Download - Suomalainen asevelvollisuus 28.9
Puolustuksen perusta,yksilöä motivoiva jamyönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia korostava.
“”
Työryhmän alkuperäinen tehtäväksianto:
Työryhmän tehtävänä on arvioida järjestelmän toimivuuden turvaamiseen vaikuttavia kehityskulkuja ja arvioida järjestelmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta nyt ja tulevaisuudessa.
PuheenjohtajaRisto Siilasmaa
SihteeriVesa Virtanen
Pysyvä asiantuntijaArto Räty
Jäsenet
Marko AhtisaariPekka Ala-PietiläMikael JungnerKirsi KomiAnni OjajärviMarko ParkkinenOuti Siimes
Riippumaton, kriittinen, keskusteleva
+ Neuvottelukunta
www.oikeusvaivelvollisuus.fiKuudessa kuukaudessa 955 mielipidettä
LÄHTÖKOHTA:ASEVELVOLLISUUS
VAI AMMATTIARMEIJA?
Suomenpuolustus-
järjestelmäntulevaisuus
LIITTOUTUNUT LIITTOUTUMATON
OM
AN
ALU
EEN
PUO
LUSTA
MIN
EN
KAN
SAIN
VÄLIN
EN
KRIIS
INH
ALLIN
TA
* Ympyröidyillä ei ammattiarmeijaa
1990 20102000
40%
45%
50%
39%
62%
40%
LIUK
UM
INE
N K
OH
TI
PALK
KA
-AR
ME
IJAA
10%
16%
20%
28%
40% 34%
17%
*Käyrät suuntaa antavia, kaikista vuosista ei ole tiedossa tarkkoja lukuja
VALIKOIVA ASEPALVELUS?• Ei riittävästi halukkaita:
vain 16% olisi varmasti vapaaehtoisia.
• > Valikoivaa asevelvollisuuttaei enää koettaisi velvollisuudeksi.
ASEVELVOLLISUUS250 000
VALIKOIVAASEVELVOLLISUUS
VAPAAEHTOISUUS16%
AMMATTIARMEIJA60 000
-4,8 mrd
-8,6 mrdEi paluuta
AMMATTIARMEIJATila- ja varustelutarve vuodessa
60 000
Henkilöstö15 000
Varusmiehet19 000
NYKYINEN VAHVUUSAMMATTIARMEIJA
26 000miestälisää
AMMATTIARMEIJAN KUSTANNUKSET60 000 miestä
2,7 mrd – Nykybudjetti
1,5 mrd – Henkilöstö
0,2 mrd – Vuokrat
0,4 mrd – Materiaali
0,1 mrd – Toiminta
4,9 mrd
AMMATTIARMEIJA
Per 1km2
30 x 50km
90% resursseista menee10% varusteluun.
90%
MIKSI MATERIAALI EI RIITÄ?
400 milj. € lisää.
Ammattiarmeija onkustannussyistämahdoton vaihtoehtoSuomelle.
10%
ASEVELVOLLISUUS-JÄRJESTELMÄNKEHITTÄMINEN
Suomenpuolustus-
järjestelmäntulevaisuus
16
Suomensotilaallinen
puolustaminen
Muidenviranomaisten
tukeminen
Muut yhteis-kunnalliset vaikutukset
Kansainvälinenkriisinhallinta
Asevelvollisuusjärjestelmänkustannukset
Mielekkyysyksilölle
• Varusmiesten alkukysely ja loppukysely.
• Selvitys vertailukelpoisten maiden asevelvollisuudesta.
• Asevelvollisuus työnantajan näkökulmasta(TNS Gallup).
• Kansanterveydelliset vaikutukset (THL).
• Kansantaloudelliset vaikutukset (VATT).
• Siviilipalveluksen toteutusvarusmiespalveluksen jälkeen.
• Kouluttajakyselyvarusmiesten kouluttajille.
• Naisnäkökulma.
SELVITYSTEHTÄVÄT
NYKYJÄRJESTELMÄNPAINEET
Suomenpuolustus-
järjestelmäntulevaisuus
2.7 Mrd€
2010 2015 2020
Puolustusmateriaali +4-8% / vuosi
NYKYTILANTEEN JATKUESSA
Henkilöstömenot +2 % / vuosi
Maavoimien materiaalin massiivinen vanheneminen
Toiminta
Kansantalous ja budjettipaine
Ikäluokan pieneminen ja “vointi”Puolustusmateriaali +4-8%
yli inflaation / vuosi
Valtiotyönantajan rajoitteet
Sodanajan joukkojen ”pyhyys”
Kiinteistömenot +2,5% / vuosi
Sotavarustuksen vanheneminen
Henkilöstömenot +2% / vuosi PUOLUSTUSVOIMIEN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIA RAJOITTEITA
MISTÄ LEIKKAAT?
TOIMINTA HENKILÖSTÖ VARUSTELU
• Kertausharjoituksia leikataan.
• Maastovuorokaudet tippuneet jo 40 > 30.
• Lentotunnit ja alus-vuorokaudet vähenevät.
Vain toimintamenot joustavat Uskottavuus kärsii
• Maanpuolustustahto?
• Nuoret upseerit?
• Uskottava puolustus?
• Koulutuksen laatu?
PAKON EDESSÄ LEIKATAANLYHYTJÄNTEISESTI
SODANAJAN VAHVUUS
Suomenpuolustus-
järjestelmäntulevaisuus
100 000
300 000
500 000
1997 2008 2016 2025
540 000
350 000
250 000
SODANAJAN VAHVUUDENMUUTOKSET 1997-
10% resursseista menee90% varusteluun.
90%
10%
30 000
miestä
17 000
sijoitetaan
SODANAJAN VAHVUUS2010-LUVULLA
24 000
aloittaa
21 000
läpäisee
15v 250 000
Sodanajanvahvuus
10v 170 000
KEHITTÄMISKOHTEITA
Suomenpuolustus-
järjestelmäntulevaisuus
28
SuomenSotilaallinen
puolustaminen
Muidenviranomaisten
tukeminen
Muut yhteis-kunnalliset vaikutukset
Kansainvälinenkriisinhallinta
Asevelvollisuusjärjestelmänkustannukset
Mielekkyysyksilölle
KUTSUNTAJÄRJESTELMÄNKEHITTÄMINEN
• Yhteiskunnallinen platformi.
• Aikalisähanke joka kuntaan.
• Esikutsunnat internetissä.
• Asevelvollisten erityisosaaminen.
NAISTENVAPAAEHTOISENASEPALVELUKSENKEHITTÄMINEN
• Vapaaehtoisuuden tukeminen jatkossakin.
• Kehitetään informointia.
• Oikeus kuntakutsuntoihin.
• Maksuton ennakko-terveystarkastus.
• Osallistuminen kriisinhallintatehtäviin.
ASEVELVOLLISEN TIETO-JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
• Ennakkotiedon tuottaminen molempiin suuntiin.
• Asevelvollisten käsitteleminen yksilöinä.
• Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.
• Hakeutuminen eri tehtäviin.
Ennenkutsuntoja
Kutsunnat Palvelukseenastuminen
Palveluksenpäättyminen
Peruskoulu Aktiivinensijoitus
Sijoituksenpäättyminen
NELJÄN KUUKAUDEN MALLIN SELVITTÄMINEN
• Valikointi tai vapaaehtoisuus eivät toimisi Suomessa.
• Asevelvollisuusjärjestelmästä leikattava vasta kun muita vaihtoehtoja ei ole.
• Kriisiytymiskehityksen aikaulottuvuus.
• Valmiusjoukot.
• Säästömahdollisuus 60 milj.
• Ei ongelmaton.
VARUSMIESKOULUTTAJIENARVOSTAMINEN JA TUKEMINEN
• Varusmiesten palautemahdollisuus.
• Kouluttajien palaute ylemmille esimiehille.
• Kahden viikon lyhennys.
• Kulttuurinmuutos.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Suomenpuolustus-
järjestelmäntulevaisuus
Asevelvollisuusjärjestelmäsäilytetään1
• Koko miespuolinen ikäluokka.
• Ammattiarmeijaan siirtyminen ei ole perusteltua.
• Sotilaallisella liittoutumisella ei olisi suuria vaikutuksia.
• Naisten vapaaehtoisuus säilytetään.
• Hyödynnetään asevelvollistenerityisosaamista enemmän.
Luodaan taloudellistaliikkumavaraa2
• Selvitetään mahdollisuudet siirtyä osin neljän kuukauden palvelusaikaan.
• Uudistetaan ennakko-luulottomasti puolustus-voimien rakennetta ja toimintaa.
• Valtionhallinnon konserni-ohjausta kehitetään.
• Puolustuskyvyn pitkä-aikaiselle kehittämiselle luotava pohja.
Toimintamallejakehitetään3
• Kehitetään asevelvollisen tietojärjestelmä.
• Käytetään kutsuntoja alustana siten, että yksilö,eri viranomaiset ja toimijat hyötyvät mahdollisuudesta tavata toisensa.
• Kehitetään alkukyselyä ja palautejärjestelmiä.
• Kehitetään keskitetty yhteiskunnallinen varaamisrekisteri.
• Parannetaan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.
Asevelvollisen asemaaparannetaan4
• Parannetaan asevelvollisen taloudellista asemaa.
• Nivotaan asevelvollisuus osaksi elinikäistä koulutusjärjestelmää, jossa varusmiesaikana saavutettu osaaminen huomioidaan siviili-opinnoissa ja työelämässä mahdollisimman hyvin.
• Kehitetään asevelvollisen palkitsemisjärjestelmiä.
• Edistetään asevelvollisen terveellisiä elintapoja.
• Otetaan aikalisä-toimintamalli käyttöön.
Varusmieskoulutukseenpanostetaan5
• Tuetaan asevelvollisten kouluttajia heidän vaativassa työssään.
• Lisätään kouluttajahenkilökuntaa asevelvollisia koulutettaviin perusyksiköihin.
• Hyödynnetään simulaattoreita merkittävästi nykyistä enemmän maavoimissa.
Puolustusministerille on laadittu raportti työryhmän toimesta.
Kansalaiset kommentoivat raportin sisältöä.
1 2Palaute huomioidaan asevelvollisuus-järjestelmän kehittämisessä.
3
RAPORTTI VERKOSSA
Raportti ja sen yhteisöllinen kommentointi verkossa:http://bit.ly/defmin