© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Heli Viiri, Otso Huitu, Tuula Piri
Metsätuhoseminaari, Lahti 7.3.2017
Ilmaston muutoksen vaikutukset
metsätuhoihin
1 8.3.2017
© Luonnonvarakeskus
CO2 pitoisuuden kehitys
2 8.3.2017
1800-luvulta voimakas muutos
© Luonnonvarakeskus 3 8.3.2017
Vuosi 2016 oli maailmanlaajuisesti lämpimin vuosi sitten 1800-
luvun lopun, jolloin lämpötilojen systemaattiset mittaukset
aloitettiin.
© Luonnonvarakeskus
Suomen ilmasto lämmennyt
• Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta
150 vuodessa.
• Voimakkainta lämpeneminen on ollut alkutalvella,
erityisesti joulukuussa: lähes viisi astetta.
• Vähiten on lämmennyt loppukesä, noin 0,7 astetta
• Keskimääräinen keväinen lehtien puhkeaminen on
vuosina 1864-2005 varhentunut noin 12 vuorokaudella.
Muissa ilmaston piirteissä ei ole havaittu pitkäaikaista
muutosta – vaihtelua kylläkin.
4 8.3.2017
Lähde: Mikkonen S, Laine M, Mäkelä H.M. Gregow H, Tuomenvirta H, Lahtinen
M & Laaksonen a. 2015. Trends in the average temperature in Finland, 1847-
2013. Stocastic Environmental research and Risk Assessment.
© Luonnonvarakeskus
Ilmaston lämpeneminen lisännyt puiden kasvua
• Suomen metsien kasvu on kiihtynyt erityisesti 1990-luvulta
lähtien ja yli kolmannes kasvun noususta on ympäristön
muuttumisen (erityisesti ilmaston lämpenemisen) seurausta.
• Koko Suomessa ympäristönmuutos on nostanut metsien
kasvua kivennäismailla keskimäärin 0,7 m³/ha.
• Ilmaston lämpeneminen tärkein kasvun muutokseen
vaikuttava tekijä. Muita tekijöitä typpilaskeuma ja ilmakehän
hiilidioksidipitoisuuden nousu.
• Metsien tihentymisen ja metsänhoidon ansiota lähes kaksi
kolmannesta.
5 8.3.2017
Lähde: Henttonen H M, Nöjd P & Mäkinen h. 2017. Environment-induced growth
changes in the Finnish forests during 1971-2010 – An analysis based on National
Forest Inventory. Forest Ecology and Management 386: 22-36.
© Luonnonvarakeskus
Ilmastonmuutoksen moninaiset
vaikutusmekanismit tuhonaiheuttajiin
6 8.3.2017
• Puulajisuhteet muuttuvat
• Metsätalous ja metsänhoito muuttuvat
• Eliöiden kehitysnopeus tai elinkierto
muuttuu
• Ravintokasvien saatavuus ja laatu muuttuu
• Trofiatasojen väliset suhteet muuttuvat
• Erilaiset vaikutukset kesä- ja talvikaudella
tapahtuvilla muutoksilla
© Luonnonvarakeskus
Mitä Suomella edessä?
7 8.3.2017
• Lämpötila
– Lämpötila nousee lähitulevaisuudessa 0.4±0.1 astetta / vuosikymmen
– Etenkin talvilämpötilat kohoavat
– Hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat
– Hellejaksot yleistyvät
– Kaikkein korkeimmat lämpötilat kohoavat
– Kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi
• Sademäärät
– Sateet lisääntyvät talvella ja tulevat yhä useammin vetenä
– Rankkasateet voimistuvat enemmän kuin keskimääräiset sateet
– Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät
– Kesällä ei niin suuria muutoksia kokonaissademäärissä, mutta kuivien jaksojen ja rankkasateiden vaihtelua.
© Luonnonvarakeskus
Lämpötilan nousu ja kuivuusjaksot – vaarallinen
yhdistelmä
Lehtipuut havupuita alttiimpia kuivuudelle. Kuusi alttiimpi kuin mänty.
Pitkään jatkunut kuivuus lisää puiden alttiutta tuhohyönteisille ja
taudinaiheuttajille
– Lisää juurikääpä- ja mesisienituhoja
– Lämmin ja kuiva kesä → kaksi kirjanpainajan sukupolvea
Kuivuus yhdessä syksyllä pitkään jatkuneen lämpimän jakson kanssa
voi heikentää talveentumista, mikä altistaa puut pakkasvaurioille.
Uusien lajien leviäminen Suomeen (esim. Hollanninjalavatauti).
Nykyisten tuhonaiheuttajien levinneisyysalueen laajeneminen
pohjoisemmaksi (esim. juurikäävät).
8 8.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Kovat pakkasjaksot harvinaistuvat
Kovat pakkastalvet ovat tärkeä tekijä, joka rajoittaa tuholaisten ja
tautien esiintymistä.
• Esim. vuoristoniluri,
B.C., Kanada,
tappanut
16 milj. ha
55 milj. ha:sta
• Puusto samanikäistä
• Puut kuivuuden
heikentämiä
• Pakkasten puuttuminen
9 8.3.2017
© Luonnonvarakeskus
Mitä Suomella edessä?
10 8.3.2017
• Lumipeite ja routa
– Lumipeiteaika lyhenee
– Lumen paksuus vähenee
– Routaa on nykyistä vähemmän
– Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein
märkä ja sen kantavuus on huono
• Tuulen nopeus
– Keväällä ja kesällä ei muutoksia
– Syksyllä ja talvella tuulet aavistuksen verran nykyistä
navakampia
© Luonnonvarakeskus
Pohjois-Eurooppa: mitä edessä?
11 8.3.2017
Gudrun-myrsky, Etelä-Ruotsi tammikuu 2005: max tuulennopeus 165
km/h, 75 milj. m3 metsää tuhoutui.
Tapani- ja Hannu-
talvimyrskyt 2011
kaatoivat metsää
yhteensä n. 3,5
miljoonaa
kuutiometriä.
© Luonnonvarakeskus
Puunkorjuu muuttuvassa ilmastossa
12 8.3.2017
• Lumettoman ja roudattoman
ajan osuus pitenee.
• Lauhojen ja sateisten talvien
aikana maaperä on usein
märkä ja sen kantavuus on
huono.
– Kesä- vai talvikorjuu?
– Metsätieverkoston ylläpito
Heli Viiri
© Luonnonvarakeskus
Metsänhoidon sopeuttaminen
13 8.3.2017
Harvennukset ajoissa
• Metsissä ajoissa suoritetut harvennukset ja muut
hoitotoimenpiteet vähentävät lehti- ja versotauteja, koska ne
pitävät metsiköiden mikroilmaston sienitaudeille
epäedullisena.
• Hyväkuntoinen puusto kestää parhaiten tuhoja.
• Vain yksi harvennushakkuu juurikääpätuhojen torjumiseksi.
© Luonnonvarakeskus
Metsänhoidon sopeuttaminen
14 8.3.2017
Metsänuudistamisaineiston oikea valinta
.
• Kasvupaikalle oikea puulaji ja alkuperä,
– Ei kuusta liian kuivalle kasvupaikalle
– Ei liian eteläistä alkuperää
– Lehtipuiden ja
sekametsien
suosiminen
→ hirvieläinkannan
säätely!
© Luonnonvarakeskus
Metsänhoidon sopeuttaminen
15 8.3.2017
Tuulituhoriskin pienentäminen
• Harvennus ajoissa
• Voimakkaiden harvennusten välttäminen etenkin
lannoituksen jälkeen
• Juurikäävän torjunnasta huolehtiminen (kantokäsittely)
• Suojavyöhykkeen jättäminen tuulelle arkaan
harvennuskohteeseen
• Avohakkuiden suunnittelu ja rajaus
© Luonnonvarakeskus
Metsänhoidon sopeuttaminen
16 8.3.2017
Lisäksi
• Metsähygieniasta huolehtiminen
• Kuljetetaan tuore kaadettu puutavara sekä
vahingoittuneet puut pois metsästä metsätuholaissa
säädettyihin määräaikoihin mennessä
• Lainsäädännön pitäminen ajan tasalla (mm. metsätuholaki)
• Kasvikauppaa rajoittavat toimenpiteet
© Luonnonvarakeskus
Ilmastonmuutos todennäköisesti alentaa puiden
vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan johtuen
talvikauden lauhtumisesta ja sateisuuden
lisääntymisestä, kesäaikaisista pitkäkestoisimmista
poutajaksoista sekä mahdollisesti myös maaperän
ravinne-epätasapainosta.
Useimmat sienitaudit hyötyvät lauhtumisesta ja
lisääntyvästä kosteudesta puiden lepokauden aikana
sekä kohonneista lämpötiloista kasvukauden aikana.
17 8.3.2017
Yhteenveto
© Luonnonvarakeskus 18 8.3.2017
• Monipuolinen puulaji- ja metsälörakenne paras tae selvitä muuttuvissa olosuhteissa uusia ja nykyisiä tuhonaiheuttajia vastaan
• Metsätalouden nykyinen kuusettuminen ei ole hyvää varautumista tulevaisuuden muuttuviin olosuhteisiin
• Hyvä puoli asiassa: Jokainen metsäalan ammattilainen voi todennäköisesti jonkinasteisesti vaikuttaa omassa työssään puulajisuhteiden monipuolistamiseksi
Yhteenveto
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
8.3.2017 19