Vapaa-ajankalastus Itämeren piirissä
Hannu Lehtonen
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Helsingin yliopisto
Itämeren alueella jokaisella maalla on aivan omanlaisensa piirteet vapaa-ajankalastuksessa
Ei myöskään ole olemassa yhteismitallisia selvityksiä vapaa-ajankalastuksen laajuudesta, saaliista ym.
Myös käsitettä vapaa-ajankalastus tulkitaan eri tavoin eri maissa
Lähetin tätä esitelmää varten kyselyn kaikkien Itämeren maiden vapaa-ajankalastajajärjestöille
Turskan onkija Rügenin saaren vesillä Saksassa (http://www.park-andlake.de/resources/_wsb_244x167_angeln-ostsee.jpg)
Paljonko vapaa-ajankalastajia liikkuu Itämerellä?
Kaikissa maissa ei ole eroteltu erikseen meri- ja sisävesikalastajien lukumääriä
Latvia 200.000 (koko maa)Liettua ei tietojaPuola 600.000 (koko maa)Ruotsi 2.300.000 (koko maa)Saksa 113.000-147.000 Suomi 296.000Tanska 550.000 (koko maa)Venäjä ei tietojaViro n. 10.000 + virvelikalastajat
Millaisin luvin kalaan Itämerelle?
Latvia: Kalastuskortti
Liettua: Kalastuskortti + paikoin erikoislupa
Puola: Vapakalastuslupa, alle 14-vuotiaat voivat kalastaa vain aikuisen seurassa, jolla on ko. lupa
Ruotsi: Vedenomistajan lupa tai yleiskalastusoikeudet yleisillä vesialueilla
Saksa: Kalastuskortti (hyväksytyn kalastajatutkinnon jälkeen) ja erillinen rannikkolupa (25 €/v.). Turisteille kuukauden lupa ilman kalastajatutkintoa
Suomi: Kalastuskortti, vedenomistajan lupa tai yleiskalastusoikeudet
Tanska: Kalastuskortti ongintaan (125 DKK, n. 17 €), verkko-kalastukseen lisäksi erillinen lupa (250 DKK/v.)
Venäjä: Ei lupia vapakalastukseen
Viro: Kalastuskortti (180 EEK/v) (ei koske ongintaa)
Millaisia pyydysrajoituksia esiintyy eri maissa?
Puola: Veneen kummallakin puolella pitää olla näkyvä rekisterilaatta
Ruotsi: Pyydysten määrää on rajoitettu yleiskalastus-oikeuden perusteella kalastettaessa
Saksa: Sallittua on kalastaa vain 5 koukulla. Kokonaan kiellettyjä pyydyksiä ovat mm. atrain, harppuuna ja nuotta
Suomi: Hyvin vähän pyydyksiä koskevia rajoituksia
Tanska: Vain kolmen, enintään 45 m pituisen verkon ja kolmen katiskan käyttö on sallittua. Voi käyttää
kuutta katiskaa, ellei kalasta verkoilla.
Viro: Lisämaksusta (100 EKK/kk) voi kalastaa mm. verkoilla ja pitkälläsiimalla (max. 50 koukkua)
Tavoitelluimmat saalislajit vaihtelevat alueesta riippuen, huomattavia eroja eri alueilla
Vakituisia merikaloja 8 - n. 100 lajia
8
19
22 16
41
69
120
Vakituisten merikalojen lajimäärä eri osissa Itämerta
Sisävesikaloja elää Itämeressä alle 40 lajia
Kaikenlaisia suolapitoisuuksia kestävät lajit (lohi, taimen, nieriä, kuore, härkäsimppu, kolmipiikki)
Itämeressä elää alueesta riippuen siten n. 40-100 kalalajia, joista n. 30 on vapaa-ajankalastuksen kohteena
Ahven Hauki
SiikaTaimen
LohiSilakka
TurskaMuut turskat
MakrilliAnkerias
KampelatSärkikalat
Muut0
1 000
2 000
3 000
4 000
tonn
ia
Vapaa-ajankalastajien saama saalis Ruotsin merialueelta vuonna 2006 (Fiskeriverket 2007: Fritidsfiske och fritidsfiskebaserad verksamhet)
Taimen Silakka Turska Ankerias Kampelat0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400to
nnia
Vapaa-ajankalastajien saama saalis Saksan Itämeren alueelta vuonna 2005 (BUNDESFORSCHUNGSANSTALT F.R FISCHEREI, Institut für Ostseefischerei 2007: Dorsch/Kabeljau-Fänge durch die deutsche Freizeitfischerei der Nord- und Ostsee, 2004 - 2006)
Ahven Hauki
Särki Kuha
Lahna Siika
MuikkuMade
TaimenKirjolohi
HarjusLohi
SilakkaTurska
KampelatMuut
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000to
nnia
Vapaa-ajankalastajien saama saalis Suomen merialueelta vuonna 2004 (RKTL)
Muista maista ei ole vapaa-ajankalastusta koskevia saalistilastoja, mutta seuraavat lajit ovat tavoitelluimpia
Viro: ahven, siika, kuha, vimpa, säyne, särki, taimen, hauki
Latvia: hauki, särki, lahna, kuha
Liettua: lahna, särki, kuha, ahven, kuore, turska, ankerias
Puola: turska, nokkakala
Tanska: ankerias, turska, kampela, taimen
Venäjä: kuha, ahven, hauki, kuore
Vapa Muu799 tn 251 tnTurska SilliNokkakala TurskaSilli KampelatTaimen Nokkakala
Vapa Muu892 tn 1001 tnHauki HaukiTurska AnkeriasSilakka KampelatAhven Ahven
Vapa Muu1020 tn 2207 tnSilakka SilakkaHauki HaukiAhven AhvenTaimen Kampelat
Vapa Muu364 tn 693 tnAhven SilakkaSilakka SiikaHauki AhvenLohi Taimen
Vapa Muu95 tn 127 tnSiika AhvenAhven SiikaHauki HaukiLohi Silakka
Vapaa-ajankalastajien Ruotsin Itämeren rannikolta vuonna 2006 pyydystämä saalis ja neljä tärkeintä lajia vapapyy-dyksillä ja muilla pyydyksillä (Fiskeriverket)
Itämeren vapaa-ajankalastuksessa on nähtävissä ainakin seuraavat seikat:
Lohikalat ovat erityisen arvostettuja saaliita Pohjoismaissa
Turska, nokkakala, kampelat ja silakka tärkeimpiä Saksassa, Puolassa ja Tanskassa
Särkikalat, erityisesti särki, lahna ja vimpa sekä kuore ovat haluttuja saaliita Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa
Ahven, kuha ja hauki ovat arvossaan kaikkialla missä niiden kannat ovat riittävän runsaita
Ankerias on tavoiteltu saalislaji erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa
Itämeren vapaa-ajankalastuksen määrässä tapahtuneet muutokset ovat olleet vähäisiä
Kalastustavat muuttuvat samoin kuin muuallakin
Tulevaisuuden haasteita* kalojen lisääntymishäiriöt* vaelluskalakantojen kohtalo* rehevöityminen* syvän veden happikadot* suolapitoisuuden muuttuminen* uudet kalalajit
Valok. Hannu Lehtonen