Download - Vertti-toiminta perheiden tueksi
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toimintaperheiden tueksi
Bitta Söderblom & Matti Inkinen
16.3.2007
Bitta Söderblom 2007
Mikä ihmeen Vertti?
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminnan kohderyhmä
• Perhe, jossa vanhempi sairastaa psyykkisesti
• Vanhempi, joka sairastaa masennusta/ kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja/tai puoliso
• Vanhemmuus, ei sairauden hoitoa
• 6-8 lasta lastenryhmässä
• tyttöjä ja poikia,
• sisarukset myös tervetulleita
• ikäero n. 2-3 vuotta, ryhmiä esim. 7-9-vuotiaille tai 10-12-vuotiaille
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminnan prosessi ja rakenteet
• Perhekohtaiset alkuhaastattelut (2 kpl)• Hyötyykö perhe?
• Onko oikea interventio? • Ajoitus?
• 10 ryhmätapaamista:1 kerta/viikko, 1 ½ tuntia• Teemoitettu, strukturoitu ja suljettu ryhmäprosessi• Lasten ja vanhempien yhteinen ”juttu”
• 3 yhteistä tapaamista
• Perhekohtainen palautekeskustelu • Jatkotuentarpeen arviointi
• Huoli, joka velvoittaa ls-ilmoitukseen (40 §)?• Lapsi & perheneuvonpidon paikka?
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminnan tavoitteet:
• Lapsen pahoinvoinnin/psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy
• vanhemmuuden tukeminen • auttaa vanhempia auttamaan lapsiaan
• suojaavien tekijöiden vaikutusten lisääminen perheessä
• tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen ja ilmaisun lisääminen
• myönteinen vuorovaikutus, kiintymys ja empatia, yhteenkuuluvuus
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminnan tavoitteet:
• Lapsen pahoinvoinnin/psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy
• avoimuuden lisääminen, myös sairaudesta• Itseymmärrys
• uusia selviytymiskeinoja
• parempi elämänhallinta
• itsetunto ja –luottamus
• sosiaalinen pärjäävyys
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminnan kulmakivet:
Työskentelyn lähtökohtana vanhemmuus ja lapsen kokemusmaailma
• Vanhemman motivaatio • suostumus, & sitoutuminen
• Ryhmien rinnakkaisuus • lapsi tarvitsee vanhempansa tukea prosessin
hyödyttämiseksi• Perheen prosessin kunnioitus
• lapsi tietoinen vanhemman tilanteesta lupa liittyä & puhua ryhmässä
• Vuorovaikutuksellinen psykoedukaatio• ei terapiaa eikä hoitoa
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminnan periaatteet
Työskentelyn lähtökohtana vanhemmuus ja lapsen kokemusmaailma
• Vertaistuki & keskustelu vertaisten kesken• normalisoi ja demystifisoi• helpottaa oloa (terapeuttinen vaikutus)• rohkeus ja kyky kertoa omista kokemuksistaan
• Toiminnallisuus• etukäteen suunniteltu, teematyöskentelyn oppimista
tukevaa (ei tulkintojen kohde)• kannustaa vuorovaikutukseen• ei yhtä oikeaa menetelmää, jokaisen ohjaajan omat
vahvuudet käyttöön
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminnan toteutus
• Yhteistyössä toteutettava toimintamalli• esim. lastensuojelu, aikuispsykiatria, perheneuvola,
muut toimijat• vanhempien ryhmässä 1-2 ohjaaja, lasten ryhmässä 2
ohjaajaa
• Ei vaadi liikaa resursseja yhdeltä toimijalta• Ei vaadi erityiskoulutusta tai –taitoja
• ryhmätyön kokemus/perehtyneisyys• kokemus lasten kanssa työskentelystä• lapsen normaalin kehityksen tunteminen• tietoa psyykkisistä sairauksista
• Moniammatillista osaamista hyödyntävä työskentely• Toteutettavissa eri viitekehyksissä (siirrettävyys)
Bitta Söderblom 2007
Ryhmätyöskentelyn vahvuus verrattuna yksilötyöskentelyyn
Bitta Söderblom 2007
Ryhmätyöskentelyn vahvuus verrattuna yksilötyöskentelyyn
• Psyykkistä sairastamista käsitellään yhdessä • vähentää erilaisuuden ja häpeän kokemusta• yleistää omat kokemukset & normalisoi omaa tilannetta• mahdollisuus sosiaaliseen vertailuun
• Ymmärrys, ettei ole yksin tilanteessaan (samassa veneessä)
• kokemus hyväksytyksi tulemisesta• Monta vastavuoroista auttajasuhdetta
• empatiaa• altruismi: erityinen tervehdyttävä merkitys
Bitta Söderblom 2007
Ryhmätyöskentelyn vahvuus verrattuna yksilötyöskentelyyn
• Jakaminen vertaisen kanssa mahdollistaa oman tilanteen jäsentäminen
• uudenlainen ymmärrys itseään kohtaan
• Osallistujilta saatu palaute & kannustus vaikuttavaa• ”real life”-kokemustietoa• ohjaaja ei pysty antamaan
• Ryhmäytyminen nopeaa• auttaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä
• Uusia selviytymiskeinoja• Toivon herättäminen & ylläpitäminen
• Ryhmässä on mukavaa/hauskaa • mahdollisuus solmia ystävyyssuhteita
Bitta Söderblom 2007
Vertti-ryhmä käytännössä
Bitta Söderblom 2007
Vertti-ryhmä käytännössä
Lasten ryhmätapaamisen kulku: • alkurituaali
• tunnesäätila & viikon kuulumiset• edellisen kerran kertaus: mistä puhuttiin
• päivän teema• tehtävä/harjoitus/leikki• välipala• tehtävä/harjoitus/leikki• loppurituaali:
• seuraavan tapaamisen teema • kysymysten laatikko • Käsitorni• loppukeksi
Bitta Söderblom 2007
Lapset ja vanhemmat ryhmässä: 10 tapaamista
Lasten ryhmä:1. Tervetuloa: Mikä meitä
yhdistää?
2. Kertaus ja perusasiat: Ryhmäytymistä, nimi ja säännöt
3. Miten lapsi ymmärtää vanhemman psyykkistä sairautta: lapsen omat kokemuksen
4. Omien tunteiden ja tarpeidentunnistaminen, ilmaisu ja tukahduttaminen
5. Tunteet jatkuu …
Vanhempien ryhmä:1. Tervetuloa:
Mikä meitä yhdistää?
2. Ryhmäytymistä
3. Psyykkinen sairaus ja miten minä sen ymmärrän
4. Miten lapseni ymmärtää ja kokee psyykkisen sairastamiseni
5. Miten autan lastani?
Bitta Söderblom 2007
Lapset ja vanhemmat ryhmässä: 10 tapaamista
Lasten ryhmä jatkuu …6. Jämäkkyys, rohkeus &
kyky ilmaista itseään, ei-sanominen
7. Vanhempien kyselytunti ja turvasuunnitelma
8. Turvasuunnitelma: Mistä apua milloinkin?
9. Minä itse, omat vahvuudet, tulevaisuus
10. Loppujuhla: kunniakirjojen jakaminen
Vanhempien ryhmä jatkuu…6. Valmistautuminen
kyselytuntiin
7. Vanhempien kyselytunti ja
turvasuunnitelma
8. Riittävän hyvä vanhemmuus
9. Mitä olemme oppineet ja yhdessä kokeneet
10.Loppujuhla: kunniakirjojen jakaminen
Bitta Söderblom 2007
Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille
• Miten, mistä se tulee, se masennus-sairaus?• Miltä psyykkinen sairaus tuntuu? Miltä sinusta tuntuu,
kun olet masentunut?• Voiko psyykkistä sairautta estää? • Voiko masennuksesta selvitä? Milloin sinä parannut?
Loppuuko masennus koskaan? Miten huonon olon saa parannettua vähäksi aikaa?
• Kuinka huono olo on yleensä kun on masennusta? Kestätkö masennusta & väsymystä?
Bitta Söderblom 2007
Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille
• Miltä vanhemmat ajattelevat että lapsista tuntuu?• Jaksatko auttaa lasta kun lapsi tarvitsee?• Miksi lapsi tuntee, että sairaus olisi hänen vika?• Miksi suutut helposti ja nukut koko ajan? Miksi olet
väsynyt ja surullinen? Miksi huutaa koko ajan ilman syytä? Miksi vanhempi on kiukkuinen ?
• Miten sukulaiset voivat auttaa?• Eikö siihen voida muut vaikuttaa kuin sinä itse?
Voimmeko auttaa ihmistä joka on masentunut?
Bitta Söderblom 2007
1. Ryhmätapaaminen, yhteinen aloitus: Mitä meitä yhdistää & miksi olemme täällä?
Lapset ja vanhemmat yhdessä; myös toinen vanhempi tervetullutTervetuloa: pienimuotoinen puhe (mitä meitä yhdistää, miksi täällä &
miksi on tärkeää tarttua aiheeseen)Toiminnallisuus rentouttaa tunnelmaa:
- tunnesääkortit: millä mielellä tuli? - nimileikki: läpsy tms. - perhepotretti ja perheiden esittely niiden kautta (kuka perheessä sairastaa, mitä sairastaa) - ”Kuka tykkää makaroni-laatikosta?”- väittämäleikki: tukee ryhmäytymistä (yhteneväisyyksiä) & lapsi saa vanhemmaltaan lupa keskustella omista kokemuksistaan
Lastenryhmä Vanhempien ryhmäRyhmäytymistä: ryhmäytymistä
- kerrotaan tarkemmin sovitaan ryhmälle yhteiset
mitä ryhmässä tullaan säännöt tekemään Kuullaan
tunnelmat & millä - esitetään rituaalit ym. mielellä lapset tulivat?- millä mielellä nyt kotiin?
Bitta Söderblom 2007
2. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä vanhempien ryhmä
RYHMÄYTYMISTÄ & TUTUSTUMISTA:
Tunnesää-kortit: mikä kortti kuvaa mitäkin olotilaa?
Mikä ryhmäläisiä yhdistää & miksi tällä
Nimi- & tutustumisleikkejäRyhmälle nimi (syytä käyttää) Sääntöjen laatiminen
Missä törmää? Merkitys? Minkälaisia sääntöjä, jotta kaikilla olisi hyvä olla?
Ryhmäytyminen leikin keinoin. - Hämähäkinseitti tai utelias pallo- Omakuva – kuka minä olen? Lapset kertovat itsestään mitä haluavat
Kansiot, kynä ja kumi
RYHMÄYTYMISTÄ JA TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN
Jatketaan tutustumista & nimileikki, vanhempi, lapsi perhe
Lyhyt kuvaus omasta sairashistoriasta ja perheen tilanteesta
Tavoitteet, odotukset itselle, lapselle ja perheelle, kirjataan ylös
Kerrataan ryhmän ja lasten- & aikuisten ryhmän ohjelmat
Yksi puhuu kerrallaan, kukin vain itsestään, oikeus olla hiljaa, mitä ryhmässä kuulee jää ryhmäjäsenten omaksi tiedoksi – mitä luottamuksellisuus merkitsee (huoli)Hyvä, jos saa säännöt ”saa”-muotoon, ei sääntöjä joiden noudattaminen on vaikeaa seurata (johdonmukaisuus)
Bitta Söderblom 2007
3. Ryhmätapaaminenlasten ryhmä vanhempien ryhmä
VANHEMMAN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ – MITÄ SE ON & MITEN VAIKUTTAA MINUN ELÄMÄÄNI
Lapselle tilaisuus kertoa kokemuksistaan, ei tietoiskua!
Olemassa monta eri sairautta, minkälaisia?
Psyykkiset sairaudet vaikuttavat mieleen: muuttavat tapaa ajatella, kokea ja tuntea & olla muiden kanssa: lasten kokemuksia & ajatuksia
Miten voi huomata että joku on masentunut/sairas? On huono päivä? Mitä lapset silloin miettii? Tekee? Miten vaikuttaa?
Miten sairauksia hoidetaan (vertailu fyysisiin sairauksiin)?
Harjoitus: Kirje lapsiryhmälle: Mitä voisi vastata?
Tehtävä: kotona hyvin/ huonosti: Mitä tilanteet, mikä tekee mukavaksi/ ikäväksi, mikä muuttuu? Mitä voivat tehdä? Tukea?
Kerrotaan tulevasta kyselytunnista
PSYYKKINEN SAIRAUS JA MITEN MINÄ SEN YMMÄRRÄN
Lastenryhmä: luetaan lastenryhmään saapunut kirje
Pohditaan mitä psyykkinen sairaus on, miten itse ymmärtävät (oireet) & miten näkyy vuorovaikutuksessa?
Jakamisen kokemus: Onko sairaudesta puhunut jonkun kanssa, kenen?
Usein puhumaton asia vaikea kuvata yhdessä etsitään sanoja omille kokemuksille
Tarvittaessa yleisluontoinen luento/oppaatOmien sairauskokemusten liittäminen
tietoon
Keskustelua puhumisen tärkeydestä & puhumisen periaatteista
Kotitehtävä: Miten autan lastani- oppaaseen tutustuminen s. 1-22, Mikä minun vanhempaani vaivaa, Miltä lapsista tuntuu s. 36-43
Bitta Söderblom 2007
4. Ryhmätapaaminenlasten ryhmä vanhempien ryhmä
TUNTEET, TILANTEET JA TOIMINTATunne-avioriihi: 2 min. ajan kaikki
mieleen tulevat tunteet paperille
Tutkiskellaan: paljon erilaisia tunteita… Ei hyviä/huonoja tai oikeita/vääriä
Kotona hyvin/huonosti tilanteet & tunteet: mitkä tunteet pinnalla?
Tunteet tärkeitä viestejä: mikä merkitys?
Miten kävelee vihainen, mitä pelko kertoo? Tunnepantomiimia ja dramatisointia
Helppo/vaikeaa näyttää? Miksi? Tehtäviä & harjoituksia:Esim. Tunteet ja tilanteet-
väittämäharjoitus, Tunne-pantomiimi, Tunneruudukko, Tältä iloni, suruni, pelkoni vihani näyttää, Ryhmäkollaasi: kuvia esim. Aku ankka-lehdistä
Kysymyksiä vanhemmille?
MITEN LAPSENI YMMÄRTÄÄ JA KOKEE PSYYKKISEN SAIRASTAMISENI
Jos lupa, luetaan lastenryhmän vastaus edellisellä kerralla luettuun kirjeeseen
Keskustellaan oppaiden tekstistä, mitä ajatuksia & tunteita se herätti
Lasten tavallisimmat tavat reagoida vanhemman sairauteen.
Mielenterveyden häiriön vaikutukset lapseen: käyttäytymiseen/ mielialaan
Miten sairaus näkyy perheen arjessa ja mitä vanhemmat ovat lapsissaan huomanneet?
Vanhempien huolet liittyen lapsiin Kotitehtävä: opas s. 23-32
Bitta Söderblom 2007
5. Ryhmätapaaminenlasten ryhmä vanhempien ryhmä
TUNTEIDEN TUNTEMINEN JA TUKAHDUTTAMINEN
Miksi omia tunteita ei aina halua tai osaa näyttää? Kotona, koulussa & kavereiden kanssa
Lapsen tunteet suhteessa vanhemman tunteisiin: lasten kokemukset: surua, huolta, pelkoa, suuttumusta, muuta?
Miksi tärkeää tuoda omat tunteet esiin?
Mitä voi tehdä kun tuntuu pahalle? Mikä auttaa?
Tehtävä: Body-kuva: missä tunteet asuvat & minkälaisia/värisiä ovat?
Kysymyksiä vanhemmille?
MITEN AUTAN LASTANI?
Keskustelua - sairauden vaikutuksesta vanhemmuuteen- miten tukea lasten pärjäävyyttä & mitkä asiat suojaavat lasta
Mitä voin itse tehdä? Mitä apua minä/lapseni tarvitsee?Mistä apua & milloin? Mitä apua vanhempi tarvitsee? Mistä
apua?Miksi on tärkeä keskustella lapsen
kanssa, valmistautuminen seuraavaan kertaan (palataan puhumisen periaatteisiin
Bitta Söderblom 2007
6. Ryhmätapaaminenlasten ryhmä vanhempien ryhmä
JÄMÄKKYYS, ROHEKUS KUUNNELLA ITSEÄÄN JA PITÄÄ PUOLIAANSaatekirje lasten tekemille kysymyksille, allekirjoitukset & delegaationa vierailu Rohkeus kuunnella omaa itseään,
oikeus ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan
Päätösten tekeminen: vanhemmat/itse? Miksi?
Ei-sanominen ja jämäkkyys: Joskus hankalaa? Miksi? ”Ei-juliste” Harjoitellaan jämäkkyyttä & ei-
sanomista:- Juosten ympäri kun törmäämässä: jämäkästi ei- Laku-harjoitus, ”mitä tekisit jos” harjoitus
VALMISTAUTUMINEN KYSELYTUNTIIN
Lapset tuovat kysymykset vanhemmilleen, jos mahdollista, 1 lastenryhmän ohjaajista jää vanhempien ryhmään
Keskustelua: - Miksi on tärkeää keskustella lasten kanssa vanhemman sairaudesta- Mitä & miten kertoa: puhumisen periaatteeet
Kysymykset ja vanhempien vastaukset fläppitaululle
Syytä muistaa: - puhutaan lasten kanssa, ei aikuisten kesken, - huomioidaan lapsen ikä- kannustetaan jokaista vanhempaa osallistumaan jollain tavalla
Kerrotaan ryhmän lopussa seuraavan tapaamisen toisesta teemasta: lasten tuki-aikuiset ja turvakortti.
Bitta Söderblom 2007
7. Tapaaminen: Kyselytunti & lasten tukiaikuiset, ryhmille yhteinen
Tunnesäätilakortit, Nimileikki ja jokin toiminta jossa lapset, vanhemmat ja ohjaajat toimivat yhdessä (rentouttaa tunnelmaa)
Lyhyt puhe, jossa korostetaan turvallisuudentunteen tärkeyttä, puhumisen merkitystä ja sitä, ettei tarkoitus ole löytää lopullisia vastauksia vaan auttaa perheitä pääsemään alkuun
Lasten kysymykset vanhemmille: Vanhemmat vastaavat lapsille ohjaajien tuella, kannustetaan avoimeen vuorovaikutukseen
Ohjaajat: tarkentavat, tekevät lisäkysymyksiä, tarkistavat ymmärsivätkö lapset, lisäkysymykset lapsilta
Yhteinen välipala jossa keskustelua jatketaanPerheen tukiverkosto ja lasten tukiaikuiset: lapsen aarrekartta
Miksi tärkeää että lapsilla on vanhempien lisäksi muita aikuisia ympärillä, joilta voi saada apua ja tukea
Ketkä voisivat olla lapsen omat tukiaikuiset- Myös toinen vanhempi tervetullut- Jokainen vanhempi osallistuu jollain tavalla keskusteluun - Tavoite ei ole löytää lopullisia vastauksia (alku yhteiskeskustelulle)- Rento, avoimeen vuorovaikutukseen kutsuva tilanne, turvallinen- Tapaamisen tulisi olla myönteinen kokemus niin lapsille kuin
vanhemmille
Bitta Söderblom 2007
Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille
• Miten, mistä se tulee, se masennus-sairaus?• Miltä psyykkinen sairaus tuntuu? Miltä sinusta
tuntuu, kun olet masentunut?• Voiko psyykkistä sairautta estää? • Voiko masennuksesta selvitä? • Käytätkö liikaa turhia lääkkeitä kun olet sairas?
Auttavatko lääkkeet?• Kuinka huono olo on yleensä kun on masennusta?
Kestätkö masennusta & väsymystä?• Milloin sinä parannut? Loppuuko masennus koskaan?
Miten huonon olon saa parannettua vähäksi aikaa?
Bitta Söderblom 2007
Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille jatkuu
• Jaksatko auttaa lasta kun lapsi tarvitsee?• Miksi lapsi tuntee, että sairaus olisi hänen vika?• Miksi suutut helposti ja nukut koko ajan? Miksi olet
väsynyt ja surullinen? Miksi huutaa koko ajan ilman syytä? Miksi vanhempi on kiukkuinen ?
• Miltä vanhemmat ajattelevat että lapsista tuntuu?• Miten sukulaiset voivat auttaa?• Eikö siihen voida muut vaikuttaa kuin sinä itse?
Voimmeko auttaa ihmistä joka on masentunut?
Bitta Söderblom 2007
8. Ryhmätapaaminenlasten ryhmä vanhempien ryhmä
ROHKEUS PYYTÄÄ ITSELLEEN APUA, TURVAKORTTI
Palataan vielä kyselytuntiin: Miten kokeneet? Miltä tuntui? Jatkuiko keskustelu kotona?
Puhutaan ryhmän loppumisestaMihin vaikeisiin & hankaliin tilanteisiin voi joutua? Kotona, kavereiden kanssa tai koulussa? - Miten ovat selvinneet?/ Miten
tilanteista voi selvitä? - Mistä apua milloinkin?Harjoitellaan miten soitetaanpuhelimella esim. hätäkeskukseen
Tehdään lasten omat turvakortit,johon tukiaikuisten yhteystiedot,koristellaan haluamalla tavalla
RIITTÄVÄN HYVÄ VANHEMMUUSKeskustelua kyselytunnista: jatkuiko
keskustelu? Mistä? Miten jatkossa?
Keskustelut lasten kassa (vanhempien opas s. 26-27)
Pohdintaa yhdessä vielä: mitä lapsen on hyvä tietää?
Vanhemmuus: sairaus ei estä hyvää vanhemmuutta, miten voi tukea lasten selviytymistä
Teemaan liittyvä väittämä-harjoitusOmien ja lasten tarpeiden
yhteensovittaminenMiten ja mistä apua kun omat
voimavarat eivät riitä: kokemuksia & ajatuksia
Bitta Söderblom 2007
9. Ryhmätapaaminenlasten ryhmä vanhempien ryhmä
MINÄ ITSE Tunnesääkartta: vain yksi tyhjä?
Puhutaan loppumisestaTarina minun syntymästäni Mikä on minulle ominaista, tyypillistä,
mitkä ovat omat vahvuuteni, mistä pidät itsessäsi, ketä haluaisit muistuttaa?
Itsetunnosta: tärkeää arvostaa itseään uskaltaa kokeilla uusia asioita
Autio saari: Mitkä ominaisuudet auttaa selviytymään? Mitä/kuka mukaan jotta on hyvä olla
Sisäinen etsintäkuulutusTulevaisuudenpolku: minä nyt…
vanhempani ikäisenäKansiot: mitä kaikkea ollaan tehty ja
koettu, onko poistettavaa?
MITÄ OLEMME OPPINEET JA YHDESSÄ KOKENEET
Palautteiden tarkastelua: tavoitteet itselleen & lapselleen: toteutuneet? Muuttuneet? Uusia? Huolia?
Miten tästä eteenpäin: Mitä olen oppinut ymmärtämään ja miten lapseni voi siitä hyötyä
Arvio ryhmätyöskentelystä: mitä hyvää, mitä olisi toivottu toisin?
Palautteet puolin ja toisinKerrotaan tulevasta
perhekohtaisista palautekeskusteluista (n. 4-6 viikon kuluttua)
Tehtävä: lapseni tulevaisuus (mukailtu lapsen vastaavasta tehtävästä)
Bitta Söderblom 2007
10. ryhmätapaaminen: yhteinen loppujuhla
Loppujuhlat: Lapset ja vanhemmat yhdessä; myös toinen vanhempi
tervetullutTunnesäätila: millä mielellä kun ryhmä loppuu?Muistellaan ryhmäprosessia, kun 10 viikkoa sitten aloitettiin…
mitä kaikkea yhdessä koettu & tehtyNoppaleikki: toiminnan arviointi: silmäluvuille kysymyksiä tai
palautejana: kysymyksiä & asettumista janalleVietetään juhla, pidetään pienimuotoinen puhe & lapsille ja
vanhemmille kunniakirja osallistumisesta ryhmään, lapsille onnenamuletti
Lapset esittelevät omaa kansiotaan vanhemmalleLeikkejä lasten toiveiden mukaan
Kerrotaan perheille tulevista palautekeskusteluista n. 4-6 viikon kuluttua
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Perustuu Pro gradu tutkielmaan
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
• Kvalitatiivinen tutkimus /teemahaastattelu• 11 lasta, tyttöjä ja poikia• 9-12-vuotiaita• osallistujat kahdesta eri ryhmästä• haastattelut ennen ryhmää ja ryhmän jälkeen• vanhemmat eivät osallistuneet tutkimukseen
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Ennakko-oletus: ”Eka tuntu että on ihan tyhmää…”Miksi?
• Aihe ”vanhemman psyykkinen sairaus” haastava & vaikea? Miten puhua vanhemman kanssa?
• Ajatus keskustella samanikäistensä kanssa vieras?• ehkä totuttu vaikenemaan asiasta kavereiden seurassa?
• Oletus ammattilaisten toimista kielteinen?• huoli syyllistämisestä?• ”hoito” ei kovassa kurssissa? • uhkailtu lastensuojelulla? • katteettomia lupauksia?
• Paljon tekemistä vapaa-aikana?
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Kokemus pääsääntöisesti kuitenkin myönteinen
• ”No, ajattelin et se olis tylsempi ja siel koko aika puhuttais jotain eikä tehtäis mitään kivaa. Siel tehtiinki koko ajan jotain kivaa.”
• ”Ei siellä mitään tylsää ollu… kivaa siel vaan oli.”
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Mikä teki kokemuksesta myönteisen?
• Toiminnallisuus, toistuvat rituaalit & välipala
”No, aika monikin siell ryhmässä oli kivaa… yleensä silloin ainakin, kun tehtiin niihin kansioihin jotain niit tehtäviä. Ne oli ja… välipala oli kanss aika kiva juttu. ”
”Loppukeksi ja sitte kaikki ne mitä tehtii … ja sitte se sääkartta tai se… Se oli kiva.”
• Mahdollisuus tietoon ja eväitä ymmärrykseen
”Mukavaa oli… me tehtiin eri asioita ja saatiin tietoo enemmän masennuksesta. ”
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Mikä teki kokemuksesta myönteisen?
• Vertaiset ja vuorovaikutus ryhmässä
”Sillee ku siel ei kukaan oikeastaan ollu yksin vaan… yhessä.”
”Kun sai kuulla niitten muittenki juttuja ja ajatuksia.”
”No, ku juteltii kaikkee yhessä…”
Ryhmässä oleminen & toimiminen: osallistujille mahdollisuus valita oma roolinsa
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Vertaisten/vertaisryhmä merkitys
”Melkein kaikesta niiden kaa oli helppo puhuu koska ne ymmärs sen, tai mikä mul on hätänä.”
”Kaikilla oli vähän niit samoja juttuja. Ei tarttenu mitenkään salata tai hävetä tai jotain.”
”Koska niiden muidenki vanhemmilla oli masennus ja ne oli niin kivoja ja pysty luottamaan niihin.”
”Ku niil on ne samat tunteet.”
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Mutta oli osallistumisella varjopuolensa:
• kaverit ja harrastukset jäivät väliin• väsymys koulupäivän jälkeen• kokemus ulkopuolisuudesta !!!
• Voiko etukäteen tietää kenelle toiminta on sopiva, kenelle ei? Haastattelun merkitys!
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Työntekijällä vastuu
• motivaation arviointi: vanhemman & lapsen• vanhempi & lapsi: sairaus yhdessä jaettu asia ennen
osallistumista • ammattilainen vanhemman avuksi
• oikea interventio kyseiselle perheelle? • oikea aika/ajoitus?• oikea odotus?
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Mitä hyötyä osallistumisesta?
• Puhumalla helpotusta omaan tilanteeseen
”Pysty kertoo, miltä tuntu ja kaikkee tällaista.”
• Kykyä ilmaista itseään ja pitämään puoliaan, jämäkkyyttä
”Et pitää osata sanoo ei, jos ei haluu tehä jotain. Kaikkee sellasta aika tärkeetä. Ja pitää pystyä puhuu vaikeistki asioista.”
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Mitä hyötyä osallistumisesta?
• Ryhmän myötä uutta tietoa ja eväitä ymmärrykseen
”No, mä oon oppinu vähän kaikkee. Esimerkiks, että niin, mä opin enemmän siit masennuksesta ja sairaudesta.”
” No, ku siell oli, lasten ja aikuisten kerta niinku yhessä, niin ne aikuiset kerto vastauksii, niinku kysymyksiin, mitä me lapset oltiin tehty. Se autto siihen et sitten ymmärs jotain.”
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Ymmärryksen rakentuminen & merkitys
• Kyky liittää tiettyjä toimintatapoja sairauteen, uudenlainen suhtautuminen:
”…ku tietää äidin tilanteen tai tällee, niin sit on helpompi suhtautuu niihin, kun se on vihainen tai tällee.”
”Mä osaan niin ku vähän paremmin silleen tietää, et ei äiti nyt sitä tarkoita.”
”Ehkä niin ku ymmärrän sitä, sen käyttäytymistä paremmin.”
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Ymmärryksen rakentuminen & merkitys
• Vähentynyt tarve lukea vanhempaa
”Niin ku, et tietää enemmän niist asioista, voi enemmän niin ku olla ittensä.”
• Oikea arvio vanhemman tilanteesta parhaiten auttaa esim. antaa levätä:
”Ymmärtämällä mist on kysymys ja antamalla sen olla rauhassa. Ettei sitte koko ajan vaan pyöri ympärillä ja tee sitä vielä vihaisempi”
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Lasten kokemus itsestään Tehtävänä valita 1-5 korttia kuvaamaan itseään ennen ~ jälkeen
ryhmätoiminnan. Taulukossa 5 useimmiten valittua korttia molempina ajankohtina:
Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen_______________________ _______________________Varovainen 6 ! Iloinen 8 !Hiljainen 5 ! Riehakas 5Riehakas 5 Tyytyväinen 5Iloinen 5 Vihainen 4Tyytyväinen 4 Puhelias 3
n=11
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Lasten kokemus vanhemmastaan Tehtävänä valita 1-5 korttia kuvaamaan vanhempaansa ennen ~ jälkeen
ryhmätoiminnan. Taulukossa 5 useimmiten valittua korttia molempina ajankohtina:
Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen_______________________ _________________________Surullinen 6 ! Iloinen 11 !Vihainen 4 Kiinnostunut 4Huolissaan 4 Huolissaan 4Iloinen 3 Avulias 4Kiinnostunut 4 Tyytyväinen 3
n=11
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Suosittelevatko lapset kohtalotovereilleen? Miksi?• Ymmärrystä
• ”Sen takii, et ymmärtää, että miks vanhempi on väsynyt ja miks äidit voi käyttäytyy oudosti.”
• Apua puhumiseen• ”Siks, et se auttaa. Se auttaa sillee… sit tietää miten sen äidin kans
sit pitäis jutella niist asioista ja äidilleki voi olla vaikeeta.”
• ”Sen takia ainakin, et se auttais. Sit ois, ehkä, niin ku helpompi puhuu muille kun on joilleki niin ku puhunu. Ja sit sielt ehkäpä vois saada kavereitaki.”
• Helpotusta• ”No, ku se oli hyvä ryhmä ja koska se auttoi, se auttoi sillee niin ku,
et helpompi olla.”
• Vanhemman hyöty • ” No, ehkä et sen vanhempi sitten paranee.”
Bitta Söderblom 2007
Vertti-toiminta lasten silmin
Interventiosta:• ”Nyt menee paremmin. Sellainen et tää ryhmä … paljon helpompaa
tavallaan.”
• ”Joo autto… puhumiseen, et pysty kertoon, miltä tuntuu ja kaikkea tällaista”
• ”On varmaan ollu hyötyä jonkun verran, tietää enemmän masennuksesta, se on varmaan se hyöty.”
• ”No, on se sillee, niin ku et se autto sillee… ei oo hirveesti enää niinku paineita.”
• ”Oli siit apua, äitikään ei enää kauheesti huuda.”
• ”Helpottunut olo, äitikin puhuu siit paljon enemmän ja mullakin on paljon helpompaa, kun mä tiedän siit enemmän, siit masennuksesta.”
Bitta Söderblom 2007
Miksi Vertti-toiminta tuntuu toimivan lasten kanssa?• Lapsille luontaista toimia ryhmässä samanikäistensä
kanssa • Toiminnallisuus, harjoitukset ja tehtävät
• lapsille luonteva tapa oppia
• Toistuvat rituaalit ja säännöt• tuovat selkeän rakenteen• lisäävät turvallisuutta
• Ryhmäohjaajat ohjaavat aktiivisesti toimintaa• auttaa lapsia ymmärtämään, mitä heiltä odotetaan• mitä tavoitellaan
Bitta Söderblom 2007
Vanhempien kokemuksia Vertti-toiminnasta
• ”Positiivista ajattelua – erilaisissa olosuhteissa ihmiset selviytyvät.”
• ”Lapsi voi jopa saada parempia eväitä elämää varten kun kohtaa vaikeuksia, joita turvallisissa puitteissa osataan käsitellä.”
• ”Lapseni ymmärtää perheen nykytilanteen oikeammin, oikealla nimellä:”
• ”Lapseni mielestä ryhmässä oli hauskaa. Siinä hän on oppinut myös ymmärtämään, että äitinsä on sairas eikä hän.”
• ”Puhuminen sairaudesta lasten kanssa lisääntynyt. ”
Bitta Söderblom 2007
Miksi Vertti-toiminta tuntuu toimivan vanhempien kanssa?• Ryhmä rakentuu ryhmäläisten omien
kokemusten ja tiedon varaan• Asiantuntijoita omassa elämässä
• Toisten tarinoiden kuuleminen auttaa hahmottamaan, mitä sairaus on merkinnyt itselleen vanhempana, lapselle ja perheelle
• Jokaisella on oma tarinansa• Löytyy yhtymäkohtia omiin kokemuksiin
Bitta Söderblom 2007
Kokemuksia ryhmäohjaamisesta
Elämä opettaa:• Hyvä suunnitelma tapaamisille välttämätön
• kyky joustaa & olla luova• Ei opi kuin tekemällä ja arvioimalla
• mitä tapahtui, mikä toimii/mikä ei, miksi? • Moniammatillinen työtiimi
• oppii toisten työ- ja lähestymistavoista, organisaation kulttuurista
• Vanhempien sitoutuminen ”työskentelyideologiaan” tärkeää• oikeat odotukset toiminnasta/tavoitteista
• Motivaatio tärkeämpi ominaisuus kuin sairauden tila• kuitenkaan ei kriisihoitoa
• Intervention ajoitus tärkeä• ei liian aikaisin, ei liian myöhään
Bitta Söderblom 2007
Kokemuksia Vertti-ohjaamisesta
Sudenkuoppia • Liian ”vaikeat” perheet
• sitoutuminen vaikeaa, prosessi kärsii • Osallistumisen hyöty?
• Liian pieni ryhmä • Haavoittuva ryhmä, vertaistuki vähäistä
• Liian suuri lasten ikähaarukka, vanhempien sairastavuuden moninaisuus
• ryhmäläisten erilaiset kokemusmaailmat & tarpeet • yhteenkuuluvuudentunne kärsii
• Vanhempi ei ole kertonut tilanteestaan lapselle• kieltäminen ryhmässä, ”ei luvallinen puheenaihe”
• ”Pakotetut” perheet • Kunnioitus? Motivaatio? ”Lapsen lupa viihtyä”?
Bitta Söderblom 2007
Ajatuksia Vertti-toiminnasta
• Myönteinen auttajakokemus• ennaltaehkäisyssä tärkeää
• Vanhempi ja lapsi yhdessä • mahdollistaa ”oppien” juurtumisen perheen arkeen
• Ihmeitä ei saada aikaan• monelle kuitenkin riittävä tuki
• lisätuen tarpeen tunnistaminen
• Ei ole liian vaativa• perheiden helppo osallistua
• ammattilaistenkin helppo tulla mukaan (resurssikysymys)
Bitta Söderblom 2007
• Vertti, Käsikirja ryhmänohjaajilleOhjaajamanuaaliInkinen & Söderblom 2005
• Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa ryhmässä
Kommunikaation ja ymmärryksen merkitys 2005myös ruotsiksi Bitta Söderblom
• Lapsi omaisena 2002-2005loppuraportti
• Vertti-ryhmä-ohjaajakoulutus6-päiväinen
Vertti-julkaisuja ja -ohjaajakoulutus
Bitta Söderblom 2007
Prevention mahdollisuudet
• Fokus suojaavissa tekijöissä, joihin voidaan vaikuttaa
• Työskentely ”suotuisassa” ilmapiirissä• tukea, ei kontrollia
• Mitä varhaisemmassa vaiheessa, sitä useampi ”mahdollisuus” ajankohtainen/mahdollinen
• Perheessä paljon vahvuuksia
• Ennaltaehkäisevä interventio toimii seulana• Lisätukea tarvitsevat perheet tunnistetaan varhain