Download - Tampereen ev.lut. seurakunnat - vuosi 2012
1
Tam
pereen
ev.luT. seu
ra
ku
nn
aT | V
uo
si 20
12
2
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä • Vuosi 2012 • Kannen kuva: Motoristimessu toi torille myös moottoripyörät. Tampere-talolta startannut paraatiajo oli komea näky Hämeenkadulla. Tekstit: Seurakuntien viestintä • Valokuvat: Hannu Jukola, Tuomas Koskialho, Marjaana Malkamäki, Kimmo Torkkeli, Jorma Pitkänen. Kansien taustakuvat Tiina Lammisen Tampereen kirkot -sarjasta • Taitto: Valpuri Tauriainen • Painopaikka: Multiprint 2013
Tampereen ev.luT. seurakunTayhTymä • PL 226 / Näsilinnankatu 26, 33101 Tampere • www.tampereenseurakunnat.fi
Olli Hallikainen
tuomiorovasti
Kukkia ja glögiä
Tampereella kastettiin 1 744 lasta vuonna 2012. Kasteperheillä on ollut mahdollisuus kertoa ajatuksistaan seurakunnille marraskuusta 2012 alkaen. Kiitokseksi palautteesta kastettu saa Nimeltä kutsuttu -bodyn.
Kirkon paikka on elämän keskellä ja ihmisten
sydämissä. Viime kesän Kukkaisviikoilla seurakuntien
järjestämä Motoristimessu kokosi tien kansaa
Keskustorin täyteen. Laulu ja rukous kohosivat korkeuksiin.
Kirkko tuli kukka-asetelmien keskelle, keskelle elämää.
Evankeliumi tuli ihmisten sydämiin. ”Katsokaa taivaan lintuja,
katsokaa kedon kukkia”, kehotti Jeesus.
Joulutori puolestaan soi kunniaa Jumalalle. Se valmisti
joulua koteihin ja sydämiin. Torillakin kaikuivat Kauneimmat
joululaulut. Tiernapojat lauloivat lapsen syntymästä. Glögerian
ja Naisten Pankin vapaaehtoiset myivät reiluja tuotteita
lähetyksen ja Kirkon Ulkomaan avun hyväksi. Joulun sanoma
ihmiseksi syntyneestä Jumalasta tuli lähelle ja lämmitti
glögiäkin enemmän.
Vuoden mittaan lukuisissa muissakin tapahtumissa ja
tilaisuuksissa kirkko tuli lähelle tamperelaisia. Seurakunnat
tarjosivat joka puolella kotikaupunkiamme apua, tukea
ja turvaa. Jumalan hyvyys ja rakkaus koskettivat arkea ja
juhlaa. Muutostenkin keskellä elämme ja toimimme reilusti
kristittynä kaikkien tamperelaisten hyväksi.
3
Jäsenmäärä väheni Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenmäärä
31.12.2012 oli 148 541. (31.12.2011 148 741). Jäsenmäärä väheni
vuoden 2012 kuluessa 200 henkilöllä. Seurakuntien jäsenmäärä on
ollut suurimmillaan vuoden 2002 lopussa, jolloin jäseniä oli 158 064.
Jäsenmäärä on sen jälkeen vähentynyt 9 523 henkilöllä.
Tampereen seurakuntien keskusrekisterissä otettiin käyttöön uusi
jäsentietojärjestelmä vuonna 2012. Koko maassa käyttöön tuleva
Kirjuri helpottaa asiointia, sillä esimerkiksi perunkirjoitusta varten
tarvittavat sukuselvitykset saa yhdestä pisteestä yhtenä todistuksena.
Kirjavaa keskustelua auditorion täydeltäHuhtikuussa Aamulehden kanssa järjestetyssä Millainen sinun kirk-
kosi pitäisi olla -paneelikeskustelussa aiheet polveilivat lähikirkoista
hallintomalleihin. Rakenneratkaisustakin vaihdettiin mielipiteitä.
AitolahtiHarju Hervanta Härmälä Kaleva Messukylä Pyynikki Teisko TuomiokirkkoViinikkaTammerfors svYhteensä
7 10232 34614 0889 058
19 41332 7057 7062 601
12 40910 406
907148 741
4,821,79,56,1
13,122,05,21,78,37,00,6
100,0
7 01731 90814 1598 969
19 30433 1087 6132 615
12 49910 431
918148 541
4,721,59,56,0
13,022,35,11,88,47,00,6
100,0
– 85– 438+71– 89
– 109+403– 93+14+ 90+25+ 11
–200
Seurakunta 31. 12.201131.12.2012
Henkilöä HenkilöäOsuus % Osuus % Vähennys – / Lisäys +
Seurakuntien jäsenmäärä
Kaupungin ja ev.lut. seurakuntien läsnäolevan väestön kehitys 2002–2012
Kirkosta eronneet ja kirkkoon liittyneet 2002–2012
Kirkosta eronneet Kirkkoon liittyneet
Tampereen kaupungin väkiluku on valtion väestötietojärjestelmän tieto 1.1.2013
Panelisteina olivat kirkkovaltuutettu, yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Anni Pälä Harjun seurakunnasta, kirkkovaltuutettu Ville Vuolanto Viinikan seurakunnasta, kirkkoneuvos Pekka Huokuna kirkkohallituksesta, Tampereen seurakuntien muutoskoordinaattori Antti Sipola, tuomiorovasti Olli Hallikainen ja Eeva Ekqvist, joka tekee vapaaehtoistyötä Ruoka-Nyssessä.
44*Prosenttiluku laskettu vanhan laskentatavan (kaikki rippikoulun käyneet) mukaan.Uudella tavalla laskettu (15-vuotiaiden ikäluokka ) prosenttiluku suluissa.
Hääyö 8.5.12 ja 12.12.12. Hääyössä on aivan erityinen tunnelma ja jokainen kohtaaminen on
ainutlaatuinen. Hääyöhön tulevat parit haluavat juhlavat kirkkohäät
ilman suuria järjestelyjä. Myönteinen palaute vahvistaa suosiota;
moni on tullut tuttavansa suosittelun perusteella. Helatorstain aattona
Finlaysonin kirkko täyttyi rakastuneista pariskunnista. Tampereen
neljännessä Hääyö-tapahtumassa vihittiin 25 pariskuntaa. Viides Hää-
yö kokosi Aleksanterin kirkkoon peräti 43 pariskuntaa läheisineen.
Helposti muistettava päivämäärä selitti osaltaan Aleksanterin kirkon
Hääyön suosiota. Yhteensä Tampereen hääöissä on vihitty 206 paria.
Uusi yhteisöllinen kastejuhlaLasten yhteinen kastejuhla – Aamukaste – on kerännyt kiitosta
koskettavasta tunnelmasta ja vaivattomista järjestelyistä. Tampereen
ensimmäinen Aamukaste kokosi Aleksanterin kirkkoon helluntaina
liki kaksisataa ihmistä. Lämminhenkisessä kastejuhlassa kastettiin 18
lasta, joista pienimmät olivat muutaman kuukauden ja vanhimmat
yli kymmenen vuoden ikäisiä. Viinikan kirkossa 18. marraskuuta
kastettiin 10 ja siunattiin yksi lapsi. Siunausta pienokaisten ja heidän
läheistensä elämään oli rukoilemassa 130 henkeä.
”Ihana, koskettava juhla! Juuri niin kaunis, kuin olin kuvista etukäteen nähnytkin”, kehuu Hääyössä vihitty Sanna Vihriälä. Tuore puoliso Juha Mänty on samaa mieltä.
Iloa ja hyvää tunnelmaa riparillaIsosaaren leirikeskuksessa pestiin kädet ulkona ennen ruokalaan
astumista. Pesujonossa Mikael Suojanen (vas.), Emilia Sandberg, Rosa
Ortiz ja Joonas Köngäs. Vuonna 2012 rippikoulun kävi yhteensä 1 570
henkilöä ja rippikouluprosentti* oli 81,4 (78,2 %). Vuonna 2011 rippi-
koulun kävi 1 604 henkilöä ja rippikouluprosentti oli 83,8 (79,7%)
5
Aamukasteen ja Hääyön tunnelmia Kuvagalleriassammewww.tampereenseurakunnat.fi/kuvagalleria
Kastettujen osuus syntyneistä 2002–2012 Kirkollisten vihkimisten määrän kehitys 2002–2012
Avioliitot tilastoidaan vaimon seurakunnan mukaan. Mikäli vaimo ei ole Suomen ev.lut. kirkon jäsen, tilastointi tapahtuu miehen seurakunnassa.
2600
2400
2200
2000
1800
1600
1400
1200
10002002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122005
83,5%
79,9%
79,7%
80,1%
75,9%
77,1%
74,6%
72,5%
73,8%
68,0%
67,1%
Syntyneet Kastetut
1744
2099
22742358 2325 2381 2385
2471 2453
18631752
1817 1880 18381779
18751807 1843
259925142542
1709
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
64,7%
67,6%
58,9%
57,0%
56,2%
57,6%
55,1%
53,7%
52,3%
49,2%
43,4%
Tamperelaiset vihityt Kirkollinen
2002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122005
1429 1427 14991398
1485 1520 15871527 1529 1468
924 909841 855 785
855 837 852 798 752
637
1344
6
Pispalan kirkko täyttyi ihmisistä Maailmojen Messussa Ensimmäinen monikulttuurinen ja ekumeeninen Maailmojen Messu
– Worlds Within Worship onnistui yli odotusten kynttilänpäivänä
5. helmikuuta Pispalan kirkossa. Messuun kutsuttiin eri kulttuurien
edustajia kohtaamaan ja viettämään yhteistä juhlaa jumalanpalveluk-
sen, musiikin ja ruokailun merkeissä.
– Kirkko oli täynnä kaikenikäisiä ja erimaalaisia ihmisiä. Messun
jälkeen tarjottiin maukkaita afrikkalaisia ruokia ja ihmiset viihtyivät
yhdessä. Todella lupaava kokemus, kertoo lähetystyöntekijä Sakari
Löytty, yksi Maailmojen Messun järjestelytiimin jäsenistä sekä
musiikki pajan ohjaajista.
Pääsiäisen ilosanomaa välitettiin teatterin keinoin Pääsiäisen kertomukseen eläydyttiin Aitolahden seurakunnan pääsiäis-
näytelmässä Aitolahden kirkossa 8. huhtikuuta. Kuvaelman toteu-
tuksesta vastasi reilun parinkymmenen hengen innokas joukko, joka
koostuu seurakunnan työntekijöistä ja aktiivisista seurakuntalaisista.
Sergei Korelov (vas. takana), Arto Pietiläinen, Sakari Löytty, Seija Pietiläinen, Sanna Lindholm, Liisa Puronen, Pia Ojalahti, Viktor Ibe, Riitta Laiho, Olise Simon Onyemechi (edessä vas.), Mikko Ohra-aho ja Tarja Laitinen harjoittelivat musiikkia Maailmojen Messuun, joka
järjestettiin 5. helmikuuta Pispalan kirkossa. Maailmojen messu järjestettiin myös palmusunnuntaina 1. huhtikuuta ja 11. marraskuuta.
Roosa Ylipietilän esittämä enkeli toi ilosanoman kahdelle Marialle, joiden rooleissa nähtiin Johanna Porkola (vas.) ja Päivi Honkanen.
7
”Asuntomessujen paras koti” Tampereen seurakunnat ja Hervanta olivat
mukana Tampereen asuntomessuilla, joka
järjestettiin Vuoreksen uudella asuin-
alueella. Kolmen huoneen ja keittiön
rivitalohuoneisto – Onnelankoti – oli
päivästä toiseen tungokseen asti täynnä.
Siellä vieraili lähes 90 000 kävijää kuukau-
den aikana. Messuvieraiden, seurakuntien
työntekijöiden ja vapaaehtoisten kesken
syntyi mukavia keskusteluja, sillä huo-
neisto oli sisustettu kierrätystavaroilla.
Arvottomasta arvokas -teemaan sisältyi
sekä arkinen että hengellinen merkitys. Se
viittasi kierrätyshuonekaluihin mutta myös
Jumalan ihmiselle antamaan arvoon. Ar-
vottomat esineet oli kunnostettu kauniiksi
ja käyttökelpoisiksi. Esimerkiksi Marian
tuoli oli löytynyt Hervannasta bussilinjan
päätepysäkiltä.
Tuomaskirjan julkaisu oli yhteisöllisyyden riemujuhlaPirkko Tuomisen kirjoittamaa Elämän ma-
kuinen messu -teosta juhlittiin näyttävästi
Tampereella 26. marraskuuta. Seurakuntien
talolle kokoontui peräti kaksisataa vierasta
iloitsemaan uudesta teoksesta.
Sisustussuunnittelija Liisa Peri toteutti Onnelankodin Arvottomasta arvokas -teeman mukaiset sisustusratkaisut.Huonekalujen kierrätysideoita kerättiin myös Facebook-kilpailussa.
Viinikan kirkolla juhlavuosiViinikan kirkon valmistumisesta tuli
toukokuussa kuluneeksi 80 vuotta. Kirkon
vihkinyt piispa Jaakko Gummerus nimitti
kirkkoa arkikirkoksi. Yrjö Waskisen suunnit-
telema kirkko oli ensimmäinen suomalainen
kirkkorakennus, jossa saman katon alle
yhdistettiin kirkkosali, nuorten kerhotilat ja
työntekijöiden asuntoja. Viinikan kirkko on
edelleen perheiden talo ja läsnäolon kirkko
Viinikan seudun asukkaille.
Tampereen normaalikoulun oppilaiden kuvataidenäyttely Viinikan kirkon alakerrassa juhlisti 80-vuotisjuhlavuotta. Aura Laurila pohjusti maalauksensa massaseoksella, jolloin pinnasta sai elävännäköisen.
8
241 kymppiä riemuitsi leirilläKymmenvuotiaitten kesäleiri veti jälleen Pättinniemen täyteen. Vuo-
rossa oli 27. kerta, sillä leiri on järjestetty vuodesta 1986.
Avoin päiväkerho aloitti Vuoreksessa Lapset ja heidän vanhempansa pääsivät ensimmäisenä aloittamaan
toimintakauden Vuoreksen seurakuntakodissa 20. elokuuta. Kauppa-
keskus Klaavassa sijaitseva Vuoreksen seurakuntakoti on vuokrattu
seurakunnille viideksi vuodeksi. Seurakuntakodin saliin mahtuu 70
ihmistä, ja eteistä voi hyödyntää salin jatkeena. Isoihin tilaisuuksiin
voidaan lainata myös viereen nousevan koulukeskuksen tiloja, yhteis-
työssä Tampereen kaupungin kanssa.
Ingrid Kautto leikki Vuoreksen uusissa tiloissa avoimen
päiväkerhon ensimmäisellä kokoontumiskerralla.
– Kyllä täällä menoa ja meininkiä ainakin riittää, leirin johtaja Mirva
Mäkelä vakuuttaa.
Mäkelä kehui 10-leiriläisiä reippaiksi. Ilmatkin suosivat.
9
Kirkon Nuorisopäivät keräsi lähes 4 000 nuorta TampereelleTampereella 4.–6. toukokuuta järjestetyt Kir-
kon Nuorisopäivät päättyivät Särkänniemessä,
jonne noin tuhat ihmistä kerääntyi yhteiseen
päätösmessuun. Koko viikonlopun aikana
nuorisopäivien tapahtumiin osallistui reilut
3 700 ihmistä.
Messun teemana oli Elämyksiä ja elämän
leipää elämän vuoristoradalle. Saarnan piti
Tampereen piispa Matti Repo. Tämän vuoden
nuorisopäivät olivat järjestyksessään jo 76.
Tampereella tapahtuma järjestettiin nyt viiden-
nen kerran.
Pimee Hölkkä veti nuoret metsäänLeikkimielinen suunnistuskilpailu 15.–16.
syyskuuta osoitti jälleen vetovoimansa. Rajalan
leirikeskuksen ympäristössä, Kurun ja Ikaa-
listen maastoissa, kisaili yhteensä 107 nuorta
eri puolilta Tamperetta. Erityisen vaikuttava
elämys oli yökirkko, jossa iso joukko nuoria
hiljentyi pimeässä tähtitaivaan alla.
Paimiolaiset Heidi Lax (vas) ja Ulla Christensen matkatavaroineen
Kirkon Nuorisopäivillä.
10
Hautauskulttuuri on muuttunut nopeastiTuhkausten määrä on Tampereella noussut kahdessakymmenessä vuodessa 33 prosentti-
yksikköä. Vielä vuonna 1990 Tampereella tuhkattiin selvästi alle puolet vainajista. Vuosi-
tuhannen vaiheessa tuhkahautauksia oli 64 prosenttia ja viime vuonna tuhkahautausten
osuus kaikista hautauksista oli jo 77 prosenttia.
Asenteet tuhkausta kohtaan ovat selvästi muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa, sanoo
hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen.
– Osittain syynä on pakon sanelema tilanne; arkkupaikkoja
ei kerta kaikkiaan ole. Tuhkauurnaa käyttämällä esimerkiksi
suku hautoihin voidaan haudata useampi vainaja ja näin voi-
daan käyttää vanhoja hautoja.
Nykyisten määräysten mukaan tuhkauurnan on oltava puuta
tai muuta maatuvaa ainetta. Jotkut valmistavat itse uurnan,
joka voidaan koristella valokuvilla tai koristemaalauksin.
Uurnan täytön ja sinetöinnin hoitaa kuitenkin aina alan
ammattilainen
– Toisaalta yhä useammat eivät enää halua omaa hautapaikkaa
vaan muistolehtojen suosio yleistyy koko ajan. Viime vuonna
25 prosenttia vainajista haudattiin muistolehtoon.
Seurakuntien metsistä löytyi arvokkaita elinympäristöjäLuontokartoittaja Juho Kytömäki kävi touko–
kesäkuussa läpi 325 hehtaaria seurakuntien
metsiä eri puolilla Tamperetta ja kartoitti
niiden luontoarvoja. Tarkoituksena oli pai-
kantaa METSO-ohjelman luonnon tieteelliset
valintaperusteet täyttävät kohteet.
– Esimerkiksi Niihamasta ja Pättinniemestä
löytyi alueita, joissa ihmisen jälki ei juuri näy,
Kytömäki kertoo.
Toisaalta osa metsistä oli voimakkaasti
hakattuja. Erot alueiden välillä olivat suuria
ja luontoarvot vaihtelivat erittäin paljon.
– Tämä raidankeuhkojäkälä on itse asiassa
hyvä luonnontilaisemman metsän indikaat-
tori. Se on alueellisesti uhanalainen laji ja
tarvitsee melko puhdasta ilmaa menestyäk-
seen, Kytömäki kertoo.
Krematorion rakennustyöt Vatialassa olivat edenneet pitkälle tammikuussa 2013. Krematorio on ympäristöystävällisyydessään ensimmäinen laatuaan Suomessa. Uudessa krematoriossa tuhkataan tamperelaisvainajien lisäksi myös muita pirkanmaalaisia vainajia.
Juha Kytömäki löysi uhanalaista raidankeuhkojäkälää alle kymmenen kilometrin päästä Tampereen keskustasta.
11
Messi kohtaa nuoria kiireettömästi Ohjaus- ja toimintakeskus Messi on vakiin-
nuttanut paikkansa nuorten syrjäytymisen
ehkäisyssä Tampereella viiden toiminta-
vuotensa aikana.
– Meillä on vuoden aikana noin 4 000
kohtaamista nuorten kanssa. Jonossa on
jatkuvasti nuoria, jotka odottavat pääsyä
työpajoihin. Lisäksi perhediakoni tekee
työtä lapsiperheiden kanssa, laskee Messin
johtava erityisdiakoni Anne Kangasniemi.
Messi on nuorten ja perheiden ohjaus- ja
toimintakeskus, jonka toiminnasta vastaavat
Tampereen seurakunnat ja Tampereen
Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys.
Seurakuntien ja NMKY:n ohella rahoitusta
saadaan Raha-automaattiyhdistykseltä,
Tampereen kaupungilta sekä Elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukselta.
Messin työtiimiin kuuluu yhteensä 12 työn-
tekijää. Nuorten neuvonnan ja työpajojen li-
säksi toimintamuotoja ovat perhediakonian
palvelut, nuorisokahvila Point ja Rikoksista
irti suuntaamalla uudestaan -työ.
Ohjaus- ja toimintakeskus Messin 5-vuotisjuhlia vietettiin 6. marraskuuta. Ohjelmassa oli muun muassa norsupallo-ottelu, sumopainia ja seinäkiipeilyä.
Mikko Järvinen ja Mikko Leino Messin Autopajassa, joka sai tilat Vehmaisista.
12
Myötätuulen syksy oli täynnä intoaTampereen seurakuntien yhteinen vammaistyö uudistui ja sai uusia
tiloja. Koko toiminnasta käytetään nyt nimeä Myötätuuli.
Syksyn toiminta alkoi uusissa tiloissa Iidesrannan seurakuntakodissa,
osoitteessa Iidesranta 5. Kohtaamispaikka Myötätuuli toimii edelleen
näkövammaistyön keskuksena Tammelantorin laidalla, osoitteessa
Ilmarinkatu 10
– Syksy on alkanut innostavissa merkeissä, sillä uudet tilat ovat
iso harppaus ja hieno mahdollisuus vammaistyölle. Iidesranta on
fyysisesti saavutettava eli rakenteellisesti esteetön. Meillä on vihdoin
sopiva kokoontumispaikka eri tavoin liikuntarajoitteisille ihmisille,
hymyilee Myötätuulen johtaja, johtava erityisdiakonian viranhaltija
Liisa Hoikkanen.
Janne Lehtinen (vas.), Aino Tammisto, Elina Heinämäki, Iida Korkeila, Barbara Cˇerina (vas. takana), Sanna Peltoniemi,
Kirsi Viitapohja, Kim Välimäki ja Mari Tuominen nauttivat liikunnasta ja
musiikista gospel-lattareissa. Jumpan musiikkina käytetään liikuntaan ja tanssiin
sopivaa hengellistä nykymusiikkia,kuten esimerkiksi salsaa, sambaa ja reggaetonia.
13
RuokaNysse RuokaNysse on Teiskon entinen kauppa-
auto, joka kiertää Tampereella jakamassa
ruoka-apua pienituloisille ja kriisiavun
tarpeessa oleville henkilöille ja perheille.
RuokaNyssen ansiosta Tampereella ei ole
leipäjonoja. Vuonna 2012 RuokaNysse
jakoi yli kolmeen tuhanteen tamperelaiseen
talouteen yhteensä 70 000 kiloa elintar-
vikkeita. Yhden jaetun ruokakassin arvo on
noin 20 euroa.
Mustan Lampaan Roska-gaala Musta Lammas juhli 30-vuotista historiaan-
sa Gaala-illan merkeissä asunnottomuus-
päivänä 17. lokakuuta. Punaisen maton
komeimmat miehet ja häikäisevimmät
daamit kilpailevat Keskustorin pahimman
häirikön Rosca-palkinnosta. Se annettiin
koko porukalle, sillä palkintoraadin mukaan
”Kaupunki kuuluu kaikille”.
Välitämme yhdessä!Näyttelijät Veera Degerholm, Ahti Jokinen ja Seela Sella kampanjoivat arvokkaan vanhuuden
puolesta. ”Se on kunnia-asia!” totesi Seela Sella, kun Maarit Tammisto pyysi häntä Mummon
Kammarin paitakampanjan keulakuvaksi. Ahti Jokinen makasi sairaalassa jalka operoituna ja oli
myös heti innolla mukana. Iloista Veera Degerholmia ei myöskään tarvinnut suostutella. Mum-
mon Kammarin T-paidat on suunnitellut sarjakuvataiteilija Anni Nykänen. Tuotto käytetään
nuorten työllistämiseen vanhusten ulkoiluavuksi.
Tampereen Diakoniakeskuksen ylläpitämän RuokaNyssen toiminnan mahdollistavat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoitukset.
14
Henkilöstökulut 56 %Palvelujen ostot 14 %Vuokrat 6 %Aineet,tarvikkeet ja tavarat 8 % Annetut avustukset 3 %Muut toimintakulut 2 %Verotuskulut 2 % Keskusrahastomaksut 4 %Poistot 5 %
Yhtymän kulut
48,6 milj. €
Verotulot 74 %Rahoitustuotot 1 %Poistoeron vähennys 1 %Korvaukset 6 %Myyntituotot 2 %Maksutuotot 2 %Vuokratuotot 7 %Kolehdit ja keräys 2 %Tuet ja avustukset 1 %Muut toimintatuotot 2 %
Yhtymän tulot
46,7 milj. €
Yhtymän tulot ja menotSeurakuntayhtymän tulot olivat yhteensä 46,7 miljoonaa euroa.
Seurakuntayhtymän tuloista 74 prosenttia tulee verotuloista ja 24
prosenttia toimintatuotoista, kuten vuokratuloista, palveluiden
tuottamisesta muille seurakuntatalouksille saaduista korvauksista
ja maksutuloista. Verotuloista vuonna 2012 muodostui 89 pro-
senttia kirkollisveroista ja 11 prosenttia yhteisövero-osuudesta.
Kirkollisvero prosentti on ollut vuosia Tampereella 1,25 prosenttia .
Vuonna 2012 kirkollisverokertymä nousi vain hieman (1,1 prosenttia
) edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin kunnallisverokertymä
nousi 5,2 prosenttia . Ero kirkollisverokertymän ja kunnallisvero-
kertymän kasvuprosenttien välillä johtuu seurakuntien jäsenmäärän
laskusta. Tampereen seurakuntien saama yhteisövero-osuus laski
peräti 32,5 prosenttia . Verotuloja kokonaisuutena tarkastellen vuosi
2012 oli kahta edellisvuotta huonompi. Verotuloja kertyi vuonna
2012 yhteensä 34,3 miljoonaa euroa ja ulkoisia toimintatuottoja 11,4
miljoonaa euroa.
Seurakuntayhtymän käyttötalouden kulut olivat yhteensä 48,6
miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon verotuskulut, keskus-
rahastomaksut ja poistot. Kuluista 56 prosenttia aiheutui henkilöstö-
kuluista, 14 prosenttia palvelujen ostosta ja 8 prosenttia tarvike-
ostoista. Erilaisia avustuksia annettiin yhteensä 3 prosenttia eli 1,7
miljoonaa euroa.
Investointeja toteutettiin yhteensä noin 3,0 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2012 suurin investointikohde oli uusi, nykyaikainen krema-
torio Vatialan hautausmaalle.
Jokaisen jäsenen maksamasta keskimäärin 206 euron kirkol-
lisverosta 37 euroa käytettiin työhön nuorison hyväksi, 28 euroa
kirkollisiin toimituksiin, 27 euroa diakoniatyöhön ja 13 euroa var-
haiskasvatukseen. 37 euroa meni kiinteistöjen ylläpitoon ja 24 euroa
hallintokuluihin.
Seurakuntayhtymän rahavarojen riittävyys tilinpäätöshetkellä
oli noin 2 kuukautta ollen 8,3 miljoonaa euroa. Rahavarat vähenivät
vuonna 2012 vajaat 1,8 miljoonaa euroa.
Vuonna 2012 tilikauden alijäämäksi muodostui runsaat 1,9 miljoo-
naa euroa, jota voi luonnehtia pettymykseksi suhteessa talousarvioon.
Kiinteistötoimi 37
Yleishallinto 30
Kirkolliset toimitukset 28
Aikuistyö 3
Tiedotus ja viestintä 8
Varhaiskasvatus 13
Musiikki 8
Nuorisotyö 37
Perhetyö 5
Diakonia 27
Lähetys/kansainvälinen diakonia 9
Hautaustoimi 11
n.206 € /jäsen
Yhtymän toimintakate tehtäväalueittain
15
1,25% Kirkollisvero prosentti
Tampereella
Vuodesta 1976
16
Leppoisa sunnuntai tarjosi ohjelmaa kaikenikäisilleTampereen seurakunnat isännöi teemapäivää Kukkaisviikoilla heinäkuun lopussa. Keskustorin ja Vanhan
kirkon ohjelmistossa oli muun muassa konsertteja, lastenohjelmaa, piknik-pikadeitit, Mummon Kammarin
vapaaehtoisten esitys ja Motoristi messu. Papit vastasivat kysymyksiin Totuus & tehtävä -kioskilla.
Aurinkoisesta päivästä iloitsivat 29. Kukkaistyttö Ulla Valanto ja Fenix Pirkamaan Presidentti Jorma Vuopio.