartioliitto MVL ** 10 15 150 *Julkisen sektorin liitot yhdistyivätmarraskuussa 2005 Julkisten jahyvinvointialojen liitto JHL:ksi.Tulliliitto, Merivartioliitto ja Vankilavirkailijain Liitto ovatJHL:n yhteistyöliittoja** Otoskokoa suurempi vastanneiden määräjohtunee kyselylomakkeeseenväärin merkitystä liitosta
Yksityiset palvelualat
Palvelualojen ammattiliitto PAM 1 967 992 50,4 Auto- ja Kuljetusalan AKT 1 030 537 52,1Postiliitto*** 264 127 48,1Postin Toimihenkilöt PVL*** 35 20 57,1 Rautatieläisten Liitto 146 74 50,7 Suomen Merimies-Unioni 185 85 45,9 Ilmailualan Unioni IAU 38 17 44,7 Suomen Muusikkojen Liitto 27 14 51,9 Veturimiesten Liitto 19 10 52,6Suomen Lentoemäntä jaStuerttiyhdistys SLSY 23 11 47,8Rautatievirkamiesliitto 17 13 76,5 *** Postiliito ja PVL yhdistyivät kesäkuussa 2005 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:ksi
Teollisuus
Metallityöväen Liitto 1 747 908 52 Kemianliitto 494 298 60,3 Viestintäalan ammattiliitto 274 155 56,6 Suomen Elintarviketyöläisten SEL 374 229 61,2Rakennusliitto 777 405 52,1 Sähköalojen ammattiliitto 317 162 51,1 Puu- ja erityisalojen liitto 927 557 60,1 Paperiliitto 458 246 53,7
Kaikki yhteensä 11 487 6 236 54,3
Jäsentutkimuksen ulkopuolelle jäivät Suomen Sosialidemokraattinen Sanoma-
lehtimiesliitto SSSL ja Yleinen Lehtimiesliitto YLL.
61PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
LIITE 2: Liitetaulukot
Liitetaulukko 1: Esimerkkejä tyypillisistä naisten ja miesten ammateista eri
aloilla
Liitto naisammatteja miesammatteja seka-ammatteja
PAM
siivooja autonkuljettaja myyjä kerroshoitaja vartija tarjoilija kahvilatyöntekijä vahtimestari varastotyöntekijä hotellivirkailija lukkoseppä optisen alan työntekijä tukkumyyjä elokuvakoneen- huoltamotyöntekijä hoitaja bingotyöntekijä messurakentaja parturi-kampaaja kodinkoneasentaja opas ja matkanjohtaja varastoesimies konttorityöntekijä keittiötyöntekijä
Kemianliitto
kenkä- ja autorengasala kemiallis-tekninen nahkateollisuus teollisuus pesuteollisuus lasitusala kumiteollisuus neuloja öljyteollisuus lasikeraaminen teollisuus leikkaaja kemian vaatturi perusteollisuus ompelija värjäri turkkuri
JHL
perhepäivähoitaja palomies mielisairaanhoitaja siivooja kirvesmies puisto- ja puutarhatyöntekijä keittiöapulainen linja-auton kuljettaja terveystarkastaja laitosapulainen talonmies vahtimestari sairaala-apulainen kiinteistötyöntekijä atk-henkilöstö kodinhoitaja autonkuljettaja ylitarkastaja lastenhoitaja huoltoasentaja haastemies keittäjä vartija avustava ulosottomies kanslisti vahtimestari tutkija lähihoitaja virastomestari suunnittelija laborantti tarkastaja emäntä osastosihteeri työvoimaneuvoja
62 MUUTOS.LIIKE.
Metalliliitto
kokoonpano-, koneiden tarkastus-, pakkaus työstötehtävät ja siivoustehtävät autovuokraamovirkailija korjaustehtävät laivanrakennus prosessin ohjaus auto/konemyyjä varaosamyyjä
Paperiliitto
siivooja koneenhoitaja käytöntarkkailija leikkurinhoitaja jalostuksen vastaanottaja valvomon hoitaja
PAU
palvelumyyjä autonkuljettaja lajittelija mekaanikko postinjakaja esimies
Puuliitto
puutarhatyöntekijä metsätyöntekijä lajittelija siivooja mekaaninen puutarhuri puunjalostus metsäkoneen käyttäjä puuseppä
SEL
einesala ja eineskeittäjä remonttimies paistaja siivooja lihanleikkaaja taikinantekijä koneenkäyttäjä teurastaja mylläri
Viestintäliitto
sitomotyöntekijä offsetpainaja asemoija postittaja rotaatiotyöntekijä graafi nen tekstinvalmistaja paperinleikkaaja työasemataittaja painopinnan valmistaja sanomalehden jakaja
63PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Liitetaulukko 2: SAK:laisten peruskoulutus sukupuolen ja
toimialan mukaan (%)
Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Kaikki N M N M N M N M N+M
Vähemmän kuin kansakoulu 1 0 0 1 0 0 0 1 0Kansakoulu 43 42 30 32 43 40 38 39 29
Keski- tai peruskoulu 44 53 45 50 41 47 43 52 48
Ylioppilas-
tutkinto 12 5 25 17 16 13 19 9 13
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100
Liitetaulukko 3: SAK:laisten peruskoulutus sukupuolen ja
iän mukaan (%)
15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v N M N M N M N M N M
Vähemmän kuin kansakoulu 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1Kansakoulu 0 2 1 1 5 7 58 66 79 85
Keski- tai peruskoulu 70 86 63 84 69 82 30 28 16 12
Ylioppilas-
tutkinto 30 12 36 15 26 11 12 6 4 2
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
Liitetaulukko 4: SAK:laisten ammatillinen koulutus sukupuolen ja
toimialan mukaan (%)
Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki Yht. N M N M N M N M N+M
Ei ammatillista koulutusta 26 19 18 19 10 16 17 17 16
Ammattikurssi tai oppisopimus 16 19 16 20 23 16 18 19 19Ammattikoulu 46 60 40 45 44 48 43 55 49
Opisto tai korkeakoulu 9 4 23 14 20 17 19 8 13
Muu koulutus 3 3 3 2 3 3 3 2 3Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100
64 MUUTOS.LIIKE.
Liitetaulukko 5: SAK:laisten ammatillinen koulutus sukupuolen ja
iän mukaan (%) 15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v N M N M N M N M N M
Ei ammatillista koulutusta 14 12 6 8 11 9 20 17 29 29
Ammattikurssi tai oppisopimus 3 3 6 8 12 11 23 26 31 32Ammattikoulu 70 79 58 73 48 66 39 47 27 30
Opisto tai korkeakoulu 11 4 28 10 27 13 15 6 8 6
Muu koulutus 2 2 2 1 2 1 3 4 5 3Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
Liitetaulukko 6: SAK:laisten poliittinen suuntautuminen sukupuolen ja
iän mukaan (%)
Naiset Miehet 15–34 v 35–60 v 15–34 v 35–60 vVasemmistoliitto 6 7 8 13SDP 17 29 13 34Vihreät 12 4 3 2Keskusta 10 9 12 7Perussuomalaiset 1 1 7 1RKP 1 2 2 2Kristillisdemokraatit 2 1 0 1Kokoomus 2 3 3 2Muu 0 0 1 1Ei osaa sanoa 33 23 32 19
Ei halua sanoa 16 21 18 18
Liitetaulukko 7: SAK:laisten poliittinen suuntautuminen sukupuolen ja
toimialan mukaan (%)
Teollisuus Yksit.palvelut Julkinen N M N M N MVasemmistoliitto 8 13 5 6 7 15SDP 30 30 23 28 28 28Vihreät 5 2 7 3 5 4Keskusta 8 8 10 10 9 9Perussuomalaiset 1 2 1 2 0 3RKP 1 2 3 2 3 1Kristillisdemokraatit 0 1 1 1 2 1Kokoomus 1 2 5 4 3 3Muu 1 1 1 1 1 1Ei osaa sanoa 27 21 26 23 20 18Ei halua sanoa 18 18 18 20 22 27
65PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Liitetaulukko 8: SAK:laisten luokkasamaistuminen sukupuolen ja
iän mukaan (%)
15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v N M N M N M N M N MTyöväenluokka 49 51 52 61 53 63 58 70 62 74Keskiluokka 16 17 18 15 22 17 20 12 18 12Yläluokka 0 1 0 1 0 0 0 1 0 0Ei mikään luokka 13 14 15 14 16 13 13 11 11 10
Ei osaa sanoa 22 17 15 9 9 7 9 6 9 4
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
Liitetaulukko 9: SAK:laisten luokkasamaistuminen sukupuolen ja
toimialan mukaan (%)
Teollisuus Yksit. palvelut Julkinen Kaikki N M N M N M N+MTyöväenluokka 65 70 54 58 54 63 61Keskiluokka 11 12 22 18 21 18 17Yläluokka 0 0 0 0 0 1 0Ei mikään luokka 13 11 13 16 15 11 13
Ei osaa sanoa 11 7 11 8 10 7 9
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100
Liitetaulukko10: Työpaikan koko sukupuolen mukaan vuosina 1984,
1995, ja 2005 (%)
Naiset MiehetTyöpaikan koko: 1984 1995 2005 1984 1995 20051–9 hlö 24 28 28 16 19 2110–29 hlö 22 23 29 21 22 2330–99 hlö 20 20 19 21 20 21100–199 hlö 12 9 8 12 11 12200–499 hlö 12 11 9 13 13 10
Yli 500 hlö 10 9 7 17 15 13
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
66 MUUTOS.LIIKE.
Liitetaulukko 11: Työntekijöiden kiinnostus työpaikan asioihin ja
johdon arvostus työntekijöitä kohtaan (%)
JOHTO ARVOSTAA Paljon tai melko Jonkin verran Ei lainkaanTYÖNTEKIJÖITÄ paljon
KIINNOSTUS TYÖPAIKAN ASIOIHIN N M Kaikki N M Kaikki N M Kaikki
Erittäin tai melko paljon 38 35 37 23 23 23 14 20 17
Jonkin verran 44 47 45 50 52 51 37 36 37
Ei lainkaan 15 17 16 22 22 22 42 39 40
Liitetaulukko 12: Työpaikan johdon asenteet sukupuolen ja
toimialan mukaan (paljon tai melko paljon vastanneet, %)
Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki
N M N M N M N MArvostaatyöntekijöitä 24 27 33 34 32 31 30 29Luottaaalaisiinsa 52 54 60 60 63 56 59 55Huolehtii
kehittymismahd. 15 18 22 20 28 26 22 19Arvostaa koulutus- ja hlöstösuunnit. 19 21 28 25 41 31 30 25Arvostaa työpaikan viihtyisyyttä 24 24 29 28 35 28 30 25Asettaa tehokkuuden kaiken edelle 67 67 60 62 45 52 56 64
Liitetaulukko 13: Joutuu työssään toistamaan yhtä ja sama työvaihetta
yhä uudelleen vähintään ¾ työajasta sukupuolen ja iän mukaan (%)
Ikä Naiset Miehet Kaikki15–24 v 51 42 4625–34 v 48 40 4435–44 v 41 33 3745–54 v 38 27 32
55–60 v 33 26 29Kaikki 40 32 38
67PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Liitetaulukko 14: Työskentelee niin suuren paineen alaisena vähintään
3/4 työajasta, ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muuta kuin työtä
sukupuolen ja iän mukaan (%)
Ikä Naiset Miehet Kaikki15–24 v 26 13 2025–34 v 22 17 1935–44 v 27 18 2245–54 v 27 20 24
55–60 v 32 24 28Kaikki 27 19 23
Liitetaulukko 15: Voi vaikuttaa paljon tai melko paljon työhön liittyviin
asioihin sukupuolen mukaan (%)
Naiset Miehet KaikkiMillaista työtä tekee 19 19 19Missä järjestyksessä tekee työn 51 55 53Työtahtiin 45 53 49Työmenetelmiin 54 63 59Työn jakamiseen eri ihmisille 24 23 24Laitehankintoihin 10 13 11Muihin investointipäätöksiin 4 3 4Työpisteen suunnitteluun 23 27 25
Tuotteen tai palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen 19 14 17Omiin kehittymismahdollisuuksiin työssä 23 18 20
68 MUUTOS.LIIKE.
Työ
pai
kan
ko
ko
: 1–
5 h
lö
6–9
hlö
10
–29
hlö
30
–99
hlö
10
0–19
9 h
lö
Yli
199
hlö
N
M
K
aikk
i N
M
K
aikk
i N
M
K
aikk
i N
M
K
aikk
i N
M
K
aikk
i N
M
K
aikk
i
Mill
aist
a ty
ötä
teke
e 46
41
43
23
21
22
27
24
26
38
34
36
15
18
17
11
19
15
Mis
sä jä
rjes
tyks
essä
teke
e ty
ön
39
30
34
20
20
20
29
24
24
37
39
38
16
21
19
14
21
18
Työt
ahti
in
42
28
34
21
21
21
30
25
27
36
41
39
15
21
19
13
20
17
Työm
enet
elm
iin
40
27
32
20
19
20
31
24
27
35
41
39
15
22
20
13
21
18
Työn
jaka
mis
een
eri i
hm
isill
e 47
35
41
25
16
20
31
22
26
29
42
35
14
22
18
11
20
16
Lait
ehan
kin
toih
in
57
48
51
19
16
18
29
21
25
29
34
32
14
17
15
11
21
17
Mu
ihin
inve
stoi
nti
päät
öksi
in
73
67
70
34
18
26
26
13
19
14
37
25
9 12
11
9
20
15
Työp
iste
en
su
un
nit
telu
un
49
31
38
23
18
20
28
22
24
21
42
35
18
22
20
14
22
19
Tuot
teen
tai
pal
velu
n
su
un
nit
telu
un
ja
ke
hit
täm
isee
n
65
40
53
27
24
26
26
24
25
23
39
31
14
16
25
9 16
12
Om
iin
keh
itty
mis
-
mah
dolli
suu
ksii
n t
yöss
ä 44
25
35
20
15
18
31
23
27
24
37
33
13
19
16
15
24
22
Liite
taul
ukko
16:
Voi
vai
kutt
aa p
aljo
n ta
i mel
ko p
aljo
n ty
öhön
liitt
yviin
asi
oihi
n su
kupu
olen
ja ty
öpai
kan
koon
muk
aan
(%)
69PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Liitetaulukko 17: Onko työpaikallasi tai työalalla sinua edustava
luottamusmies sukupuolen ja työpaikan koon mukaan (%)
On Ei Ei tiedäTyöpaikan koko N M Kaikki N M Kaikki N M Kaikki1–5 hlö 45 26 37 44 63 53 11 10 116–9 hlö 44 41 42 42 53 48 13 6 910–29 hlö 63 71 67 23 24 23 14 5 930–99 hlö 74 87 82 17 9 13 7 3 5100–199 hlö 87 94 91 8 4 6 5 2 3Yli 200 hlö 89 95 93 6 3 4 5 2 3
Liitetaulukko 18: Missä määrin liiton jäsenet muodostavat työpaikalla
yhtenäisen joukon, joka on valmis tukemaan luottamusmiehiä sukupuolen,
alan ja iän mukaan vuosina 2000 ja 2005 (%)
Ovat hyvin Ovat jossain Eivät ole Ei osaa sanoa yhtenäisiä ja määrin yhtenäisiä toimintavalmiita yhtenäisiä eivätkä toimintavalmiita
Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet
00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05Ala Teollisuus 15 14 23 23 38 37 40 40 15 14 15 14 32 35 22 23Yks.palvelut 9 8 16 18 25 29 36 35 20 19 21 18 46 44 27 28
Julkinen 11 10 17 14 32 32 39 40 14 15 17 17 43 43 27 28Ikä 15–24 v 8 4 14 21 18 21 27 29 17 11 16 9 57 63 43 4125–34 v 9 9 15 17 27 26 36 32 17 17 18 15 47 49 32 3535–44 v 10 10 18 18 29 31 39 38 18 18 18 17 42 41 25 2645–54 v 13 11 24 23 34 36 42 42 15 15 15 16 38 38 18 1955–60 v 14 13 26 26 36 36 39 43 17 17 15 14 34 35 20 16
Liitetaulukko 19: Tärkein tavoite työssä sukupuolen ja toimialan
mukaan (%)
Teollisuus Yks. palvelut Julkinen N M N M N MTyöpaikan pysyvyys ja varmuus 59 48 50 50 53 48Hyvä palkka- ja ansiotaso 21 37 20 29 19 34Työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus 12 8 17 11 16 9Hyvät työtoverit ja suhteet työpaikalla 6 4 7 4 8 8Mahdollisuudet edetä työssä ja uralla 1 1 2 3 2 1
Muuta 1 2 4 3 2 0Yhteensä 100 100 100 100 100 100
70 MUUTOS.LIIKE.
Liitetaulukko 20: Tärkein tavoite työssä sukupuolen ja koulutuksen
mukaan (%)
Hyvä palkka Työpaikan pysyvyys Työn mielen- kiintoisuus N M N M N M
PERUSKOULUTUS Kansakoulu 21 35 58 51 10 7Keskikoulu/peruskoulu 19 35 54 47 15 9Ylioppilas 15 21 42 43 29 23
AMMATILLINEN KOULUTUS Ei ammatillista koulutusta 25 36 57 49 7 6Ammattikoulu 18 35 52 48 18 9Opisto/korkeakoulu 13 21 35 40 35 22
Liitetaulukko 21: Miten tuli liittyneeksi ammattiliitoon ensimmäisen kerran
sukupuolen ja iän mukaan (%)
15–24 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v N M K N M K N M K N M K N M KHakeuduin oma-aloitteisesti 24 24 24 33 37 35 37 38 37 40 35 37 41 35 38
Luottamus-mies esitti 9 26 18 15 26 21 26 37 32 32 47 39 30 45 37Työtoveri mainitsi 23 12 17 15 13 14 20 13 17 18 12 15 19 14 17Perhe/ystävät kannusti 16 8 12 13 8 11 7 4 5 5 2 4 4 3 3Olin oppilas-jäsen 18 22 20 14 8 11 4 4 4 2 0 1 2 1 1Muu 10 8 9 10 8 8 6 4 5 3 4 4 4 2 4
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
Liitetaulukko 22: Ammattiliittoon kuulumisen syitä (kuvaa hyvin, %)
Naiset Miehet KaikkiTehokas etujen ajaminen 44 45 44Halu varmistaa ansiosidonnainen työttömyysturva 71 60 66Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 43 30 36Halu tukea ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 21 23 22Useat työtoveritkin kuuluvat liittoon 35 40 38Käytännössä on pakko olla liiton jäsen tullakseen hyväksytyksi 7 10 9Halu osallistua työpaikan työolojen kehittämiseen 20 23 21
71PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
Liitetaulukko 23: Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle sukupuolen
ja toimialan mukaan vuosina 2000 ja 2005 (%)
Teollisuus Yks.palvelut Julkinen
N M N M N M 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05Työttömyysturva 46 46 37 37 44 42 35 34 41 40 34 32Etujen ajaminen 34 29 43 41 33 30 43 41 32 31 43 37Turvallisuutta elämään 15 15 9 8 16 17 11 11 18 15 10 11
Muu syy 5 10 11 14 7 11 11 14 9 14 13 20Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
Liitetaulukko 24: Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle sukupuolen
ja iän mukaan vuosina 2000 ja 2005 (%)
Etujen ajaminen Työttömyysturva Antaa turvallisuutta
N M N M N MIkä 00 05 00 05 00 05 00 05 00 05 00 0515–24 v 27 22 30 19 53 61 53 57 15 13 9 1325–34 v 23 24 32 32 61 55 52 50 12 14 9 935–44 v 32 26 41 35 46 50 41 44 15 15 9 945–54 v 38 36 50 48 34 36 26 28 19 17 10 855–60 v 38 33 56 49 30 31 22 19 22 18 10 10
Liitetaulukko 25: Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle sukupuolen
ja työsuhteen mukaan (%)
Vakituiset Määräaikaiset Työttömät N M Kaikki N M Kaikki N M KaikkiEtujen ajaminen 33 42 38 22 33 27 23 36 29Työttömyysturva 40 35 37 57 45 51 50 39 45Antaa turvallisuutta 16 9 12 13 8 11 14 11 13
Muu syy 11 14 13 8 14 11 13 14 13
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100
Liitetaulukko 26:Osallistuminen ay-toimintaan sukupuolen ja
työsuhteen mukaan (on osallistunut kuluneen 12 kk:n aikana, %)
Kokoukset Tiedotus-, luento-, Virkistys- keskustelutilaisuudet tilaisuudet N M Kaikki N M Kaikki N M KaikkiVakituiset 22 28 25 18 18 18 28 25 26Määräaikaiset 10 17 13 6 10 8 15 16 15Työttömät 7 16 11 6 11 8 14 17 16
72 MUUTOS.LIIKE.
Liitetaulukko 27: SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimpiä tehtäviä sukupuolen
ja alan mukaan (erittäin tärkeä -vastanneet %)
Teollisuus Yks. palvelut Julkinen Kaikki Yht. N M N M N M N M N+MPuolustaa työttömyysturvaa 80 73 70 66 73 67 74 71 72Taistella työttömyyttä vastaan 78 70 70 63 74 64 74 68 71Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan 60 55 60 53 57 54 59 55 57Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 68 39 67 44 66 40 67 40 54Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 56 43 52 44 59 48 56 44 50Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 31 40 31 36 31 35 31 37 34Lyhentää työaikaa 14 18 11 15 16 16 13 17 15
73PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
LIITE 3: Kyselylomake
74 MUUTOS.LIIKE.
75PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
76 MUUTOS.LIIKE.
77PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
78 MUUTOS.LIIKE.
−−−−
79PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
80 MUUTOS.LIIKE.
81PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
82 MUUTOS.LIIKE.
83PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
84 MUUTOS.LIIKE.
85PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
MUISTIINPANOJA
86 MUUTOS.LIIKE.
MUISTIINPANOJA
87PITKÄÄ, PÄTKÄÄ, SILPPUA 2005
MUISTIINPANOJA
88 MUUTOS.LIIKE.
MUISTIINPANOJA
Graafi nen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-242-0
Pitkää, pätkää, silppua
SAK:n järjestötutkimus 2005Tasa-arvoraportti
Pitkää, pätkää, silppua
Pitkää, pätkää, silppua -julkaisu kertoo SAK:laisten naisten ja miesten arvostuksista ja asemasta työelämässä. Työmarkkinat jakautuvat Suomessa selkeästi naisten ja miesten töihin, ja tämä jako korostuu SAK:laisten töissä. Naisten enemmistö työskentelee erilaisissa palvelutehtävissä, kun taas miesten töitä leimaavat koneet ja tekniikka. Naisten ja miesten erilainen asema työmarkkinoilla heijastuu työoloihin, palkkoihin ja vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksiin työssä. Myös naisten suhde ammattiyhdistystoimintaan on erilainen kuin miesten.
SAK:laisten naisten ja miesten asemaa työmarkkinoilla on seurattu tutkimuksin vuodesta 1984 lähtien. Naisten asema työelämässä parani vuoteen 1995 asti, mutta on sen jälkeen heikentynyt monilta osin. Työelämää leimaavat yhä selvemmin työnantajien koventuneet asenteet, tehokkuuden asettaminen kaiken muun edelle ja työvoiman jakautuminen ydin- ja marginaalityövoimaan. Kuluneen kymmenen vuoden aikana pätkätyöt ovat lisääntyneet voimakkaasti ja niistä näyttää muodostuneen nuorten naisten tyypillisiä työsuhteita.
Suomi on sitoutunut YK:n ja EU:n ohjelmiin, joissa kehotetaan hallituksia ja työmarkkinajärjestöjä ottamaan sukupuolinäkökulma huomioon kaikilla aloilla ja arvioimaan päätösten vaikutuksia naisiin ja miehiin. Tämä raportti tarjoaa taustatietoja sukupuolivaikutusten arviointiin. Raportti täydentää Murroksesta muutokseen -julkaisua, jossa kuvataan SAK:laisten elämää kokonaisuutena.
Pirjo Pajunen