Valtion työnantajakuva 2009: Korkeasti koulutettujen nuorten näkemyksiä ja arvioita valtiosta työnantajana
1
Valtion työnantajakuva 2009: Korkeasti koulutettujen nuorten näkemyksiä ja arvioita 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jolla on selvitetty korkeasti koulutettujen nuorten käsityksiä ja mielikuvia valtiosta työnantajana. Tavoitteena on mitata valtion kilpailukykyä työnantajana ja identifioida siihen myönteisesti ja kielteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tutkimushanke on toteutettu Valtiovarain-ministeriön toimeksiannosta. Valtion työnantajakuvaa hahmotetaan raportissa useasta näkökulmasta. Tar-kasteltavina näkökohtina ovat mm. valtion työpaikkojen puoleensavetävyys, valtion palvelussuhteen vahvuu-det ja heikkoudet sekä valtion palveluksessa työskentelyn sosiaalinen arvostus. ‘Valtiotyön’ kuvaa hahmo-tetaan paitsi yleisellä tasolla, myös toimialoittain. Perimmäisenä pyrkimyksenä on luodata valtion mahdollisuuksia menestyä rekrytoinnin kilvassa. Onko työ-elämän muidenkin sektorien jahtaamilla ns. nuorilla osaajilla tulevaisuudessa riittävää kiinnostusta valtio-työnantajaa kohtaan? Millaisin henkilöstöpoliittisin linjanvedoin valtionhallinnon kilpailukyky ja vetovoima voidaan turvata? Vaikka valtion palveluksessa työskentelevien osuus koko palkansaajakunnasta on erilaisten rakenneuudis-tusten myötä supistunut (nykyiseen noin 120 000 henkilöön), kyse on merkittävästä, yhteiskunnan toiminta-kokonaisuuden ja hyvinvoinnin kehityksen kannalta strategisesta henkilöstöstä. Raportti sisältää yhden keskeisen vertailuasetelman. Korkeasti koulutettujen nuorten käsityksiä verrataan keskimääräisväestön muodostamiin mielikuviin, ja mitataan näiden välistä etäisyyttä. Nuoria koskeva tutki-musaineisto koottiin toukokuussa 2009 TNS Gallup Oy:n internetpaneelissa. Näytteeseen kuului yhteensä 525 nuorta. Vastaajat edustavat 18-30 vuotiaita vähintään ylioppilastutkinnon tai alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita nuoria sekä opiskelijoita, jotka tähtäävät vähintään alemman korkea-asteen tutkinnon suorittamiseen. Väestöä edustava vertailuaineisto kerättiin tammikuussa TNS Gallup Oy:n mikrotietokoneperusteisen Gal-lupKanava -tiedonkeruujärjestelmän avulla. Näytteeseen kuuluu yhteensä 1242 vastaajaa. Se edustaa koko maan 15-70 -vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Tutkimuksen raportointi sisältää kaksi osaa. Käsillä oleva raportti on perusraportti, jossa verbalisoidaan ja visualisoidaan tutkimuksen päätuloksia. Graafisten kuvioiden osuus raportissa on suuri, koska tutkittavat asiat ovat konkreettisia ja kuviot pitkälti itseselitteisiä. Erillisessä tilastoraportissa esitetään osa-aineistoa koskevat tutkimustulokset yksityiskohtaisessa taulukkomuodossa. 2. TYÖPAIKAN VALINNAN TÄRKEIMMÄT KRITEERIT Tutkimuksen pääteemaa, arvioita ja käsityksiä valtiosta työnantajana, lähestyttiin kartoittamalla ensin yleisiä työtä ja työelämää koskevia tavoitteita ja preferenssejä. Näiden tunteminen on tarpeen paitsi työelämää kos-kevien arvostusten ja niissä tapahtuneiden muutosten kartoittamiseksi, myös varsinaisen tutkimusongelman kannalta. Pyrittäessä luomaan kattava kuva valtion palvelussuhteen vahvuuksista ja heikkouksista, ei riitä että luetellaan nämä, vaan on myös tiedettävä, minkä painoarvon mikin tekijä saa nuorten arvostuksissa. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka tärkeitä eri tekijät heille olisivat, jos he joutuisivat harkitsemaan työpaikan valitsemista tai vaihtamista. Arvioitavia tekijöitä oli kaksikymmentäviisi. Kutakin niistä tuli arvioida erikseen viisiportaisen asteikon avulla. 2.1. Yleiskuva arvostuksista Työn mielenkiintoisuus ja työpaikan hyvä henki ovat kaikista tärkeimmät asiat Laajasta listasta nousee esille erityisesti kolme asiaa. Tekijöiksi, joiden painoarvo on ylitse muiden, osoit-tautuvat työn mielenkiintoisuus (59% pitää erittäin tärkeänä, 32% melko tärkeänä), työpaikan hyvä henki (58%+33%) sekä työpaikan pysyvyys (51+36%). Nämä seikat saavat ainoina nuorten enemmistöltä kor-keimman prioriteetin ('erittäin tärkeä'). Suhteellisen korkeasti koulutettujen nuorten työtä koskevissa odotuk-sissa avainsanoiksi nousevat työn sisältö, turvallisuus ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus.
2
Myös hyvien työolosuhteiden ja -välineiden (32%+52%) sekä itsensä kehittämismahdollisuuksien (41%+40%) merkitys saa vertailussa keskimääräistä suuremman painon. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja hyvä palkka kuuluvat myös, jollei nyt kärkeen niin lähelle listan kärkipäätä. Hyvä palkka ja palkka-kehitys ei ole kaikkein tärkein asia (29%+50%) mutta melko keskeinen kuitenkin. Jos kohta myös palkkata-soa pidetään selvästi tärkeänä, tulos ei tue niitä käsityksiä, joiden mukaan taloudelliset kriteerit olisivat nuorten valinnoissa ensisijaisia. Työn kansainvälisyys houkuttaa vajaata viidesosaa nuorista koulutetuista Vähämerkityksisimmiksi koettujen asioiden listalta löytyy erityyppisiä aineksia. Työn kansainvälisyyden sel-keä jumbosija (4%+14%) antaa sellaisenaan suomalaisista hyvin koulutetuista nuorista lievästi omintakeisen kuvan. Tulosta selittänee se, että todellisuudessa vain harvat korkeampaa koulutusta vaativat työt ovat luonteeltaan aidosti kansainvälisiä tai niitä laajalti edes tavoiteltaisiin. Nuorten työpaikkavalintoja ei myös-kään suuremmin ohjaa halu vaikuttaa laajemmin yhteiskuntakehitykseen (7%+22%). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei organisaation arvoilla olisi merkitystä nuorten keskuudessa: Kaksi kolmesta (25%+41%) edel-lyttää että työnantajan toiminta vastaa eettisesti ja moraalisesti hänen omia arvojaan. Melko vaisun vastaanoton saa myös työnantajan yleinen maine tai arvostus; vaikka koulutetut nuoret tuskin himoavat suoranaisesti huonomaineista työnantajaa, niin hyvä maine painaa sittenkin vähemmän puntarissa kuin työn luonne, sosiaaliset suhteet tai hyvä palkkaus. Vaikutusvallan ja vastuunoton merkitys työtä koskevissa odotuksissa jää niin ikään huomiota herättävän vähäiseksi. Jos kohta ‘vallanhimon’ ja vähäisemmänkin pomotteluhalun julkituominen törmää vastaamisessa tiettyyn sosiaalisen suotavuuden seinään, jakaumat sisältävät selkeän viestin. Nuoret valitsevat työn ensisi-jassa sen kiinnostavuuden ja perusturvallisuuden näkökulmasta. 2.2. Nuoret koulutetut verrattuna väestö Kehittyminen ja eteneminen tärkeätä Verrattaessa nuorten koulutuettujen näkemyksiä koko väestön arvioihin huomataan tulosten piirtyvän (jopa hämmästyttävän) samansuuntaisiksi. Molemmissa ryhmissä tärkeistä tärkeimmät asiat ovat samoja, ei ihan samassa järjestyksessä mutta kuitenkin. Avainasioita ovat työn sisältö, turvallisuus ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus. Nämä ovat tietynkaltaisia peruskriteereitä työpaikan valinnassa silloin kun on mahdollisuus valita useamman työpaikan välillä. Vähemmän arvostusta saavat asiat piirtyvät molemmissa ryhmissä myös samansuuntaisiksi. Vain pieni osa odottaa työltään kansainvälisyyttä, palkkausta työsuorituksen mukaan, valtaa ja vastuuta. Kuitenkin eräissä työtä koskevissa odotuksissa ilmenee eroja nuorten koulutettujen ja väestön välillä. Mer-kittävimmät erovaisuudet voidaan kirjata seuraavasti. Nuoret koulutetut pitävät tärkeämpänä kuin kansalaiset:
- Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen - Mahdollisuudet uralla etenemiseen - Työn mielenkiintoisuus - Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus - Työn kansainvälisyys
Nuoret koulutetut pitävät vähemmän tärkeänä kuin kansalaiset:
- Työnantajan yleinen maine tai arvostus - Työpaikan pysyvyys ja varmuus - Palkkaus työsuorituksen mukaan - Työn itsenäisyys
3
Merkillepantavaa nuorten koulutettujen vastauksissa on se, että palkkaus työsuorituksen mukaan ei suu-remmin innosta. Ero koko väestön näkemyksiin on tuntuva. Ero saattaa osaksi selittyä sillä, että nuorilla on huonoja kokemuksia opiskeluajoiltaan ns. suoritepalkkauksesta. 3. MIELIKUVAT VALTION TYÖPAIKOISTA Tärkeyspainojen etsinnästä kysely eteni kysymyssarjaan, jossa vastaajien tuli arvioida valtion töitä ja työ-paikkoja erilaisten ominaisuuksien suhteen. Valtiotyönantajalle tuli antaa arvosana yhteensä neljästäkym-menestä asiasta. 3.1. Arvosanat valtiotyönantajalle Nuoret arvioivat valtion turvalliseksi työnantajaksi ja arvostavat valtion henkilöstön ammattitaitoa Jo yleissilmäys tuloksiin antaa paljon tietoa valtion palvelussuhteen vahvuuksista ja heikkouksista. Joskin tiettyjä yksiselitteisen positiivisia näkökohtia voidaan identifioida, tuloksiin havaitaan sisältyvän myös paljon kritiikkiä. Tätä tulosta - kuten muitakin vastaavia tuloksia - tulkittaessa tulee muistaa että kyse on käsityk-sistä ja mielikuvista. Siihen, ovatko nämä käsitykset oikeita vai vääriä, tutkimus ei kykene vastaamaan. Mielikuvien tunteminen on kuitenkin tärkeää riippumatta siitä vastaavatko ne objektiivista todellisuutta, sillä ne vaikuttavat käyttäytymiseen ja valintoihin. Valtiolle annettu yleisarvosana muodostuu verrattain hyväksi nuorten koulutettujen keskuudessa (68% hyvä, 17% huono). Vaikka jakauma painottuu selvästi positiivisten arvioiden suuntaan, siihen voi nähdä sisältyvän tiettyä varauksellisuutta: erittäin hyviä yleisarvosanoja an-netaan varsin kitsaasti. Parhaan arvosanan valtiotyönantaja saa työpaikkojen varmuudesta (71% antaa hyvän arvosanan) ja henki-löstön ammattitaidosta (64%). Selvästi positiiviseen suuntaan vinoja ovat myös arvosanat jotka koskevat lomaetuja (60%), sukupuolten tasa-arvoa (57 %) sekä valtion yleistä mainetta ja arvostusta työnantajana (56%). Keskimääräistä positiivisemmiksi piirtyvät myös mm. työoloja, henkilöstön sitoutumista ja ammattitai-don kehittämisen mahdollisuuksia koskevat arvosanat. Tuloskokonaisuuden tulkinnassa tulee huomata, ettei arvioitava tekijälista ole täysin optimaalinen valtiotyön-antajan kannalta. Kun mainittua asiajoukkoa verrataan edellisessä luvussa esitettyihin tuloksiin tärkeimpinä pidetyistä työn ja työpaikan määreistä, voidaan todeta, että kaksi valtiotyönantajan vahvuuksista, työpaikko-jen pysyvyys ja varmuus sekä hyvät työolosuhteet ja -välineet, koetaan ensiarvoisen tärkeäksi työpaikan valintakriteeriksi. Huonon arvosanan valtio saa etenkin palkitsemiskäytännöistä (hyvän työsuorituksen palkitseminen (20%/52%), henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista omaan työhönsä (22%/53%), mahdollisuuksista hyödyn-tää joustavia työtapoja (25%/43%) sekä toiminnan tehokkuudesta (27%/53%). Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön koulutetut nuoret pitivät tärkeänä työpaikan valintakriteerinä ja valtiolla asian nähdään toteu-tuvan heikosti. 3.2. Nuoret koulutetut vs. kansa Nuoret koulutetut arvioivat valtion johtamiskäytäntöjä myönteisempään sävyyn kuin kansa Verrattaessa nuorten koulutettujen ja koko väestön arvioita keskiarvoina (prosentuaalista vertailua haittaa tasoero vailla kantaa olevien osuuksissa) toisiinsa, saadaan esille eroja. Melko positiivisiin yleisarvosanoihin ei synny eroa, lukuisiin yksittäisiin tekijöihin sitäkin enemmän. Erotusprofiilin positiivinen pää - tekijät joista koulutetut nuoret antavat paremman arvosanan - viittaa siihen, etteivät he pidä valtion johtamiskäytäntöjä lainkaan niin huonoina kuin väestö keskimäärin otaksuu. Nuorten mielestä esimiestoiminta ja johtaminen on parempaa kuin kansalaiset otaksuvat. Työtehtävät ovat myös haasteellisempia ja itsenäisempiä nuorten mielestä. Myös henkilöstöä kohdellaan tasapuolisemmin kuin mitä keskivertokansalaiset arvioivat.
4
Nuorten koulutettujen kuva valtiolla työskentelevien loma- ja henkilökuntaeduista, palkkatasosta sekä työ-aikojen joustavuudesta on vähemmän ruusuinen kuin kansalaisilla keskimäärin. 4. VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: VERTAILEVAT ARVIOT Edellä valtion työnantajakuva on suhteutettu sekä yleisiin työelämää koskeviin odotuksiin että 'itseensä', so. tarkasteltu valtiotyönantajan saamien arvosanojen absoluuttista tasoa ja keskinäistä järjestystä. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa valtion työnantajakuvaa verrattiin ulkopuoliseen kohteeseen, yksityisen työnantajan kuvaan. 4.1. Valtiotyönantajan vahvuudet ja heikkoudet Valtion ja yksityisen työnantajan imagojen suorassa vertailussa vastaajille esitettiin yhdeksäntoista erilaista työn ja työyhteisön ominaisuutta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan näitä palkansaajan kannalta ja ilmoitta-maan kunkin kohdalla erikseen, toteutuuko kyseinen ominaisuus heidän nähdäkseen nykyisin paremmin valtion vai yksityisen työnantajan palveluksessa. Tutkimusasetelmasta on huomattava, että se on väistä-mättä yleispiirteinen ja yleistävä: niin yksityisiä kuin valtiollisiakin työpaikkoja ja töitä on kovin monenlaisia. Täten vertailu voi paikantaa vain 'pääsääntöisiä' eroavuuksia ja kuvata sitä, minkä suuntaisia eroja vertailta-vien työpaikkakategorioiden välillä yleensä nähdään esiintyvän. Valtio alakynnessä töiden mielenkiintoisuudessa ja mahdollisuuksissa ammattitaidon kehittämiseen Vertailun tulos tuo esille paljolti samat asiat kuin edellinenkin tarkastelu. Valtiotyönantajalla on joitakin vah-vuuksia suhteessa yksityiseen työnantajaan, mutta kokonaisuutena valtio jää alakynteen. Useiden sellaisten tekijöiden kohdalla, joiden painoarvo työpaikan yleisinä valintakriteereinä todettiin edellä suureksi, ero muo-dostuu verrattain selväksi. Valtion vahvuus on näin arvioiden ennen muuta työpaikkojen varmuus ja pysyvyys (valtiolla paremmin 66%/yksityisellä paremmin 3%). Myös yhteiskunnalliseen kehitykseen vaikuttamisen nähdään onnistuvan jonkin verran paremmin valtion töissä (44%/6%). Koska kyseisen näkökohdan painoarvo työn valintakritee-rinä todettiin edellä likimain mitättömäksi, kyse ei ole erityisestä valtiotyön houkuttimesta. Samaan suuntaan painottuvat myös sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkemykset; tekijä toteutuu hieman useampien mielestä valtiolla paremmin (30%/10%). Kiireen hallintaa ja työssä jaksamista koskeva vertailu päätyy käytännössä tasapeliin. Myös työhyvinvoinnin toteutumisessa tasapeli on hyvin lähellä. Muiden näkökohtien nähdään olevan yksityisellä työnantajalla joko selvästi tai ainakin jonkin verran paremmin. Tuloksen tulkinnassa tulee luonnollisesti ottaa huomioon että vastaukset eivät kerro sitä, paljonko paremmin tai huonommin tiedustellut asiat kilpailevilla sektoreilla ovat (vaan ainoastaan sen monenko mielestä ne ovat joko paremmin tai huonommin). Täten pienikin mielikuva-ero voi viedä pisteet toiselle siten, ettei 'hyvä kakkonen' saa ansaitsemaansa kiitosta. Kokonaisuutena vertailun tulos valtion kannalta ei ole ainakaan erinomainen. Niin kauan kuin yksityisen työnantajan kilpailuetuna on nuorten koulutettujen mielikuvissa mm. töiden mielenkiintoisuus (2%/42%), palkkaus ja palkkakehitys (6%/71%), mahdollisuudet ammattitaidon kehittämiseen (6%/45%) henkilöstön työmotivaatio (3%/49%) ja työilmapiiri (5%/31%), valtiotyönantajalla voi olla vaikeuksia kilpailla menestyksel-lisesti pätevästä työvoimasta yksityisen sektorin kanssa. 4.2. Nuoret koulutetut vs. kansa Valtion työpaikat ovat nuorten koulutettujen mielestä turvatumpia kuin, mihin kansa uskoo Verrattaessa koulutettujen nuorten näkemyksiä koko väestön näkemyksiin havaitaan arviointien peruslo-giikka samaksi molemmissa ryhmissä. Ryhmien näkemykset noudattelevat suurilta linjoiltaan pääosin toisi-aan; valtion ja yksityisen sektorin vahvuudet näyttäytyvät molemmille varsin samanlaisina. Eräitä painotuseroja on kuitenkin havaittavissa. Nuoret arvioivat valtion työpaikat väestöä useammin valtion erityiseksi vahvuudeksi verrattuna yksityiseen sektoriin. Mahdollisuuksissa vaikuttaa laajemmin yhteiskun-nalliseen kehitykseen nuoret arvioivat valtiota myönteisempään sävyyn.
5
Koulutetut nuoret suosivat väestöä selvästi useammin yksityistä sektori kun kyse palkkauksesta, työaikojen joustosta, henkilöstön työmotivaatiosta ja palvelukyvystä. 5. VALTION VETOVOIMA TYÖNANTAJANA Astetta vielä yksityiskohtaisempi kuva valtiotyönantajan puoleensavetävyydestä saadaan tarkastelusta, jossa valtion vetovoimaa työnantajana mitataan suhteessa työelämän muihin toimialasektoreihin. Luvun lopussa arvioidaan myös kysymystä siitä, mitä valtion työnantajakuvan osatekijöitä tulisi parantaa valtiotyönantajan vetovoiman lisäämiseksi. 5.1. Suhtautuminen eri aloilta tarjottuihin työpaikkoihin Valtio päihittää muut toimialat paitsi yksityiset palvelut vetovoimassa työnantajana Konkreettista vertailutietoa valtiotyönantajan suosiosta suhteessa muun tyyppisiin työnantajiin tarjoaa kysy-myspatteri, jossa vastaajilta tiedusteltiin, kuinka halukkaita he olisivat ottamaan vastaan eri toimialoilta tarjo-tun työpaikan. Työelämän alat oli luokiteltu viiteen eri perustyyppiin. Tulosten myötä raportoinnissa saavu-taan kohtaan, jossa valtion kilpailukyky työnantajana osoittautuu varsin hyväksi. Valtio sijoittuu vertailun kak-kossijalle, ei voimakkaasti muista erottuen mutta kaikin kriteerein kiistattomasti. Kokonaisuutena eri alojen väliset erot ovat aika selkeitä. Lähes kaksi nuorta koulutettua kolmesta (63%) ottaisi varmasti tai melko varmasti työpaikan yksityisistä pal-veluista. Reilu neljännes (27%) tuntee kovasti houkutusta palvelualoja kohtaan. Valtion houkuttaa enem-mistöä (58%) nuorista koulutetuista ja noin viidennes (19%) tuntee suurta kiinnostusta tällä mittarilla. Yksityi-nen teollisuus, kunnat ja järjestösektori jäävät valtion taakse vetovoimaisuudessa. Ylioppilaat ja opiskelijat tuntevat houkutusta astua valtion leipiin Keitä sitten valtio erityisesti houkuttelee nuorten keskuudessa? Keskimäärää enemmän kiinnostusta ilmenee ylioppilastutkinnon suorittaneiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Tämä on hyvä tulos valtiotyönantajan kan-nalta, koska näihin ryhmiin kuuluvat nuoret etsivät vielä paikkaansa työelämässä. Jonkin tason korkeakou-lututkinnon suorittaneet ovat keskimäärää useammin jo työelämässä ja siten perusratkaisunsa jo tehneitä. Verrattaessa nuorten koulutettujen näkemyksiä väestön arvioihin havaitaan, että nuoret arvostavat väestöä selvästi enemmän yksityisiä palveluita. Myös valtion kohdalla nuorten kiinnostus on hieman suurempaa kuin väestön parissa keskimäärin. Valtio houkuttaa keskimäärää enemmän luonnontieteellisen, sosiaali- ja terveysalan, kulttuuri- ja humanisti-sen alan tutkinnon suorittaneita tai niihin tutkintoihin tähtääviä. Tällä ei tarkoiteta sitä etteivätkö yhteiskunta- talous- ja oikeustieteilijät olisi kiinnostuneita valtion töistä. Aiemmin mainitut ovat vain keskimäärää innos-tuneempia. Yhteiskunta- talous-, oikeus- ja luonnontieteilijöiden katse suuntautuu keskimäärää voimak-kaammin yksityiselle sektorille, etenkin yksityisiin palveluihin. Tekniikan alan koulutuksen saaneet ja siihen tähtäävät ovat kiinnostuneita etenkin teollisuudesta, mikä aivan ymmärrettävää. 5.2. Miten valtion houkuttelevuutta työnantajana voitaisiin parantaa Nuoret koulutetut peräänkuuluttavat työssä viihtymistä Tutkimukseen sisältyi myös kysymys jossa vastaajilta tiedusteltiin mitä valtion työnantajakuvan osa-alueita heidän mielestään tulisi erityisesti parantaa, mikäli valtion houkuttelevuutta työantajana haluttaisiin lisätä. Arvioitavaksi annettiin laaja lista (39 kpl) erityyppisiä tekijöitä, joista vastaajat saivat nimetä niin monta kuin halusivat. Jos kohta vastaukset hajoavat paljon, joitakin kipukohtia kohoaa selvästi ylitse muiden. Kaksi kolmesta (64%) katsoo valtion palkkatason vaativan parannusta. Vaikka keino saattaisi vaikuttaa, on sen toteutus työnantajalle vaateliaisuudessaan toista luokkaa kuin jokin kosmeettinen kasvojenkohotus.
6
Muut profiilin kärkeen kipuavat asiat ovat työssä viihtymiseen ja sitä kautta motivaatioon vaikuttavia. Kohen-nusta kaipaaviksi nimetään merkittävän usein mm. työviihtyvyys sellaisenaan (47%) ja henkinen ilmapiiri (41%). Työssä viihtymisen keskeisin elementti nuorten koulutettujen parissa on töiden mielenkiintoisuus. Töiden tulee olla mielekkäitä, työpaikan ilmapiirin ja olosuhteiden kunnossa ja työpaikan varmuuden oltava taattu. Työn kansainvälisyyden jääminen lähes vähiten kaivatuksi kohennuskeinoksi vahvistaa raportin alussa saa-tua kuvaa myös nuorten koulutettujen työorientaation korostuneen ’kotikutoisesta’ luonteesta. Myöskään työtehtävien itsenäisyys tai haasteellisuus ei ole asioita, joiden avulla valtion houkuttelevuutta uskottaisiin voitavan parantaa. Mielenkiintoinenkaan työ ei merkitse nuorille koulutetuille kaikkea Kun nuorten koulutettujen ja väestön näkemyksiä verrataan toisiinsa tekijäkohtaisina erotuksina käy ilmi, että nuoret esittävät perusväestöä useammin valtion työnantajakuvan parannuskeinoiksi työssä viihtymistä, työ-tehtävien mielenkiintoisuutta, lomaetuuksia ja mahdollisuuksia joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselä-män vaateet. Erot kielivät siitä, että työ ei ole nuorille koulutetuille arvo sinänsä. Sen on oltava kiinnostavaa ja jättävän tilaa myös muulle yksityiselämälle. Nuorista koulutetuista väestöä selvästi pienempi osa vaatii parannuksia valtion esimiestyön parantamiseen. Osaksi tulos saattaa selittyä myös sillä, että nuorilla ei ole juurikaan kokemuksia tai tietoa valtion johtamis-käytännöistä. 5.3. Valtion eri toimialojen vetovoima työnantajana Yliopistot ja korkeakoulut on selvästi houkuttelevin valtion toimiala Tutkimuksessa valtion vetovoimaa työnantajana tiedusteltiin myös toimialoittain eriteltynä. Kohdehenkilöiden tuli valita kahdeksasta toimialasta kaikki ne, jotka ovat houkuttelevia työnantajina. Toimialat asettuvat nuorten koulutettujen tuloksissa selkeään järjestykseen. Ykkössijan saavuttavat yliopistot ja korkeakoulut (58%). Tämän jälkeen muita houkuttelevia ovat ministeriöt (42%), valtion liiketoimintayksiköt (34%) ja poliisi (30%). Varautuneimpia nuoret ovat valtiovarainhoitoa (mm. verolaitos) kohtaan (18%). Vain seitsemän prosenttia ilmoittaa, että mikään toimiala ei houkuta. Vaikka arviointitehtävä on ollut vaikea, niin tulokset kielivät kuitenkin mielikuvista siitä, minkälaisia töitä eri toimialoilla on tarjota koulutetuille nuorille. Luultavasti ykkössijan saaneen korkeakoululaitoksen kohdalla siintävät kiinnostavat työt, jotka mahdollistavat itsensä ja ammattitaidon kehittämisen. Kriteereinä toimialava-linnoissa on luultavasti pidetty juuri niitä asioita, joita nuoret keskeisesti korostavat työtä koskevissa odotuk-sissaan. Nuorten koulutettujen ja väestön toimialavalinnat ovat samansuuntaisia lukuunottamatta yhtä. Nuorten kou-lutettujen keskuudessa korostuu voimakkaasti korkeakoululaitoksen houkutusvoima. Tämän takia on syytä tarkastella myös sitä, miten nuorten koulutettujen näkemykset poikkeavat yleensä keskivertonuorten käsityk-sistä. Nuoret koulutetut pitävät keskivertonuoria useammin houkuttelevina seuraavia toimialoja:
- Ministeriöt + 17 % - yksikköä - Yliopistot ja korkeakoulut + 15 % - yksikköä - Valtion liiketoimintayksiköt + 14 % - yksikköä
Nuoret koulutetut eivät ole samassa määrin kiinnostuneita poliisialasta kuin nuoret keskimäärin maassamme. Tämä tulos selittyy pitkälle sillä, että koulutetut nuoret opiskelevat tai ovat opiskelleet tutkintoja, joiden kytkös poliisialaan voi olla etäinen.
7
Koulutusala vaikuttaa toimialavalintoihin Koulutusala sanelee aika paljon, mikä valtion toimiala houkuttaa. Luonnontieteitä, kulttuurialaa ja humanisti-sia tutkintoja opiskelleet tai niihin tähtäävät tuntevat erityisesti houkutusta yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ministeriöt vetoavat etenkin yhteiskunta-, talous- ja oikeustieteilijöihin sekä humanisteihin. Tekniikan alan nuoret sekä yhteiskunta- talous- ja oikeustieteilijät ovat kiinnostuneita myös valtion liiketoimintayksiköistä. Vertailun hännille jäänyt valtiovarainhoito ei suinkaan ole lohduttomassa tilanteessa. Yhteiskunta- talous- ja oikeustieteilijöistä enemmän kuin kaksi kolmesta pitää toimialaa houkuttelevana. Ilmeisesti se on monille koulutetuille tavallaan eräänlainen houkutteleva kakkos- tai kolmosvaihtoehto, koska kaikki eivät voi olla töissä yliopistoissa tai korkeakouluissa.
Työn mielenkiintoisuusTyöpaikan hyvä henki
Työpaikan varmuus ja pysyvyysHyvät työolosuhteet ja -välineet
Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenVaikutusmahdollisuudet omaan työhön
Hyvä palkka ja palkkakehitysMahd. joustavasti yhteensovitt. työ- ja yksityiselämän vaatim.
Työnantaja panostaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseenTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus
Sopiva työpaikan sijaintiTuloksen aikaansaaminen ja kykyjen käyttäminen
Työnant. toiminta vastaa eettisesti ja moraalisesti omia arvojaMahdollisuudet uralla etenemiseen
Työaikojen joustavuusHyvät lomaedut
Työtehtävien haasteellisuusTyön itsenäisyys
Hyvät henkilökuntaedutMahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja esim. etätyömahdoll.
Työnantajan yleinen maine tai arvostusRiittävästi valtaa ja vastuuta
Palkkaus työsuorituksen mukaanMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen
Työn kansainvälisyys0 25 50 75 100
59
58
51
32
41
29
29
34
2834
22
22
25
25
19
16
1210
9
13
9
9
10
7
4
32
33
36
52
40
51
50
45
5143
48
48
41
38
40
43
4642
40
35
38
33
27
22
14
1
1
1
1
1
2
1
1
12
1
2
2
2
1
2
23
1
2
1
2
5
4
4
7
7
11
14
16
17
17
17
1818
24
25
22
27
32
31
3234
34
32
40
36
34
37
26
1
1
1
1
2
2
2
3
23
4
3
10
8
7
9
811
15
18
13
20
24
30
52
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
ERITTÄINTÄRKEÄ
EI OSAASANOA
JOSSAINMÄÄRIN
EI KOVINTÄRKEÄ
MELKOTÄRKEÄ
N
Kuvio n1. MITEN TÄRKEITÄ ERI TEKIJÄT OLISIVAT, JOS JOUTUISI HARKITSEMAAN TYÖPAIKAN VALITSEMISTA TAI VAIHTAMISTA (nuoret koulutetut, %).
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
0 25 50 75 100
2930
912
1618
3430
2517
4130
915
5157
2934
1018
42
2224
1921
5853
1021
912
5950
2223
3237
3429
5048
4038
4338
4345
3839
4047
3843
3631
5148
2742
1411
4846
4041
3335
4244
3334
3240
4847
5248
4546
12
12
22
22
22
12
12
12
22
54
45
12
12
12
32
23
12
23
12
12
1717
3436
3133
1820
2730
1618
4032
118
1714
3425
2627
2423
3229
79
3427
3636
77
2524
1412
1719
23
1512
99
34
812
23
138
11
22
2411
5256
45
77
11
116
2015
11
34
11
33
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009N/V
ERITTÄINTÄRKEÄ
EI OSAASANOA
JOSSAINMÄÄRIN
EI KOVINTÄRKEÄ
MELKOTÄRKEÄ
Hyvä palkka ja palkkakehitys
Hyvät henkilökuntaedut
Hyvät lomaedut
Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus
Mahdollisuudet uralla etenemiseen
Mahdollis. ammattitaidon ja itsensä kehittämis.
Työnantajan yleinen maine tai arvostus
Työpaikan varmuus ja pysyvyys
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön
Palkkaus työsuorituksen mukaan
Työn kansainvälisyys
Sopiva työpaikan sijainti
Työaikojen joustavuus
Työpaikan hyvä henki
Työn itsenäisyys
Riittävästi valtaa ja vastuuta
Työn mielenkiintoisuus
Tuloksen aikaans. ja kykyjen käyttäminen
Hyvät työolosuhteet ja -välineet
Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityisel.
MITEN TÄRKEITÄ ERI TEKIJÄT OLISIVAT, JOS JOUTUISI HARKITSEMAAN TYÖPAIKAN VALITSEMISTA TAI VAIHTAMISTA: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (%).
Kuvio n1v1.
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
0 25 50 75 100
2522
75
1216
2833
1316
4145
2221
4645
5146
3533
23
44
22
12
23
2223
3742
3230
1817
3233
106
3028
86
22
1815
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
ERITTÄINTÄRKEÄ
EI OSAASANOA
JOSSAINMÄÄRIN
EI KOVINTÄRKEÄ
MELKOTÄRKEÄ
Työtehtävien haasteellisuus
Valtion työnantajakuva 2009N/V
MITEN TÄRKEITÄ ERI TEKIJÄT OLISIVAT, JOS JOUTUISI HARKITSEMAAN TYÖPAIKAN VALITSEMISTA TAI VAIHTAMISTA: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (%).
Työnant. toiminta vastaa eettisesti ja moraa-lisesti omia arvoja
Työnantaja panostaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen
Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskun-nalliseen kehitykseen
Kuvio n1v2.
Mahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja esim. etätyömahdollisuudet.
-0,12
-0,1
0,02
0,02
0,03
0,07
0,080,09
0,1
0,1
0,15
0,150,16
0,19
0,2
0,22
0,220,22
0,23
0,26
0,27
0,270,27
0,350,65Työnant. toiminta vastaa eettisesti ja moraalisesti omia arvoja
Työnantaja panostaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseenHyvät työolosuhteet ja -välineet
Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen
Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseenTyöpaikan hyvä henki
Työn mielenkiintoisuusMahd. joustavasti yhteensovitt. työ- ja yksityiselämän vaatim.
Työnantajan yleinen maine tai arvostusSopiva työpaikan sijainti
Työtehtävien haasteellisuusHyvät lomaedut
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhönTuloksen aikaansaaminen ja kykyjen käyttäminen
Työaikojen joustavuusTyöpaikan varmuus ja pysyvyys
Työn kansainvälisyysTyön itsenäisyys
Mahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja esim. etätyömahdoll.Hyvät henkilökuntaedut
Riittävästi valtaa ja vastuutaMahdollisuudet uralla etenemiseen
Palkkaus työsuorituksen mukaanHyvä palkka ja palkkakehitys
-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Kuvio n1sx.
N
ERI TEKIJÖIDEN TÄRKEYS TYÖPAIKAN VALINTAKRITEEREINÄ: MIEHET vs.NAISET (asteikkokeskiarvojen erotukset).
Pitää tärkeämpänä:
NAISETMIEHET
-0,26
-0,22
-0,15
-0,14
-0,07
-0,05
-0,03
-0,02
-0,01
-0,01
0
0,02
0,03
0,04
0,05
0,08
0,09
0,1
0,1
0,11
0,11
0,15
0,19
0,19
0,2Työn kansainvälisyysMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen
Työnant. toiminta vastaa eettisesti ja moraalisesti omia arvojaTuloksen aikaansaaminen ja kykyjen käyttäminen
Mahdollisuudet uralla etenemiseenTyönantaja panostaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen
Työnantajan yleinen maine tai arvostusTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus
Työpaikan varmuus ja pysyvyysSopiva työpaikan sijaintiTyön mielenkiintoisuusTyöpaikan hyvä henki
Mahd. joustavasti yhteensovitt. työ- ja yksityiselämän vaatim.Hyvät henkilökuntaedut
Hyvät työolosuhteet ja -välineetHyvä palkka ja palkkakehitys
Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenMahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja esim. etätyömahdoll.
Hyvät lomaedutRiittävästi valtaa ja vastuutaTyötehtävien haasteellisuus
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhönTyöaikojen joustavuus
Työn itsenäisyysPalkkaus työsuorituksen mukaan
-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
N
Pitää tärkeämpänä:
Kuvio n1xi.
YLI 24V ALLE 25 V
ERI TEKIJÖIDEN TÄRKEYS TYÖPAIKAN VALINTAKRITEEREINÄ: ALLE 25-VUO-TIAAT vs.YLI 24-VUOTIAAT (asteikkokeskiarvojen erotukset).
Yleisarvosana valtiolle työnantajana
Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuusHenkilöstön ammattitaito
Lomaedut valtion palveluksessaSukupuolten tasa-arvon toteutuminen
Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseenValtion yleinen maine ja arvostus työnantajana
Työolosuhteet ja -välineet yleensäHenkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin
Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenTyötehtävien haasteellisuus
Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu
Henkilökuntaedut valtion palveluksessaTyötehtävien itsenäisyys
Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessaTyötehtävien mielenkiintoisuusTyöhyvinvoinnin toteutuminen
Henkilöstön tasapuolinen kohteluTyötehtävien kansainvälisyys
Esimiestoiminta ja johtaminenMahdoll. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöön
Riittävästi valtaa ja vastuutaTyöviihtyvyys
Mahd. joustavasti yhteens. työ- ja yksityiselämän vaat.Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin
Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusPalkkataso valtiolla
Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaTyötehtävien henkinen palkitsevuus
Henkinen ilmapiiriViestintä valtiosta työnantajana
Valtion työaikojen joustavuusKiireen hallinta, työssä jaksaminen
Esimiespalautteen saaminen työssäTyönantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteet
Toiminnan tehokkuusMahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsäHyvän työsuorituksen palkitseminen
0 25 50 75 100
3
26
7
11
11
11
76
54
4
7
3
7
3
5
4
2
5
7
5
3
2
23
4
3
4
4
2
1
23
22
2
2
3
1
2
65
45
57
49
46
45
4949
4645
45
41
45
40
44
42
41
43
39
37
38
38
39
3835
34
34
31
29
30
30
2726
2726
26
25
22
21
18
14
14
20
25
22
22
1419
2422
27
24
24
22
28
22
22
27
26
23
27
27
30
3030
29
22
14
21
31
32
2920
3143
32
21
33
24
29
16
12
14
14
18
20
2623
2325
23
25
25
25
23
29
30
26
26
30
27
28
27
2726
30
37
45
41
34
34
3644
3627
37
38
36
42
44
1
2
2
1
3
2
42
13
1
4
4
5
2
2
2
2
5
4
3
3
2
25
3
4
6
6
4
3
67
52
4
15
7
11
8
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
EI OSAASANOA
ERITTÄINHYVÄ
MELKOHYVÄ
MELKOHUONO
ERITTÄINHUONO
N
Kuvio n2. ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE ERÄISTÄ ASIOISTA (nuoret koulutetut, %).
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
0 25 50 75 100
34
43
710
1124
32
54
45
78
2619
11
21
74
34
11
33
22
42
32
65
34
6567
3141
4044
4950
3437
4241
4547
4952
4552
2123
1820
3738
2630
3036
4439
3933
4144
3830
4955
3533
1412
1412
2216
2514
2219
2218
2218
1412
1412
2419
2922
2320
2020
3224
2822
3022
2221
2721
1918
3023
1616
4540
2526
1411
3738
2932
2527
2626
1215
4248
4449
3032
4438
3433
2333
2736
3031
2842
2319
2636
11
65
55
11
43
24
33
43
22
118
88
45
78
35
23
26
23
35
22
55
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Yleisarvosana valtiolle työnantajana
Palkkataso valtiolla
Henkilökuntaedut valtion palveluksessa
Lomaedut valtion palveluksessa
Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus
Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajana
Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus
Hyvän työsuorituksen palkitseminen
Työtehtävien kansainvälisyys
Valtion työaikojen joustavuus
Henkinen ilmapiiri
Työtehtävien itsenäisyys
Riittävästi valtaa ja vastuuta
Työtehtävien mielenkiintoisuus
EI OSAASANOA
ERITTÄINHYVÄ
MELKOHYVÄ
MELKOHUONO
ERITTÄINHUONO
Uralla etenemismahd. valtion palvel.
Henkilöstön vaikutusmahd. omaan työhönsä
Mahd. tuloksen aikaans. ja kykyjen käyttöön
Mahdollis. ammattitaidon ja itsensä kehitt.
Työolosuhteet ja -välineet yleensä
Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityisel.
Valtion työnantajakuva 2009
Kuvio n2v1.
N/V
ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: NUORET KOULUTETUT vs. KOKOVÄESTÖ (%).
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
0 25 50 75 100
115
52
43
76
43
22
53
22
21
33
1111
75
43
22
22
32
55
21
22
22
4534
3834
2934
5763
3441
2633
3937
3842
3028
4548
4648
4144
4542
4343
2526
2223
4650
2628
2731
2728
2221
2723
2117
2015
2924
3226
2623
3023
3126
2420
2217
2420
2722
2723
2119
3328
2420
4330
2923
3125
2036
2735
4141
1414
3031
3734
2631
2730
3439
2525
1818
2526
2330
2629
3841
3639
2321
2735
3636
3638
24
37
66
21
32
46
56
23
45
43
35
44
14
23
1512
79
13
25
68
56
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
EI OSAASANOA
ERITTÄINHYVÄ
MELKOHYVÄ
MELKOHUONO
ERITTÄINHUONO
Esimiestoiminta ja johtaminen
Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensa
Henkilöstön ammattitaito
Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteet
Henkilöstön tasapuolinen kohtelu
Työviihtyvyys
Työtehtävien henkinen palkitsevuus
Henkilöstön palvelukyky ja työn laatu
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen
Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohtelu
Työtehtävien haasteellisuus
Työ hyvinvoinnin toteutuminen
Toiminnan tehokkuus
Esimiespalautteen saaminen työssä
Viestintä valtiosta työnantajana
Kiireen hallinta, työssä jaksaminen
Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitt.
Mahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyö
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työteht.
Mahd. vaikuttaa laajemmin yhteisk. kehityks.
Valtion työnantajakuva 2009N/V
ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: NUORET KOULUTETUT vs. KOKOVÄESTÖ (%).
Kuvio n2v2.
-0,21
-0,09
-0,07
-0,06
-0,05
-0,05
-0,05
-0,04
-0,04
-0,03
-0,02
-0,02
-0,02
-0,01
0
0
0
0,01
0,01
0,03
0,03
0,03
0,03
0,05
0,06
0,07
0,07
0,07
0,08
0,1
0,11
0,11
0,14
0,14
0,16
0,19
0,190,22
0,33
-0,02Yleisarvosana valtiolle työnantajana
Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseenEsimiestoiminta ja johtaminen
Mahdoll. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöönRiittävästi valtaa ja vastuutaTyötehtävien haasteellisuus
Työtehtävien itsenäisyysEsimiespalautteen saaminen työssä
Henkilöstön tasapuolinen kohteluValtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus
Työtehtävien kansainvälisyysTyöhyvinvoinnin toteutuminen
Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityiselämän vaat.Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessa
Työtehtävien henkinen palkitsevuusMahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenTyöviihtyvyys
Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluKiireen hallinta, työssä jaksaminen
Työtehtävien mielenkiintoisuusHenkinen ilmapiiri
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinHenkilöstön ammattitaito
Viestintä valtiosta työnantajanaHyvän työsuorituksen palkitseminen
Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenHenkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin
Henkilöstön palvelukyky ja työn laatuTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusKyky houkutella henkilöstöä palvelukseensa
Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaToiminnan tehokkuus
Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä
Työolosuhteet ja -välineet yleensäHenkilökuntaedut valtion palveluksessa
Valtion työaikojen joustavuusPalkkataso valtiolla
Lomaedut valtion palveluksessa-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Paremman arvosanan antavat:
ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄES-TÖ (asteikkokeskiarvojen erotukset).
NUORETVÄESTÖ
N/V
Kuvio 2vx.
-0,35
-0,23
-0,13
-0,1
-0,09
-0,04
-0,03
-0,03
-0,02
-0,01
0,01
0,03
0,04
0,05
0,05
0,08
0,1
0,11
0,11
0,11
0,11
0,13
0,14
0,14
0,15
0,15
0,15
0,16
0,16
0,17
0,19
0,2
0,21
0,21
0,21
0,22
0,220,24
0,28
0,07Yleisarvosana valtiolle työnantajana
Toiminnan tehokkuusTyötehtävien kansainvälisyys
Mahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus
Palkkataso valtiollaHenkilöstön palvelukyky ja työn laatuHyvän työsuorituksen palkitseminen
Henkilöstön ammattitaitoUralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessa
Työtehtävien haasteellisuusMahdoll. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöön
Henkilökuntaedut valtion palveluksessaEsimiestoiminta ja johtaminen
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinHenkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin
Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenTyöolosuhteet ja -välineet yleensä
Työtehtävien mielenkiintoisuusTyötehtävien itsenäisyys
Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaTyötehtävien henkinen palkitsevuus
Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä
Riittävästi valtaa ja vastuutaTyöviihtyvyys
Työhyvinvoinnin toteutuminenHenkinen ilmapiiri
Viestintä valtiosta työnantajanaValtion työaikojen joustavuus
Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaMahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen
Lomaedut valtion palveluksessaEsimiespalautteen saaminen työssä
Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityiselämän vaat.Kiireen hallinta, työssä jaksaminen
Henkilöstön tasapuolinen kohteluValtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus
Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluSukupuolten tasa-arvon toteutuminen
-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Paremman arvosanan antavat:
N
NAISETMIEHET
ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: MIEHET vs. NAISET (asteikkokeskiarvo-jen erotukset).
Kuvio 2xs.
-0,4
-0,26
-0,25
-0,23
-0,21
-0,21
-0,2
-0,2
-0,19
-0,19
-0,18
-0,17
-0,17
-0,15
-0,14
-0,14
-0,13
-0,13
-0,12
-0,11
-0,11
-0,07
-0,07
-0,07
-0,07
-0,05
-0,04
-0,04
-0,02
-0,01
-0,01
0,02
0,02
0,02
0,06
0,07
0,080,13
0,18
-0,05Yleisarvosana valtiolle työnantajana
Lomaedut valtion palveluksessaValtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus
Valtion työaikojen joustavuusSukupuolten tasa-arvon toteutuminen
Henkilöstön tasapuolinen kohteluKiireen hallinta, työssä jaksaminen
Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluHenkinen ilmapiiri
Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaTyötehtävien mielenkiintoisuus
Työolosuhteet ja -välineet yleensäHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä
Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseenMahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityiselämän vaat.
TyöviihtyvyysMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen
Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessaHenkilökuntaedut valtion palveluksessa
Riittävästi valtaa ja vastuutaTyötehtävien itsenäisyys
Työtehtävien haasteellisuusTyöhyvinvoinnin toteutuminen
Työtehtävien henkinen palkitsevuusTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusKyky houkutella henkilöstöä palvelukseensa
Henkilöstön ammattitaitoEsimiestoiminta ja johtaminen
Henkilöstön palvelukyky ja työn laatuMahdoll. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöön
Viestintä valtiosta työnantajanaEsimiespalautteen saaminen työssä
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinMahd. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.
Palkkataso valtiollaTyönantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteet
Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiinTyötehtävien kansainvälisyys
Hyvän työsuorituksen palkitseminenToiminnan tehokkuus
-1 -0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75 1
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Paremman arvosanan antavat:
N
ARVOSANAT VALTION TYÖPAIKOILLE: ALLE 25-VUOTIAAT vs.YLI 24-VUOTI-AAT (asteikkokeskiarvojen erotukset).
Kuvio 2xi.
YLI 24V ALLE 25 V
Työpaikkojen varmuus ja pysyvyysMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenHenkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin
Kiireen hallinta, työssä jaksaminenTyötehtävien kansainvälisyys
Mahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityis-elämän vaat.Työhyvinvoinnin toteutuminen
Työaikojen joustavuusEsimiestoiminta ja johtaminen
Mahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.Palkkaus ja palkkakehitys
Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenTyöilmapiiri
Esimiespalautteen saaminen työssäHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu
Henkilöstön työmotivaatioTyötehtävien mielenkiintoisuus
Toiminnan tehokkuus0 25 50 75 100
6644
30
16
15
14
14
11
8
6
6
6
6
5
4
33
22
2027
42
35
42
30
24
45
26
39
22
11
36
44
36
3431
3922
1023
18
18
27
18
15
23
14
24
22
12
13
20
32
1717
1716
36
10
31
16
38
47
22
52
30
50
71
45
31
28
4749
4260
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
VALTIOL-LA PA-
REMMIN
EIOSAA
SANOA
YKSITYI-SELLÄ PA-REMMIN
YHTÄ HY-VIN
Kuvio n3.
N
VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: KUMMAN PALVELUKSESSA ERI TEKIJÄTTOTEUTUVAT PAREMMIN (%).
Palkkaus ja palkkakehitysToiminnan tehokkuus
Työaikojen joustavuusMahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahdollis.
Henkilöstön työmotivaatioMahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityis-elämän vaat.
Henkilöstön palvelukyky ja työn laatuMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen
Työtehtävien mielenkiintoisuusTyötehtävien kansainvälisyys
TyöilmapiiriHenkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin
Esimiestoiminta ja johtaminenEsimiespalautteen saaminen työssä
Työhyvinvoinnin toteutuminenKiireen hallinta, työssä jaksaminen
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnall. kehitykseen
Työpaikkojen varmuus ja pysyvyys0 25 50 75 100
62
8
6
3
14
3
6
2
14
5
16
6
4
11
1530
4466
1122
26
22
31
24
34
36
39
30
44
35
39
36
45
4242
2720
1216
14
22
17
15
17
13
17
18
20
18
24
32
23
2718
2310
7160
52
50
49
47
47
45
42
38
31
31
30
28
22
1610
63
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
VALTIOL-LA PA-
REMMIN
EIOSAA
SANOA
YKSITYI-SELLÄ PA-REMMIN
YHTÄ HY-VIN
Kuvio n3.
N
VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: KUMMAN PALVELUKSESSA ERI TEKIJÄTTOTEUTUVAT PAREMMIN (%).
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
0 25 50 75 100
65
1414
6658
610
812
55
23
1411
67
33
33
3029
4434
1112
22
67
1619
44
1516
1121
2427
2029
3643
2630
4446
3943
3036
3943
3138
3440
4244
2736
4550
2225
2224
3533
3643
4253
1211
1513
1010
1313
1412
2017
1714
1816
2417
1715
1713
1814
2323
2316
1612
2218
1815
3220
2718
7162
4747
33
4534
5246
3131
4240
3837
3033
4944
4744
1014
68
2222
6061
5051
3132
2833
1614
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
VALTIOL-LA PA-
REMMIN
EIOSAA
SANOA
YKSITYI-SELLÄ PA-REMMIN
YHTÄ HY-VIN
Henkilöstön palvelukyky ja työn laatu
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen
Työhyvinvoinnin toteutuminen
Toiminnan tehokkuus
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin
Esimiespalautteen saaminen työssä
Kiireen hallinta, työssä jaksaminen
Palkkaus ja palkkakehitys
Työpaikkojen varmuus ja pysyvyys
Työaikojen joustavuus
Työilmapiiri
Työtehtävien mielenkiintoisuus
Työtehtävien kansainvälisyys
Esimiestoiminta ja johtaminen
Henkilöstön työmotivaatio
Mahdollis. ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen
Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskun. kehitykseen
Mahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyöm.
Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityiselämän v.
Valtion työnantajakuva 2009N/V
Kuvio n3v. VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: NUORTEN KOULUTETTUJEN JA KOKO VÄESTÖN ARVIOT(%).
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
0 25 50 75 100
74
1315
6272
66
611
38
23
1316
58
15
15
2439
4049
815
22
57
1616
17
1417
1210
2129
2217
3339
2527
4444
4334
3426
4138
3033
3828
4638
2924
4347
2518
2123
3535
3734
4143
1310
1713
128
1511
1612
2217
1717
1916
2621
1717
1814
1817
2520
2519
2011
2419
2017
3529
2824
6775
5043
42
4644
5450
3231
3846
3543
2833
5245
4353
126
67
2320
5368
4951
2932
2630
1615
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
VALTIOL-LA PA-
REMMIN
EIOSAA
SANOA
YKSITYI-SELLÄ PA-REMMIN
YHTÄ HY-VIN
Henkilöstön palvelukyky ja työn laatu
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen
Työhyvinvoinnin toteutuminen
Toiminnan tehokkuus
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin
Esimiespalautteen saaminen työssä
Kiireen hallinta, työssä jaksaminen
Palkkaus ja palkkakehitys
Työpaikkojen varmuus ja pysyvyys
Työaikojen joustavuus
Työilmapiiri
Työtehtävien mielenkiintoisuus
Työtehtävien kansainvälisyys
Esimiestoiminta ja johtaminen
Henkilöstön työmotivaatio
Mahdollis. ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen
Mahdoll. vaikuttaa laajemmin yhteiskun. kehitykseen
Mahdoll. hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyöm.
Valtion työnantajakuva 2009
Kuvio n3s.
N
VALTIO vs. YKSITYINEN TYÖNANTAJA: MIESTEN JA NAISTEN ARVIOT (%).
Mahd. joustavasti yhteensov. työ- ja yksityisel. v.
64
47
41
35
34
34
34
33
32
32
31
31
31
30
30
29
27
27
26
26
25
25
25
24
24
23
22
21
17
16
16
15
15
15
14
13
11
8
7
0
12
Palkkataso valtiollaTyöviihtyvyys
Henkinen ilmapiiriUralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessa
Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen
Hyvän työsuorituksen palkitseminenKyky houkutella henkilöstöä palvelukseensa
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsäTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus
Henkilökuntaedut valtion palveluksessaValtion työaikojen joustavuus
Työtehtävien mielenkiintoisuusMahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän vaat.
Työhyvinvoinnin toteutuminenKiireen hallinta, työssä jaksaminen
Henkilöstön tasapuolinen kohteluEri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohtelu
Työtehtävien henkinen palkitsevuusValtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus
Toiminnan tehokkuusSukupuolten tasa-arvon toteutuminen
Mahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahd.Viestintä valtiosta työnantajana
Työolosuhteet ja -välineet yleensäEsimiestoiminta ja johtaminen
Lomaedut valtion palveluksessaTyönantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteet
Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiinHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinRiittävästi valtaa ja vastuuta
Esimiespalautteen saaminen työssäHenkilöstön ammattitaito
Mahdollis. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöönTyötehtävien haasteellisuus
Työtehtävien itsenäisyysTyötehtävien kansainvälisyys
Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunn. kehitykseenEi mitään
Ei osaa sanoa0 20 40 60 80
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009
MITÄ VALTION TYÖNANTAJAKUVAN OSA-ALUEITA PITÄISI ERITYISESTI PARANTAA, JOTTA SE OLISI HOUKUTTELEVAMPI (monivalintakysymys, %).
N
Kuvio n4.
-9
-7-3
-3-2
-1
-1-1
-1-1
-1
-10
11
1
12
22
22
2
23
33
3
33
44
5
55
55
6
99
10TyöviihtyvyysTyötehtävien mielenkiintoisuus
Lomaedut valtion palveluksessaMahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän vaat.
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenTyöolosuhteet ja -välineet yleensä
Henkilökuntaedut valtion palveluksessaTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus
Henkinen ilmapiiriPalkkataso valtiolla
Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunn. kehitykseen
Työtehtävien kansainvälisyysMahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen
Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluTyötehtävien henkinen palkitsevuus
Viestintä valtiosta työnantajanaKiireen hallinta, työssä jaksaminen
Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessaMahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahd.
Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaValtion työaikojen joustavuus
Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuusTyöhyvinvoinnin toteutuminen
Toiminnan tehokkuusHenkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviin
Riittävästi valtaa ja vastuutaTyötehtävien haasteellisuus
Henkilöstön tasapuolinen kohteluHenkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin
Hyvän työsuorituksen palkitseminenTyötehtävien itsenäisyys
Henkilöstön palvelukyky ja työn laatuHenkilöstön ammattitaito
Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetEi mitään
Ei osaa sanoaHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä
Mahdollis. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöönEsimiestoiminta ja johtaminen
Esimiespalautteen saaminen työssä-40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009
Mainitsee useammin:
Kuvio n4v.
N/V
MITÄ VALTION TYÖNANTAJAKUVAN OSA-ALUEITA PITÄISI ERITYISESTI PA-RANTAA: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (asian maininneiden osuuk-sien erotukset, %).
NUORETVÄESTÖ
-3
-2-2
-1-1
-1
00
23
3
33
44
4
45
55
67
7
79
910
10
1011
1112
12
1315
1617
18
1924
24Eri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohteluSukupuolten tasa-arvon toteutuminen
Työhyvinvoinnin toteutuminenKiireen hallinta, työssä jaksaminen
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsäHenkilöstön tasapuolinen kohtelu
Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenMahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän vaat.
Työolosuhteet ja -välineet yleensäHenkinen ilmapiiri
Mahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahd.Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuus
Työtehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuusHenkilökuntaedut valtion palveluksessa
Työtehtävien henkinen palkitsevuusTyöviihtyvyys
Valtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaTyötehtävien mielenkiintoisuus
Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetValtion työaikojen joustavuus
Viestintä valtiosta työnantajanaMahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunn. kehitykseen
Lomaedut valtion palveluksessaTyötehtävien haasteellisuus
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinHenkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin
Riittävästi valtaa ja vastuutaHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu
Esimiestoiminta ja johtaminenUralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessa
Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaHenkilöstön ammattitaito
Mahdollis. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöönEsimiespalautteen saaminen työssä
Toiminnan tehokkuusPalkkataso valtiolla
Hyvän työsuorituksen palkitseminenEi mitään
Työtehtävien itsenäisyysEi osaa sanoa
Työtehtävien kansainvälisyys-40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009
Mainitsee useammin:
Kuvio n4s.
N
MITÄ VALTION TYÖNANTAJAKUVAN OSA-ALUEITA PITÄISI ERITYISESTI PA-RANTAA: MIEHET vs. NAISET (asian maininneiden osuuksien erotukset, %).
NAISETMIEHET
-11
-8-8
-7-7
-6
-6-6
-5-5
-4
-3-3
-3-2
-2
-1-1
-10
00
0
00
11
1
23
34
4
56
66
6
1011
11Henkinen ilmapiiriKiireen hallinta, työssä jaksaminen
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminenValtion yleinen maine ja arvostus työnantajanaEri ikäisten työntekijöiden tasapuolinen kohtelu
Henkilöstön tasapuolinen kohteluTyötehtävien vaihtelevuus ja monipuolisuus
Ei osaa sanoaTyöhyvinvoinnin toteutuminen
Mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunn. kehitykseenTyöolosuhteet ja -välineet yleensä
Mahdollisuudet ammattitaidon ja itsensä kehittämiseenTyötehtävien henkinen palkitsevuus
Riittävästi valtaa ja vastuutaHenkilöstön ammattitaito
Valtion työpaikkojen pysyvyys ja varmuusValtion työaikojen joustavuusTyötehtävien haasteellisuus
TyöviihtyvyysHenkilöstön palvelukyky ja työn laatu
Työtehtävien mielenkiintoisuusEi mitään
Työtehtävien kansainvälisyysEsimiestoiminta ja johtaminen
Lomaedut valtion palveluksessaMahdollis. tuloksen aikaansaamiseen ja kykyjen käyttöön
Mahd. joustavasti yhteensovittaa työ- ja yksityiselämän vaat.Henkilöstön samaistuminen työpaikan tavoitteisiin
Uralla etenemismahdollisuudet valtion palveluksessaHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä
Työnantajan ja henkilöstön neuvottelusuhteetEsimiespalautteen saaminen työssä
Mahdollisuus hyödyntää joustavia työtapoja e. etätyömahd.Henkilökuntaedut valtion palveluksessa
Toiminnan tehokkuusViestintä valtiosta työnantajana
Kyky houkutella henkilöstöä palvelukseensaTyötehtävien itsenäisyys
Henkilöstön sitoutuminen työpaikkaan ja työtehtäviinHyvän työsuorituksen palkitseminen
Palkkataso valtiolla-40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009
Mainitsee useammin:
N
Kuvio n4i.
YLI 24V ALLE 25 V
MITÄ VALTION TYÖNANTAJAKUVAN OSA-ALUEITA PITÄISI ERITYISESTI PA-RANTAA: ALLE 25-VUOTIAAT vs.YLI 24-VUOTIAAT (asian maininneiden osuuksien erotukset, %).
Yksityiset palvelutValtio
Yksityinen teollisuusKunnat
Järjestöt, säätiöt tai vastaav.0 25 50 75 100
27
19
22
16
12
36
39
27
32
23
4
3
7
4
8
30
37
30
40
45
2
2
14
8
12
Valtion työnantajakuva 2009
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
OTTAISI VAR-
MASTI
MELKO VAR-
MASTI
EIOSAA
SANOA
SAAT-TAISI
OTTAA
EI OT-
TAISI
Kuvio n5. SUHTAUTUMINEN ERI ALOILTA TARJOTTUIHIN TYÖPAIK-KOIHIN (nuoret koulutetut, %).
N
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
NUORVÄES
0 25 50 75 100
1619
1921
128
2216
2717
3232
3933
2323
2730
3632
46
35
89
77
46
4034
3734
4543
3031
3037
810
27
1216
1416
28
Valtion työnantajakuva 2009
OTTAISI VAR-
MASTI
MELKO VAR-
MASTI
EIOSAA
SANOA
SAAT-TAISI
OTTAA
EI OT-
TAISI
Kunnat
Valtio
Järjestöt, säätiöt tai vastaavat
Yksityinen teollisuus
Yksityiset palvelut
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Kuvio n5v. SUHTAUTUMINEN ERI ALOILTA TARJOTTUIHIN TYÖPAIKKOI-HIN: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (%).
N/V
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
NAISETMIEHET
0 25 50 75 100
2110
2116
158
1925
3122
3727
4235
2817
2431
3735
18
15
511
68
18
3646
3442
4347
3130
2832
610
22
817
197
23
Valtion työnantajakuva 2009
OTTAISI VAR-
MASTI
MELKO VAR-
MASTI
EIOSAA
SANOA
SAAT-TAISI
OTTAA
EI OT-
TAISI
Kunnat
Valtio
Yksityinen teollisuus
Yksityiset palvelut
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
N
Kuvio n5s.
Järjestöt, säätiöt tai vast.
SUHTAUTUMINEN ERI ALOILTA TARJOTTUIHIN TYÖPAIK-KOIHIN: MIEHET vs. NAISET (%).
ALLE 25VYLI 24V
ALLE 25VYLI 24V
ALLE 25VYLI 24V
ALLE 25VYLI 24V
ALLE 25VYLI 24V
0 25 50 75 100
1516
1918
1113
1825
2727
3927
4237
2523
3025
4430
44
42
96
86
44
3743
3342
4743
3031
2436
510
31
815
1513
23
Valtion työnantajakuva 2009
OTTAISI VAR-
MASTI
MELKO VAR-
MASTI
EIOSAA
SANOA
SAAT-TAISI
OTTAA
EI OT-
TAISI
Kunnat
Valtio
Yksityinen teollisuus
Yksityiset palvelut
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
N
Kuvio n5i.
Järjestöt, säätiöt tai vast.
SUHTAUTUMINEN ERI ALOILTA TARJOTTUIHIN TYÖPAIK-KOIHIN: ALLE 25-VUOTIAAT vs. YLI 24-VUOTIAAT (%).
58
42
34
30
29
23
22
18
7
6
Yliopistot ja korkeakoulutMinisteriöt
Valtion liiketoimintayksikötPoliisi
Maanpuolustus- ja rajavartiointiTyövoima- ja elinkeinopalvelutTuomioistuimet (oikeuslaitos)
Valtiovarainhoito (mm. verolaitos)Ei mikään ole houkutteleva
Ei osaa sanoa0 20 40 60 80
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009
MITKÄ VALTION TOIMIALAT OVAT HOUKUTTELE-VIA TYÖNANTAJINA (monivalintakysymys, %).
N
Kuvio n6.
116
127
1918
2222
2323
3029
2830
3434
3742
4158Yliopistot ja korkeakoulut
Ministeriöt
Valtion liiketoimintayksiköt
Poliisi
Maanpuolustus- ja rajavartiointi
Työvoima- ja elinkeinopalvelut
Tuomioistuimet (oikeuslaitos)
Valtiovarainhoito (mm. verolaitos)
Ei mikään ole houkutteleva
Ei osaa sanoa
0 20 40 60 80
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009
Kuvio n6v.
N/V
NUORETVÄESTÖ
MITKÄ VALTION TOIMIALAT OVAT HOUKUTTELE-VIA TYÖNANTAJINA: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄESTÖ (%).
66
77
2214
3623
1826
1528
4526
2932
4540
4965Yliopistot ja korkeakoulut
Ministeriöt
Poliisi
Valtion liiketoimintayksiköt
Tuomioistuimet (oikeuslaitos)
Työvoima- ja elinkeinopalvelut
Maanpuolustus- ja rajavartiointi
Valtiovarainhoito (mm. verolaitos)
Ei mikään ole houkutteleva
Ei osaa sanoa
0 20 40 60 80
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009N
Kuvio n6s.
NAISETMIEHET
MITKÄ VALTION TOIMIALAT OVAT HOUKUTTELE-VIA TYÖNANTAJINA: MIEHET vs. NAISET (%).
67
77
2015
2024
2125
3025
2634
4028
4340
5463Yliopistot ja korkeakoulut
Ministeriöt
Valtion liiketoimintayksiköt
Poliisi
Maanpuolustus- ja rajavartiointi
Työvoima- ja elinkeinopalvelut
Tuomioistuimet (oikeuslaitos)
Valtiovarainhoito (mm. verolaitos)
Ei mikään ole houkutteleva
Ei osaa sanoa
0 20 40 60 80
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
Valtion työnantajakuva 2009N
Kuvio n6i.
ALLE 25VYLI 24V
MITKÄ VALTION TOIMIALAT OVAT HOUKUTTELE-VIA TYÖNANTAJINA: ALLE 25-VUOTIAAT vs.YLI 24-VUOTIAAT (%).
Nuoret koulutetut
Nuoret koulutetut
Nuoret koulutetut
Nuoret koulutetut0 25 50 75 100
9
29
3
2
42
41
20
18
35
20
39
54
13
8
31
20
1
2
7
5
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
JOKSEEN-KIN SAMAA
MIELTÄVAIKEASANOA
JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
A)
B)
C)
D)
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
"VALTION PALVELUKSEEN ON VAIKEA PÄÄSTÄ, MUTTA HELP- POA OLLA" (%)
"SANONTA 'VALTION LEIPÄ ON PITKÄ JA KAPEA' EI PIDÄ ENÄÄ TÄYSIN PAIKKAANSA, SILLÄ PALKKATASO VALTIOLLA ON KÄY- TÄNNÖSSÄ YHTÄ KORKEA JA TYÖSUHDETURVA YHTÄ EPÄ- VARMA KUIN YKSITYISELLÄKIN SEKTORILLA" (%)
Valtion työnantajakuva 2009
SUHTAUTUMINEN VALTIOTYÖNANTAJAA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%).
"MONET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET TARVITSEVAT LI- SÄÄ HENKILÖSTÖÄ, JOTTA NE VOISIVAT PALVELLA KANSALAI- SIA PAREMMIN" (%)
"VALTIO ON ESIMERKILLISEN HYVÄ TYÖNANTAJA HENKILÖS- TÖPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESSA JA HENKILÖSTÖN KOHTE- LUSSA" (%)
N
Kuvio n7.
NuoretVäestö
NuoretVäestö
NuoretVäestö
NuoretVäestö
0 25 50 75 100
912
2923
39
23
4242
4141
2032
1821
3532
2022
3927
5446
1313
812
3127
2023
11
22
76
56
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
JOKSEEN-KIN SAMAA
MIELTÄVAIKEASANOA
JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
A)
B)
C)
D)
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
"VALTION PALVELUKSEEN ON VAIKEA PÄÄSTÄ, MUTTA HELP- POA OLLA" (%)
"SANONTA 'VALTION LEIPÄ ON PITKÄ JA KAPEA' EI PIDÄ ENÄÄ TÄYSIN PAIKKAANSA, SILLÄ PALKKATASO VALTIOLLA ON KÄY- TÄNNÖSSÄ YHTÄ KORKEA JA TYÖSUHDETURVA YHTÄ EPÄ- VARMA KUIN YKSITYISELLÄKIN SEKTORILLA" (%)
Valtion työnantajakuva 2009
"MONET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET TARVITSEVAT LI- SÄÄ HENKILÖSTÖÄ, JOTTA NE VOISIVAT PALVELLA KANSALAI- SIA PAREMMIN" (%)
"VALTIO ON ESIMERKILLISEN HYVÄ TYÖNANTAJA HENKILÖS- TÖPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESSA JA HENKILÖSTÖN KOHTE- LUSSA" (%)
N/V
Kuvio n7v. SUHTAUTUMINEN VALTIOTYÖNANTAJAA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: NUORET KOULUTETUT vs. KOKO VÄES-TÖ (%).
NaisetMiehet
NaisetMiehet
NaisetMiehet
NaisetMiehet
0 25 50 75 100
611
3323
24
22
4736
4141
2317
1818
3436
2119
4334
5553
1215
513
3031
2119
11
3
213
37
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
JOKSEEN-KIN SAMAA
MIELTÄVAIKEASANOA
JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
A)
B)
C)
D)
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
"VALTION PALVELUKSEEN ON VAIKEA PÄÄSTÄ, MUTTA HELP- POA OLLA" (%)
"SANONTA 'VALTION LEIPÄ ON PITKÄ JA KAPEA' EI PIDÄ ENÄÄ TÄYSIN PAIKKAANSA, SILLÄ PALKKATASO VALTIOLLA ON KÄY- TÄNNÖSSÄ YHTÄ KORKEA JA TYÖSUHDETURVA YHTÄ EPÄ- VARMA KUIN YKSITYISELLÄKIN SEKTORILLA" (%)
Valtion työnantajakuva 2009
"MONET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET TARVITSEVAT LI- SÄÄ HENKILÖSTÖÄ, JOTTA NE VOISIVAT PALVELLA KANSALAI- SIA PAREMMIN" (%)
"VALTIO ON ESIMERKILLISEN HYVÄ TYÖNANTAJA HENKILÖS- TÖPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESSA JA HENKILÖSTÖN KOHTE- LUSSA" (%)
N
Kuvio n7s. SUHTAUTUMINEN VALTIOTYÖNANTAJAA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN: MIEHET vs. NAISET (%).
Alle 25vYli 24v
Alle 25vYli 24v
Alle 25vYli 24v
Alle 25vYli 24v
0 25 50 75 100
610
3127
33
31
4242
4338
2121
2116
4031
2120
4731
5554
1016
313
2436
1723
21
22
49
45
TÄYSINSAMAAMIELTÄ
JOKSEEN-KIN SAMAA
MIELTÄVAIKEASANOA
JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ
TÄYSINERI
MIELTÄ
A)
B)
C)
D)
TNS Gallup Oy 2009 PGraphics
"VALTION PALVELUKSEEN ON VAIKEA PÄÄSTÄ, MUTTA HELP- POA OLLA" (%)
"SANONTA 'VALTION LEIPÄ ON PITKÄ JA KAPEA' EI PIDÄ ENÄÄ TÄYSIN PAIKKAANSA, SILLÄ PALKKATASO VALTIOLLA ON KÄY- TÄNNÖSSÄ YHTÄ KORKEA JA TYÖSUHDETURVA YHTÄ EPÄ- VARMA KUIN YKSITYISELLÄKIN SEKTORILLA" (%)
Valtion työnantajakuva 2009
"MONET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET TARVITSEVAT LI- SÄÄ HENKILÖSTÖÄ, JOTTA NE VOISIVAT PALVELLA KANSALAI- SIA PAREMMIN" (%)
"VALTIO ON ESIMERKILLISEN HYVÄ TYÖNANTAJA HENKILÖS- TÖPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESSA JA HENKILÖSTÖN KOHTE- LUSSA" (%)
N
Kuvio n7i. SUHTAUTUMINEN VALTIOTYÖNANTAJAA KOSKE-VIIN VÄITTÄMIIN: ALLE 25-VUOTIAAT vs.YLI 24-VUO-TIAAT (%).