Kotiseutukosteikko Life –hanke Hämeenlinna, Ylhäisen kosteikko
Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema – Biodiversiteetti
Kosteikkoalueen lähtötilanne 17.08.2012
Kuva: Mikko Alhainen
• Kosteikko rakennetaan painuneelle turvemaapellolle, joka on ollut kuivatusongelmien vuoksi jo useita vuosia luonnonhoitonurmena
Kuva: Mikko Alhainen
• Peltoalueen yli kulkee Elenia Oy:n 20 kV:n sähkölinja, joka korvataan maakaapelilla v. 2014
Kosteikkoalueen lähtötilanne 28.11.2012
Kuva: Mikko Alhainen
Kosteikkoalueen lähtötilanne 28.11.2012• Kosteikkoalue rajautuu Lautaporras II – Sillantaka -nimiseen yhdystiehen
Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat
Hankkeen tavoitteet:- Kehittää kohteesta monipuolinen luonnonhoidon mallialue sekä merkittävä
vesilintujen suosima pesimä- ja poikue-elinympäristö- Lisätä elinympäristöjen luonnollista vaihtelua ja maiseman moni-ilmeisyyttä- Edistää luonnon monimuotoisuutta- Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä
Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikkokohde sijaitsee yhden tilan mailla, jolla on kaksi omistajaa - Kosteikko perustetaan alavalle ja kuivatusongelmista kärsineelle turvemaapellolle - Kosteikko saa vetensä noin 140 hehtaarin suuruiselta metsävaltaiselta valuma-
alueelta - Maastonpiirteet ja lähialueen nykyinen maankäyttö mahdollistivat patoamiseen
perustuvan vedennoston - Kosteikon rakentamisessa on otettava huomioon yleisen tien vaatima kuivavara
sekä sähkölinjan sijainnista johtuvat rajoitukset - Patorakennustyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota padon vedenpidätyskykyyn, sillä patoa ei voida rakentaa homogeenisista savimaista
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Patorakennustyöt aloitettiin pellon ruokamultakerroksen kuorimisella
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Patopengertä ei voitu rakentaa myöskään ruokamultakerroksen alta paljastuneen
hienojakoisen hietamaan päälle, joten nämäkin maat oli kaivettava pois padon keskilinjalta
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Hienojakoisista hietamaista rakennettiin varsinaisia vedenpitäviä patomaita tukeva ja
kaivinkoneen liikkumisen mahdollistava kantava padon takaosa
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Ojaan kertynyt liete ja muu orgaaninen aines kaivettiin tarkoin pois tulevan padon
kohdalta
Kuva: Timo Niemelä
Kosteikon patokaivon asennus• Patokaivo asennettiin kuivatyönä vesiä poisjohtavan vanhan valtaojan viereen• Patokaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta
voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi ja, että kaivosta lähtevän poistoputken pää jäisi uoman nykyisen vesipinnan yläpuolelle
Kuva: Timo Niemelä
Kosteikon patokaivon asennus• Rumpuputkiliitokset (tulo 6 m ja poistolinja 12 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla• Rumpuputkien ympärykset tiivistettiin huolellisesti lapiotyönä• Patokaivon maatäyttö tehtiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen
Kuva: Timo Niemelä
Patolaitteiden kustannukset: - Munkkikaivo Spiro SN 4, 860/800 mm: 1000 € sis. alv - Rumpuputket 400/337 mm, SN 8, yht. 18 m + putkien kiinnitystarvikkeet: 550 € sis. alv - Toimituskustannukset: 200 € sis. alv
Patokaivon asentamisessa huomioitavia asioita
Patokaivon yhteisiin liitettävien rumpuputkien arinat tulee pohjustaa huolellisesti yhtenevään korkeusasemaan, jotta putkien päälle tuleva maatäyttö ei pääse aiheuttamaan vääntöä kaivon sisärakenteeseen
Kaivomateriaalien laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kosteikkorakennuskohteissa, joissa maatäytöt joudutaan toteuttamaan padon vedenpidätyskykyvaatimusten vuoksi jäykkärakenteisilla ja huonosti muovautuvilla savimailla
Kohteelle asennetun patokaivon rakennekuva, © Kaivotuote Oy
Kaivon mitoitustietoja:
- kaivorungon koko 860/800 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 400/337 mm - kaivon korkeus 2800 mm - lietepesän syvyys 300 mm - padotuskorkeuden säätövara 1900 mm
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Patoon tarvittavat maamassat kaivettiin kauempaa kosteikon puolelta, jotta padon
kosteikon puoleista luiskaa vasten jäisi riittävän leveä koskematon kiintomaaharjanne• Padon vesitiiviiseen ytimeen kelpaava savensekainen rahkaturvekerros oli valitettavan
ohut, jolloin patomassoja jouduttiin kaivamaan ennakoitua laajemmalta alueelta
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Pellon pohjamaa oli erittäin märkää ja löysää lervasavea (kuvan alareunassa näkyvä
vaalean harmaa sedimentti), eikä sitä voinut käyttää patorakentamisessa
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Penkereen takaluiskaa vahvistettiin patorakennuspaikalta löytyneille isommilla maakivillä,
joiden avulla saatiin estettyä tehokkaasti patomassojen liukumista ojalinjan ylityksessä
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Padon vedenpidätyskyvyn turvaava savensekainen rahkaturve levitettiin noin 40−50 cm
paksuksi kerrokseksi leveää ja kantavaa tukipengertä vasten
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Patokaivon tuloputken ympärille asennettiin suodatinkangas ja kankaan päälle levitettiin
seulanpäälliskiviä, jottei kosteikon tyhjennysvaiheessa syntyvä imu aiheuttaisi syöpymiä putkenpäätä vasten olevaan patoluiskaan
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Patopengertä rakennettiin sekä padon etuluiskan puolelta että varsinaisten patomaiden
tueksi rakennettua leveää ja kaivinkonetta kantavaa pengertä pitkin• Pato nostettiin tavoitteelliseen harjakorkeuteen (kosteikon NW + 70 cm) patoytimen
taakse varastoiduilla kaivannon hietamailla
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Patopenkereen pintaan levitettiin vielä ohut ruokamultakerros, mikä nopeuttaa sitovan
pintakasvillisuuden muodostumista
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen 09.09.-16.09.2013 • Tavoitekorkeuden ja oikean muodon saavuttaneen padon pinta viimeisteltiin kaivinkoneen
kauhalla liippaamalla
Kuva: Timo Niemelä
Pohjakynnyksen rakentaminen • Pohjakynnys rakennettiin muun patopenkereen jatkeeksi siten, että kynnyksen
padotustason määräävä harja saatiin rakennettua koskemattomaan kiintomaahan
Kuva: Timo Niemelä
Pohjakynnyksen rakentaminen • Pohjakynnyksen kosteikon puoleiseen luiskaan kaivettiin pieni syvennys suodatinkankaiden
ankkurointia varten
Kuva: Timo Niemelä
Pohjakynnyksen rakentaminen • Pohjakynnyksen virtausaukosta rakennettiin sen verran kapea, että kiveyksen alla voitiin
käyttää yhtä yksimittaista suodatinkangasvuotaa • Virtausuoman pintaverhoilumateriaalina käytetyn seulanpäälliskiven alle levitettiin ohut
kivennäismaakerros suodatinkankaan suojaksi
Kuva: Timo Niemelä
Pohjakynnyksen rakentaminen • Pohjakynnyksen virtausuoma kivettiin laskuojan ulkokurvin reunaluiskaan asti
Kuva: Timo Niemelä
• Samoin kuin kaivon tuloputki, myös poistoputken pää kivettiin virtauksen aiheuttaman uomaeroosion estämiseksi!
Pohjakynnyksen rakentaminen
• Pohjakynnyksen padotustason määräävä kapea harja nostettiin oikeaan korkeuteen pelkällä 0−32 mm kalliomurskeella
• Virtausuoman suulle aseteltiin muutamia isoja maisemakiviä
• Uoman luiskien yläreuna maisemoitiin ruokamullalla
• Virtausuomaan levitettiin koko matkalle kalliomursketta seulanpäälliskiveyksen tiivistykseksi
Kuva: Timo Niemelä
Yhteenveto pohjakynnyksen rakentamisesta
• Pohjakynnyksestä rakennettiin noin 35 metriä pitkä ja se yhdistettiin loivalla kaarrepyöristyksellä varsinaiseen päälaskuojaan
Pohjakynnyksen rakentamisen kustannukset:
- kaivinkonetyö 5,5 h x 84,32 € / h = 463,76 € sis. alv
- seulanpäälliskivi 100−300 mm, yhteensä 96 t
(96 t x 7,44 € / t =714,24 € sis. alv)
- kalliomurske 0−32 mm, yhteensä 19,2 t
(19,2 t x 11,04 € / t = 211,89 € sis. alv) Kuva: Timo Niemelä
Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä
Patorakennustöiden kustannukset:
- Kaivinkonetyöt 40 h x 84,32 € / h = 3372,80 € sis. alv - Kaivinkoneen siirtokustannukset 279,00 € sis. alv
Rakennustyössä käytetty kalusto: - Hyundai 210 LC-7A telakaivinkone, jossa kauhankallistaja
Kohteen kaivinkoneurakoitsija: - Markku Laurila (kaivinkonemiehenä Juha-Pekka Perälä)
Kuva: Timo Niemelä
Rantaviivan muotoilutyöt• Tien sivuojaa siirrettiin kosteikon kohdalla kauemmas ja tieluiskan kaltevuutta loivennettiin
tieviranomaisen antaman lausunnon mukaisesti
Kuva: Timo Niemelä
Rantaviivan muotoilutyöt• Kosteikon rantojen moni-ilmeisyyttä lisättiin niemiä ja lahdelmia rakentamalla
Kuva: Timo Niemelä
Pesimä- ja lepäilysaarien rakentaminen Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
• Kosteikkoalueelle muotoiltiin erilaisia saaria lisäämään alueen rakenteellista ja maisemallista vaihtelua sekä tarjoamaan vesilinnuille suojaisia pesimäpaikkoja
Laskeutusaltaan rakentaminen Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
• Kosteikkoalueelle vesiä tuovan tulo-ojan suulle rakennettiin pienimuotoinen laskeutusallas, mihin ajan mittaan kertyvä liete on helppo tyhjentää telakaivinkoneella osana kosteikon tavanomaista hoitoa
Laskeutusaltaan rakentaminen Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
• Laskeutusaltaan kosteikon puoleiseen päähän rakennettiin pato, jonka avulla vesien läpivirtausta kosteikkoalueella saatiin muutettua
• Patoon asennettiin tyhjennysputki, jonka pää nostettiin kosteikon puolella ylös
Laskeutusaltaan rakentaminen Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
• Metsän reunassa sijaitsevan laskeutusaltaan vedet ohjattiin mutkittelevaksi rakennettua yhdyskanavaa pitkin kosteikon latvaosiin rakennettuun matalaan kaivukosteikkoon
• Toimenpiteiden tavoitteena oli lisätä veden tasaisempaa kiertoa kosteikon eri osien läpi ja parantaa samalla kosteikon vesiensuojelutehokkuutta kokonaisviipymäaikaa kasvattamalla
Yhteenveto kosteikkoalueen muokkaustöistä Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
• Kosteikkoalueelle rakennettuihin saariin, niemiin ja patoluiskaan kylvettiin heti heinänsiementä monivuotisen nurmikasvuston aikaansaamiseksi
Yhteenveto kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutöistä
Kuva: Timo Niemelä
Kosteikon kaivu- ja muotoilutöiden kustannukset karkeasti eriteltynä:
- Saarten rakentaminen 1,5 h x 84,32 € / h = 126,48 € sis. alv
- Rantaviivan muotoilutyöt 3 h x 84,32 € / h = 252,96 € sis. alv
- Tien sivuluiskan loiventaminen 2,5 h x 84,32 € / h = 210,80 € sis. alv
- Laskeutusaltaan, kanavien ja kaivukosteikon rakentaminen 15 h x 84,32 € / h = 1264,80 € sis. alv
- Parkkipaikan ja tarkkailutasanteen rakentaminen 1,5 h x 84,32 € / h = 126,48 € sis. alv
Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen
• Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina
• Maanomistaja toteuttaa hankkeen laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat ainakin vuoden 2015 loppuun asti
Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Mikko Alhainen
Kuva: Timo Niemelä
Pelto muuttuu vähitellen kosteikoksi 28.10.2013• Kosteikon vesipinta nousi nopeasti asetettuun tavoitetasoon (HW − 40 cm), jossa sen
annetaan olla seuraavaan kevääseen asti
Kuva: Mikko Alhainen