![Page 1: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/1.jpg)
TALLINNA 19.4.2007Helinä Sairanen
MO-liitto Järvi-Suomi
YHTEISMETSÄ kolhoosi vai
vaivaton mahdollisuus
![Page 2: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/2.jpg)
2
YHTEISOMISTUSMUODOT
KuolinpesäYhtymäOsakeyhtiö/muu yhteisöYhteismetsä
![Page 3: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/3.jpg)
3
NYKYISET YHTEISMETSÄT SUOMESSA
Noin 140 toiminnassa olevaa18 000 osakastaOsakasmäärä/yhteismetsä 2 – 6 000Pinta-alat vaihtelevat 20 – 85 000 haYht. 500 000 ha, 3,5% yksityismetsien alasta Suomessa
![Page 4: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/4.jpg)
4
MIKÄ ON YHTEISMETSÄ?Oikeudellinen luonne
Yksityismaata, kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat =>OSAKASKUTA Osakkuus kiinteistöjen kautta. Osakaskunta ei omista yhteismetsän aluetta, vain hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolestaOsakaskunta on oikeushenkilö, kantaa ja vastaa. Osakkaat eivät vastuussa sitoumuksista
![Page 5: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/5.jpg)
5
YHTEISMETSÄN TARKOITUS
Tarkoituksena on ensisijaisesti harjoittaa kestävää metsätaloutta, YML 1§Aluetta voidaan käyttää muuhunkin toimintaan, jos se on tarkoituksenmukaista (osakaskunnan kokous päättä mm. tästä) YML 2 §
![Page 6: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/6.jpg)
6
YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN
Ennen ryhtymistä osakkaiden käytävä läpi yhteismetsän tarkoitus ja toiminta. Samalla aloitetaan ohjesäännön valmisteluVähintään 2 metsänomistajaa.Kirjallinen sopimus, perustamissopimus. Sen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksiHaetaan kiinteistötoimitusta (se joka luovuttaa aluetta yhteismetsän muodostamiseksi, voi hakea toimitusta kotipaikkakunnan maanmittaustoimistosta )
![Page 7: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/7.jpg)
7
LISÄÄ PERUSTAMISESTAYhteismetsään luovutettavien kiinteistöjen rasiteoikeudet ja osuudet yhteisiin alueisiin eivät voi siirtyä kiinteistön mukana yhteismetsään. Ne jäävät osakaskiinteistölle. (esim. haamukiinteistö)Yhteismetsä perustetaan muodostamistoimituksessa, KML 10 luku (Maanmittaustoimitus)Pidetään ensimmäinen kokous, metsäkeskus kutsuu koolle. Hyväksytään ohjesääntö, metsäkeskus vahvistaa senLaaditaan metsäsuunnitelma
![Page 8: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/8.jpg)
8
OSUUKSIEN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINENTilusten arviointi joko jyvitysarvo- tai kokonaisarvoperiaatteella (tästä voidaan kirjata ehto perustamissopimukseen) Myös muut, kuin metsätalouden arvot huomioon (rannat, sora, rakennuspaikat ym.)Lähtökohtana ja ehtona on ,ettei minkään kiinteistön omistajan varallisuusasema yhteismetsän perustamisen jälkeen huonone. Ei loukata kenenkään oikeutta
![Page 9: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/9.jpg)
9
KUSTANNUKSET YHTEISMETSÄN PERUSTAMISESTAMaanmittaustoimitus on maksutonTila-arviota, sopimuksia ja ohjesäännön laatimista ei ole tulkittu maksuttomiksi palveluiksiYhteismetsään liittymistä osuuksia vastaan ei ole katsottu kiinteän omaisuuden luovutukseksi, joten varainsiirtoveroa eikä luovutusvoiton veroa mene tämänhetkisen tulkinnan mukaan (1/2007)Tasingeista tms. tili ja rahakorvauksista tod.näk. meneeMetsävähennyspohja siirtyy osakaskunnalleTodennäköisesti teiden ja ojien poistoja voidaan jatkaMetsäsuunnitelman laatiminen maksullinen palvelu
![Page 10: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/10.jpg)
10
YHTEISMETSÄN TOIMINTAMetsäsuunnitelma pakollinenToimielimenä hoitokunta ja/tai toimitsija/tOsakaskunnan kokous on yhteismetsän korkein päättävä elinPäätöksenteossa 10%:n äänikattoMetsästys- ja kalastusoikeuksista syytä sopia ja päättää selkeästiKirjanpito ja tilinpäätös poikkeavat muista yhteisöistä
![Page 11: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/11.jpg)
11
YHTEISMETSÄ VERRATTUNA MUUHUN YKSITYISMAAHAN
Samat Kemera-edut, kunhan vähintään puolet osuuksista yksityisillä Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, yhteisetuus, joten yhteisöverokanta 26%Metsävähennysoikeus, menovaraus ja muut yksityisten metsänomistajien veroedut
![Page 12: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/12.jpg)
12
MUUTA HUOMIOITAVAA
Ohjesääntöön voidaan kirjata luovutusrajoitus, YML 17§. Tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta ei saa erikseen luovuttaa, jollei saajana ole osakaskunta tai toinen yhteismetsän osakas. Rajoitus on osakaskiinteistökohtainenYhteismetsäosuuden etuosto-oikeus YML 18§
Ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoinYhteismetsällä voi olla kahdenlaista maata; yhteismetsän alue, joka on osakaskiinteistöihin kuuluva yhteisalue TAI osakaskunnan omistamat alueet
![Page 13: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/13.jpg)
13
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKIMo ja 3 aikuista perillistä, metsää 45ha 200km perheen asuinpaikasta. Kaikki saavat toimeentulonsa muualta, kuin metsätaloudesta. Kenelläkään ei ole ennestään metsäomaisuutta. Jako halutaan tehdä tasapuolisesti, on pientä pelkoa tulevista riitaisuuksistaSisarosuuksien rahallinen arvo koetaan vaikeaksi. Kukaan ei ole kovin halukas sijoittamaan rahaa sisarosuuksiin, ellei saa niitä halvalla.Kaikilla jonkinlaista kiinnostusta vanhaan kotipitäjään, sekä maanomistukseen (metsästys, kalastus harrastuksena osalla)
![Page 14: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/14.jpg)
14
JATKOA ESIMERKKIIN Tilan lohkominen voisi onnistua, mutta se ei ole
mielekästä. Yhtymänäkin voitaisiin jatkaa, mutta ketään ei kiinnosta ryhtyä asianhoitajaksi
YHTEISMETSÄN PERUSTAMISVAIHTOEHTOJA:1. Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja osuuksien
jako tien jälkeläisille (reksiteritila+yhteismetsäosuus kullekin)
2. Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja jälkeläiset päättävät aikanaan, jaetaanko osuudet ja miten (esteenä voi olla luovutusrajoitus ohjesäännössä pirstomisen estämiseksi)
![Page 15: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/15.jpg)
15
JA VIELÄ JATKUU ESIMERKKI
3. Ei tehdä nyt mitään, mutta kp. tai yhtymä liittyy aikanaan yhteismetsään ja osuudet jaetaan osakkaille. Etukäteen ei kuitenkaan voi tietää, haluaako mikään yhteismetsä tuolloin ottaa uutta osakasta ja huom. mahd. luovutusrajoitus
4. Perustetaan uusi yhteismetsä. Periaatteessa mahdollista kaikissa em. tilanteissa ,mutta edellyttää käytännössä suurempaa metsäaluetta. 45ha ei riitä.
![Page 16: YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062315/5681538b550346895dc18cac/html5/thumbnails/16.jpg)
16
YHTEENVETO VAIHTOEHDOISTA
1. KAUPPA; Yhteismetsä ostaa normaalilla kaupalla lisämaata. Se joko liitetään yhteismetsän metsämaahan tai jätetään erilliseksi kiinteistöksi osakaskunnan omistukseen.
2. LIITTYMINEN; Maanomistaja ja osakaskunta sopivat maan liittämisestä yhteismetsään. Maanomistaja ei saa vastikkeeksi rahaan, vaan yhteismetsäosuuksia
3. MUODOSTETAAN UUSI YHTEISMETSÄ