DYSLIPIDEMIAT (VEREN POIKKEAVAT RASVA-ARVOT, MM. KOLESTEROLI)

Dyslipidemiat (veren poikkeavat rasva-arvot, mm. Kolesteroli)

Dyslipidemioiden hoidolla pyritään ehkäisemään valtimosairauksia, joita ovat sepelvaltimosairaus, aivovaltimosairaus ja alaraajojen valtimosairaus eli ns. katkokävely sekä valtimosairauksista johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja. Hoito perustuu aina elämäntapamuutoksiin: terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus, liiallisen stressin välttäminen ja riittävä lepo ja uni sekä ylipainoisilla laihduttaminen. Jos elämäntapamuutokset eivät riitä, lääkehoitoa tarvitaan rinnalle, tavanomaisimmin statiineja.

Dyslipidemioilla tarkoitetaan veren poikkeavia rasva-arvoja:

kokonaiskolesteroli on yli 5 mmol/l (millimoolia litrassa)

LDL- eli ns. huono kolesteroli on yli 3 mmol/l HDL- eli ns. hyvä kolesteroli on alle 1 mmol/l triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l tai edellisten yhdistelmä.

Riskitekijät Epäsuotuisat veren rasva-arvot lisäävät valtimotaudin vaaraa. Muita riskitekijöitä

ovat tupakointi, korkea verenpaine, diabetes, ylipaino ja valtimotaudit lähisuvussa. Myös sukupuoli ja ikä vaikuttavat: miehillä riski on suurempi ja ikääntyminen lisää sairastumisvaaraa.

  Suuren riskin potilaiksi lasketaan ne, joilla on todettu ahtauttava valtimotauti sekä

diabeetikot (tyypin 1 diabeetikoista ne, joilla on valkuaista virtsassa). Samoin suuren riskin potilaita ovat ne, joilla on useita vaaratekijöitä tai yksi hyvin suuri riskitekijä, kuten kokonaiskolestroli yli 8 mmol/l.

  Matala HDL-pitoisuus yhdessä suurentuneen triglyseridipitoisuuden, häiriintyneen

sokeriaineenvaihdunnan, kohonneen verenpaineen ja vyötärölihavuuden kanssa on keskeisiä metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä. Se puolestaan ennakoi diabeteksen kehittymistä ja lisää valtimotaudin riskiä.

Hoito Hoito perustuu arvioon siitä, kuinka suuri vaara eli riski ihmisellä on sairastua

valtimosairauksiin. Riskinarvio on yksinkertainen, jos on jo ilmennyt valtimosairaus tai sille vahvasti altistava tila. Muilla käytetään riskinarviotyökaluja, esimerkiksi FINRISKI-laskuria, joka arvioi terveen henkilön riskin sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavien 10 vuoden aikana.

  Monesti kolesteroliarvot paranevat jo pelkillä elämäntapamuutoksilla.

Ruokavaliohoito ja liikunnan lisääminen, mahdollisen tupakoinnin lopettaminen ja ylipainoisella laihduttaminen voivat palauttaa kolesteroliarvot normaaleiksi. Tärkeintä on muuttaa ruokavalion rasvan laatua. Kova, tyydyttynyt rasvaa saadaan rasvaisista maitovalmisteista, kuten voista ja juustoista sekä lihasta ja makkaroista. Kasviöljyt, erityisesti rypsiöljy, kasvisrasvapohjaiset levitteet sekä kalat ovat hyviä pehmeän, tyydyttymättömän rasvan lähteitä.

Jos HDL-arvo on matala, ovat kestävyysliikunnan lisääminen, laihduttaminen ja tupakoinnin lopettaminen paikallaan. Jos triglyseridiarvo on suurentunut, kannattaa vähentää ruokavaliosta kokonaisrasvan määrää sekä vähentää alkoholinkäyttöä.

Suuren riskin potilaille tulisi elämäntapamuutoksiin tähtäävän ohjauksen ohella aloittaa mahdollisimman varhain myös lääkehoito, useimmiten statiinilääkitys. Suuren riskin potilaiden suositeltavat lipidilukemat ovat matalampia kuin normaaliväestölle suositetut arvot. Tavoitteena on, että kokonaiskolesteroli olisi alle 4,5 ja LDL-kolesteroli alle 2,5.

Lähteet: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00047

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/dyslipidemia

Tamara Picardo.