Download - Tulevaisuus 4.0
Tulevaisuus 4.0
taustoja
• Otavan Opisto http://www.otavanopisto.fi
• Metodix http://www.metodix.com
• Internetix -työpajat http://paja.internetix.fi
• Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com
• eDelfoi http://www.edelphi.fi
• Nettilukio http://www.nettolukio.fi
• Nettiperuskoulu http://www.nettiperuskoulu.fi
• Blogi http://oraakkeli.blogspot.com
• Flickr http://www. flickr.com/photos/oraakkeli/ Hannu Linturi 12.10.2009
Mielen maisema
Mielen maisema
Teemat
1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt
• Uskomukset
2. Tulevaisuusmetodit
• Työkalut (käsitteet)
• Tekniikat (metodit)
3. Caseja
• Metsä ja Suomi
• Laadullinen ennakointi (barometrit)
• Ammattikeittiön tulevaisuus
• Asiantuntijuus
• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa
TULEVAISUDEN
TUTKIMUKSEN SEURA
Delfoi –kehittäjäyhteisö
Herakleitos (535-474 eaa)
Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”
Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.
Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.
Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseeneli tasapainoon.
Kulttuurievoluutio
”Ne tavattomat erot, jotka ilmenevät pukeutumisessa ja seurustelutavoissa,
elinympäristössä ja miellemaailmassa, aiheutuvat kulttuurievoluutiosta.
Suunnilleen samalla tavoin kuin mutaatiot muuttavat biologista perintöainesta,
mullistavat uudet ajatukset, löydöt ja keksinnöt kulttuuriperintöä.
Sukupuoliyhteyttä biologisen perintöaineksen edelleen siirtämisessä vastaavat
kulttuurin kehityksessä kasvatus, opinnot ja koulutus. --- Aatteet (ideat)
puolestaan ovat erilaisia ajatusrakennelmia. Ne toimivat eräänlaisina kulttuurin
perinnöllisyysmekanismin ’geeneinä’. Tässä sanan laajassa merkityksessä on
kaikilla kansoilla ’kulttuuri’, koska ihmiset eivät yleensä voi elää yhdessä
vaikuttamatta toistensa käyttäytymiseen. Jokainen kulttuuri kehittyy –
vaihtelevan nopeasti – ja jokainen kulttuuritaso edustaa yhtä sivilisaatiota,
sivistysmuotoa.”
–Gerholm & Magnusson 1972, 5-6
Paolo Freire ja ajan teemat
Teemat ilmaisevat kussakin ajassaratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykeneeratkaisemaan aikakauden teemat jaintegroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat jaratkaisevat sen tehtävät. Aikojenmurroksessa vaihtuvat paitsi teematmyös ajan järki.
Paolo Freire 1970-luvun alussa
Kummastelua
• Mistähän on kyse, kun oppilaitoksia koko ajan yhdistetäänyhä suuremmiksi yhtymiksi ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se tie tulee päätepisteeseensä? Koulun tarina?
• Mitä kummaa on tapahtunut ja tapahtumassa maataloudessa, kun se on niin meillä kuin muuallakin moninkertaistunuttuotantonsa sotien jälkeen samaan aikaan, kun sen elättämäväki on supistunut murto-osaan. Silti maatalous elää vain tukiaisten voimin?
• Miten on muuttunut aika, media, identiteetti?
BIFURKAATIO
murros
metsästys,
paimentolaisuus
maatalous
teollisuus
informaatio
Tofflerilaiset aikakaudet
Kain ja Abel
Kain ja Abel
Ralf Kerbach Ks. www.poll-berlin.de/.../polleditionen/grafiken/
Pantheon
Kruppin valtakuntaa
Teollista vapaa-aikaa
Enemmän enemmästä
Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna
INDUSTRIALISMI
Teollinen yhteiskunta
n. 1970 n. 2020-40
Enemmän ja parempaa
vähemmästä
Myöhäisteollinen murrosaika
INFORMATIONALISMI
Tieto-yhteiskunta
Verkosto-yhteiskunta ?
Tuotannon periaate
Yhteiskunnantoimintalogiikka
Yhteiskunnanmalli
Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002, Linturi 2008
Murroksen kehityskaari
Rakenneideat
Järkien pyramidi
Yhteiskunta 3.0
Konerationalisointi: massatuotanto, suuruuden ekonomia
Standardi: samuus ja samuuden laatu, erilainen on hukka
Materiaalinen: luonnonvarat perustana, tavaran logiikka ja logistiikka, oleminen muuttuu omistamiseksi, hyvinvointi
Luokkaidentiteetti: yhteiskuntaluokat, professiot, asiantuntijuuden paradoksi
Asiantuntijuus: erikoistumisen logiikka, illichlainenparadoksi
Yhteiskunta 3.0: edustuksellinen demokratia, kulutusyhteiskunta, sosialistinen ja kapitalistinen versio
Y 3.5: dekonstruktio
Konerationalisointi: antiteesi?
Standardi: antiteesi?
Materiaalinen: antiteesi?
Luokkaidentiteetti: antiteesi?
Asiantuntijuus: antiteesi?
Yhteiskunta 3.5: antiteesi?
Y 3.5: dekonstruktio
Konerationalisointi: palvelujen rationalisointi!
Standardi: samuuden standardista erilaisuuden standardiin
Materiaalinen: aineeton, simuloituminen
Luokkaidentiteetti: yksilö/yhteisöidentiteetti
Asiantuntijuus: jakava ja yhteistuotannollinen asiantuntijuus
Yhteiskunta 3.5: suora demokratia
Meemit
John Langrish (1999) luokittelee kolme meemityyppiä, joiden nimet
kuvaavat niiden luonnetta:
• reseptimeemi (recipememe),
• valintameemi (selecteme) ja
• selitysmeemi (explaneme).
Reseptimeemit kertovat, miten joku asia tehdään. Valintameemit
tarjoavat vaihtoehtoja toiminnan haluttavasta lopputulemasta ja
selitysmeemit kertovat, mitkä ovat toiminnan kantavat perusideat.
Selitysmeemit auttavat valitsemaan ja valintameemit rajaavat
hyväksyttävät reseptimeemit.
- John Langrish 1999. Different Types of Memes: Recipemes, Selectemes and Explanemes.
Journal of Memetics. Evolutionary Models of Information Transmission, 3. Saatavilla internetissä:
http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/1999/vol3/langrish_jz.html
Teemat
1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt
• Uskomukset
2. Tulevaisuusmetodit
• Työkalut (käsitteet)
• Tekniikat (metodit)
3. Caseja
• Metsä ja Suomi
• Laadullinen ennakointi (barometrit)
• Ammattikeittiön tulevaisuus
• Asiantuntjuus
• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa
Tulevaisuusmetodit
Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa
menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään
tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että
mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön
(exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.
Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät
ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative).
Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset
mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on
laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset,
joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa
(technology forecasting).
Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series.
Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
Futures Research Methodology
V2.0
1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games
2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.
3. Delphi 17. Normative Forecasting
4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping
5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)
6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight
7. Structural Analysis 21. Agent Modeling
8. Systems Perspectives 22. SOFI
9. Decision Modeling 23. SOFI Software
10.Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept
11.Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning
12.Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis
13.Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and
14.Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods
11.10.2009 31
Mahdolliset ja todennäköiset
tulevaisuudet
NYKYHETKI
Kaikki mitä voimme
kuvitella (science fiction,
myytit, sadut, tarinat, unet,
jne.)
Kaikki mikä on
mahdollista(rajoina mm.
luonnonlait jne.)
Kaikki mikä on
todennäköistä
Toivottavat
asiat
Vältettävät
asiat
Neutraalit
asiat
11.10.2009 32
• tapahtumista, trendeistä ja ilmiöiden välisistä
suhteista saatavan tiedon hyödyntämistä ja
käyttöä organisaation toimintaympäristön
mahdollisten muutosten selvillesaamiseksi;
• tarkastelun kohteena myös sisäiset ja ulkoiset
muutosvoimat;
• tavoitteena kehittää tehokkaita tapoja turvata
oma tuleva tilanne ja/tai vaikuttaa muutoksen
suuntaan.
Toimintaympäristön tarkastelu
11.10.2009 33
Toimintaympäristön tarkastelun
edut
Toimintaympäristön muutoksen tarkastelun avulla voidaan• välttää yllätyksiä,• tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia,• parantaa osaamista,• saavuttaa kilpailuetua ja• parantaa sekä pitkän että lyhyen aikavälin strategiatyöskentelyn laatua ja
tuloksia.
11.10.2009 34
suuntaus, virtaus, muutoksen kaava;
pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva
tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta.
Trendit ohjaavat päätöksentekoa vaikuttamalla
valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat
myös olla megatrendien osia.
Trendit
11.10.2009 35
Syklit ja muutos
xMUTTA:
Äkillinen muutos
toimintaympäristössä
Aika
NYT
Kun tunnetaan
kehityskulku n
määrätyssä ajassa,
voidaan tulevaa
kehitystä ennustaa
puolet niin pitkä aika
eteenpäin (n/2)
> kehitys muuttuu
ennustamattomaksi
Syklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana):
esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55
vuotta.
11.10.2009 36
Trendien ennakointi
Trendiekstrapolaatio on tulevaisuuden
ennakoimista, joka perustuu oletukseen, että tietyt
ilmiöt todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessa.
Ennakoimisessa selvitetään myös ilmiön suunnan
dynamiikkaa (suunnan ja vauhdin mahdollisia
muutoksia). Trendit voivat olla siis nousevia,
laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia.
Esim: Muotivirtaus, mm. minihame
Uutiset joka puolen tunnin välein
Väestön ikääntyminen
11.10.2009 37
NOUSEVA
LASKEVA
VAKAA
x
Aika
MURTUVA
MUUTTUVA
Trendien lajit
11.10.2009 38
Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus
muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka
muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen
suuntaan.
Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä
voida perustella tilastollisesti uskottavalla
jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla.
Heikot signaalit
11.10.2009 39
Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten
ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi
muodostaa yhden haastavimmista
tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista.
Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten
ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua,
jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti
uudet ilmiöt.
Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging
issues”
Heikot signaalit ja
tulevaisuudentutkimus
11.10.2009 40
Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat
tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.
Villin kortin ominaisuudet:
sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta
jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen
ovat huomattavat.
villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida
ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin
liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla.
Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys; 11.9. WTC, New York
Villit kortit (wild cards)
11.10.2009
Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi
trendeiksi.
Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan
kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien
kimppuja.
Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on
vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja.
Megatrendit
Megatrendit ovat kehityksen suuria
aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden
tunnistettavia ja havaittavan historian
omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia,
joilla on selkeä kehityssuunta.
11.10.2009
Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä
oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan
samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa.
Megatrendin luonne
Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja.
Tulevaisuustermit ja -metodit
MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET
• Verkostoituminen (yhteispeli) • Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat
ideat• Teknologinen kehitys (the
net, tietokoneet)
• Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,
verkottuminen, teknologioiden konvergenssi
• Individualismi ja
privatisoituminen (the self)
• Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt
palvelut
• Monitieteisyys ja
tieteidenvälisyys
• Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan
useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä
• Informaation lisääntyminen,
nopeutuminen, reaaliaikais-
tuminen, mediallistuminen
• Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki,
infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja
valintakriteerien tarve
• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet
työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja
raha• Joustavuus, säätelyn purku • Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen
poistuminen• Suureneminen ja integraatio • Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)
• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia
• Simuloituminen,
abstraktisuus
• Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat
• Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate
• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus
• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit
• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan
ympäristökestävyys
11.10.2009 44
Perususkomukset
Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla
vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista
päätöksiä tehtäessä.
Toimivat pääosin tiedostamattomalla tasolla
valintojen taustalla.
Ääneen lausumattomia, yhteisesti
hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.
Eivät kuitenkaan välttämättä jatku
tulevaisuudessa.
• Esim. ns. luonnonlait; ajan palautu-
mattomuus; kuolema
11.10.2009 45
Muutoksen tunnistaminen
Nykyisen tilanteen analyysi:
Syklit, muutosvoimat, uskomukset
Trendit, megatrendit
Heikot signaalit
Villit kortit
Tarkastele ympäristöäsi
Havainnoi mahdollisen muutoksen tarve
Paikallista mahdollisen muutoksen lähde
Määritä ja nimeä mahdollinen muutosilmiö
Arvioi sen tapahtumisen todennäköisyys
Monitoroi sen kasvua
Ennakoi sen leviämistä
11.10.2009 46
Heikon signaalin / villin kortin
muuttuminen trendiksi
aika
hallinnoninstituutiot
Esiintymien lukumäärä;
ilmiöstä
tietämisen
määrä
tiedemiehet, taiteilijat, radikaalit,hullut
asiantuntijat, tieteelliset julkaisut ja web-sivut
tieteen populaarilehdet, web-sivut, tv-dokumentit
sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet
globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut trendiksi ja/tai osaksi megatrendiä
useita havaittuja tapauksia, muuttumassatrendiksi
VILLI
KORTTI
vain pari paikallista tapausta;
Delfoi -metodi
The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.
After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.
Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.
Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi
Tunnusmerkit
1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevätparempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia
2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettutiedonmuodostusyhteisö
3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivatanonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin
4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely-ja argumentointikierroksia
5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageristonrooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa
6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrostenvälissä ja mahdollisesti myös aikana
Prosessi
1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)2. Tutkimusryhmän kokoaminen3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli)5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet)6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)7. Analyysi (argumenteista teesejä)8. Toinen kierros (argumentointi)9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)10. Kolmas kierros (fokusointi)11. Analyysi ja raportointi12. Julkaisu
Kiistakysymys
• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)
• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)
• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisunlopputulema (outcome)
• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a
discourse or of a section of a discourse”)
1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
Väite, arvio ja perustelu
• Tulevaisuusväite, teesi (statement)• Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot,
avoimet kysymykset• Argumentti, syy (argument, reason)• Vasta-argumentti, lisäperustelu
Paneli
• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)
• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen
• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,
mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)
http://www.eDelphi.fi
Definition of a Scenario:
A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.
Classic Herman Kahn Scenarios
• Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay
• Worst case scenario based on mismanagement and bad luck
• Best case scenario based on good management and good luck.
“Scenario Space” defined by
Axes
Axes Define
“Scenario Space”
Global Political
Stability
Global Political
Turmoil
Many HighTech
Breakthroughs
Scenario 1 Scenario 2
Few HighTech
Breakthroughs
Scenario 3 Scenario 4
60
1. Problem situation (un-structured)
3. Core concepts of meaningful
systems
2. Problem situation
(verbalized)
4a. Formal
systems model
4b. Other systems
thinking
4. Conceptual models
TRUE WORLD
SYSTEMS THINKING
5. Comparison
of phases 2-4
6. Possible, desirable changes
7. Action to solve the problem situation
The world as a systemic model
Teemat
1. Tulevaisuusorientaatio
• Yhteisöt
• Uskomukset
2. Tulevaisuusmetodit
• Työkalut
• Tekniikat
3. Caseja
• Metsä ja Suomi
• Laadullinen ennakointi (barometrit)
• Ammattikeittiön tulevaisuus
• Asiantuntijuus
• Pitkä tulevaisuus: kolme näkökulmaa
Valtavirta ja vaihtoehdot
– metsäsektorin strategiset valinnat
Suomessa
Jakob Donner-Amnell
Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
Sisältö
Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä
metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?
Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit
ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?
Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen
metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?
Tausta
Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin
menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin
työhön
Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52
osallistujaa)
Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa
Globalisaatio-
skenaariot
S1..S4
Metsäsektorin
menestystekijät
ennen, nyt ja
tulevaisuudessa
M1 .. Mn
Delfoi-kysely
(tulevaisuus)
Haastattelut,
selvitykset ym.
(ennen ja nyt)
Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007
Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin
Globaalikehityksen
ennakointi
Analyysi Suomen metsäsektorin
menestystekijöistä
Laaja ja
asiantunteva
joukko ihmisiä
metsäalan sisältä ja
liepeiltä osallistui
aktiivisesti delfoi-
kyselyyn
Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)
T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso
Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)
Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh(BirdLife),
Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)
Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)
Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-ServiceOy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)
Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)
Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)
Rohkeat
panostukset
nostivat Suomen
metsäsektorin
johtavaan asemaan
1980-90-luvuilla
Missä nyt mättää –
purevatko omat
koirat, netti, jenkit
vai kiinalaiset?
FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN
Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno-
ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen
1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei
tehty vastaavaa
”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret
koneet, korkea tuottavuus, runsas energia,
tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti,
kansainvälistyminen, kysynnän kasvu,
markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki
Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen
metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti
ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan
Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista,
USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta
vai maailman metsäsektorin murroksesta?
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin
tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030
mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
18 %
43 %
32 %
7 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
4 = erittäin
epätodennäköistä
3 =
epätodennäköistä
2 = todennäköistä
1 = erittäin
todennäköistä
Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään
tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely
12/2006, 43 vastaajaa)
MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA?
- alan uusiutumisen esteitä Suomessa:
Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole
mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta
Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei
varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt
pysy/kasva
Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan
liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on
Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille,
yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä
Välitilinpäätös uusiutumisesta:
Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein
Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
Maailman ja
metsäalan tuleva
kehitys: paljon
epävarmuutta ja
yllätystekijöitä
ilmassa
• Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia
• Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset
taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn
vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus -
ovat epävarmalla pohjalla
• Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista
kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin
noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka),
kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka),
energian/biomassan ja ympäristöasioiden
korostumisesta
• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin
toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan
nykylinja osoittautua riskialttiiksi
• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin
”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!
Kotipesä
(eristäytyminen)
Maailmanparlamentti
(globaali sopimuksellisuus)
McWorld
(taloudellinen avoimuus)Zapatista
(tempoilevuus)
Onko tempoileva globalisaatio:
0 %
5 %
61 %
34 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
4 = mahdoton
3 = epätodennäköinen
2 = mahdollinen
1 = todennäköinen
Tarve uudistaa metsäsektoria suuri
Tarve uudistaa metsäsektoria pieni
Näkökulma metsäsektoriin
yhteiskunnallinen
Näkökulma metsäsektoriin
liiketaloudellinen
Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia
Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä
Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä
Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.
Eri
kehityskuluista
löytyy samojakin
tekijöitä
Onko Suomella ja
metsäsektorilla
malttia varautua?
• Mihin on syytä jatkossa varautua?
• Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa
kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös
metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta
• Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös
epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä
• Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa
syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi
muuttua ”strategiseksi resurssiksi”
• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja
politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän
paperilta”
• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä
tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien
monopolisointia on hillittävä
• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista
kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia
kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi
Suomen polku 1997
Suomen polku 2007
Tietoyhteiskunta
1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.
2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.
3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.
4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.
5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla
6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.
7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja
luovaa toimintaa.
8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.
9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,
osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti
vireillä olevaan kansanäänestykseen.
10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.
11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja
yhteiskuntavetoisesti.
12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.
13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.
Tietoyhteiskunta
1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot,
kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.
2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita.
3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen.
4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien,
muun yhteisön ja valtion välillä.
5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin.
6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen
vahvistumisen turvaaminen.
7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen
tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.
8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen.
9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.
10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.
11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.
12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.
13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.
14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.
Elinikäinen oppiminen
Elinikäinen oppiminen
1. Kommunikaatiovalmiudet?
2. Muutoksen sietokyky?
3. Oppimiskyky?
4. Ekologisuus?
5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?
6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?
7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?
8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?
9. Usean kielen hallinta?
10.Ammatti- ja alaspesifi tietotaito
11.Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?
12.Tiedeosaaminen?
13.Fyysinen kuntoisuus?
14."Käden taidot”
15.Esteettisyys?
Avaintaidot
Avaintaidot
Sivistys
Viestintäympäristö
• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.
• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkinkutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvauson staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.
• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) muttaEncyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijantunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaanongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat useinasiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.
• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovatmurroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkäänyksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseenkehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottuyhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen.
Asiantuntijuus?
Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)
”Tower of Test and Generate”
Daniel C. Dennettinevoluutiotorni
Kolme informaatiovirtaa
NEURO-
KULTTUURINEN
INFORM AATIO
GENEETTI-
NEN INFOR-
MAATIO
Evoluutio ja
informaatiovirrat
EXOSOMAATTINEN
INFORM AATIO
3870 MILJ.
VUOTTA
SITTEN
250.000 VUOTTA
SITTEN
100 VUOTTA
SITTEN