Download - Turkiseläinten asialla
Turkistarhaus on lopetettava
Turkiseläinten lajityypillinen käyttäytyminen Suomessa kasvatetaan ketun nimikkeellä
kahta lajia: naalia ja kettua. Lisäksi kasvate-
taan näiden risteytyksiä. Turkistuotannossa
naalia kutsutaan nimellä sinikettu, kettuja taas
kutsutaan hopeaketuiksi. Suurin osa Suomen
turkistarhojen ketuista on nykyisin sinikettuja.
Naali ja kettu ovat koiraeläimiä, jotka luon-
nossa liikkuvat monia kilometrejä päivässä.
Ne ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät usein
pienissä yhteisöissä. Naalipariskunnat sol-
mivat vapaana eläessään yleensä elinikäisen
suhteen.
Minkit viihtyvät vesistöjen lähellä.
Luonnossa ne uivat, kiipeilevät ja liikkuvat
paljon tunneleissa. Minkit ovat yksineläjiä,
jotka stressaantuvat lajitovereiden läheisyy-
destä lisääntymisajan ulkopuolella.
Supikoiraa tarhataan nimellä suomensupi.
Suomen leveysasteilla supikoira pyrkii yleensä
viettämään osan talvesta maanalaisessa luo-
lassa talviunessa. Supikoirat kestävät paljon
huonommin kylmää kuin esimerkiksi ketut.
Luonnossa supikoirapari pysyttelee yleensä
yhdessä vuodesta toiseen ja uros auttaa
naarasta poikasten hoidossa.
Suomi on maailman suurin ketunnahko-
jen ja merkittävä minkinnahkojen tuottaja.
Maamme turkistarhoilla kasvatetaan vuosit-
tain yhteensä lähes neljä miljoonaa kettua,
naalia, minkkiä, hilleriä ja supikoiraa.
Turkistarhaukseen liittyy suuria eläinsuojelul-
lisia, eettisiä ja ympäristöongelmia. Jatkuvasti
kasvava joukko Euroopan maita on pääty-
nyt lopettamaan turkistarhauksen tai osan
siitä kansallisella lainsäädännöllä eläinten
hyvinvointiin liittyvistä syistä. Animalia tähtää
turkiseläinten tarhaamisen kieltämiseen
lainsäädännöllä myös Suomessa.
Turkiseläimillä runsaasti hyvinvointiongelmia
Vuonna 2011 Suomessa tuotettiin noin 1,7
miljoonaa ketunnahkaa ja noin 1,7 miljoonaa
minkinnahkaa. Huipussaan suomalaisten
turkistarhojen eläinmäärät olivat 1980-luvun
puolivälin aikoihin. Silloin Suomessa oli noin
10 miljoonaa turkiseläintä noin 6000 tarhalla.
Nykyään tarhoja on alle 1000.
Turkistarhaus on vahingollista paitsi eläimille,
myös ympäristölle. Turkistarhat aiheuttavat
paikallisesti huomattavia haittoja vesistöille,
pohjavesille ja metsille. Turkistarhaus myös
kuormittaa ympäristöä tarpeettomasti sen
suuren energiankulutuksen takia. MTT:n
raportti vuodelta 2011 paljasti, että turkiksen
tuottaminen on muita vaatemateriaaleja va-
Tarhoilla kasvatettavat turkiseläimet ovat ak-
tiivisia petoelämiä. Ne eivät ole kesyyntyneitä
kotieläimiä, sillä turkistarhausta on harjoitettu
vasta noin sata vuotta. Turkeiksi kasvatettavat
eläimet elävät tarhoilla yleensä noin
6–8 kuukautta. Vain siitokseen käytettävät
eläimet elävät talven yli.
Eläimet joutuvat elämään häkeissä paljaalla
verkkopohjalla. Ketuilla ja supikoirilla on tilaa
häkeissä noin 0,8 m2 ja minkeillä noin
0,25 m2. Ahtaat ja virikkeettömät olot aiheut-
tavat eläimille käyttäytymishäiriöitä, kuten
stereotyyppistä käyttäytymistä, itsensä ja
toisten eläinten vahingoittamista, pelkotiloja,
hermostuneisuutta tai apatiaa. Stressaantu-
neet eläimet myös tappavat poikasiaan.
EU:n vaatimissa vuosittaisissa eläinsuojelutar-
kastuksissa käydään tarkastamassa noin 10 %
turkistarhoista. Viime vuosien tarkastuksissa
huomautettavaa on löytynyt jopa 60 %:sta
tarhoja. Yleisimpiä puutteita ovat olleet eläi-
mille vaaralliset rakenteet häkeissä, makuu-
hyllyjen sekä pureskelu- ja virikemateriaalin
puuttuminen, tilavaatimusten alittuminen
sekä puutteet kirjanpidossa.
Vaikka lain vaatimukset täyttyisivätkin,
suurimmat tarhauksen ongelmat ovat
kuitenkin jäljellä: ahtaat ja virikkeettömät
tilat, joissa eläimet eivät voi toteuttaa edes
perustavimpia lajityypillisiä käyttäytymis-
tarpeitaan.
Turkiselinkeino suomessa
hingollisempaa ilmastolle. Suomen kuluttaja-
asiamies onkin kieltänyt alaa markkinoimasta
turkiksia ympäristöystävällisinä.
Ani
amal
ia
Ani
amal
ia
Mitä sinä voit tehdä?
suomi jäljessä kehityksestä Euroopan turkistarhaajamaat ovat yksi ker-
rallaan luopumassa turkistarhauksesta tai ra-
joittamassa sitä voimakkaasti. Näihin maihin
kuuluvat mm. Iso-Britannia, Tanska, Itävalta,
Saksa, Hollanti, Sveitsi, Bulgaria ja Kroatia.
Tarhauskiellon vastustajat uhkaavat usein
tarhauksen siirtymisellä Kiinaan, mikäli
tarhaus kiellettäisiin Suomessa. Tarhaus
on kuitenkin jo siirtynyt Kiinaan, josta on
jo nyt muodostunut erittäin merkittävä
turkistuottaja. Suomalaiset tarhaajat ovat
olleet mukana viemässä tarhausta Kiinaan
Turkistarhauksen lopettamiseen tarvitaan
sinunkin apuasi. Älä siis osta tuotteita, joissa
on käytetty aitoa turkista. Anna asiasta myös
palautetta vaateliikkeille. Kerro ystävillesi tar-
hauksen ongelmista, kirjoita aiheesta lehtiin,
kerro mielipiteesi kansanedustajille
ja äänestä turkistarhausta vastustavaa
ehdokasta. Tue myös Animalian työtä
turkistarhauksen lakkauttamiseksi. Suurin
osa tuotetuista turkiksista päätyy nykyään
somistekäyttöön, eli koristamaan huppujen
reunoja, hansikkaita tai kenkiä. Asioimalla
turkittomuuteen sitoutuneissa vaateliikkeissä
edistät turkisten käytön vähenemistä. Ajanta-
saisen listan kaikista liikkeistä löydät sivulta
www.turkittomatliikkeet.fi.
myymällä maahan esimerkiksi siitoseläimiä
ja markkinoimalla voimakkaasti turkiksia
osaksi Aasian muotia. Euroopan siirtymistä
turkistarhattomaksi alueeksi ei pidä hidastaa,
vaan tukea. Tarhauksen kielto Euroopassa
vaikuttaisi voimakkaasti kuluttaja-asenteisiin
ja edesauttaisi turkistarhauksen vastaista
työtä myös muualla maailmassa. Eläinsuoje-
lukysymykset ovat nousussa myös Aasiassa.
Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti tarhaus- ja
turkisten maahantuontikieltoja maailmanlaa-
juisesti saadaan aikaan.
Riku
Caj
ande
r
Animalian tavoitteena on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta parantaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Animalia tekee
yhteistyötä maailmanlaajuisen turkisvastaisen Fur Free Alliance -verkoston kanssa (www.infurmation.com).
Lisää tietoa turkistarhauksesta ja Animalian toiminnasta sekä ohjeet jäseneksi liittymiseen löydät sivulta www.animalia.fi.
AnimaliaSuvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki
p. 09 720 [email protected]
Tukemalla Animalian työtä autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä
eläinten olojen parantamiseksi.
Voit tukea työtämme turkiseläinten hyväksi lahjoittamalla:Nordea 101130-260629
IBAN: FI24 1011 3000 260629SWIFT / BIC: NDEAFIHH
Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 402365.
Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvanAnimalialle 5.11.2014. Toimenpanoaika on
1.1.2015–31.12.2016 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaatalukuun ottamatta. Päätöksen numero POL-2014-10096.
Kannen kuva: iStockphoto