Tervetuloa Rohkeita askelia
kohti tulevaisuuden
työelämää ja
poikkeusoloista toipumista
–webinaariin!21.8.2020
• 13:00 Tervetuloa, ohjelmajohtaja Terttu Pakarinen
• 13:05 Miksi lähdimme tällaiseen hankkeeseen ICT-alalla?, Toimialapäällikkö Anu Sajavaara, Palta ry ja johtaja Antti Hakala, Ammattiliitto Pro ry
• 13.30 Miten haetaan?, Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
• 13.45 Miksi työelämän kehittäminen kannattaa?, Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat ja kehittämispäällikkö Juha Antila, SAK
• 14:00 Kunteko-ohjelma 2015-2020 – kokemuksia matkan varrelta, Anna Kukka, KT Kuntatyönantajat, työelämän kehittämisen asiantuntija sekä Marko Heikkinen, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, työmarkkina-asiamies
• 14:30-15:00 Mahdollisuus kysymyksille ja sparrauksesta sopiminen, Terttu Pakarinen, Tuomo Alasoini, Anna Tienhaara ja projektipäällikkö Aija Kuurne, Työterveyslaitos
Ohjelma
• Tallenne tulee saataville muutaman päivän sisällä osoitteeseen
www.ttl.fi/tyo2030
Webinaari tallennetaan
TYÖ2030 - Työn ja
työhyvinvoinnin
kehittämisohjelma
Ohjelmajohtaja Terttu Pakarinen
• Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin.
• Ohjelmassa hyödynnetään aiempien työelämän kehittämisohjelmien kokemuksia ja tietoa tulevaisuuden työelämästä. Lisäksi TYÖ2030 tuottaa tietoa koronakriisistä selviytymiseen.
• Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.
TYÖ2030 - Työn ja työhyvinvoinnin
kehittämisohjelma
Akava, Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto EK,
Kirkon työmarkkinalaitos, KT Kuntatyönantajat,
Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö,
Sitra, Sosiaali- ja terveysministeriö,
STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK,
Suomen Yrittäjät, Työterveyslaitos,
Työ- ja elinkeinoministeriö,
Työturvallisuuskeskus, Valtion työmarkkinalaitos
Keskeiset toimijat
TYÖ2030-
ohjelman
tavoitteet ja
hyödytLuottamusta työhön ja
tulevaisuuteen
Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tavoitteena hallitusohjelmassa on
• vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työpaikoilla
• vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria sekä
• nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja
• työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.
Koronakriisistä selviytyminen ja siitä toipuminen ovat nostaneet nämä tavoitteet vielä entistä tärkeämmiksi ja ajankohtaisiksi, ja ne ovat myös vuoden 2020 toiminnan painopisteitä.
Ohjelma tekee yhteistyötä jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen kanssa.
Tavoitteet hallitusohjelmassa
Työn vetovoimaisuus ja mahdollisuus oppia lisäävät työllisyyttä
paremman työkyvyn, työhön osallistumisen
sekä työurien pidentymisen kautta
Nostaa Suomi digiaikakauden
johtavaksi työelämäinnovaatioiden
kehittäjäksi
Vahvistaa luottamusta, osaamista ja yhteistyötä
Vahvistaa yhteistoimintaan ja
luottamukseen perustuvaa työkulttuuria
Työhyvinvointi Suomessa maailman
parhaaksi vuoteen 2030 mennessä
Vauhdittaa toimintatapojen
uudistamista, jatkuvaa oppimista ja uuden
teknologian hyödyntämistä
työpaikoilla
Ohjelman tavoitteet ja hyödyt (julkinen arvo)
Koronakriisistä selviytyminen
Suomen ja talouden nousu
Makrotaso
Mikrotaso
TeknologinenSosiaalinen
TYÖLLISYYS TALOUS
TUOTTAVUUSTYÖHYVINVOINTI
Tulokset tehdään yhdessä työpaikoilla
Panos Prosessi Tuotos Vaikutukset Vaikuttavuus
Ohjelman ja
muut resurssit
työpaikoilla,
toimialoilla ja
alueilla tarpeiden
mukaan
Yhdessä
kehittäminen ja
hyvä johtaminen
työyhteisöissä,
organisaatioissa,
verkostoissa
Toimintatapojen
uudistuminen,
innovaatiot,
luottamus,
työhyvinvointi,
tuottavuus
Yrityksen
kilpailukyky ja
organisaatioiden
menestys,
työllistyvyys ja
työurien pident.
Kilpailukyky, työllisyys,
talous- ja työhyvinvointi-
vaikutukset
makrotasolla
Työn murros TeknologiaKoronan
vaikutukset
Rajapinnat ja kumppanit
• Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen ryhmä, OKM
• Soteuudistus, STM
• Sosiaaliturvauudistus, STM
• Kuntoutusuudistus, STM
• Perhevapaauudistus, STM
• Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä ja työllisyyttä edistävät toimet, TEM
• Coalition on digital skills, TEM
• Työsuojelun kv-koalitio, STM, TTL
• Työterveyshuoltoasiat (mm. Työterveys 2025) , STM
• Riskien hallinta työpaikoilla: mm. työtapaturmaverkosto, STM
• Työkykyohjelma, STM, TEM
• Kansallinen mielenterveysstrategia, STM
• Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelma, STM
• Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030, STM
• Tasa-arvo-ohjelma, STM
• Rakennerahastovalmistelijat TEM, STM, OKM
• Työsuojelurahasto
• Business Finland, TEM
• Tapaturmavakuutuskeskus
• Tutkimuslaitokset ja kehittäjät
• Eläkevakuutusyhtiöt
• Järjestöt
Rahoittajat ja resurssit
Ohjelmat ja strategiat
UudistuksetRyhmät ja koalitiot
Työpaikat,
toimialat ja ELYt
Oppilaitokset ja
korkeakoulut
Työterveyshuolto-
järjestelmä,
riskien hallinta
Tutkimuslaitokset ym.
kansallisessa ja kv-yhteistyössä:
Työelämä, talous, työn tuottavuus,
digitalisaatio, innovaatiot, EU
(Eurofound, Euwin, EU-OSHA), OECD,
Pohjoismaat (digi ja oppiminen, NVL)
• Keskeiset toimijat: Työmarkkinakeskusjärjestöt,
ministeriöt ja muut toimijat, Työterveyslaitos
TYÖ2030-
ohjelman
toiminta-
kokonaisuudetOhjelma mahdollistaa
uudistumisen työpaikoilla
• Toimialahankkeet
• Tarkoituksena on kehittää ja innovoida alan työpaikoille uudenlaisia toimintatapoja ja uudistaa työelämää erityisesti digitaalitekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen.
• Toiminnan periaatteina ovat toimialatason vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kesken sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen työpaikkatasolla yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken.
• Vuonna 2020 käynnistyvien toimialahankkeiden toivotaan edistävän alan selviytymistä ja nousua koronaviruksen aiheuttamista poikkeusoloista.
• Hankehaut ovat kesä-elokuussa 2020.
TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 1, 2020-
• Aluepilotit
• Tarkoituksena on kehittää aluepilottien kokemusten pohjalta alueellisen työelämän kehittämistoiminnan malli sovellettavaksi kaikilla alueilla.
• Aluepiloteissa kokeillaan erilaisia ja myös kokonaan uudenlaisia tapoja edistää työelämän kehittämistä työpaikoilla. Samalla aluepilottien avulla vahvistetaan alueellista työelämän kehittämisosaamista ja tätä tukevaa alueen työelämätoimijoiden välistä yhteistyötä sekä kokeillaan työelämävalmentajatoimintaa.
• Aluepilotit ovat yhden tai useamman ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus) yhdessä koordinoimia kehittämishankkeita.
• Hankehaku on käynnistynyt kesäkuussa 2020.
TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 2, 2020-
• Koronakriisistä toipuminen ja paluu uuteen normaaliin
• Poikkeusolojen uudet ja kekseliäät työkäytännöt ja
selviytymistarinat näkyviksi -verkkosivu
https://hyvatyo.ttl.fi/tyoelaman-selviytymistarinoita
ja sen markkinointikampanja tehty.
• Paluu uuteen normaaliin: Tuetaan konsultatiivisen työn puolelta
työpaikkoja paluussa koronan jälkeen uuteen normaaliin,
digitaalisten käytäntöjen siirtyminen.
• Muut palvelut ammattiryhmille, johdolle ja henkilöstöjohdolle.
• Vastuutaho: Työterveyslaitos.
TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 3, 2020-
• Johtamisverkosto
• Tarkoituksena on edistää työelämässä sellaista johtamista, joka kantaa tulevaisuudessa, uudistaa työelämää ja luo oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle puitteet. Tavoitteena on jakaa yritysten ja julkisten organisaatioiden onnistuneita kokemuksia hyvästä johtamisesta ja työelämästä.
• Johtamisverkosto kokoaa yhteen ohjelman kummeja, joiden organisaatioissa on todistettavasti parannettu kilpailukykyä, taloutta ja työhyvinvointia hyvän ihmisten johtamisen ja yhdessä tekemisen avulla.
• Yhteistyötä tehdään myös oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa nuorten ja tulevaisuuden johtajien saavuttamiseksi.
• Johtamisverkosto käynnistyy syksyllä 2020 n. 20 kummin yhteistyöllä, podcast-sarjalla sekä blogeilla. Vetäjä on johtamisen kehittäjä ja konsultti Ari Rämö.
TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 4, 2020-
• Työelämäinnovaatioiden vauhdittaminen ja tuki työpaikoille
• Suunnatut rahoitushaut kokeilu- ja TKI-toimintaan toteutetaan yritysten ja muiden organisaatioiden tietoperustaisen kehittämisen tueksi. Hankkeisiin sisältyy tutkimusta ja vaikutusten arviointia. Painopistealueita ovat muun muassa digitalisaation, teknologian ja työn murroksen laajemmin aiheuttamat muutokset työelämässä.
• Fast Expert Teams eli nopeat ratkaisutiimit kokoavat yhteen kehittäjäverkoston ja tuottavat ratkaisuja työpaikkojen kehittämisen tueksi sekä päätöksentekoa varten. Tiimit käsittelevät työelämän ajankohtaisia ilmiöitä, kuten koronan aiheuttaman digitalisaatiokehityksen vahvistamista.
• Workathlon tarjoaa asiantuntijoiden sparrausapua yritysten ja muiden organisaatioiden yhteistyöverkostoille haasteidensa ratkaisuun tai unelmien toteuttamiseen.
TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 5, 2021-
• Työelämän tilannekuva• Tutkimukset, selvitykset ja vaikuttavuuden arvioinnit, toimintamallien kehittäminen,
hyvien käytäntöjen kokoamiset ja levittäminen.
• Työterveyslaitos tuottaa myös ohjelman vaikutuksia arvioivaa tutkimusta työelämän tilasta suhteessa ohjelman tavoitteisiin.
• Työhyvinvointia tukevat palvelut ja työvälineet työpaikoille on suunnattu koronan jälkeiseen toipumiseen sekä digitalisaation ja kehittämisen tueksi.
• Vastuutaho Työterveyslaitos.
• Ohjelman kummit ja kumppanit• Ohjelman kummeja ovat johtamisen kehittäjä, konsultti Ari Rämö (johtamisverkosto),
keksijä, luennoitsija, säveltäjä Perttu Pölönen (nuoret), Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (julkinen sektori), arvostrategi Jaana Villanen (yrityskehitys)
• Ohjelman kumppanuusverkoston kokoaminen aloitetaan syksyllä 2020.
TYÖ2030: Toimintakokonaisuudet 6, 2020-
Tule mukaan
tekemään hyvää ja
maailman parasta
työelämää!
Lisätietoja:
www.ttl.fi/tyo2030
www.stm.fi/tyo2030
ICT-alan työn tulevaisuus:
Miksi tällainen hanke?
Anu Sajavaara, Palta
Antti Hakala, Pro
Miksi
käynnistimme
hankkeen?
• ICT-alalla muutokset ovat olleet nopeita ja ala jatkuvassa murroksessa → syytä tarkastella yhdessä
sitä, mitä alalla tapahtuu ja miten työmarkkinaosapuolet voivat auttaa muutoksen hallinnassa
• Alan neuvottelukulttuuri ollut jo vuosia jännitteinen ja työehtosopimusneuvottelut ovat vaikeita;
monia kysymyksiä ei voida ratkaista neuvotteluille varatussa aikataulussa ja jäykissä
neuvotteluasetelmissa
• Palta ja Pro: työmarkkinaliitot eivät ole murroksessa passiivisia sivustakatsojia vaan myös
vastuussa siitä, minkälaiseksi alan tulevaisuus muotoutuu
• On tehtävä jatkuvasti yhteistyötä ICT-alan hyvän tulevaisuuden eteen, mm.
- kehittämällä alan neuvottelukulttuuria ja työpaikkatason vuoropuhelua
- ennakoimalla muutoksia, jotta niitä voidaan tehdä hallitusti
- kokoamalla ja jakamalla tietoa uusista työpaikkatason välineistä ja innovaatioista, joilla voidaan
edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta ja turvata alan kilpailukyky ja työllistämismahdollisuudet
- uudistamalla työmarkkinarakenteita vastaamaan toimialoilla tapahtuvia muutoksia
- kehittämällä työehtosopimusten sisältöjä työelämän muutosten tahdissa
Toimiala murroksessa –
halutaan ymmärtää mitä tapahtuu
• Tavoitteena on ollut edistää ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä uudenlaisella työn murrokseen liittyvällä keskustelulla ja yhteistyöllä
• Osapuolet ovat pyrkineet saamaan aikaan yhteisen tilannekuvan merkittävimpien megatrendien aiheuttamista muutostarpeista työelämässä, työehtosopimuskentässä ja työpaikoilla
• Tavoitteena on ollut tarkempi kuva siitä, mitä työn murros tarkoittaa ICT-alalla: teemoina keskusteluissa olleet mm. oman työn muuttuminen, uudenlaiset liiketoimintamallit ja digitalisaation ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet, osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen, johtaminen (ml. itsensä johtaminen) sekä uudenlaiset tavat tehdä ajasta ja paikasta riippumatonta työtä
• Tavoitteena myös tuoda uudenlaisia ratkaisumalleja arjen ongelmiin ja saada aikaan relevanttia muutoksia koskevaa vuoropuhelua sekä liitto- että yritystasolla
Hankkeelle asetettuja tavoitteita
Miten hanke
lähti liikkeelle?
Jo pidempään itäneet ajatukset
uudenlaisesta liittojen välisestä
yhteistyöstä muotoutuivat
työehtosopimuskirjauksiksi
vuoden 2016 neuvottelukierroksella;
jatkoa seurasi seuraavilla kierroksilla
vuosina 2017 ja 2020
Mitä
hankkeessa on
tehty tähän
mennessä?
Yhteisen tilannekuvan muodostamista tuettiin
työnantajille ja toimihenkilöille tehdyillä
kyselyillä
• Teknologian megatrendeistä- Mitkä ovat lähivuosien keskeiset megatrendit, jotka vaikuttavat ICT-alan työhön?
- Miten trendit vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan, tuottavuuteen, kilpailukykyyn, työpaikkojen
määrään ja työtehtävien sisältöön?
- Mihin toimintoihin syntyy uutta työtä ja minkälainen työ mahdollisesti vähenee?
• Muuttuvasta toimintaympäristöstä- Miten globalisaatio vaikuttaa ICT-alaan?
- Miten vastuullisuus kuten ilmastonmuutos ja kestävä kehitys näkyvät toiminnassanne?
- Miten asiakaskäyttäytymisen muutokset vaikuttavat ICT-alalla tehtävään työhön?
• ICT-alan vetovoimasta, työnantajakuvasta ja työvoiman saatavuudesta- Minkälaista osaamista yritys tarvitsee muutaman seuraavan vuoden aikana?
- Onko alalla työvoimapula ja minkälaisista osaajista on pula ICT-alalla?
- Millaiseksi alan vetovoima arvioidaan kilpailussa osaavasta työvoimasta?
Yritysvierailujen kierros; keskusteltu mm.:
• Työn sisällöt muuttuvat, rutiininomaiset tehtävät hoidetaan automaatiolla
• Henkilöstökehitysnäkymistä: todennäköisesti pysyy ennallaan tai jopa kasvaa hieman
• Muuttuvat työt edellyttävät uusia taitoja ja jatkuvaa oppimista:
- viime vuosina korostunut erityisesti projekti- ja talousosaaminen, analytiikkaosaaminen, asiakaspalvelu ja
asiakasymmärrys sekä erilainen moniosaajuus
- osaamiskapeikkoja ei niinkään tekniikan tai järjestelmäosaamisen puolella vaan lähinnä myynti- ja
asiakaspalvelutyössä ja asiakas-/asiointikokemuksen ymmärtämisessä
- olennaisia taitoja ketteryys, uteliaisuus, kyky, halu ja kiinnostus tehdä asioita uudella tavalla (sekä yksilö-, tiimi-
että yritystasolla) – vaarana tuudittautuminen vanhaan tai olemassa olevaan
• Alalla yhä enemmän pulaa osaajista: myös muilla aloilla kilpaillaan samoista osaajista – alan
tehtävistä suurella yleisöllä aivan liian yksipuolinen kuva, kiinnostavat tehtävät eivät näy riittävästi
• Keskustelussa olevia ja liiketoimintaan vaikuttavia trendejä: ilmastonmuutos, globaali kilpailu,
väestön ikääntyminen, tekoälyn eettiset kysymykset, digitaalinen yhdenvertaisuus…
• Toimintamalleja: kokeilukulttuuri, vahva panostus osaamisen kehittämiseen
Joitakin yritysvierailuilla tehtyjä havaintoja
• Uudessa työehtosopimuksessa sovittu hankkeen jatkamisesta
• Uutena asiana keskusteluun nousee varmasti koronan
aiheuttamat poikkeusolot ja niihin sopeutuminen (uudet
työskentelytavat ja asiakaspalvelukäytännöt, työhyvinvointi ja
jaksaminen, uudet johtamisen käytännöt toimihenkilö-, tiimi- ja
yritystasolla)
Työ jatkuu, keskustelu syvenee
Kiitos – yhdessä kohti
valoisampaa
tulevaisuutta!
Miten haetaan
toimialahankkeisiin?
Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori,
Työterveyslaitos
• Kehittää ja innovoida alan työpaikoille uudenlaisia toimintatapoja ja uudistaa työelämää erityisesti digitaalitekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen.
• Edistää alan selviytymistä ja nousua koronaviruksen aiheuttamista poikkeusoloista (erityisesti vuonna 2020 käynnistyvät hankkeet).
• Hankkeiden hyödyn on tultava työelämän käyttöön ja oltava jaettavissa ja levitettävissä.
• Toiminnan periaatteina ovat tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken ja toimialatason vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kesken.
Tarkoitus
• Työnantaja- ja palkansaajaliittojen yhteisiä hankkeita.
• Yksi järjestöistä sitoutuu hakijaksi ja hankkeen koordinoijaksi.
• Vuoden 2020 määrärahaa voi käyttää vuosina 2020 ja 2021.
• Myönnettävän määrärahan suuruus vuoden 2020 hauissa on 10 000 –100 000 €.
• Tarkoitus on, että hankkeet jatkuvat myös vuonna 2021 ja mahdollisesti siitä eteenpäin. Tähän on mahdollista hakea lisärahoitusta myöhemmin.
• Koska kyse on valtionosuudesta myönnettävästä rahoituksesta, täytyy hakijan varmistaa, että se noudattaa organisaatiotaan koskevin osin lakia julkisista hankinnoista ja muita hankintaohjeita.
• Vuoden 2020 hakuajat 15.7. ja 30.9. (mahdollisesti vielä kolmaskin).
Lähtökohtia
• Webinaarit 15.6.2020 klo 12.30 ja 21.8.2020 klo 13.00 kaikille
toimialahankehausta kiinnostuneille.
• Mahdollisuus lähettää lyhyempi hankeideapaperi
kommentoitavaksi.
• Mahdollisuus henkilökohtaiseen sparraukseen.
Tuki hakuvaiheessa
• hankkeen nimi
• hakijan yhteystiedot
• kuvaus hakijasta ja hakijan edellytyksistä toteuttaa hanke
• hankkeelle nimetyn projektipäällikön yhteystiedot ja lyhyt kuvaus osaamisprofiilista
• hankkeen tavoitteet (mihin tarpeisiin hanke vastaa ja millä tavoin), tavoiteltavat tulokset ja vaikuttavuus sekä miten tulokset ja vaikuttavuus pystytään osoittamaan ja raportoimaan.
• hankkeen toteutussuunnitelma sisältäen hankkeen työpaketit (ml. viestintä) aikatauluineen ja niihin varattuine henkilö- ja taloudellisine resursseineen eriteltynä vuositasolla
• hankkeen kokonaisbudjetti
• luettelo hankkeen toteuttamiseen sitoutuneista muista keskeisistä organisaatioista (organisaation nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja yhteyshenkilö)
• liitteenä hankehakuun osallistuvien toimialajärjestöjen välinen yhteistyösopimus, jossa sovitaan, mikä niistä toimii kaikkien osapuolten puolesta hakijana ja miten hanketta hallinnoidaan.
Hakemus (max 10 sivua MSWord)
• hankkeeseen mahdollisesti kiinnitetyn koko- tai osa-aikaisten
projektityöntekijöiden palkka-, työvoima- ja matkakustannukset
• ulkopuolisen asiantuntijoiden tai fasilitaattorien palkkiot
• ostopalvelut
• tilaisuuksien järjestäminen
• materiaalikustannukset
• pienimuotoisten selvitysten teettäminen
Rahoituksen käyttökohteet
• Kuinka hyvin toimialaohjelma edistää ohjelman yleisiä ja
hakuohjeessa mainittuja tavoitteita.
•
• Kuinka hyvin toimialaohjelma vastaa toimialan ja sen
työpaikkojen tarpeita ja kuinka hyvin nuo tarpeet on perusteltu
ja kuvattu.
•
• Toteutussuunnitelman sisältö ja hankkeen toteutettavuus
Hakemuksen arviointikriteerit
• Päätöksen rahoitettavista toimialahankkeista tekee
Työterveyslaitos ohjelman työjaoston tekemän suosituksen
perusteella.
• Ohjelma arvioi hanketta myös jälkikäteen osana
toimialahankkeiden kokonaisarviointia.
Kun hakemus on lähetetty
KIITOS!
Miksi työelämän
kehittäminen kannattaa?
Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat
Kehittämispäällikkö Juha Antila, SAK
Kuusi näkökulmaa työelämän
kehittämiseen1. Yhdessä kehittämistä: Henkilöstö, esimiehet ja
johto kehittävät yhdessä. Samanaikaisesti kehitetään tuottavuutta ja työhyvinvointia.
2. Konkreettista hyötyä työpaikoille: Yhteisiä kokeiluja, toisilta oppimista, sparrausta ja tukea työpaikkojen omalle kehittämistyölle.
3. Vastuun kantamista ja tulevaisuuden työn rakentamista: Yhteisistä oppaista aina laaja-alaisiin ja pitkäkestoisiin kehittämisohjelmiin. Lähtökohtana työpaikkojen tarpeet.
4. Toimialavuoropuhelua: Tilannekuvan rakentamista yhdessä työpaikkojen ja tutkijoiden kanssa alan muutoksista ja tarvittavasta osaamisesta. Esimerkiksi yhteinen työn murroksen seuranta. Nyt ajankohtaista koronakriisistä selviytyminen ja toipuminen.
5. Alan arvostusta ja vetovoimaa: Hyvän kehittämistyön, osaamisen kehittämisen ja kiinnostavien ratkaisujen näkyviksi tekemistä.
6. Luottamuksen ja yhteistyön vahvistamista työpaikoilla ja niiden välillä, toimialoilla, työmarkkinatoiminnassa, yhteiskunnassa
Pääosassa edelleen
työpaikat
Näin työelämän
kehittämistä kuvattiin
ennen. Entä jatkossa?
Kunteko -ohjelma 2015-2020 –
Kokemuksia matkan varrelta
Anna KukkaTyöelämän kehittämisen asiantuntijaKT Kuntatyönantajat
Marko HeikkinenTyömarkkina-asiamiesJulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
• Tuloksellisuussuositus 1989, 2000 ja 2008
• ”Tuloksellisuudessa korostuvat ennakointi, johtaminen ja henkilöstön kehittäminen”
• Tuloksellisuuskampanja 2011-2014
• että kunnallisten palvelujen tuloksellisuutta tarkastellaan vaikuttavuuden, laadun,
prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmasta
• että työurien pidentämiseksi kehitetään työelämää työpaikoilla. Työelämän
kehittämisellä pyritään sekä tuloksellisuuden että työelämän laadun parantamiseen.
• Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanja 2012-2014 (VM)
Kunta-alalla on aina kehitetty…
Kunteko 2020 –
Kunta- ja maakunta-alan työelämän
kehittämisohjelma
KT Kuntatyönantajat
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Julkisen alan unioni JAU ry
Kaksi kautta 2015-2017 + 2018-2020rahoitus yht. noin 3,1 milj. €, josta ESR noin 75%
Tuottavuus, tuloksellisuus ja työelämän laatu
Yhteistoiminnallinen kehittäminen: johto ja henkilöstö kehittävät yhdessä
Kuntaorganisaatioiden omien kehittämistarpeiden tukeminen
Tavoitteet
Tehdä näkyväksi kuntakentällä tehty
kehittämistyö
Innostaa kehittämään ja uudistumaan, tukea työpaikoilla tehtävää ja käynnistettävää
kehittämistä
Kuntaorganisaatioiden kehittämistä tukevat palvelut
• Lyhytkestoisia palveluja
• Ideana suunnata, edistää kehittämistyötä, saattaa
alkuun kehittämistä
• Asiantuntijat kilpailutettu Kuntekon toimesta
• Organisaatiot voivat jatkaa omalla rahoituksella tai
hakea jatkorahoitusta muualta
• Käytettävissä marraskuun 2020 loppuun asti
Kehittämistä tukevat palvelut
Sparraus Kehittämistyön tukeminen kilpailutetun asiantuntijan
avulla. 17 asiantuntijaa. Sähköinen hakemus.
1-2 päivää
Maksuton
Sisäistenkehittäjien
valmennus
Organisaatiokohtainen. Työkaluja kehittämiseen.
3 kouluttajaa. Sähköinen hakemus.
3 päivää
2000 €
Teemakohtaiset
työpajat
Teeman mukaista työskentelyä yhdessä muiden
kanssa kilpailutetun asiantuntijan johdolla. Mukana
4-5 organisaatiota kerrallaan. Hakemus.
3-4 päivää
500 €
Haastetyöpaja Organisaation oman tarpeen mukainen
työpajakokonaisuus. Kunteko hankkii asiantuntijan.
Suunnitellaan yhdessä.
3 päivää
2000 €
Webinaarit Eri teemoja, casejä Maksuton
Esimerkkejä kehittämisteemoista
TYÖPAJAT, VERKOSTOT• Palvelumuotoilu• Kognitiivinen ergonomia, aivotyö• Henkilöstölähtöinen tuloksellisuuden
kehittäminen• Itseohjautuvuus• Työn ja muun elämän yhteensovittaminen• Työpäivämuotoilu
• Uhkaavat ja väkivaltaiset asiakaspalvelutilanteet
• Tekoälyä yhteiskunnan tarpeisiin -verkkokoulutus
SPARRAUS• Jatkuvan kehittämisen malli
• Toimintakulttuurin
uudistaminen
• Muutos
• Asiakaslähtöisyys
• Esimiestyön kehittäminen
• Työhyvinvoinnin edistäminen
• Yhteistyön kehittäminen
Hyvän kuntatyön
näkyväksi tekeminen
Monikanavainen viestintä
▪ Kunteko.fi -sivusto
▪ 101 uutiskirjettä
▪ Tekojen tori: kehittämisteot eri toimialoilta 620
▪ Twitter: 3200 seuraajaa
▪ Facebook: 1000 seuraajaa
▪ Podcastit Kuntatyö 2.0: 21 kpl
▪ Jutut kuntatyöpaikoilta
▪ Videot: 32 kpl (you tube)
▪ Webina teemoista/caseistä
▪ Järjestöjen ja KT:n lehdet
▪ Julkaisut
Kunteko-gaala 20.11.2019
41 palkintoa eri kategorioissa, mm.
• Ihmeiden tekijät (organisaatio)
• Oman työn sankarit (yksilöt)
• Innostavat kehittämisteotTekojen torilta eri toimialoilta
• Lisäksi ympäristöteko, teknologiateko, yhdenvertaisuusteko ja viestintäteko
Hyvän kuntatyön näkyväksi tekeminen:
Korona-aikana Sankarit poikkeusoloissa –sarja, 30 sankaritarinaahttps://www.kunteko.fi/sankaritpoikkeusoloissa
Hyvän kuntatyön näkyväksi tekeminen:
Kuntatyö 2.0 –podcastithttps://www.kunteko.fi/podcast
1. Työn murros
2. Itseohjautuvuus – case Järvenpää
3. Organisaatiokulttuurin muutos
4. Työelämän muotoilu
5. Tulevaisuuden kirjasto – case Oodi
6. Lukion digitalisaatio – case Olarin lukio
7. Työn merkityksellisyys
8. Liikkuva sairaanhoitajan vastaanotto
– case Eksote
9. Robotiikka talous- ja hallintotyössä
– case Vantaa
10. Helsingin kotihoidon etäpalvelut
11. Luottamus työelämässä
12. Tulevaisuuden julkinen liikenne – case HSL
13. Oppiminen työssä – case Vantaa
14. Valmentava johtaminen – case Järvenpää
15. Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
– case järvi-Saimaan Palvelut Oy
16. Ammatillisen koulutuksen reformi – case Sedu
17. Työn ilo - case Hämeenlinnan kaupunki
18. Vuorovaikutuksen merkitys työyhteisössä
19. Aikuissosiaalityön kehittäminen
- case Varkauden kaupunki
20. Hyveet työelämässä
- case Espoon kaupungin varhaiskasvatus
21. Muutosprosessin opit - Case Kauhajoen kaupunki
Tekojen tori –kampanja 30.9.2020 saakka
Tuloksia
Kunteko tavoittanut laajasti kuntakenttää 2015-2020
- Lähes 10 000 osallistujaa- 231 kuntaorganisaatiota- 370 sparrauspäivää- 34 sisäisten kehittäjien valmennusta- 20 verkostoa- 4 organisaatiokohtaista haastetyöpajaa- 9 työpajakokonaisuutta eri teemoista- 29 webinaaria
Haastattelut kevät 2020, organisaatiotaso
”Toivoisin, että vastaavaa pystyttäisiin tekemään
jatkossakin. Pienissä kunnissa ei ole voimavaroja etsiä,
mitä on meneillään. Kuntekon kaltainen organisaatio on
loistava. Siinä on esityötä tehty.”
”Kunteko on ollut hyvä hanke. Se on saanut paljon näkyvyyttä
kuntien parissa. Palvelut ja webinaarit ovat hyviä. Viestintä ja
somenäkyvyys ovat olleet hyviä... Ajatus hankkeen takana on ollut
ensiarvoisen tärkeä: tuoda kuntatyötä esille. Kun kuntatyötä tuodaan
esiin, sillä on yhteiskunnallinen merkitys... Toivoisin, että tulee
seuraava ohjelmakausi. ”
Minkä tyyppisistä palveluista olisi hyötyä jatkossa? Organisaation edustajien vastauksia, N=52
KYLLÄ
Kokeneen kehittäjän maksuton tuki tai sparrauspäivä 69 %
Oman organisaation sisäisten kehittäjien valmennus 78 %
Oppaat ja muu kirjallinen aineisto 39 %
Uutiskirjeet, blogit 44 %
Teemakohtaiset webinaarit/seminaarit 82 %
Tietoa vaikuttavista käytännöistä ja kiinnostavista ratkaisuista 85 %
Vertaistuki ja hyvien käytäntöjen levittäminen verkostoissa 75 %
Teemakohtaiset työpajat ulkopuolisen asiantuntijan johdolla 63 %
Kuntekon kaltainen tuki jatkossa 97 %
Muutamia caseja
Hausjärvi: ruoka- ja siivouspalvelut
• Itseohjautuvuustyöpaja 3 päivää (Kunteko)
• Ruoka- ja siivouspalvelutiimi tuli mukaan
työpajaan, jotta henkilöstön työhyvinvointi ja -
motivaatio saataisiin nousemaan
• Jatkona TSR rahoitus, jossa mukana kumppanina
Filosofian Akatemia
Jämsä: Hyvän työn malli
Jämsässä tavoitteena on työn sujuvuuden lisääminen ja työyhteisöjen
voimavarojen vahvistaminen (mm. sairauspoissaolojen vähentäminen).
Rahoitusta myös Kevalta. Keinoina:
• johtaminen ja esimiestyö
• osaaminen
• asiakkaiden osallistaminen
Kuntekon kanssa:
- Sparrausta
- Sisäisten kehittäjien valmennus
- Palvelumuotoilu ja asiakaslähtöisyys –työpaja 3 päivää, mukana noin
40 osallistujaa eri toimialoilta
Sparraus, Järvenpään kaupunki
• Strateginen valinta edistää valmentavaa
johtamista kaupungin toiminnoissa →
tavoitteena työviihtyvyyden,
tuloksellisuuden ja tuottavuuden kasvu
• Kehitetty valmentavan johtamisen työkirja,
jonka käyttöönottoprosessin määrittelyyn ja
toteuttamiseen sparrausta haettiin
• Mukana esimiehiä ja henkilöstöä eri
toimialoilta yhteensä 81 henkilöä
Sisäisten kehittäjien valmennus, Hyvinkään perusopetus
• Case Hakalantalon koulu: • Haasteena se, että koulun piha käy ahtaaksi oppilasmäärän kasvun ja kahden
koulun yhdistymisen vuoksi
• Henkilökunta alkoi purkaa ongelmaa oppilaita ja vanhempia kuunnellen
• Tulos Hakalantalon koulussa opiskellaan nyt kolmessa eri aikataulussa. Koulussa on tehty yhteisesti töitä sen eteen, että oppilaiden arkeen saataisiin parannusta.
• 23 osallistujaa eri kouluista, kaikilla koulukohtainen kehittämishanke.
Tekojen tori https://www.kunteko.fi/katso/1156
Artikkeli opettaja –lehden verkkoversiossa: Tämä toimii: Kehittämiskoulutus rohkaisi uudistumaan
Petäjäveden kunnan sparraus
• Tavoitteena syventää työhyvinvointiin liittyvää
työskentelyä ja aloittaa TYHY-ryhmän ja YT-toimikunnan
yhteinen työhyvinvoinnin kehittäminen
• Tuloksena:
• kaksi laajempaa teemaa työhyvinvoinnin kehittämiselle vuodelle
2020: työyhteisötaidot sekä yhteisöllisyys
• teemoihin tuotettiin tarkempia sisältöjä sekä ehdotuksia ja ideoita
toteuttamiseen.
• Työhyvinvoinnin vuosikellon alustava versio
• Kokeiluista, osallistavista menetelmistä koottiin listat osallistujien
jatkokäyttöä varten
Sipoo: ikääntyneiden palvelut, ympärivuorokautinen hoiva
• Itseohjautuvuustyöpajassa (3 päivää) mukana 5 henkilöä kahdesta asumispalveluyksiköstä
• Jatkona sparrausta 4 päivää = 3 yksikköä/päivä + yksi yhteinen
• Lisäksi haastetyöpaja 3 päivää kaikille yksiköille syksyllä 2020:
• Tavoitteena työntekijöiden itseohjautuvuuden vahvistaminen ja työyhteisötaitojen kehittyminen voimavaralähtöisesti
• työyhteisössä toimiminen itseohjautuvassa tiimissä
• itsetuntemuksen merkitys ja vahvistaminen itseohjautuvuudessa.
• vastuun ottaminen ja sitoutuminen, asennoituminen itseohjautuvuudessa.
• Noin 40 henkilöä
• Hinta kaikille yhteensä 3500 €
Pori: Hyvän yhteistoiminnan käsikirja
• Yhdessä perustetun KunTeko –työryhmän päätös kehittämisteoksi
• Ydinajatus: Pyrimme vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti toimimalla yhteiseen
hyvään näin vaikuttaen myös työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen.
Vuorovaikutuksen ydin on luottamus.
• Kaupunginhallitus hyväksyi 4.6.2018
• Käsikirja määrittelee kolmitasoisen yhteistoiminnan rakenteen ja sisältää
konkreettisia ohjeita niin edustukselliseen kuin välittömään yhteistoimintaan
✓ Vuosikello on tukemassa suunnitelmallisuutta ja toteutumisen seurantaa
• Yhteistoiminnan toteutumisen seuranta on osa henkilöstöraportointia
Ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu
Projektipäällikkö Minna Lyhty
Projektiassistentti Taina Tervonen
www.kunteko.fi
www.facebook.com/kunteko2020
www.twitter.com/kunteko2020
Sparrausta hankehakuun
• Työterveyslaitos tarjoaa hakijoille neuvontaa hankeideoiden työstämiseen ja hakuprosessiin
• Kaikille hakijoille avoin sparrauswebinaari järjestetään 1.9. klo 13-15. Webinaarissa on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella Työterveyslaitoksen asiantuntijan kanssa
• Yhteisen webinaarin lisäksi on mahdollista varata aikaa 1-3h yksilölliseen sparraukseen. (Max. kaksi yksilöllistä sparrauskertaa)
Ilmoittautuminen ja lisätietoa:
Vanhempi konsultti Anna Tienhaara, [email protected], puh. 043 824 2337
24.8.2020 ©TYÖTERVEYSLAITOS 76