2.12 EKONOMIEN AMMATTILEHTI

TYÖSUHDERIIDAT KÄRÄJÄOIKEUDESSA 26 | TARKKAILE PALKKAASI 28 | VESTERBACKA KÄVI KYLTERIPÄIVILLÄ 32

KESKUSTELE TYÖMATKUSTAMISENSÄÄNNÖISTÄ

CROWDSOURCINGVASTUULLINEN

MENESTYYYRITYS VENIZ

TÄHTÄÄ VIENTIIN

OPISKELIJAARVIOI

YLIOPISTOLLE RAHAA

TI

KANNEN KUVA TOMMI TUOMI TÄMÄN SIVUN KUVAT TOMMI TUOMI, KATRI NIETOSJÄRVI

SISÄLLYS / INNEHÅLL

4 Pääkirjoitus 6 Must Crowdsourcing 8 5 x Ura Aukkoja ansioluettelossa? 10 VASTUULLINEN YRITYS MENESTYY 20 Kansainväliset osaajat Valmis vietäväksi

T Y Ö E L Ä M Ä

21 Tien päällä taas Raskas, mutta palkitseva työmatka 26 Pykälät Työsuhderiidat käräjäoikeudessa 28 Tarkkaile palkkasi Palkkatasotutkimus kertoo enemmän kuin pelkät eurot 31 Kolumni Kasperi Launis 32 Kylteripäivät Ilman floppeja ei tule hittejä 34 Klinikka Työpaikkaruokalasta puhtia päivään

37 Lotta Backlund

38 Opinnot ja alku-ura Innostus tarttuu opiskelijaan 42 Ajassa

46 Persoona Annukka Lantto   50 Jarkko Tontti 52 Ekonomitoimintaa

2.12

OPETUS ARVIOITAVANATuleeko opiskelijoiden palautteesta yliopistojen rahoituksen mittari?

38

32Millainen lounas parantaa työtehoa?

Ekonomien ammatti-, koulutus- ja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

01Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

JULKAISIJA | UTGIVARE SEFE RY – SUOMEN EKONOMILIITTO

– FINLANDS EKONOMFÖRBUNDRATAVARTIJANKATU 2,

00520 HELSINKI , P. 0201 299 299 WWW.SEFE.FI

KUSTANTAJA | REDAKTIONOTAVAMEDIA OY,

ASIAKASVIESTINTÄKÖYDENPUNOJANK. 2 A D,

00180 HELSINKI, P. (09) 1566 8510 WWW.KYNAMIES.FI

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@otavamedia.fi, p. 050 310 3022, Sarianna Toivonen Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Katri Nietosjärvi, katri.nietosjarvi@otavamedia.fi, p. 050 346 0779 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Kynämies

Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tuija Isosuo, tuija.isosuo@otavamedia.fi, p. (09) 1566 303 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 75 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, JoensuuISSN 2242-3311

www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 13.4.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 13.3.2012 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 13.4.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 13.3.2012 till SEFE.

MAINEELLA ON MERKITYSTÄ

Vastuullisuus edistää yrityksen menestystä ja on toiminnan laatuleima. Yh-teiskuntavastuu nousee esiin yritysjohtajien juhlapuheissa. Myös raporteis-sa kerrotaan, että tärkeä osa se on yrityksen toimintaa.

Vastuullinen yritys ottaa huomioon teoriassa sosiaaliset, eettiset ja lailliset sekä ympäristö- ja talousvaikutukset. Yrityksen peruslähtökohta on usein, että yhteiskuntavastuu lisää businesta ja antaa kilpailuetua. Vastuullisuus kuuluu osa-na kestävään kehitykseen ja on jatkuvuuden edellytys. Valitettavasti käytäntö ja teoria ovat eri paria.

Vastuullisuus tuntuu suurelta asialta – hieman maailmoja syleilevältä. Se on helppo sysätä organisaation kontolle ja ajatella, että yritys hoitakoon. Kuiten-kaan mikään organisaatio ei toimi ilman ihmisiä; ihmiset ovat myös organisaa-tion vastuunkantajia.

Kestävä kehitys, vastuullisuus ja työhyvinvointi nivoutuvat toisiinsa. Me olem-me luomassa niitä. Arjen vastuullisuutta on omien asenteiden ja oman suhtautu-misen tunnistaminen. Vaikka jokaisella on vastuu itsestään, tarvitaan vastuullista esimiestyötä ja johtamista, joka ottaa huomioon työn ja perheen yhteensovittami-sen. Ei ole vastuullista on teettää töitä niin, että henkilöstöä uhkaa työuupumus. On vastuutonta hankkia kilpailuetua henkilöstön hyvinvoinnin kustannuksella.

Verojen maksaminen on yrityksen parasta yhteiskuntavastuuta, kerrotaan tä-män lehden jutussa. Kun koulutetuilla ylityöt liian usein jäävät kirjaamatta ja korvaamatta, se kasvattaa harmaata taloutta, jossa myös yhteiskunta jää vaille verotuloja. Emme kai me halua edistää yhteiskuntavastuuttomuutta?

Meillä on hyvä työaikalainsäädäntö, valitettavasti sitä ei vain noudateta. Miten vastuullista on, että yhteiskunnassa sen rikkomista katsotaan läpi sormien? Ve-rojen maksamisen ja henkilöstön oikean arvostamisen pitää näkyä tänä aikana, jolloin työurien pidentäminen on taas agendalla. SE että koemme itsemme ar-vostetuiksi työntekijöin saa meidät pysymään pidempään työelämässä.

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja

eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

TO

MM

I UT

OM

I

6

must!

2.12

SYYNISSÄ TULEVAISUUDEN HITIT JA HUDIT

7

Det sägs att många kunskapsarbetare i framtiden hittar sitt arbete och sin

arbetsgemenskap på nätet. Många hittar det redan nu.

ARBETET DELAS PÅ MÅNGA

 Tidigare trodde man att Internet skulle sprida ut allt arbete till glesbygden, men så gick det inte. De sto-ra städerna lockade till sig experterna, som skapade sina nätverk där.

Under de senaste åren har situationen ändå fö-rändrats. Nu finns det allt fler uppgifter på nätet

för både idégivare, produktutvecklare och testare precis som för finansiärer och investerare. Många delar till och med sig av sina idéer gratis för att på det sättet inverka på tjänster och för att få uppmärksamhet i webbgemenskapen.

– Den här nya världen drivs inte vidare bara som ett 8–16-jobb. Det behövs ivriga amatörer, konstaterar Pia Erkinheimo, som leder Nokias Idea Crowdsourcing -verksamhet. Hon undersöker och utvecklar crowdsourcing, som också kallas för kollektiv intel-ligens, ”tänktalko” och massbaserad problemlösning.

I sin enklaste form är webbgemenskapens verksamhet ett lätt-samt samtal mellan företaget och dess kunder där företaget kan lyssna in svaga signaler, men modellen kan också utvecklas till riktig affärsverksamhet och ett sätt för ex-perter att livnära sig. Top Coder har redan i tio års tid uppmuntrat toppkodare att tävla om att hitta de bästa lösningarna på utma-ningar som betalande kunder slänger fram. Samma modell använder InnoCentive på naturvetenskapliga frågeställningar.

Den mest lämpade gör jobbet

Pia Erkinheimo tror att webbgemenskaperna under de närmaste åren förändrar sättet att fördela arbete.

– Till exempel kan någon som är ett verkligt fan av en mobil-app översätta applikationen till ett lämpligare språk än en tek-nisk översättare.

De som gör jobbet och de som låter göra jobbet möts redan nu på forum som har specialiserat sig på korta jobb, till exempel Amazons webbplats Mechanical Turk. Vem kan tolka ett röstmed-delande på kinesiska?

Microtask, som digitaliserar handskriven text, har lockat fin-ländare att på talko reda ut de snirkliga bokstäverna i gamla dags-tidningar för Nationalbiblioteket och Helsingin Sanomat.

– Vi ville prova på och visa att det går att dela ut en uppgift på 100 000 människor, berättar Ville Miettinen, Microtasks grun-dare och styrelseordförande. Projektet gav också bolagets egent-

finländare har under året deltagit i Digitalkoot. Det vill säga digitaliserat gamla tidningar i Nationalbiblioteket genom att spela ett webbspel.

101 146

TEXT MARIANNA SALIN ILLUSTRATION PIETARI POSTI

liga affärsverksamhet publicitet. Microtask spjälkar sina kunders dokument så att de enklaste och mest utmanande textbitarna kan skiljas från varandra och levereras till avlönade arbetstagare, som har lite olika kunskapsnivå, för identifiering.

Utspritt arbete

Ville Miettinen målar upp en framtid där kunskapsarbete sprids till områden med kronisk arbetslöshet, till exempel Afrika – eller varför inte Norra Karelen.

– Crowdsourcing kommer att inverka på hundratals miljoner människors liv, förutspår Miettinen. Enligt honom bromsas sprid-ningen av mikrouppgifter i dag främst av priset på datatrafik och mobiler.

Vid sidan av utvecklingen förs en etisk diskussion.– Tekniken erbjuder möjligheter att övervaka hur mycket jobb

som görs, till skillnad från fabriksarbete. Det finns också fairtra-de-företag, som har som uppgift att utbilda sina arbetstagare och övervaka bland annat att arbetaren får sitt lönekuvert. Jag tror att

det uppstår fler sådana, säger Miettinen.Också Världsbanken undersöker hur

arbetet kunde spridas ut framför allt till tillväxtmarknader via mobila webben. Världsbankens program infoDev samlar in idéer från publiken i samarbete med Noki-as IdeasProject. IdeasProject är en webbp-lats som öppnades i somras och där en öp-pen gemenskap tillsammans funderar över

olika utmaningar i mobilapplikationer. Alla kan läsa och utnyttja lösningsförslagen.

Värdefull gemenskap

De som är nybörjare inom crowdsourcing får stöd av företag, som under de senaste åren har grundats i synnerhet kring Silicon Val-ley. En del av dem fungerar som konsulter kring uppbyggnaden av crowdsourcing-processer och en del erbjuder tekniska platt-formar för att hantera och fånga upp gemenskaper.

– Man kan ändå inte skilja sig särskilt mycket på de olika platt-formarna, konstaterar Pia Erkinheimo. Hon är framför allt fasci-nerad av det tredje området inom fältet: gemenskaper.

– Det som är intressant är hurdant kunnande det finns i ge-menskaperna och hurdana gemenskaper serviceproducenterna kan föra med sig åt sina kunder.

2.128

x ura5T

EK

ST

I JO

HA

NN

A M

ITJO

NE

N

KU

VA

TO

MM

I TU

OM

I

TYÖPAIKAN VAIHTAJAT KERTOVAT URASTAAN.

Yrittäjästä viestintäkonsultiksi

KTM Kasper Stenbäck, 31, vaihtoi yrittäjästä viestintäkonsultiksi vuo-denvaihteessa. Stenbäck aloitti tehtävässään viestintätoimisto Cocomm-sin viestintäkonsulttina tammikuussa, päävastuualueenaan asiakkaiden

verkkoviestintäprojektit ja toimiston verkkoviestintäpalveluiden kehittäminen. Cocomms on vuonna 1990 perustettu viestinnän konsultointitoimisto, joka

auttaa asiakkaitaan erilaisten muutos- ja kriisitilanteiden johtamisessa. Val-taosa toimiston asiakkaista on Suomessa toimivia kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita, etenkin teknologian, talouden sekä terveydenhuollon aloilta.

”Ennen työskentelin lähinnä haastajabrändien kanssa, nyt työskentelen myös isompien brändien ja pörssiyritysten kanssa.” Uudessa työssä häntä kiinnostaa kehittäminen. ”Toivon, että oma työpanokseni voi tuoda asi-akkaalle vielä lisää siihen mitä on aiemmin tarjottu.”

Edelliset kaksi ja puoli vuotta Stenbäck toimi markkinointiviestintä-tehtävissä ja osakkaana bränditoimisto Bolder Helsinki Oy:ssä. Tehtä-vässä hänelle karttui asiakastyön lisäksi projekti- ja taloushallinnon kokemusta. Säännöllisemmät työajat miellyttävät työpaikan vaihdok-sessa. ”On myös huojentavaa, kun on organisaatio taustalla tukena, eikä tarvitse itse olla se organisaatio.”

Aiemmin Stenbäck on työskennellyt Helsingin kauppakorkeakou-lun ylioppilaskunnassa projektijohtajana ja luennoinut samassa opin-

ahjossa. Hän on työskennellyt myös Ekonomiliitossa kylteriyhdyshen-kilönä. ”Sieltä alkoi markkinointiviestinnän osaamiseni kartuttaminen.”

KTM Tiina Ristola, 39, on nimitetty

vuoden alusta Egmont Kustannuksen

lasten- ja nuortenkirjojen sekä pelien

ja puuhatuotteiden yksikön johtajaksi.

”Minulla on vajaan 20 hengen organi-

saatio. Työnkuvaani kuuluu sen johta-

minen ja kilpailukyvyn varmistaminen

murroksessa olevalla toimialalla.” Risto-

la tulee toimimaan myös kustantamon

johtoryhmän jäsenenä.

”Kokonaisuus kiinnosti uudessa

työssäni. Innostuin etenkin siitä, että

pääsen hyödyntämään myynnin ja

markkinoinnin kokemustani sekä liike-

toiminnan kehittämisen ja johtamisen

kokemustani.”

Hän siirtyi tehtävään Sanoma-konserniin

kuuluvasta Sanoma Pro Oy:stä, jossa hän toimi

neljä vuotta kuluttajaliiketoiminnasta vastaa-

vana johtajana. Tätä ennen hän oli työskennel-

lyt mediatoimisto Dagmarilla asiakkuuspäällik-

könä ja Gustav Paulig Oy:llä brand managerina.

”Uskon, että tulevat haasteet liittyvät asiakas-

ja kuluttajalähtöisen

toiminnan varmenta-

miseen ja vahvistami-

seen, kustannustehok-

kuudesta tinkimättä.”

KIRJOJEN JA PELIEN PARIIN

9

ASIANTUNTIJA

KTM Markus Lappi, 34, aloitti vuoden alussa

Samcomin Java-osastolla Senior System Desig-

nerina. Samlink-konserniin kuuluva Samcom

Oy on tällä hetkellä yksi Jyväskylän nopeimmin

kasvavimmista IT-alan yrityksistä.

Yritys keskittyy sähköisten asiointipalveluiden

sekä integraatio- ja Business Intelligence -ra-

portointiratkaisuiden toteutukseen. Lapin vas-

tuualueeseen kuuluvat Java EE -projektit.

Lappi siirtyi Samcomille Jyväskylästä Tieto

Oyj:ltä, jossa hän työskenteli edelliset kahdek-

san vuotta. Lappi työskenteli aikaisemmassa-

kin työssään Java-arkkitehtina, etenkin julki-

sen sektorin projekteissa.

”Uusi tehtävä tarjoaa haasteita uusien asi-

akkaiden ja uusien Java EE -menetelmien pa-

rissa. Uutta on myös se, että asiakkaat ovat

enimmäkseen yksityisen sektorin asiakkai-

ta. Projektit ovat tyypillisesti lyhyempiä, joten

vaihtelua on luvassa aikaisempaa enemmän.”

KTM Anne Liiri, 25, valmistui Aalto-yliopis-

ton kauppakorkeakoulusta joulukuussa.

Edeltävät kuukaudet Liiri viimeisteli gra-

duaan Uudessa-Seelannissa ja teki loppu-

työtään Otaniemessä BIT-tutkimuskeskuk-

sessa, Neste Oiliin liittyvässä hankkeessa.

Hän opiskeli pääaineenaan johtamista ja

sivuaineena hänellä oli kansainvälinen koko-

naisuus.

Toissa vuonna Liiri työskenteli Aalto-yli-

opiston tuotantoassistenttina Shanghain-

maailmannäyttelyn projektissa ja osallistui

yliopiston ensimmäisen lukuvuoden avajais-

ten järjestämiseen.

Tammikuussa Anne Liiri aloitti San Fran-

ciscossa markkinointiharjoittelijana Apptivo-

nimisessä start-up-yrityksessä, joka tarjoaa

pienyrityksille pilvipalveluja, kuten projek-

tinhallintaa ja laskutusjärjestelmiä. ”Menen

kartoittamaan kilpailua ja markkinointia, ja

pääsen mukaan uu-

den tuotteen lansee-

raukseen. ”

Liiri uskoo, että

kokemuksen ja haas-

teen myötä työ kuin

työ Suomessa onnis-

tuu. ”Uskon sen ole-

van upea kokemus.”

Handelsbanken-konsernin Suomen toimin-

tojen uudeksi viestintäjohtajaksi on nimi-

tetty KTM Camilla Sågbom, 41, joka aloitti

tehtävässään joulukuussa. Hän vastaa Han-

delsbankenin Suomen toimintojen viestin-

nästä ja markkinoinnista, ja on johtoryhmän

jäsen. ”Tehtävänäni on löytää parhaat mah-

dolliset viestinnälliset ja markkinoinnilliset

keinot tukemaan Handelsbankenin tavoittei-

den pitkäjänteistä toteuttamista.”

Aiemmin Camilla Sågbom vastasi Svenska

handelshögskolanin viestinnästä, markki-

noinnista ja yritysyhteistyöstä. Hän on työs-

kennellyt myös Rautaruukin sijoittajasuhde-

johtajana.

Yleiset talousnäkymät tuovat haastei-

ta uuteen työhön, mutta Sågbom on tule-

vaisuuden suhteen luottavainen. ”Olemme

vahva pankki ja panostamme asiakastyy-

tyväisyyteen. Kustannustehokas ajattelu

heijastuu markki-

nointiimme. Paikal-

lisilla konttoreilla on

liiketoimintavastuu

asiakkaista, ja yhte-

näisen viestin var-

mistamiseksi sisäi-

nen tiedonkulku on

tärkeä osa työtäni.”

HANKENILTA HANDELSBANKIIN

Aukkoja ansioluettelossa ei tarvitse jännittää työnhakutilanteessa, MPS:n seniorikonsultti

Pirjo Varjus-Pitkälä sanoo.

Katsooko rekrytoija aukkoja CV:ssä?

”Kyllä, ammattilaishaastattelija lukee CV:t tar-

kasti läpi ja käy läpi myös aukot, jos sellaisia on.

Niitä ei kannata lähteä peittelemään, vaan pyr-

kiä avoimesti käsittelemään mitä siihen ajan-

jaksoon liittyi. Rekrytoijaan puree aina rehel-

lisyys.”

Miten työttömyysjakson tyhjät kuukaudet

vaikuttavat CV:ssä rekrytointitilanteessa?

”Aukoista keskustellaan haastattelutilan-

teessa. Ne voivat liittyä esimerkiksi perheti-

lanteeseen, kuten puolison työkomennuksen

vuoksi ulkomaille lähtemiseen tai nuorella ih-

misellä valmistumisen jälkeiseen työnhaku-

aikaan. Nykyinen työelämä pitää sisällään

jatkuvasti muutoksia. Entistä useammalle

työntekijälle tulee nykyään tilanteita, että työ-

historiaan voi kuulua myös työttömyysjakso-

ja. Tilanteesta on näin tullut hyväksytympi.”

Heikentävätkö aukot mahdollisuutta pääs-

tä työhaastatteluun tai saada työpaikka?

”Tilannetta ei tarvitse pelätä. Tärkeintä on,

että asiat voi käydä läpi. Aukkopaikat kan-

nattaa käsitellä rehellisesti haastattelutilan-

teessa. Ihmisen elämä on kokonaisuus, johon

saattaa liittyä ajanjaksoja, jolloin ei ole ollut

työelämässä. Ymmärrystä ihmisten erilaisille

elämäntilanteille löytyy.”

MANTEREELTA TOISELLE

JAVA-OSASTON VAHVISTUS

102.12

11

Verojen maksaminen on parasta yrityksen yhteiskuntavastuuta.

TEKSTI ARJA HAUKKASALO KUVAT TOMMI TUOMI

YRITYS ON MENESTYVÄ

YRITYS

VA S T U U L L I N E N

122.12

 Globaalissa liiketoiminnassa yhteiskunta-vastuu on uusi tapa ehkäistä eturistirii-toja ennen kuin ne pääsevät kasvamaan avoimiksi konflikteiksi. Yhteiskuntavas-tuunsa kantava yritys ottaa huomioon toi-mintansa sosiaaliset, eettiset, lailliset ja ympäristö- ja talousvaikutukset.

Yhteiskuntavastuu-käsitteestä on tul-lut suosittu tapa puhua yritysten, valtioiden, kansainvälisten or-ganisaatioiden ja kansalaisliikkeiden suhteesta. Sosiaalisen me-dian nousu on lisännyt eri osapuolien toimintamahdollisuuksia ja reagointinopeutta.

– Yhteiskuntavastuu nojaa näkemykseen, että se edistää yri-tyksen liiketoimintaa. Yhteiskuntavastuun vakavasti ottava yritys sijoittuu uutenakin toimijana ympäröivään yhteiskuntaan ilman suurempia konflikteja, koska se osaa ottaa huomioon erilaisia nä-kökulmia, sanoo professori Jussi Pakkasvirta. Hän on Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja.

Yrityksen on mahdollista rakentaa liiketoimintamalli, jossa kaik-ki suhdetoimintaverkoston osapuolet voittavat. Mutta silloin ai-kajana ei ole neljännesvuosi, vaan useampi vuosi.

– Voitosta ja menestyksestä pitkällä aikavälillä huolehtivien yritysten kannattaa taloudellisten arvojen rinnalla pohtia myös ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia koskevia arvoja, sanoo Lau-ra Liljander konsulttitoimisto Accenturesta.

– Esimerkiksi öljy-yhtiön toiminta ei välttämättä ole kaikkien sidosryhmien silmissä vastuullista liiketoimintaa juuri nyt, mutta yritys voi parantaa tapansa ja panostaa vastuullisempien liiketoi-mintamuotojen kehittämiseen tulevaisuudessa, Liljander sanoo.

Suomalainen metsäteollisuus on saanut kokea yhteiskuntavas-tuun haasteet sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Muun muassa puuplantaasien maankäyttöongelmia on putkahtanut esiin yhti-öiden rakentaessa uutta tehdasta Kiinaan, Uruguayhin ja Brasili-aan. Suomessa useilla paikkakunnilla on suljettu tehtaita, mikä pahimmassa tapauksessa hiljentää koko kaupungin.

Liljanderin mukaan vastuulliset yritykset ovat tulevaisuuden menestyjiä, sillä ne katsovat voiton ja yhteiskunnan hyvinvoin-nin ajureita pitkällä tähtäimellä kokonaisvaltaisesti sekä sitovat vaikuttavuuden mittarit näihin ajureihin.

Yhteiskuntavastuu nivoutuu kaikkeen yrityksen toimintaan, strategiaan ja kasvuun.

Yritysten vastuu omistajille ja yritysten yhteiskunnallinen vas-tuu tiivistyvät Pakkasvirran mukaan ydinkysymykseen: mikä on yrityksen kannalta riittävän ja maksimaalisen voiton suhde. Hän viittaa Kemijärven sellutehtaan kohtaloon. Tehdas suljettiin, vaik-ka se tuotti voittoa. Yritysjohdon laskelmien mukaan tulevaisuu-dessa on vielä kannattavampaa tuottaa sellua jossain muualla.

Ei yksin omistajavastuu

On olemassa vahva usko siihen, että menestyvä ja vastuullinen yritys saa parhaat työntekijät, tyytyväisiä asiakkaita ja liikekump-paneita sekä rahoittajien ja sijoittajien arvostuksen. Ideaalitilan-teessa kaikki osapuolet voittavat.

Liljander kehottaa yrityksiä lähtemään liikkeelle analysoimalla ydinliiketoiminnan vastuunsa. Mittarit tulisi linkittää olennaisim-piin yritysvastuuasioihin.

– Tilanteita, joissa eri sidosryhmien edut ovat vastakkain, on vaikea välttää täysin. Yrityksen tulisi pyrkiä ymmärtämään parem-min toimintansa vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin ja panostaa hyvään sidosryhmädialogiin. Pitää myös varmistaa, että mittarit tuottavat oikeanlaista tietoa päätöksenteon tueksi, Liljander sanoo.

Liljanderin mukaan yritysvastuu voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita esimerkiksi eri teollisuuden aloilla. Yrityksille parhaan kokonaisuuden löytäminen mahdollistaa menestyksen ja hyvän tuottamisen myös yhteiskunnalle.

Sopivia sidosryhmäsuhteiden ja paikallisen yhteisön hyvinvoin-nin mittareita voisivat olla esimerkiksi työpaikkojen palkka-arvo, tavarantoimittajien lukumäärä tai investoinnit.

Verotus on parasta yhteiskuntavastuuta

– Parasta yritysten yhteiskuntavastuuta olisi, että yritykset mak-saisivat tunnollisesti veronsa toiminnastaan sen sijaan, että ne

1313

kiertävät veroja erilaisin keinoin. Silloin valtaa palaisi yhteiskun-nalle, Pakkasvirta sanoo.

Hänen mukaansa yritykset laittavat paljon aikaa ja rahaa vapaa-ehtoiseen yhteiskuntavastuun edistämiseen, siitä raportointiin ja maineen kirkastamiseen.

Samaan aikaan yritykset kuitenkin minimoivat verojen määrän esimerkiksi siirtohinnoittelun avulla.

– Siirtämällä varat veroparatiiseihin, yritykset voivat hyödyntää verotuksen porsaanreikiä laillisesti ja saada satakertaisena tuoton, jonka ne yhteiskuntaohjelmiin panostavat, Pakkasvirta sanoo.

Yritysten yhteiskuntavastuu tukee monessa tapauksessa yrityk-sen päätavoitetta eli voiton tuottamista omistajille. Yritys voi es-tää konflikteja, kun se pohtii taloudellisten arvojen rinnalla myös ympäristökysymyksiä ja ihmisten hyvinvointiin liittyviä arvoja.

Toimiva, hyvä, oikeudenmukainen, demokraattinen yhteiskun-ta on myös paras liiketoiminnan ja sen kehittymisen kannalta.

Samat pelisäännöt kaikille

Ylikansalliset ISO-standardit ja vapaakauppaorganisaatiot edistävät markkinoiden valvontaa ja sääntöjen noudattamista. Yhteisesti so-vitut käytännöt ja tavat vahvistavat yritysten yhteiskuntavastuuta.

Suuri osa yrityksistä noudattaa kansainvälisiä toimintaperiaattei-ta, standardeja, vapaakaupan ohjelmia ja sääntöjä, mutta pieni osa ei. Vilunkiin syyllistyvät saavat tällöin kohtuutonta kilpailuetua.

Pakkasvirran mielestä pitäisikin luoda kattava järjestelmä, jossa yritykset voivat sopia ja edistää vapaaehtoista yhteiskuntavastuu-toimintaansa ja myös kontrolloida vertaistoimijoitaan eli muita yrityksiä. Näin pelisäännöt olisivat kaikille samat.

– Yritykset noudattavat toiminnassaan kotimaidensa kansallisia lakeja ja toisaalta kohdemaan lakeja, jotka voivat olla löysempiä tai tiukempia kuin kotimaassa. Kun on kyse globaalista toiminnasta, tarvitaan vahvempia ylikansallisia suosituksia ja sopimuksia sekä niiden tiukkaa valvontaa.

Tarvittaisiinko maailmaan peräti globaali demokraattinen halli-tus, joka takaisi kaikille reilut säännöt, Pakkasvirta heittää.

Tobinin vero tapetilla

Professori Jussi Pakkasvirran mielestä pankki- ja finanssisektori on viime aikoina ollut monin tavoin vastuuttomin peluri yritys-maailmassa. Hän on havaitsevinaan alan edustajien myöntävän itsekin olevansa pääsyyllinen viimeaikaisiin rahoituskriiseihin.

– Vähintä, mitä koko finanssiala voisi nyt tehdä yhteiskunta-vastuun eteen, on maksaa mitätön Tobinin veron tapainen raha-markkinavero kaikkialla maailmassa.

Pakkasvirta uskoo ihmisten enemmistön pikkuhiljaa ymmär-tävän, että tälle mahdottomalle finanssimyllerrykselle on saata-va piste. Mielenosoitukset Wall Streetillä, äänestäjien ja sosiaali-sen median esiin nostama muutospaine kasvavat. Järjestelmää on

mahdollista muuttaa, sillä poliittiset päätöksentekijät ovat saaneet siunauksen käyttää toimeenpanovaltaa ja säätää lakeja.

Pakkasvirta on havaitsevinaan eurooppalaisten valtioiden pää-miesten alkavan uskoa itsekin Tobinin veroon. Ideaalitilanteessa rahoitusmarkkinavero toteutuisi globaalisti, mutta jo EU:n sisällä rahamarkkinaverolla saataisiin takaisin summa, joka on uponnut kriisimaiden pelastamiseen.

– Esimerkiksi Kiinassa, USA:ssa ja Isossa-Britanniassa tällai-sia veroja on vaikea saada läpi, mutta siitä kuitenkin puhutaan, eikä pidetä pelkästään naurettavana ideana kuten kymmenen vuotta sitten.

– Miten muuten kuin kahleilla finanssimaailma pakotetaan mukaan yhteiskuntavastuuseen? Ahneet pelurit siirtävät rahaa paikasta toiseen mikrosekunnissa ja keräävät huikeita pikavoit-toja. Onko finanssimarkkinoilla pyörivä raha oikeasti olemassa? Minne raha katosi? Jos se kaikki realisoituisi, summa olisi sata-kertainen maailman bruttokansantuotteeseen verrattuna. Entä jos keisarilla ei olekaan vaatteita?

142.12

Vastuullinen menestyy

Dollarin irtautuminen kultakannasta 1970-luvulla oli Pakkasvir-rasta yksi virhe. Samalla lähdettiin asteittain vapauttamaan va-luutta- ja finanssimarkkinoita, jolloin iso pyörä lähti pyörimään, eikä kukaan pystynyt sitä sen jälkeen valvomaan.

Pakkasvirran mielestä oikea perusteollisuus, tuotanto- ja palve-luyritykset ovat miettineet toimintansa perusteellisemmin kuin pankki- ja finanssiyritykset, joihin ovat kerääntyneet suurimmat sudet kahmimaan voittoja kaikin mahdollisin keinoin.

– Perusteollisuuden ja palvelujen tuotanto on oikeiden asioi-den tekemistä, isoilla yrityksillä on standardit ja ne pohtivat ym-päristö- ja sosiaalisen vastuun kysymyksiä. Esimerkiksi Stora Enso investoi Etelä-Amerikkaan 30–60 vuodeksi, ja silloin on toimin-taympäristöä ja paikallisiakin otettava huomioon. Konflikti ei ole välttämätön.

Vastuulliset yritykset ovat tulevaisuudessa menestyviä yrityk-siä, sillä ne katsovat voiton ja yhteiskunnan hyvinvoinnin aju-reita pitkällä tähtäimellä kokonaisvaltaisesti ja sitovat mittarinsa näihin ajureihin.

Vastuullinen menes

Dollarin irtautuminenrasta yksi virhe. Samaluutta- ja finanssimarkeikä kukaan pystynyt s

Pakkasvirran mielestluyritykset ovat miettipankki- ja finanssiyritysudet kahmimaan voit

– Perusteollisuudenden tekemistä, isoilla ypäristö- ja sosiaalisen vinvestoi Etelä-Amerikktaympäristöä ja paikallvälttämätön.

Vastuulliset yrityksesiä, sillä ne katsovat vreita pitkällä tähtäimelnäihin ajureihin.

uomalaisen työn liitto on ryhtynyt vauh-

dittamaan yhteiskunnallisten yritysten

esiinmarssia Suomessa.

– Yhteiskunnallinen yritys täydentää julkisen

sektorin palveluja tai tekee jotain sellaista kan-

salaisten ja ympäristön hyväksi, mitä yhteiskun-

ta ei tee, vaikka tarvetta olisi, määrittelee STL:n

toimitusjohtaja Pekka Tsupari.

Liitto on lanseerannut Yhteiskunnallinen yri-

tys –merkin. Ensimmäiset yritykset saavat mer-

kin käyttöönsä tänä keväänä.

– Tavoitteena on edistää uusien yhteiskun-

nallisten yritysten syntymistä ja nostaa esiin jo

olemassa olevia yrityksiä sekä kehittää niiden

vertais- ja tukiverkostoja sekä paikallista ja alu-

eellista toimintaa, Tsupari sanoo.

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palvelu-

ja ja tuotteita liiketoiminnasta tutuin kannatta-

vuus- ja tehokkuuskeinoin tähtäimenään voitto.

Yrityksen arvoista viestivän Yhteiskunnallinen

yritys -merkin saaminen edellyttää kuitenkin,

että yritys sijoittaa vähintään puolet voitosta

yrityksen kehittämiseen ja kasvattamiseen.

Pääroolissa on ihmisen ja ympäristön hyvin-

vointi, ei voitonjako omistajille.

Tsuparin mukaan Suomessa on paljon erityis-

ryhmiä, joille kunnat ja valtio eivät kykene tarjo-

amaan kohdennettuja palveluja. Sellaisia ovat

esimerkiksi vanhukset, vaikeasti työllistettävät

henkilöt ja maahanmuuttajat. Heidän taustansa

on kirjava ja siksi tarvitaan erilaisia ongelmien

ratkaisukeinoja. Miten paljon eri kohderyhmät

pystyvät ostopalveluista maksamaan, on toi-

nen kysymys.

Suomessa on kokoontunut jo muutaman vuo-

den ajan noin 40 yhteiskunnallisesti vastuullis-

ta toimijaa, eli niin sanottu yhteiskunnallisten

yritysten koalitio. Yksi suurista toimijoista on

Diakonissalaitos. Se omistaa muun muassa lää-

käriasema Diacorin, joka tilittää kaikki voittonsa

emoyhtiölle. Settlementtiliike tarjoaa puoles-

taan asumispalveluja.

Tsuparin mukaan uudet yritykset voivat ot-

taa liikeideakseen palvelujen tuottamisen, jotka

ovat tähän asti perustuneet järjestöjen vapaa-

ehtoistyöhön. Esimerkiksi liikuntapalveluja on

pyöritetty urheiluseurojen talkoovoimin. Mikä

tahansa yritysmuoto osakeyhtiöstä osuuskun-

taan ja toiminimeen käy.

Tsuparin mukaan monissa muissa maissa yh-

teiskunnallisilla yrityksillä on Suomeen verrat-

tuna suurempi rooli kansalaisten peruspalve-

lujen tuottajana.

Yhteiskunnallisten yritysten toimintaa seu-

raa ja merkin myöntää 11-jäseninen toimikunta

puheenjohtajanaan Nokian ex-päälakimies An-

na-Liisa Palmu. STL tarjoaa yrityksille viestintä-

ja markkinointipalveluja. Se on saanut hankkeel-

le tukea Sitralta ja työ- ja elinkeinoministeriöstä.

STAILAUS JA MEIKKI KATARIINA KAATRASALOTAKKI: GANT, KAULUSPAITA: HUGO BOSS, KRAVATTI: HUGO BOSS, HUPPARI H&M, FARKUT: RALPH LAUREN, KENGÄT: VANS, JOUSI WILLHEM TELL.

uomalais

dittamaa

esiinmarssia Su

– Yhteiskunna

sektorin palvelu

S

Nostetta yhteiskunnallisille yrityksille

15

16

VENIZ OYPerustettu 2003

Kotipaikka Kokkola

Liikevaihto 2011 2 miljoonaa euroa

Viennin osuus liikevaihdosta

vajaa 10 prosenttia

Henkilöstömäärä 10

2.12

Kansainväliset osaajat

17

Veniz Oy:n Seppo ja Olli Nikkanen pitävät huolen siitä,

että tavaratalosta ostamasi vyö tai solmio on muodin

mukainen myös Suomen rajojen ulkopuolella.

TEKSTI ELINA HIRVINEN

KUVAT PÄIVI KARJALAINEN

 Keski- ja Etelä-Euroopan ka-tumuodilla on iso painoar-vo kokkolalaisen Veniz-yrityksen menestyksessä. Yrittäjäveljekset Seppo ja Olli Nikkanen valitsevat suurkaupunkien kahvilois-sa istuessaan mieluusti ik-

kunapöydän, sillä siitä on helppo seurata ihmisiä ja ennen kaikkea heidän pukeu-tumistaan.

– Erityisen kiinnostuneita olemme ih-misten asusteista kuten vöistä, huiveista, solmioista sekä muista pukeutumisen lisä-mausteista. Alan messut ovat merkittävässä asemassa tulevaisuuden muotisuuntausten visioinnissa, mutta sitäkin tärkeämmäk-si on osoittautunut kansainvälinen katu-muoti, Venizin toimitusjohtaja Seppo Nik-kanen kertoo.

Italiaan, Saksaan sekä muihin Euroopan maihin tehdään työmatkoja säännöllisesti. Näillä reissuilla kaupungilla hengailu kuu-luu asiaan. Kahvikupin ääressä on bongat-tu vuosien saatossa lukuisia myyntihittejä.

Tarkka nenä ja nopeat liikkeet

Nikkasten kauppatavaralle ei ole hyvää suo-malaista nimeä. Englanniksi heidän tuot-

VALMIS VIETÄVÄKSI

Tulevaisuuden värit. Uuden malliston suunnittelu tapahtuu

noin vuotta ennen varsinaista myyntikautta. Muotimessut sekä

kansainvälinen katumuoti antavat Seppo ja Olli Nikkaselle viitteitä

tulevista trendeistä.

182.12

teistaan käytetään nimeä ”accessories”, suomeksi voitaneen puhua asusteista tai lisäasusteista.

– Vyöt ovat toimintamme peruskallio. Lisäksi myymme solmioita, huiveja, henk-seleitä sekä muodikkaita uutuusasusteita. Tänä syksynä laajensimme perusmallisto-amme muun muassa säärystimillä, edellis-kautena kaikki halusivat leggingsejä. Perus-valikoimien ohella on tärkeää pitää tiukasti kiinni ajasta ja haistella tulevien kausien pukeutumistrendejä, myyntijohtajana työs-kentelevä Olli Nikkanen taustoittaa.

Tarkan nenän lisäksi myös nopeus on Nikkasten bisneksessä valttia.

– Kun bongaamme uuden, mielenkiintoi-sen jutun, on se muutaman viikon päästä jo asiakkaidemme hyllyssä. Muoti on glo-baalia, eikä meillä Suomessa olla ollen-kaan niin jälkijunassa maailman uutuuk-sista kuin saattaisi kuvitella.

Moninainen tuoterepertuaari vaatii mo-ninaiset tuotantokanavat. Veniz suunnit-telee tuotteensa itse, mutta valmistus on hajautettua ja tuotteesta riippuen hyvinkin

kansainvälistä. Esimerkiksi vöiden nahka-nauhat tulevat pääosin Italiasta, Hollannis-ta ja Intiasta. Solkia tehdään Italiassa sekä Kiinassa ja Hongkongissa. Tuotteiden kasa-us tapahtuu joko Suomessa tai ulkomailla.

– Koska tilaamme suoraan tehtailta ilman välikäsiä, pääsemme hyvin kilpailukykyisiin hintoihin. Laajan mallistomme turvin kil-pailemme samalla viivalla kansainvälisten suuryritysten ja -merkkien kanssa, Seppo Nikkanen iloitsee.

– Vuonna 2005 ostimme Virtojen Killin-koskella sijaitsevan Inka-henkselit Oy:n yri-tystoiminnan. Suomen tuotantomme teh-dään päätoimisesti siellä.

Asusteiden nosteessa

Seppo ja Olli Nikkanen perustivat Veniz Oy:n vuonna 2003. Muotia aktiivisesti seu-ranneet yrittäjäveljekset havaitsivat ulko-maanmatkoillaan, että asusteiden merkitys pukeutumisessa eli vahvaa nousukautta.

– Hyvin pukeutuvien ihmisten lisäksi ka-duilla tapasi niitä, joilla oli päällään tyylikäs puku, mutta iänikuiset vyö ja kengät. Ha-

lusimme tarttua tähän epäkohtaan, Seppo Nikkanen muistelee.

– Markkinarakomme on varsin kapea, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Vuo-det ovat myös osoittaneet, että kuluttajien kiinnostus erityyppisiä asusteita kohtaan vain kasvaa. Edes talouden taantumat ei-vät ole heilauttaneet tuotteiden myyntiä, päinvastoin.

Veniz ei myy tuotteitaan suoraan kulut-tajalle, vaan yrityksen asiakkaita ovat asus-teita myyvät vaateliikkeet, tavaratalot sekä liikelahjoja myyvät yritykset.

– Venizin toiminta-ajatus oli alusta saak-ka selvä. Haluamme helpottaa sisäänosta-jien työtä rakentamalla tuotteistamme val-miit koko- ja mallilajitelmat. Me olemme tehneet muodinmukaiset ja kaikki asiakas-kunnat huomioivat valinnat heidän puo-lestaan. Se paitsi helpottaa tuotteiden os-tamista myös lyhentää toimitusaikoja, Olli Nikkanen tietää.

Yritysidea osoitti toimivuutensa nopeasti. Tänään asiakkaisiin lukeutuvat kaikki Suo-men suurimmat vaatteita ja asusteita myy-

19

vät tavaratalot. Ja koska kauppa käy, on Veniz avaamassa ovia nyt myös kansainvälisille muotimarkkinoille.

Konsepti edellä maailmalle

Vaikka Venizin toiminnalla on ollut vahva kansainvälinen ote alus-ta alkaen, ovat yrityksen vientikuviot odottaneet oikeaa aikaansa. Tällä hetkellä Venizin liikevaihdosta vajaa 10 prosenttia tulee vien-nistä, mutta Nikkaset aikovat saada lukeman moninkertaistumaan.

– Tulemme panostamaan voimakkaasti vientiin. Tavoitteenam-me on, että viiden vuoden kuluttua Venizin liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee viennistä, Olli Nikkanen kertoo.

Nikkaset uskovat, että vuosien saatossa kehittynyt toiminta-malli valmiine tuotevalikoimineen on kypsä maailmanvalloituk-seen. Kansainvälisten myyntikanavien aukominen on sen sijaan työn takana.

– Viennin aloittaminen on kieltämättä haastava tehtävä. Meil-lä on parhaillaan menossa sekä markkinatutkimus että yhteis-työkumppanien haku. Myös ulkomaankaupasta vastaava myyjä palkataan lähiaikoina. Onnistuneen viennin aikaansaamiseksi oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen on äärettömän tär-keää, Seppo Nikkanen tietää.

Tällä hetkellä Veniz-tuotteita myydään Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Kaksikielisen kaupungin kasvateille Ruotsi on ol-lut suhteellisen helppo vientimaa. Itänaapurin kanssa kulttuuri-erot ovat sitä vastoin tulleet Ruotsia tutummaksi.

– Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa puhutaan sekä verollisista että verottomista hinnoista. Se on yhden lajin kulttuu-riero vientiä aloitettaessa.

Venizin veljesten mielestä viennin aika on juuri nyt. – Olemme hyvässä terässä, enkä näe mitään estettä konsep-

tin monistamiselle mihin maahan tahansa. Uskon laajentamisen mahdollisuuksien olevan lähes rajattomat. Ja jos kiire tulee, niin laitetaan tuplaneula koneeseen! Olli Nikkanen veistelee.

Vyö tuoksuu keväältä. Pirteän väriset tuoksuvyöt tulevat kevään asustemarkkinoille. -Tuoksuvyöstä on povattu Crocsin tapaista ilmiötä maailman messuilla, Venizillä työskentelevät Anna Nygård ja Anne Puhakka kertovat.

Peruskalliona vyö. Veniz suunnittelee ja valmistaa hyvin monentyylisiä vöitä niin miehille, naisille kuin lapsillekin.

Maailma, jossa sopimuksia ei vedetä hatusta.Kylteri, tarkistuta kesätyösopimuksesi SEFEn juristeilla.

Ennen kuin allekirjoitat kesätyösopimuksesi, lähetä se työsuhdejuristimme tarkistettavaksi osoitteeseen kesatyosopimus@sefe.fi.

Ilmoita sähköpostissa puhelinnumerosi, niin juristimme palaavat asiaan parin arkipäivän sisällä. Palvelu on käytettävissä 15.6.2012 asti.

Jos asiasi koskee jotain muuta kesätyöhön liittyvää asiaa, ota yhteyttä juristipäivystykseemme, puh. 020 693 205 (klo 8.30–13.00).

21

Työelämä

TIEN PÄÄLLÄ

TAAS

Monet ekonomit

matkustavat työssään

paljon. Kaksi kolmesta ei saa

matkustusajalta korvausta.

TEKSTI SATU RÄMÖ KUVAT TOMMI TUOMI

22

 Satunnaiset ulkomaantyö-matkat tuovat vaihtelua työarkeen. Suurkaupunkien kulttuuritarjonta ja lentämi-nen business-luokassa samp-panjalasi kädessä ovat kui-tenkin kaukana normaalista

työmatkasta. Kun työajasta puolet kuluu työmatkoihin, ja työmatkoista lähes puo-let lentokentillä hengaamiseen, glamour on kaukana.

Ekonomiliiton uusimman palkkatasotut-kimuksen mukaan yli 60 prosenttia SEFEn jäsenistä ei saa työmatkoistaan korvausta tai korvaus on katsottu osaksi peruspalkkaa. Yli 80 prosenttia on matkustanut työasiois-sa omalla ajallaan.

Käytäntö on lainmukainen. Työaikalain mukaan matka-aika ei ole työaikaa, ellei matkaa itsessään pidetä työsuorituksena. Toisaalta työnantaja ei taas voi edellyttää työntekijän käyttävän vapaa-aikaansa työ-hön liittyvään matkustamiseen.

– Ylempien toimihenkilöiden työehto-sopimuksissa on sanottu niukasti työmat-kustamisesta. Monien muiden henkilöstö-ryhmien työehtosopimuksissa sitä vastoin on yksityiskohtaisia säännöksiä esimerkik-si työmatkustamisen korvauksista, toteaa SEFEn asiamies Riikka Mykkänen.

Tämä tarkoittaa, että ylemmät toimihen-kilöt ja työpaikan muut työntekijät saattavat joutua eriarvoiseen asemaan. Esimerkik-si yhteiselle messumatkalle lähtevistä osa saa korvauksen työmatka-ajastaan, osa ei.

Neuvottele työmatkustamisen

säännöistä

Jos työaikalaki ja työehtosopimus eivät anna selkeitä sääntöjä työmatkojen kor-vaamisesta, niin ekonomin on sovittava säännöistä itse.

– Ota ennen työsopimuksen allekirjoit-tamista selvää, mitä työ itse asiassa pitää

2.12

Työelämä

sisällään, jotta esimerkiksi runsas mat-kustaminen ei tule yllätyksenä. Samalla neuvotteluissa voi ottaa esiin kysymyksen mahdollisista työmatkojen korvaamisista, neuvoo Mykkänen.

Eri aloilla, eri yrityksissä ja välillä jopa saman yrityksen eri osastoilla on erilaiset käytännöt.

– Lentomatkustaminen ei ole työaikaa. Mutta jos teen töitä matkan aikana, ne las-ketaan tietysti työtunneiksi. Esimerkiksi kahden tunnin lentomatkan aikana pys-tyn työskentelemään noin tunnin, sanoo Oraclella työskentelevä Principal Consul-tant Pekka Hankela.

– Jos lähden työmatkalle lauantai-iltana ja olen perillä sunnuntaina ja työpäivä al-kaa maanantaina, viikonloppuna reissatut tunnit korvataan vastaavina tunteina vapaa-aikaa korkeintaan 8 tuntia päivää kohden.

Sveitsissä asuva Minna Levanto vastaa Selectan viestinnästä ja brändeistä Euroo-passa ja matkustaa paljon. Työmatkat liitty-vät usein yhtiön sisäisiin palavereihin, kou-lutuksiin ja yhteistyökumppaneiden, kuten mainostoimistojen, tapaamisiin.

– Meillä työmatkat lasketaan pääsääntöi-sesti työksi, ja ne ovat osa työnkuvaa. Pää-asiassa matkustan Euroopassa. Useimmi-ten työmatkat ovat päivämatkoja. Reissaan myös paljon niin, että yhdistän työ- ja va-paa-ajan matkoja.

Käytännöt siis vaihtelevat yrityksittäin. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, erikoispsykologi Barbara Bergbom kertoo kiinnostavan tutkimushavainnon:

– He jotka saavat matkustuspäivistään palkkiota, oli se sitten vapaata tai rahaa, ovat motivoituneempia ja kokevat vähem-män stressiä työmatkoistaan.

Matkustusolosuhteilla on väliä

Työterveyslaitos julkaisi viime keväänä Työsuojelurahaston tukemana toteutetun tutkimuksen kansainvälisten työmatkojen kuormittavuudesta sekä terveys- ja hyvin-vointivaikutuksista.

Tulosten mukaan mitä useammin työn-tekijä matkustaa työmatkalle ulkomaille, sitä suurempana hän kokee työnsä vaati-mukset ja työstä kotiin kantautuvan risti-riidan. Työpäiviä venyttävät matkat koet-televat myös matkustavan perhe-elämää ja suhteita ystäviin.

Työmatkojen pitkät lennot voivat olla eri-tyisen kuluttavia, koska yhä harvempi yri-tys lennättää työntekijöitään tilavammassa mutta hintavissa business-luokassa.

– Kustannussyistä nykyään etsitään myös

RUNSAS

TYÖMATKUSTAMINEN

OHENTAA SOSIAALISTA

ELÄMÄÄ.

– Yrityksessämme käytäntö vaihtelee työ-sopimuksen mukaan, kertoo Finnairin kes-tävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki, jon-ka työ vie kiireisimpinä viikkoina kahdelle eri mantereelle kolmeen eri maahan.

Head of Procurement Soile Tähtinen työskentelee sävytysjärjestelmäyhtiö CPS Color Groupilla. Tähtinen matkustaa työn-sä vuoksi noin 80 päivää vuodessa.

2323

Matkan aikana:”Laukussani kulkee aina mukana korvatul-

pat, silmälaput ja melua vaimentavat kuu-

lokkeet. Kuuntelen lennon aikana podcas-

teja tai luen iPadilla lehtiä ja työhön liittyviä

dokumentteja.”

”Menen joskus lentokentillä vartin niska-

hierontaan.”

”Jos aikataulu sallii, käyn lentokentällä

spa-hoidossa.”

”Jos on aikaa, syön lentokenttien ravin-

toloissa. Niistä saa usein parempaa ruokaa

kuin lentokoneista.”

”Rentoudun kuuntelemalla äänikirjoja.”

Hotellissa pitkän työpäivän jälkeen: ”Kuuntelen suomalaista musiikkia. iPadis-

sani on Suomi-POP-applikaatio.”

”Iltaisin ennen nukkumaanmenoa katson

suomalaisia televisiosarjoja iPadin tai tieto-

koneen kautta TV-kaista-palvelun avulla.”

”Menen mahdollisimman aikaisin nukku-

maan.”

Lyhytkin vapaa-aika liikuntaan:”Jos vuodenaika sallii lenkkeilyn, otan

lenkkikamat mukaan matkalle.”

”Käyn uimassa, jos hotellissa on oma

uima-allas.”

”Pidän matkoilla mukana joo-

entistä useammin mahdollisimman edulli-sia reittivaihtoehtoja, josta syystä suorien lentojen sijaan matka voi sisältää useam-pia välilaskuja ja koneen vaihtoja, Berg-bom kertoo.

Mahdollisimman halpojen lentolippu-jen perässä juokseminen saa aikaan lähes koomisia piirteitä.

Tai sitä tutkimukseen haastateltua työ-matkaajaa tuskin naurattaa, joka joutui len-tämään kotinsa yli kolme kertaa ennen koh-teeseen saapumista.

– Monet lennättävät työntekijöitään Suo-mesta Aasiaan Lontoon kautta. Siinä me-nee hukkaan yksi työpäivä lento- ja vaih-toaikoineen. En ymmärrä, miksi ihmiset suostuvat tähän, sanoo Finnairin Ihamäki. Vaikka Ihamäki onkin suoria Aasian-yh-teyksiä tarjoavan Finnairin palveluksessa, on toteamuksessa perää. Matka-ajan kes-ton tuplaantuminen muutaman kympin tai satasen säästön vuoksi ei tunnu järkevältä.

Lentokentällä ei kuitenkaan vielä olla pe-rillä. Kun Tähtinen vierailee tavarantoimit-tajien tehtailla, matka jatkuu usein kentäl-tä suoraan jopa usean tunnin automatkalla, koska tuotantolaitokset sijaitsevat usein kaukana keskustoista.

– Työpäivän jälkeen on vielä illalliset ja muut verkostoitumistapahtumat. Työmat-koilla päivät venyvät pitkiksi. Joskus jää ai-kaa käydä pikaisesti ostoksilla.

Vähenevä vapaa-aika

Lentämisen, kentillä hengaamisen ja koh-teessa paikan päällä matkustamisen lisäk-si runsas työmatkailu rasittaa myös muista syistä. Arki on epäsäännöllistä. Ystävyys-suhteet ohentuvat. Työmäärä kasvaa.

– Ensin on valmisteltava työmatkaa. Mat-kan jälkeen on hoidettava matkaan liitty-viä asioita ja purettava rästiin jääneet työt, kertoo Ihamäki työmatkustamisen arjesta.

Puute omasta ajasta konkretisoituu sekä

Vinkkejä matkarasituksen sietämiseen

gamattoa ja iPadissa joogaohjelmia, joiden

avulla voin tehdä joogaharjoituksia missä

vain. Suosikkiohjelmani on www.yogajour-

nal.com.”

Rutiini tuo järjestystä:”Elän aina paikallista aikaa. Eli kun kohtees-

sa on aamu, menen aamiaiselle, vaikka Suo-

messa olisi ilta.”

”Olen huomannut hyödylliseksi pitää si-

säisen kellon samana, olin sitten Keski-Eu-

roopassa tai Suomessa. Rutiiniini perustu-

en menen Saksassa toimistolle kello 8, kun

Suomessa menen kello 9.”

Juttuun haastatellut ekonomit kertovat, kuinka matkarasitus voitetaan.

työmatkoilla että työmatkojen jälkei-sessä arjessa.

– Työmatkoilla on harvoin aikaa käydä esimerkiksi elokuvissa tai teatterissa. Koska työmatkapäiviä on niin paljon, vapaa-aika rajoittuu viikonloppuun, eikä omia ystä-viä ehdi tavata Suomessa kovinkaan usein.

24

7

2.12

Työelämä

faktaa SEFEn jäsenten ulkomaantyömatkoista1 Työmatkapäiviä kertyy vuodessa keskimäärin 34.

2 Noin puolet on tehnyt alle kahdeksan työmatkaa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Neljällä viidestä on ollut työmatkoja 20 tai vähemmän.

3 Ulkomaantyömatkat suuntautuvat useimmiten Eurooppaan (84 %). Toiseksi

yleisintä on matkustaa Aasiaan.

4 Suurin osa ulkomaantyömatkoista liittyy yhtiön sisäisiin palavereihin tai

tapaamisiin.

5 Rasitusta tuovat aikaerot, matkoihin kuluva aika sekä terveys- ja turvallisuusriskit.

6 Kansainvälisten työmatkojen palkitseviksi asioiksi koetaan mm. työtehtävien

vaihtelu, osaamisen kehittyminen ja mielekkäissä paikoissa käyminen.

7 Työnantajan ei koeta tukevan runsaasti työmatkoja tekevää työntekijää riittävästi.

Esimiesten toivottiin esimerkiksi antavan enemmän mahdollisuuksia työaikojen

joustavuuteen ja selkeitä ohjeita matkustusajoista.

Lähde: SEFEn jäsenille suunnnattu kysely Ulkomaan työmatkailu ja hyvinvointi. Vaasan yliopisto,

Johtamisen yksikkö. 2011.

Runsas työmatkustaminen ohentaa sosiaa-lista elämää, sanoo Hankela.

Ratsastustunti tai kuoroharjoitus keski-viikkoisin kello seitsemän ei sovi työmat-kailijan aikatauluihin.

– Sen vähän vapaa-ajan, mitä minulla on, vietän mieluiten perheeni seurassa. Täs-tä syystä ystäviä ei ehdi tavata kovinkaan usein, lisää Ihamäki.

Usein ajatellaan, että sinkkujen on hel-pompi tehdä paljon matkustusta vaativaa työtä kuin perheellisten. Asialla on kui-tenkin monta puolta. Sinkut voivat järjes-tää menonsa joustavammin, mutta heillä ei runsaan matkustamisen takia jää aikaa solmia suhteita ja rakentaa sosiaalista elä-mää. Perheellisten voi olla hankala järjes-tää matkustusaikataulujaan, mutta perhe voi toisaalta olla myös voimavara: raskaal-ta matkalta ei tarvitse palata tyhjään kotiin.

– Työmatkustaminen voi luoda hankalia tilanteita erityisesti eronneille, joilla on lapsia. Runsaan työmatkaamisen takia voi

olla hankalaa sopia tapaamispäivistä, huo-mauttaa Bergbom.

Ulkomaantyömatkat palkitsevat

Työmatkat eivät kuitenkaan ole pelkkiä kiu-sankappaleita. Työterveyslaitoksen tutki-muksessa neljä viidestä vastaajasta koki työmatkojensa ansiosta ymmärtävänsä pa-remmin kokonaisuuden, johon oma työ liit-tyy. Kansainvälinen työmatkailu saattaa siis myös rikastuttaa työtä.

Oraclella työskentelevä Hankela matkus-ta työnsä takia noin 100 päivää vuodessa Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

– Tätä vauhtia on kestänyt viisi vuotta. Jos on motivoitunut työssään ja matkapäiviä on korkeintaan puolet työajasta, niin se on minusta ookoo. Mutta jos työmatkat vievät yli kolme neljäsosaa työajasta, se on liikaa.

Palkitseva työ lisää motivaatiota. Ihmisen työhyvinvointiin liittyy oleellisesti se, mi-ten paljon hän kokee antavansa työssään ja miten paljon hän saa siitä vastineeksi.

– Mielihyvä tulee tuloksesta. Vaikka työ-matka olisikin raskas, sen aikana saa valta-van paljon tuloksia. Saan yhden työmatkan aikana tehtyä paljon enemmän kuin mitä saisin aikaan säätämällä asioita puhelimit-se, sanoo usein Intiaan ja Kiinaan matkus-tava Tähtinen.

– Käyn muun muassa arvioimassa yhtiöm-me tavarantoimittajia, eli vierailen tehtail-la ja varmistan, että kaikki on kuten pitää. Asiat järjestyvät varmemmin, kun pääsen luomaan yrityksen työntekijöihin henkilö-kohtaisen yhteyden. Puhelimitse ei ikinä pystyisi hoitamaan asioita samalla tavalla, ei ainakaan Aasiassa.

Jos työmatkan syy tuntuu turhalta, mat-kustaminen koetaan stressaavampana. Siksi onkin järkevää korvata korvattavissa olevaa työmatkustamista esimerkiksi virtuaalipa-laverien avulla. Siinä säästää myös rahaa.

– Vaikka olenkin lentoyhtiössä töissä, meil-lä käytetään myös paljon puhelinkonferens-seja. Aina ei matkusteta, kertoo Ihamäki.

Työ kestävän kehityksen johtajana vie Iha-mäkeä Finnairin Aasian kohteisiin ja Euroo-passa useimmiten Brysseliin ja Lontooseen. Monet työmatkoista liittyvät konferenssei-hin tai kokouksiin. Omaa työmatkustamista voi kuitenkin rajoittaa, eikä kaikkiin kutsui-hin tarvitse vastata myöntävästi.

– Pidän työstäni todella paljon. Kun aloi-tin tässä tehtävässä, olin niin innoissani, että sovin liikaa matkoja. Nyt olen tarkem-pi oman ajanhallintani suhteen, enkä sano enää kaikkiin pyyntöihin kyllä.

TYÖMATKA VOI OLLA

RASKAS, MUTTA

MATKAN TULOKSET

PALKITSEVIA.

25

YRITYS, NÄIN TEET TYÖMATKAILUSTA SIEDETTÄVÄMPÄÄ

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantunti-

ja Barbara Bergbom on erikoistunut muun

muassa työhyvinvoinnin ja työelämän kan-

sainvälistymisen aihepiireihin. Bergbom

kertoo, kuinka yritykset pystyisivät vähen-

tämään runsaan työmatkustamisen kuor-

mittavuutta.

- On kuluttavaa lähteä työmatkalle lau-

antai-iltana, palata seuraavana viikonlop-

puna ja mennä seuraavana maanantaina

normaalisti töihin. Tätä voisi kohtuullistaa

esimerkiksi korvaamalla matkustamiseen

menevää aikaa vapaana tai rahalla tai so-

pia etätyömahdollisuuksista.

- Jos lentokentällä on pitkä vaihtoaika

tai lento on myöhässä, työntekijöille voi-

taisiin antaa lupa käyttää maksullisia loun-

geja. Siellä pystyy paremmin keskittymään

työntekoon tai lepäämään.

- Lentoreittien valinnassa ei kannata

käyttää kriteerinä vain rahaa. Suora len-

to vie työmatkalaisen virkeämpänä peril-

le päämäärään.

MA

LL

IN V

AA

TT

EE

T: A

ND

IAT

A.

26

Työsuhteissa saattaa työsopimuksen päättämistilanteiden lisäksi

syntyä monenlaisia muita oikeudellisia riitoja, joiden selvittelyissä

ja sovintoneuvotteluissa SEFEn lakimiehet ovat käytettävissä.

TYÖSUHDERIITOJEN

2.12

Työelämä

Riita-asiat, joita ei ole voitu ratkaista neu-votteluteitse, voidaan saattaa tuomioistui-men ratkaistavaksi. Tyypillisiä työsuhtee-seen liittyviä oikeus-

riitoja ovat sellaiset, joissa työntekijä joko perii työnantajalta jotain maksamatta jää-nyttä rahasuoritusta tai vaatii työnantajal-ta vahingonkorvausta. Myös työnantaja voi vaatia työntekijää korvaamaan työnantajal-le aiheuttamansa vahingon.

Useimmat työsuhteisiin liittyvät riita-asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa, joi-ta ovat alioikeutena käräjäoikeus, ylioikeu-tena hovioikeus ja ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus. Työoikeudellisia asioita kä-sitellään myös työtuomioistuimessa ja va-kuutusoikeudessa kun taas virkasuhteisiin liittyvät riidat käsitellään hallinto-oikeudel-lisissa tuomioistuimissa.

Riita-asia vireille

haastehakemuksessa

Työsuhteeseen liittyvässä riita-asian oikeu-denkäynnissä käräjäoikeudessa asianosaisi-na ovat jutun vireille pannut kantaja sekä vastaaja, jolle vaatimus esitetään. Riita-asia pannaan vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuk-sella. Ennen haastehakemuksen jättämistä on selvitettävä alueellisesti toimivaltainen käräjäoikeus sekä varmistuttava siitä, että vaadittavat saatavat eivät ole vanhentuneet. Kun haastehakemus saapuu käräjäoikeuden

käsittely käräjäoikeudessa

27

kansliaan, asia tulee vireille ja sen valmis-telu alkaa. Haasteen vireille tulo katkai-see myös vanhentumisaikojen kulumisen.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava muun muassa kantajan yksilöity vaatimus sekä seikat, joihin vaatimus perustuu. Huo-mioitavaa on, että työsuhteisiin liittyvissä riita-asioissa tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut. Tuomiota ei myöskään saa pe-rustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Riita-asiassa asianosaisen on py-syttävä totuudessa tehdessään selkoa niistä seikoista, joihin hän vetoaa ja lausuessaan vastapuolen esittämistä seikoista sekä vas-tatessaan hänelle tehtyihin kysymyksiin.

Tarvittaessa tuomioistuin kehottaa kan-tajaa täydentämään haastehakemusta. Mi-käli tuomioistuin ei ole jättänyt kannetta tutkimatta tai hylännyt kannetta haastetta antamatta, antaa tuomioistuin vastaajalle haasteen, jossa kehotetaan vastaajaa mää-räajassa vastaamaan vaatimuksiin. Haaste-hakemus ja siihen annettu vastaus kuuluvat asian kirjalliseen valmisteluun. Jos asiaa ei ratkaista valmistelua jatkamatta, jatketaan valmistelua kirjallisesti tai valmisteluistun-nossa suullisesti. Mahdollista on myös se, että asia siirretään suoraan pääkäsittelyyn.

Valmistelussa selvitetään muun

muassa vaatimukset ja perusteet

Asian kirjallista valmistelua voidaan jatkaa esimerkiksi pyytämällä asianosaiselta kir-jallista lausumaa tuomioistuimen määrää-mistä asioista. Valmistelussa on selvitet-tävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet sekä se, mistä asianosaiset ovat erimielisiä. Lisäksi valmistelussa selvite-tään, mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen sekä se, onko asiassa edellytyksiä sovinnolle. Valmistelu toimitetaan tuomio-istuimessa siten, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti.

Riitainen asia voidaan ratkaista yksin kir-jallisen valmistelun perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaisemi-

nen edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä. Jos asiaa ei ole ratkaistu valmistelua jat-kamatta tai kirjallisen valmistelun perus-teella, jatketaan asian valmistelua yleensä suullisesti valmisteluistunnossa. Tuomi-oistuin kutsuu asianosaiset paikalle suul-liseen valmisteluistuntoon, jossa ainakin asianosaisten oikeudenkäyntiasiamiesten tulee olla paikalla.

Usein työoikeudellisissa riita-asioissa on tarkoituksenmukaista, että valmisteluis-tunnossa ovat mukana myös jutun asian-osaiset, koska he tietävät asiaan liittyvistä tapahtumista. Tuomioistuin voi myös kut-sua asianosaiset henkilökohtaisesti paikal-le sekä valmisteluistuntoon että pääkäsit-telyyn. Mahdollisia todistajia ei sen sijaan kutsuta valmisteluistuntoon eikä heillä läh-tökohtaisesti ole oikeutta olla valmisteluis-tunnossa läsnä.

Valmisteluistunnossa asian käsittelyä jatketaan suullisesti siitä, mihin kirjalli-sessa valmistelussa on päädytty. Valmis-teluistunto etenee usein tuomioistuimen laatiman kirjallisen yhteenvedon pohjal-ta. Valmisteluistunnossa riidattomat sei-kat erotetaan riitaisista ja nimetään sekä henkilö- että asiakirjatodisteet sen perus-teella, mikä jutussa on edelleen riitaista, koska riidattomista asioista ei ole tarpeel-lista esittää todistelua myöhemmin toimi-tettavassa pääkäsittelyssä. Jos asiaa ei ole ratkaistu valmisteluistunnossa, eikä val-mistelua ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa, suullinen valmistelu päättyy ja asia siirretään pääkäsittelyyn.

Pääkäsittely tapahtuu suullisesti

Pääkäsittely voidaan pitää välittömästi val-misteluistunnon jälkeen, mutta usein mo-nimutkaisissa työsuhderiidoissa se pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Asian käsittely pääkäsittelyssä tapahtuu suulli-sesti. Istunnon alussa tuomioistuin selostaa lyhyesti yhteenvedon avulla, mihin asian valmistelussa on päädytty, sekä tieduste-lee, vastaavatko valmistelussa esitetyt vaa-

timukset edelleen asianosaisten kantaa. Tä-män jälkeen pääkäsittely etenee yleensä siten, että asianosaiset vuorollaan perus-televat kantaansa ja lausuvat vastapuolen perustelujen johdosta, jonka jälkeen tuo-mioistuin ottaa vastaan todistelun.

Tyypillisesti istunnossa käydään todis-telun osalta läpi ensin kirjalliset todisteet. Kirjallisen todistelun jälkeen kuullaan tar-vittaessa asianosaisia todistelutarkoitukses-sa ja tämän jälkeen mahdollisia henkilöto-distajia. Pääkäsittelyn lopuksi asianosaiset esittävät loppulausuntonsa muun muassa siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.

Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös prekluusio, jolla tarkoitetaan sitä, että asian- osainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sel-laiseen seikkaan, johon hän ei ole vedon-nut valmistelussa, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Lisäksi prekluusio estää asianosaista pääkäsittelyssä vetoamas-ta sellaiseen todisteeseen, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei voida olettaa, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Uusi todiste voidaan kuitenkin ottaa vastaan, jos asianosaiset siihen suostuvat.

Työsuhdetta koskevissa riita-asioissa tuo-mio annetaan yleensä myöhemmin kanslia-tuomiona. Tuomiosta ilmenee, onko kan-nevaatimukset hyväksytty tai hylätty joko kokonaan tai osittain. Tuomion peruste-luissa ilmoitetaan, mihin seikkoihin ja oi-keudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa selostetaan myös se, millä pe-rusteella riitainen seikka on tullut näytetyk-si tai jäänyt näyttämättä. Kun käräjäoikeus julistaa tai antaa ratkaisun, se ilmoittaa sa-malla, saako ratkaisuun hakea muutosta ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava.

Tämä artikkeli on ainoastaan yleispiirteinen kuvaus työsuhderiitojen käsittelystä käräjä-oikeudessa. Artikkeli ei siis ole tyhjentävä esi-tys riita-asian prosessista käräjäoikeudessa.

Emilia Reinikainen, työsuhdelakimies.

Puh. 0201 299 226, emilia.reinikainen@sefe.fi

28

 Nuori ekonominainen nos-ti kätensä pystyyn SEFEn Palkka ja palkitseminen

-tilaisuudessa. Hän kertoi, että työnhakutilanteessa palkasta neuvottelemi-nen oli ollut hankalaa.

Työnantajan edustaja oli heti kärkeen sa-nonut, että heille ”ei kannata esittää SEFEn palkkasuosituksia, koska ne ovat liioitel-tuja”.

Asiamies Johanna Lähteenmäki sanoi kuulleensa kiusallisen tokaisun muualta-kin ja pohti sitten, että tilaisuudessa esitetyt palkkatasotutkimuksen luvut eivät ole suo-situksia, vaan kyselytutkimuksen tuloksia.

Miten sitten tällaisessa neuvottelutilan-teessa pitäisi toimia? Miten palkasta voi puhua?

– Palkkaneuvottelussa ei perusteena kan-nata käyttää ainoastaan sitä, että ”näin näis-tä hommista tilastojen mukaan maksetaan”, TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVA TOMMI TUOMI KUVITUS KATRI NIETOSJÄRVI

SEFEn tekemä palkkatasotutkimus kertoo

paljon enemmän kuin pelkät eurot. Se toimii

henkilökohtaisen edunvalvonnan tukena,

mutta myös työelämän indikaattorina.

PALKKAASI

2.12

Työelämä

Tarkkaile

29

vaan perustella palkkapyyntöä tehtävien vaativuuden, sitovuuden ja oman kokemuk-sen mukaan. Ja tarkistaa sitten tilastoista, että pyyntö on oikeassa haarukassa, Läh-teenmäki sanoo.

Syksyllä 2011 tehtyä SEFEn palkkataso-tutkimusta käytetään SEFEn nettisivuilta löytyvän palkkaneuvontaohjelma ”Palkka-tutkan” tausta-aineistona. Palkkatutka on oiva väline oman palkan arvioimiseen. Sitä voi siis käyttää henkilökohtaisen edunval-vonnan tukena.

Palkkaneuvotteluun kannattaa kuitenkin valmistautua huolellisesti ja hankkia riittä-västi taustatietoa. Perusteluina täytyy olla myös muuta tietoa kuin tehtävänimikkeen keskimääräinen palkkataso. Näistä muun muassa palkkatasotutkimus antaa osviittaa.

Ekonomit suhdanteiden armoilla

Palkkatasotutkimus tarjoaa jäsentensä työ-markkinasijoittumisen ja palkkatason lisäk-

si paljon muuta tietoa työelämään ja -etui-suuksiin liittyvistä seikoista.

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljaan mu-kaan tuoreimmassa palkkatasotutkimuk-sessa ei ole sinänsä mitään suuria yllätyksiä, mutta alkupalkat nousivat roimasti. Ilmiö johtuu siitä, että valmistuneiden sijoittu-minen oli vaatimustasoltaan aiempaa pa-rempaa.

– Toinen mielenkiintoinen asia on työn-tekijöiden kokemus oman työsuhteen py-syvyydestä, Uljas huomauttaa.

– Ihmiset näkevät useimmiten oman työ-suhteen pysyvämpänä kuin mitä he koke-vat yleisesti omalla työpaikallaan olevan. Ihmiset ovat optimisteja tässä suhteessa.

Vastaajista 87 prosenttia kertoo, että oma tilanne työpaikalla on vakaa tai melko va-kaa.

– Lokakuussa, jolloin tutkimus tehtiin, puhuttiin jo aika paljon euron kriisistä, jo-ten ihmisten tunnelmat olisivat voineet olla

hyvin toisenlaiset luottamuksen suhteen, Uljas pohtii.

Suhdanteet kuitenkin vaikuttavat työn-tekijöiden palkkatason kehitykseen, erityi-sesti ekonomien osalta.

– Pitkällä aikavälillä ekonomien palkat ovat nousseet enemmän kuin yleinen an-siotasoindeksi, mutta kun tulee taantuma, ekonomien palkkakehitys hidastuu muita voimakkaammin, eli ekonomit jäävät pe-rusansiotason noususta jälkeen. Kun ta-lous alkaa taas vetää, ekonomien palkat nousevat enemmän kuin yleinen ansio-tasoindeksi.

Ekonomien palkkatason nousuun vaikut-taa enemmän urakehitys kuin yleiskorotuk-set. Palkan korotuksen taustalla on usein tehtävien tai työpaikan vaihdos.

Töitä työajan ulkopuolella

Suuri osa ekonomeista reissaa työn puitteis-sa. Kotimaassa matkustetaan keskimäärin

KUN TALOUS ALKAA TAAS VETÄÄ,

EKONOMIEN PALKAT NOUSEVAT

ENEMMÄN KUIN YLEINEN

ANSIOTASOINDEKSI.

302.12

EKONOMIEN PALKKATASON NOUSUUN VAIKUTTAA

ENEMMÄN URAKEHITYS KUIN YLEISKOROTUKSET.

Työelämä

Palkkaneuvottelusta tuloksia Valmistaudu huolella: tutustu työsopimukseesi, alaasi koskevaan sopimuk-

seen ja SEFEn nettisivuilla olevaan Palkkatutkaan.

Analysoi työsi vaativuus: Onko vastuu lisääntynyt? Onko osaamisesi syven-

tynyt? Saatko ylitöistä oikean korvauksen?

Henkilökohtainen kehittyminen: Mitä uusia työtehtäviä haluaisit ottaa?

Oletko valmis kantamaan lisää vastuuta?

Aseta palkkakeskustelulle tavoite: Palkkaesityksen tulee olla täsmällinen.

Kannattaa verrata tilannettasi myös kollegojen ja yrityksen yleiseen palkkake-

hitykseen.

Neuvottelutilanne: Neuvottelussa on kaksi tasavertaista neuvottelijaa.

Kuunnelkaa toistenne argumentteja. Mikäli näkemyksenne eroavat voimak-

kaasti, yritä löytää näkemystenne eroavaisuudet. Mikä voisi olla kompromissi?

Jälkihoito: Neuvottelun jälkeen arvioi neuvottelu ja sen tulokset. Saavutitko

tavoitteesi? Jos et, mikä oli syynä siihen? Mitä voisi tehdä paremmin tulevis-

sa palkkaneuvotteluissa? Mitä tietoja sinulta puuttui neuvottelussa? Säilytä

muistiinpanosi.

11 päivää ja ulkomailla kuluu työmatkoilla yhdeksän päivää. Vastanneista 39 prosent-tia ei käy työmatkoilla ulkomailla. Asema-tasoissa ja toimialoissa on paljon eroavai-suuksia. Kaikkein eniten reissaa yritysten ylin johto.

– Matkapäivissä tapahtui dramaattinen lasku vuonna 2010. Nyt siinä ei ollut ta-pahtunut mitään, eli vuonna 2011 oltiin samoissa lukemissa, sanoo SEFEn tutki-muspäällikkö Juha Oksanen.

Matkustaminen on edunvalvonnan nä-kökulmasta tärkeä kysymys.

– 63 prosenttia ilmoittaa, että matka-ai-kaa ei korvata mitenkään. Se on aika suuri ongelma, Oksanen toteaa.

Ylityöt ovat samankaltainen ongelma ekonomirintamalla. Vaikka 14 prosenttia

ja liian pienenä kolme prosenttia, Oksa-nen selvittää.

Palkkatasotutkimus paljastaa pelkän palkkatason lisäksi siis useita työelämän kehitystarpeita.

– Haasteita ovat tänä päivänä johtamis-järjestelmien kehittäminen ja esimiestyö-hön panostaminen, Oksanen summaa tut-kimuksen antia.

Hänen mukaansa palkitsemiskäytäntöjä tulee kehittää niin, että mielikuvat palkitse-misen oikeudenmukaisuudesta ja kiinteäs-tä yhteydestä työn vaativuuteen kohenevat.

– Vastaajat suhtautuivat myös varsin kriit-tisesti väittämiin ”työpaikallani on mah-dollisuus edetä uralla” ja ”työtehtävien / projektien aikataulut on mitoitettu oikein”, Oksanen kertoo .

vastaajista ei tee ylitöitä, niin 39 prosenttia ilmoittaa, että ylitöitä ei korvata mitenkään. Niiden ajatellaan kuuluvan peruspalkkaan.

Valtiolla ylitöitä tekemättömien osuus on toki jopa 37 prosenttia ja kuntasektorillakin 22 prosenttia, mutta yksityisellä sektorilla paiskitaan töitä varsinaisen työajan ulko-puolella sitäkin enemmän.

Oikeudenmukainen palkitseminen

Palkkatasotutkimus selvitti myös niin sa-nottuja työmääräkokemuksia. Vastauksien perusteella tilanne on ennallaan syksyyn 2010 verrattuna. Yli puolet kokee työmää-rän suureksi.

– Vastaajista työmäärää piti jatkuvasti lii-an suurena 11 prosenttia, ajoittain liian suu-rena 44 prosenttia, sopivana 42 prosenttia

31

Mikä meitä yhdistää?

KOLUMNI

Suunta näyttää hyvälle, mutta entä tuo vauhti”, huuteli suunnistuskaverini mi-nulle Joensuun FIN5-rastiviikolla. Kyl-lä tuo kannustukseksi tarkoitettu huu-dahdus söi väsynyttä suunnistajaa rotan

lailla. Jälkeenpäin miettien kysymys on hyvä esit-tää myös SEFElle. Jäsenmäärän lisääntyminen on osoitus oikeasta suunnasta, mutta jäsenmäärän suhteellinen kehitys herättää kysymyksen kehityk-semme vauhdista. Miksi niin monet kollegaam-me valitsevat muita yhteisöjä meidän sijastam-me? Onko ongelma tuotteessa vai tavassamme kertoa siitä?

Liiton nykyinen toiminta-ajatus on: ”Jotta eko-nomilla on arvonsa”. Kerromme esittelykalvoissa olevamme jäsentemme palvelu- ja edunvalvonta-järjestö sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Yhdes-sä sopimamme arvot ovat vaikuttavuus, asiantun-tijuus, jäsenlähtöisyys ja yhteisöllisyys. Kun tätä jatkaa visiollamme ”SEFE on tunnettu ja arvostet-tu vaikuttaja ja toimija suomalaisessa yhteiskun-nassa ja työelämässä. SEFE on jäsentensä tuki ja turva sekä ammatillisen kehittymisen tukija. Eko-nomin arvostus työmarkkinoilla on korkea”. Tämä kuulostaa vakuuttavalta, mutta tällaisenko kuvan me haluamme itsestämme potentiaalisille jäsenil-lä antaa. Asiat ovat oikeita, mutta aukeaako niiden haluttu sanoma SEFEen vähemmän perehtyneille ja synnyttääkö se palavan halun liittyä SEFEen.

Marraskuussa SEFEn liittokokouksessa Savon-linnan Seudun Ekonomien puheenjohtaja Jarmo Luostarinen lanseerasi termin ”onnellinen ekono-mi”. Ajatus onnellisesta ekonomista tuo minul-le pelkästään positiivisia tuntoja. Tuskin kenel-läkään on mitään onnellisuutta vastaan. Minua

houkuttaa valtavasti poh-tia sitä, onko ”onnellinen ekonomi” sananparres-sa sitä samaa viisautta, jota oli vuonna 1934 it-sensä nimittäneellä toi-mikunnalla (Hirvonen, Hannén, Keijola), kun se pohdiskeli Ekonoo-miyhdistyksen eli ny-kyisen SEFEn perus-tamista. Ensimmäisen toimintavuosisadan kolme ensimmäistä kvartaalia on menty heidän perusopeillaan.

SEFEn nykyinen strategiakausi päättyy tähän vuoteen. Olen oppinut menneestä, että muutok-selle pitää antaa aikaa, sillä mikään ei kasva pel-lossa, jota jatkuvasti kynnetään. Siltikin strategis-ta näkyämme pitää käsitellä kohtuullisen rajusti, jotta siitä saadaan hyvät ainekset onnellisen eko-nomin tueksi. Näihin talkoisiin ehtii vielä tehdä rohkeita avauksia. Joka tapauksessa liiton päättä-vät elimet tekevät alkuvuoden aikana linjauksia siitä, mikä meitä yhdistää ja millaisia me haluam-me tulevaisuudessa olla.

Kun minut valittiin liiton puheenjohtajaksi, pe-räänkuulutin tämän lehden haastattelussa kes-kustelua. Olen yrittänyt eri tilaisuuksissa yllyttää niin yksittäisiä jäseniä kuin paikallisia ekonomi-yhdistyksiä haastamaan liiton johtoa ekonomiyh-teisömme nykytilasta. Ei siksi, että olisimme vii-me vuosina erityisesti epäonnistuneet, vaan että vastakin edistämme yhteisesti tärkeitä asioita. Ko-vin hiljaista on ollut. Josko nyt olisi ärsytyskynnys ylittynyt?

AT

TE

KA

JOV

A

SEFEn puheenjohtaja

32

Kylteripäivillä pohdittiin, josko Suomesta pitäisi lakkauttaa kaikki

työryhmät kolmeksi vuodeksi. Ja työryhmien sijaan ryhtyä toimeen.

2.12

Työelämä

KUVAT MIKKO HUOTARI JA TOMMI TUOMI

”JOS EI TUU FLOPPEJA, EI TUU HITTEJÄ”

”Suomi on maa, jossa eletään kahden

lottovoiton välissä”, yritysvalmentaja Saku

Tuominen kiteytti puheenvuoronsa

aluksi.

33

 Mun kaikki toivoni on teissä, joten ruvetkaa hommiin”, Matti Apunen Elinkeino-elämän valtuuskunnan johtaja sanoi tuleville ekonomeille Kylteripäi-

villä omassa puheenvuorossaan. Muutkin puhujat muistuttivat kuinka pitää uskaltaa olla rohkea, ottaa riskejä ja uskoa itseensä.

Kauluspaidat on jälleen silitetty ja kor-kokengät kaivattu kaapista. Helmikuussa kylterit kokoontuivat Helsingissä tapahtu-makeskus Telakassa ja kuuntelivat ajatuksia vuoden 2012 Suomesta ja mihin tulevina työvuosina ollaan suuntaamassa.

”Kivijalkakaupat ovat kuluttajasta kiin-nostavampia kuin ketjuliikkeet. Ihminen kaipaa nyt yksilöllistä kokemusta”, Tiina Alahuhta-Kasko, Marimekon markki-nointijohtaja, sanoi avauspuheenvuoros-saan. Hän kertoi mitä kaikkien pitäisi juuri nyt tietää menestysbrändin rakentamisesta.

Matti Apunen kannusti kyltereitä otta-maan paikkansa suomalaisen talouskasvun vetureina. Hän muistuttaa, että tulevaisuu-dessa ekonomin työ muuttuu koko ajan.

”Yksi mies, yksi työ, ei enää pidä paik-kaansa.” Nyt työelämään suuntaavan lähtöoletuksena kannattaa olla, että uran aikana tulee olemaan monia toi-menkuvia. Lisäksi koko ajan pitää hank-kia uutta ammattitaitoa. Apunen suo-sittelikin suhtautumaan työelämään maahanmuuttajien asenteella. ”Raken-na itse oma onnesi.”

”Suomi on maa, jossa eletään kahden lottovoiton välissä”, yritysvalmentaja Saku Tuominen kiteytti oman puheen-vuoronsa aluksi. Mutta odotteluun sijaan, pitäisi ryhtyä toimeen. Suomalainen in-novaatioprosessi on hänestä epätasapai-nossa. Alkuun panostetaan liikaa ja varsi-nainen toteuttaminen on keskinkertaista. Jos Tuominen saisi päättää, Suomesta lak-kautettaisiin kaikki työryhmät kolmeksi vuodeksi. Hän ei voi sietää ainaista raport-tien vääntämistä. Tärkeintä on uskaltaa ja ryhtyä toimeen.

”Jos ei tuu floppeja, ei tuu hittejä”, hän muistutti lopuksi ja sai muutaman kylteri-pojan antamaan aplodit seisoaltaan.

lin tuossa lähistöllä, niin ajattelin tulla

moikkaamaan, toteaa Kylteripäivien

yllätysvieras, Rovion markkinointijohtaja Pe-ter Vesterbacka punaisessa lintupaidas-

saan. Vaikka maailmanlaajuisessa suosios-

sa kylpevän Vesterbackan alkujaan peruttu

vierailu on seminaariosuuden ehdoton hui-

pennus, muutkin puhujat pitivät huolen sii-

tä, että Kylteripäivien tasoa puhujien osalta

kiitellään parhaaksi vuosiin.

Rento ja leppoisa tunnelma yhdistyvät

verkostoitumiseen ja ammatillisten näkö-

kulmien laajentamiseen. Päiväseminaarissa

ollaan business-tyyliin asiallisia, illalla vaih-

detaan kylterityyliin vapaalle. Vuosittain ta-

pahtumaan osallistuu lähes 500 kylteriä ym-

päri Suomen.

Me kylterit viihdymme harvinaisen hyvin

keskenämme – se näkyi paitsi avauspäivän

päättävässä illallisjuhlassa, myös seuraavan

päivän silliksellä.

Kylteripäiviltä eväitä elämään ja rentoutta opiskeluun

Yleisesti ottaen kauppatieteilijät asete-

taan helposti samaan lokeroon. Ajattelem-

me vain rahaa, olemme kylmiä ja laskelmoi-

via, kaiken lisäksi itsekkäitäkin.

– Haluatko olla stereotyyppinen kaup-

patieteilijä vai pyrkiä yhteisvoimin kohen-

tamaan imagoamme? kysyivät SEFEn opis-

kelija-asiamiehet Katri Haakana ja Tanja Hankia puheenvuorossaan. Imagon ko-

hennuksen ei kuitenkaan tarvitse olla pois

hauskanpidosta. Sillä sen me osaamme – ja

ehkäpä voimme opettaa sitä hiukan poikki-

tieteellisestikin.

Kylteripäivillä nimittäin tartutaan het-

keen, tässä ja nyt. Sillisyleisön laulaessa bän-

din mukana, illalliskansan nauraessa stand

up-tähti Niko Kivelän komiikalle tai semi-

naarin lopussa Andrè Chakerin patistaes-

sa 500 kylteriä mukaan yhteislauluun: ”Täh-

tilampun alla, siinä sängyn laidalla, kun me

kerran suudeltiin, oi´ mä uskoin ihmeisiin.”

TE

KS

TI H

EID

I KIV

EL

Ä

TE

KS

TI J

OH

AN

NA

MIT

JON

EN

Saija Harsonen oli monesta asiasta samaa mieltä Tiina Alahuhta-Kaskon kanssa.

Kuluttajat arvostavat juuri nyt ekologisuutta ja kestävyyttä, sanoi Tiina Alahuhta-Kasko pu-heenvuorossaan.

n.

-, -i-i-a.

ak-

Peter Vesterbacka

O”

34

TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVITUS KATRI NIETOSJÄRVI

 Elimistön luontainen vuo-rokausirytmi on sellai-nen, että iltapäivällä vi reystaso väistämättä las-kee – oli lounaslautasella mitä tahansa.

Väsymyksen voimak-kuuteen pystyy vaikut-tamaan paitsi ruoan laa-

dulla, myös sen määrällä: suuri annoskoko väsyttää väistämättä.

2.12

KLINIKKA-SARJASSA RATKOTAAN TYÖELÄMÄN ARKISIA ONGELMIA. LÄHETÄ PULMASI OSOITTEESEEN EKONOMILEHTI@OTAVAMEDIA.FI TAI EKONOMI-LEHTI, KÖYDENPUNOJANKATU 2 A D, 00180 HELSINKI.

Klinikka

– Säännöllinen syöminen estää ahmi-mista ja tarpeeseen nähden liian suuria ruokamääriä. Lounaan on tarkoitus kattaa kolmasosa päivän energiatarpeesta. Mutta jos aamiainen jää väliin, lounaalla on sel-lainen nälkä, että tuo energiamäärä ylittyy helposti. Aivot ja lihakset tarvitsevat ener-giaa kolmen–viiden tunnin välein, ja tätä pidemmät ateriavälit tuntuvat työtehossa ja ennen pitkää painossa, kenties työilma-piirissäkin: tutkimusten mukaan aamiai-

TEKSTI VIRV ÄRE JÄ VINEN KUVITUS KATRI NIETOSJÄRVI

YDENPUNOJANKATU 2 A D, 00180 HELSSINKI.

MILLAINEN LOUNAS PARANTAA TYÖTEHOA?Söin lounaalla kunnolla, mutta iltapäivällä

väsyttää ja kiukuttaakin. Voisiko syy

vetämättömyyteen löytyä lautaselta?

35

sen syöneet koululaiset ovat muita hyvän-tuulisempia. Olettaa voi, että sama pätee aikuisiin, tiimipäällikkö Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta sanoo.

Aamiaisen ja lounaan välillä nautittu vä-lipala estää osaltaan lounaslautasta paisu-masta.

– Jos ajatus aamusyömisestä ahdistaa, aamiaisen voi pakata mukaan ja syödä sen työpaikalla. Tai aamupalan voi jakaa kah-tia ja nauttia toisen puoliskon töissä väli-palana. Välipalatauko kannattaa siksikin, että pienet tauot lisäävät vireyttä, Laitinen vinkkaa.

Leipä lisää jaksamista

Perinteinen lautasmalli on kelpo ohje lou-naan koostamiseen. Se toteutuu, kun lau-tasen sisällöstä puolet täytetään kas-viksilla, neljäsosa perunalla, pastalla, riisillä, ohralla tai kauralla ja loppu lihalla, kalalla tai munalla. Li-sukkeena nautitaan kasviras-valla voideltua täysjyväleipää ja juodaan rasvatonta maitoa tai piimää. Tunnontarkasti ei ra-vitsemusasiantuntija ohjaa lautasmal-lia noudattamaan.

– Tärkkelyspitoiset syötävät, kuten peru-na, kohottavat verensokeria nopeasti. Ve-rensokerin nopeaa nousua seuraa sen no-pea lasku ja väsymys. Tärkkelysten vaikutus vireystilaan on yksilöllinen. Jos lounaan jälkeen on veto toistuvasti poissa, kannat-taa seuraavilla kerroilla kokeilla perunan ja pastan vähentämistä tai korvata ne vi-hanneksilla.

Mitä tärkeämpi palaveri iltapäivällä odottaa, sitä kevyemmin lounaalla kannat-taa syödä. Pelkkä vihersalaatti ei silti riitä, se laittaa nälän kurnimaan parin tunnin kuluttua vatsassa. Mutta jos salaatissa on proteiineja, sillä pärjää pitkälle iltapäivään. Leivästä ei salaatinsyöjäkään laista.

– Täysjyväleipä sisältää kuituja, jotka tasaavat verensokeria eli vaikuttavat sitä kautta jaksamiseen. Leipä on kelpo kyyti-poika myös perunalle, sillä yksinään syöty-nä tärkkelyspitoiset ruoka-aineet nostavat nopeammin verensokeria kuin yhdessä kui-

tupitoisen leivän kanssa. Kun verensokeri nousee, elimistö lisää haiman insuliinituo-tantoa ja insuliini siirtää verensokerin li-haksiin ja maksaan, jolloin verensokeri las-kee. Nopeat verensokerin vaihtelut voivat heikentää vireyttä ja jaksamista. Aterialla kuitu, rasva ja proteiini tasoittavat ja hidas-tavat nopeasti sokeristuvien hiilihydraatti-en vaikutusta verensokeriin.

Syy iltapäivän vetämättömyyteen voi olla myös elimistön kuivumi-sessa.

– Aivoista 90 % ja kehosta noin 70 % on vettä, ja jo muutaman prosentin kuivumi-nen heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa väsymystä.

Vesipullo työpöydän kulmalla on ainakin kesällä kelpo. Kahvi kuivattaa elimistöä, jo-ten jokaista kahvikuppia kohden kannattai-si juoda lasi vettä. Heti lounaan päälle ei kannata juoda kahvia, koska se hidastaa ra-vintoaineiden imeytymistä. Puolisen tun-tia ennen palaveria kahvikupillinen on pai-kallaan sen virkistävän vaikutuksen vuoksi.

Mies hyötyy henkilöstöravintolasta

Jos mahdollista, kannattaa lounastaa henkilöstöravintolassa – kuten joka toinen tämän mahdollisuuden hal-tijoista tekee.

, n

on än.

otka sitä

kyyti-syöty-

ostavat ssä kui-

n syöneet koululaiset ovat musenulisempia. Olettaa voi, että stuukuisiin, tiimipäällikköaik Jaanaöterveyslaitokselta sanoo.TyöAamiaisen ja lounaan välillä nA

pala estää osaltaan lounaslautslautlipasta. ma– Jos ajatus aamusyömisestä–miaisen voi pakata mukaan jaaamöpaikalla. Tai aamupalan voi työa ja nauttia toisen puoliskon tialana. Välipalatauko kannattappaltä pienet tauot lisäävät vireytteettnkkaa. vvin

eipä lisää jaksamistaLee

rinteinen lautasmalli on Peeaan koostamiseen. Se toteunaseen sisällöstä puolet täytaskssilla, neljäsosa perunallaviksilllä, ohralla tai kauralla jariis

hallla, kalalla tai munalla. Llihkkeeena nautitaan kasvirasuklla vvoideltua täysjyväleipävaljuoddaan rasvatonta maija

i piimmää. Tunnontarkastitaitsemuusasiantuntija ohjaa lvit

nouddattamaan.lia – Tärkkkelyspitoiset syötävät, k–, kohotottavat verensokeria nonansokeriin nopeaa nousua seurrena lasku jja väsymys. Tärkkelystepeareystilaaan on yksilöllinen. Jovirkeen on veto toistuvasti poissjälka seuraavvilla kerroilla kokeilltaa

po ohje lou-u, kun lau-än kas-astalla,ppu

ra-asmal-

kelputuutetääa, paa lopLi-s-ää itoa ei r

lauta

vetämättömyyteen voi olla kuivumi- tia ennen palaveri

kallaan sen virkist

Mies hyötyy h

Jos mahdollhenkilöstötoinen tätijoista te

362.12

Katso myös: www.sefe.fi jäsensivut Onnistu urallasi Työhyvinvointi

Täsmäruoalla hyvä henki työpaikalleOsalla ravintoaineista voi olla merkitystä aivojen välittäjäainetuotantoon, mm.

mielihyvän tunteeseen vaikuttavan serotoniinin eritykseen. Ravintoaineita ei

silti kannata tankata yksittäin eikä ylen määrin, sillä ne toimivat vastavuoroises-

ti: jos yhtä syödään liikaa, toisen imeytyminen heikkenee. Parhaan hyödyn niistä

saa, kun nauttii niitä pitkin työpäivää – tällä tapaa!

1 Aloita aamu täysjyvällä. Täysjyväleipä ja -puuro ovat hitaita hiilihydraatte-

ja, jotka pitävät verensokerin pitkään tasaisena ja mielialan hyvänä. Kaada

puuron päälle maitoa, lusikoi jugurtti tai keitä kananmuna: proteiinit takaa-

vat kylläisyyden ja estävät kiukkua aiheuttavaa nälkää yllättämästä. Jos et jaksa

syödä hedelmää heti, nappaa se evääksi: hedelmien folaatit voivat edistää muis-

tin toimintaa.

2 Pistä pähkinäksi. Jos lounasaika venyy, syö aamulta jäänyt hedelmä tai

kourallinen pähkinöitä. Pähkinöissä on mielelle tärkeitä rasvahappoja.

Vinkkaa pomolle amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan työpai-

kalla tarjottu välipala lisää työntekijöiden tehokkuutta.

3 Lisää lounaalle kasviksia ja kalaa. Jos haluat parantaa mielialaa, syö kas-

vikset raakoina tai höyrytettyinä, sillä kuumentaminen kadottaa osan

folaateista. Nauti kalaa pari kertaa viikossa. Sen rasvat, omega-3-rasva-

hapot, ja kasviöljyjen ja -margariinien omega-6-rasvahapot vaikuttavat myöntei-

sesti hermoston ja verisuonten kuntoon. Kalaa suosivissa kulttuureissa masen-

nus on harvinaisempaa kuin pihvinpurijoiden maissa.

4 Virkisty välipalalla. Kahvi stimuloi keskushermostoa ja virkistää muu-

tamaksi tunniksi. Ainoaksi välipalaksi se ei riitä, ei varsinkaan silloin,

kun työn ja kodin väliin mahtuu harrastus tai kauppareissu. Proteiini

estää päivällisnälkää kasvamasta hevosenkokoiseksi. Proteiineista vaikka

rahkaa ryydittävät marjat ja hedelmät pitävät kuitunsa ansiosta verenso-

kerin ja mielen tasaisena.

Lähde: Ravitsemustutkijakoulutettava Anu Ruusunen, Itä-Suomen yliopisto

– Yhteinen ateria on työpaikan lepohet-ki, mahdollisuus pieneen irtiottoon. Ellei mahdollisuutta noin puolen tunnin mittai-seen taukoon ole, luovuus ja keskittymis-kyky kärsivät, erikoistutkija Susanna Rau-lio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta huomauttaa.

Naiset syövät lounaalla miehiä useam-min eväitä eivätkä ne lautasmallin mukaan koottuina ole ravitsemuksellisesti henki-löstöravintola-ateriaa huonompia. Yksin työpöydän ääressä syötyinä eväät häviävät yhteisruokailulle.

– Yhteinen ruokahetki joko henkilös-töruokalassa tai työpaikan kahvihuonees-sa parantaa työilmapiiriä: onhan monella työpaikalla voimassa kirjoittamaton sään-tö, jonka mukaan lounaalla ei keskustella työasioista.

Miehelle Raulio suosittelee henkilöstö-ravintolaa, sillä siellä syövän miehen ruo-kavalio on laadullisesti muualla tai eväitä syövää miestä terveellisempi.

– Lautasmallin mukaiset eväät vaati-vat paneutumista ja osaamista: vaarana on, että osa-alueista yksi kasvaa toisen, ja miesten kohdalla usein kasvisten kustannuksella. Henkilöstöravin-tolassa aterioivat miehet syövät muita enemmän kasviksia. Hyvä tapa säilyy vapaallakin. Muualla syövät miehet eivät kiri työajan ulkopuolellakaan kasvisten määrässä samalle ta-solle henkilöstöravintolassa syö-vien kanssa.

Dosentti Jaana Laitinen on jäsenenä Valtion ravitsemusneu-vottelukunnassa, joka laatii viralliset ravitsemussuosituk-set. Suosituksia käytetään mm. joukkoruokailun pohjana.

Filosofian tohtori Susanna Raulio väitteli viime vuonna Helsingin yliopistossa työaikaisen aterioinnin sosiaalisista ja työperäisistä selittäjistä.

AIVOISTA 90 % JA KEHOSTA NOIN 70 % ON VETTÄ, JA JO MUUTAMAN PROSENTIN

KUIVUMINEN HEIKENTÄÄ TOIMINTAKYKYÄ JA AIHEUTTAA VÄSYMYSTÄ.

as

si ttamaks

ön jkun työ

isnestää päiväll

dittrahkaa ryyd

elekerin ja mie

tseLähde: Ravit

kasvaa toisen, n kasvistenstöravin-syövät iksia.akakin. eivät

akaan lle ta-ssa syö-

37

SVENSKA SIDAN

Alla vet att det bästa som kan hända en sportprodukts marknadsföringschef är att han får någon riktigt het sportare sajnad

som galjonsfigur för sin produkt. Det kostar skjor-tan (eller joggingtossan, då), men kan vara små-slantar jämfört med ökningen av marknadsvärdet. Du kan spela in reklamer tills du har kramp i ka-merahanden, men det är först när du har Jeremy Lin iklädd din doja som du verkligen får respekt – och antagligen säljvolymer. Det hela handlar ju om att köpa in sig i atletens karisma och fram-gång, och hoppas att folk börjar förknippa ditt brand med ett ännu bättre brand: sporthjältens.

Men har ni tänkt på det här omvänt? Kan det vara att privatpersoner försöker få sig själv asso-cierade med positiva brand? Det slog mig här för en månad sedan. Presidentvalets andra omgång var i full fart och plötsligt skulle ALLA stötta endera kandidaten offentligt. Personer som ald-rig varit det minsta intresserade av politik, och ärligt sagt inte kommer att vara det i framtiden heller, tog plötsligt väldigt starkt ställning för någondera kandidaten. Det verkade fantastiskt först: ”Hurra! Alla vill vara med, politiken lever en renässans!”

Men ju fler likgiltiga personer började välja par-ti, dess mer insåg jag att det för många handlade om den egna offentlighetsprofilen. Man ville vara på vinnande laget eller på det coola, hipsterlaget. Man ville blir associerad med ett visst gäng, sådär som Kia Motors vill bli associerad med Rafael Na-dal eller Adidas med Lionel Messi.

I presidentvalet hand-

lade det om person-

brand, men folk identi-fierar sig allt mer också med andra brand. Vissa företag har större fanbas än Metallica. Apple är ett bra exempel. Det är vanligare att köa över-natten för att få den ny-aste iPhonen än det är att köa för Madonnabil-jetter.

Min egen favorit eller idol eller vad man nu ska kalla det brand som man är fan av, är Starbucks. Att jag brandat mig som Starbucks största fan insåg jag förra året. Nyheten om att Fin-lands första Starbucks ska öppna i april på flygfältet kom den 22 juli. Fem bekanta delgav mig nyheten under samma kväll, flera tiotal meddelade mig un-der de följande månaderna. Det visade sig att när de såg en Starbucks-nyhet tänkte de först på mig. Jättecoolt, egentligen. Jag har lyckats med den där associationsgrejen som alla dom där sportchefer-na försöker: fast omvänt och väldigt olukrativt. Jag har lyckats branda mig som någonslags Starbucks-ambassadör. Även om mitt beteende alltså liknar mer beundran än konsumtion, så tycker jag det är ganska logiskt. Vissa blir överlyckliga av att se Bono levande på scenen, jag blir överlycklig av gott franskrost. Och behöver någon hitta mig, så finns jag från och med april på flygfältet.

Lotta Backlund är stå upp -komiker, kolumnist och en allmänt tjusig dam. Inte nödvändigtvis i den ordningen.

Häftig via anknytning

382.12

OPINNOT JA ALKU-URA

Massaluennot eivät saa kiitosta opiske-lijoilta. Suuriin luentokursseihin kuitenkin joudutaan kustannussyistä tukeutumaan.

– Massaluennoilla on vaikea innostua ai-heesta. Siellä ei pääse oikeasti reagoimaan. Tuskin parinsadan hengen porukasta luen-noitsija edes huomaa, jos joku yrittää kysyä, Aamer Chaichee sanoo.

Suuren opiskelijajoukon pitäminen otteessa vaatii luennoitsijalta paljon. Chaichee on sitä mieltä, että luennoitsi-jan taidot eivät aina riitä laadukkaaseen opetukseen. – Lukiossa opetuksen taso on kova ja ryhmät riittävän pieniä.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että yli-opisto-opetus menee koko ajan parempaan suuntaan sekä palautteen että professori-kunnan nuorentumisen vuoksi.

Tosielämä opettaa

Kaikkein eniten opiskelijaporukka kehuu opintoja, joissa on riittävä ohjaus, haas-

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT TOMMI TUOMI

Innostus tarttuu opiskelijaanYliopistojen rahoitusmallia pohtinut työryhmä ehdottaa opetuksen laatua eli

käytännössä opiskelijoiden palautetta yhdeksi valtionrahoituksen mittariksi.

teellinen tehtävä ja harkittu, osuva palaute.– Real caset ovat olleet kaikkein mielek-

käintä, Pilvi Paakkarinen sanoo.Real case -opetus edustaa kauppakorkea-

koulun uutta opetusmetodia, jossa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Opiskelijat so-veltavat oppimaansa tietoa yritysten esit-telemiin todellisiin haasteisiin ja yrittävät

öydän ääreen on kokoon-tunut ryhmä Aalto-yliopis-ton kauppakorkeakoulun opiskelijoita, jotka puhuvat

konstailemattomasti opinahjonsa opetuk-sen tasosta. He ovat uutta sukupolvea, joka osaa kyseenalaistaa ja vaatia.

– Uutta luentosarjaa vetävä assistentti sanoi, että jos te teette kovasti töitä, niin minä teen kovasti töitä. Sellaista asennetta arvostan, Anssi Panula sanoo.

Myös muut ovat sitä mieltä, että opetta-jan innostus tarttuu opiskelijoihin. Mielek-kään opiskelun pitää olla vuorovaikutteista. Ylhäältä alaspäin ammennetulla tiedolla on harvoin käyttöä työelämässä.

– Opinnoissa on vielä paljon sellaista, että yksi puhuu ja muut kuuntelee, Antti Mäenpää sanoo. – Moni luennoitsija on mitoittanut luennon siten, että hän puhuu 90 minuuttia. Jos sitten joku kysyy jotain, niin pasmat ja aikataulu menevät sekaisin.

P

39

Antti Mäenpää, Pilvi Paakkarinen ja Anssi Panula ovat valmiita

työskentelemään kovasti, jos opinnot tuntuvat mielekkäiltä.

402.12

keksiä niihin ratkaisumalleja. Lopuksi yri-tyksen raati arvioi opiskelijoiden ponnis-tuksia ja asettaa ehdotukset paremmuus-järjestykseen.

– Motivaatio on aivan toista luokkaa, kun yrityksestä tulee oikeita edustajia arvioi-maan omaa työtä, Pilvi jatkaa.

Anssi huomauttaa, että mikä tahansa real case ei kuitenkaan motivoi.

– Jos yrityksen idea tuntuu lähtökohtai-sesti kuolleelta, niin siitä on paha lähteä kehittämään mitään. Meidän ryhmässä oli yksi tällainen tapaus, Anssi sanoo.

Mutkaton vuorovaikutus

Nykyaikaisessa yliopistossa opiskelijoita ei ajatella asiakkaina, vaan yliopistoyhteisön jäseninä. Näin sanotaan Aalto-yliopiston toteuttaman opetuksen TEE-arviointihank-keen (Teaching and Education Evaluation) raportissa. Opiskelijoita kehotetaan aktii-viseen rooliin oppimisen laadun paranta-misessa, koska pohjimmiltaan opiskelija on itse vastuussa omasta oppimisestaan.

Raportin mukaan palautejärjestelmiltä toivotaan joustavuutta, jotta opiskelijoiden ja opettajien välinen vuorovaikutus olisi mutkatonta. Palaute onkin elimellinen osa yliopisto-opetusta.

– Haluamme, että arviointi auttaa luo-maan yliopistoon uutta arviointikulttuuria ja nostaa opetuksen sekä koulutuksen laa-dun yliopistoyhteisön yhteiseen keskuste-luun, Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Martti Raevaara sanoo.

Opettajien pitäisi myös pystyä reagoi-maan saamaansa palautteeseen. Useim-miten palautteen antaminen ja vastaanot-taminen kyllä onnistuu, mutta ongelmia on edelleen siinä, miten palautetta käytetään opetuksen laadun petraamiseen.

SEFE laadun arvioinnin tukena

SEFE on ollut aktiivinen yhteistyökump-pani ekonomikoulutuksen laadunarvioin-tikokonaisuuden kehittämisessä. Prosessi alkoi 1990-luvun alussa.

– Päätavoitteena on ollut tarjota yliopis-toille objektiivinen ja kattava tapa kerätä tietoa koulutusalalta ja saada itse tutkit-tua taustatietoa toimintansa tueksi, SEFEn-

koulutuspoliittinen asiamies Eeva Salmen-pohja sanoo.

SEFEn avulla toteutettava ekonomikou-lutuksen laadunarviointi on Suomen kat-tavin koulutusalakohtainen palaute- ja arviointijärjestelmä. Mukana ovat kaikki yliopistoyksiköt, ja kyselyiden palautuspro-sentit ovat korkeita.

Salmenpohjan mukaan ekonomikoulu-tuksessa on vielä paljon kehitettävää.

– Akateemisella uralla pätevöitymisessä merkittävin sija on tieteellisellä tutkimuk-sella ja erityisesti julkaisuilla. Opetus on tutkijoille useimmiten toissijaista, mikä ei ole paras mahdollinen lähtökohta laaduk-kaalle opetustyölle, Salmenpohja pohtii.

Hänen mukaansa yksittäisen tutkijan tai opettajan on mahdotonta panostaa riittä-vässä määrin laadukkaan opetuksen anta-miseen, jollei yliopisto luo sitä tukevia puit-teita. Yliopistoyksikköjen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota opetuksen järjestel-mälliseen kehittämiseen.

Yliopistojen uusi rahoitusmalli

Opetus- ja kultturiministeriön korkea-koulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehi-koisen johtama työryhmä teki viime vuo-den marraskuussa ehdotuksen yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen. Ta-voitteena on läpinäkyvämpi ja selkeämpi rahoitusmalli, jolla yliopistoista saadaan entistä laadukkaampia, kansainvälisempiä, profiloituneempia ja tehokkaampia.

– Merkittäviä uusia rahoitusindikaatto-reita ovat erityisesti valmistuneet työlliset (1% kokonaisrahoituksesta) ja 2015 opiske-lijapalaute (3%), Eeva Salmenpohja sanoo.

Rahoitusmallissa ei ole vielä montakaan laadullista indikaattoria, mutta Salmenpoh-jan mukaan suunta on oikea.

– Esimerkiksi tutkintotavoitteiden pai-nottamisen sijaan varoja jaetaan suoritet-tujen tutkintojen perusteella.

Opiskelijapalautteen sisällyttäminen ra-hanjakojärjestelmään ei ole ongelmaton. Palautejärjestelmä on Salmenpohjan mu-kaan vasta pilotointivaiheessa.

– Kauppatieteiden osalta on esitetty vaka-vaa huolta siitä, että valtakunnallinen opis-kelijapalautejärjestelmä (YOPALA) uhkaa

kauppatieteissä erinomaisesti toimivaa val-mistuneiden KTK- ja KTM-opiskelijoiden palautejärjestelmää, Salmenpohja sanoo.

– SEFEn rahoittama kauppatieteiden pa-lautejärjestelmä on Suomessa ainutlaatui-nen, ja erittäin kattava. Järjestelmä tuottaa yliopistoille korvaamatonta tietoa oman kehittämistyön tueksi. Valtakunnallisen, kaikki tieteenalat kattavan tiedon kerää-minen on kuitenkin erittäin kannatettava tavoite. Tieteenalakohtaisen tiedon kerää-minen yleisen tiedon rinnalla pyritään var-mistamaan aktiivisella vaikuttamistyöllä.

Viisi vuotta työelämässä

Yhtenä avainkysymyksenä opintojen arvi-oinnissa on, kuinka opittua voi hyödyntää työelämässä.

Akateemisten ura- ja rekrytointipalve-lujen Aarresaari-verkosto on viime vuosi-na suunnitellut ja pilotoinut yliopistojen yhteistä tutkimusmallia, jonka avulla voi-daan seurata korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista viiden vuoden kuluttua valmistumisesta.

Edellinen kysely tehtiin syksyllä 2010. Kysymykset toimitettiin vuoden 2005 ai-kana valmistuneille. SEFE sai käyttöönsä kauppatieteilijöitä koskevan aineiston ke-säkuussa 2011.

Kyselyn mukaan ekonomien uran alku-taival on ollut varsin sujuva, ja yliopistossa opittua on pystytty uralla hyödyntämään.

Tutkimuksesta paljastuu, että miltei yh-deksän kymmenestä viisi vuotta sitten val-mistuneesta ekonomista kokee voivansa hyödyntää yliopistossa opittua työelämäs-sä jonkin verran tai jatkuvasti. Rahoitusta pääaineena opiskelleista yli puolet on koke-nut hyödyntäneensä opittua jatkuvasti, kun taas markkinointia lukeneista alle puolet ilmoitti hyödyntäneensä opittua jatkuvasti.

Kyselyyn vastanneet pitivät neuvottelu-taitoja sekä organisointia ja koordinoin-tia tärkeimpinä työelämän taitoina, joita opiskelu ei riittävästi kehittänyt. Sen si-jaan oman alan teoreettista osaamista ei niinkään koettu tarvittavan työelämässä.

Myös oppimista arvioitava

Opiskelijat antavat palautetta, mutta he

41

myös haluavat saada palautetta. Oppimi-sen arvioinnissa on opiskelijoiden mukaan myös parannettavaa.

– Opetuksen taso on yleisesti ottaen ollut hyvää, opiskelija Pilvi Paakkarinen sanoo.

– Mutta markkinoinnin opiskelua moiti-taan välillä helppoudesta. Aihe ei ole help-po, mutta arvosanoja saa helposti. Tehdään liian vähän eroa opiskelijoiden välille.

– Luulen, että kyse on opettajien laiskuu-desta, Aamer Chaichee naurahtaa.

Oli kyse laiskuudesta tai ei, perustellun opintojen arvioinnin antaminen on aikaa ja resursseja vaativaa työtä.

– Taloustieteen laitoksella kuulee taas päinvastaisia näkemyksiä vaikeustasosta. Kurssit ovat haastavia läpäistä, Antti Mäen-pää pohtii.

Opinnoissa tarvitaan siis palautetta myös toisinpäin. Tenttitulokset voivat olla opis-kelijalle hyviä palautteita siitä, miten opin-noissa asetetut tavoitteet on saavutettu. Pa-himmillaan ne eivät kerro mitään. Liian hyvät arvosanat tai pistokokeet eivät viesti opintojen suorittajalle, missä onnistuttiin ja missä mentiin metsään.

MASSALUENNOLLA ON VAIKEA INNOSTUA.

AJASSA

S

Dialogi – Uusi työ on täällä -hanke

tereotyyppiset käsitykset Y-sukupolvesta työtä ja vastuu-

ta kaihtavana työpaikasta työpaikkaan surffaavana itsek-

käänä sukupolvena voi heittää roskakoriin.

Viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi-hankkeen mis-

siona on parempi työelämä, joka motivoi, innostaa ja tuottaa tulosta.

Hankkeen ytimessä on ollut aidon vuoropuhelun mahdollistaminen työn-

antajien ja tulevien työntekijöiden kesken. Mukana hankkeessa on ollut

yhdeksän edelläkävijäyritystä sekä 1 700 Aalto-yliopiston opiskelijaa.

Terveisin Y -haastekirja esittelee Dialogin pohjalta suuntaviivoja työn-

teon tulevaisuuteen.

Y = 6

Dialogi-hankkeeseen osallistuneista Aalto-yliopiston opiskelijoista

70 % uskoo edustavansa sukupolvea, joka tulee muuttamaan työnteon

kulttuuria tulevaisuudessa.

Aallon Y-sukupolvi ei kuitenkaan sovi Y:n malliseen muottiin, vaan

opiskelijat edustavat ainakin kuutta erilaista työntekijäprofiilia.

– Kuuden opiskelijaprofiilin hyvinkin erilaiset tavat suhtautua työhön

ja työuraan tarkoittavat uramallien muuttumista entistä yksilöllisemmik-

si ja moninaisemmiksi, toteaa Ellun Kanojen toimitusjohtaja Kirsi Piha.

Menestyjät ovat onnellisia

Uudelle työntekijäsukupolvelle omien ja työnantajan arvojen yhteen-

sopivuus on tärkeää. Opiskelijoista 62 % ei halua työskennellä työnan-

tajalle, jonka arvomaailma on ristiriidassa oman arvomaailman kanssa.

Y-sukupolven silmissä menestynyt työntekijä on onnellinen ihminen.

Opiskelijoista suurin osa ei määritellyt menestystä materian ja tittelei-

den avulla, vaan tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat ihmisen tyytyväi-

syys ja tasapainoisuus.

Esikuvikseen opiskelijat nimesivät kaikista useimmiten omat van-

hempansa.

Nuoret arvostavat joustoja työajan ja -paikan suhteen entistä enem-

män ja etätyömahdollisuuden tarjoamisella työnantajat voivat erottua

edukseen. Opiskelijoista 62 % on sitä mieltä, että verkko on tulevaisuu-

dessa tärkein työpaikka.

Työnantajien ja opiskelijoiden lisäksi hanketta ovat olleet mahdollis-

tamassa OKM, TEM, SEFE, TEK ja mediakumppanina Talouselämä.

Haastekirja Terveisin Y on ladattavissa osoitteessa

www.uusityöontäällä.fi

Uusi koulutuspoliittinen asiamies SEFEenSEFEn Vaikuttaminen ja edunvalvontayksikköön on valittu koulu-

tuspoliittiseksi asiamieheksi valtiotieteiden maisteri, tradenomi

Minna Nieminen. Hän aloitti SEFEssä helmikuussa.

Nieminen siirtyi SEFEen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta

projektipäällikön tehtävästä kansainvälisestä Enterprise Europe

Network – verkostosta.

Minna Niemisen vastuulla SEFEssä ovat

tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittämi-

nen sekä aikuis- ja täydennyskoulutusasi-

at kokonaisuudessaan. Hänen toimensa on

uusi ja sillä pyritään vastaamaan SEFEn jä-

senten kasvaviin elinikäisen oppimisen tar-

peisiin.

NIMITYKSIÄ

MII

LA

HE

INO

NE

N

43

SE

FE

KEH

ITTÄ

Ä JA

KO

ULU

TTA

A

EkonomiEsimies kehittyy

WEBINAARI: ESIMIEHEN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET

Aika: 17.4.2012 klo 9.15-10.00 ja 9.10.2012 klo 9.15-10.00

LEADERSHIP-KIRJALLISUUS: REFLEKTOIMALLA PAREMMAKSI

ESIMIEHEKSI

Aika: 4.-10.10.2012; verkossa

LÄHIKOULUTUS: ITSETUNTEMUKSEN KAUTTA MUUTOKSEEN

(28H)

Helsinki: 3.2., 4.2., 9.3. ja 10.3.2012Seinäjoki: 12.4., 13.4., 14.5. ja 15.5.2012Hämeenlinna: 26.4., 27.4., 10.5. ja 11.5.2012

RYHMÄCOACHING: YHTEISDYNAMIIKALLA UUTEEN KASVUUN

Helsinki (su + ru) ja Jyväskylä keväällä 2012

Kokopäivän seminaarit

22.3. PIDÄ PROJEKTI HALLINNASSA -PROJEKTIKOULUTUS

projektin perustaminen ja tavoitteen kirkastaminen

realismia projektin suunnitteluun ja seurantaan

projektipäällikön rooli ja ohjausryhmän tehtävä

viestintä projektin resurssina

muutokset ja riskit hallintaan

projektin onnistuminen on myös mielipidekysymys

SYTY JA SYTYTÄ -PALAUTTEENANTOVALMENNUS

palautteen antamisen perusideat

kannustavan palautteen edellytykset

vaikuttavan palautteenantamisen perusteet

palautteen vastaanoton olennaiset kohdat

arvioinnin ja palautteenantamisen yhteiset ja erottavat tekijät

Kevään seminaarit: Oulu 17.4., Lahti 8.5.

Muut koulutukset:

SOSIAALISEN MEDIAN TEHOPEREHDYTYS

Koulutus antaa perusvalmiudet hyödyntää sosiaalista mediaa

organisaation markkinoinnissa ja viestinnässä. Koulutuksessa

tuodaan esille sosiaalisen median mahdollisuuksia ja

huomioitavia uhkia sekä erityiskysymyksiä havainnollisesti

case-esimerkkien avulla.

Iltatilaisuudet: 15.3. Pori, 27.3. Lahti

26.3. Åbo, Rekryteringsafton samt Merkurs årsmöte

En rekryteringsafton tillsammans med MercuriUrval.

Merkurs årsmöte börjar kl 17.30, därefter en liten kvällsbit, och

MercuriUrvals presentation börjar kl 18.15.

27.3. LinkedIn-webinaari

LinkedIn oman osaamisen markkinoinnissa ja osaajien

rekrytoinnissa.

Kaikki SEFEn tapahtumat: www.sefe.fi > Tapahtumat ja

koulutukset

Pitämällä sähköpostiosoitteen ajan tasalla, saat tilaisuuksiin

henkilökohtaisen kutsun

SEFE TUTKII –OSALLISTUTHAN YHTEISÖSI KEHITTÄMISEEN

EFE tekee tänä keväänä yhteistyössä TNS Gallupin

kanssa niin kutsutun Järjestötutkimuksen. Ekonomi-

ja kylterijäseniltä sekä luottamushenkilöiltä kerätään toimin-

taan ja imagoon liittyvää palautetta. Palaute auttaa meitä

kehittämään koko SEFE-yhteisön toimintaa. Mikäli kuulut

SEFEn jäsenrekisteristä muodostettuun vastaajaotokseen

ja saat kyselylomakkeen, on tärkeää ja toivottavaa että vas-

taat. Tuloksia esittelemme alkusyksystä muun muassa Eko-

nomi-lehdessä.

S

AMMATTILAISTEN YHTEISÖT –KYSELYalto-yliopiston, SEFEn ja Talentumin yhteistyöhankkeessa tut-

kitaan korkeasti koulutettujen ammattilaisten käytänteitä sekä

median kuluttajina että ammatillisten yhteisöjen jäseninä. Tällä kyse-

lyllä selvitetään, mitä sinä korkeasti koulutettuna odotat ammatillisilta

yhteisöiltä ja minkälaiset tekijät vaikuttavat näihin yhteisöihin osallis-

tumiseen? Tulosten perusteella pyritään luomaan kuva ammattilais-

ten yhteisöllisyydestä sekä siitä, kuinka eri toimijat voivat kehittää

palveluitaan edistääkseen tällaista yhteisöllisyyttä.

Jos kysely osuu maaliskuussa kohdallesi, on tärkeää, että vastaat.

Vastaajien kesken arvotaan joukko upeita palkintoja!

A

44

KESÄTÖISTÄ

K esätöiden hakeminen on se jokakeväinen ennus-

merkki, mikä muuttaa muumilaaksoni vehreän

maan hallaiseksi. Tiedän, että mörkö on tullut vie-

railemaan, kun olen tuunannut CV:ni viimeisen päälle, kirjoittanut

täydelliset hakemukset, ja soittanut vielä varmuuden vuoksi isän

serkun veljelle, joka sattuu olemaan Pieksämäen keskuspankin

johtaja. Suhteillahan niitä kesätöitä loppujen lopuksi saadaan, vai?

Kesätöiden hakeminen on kirjaimellisesti via dolorosaa. Minä

vihaan nettilomakkeita, ja erityisesti toistuvaa tietojen syöttä-

mistä. Tässäpä idea start-upille: kehittäkää softa, joka täyttää

100 nettilomaketta yhdellä kertaa! Minä en ole asiakaspalvelu-

henkinen. En ensimmäisessä, enkä viimeisessä hakemuksessa.

Tai no, olen kuitenkin, koska sitä implisiittisesti oletetaan.

En tule toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaan ainoastaan

samanlaisten ihmisten kanssa. ATK-osaamiseni on täydellistä,

osaanhan tuottaa sisältöä Facebookiin ja Twitteriin kaksisormijär-

jestelmällä, vaikken tiedä mitään taulukkolaskennan funktioista

tai makroista. Kielitaitoni on keskinkertainen, mutta hakemuk-

sessa vähintäänkin erinomainen. Pieni väritys on aina paikallaan.

Kaikkein eniten inhoan kysymystä ”miksi olen paras työntekijä

tähän yritykseen”. Mikä minut oikeasti erottaa muista kyltereis-

tä kesätöitä ajatellen? Väitän, että moni muu kylteri, teekkari

tai kolmannen tieteenalan harjoittaja olisi kyennyt hoitamaan

aiemmat kesätyöni yhtä menestyksekkäästi.

Voiko kesällä tehdä muuta kuin kesätöitä? Voi. Olen snadisti

katkera siitä, että tajusin tämän vasta nyt. Miksen ajoittaisi esi-

merkiksi vaihto-opiskelua kesän yli, tai lähtisi kesäyliopistoon

treenaamaan kielitaitoa? Mitä sitten jos se maksaa jonkin verran?

Töissä ehtii olla vielä monta vuotta, ja opintolaina on halpaa. Sitä

paitsi kunnollinen kielitaito voi olla se juttu, millä työllistät itsesi

valmistumisen jälkeen.

Kielitaidon kehittäminen rennossa ympäristössä kiehtoo mi-

nua enemmän kuin pukukoodin jäykistämä toimistotyö. Nörtit

ovat ymmärtäneet laittaa pukeutumisessa mukavuuden tyylik-

kyyden edelle – vai haluaako joku oikeasti painaa pitkää päivää

kauluspaidan ylin nappi kiinni?

En tiedä minkälaiseksi oma kesätyökokemukseni muodostuu,

sillä pääsen derivoimaan ja patinoitumaan tutkimusapulaise-

na yliopistoni kansantaloustieteen yksikössä. Lopputuloksena

minun pitäisi synnyttää pro gradu tut-

kielma!

Toivotan sinulle tsemppiä loppukevään

opintoihin sekä työnhakuun - paras kylteri!

Lauri Tenhunen on on Oulun yliopiston

kyltereiden ainejärjestön Finanssi ry:n

puheenjohtaja

KY

LTER

ILTÄ

EKOLOGISUUTTATOIMISTOONSUOMALAISESTA

Toimistotarvikkeetnyt vaivattomasti myösSuomalainen.comista!

990

MAPPI A4 /7 CM

390

EKOLOGINENTOIMISTOSETTISis. rengaskansion,lehtikotelon jalomakelaatikon.

LIITY NYTYRITYSKORTTIASIAKKAAKSI

Yrityskorttiasiakkaana saat 10 % alennuksen toimisto-

ja paperitarvikkeista, kalentereista ja toimistolaskimista

– myös tarjoushintaisista tuotteista. Liity osoitteessa

www.suomalainen.com tai myymälässämme.

www.suomalainen.comHinnat voimassa31.3.2012 saakka.

45

EFE järjestää jälleen keväällä illanviet-

toja vastavalmistuneille ympäri Suo-

mea. Tilaisuuksien teemana on Ekonomina

työelämään. Tarkemmat löydät osoitteesta

www.sefe.fi/vastavalmistunut

14.3. Lappeenranta + Nuoret Ekonomit

–tilaisuus

KYLTERIT

EFEn opiskelijapoliittinen toimikunta käsittelee valtakunnallista opiskelijapolitiik-

kaa, kauppatieteilijöiden edunvalvontaa sekä kylteribrändiä. Toimikuntaan kaksi-

vuotiskaudelle valittiin:

Vastavalmistuneiden illanvietot

TYÖSOPIMUS KUNTOONEFEn juristit ovat lanseeranneet

uuden palvelukanavan kesätyö-

sopimusten tarkistamista varten. Vältä

yleisimmät sudenkuopat ja lähetä työ-

sopimuksesi juristin tarkistettavaksi

osoitteeseen kesatyosopimus@sefe.

fi. Kylterit.netistä löydät myös perus-

asiat, jotka työsopimuksessa kuuluisi

olla kirjattuna.

Tommi Ora, pj (myös SEFEn hallituksen

III varapuheenjohtaja)

Joni Vatjus-Anttila, vpj

Mattias Högnäs

Laura Laitala

Aku-Jaakko Saukkonen

Otto Sulin

Johanna Viitanen

Joonas Vartiainen (ekonomijäsen)

Rasmus Savander (kylteripuheenjohtajien

verkoston edustaja)

Topias Nurminen (asiantuntijajäsen, 2012)

Helsingin kauppakorkea-koulun vuosijuhlia

Vuonna 1954 valmistuneiden

kurssijuhla 3.2. Proffassa

Vuonna 1955 valmistuneiden lounas

5.3. klo 13 Proffa

Vuonna 1955 aloittaneiden lounas 9.5.

klo 14 Proffa

Vuonna 1964 aloittaneiden kurssijuhla 11.5. Mestaritallissa

Vuonna 1962 aloittaneiden tapaaminen

4.9. lukuvuoden avajaisissa

Vuonna 1955 valmistuneiden

kurssijuhla 12.9. Vuonna 1956 valmistuneiden lounas

1.10. Proffa

1930 ja 40-luvulla valmistuneiden

lounas 4.10. klo 15 Proffa

OPISKELIJAPOLIITTINEN TOIMIKUNTA AJAA KYLTERIEN ASIOITA

S

15.3. Mikkeli

22.3. Helsingfors

22.3. Oulu

23.3. Rovaniemi

28.3. Kuopio + Nuoret Ekonomit

–tilaisuus

28.3. Helsinki

29.3. Joensuu

29.3. Jyväskylä

17.4. Vaasa & Vasa (kaksi eri tilaisuutta samaan aikaan)

18.4. Pori

18.4. Tampere+ Nuoret Ekonomit –tilaisuus

26.4. Turku & Åbo (kaksi eri tilaisuutta samaan aikaan)

S

MA

RK

US

HE

NT

TO

NE

N

S

46

Persoona

2.12

ANNUKKA LANTTOSyntynyt 10.3.1968 Oulussa

Koulutus ylioppilas Oulun Kastellin iltalukiosta

1988, kauppatieteiden maisteri Helsingin

kauppakorkeakoulusta 2001

Ura ravintolatyössä Oulussa ja Helsingissä

vuosina 1986–1993, leipomoryhmän myynti- ja

markkinointipäällikkö Katri Antell Oy:llä 1993–2002,

Antell-Leipomot Oy:n toimitusjohtaja 2002–

Luottamustoimet Elinkeinoelämän keskusliiton

yrittäjyysvaltuuskunnan varapuheenjohtaja,

Elintarviketeollisuusliiton hallituksen jäsen,

Keskuskauppakamarin hallituksen jäsen

Harrastukset ruoanlaitto, paritanssi, jumpat,

matkailu

47

Katri-Antell -perheyritykseen kuuluvan Antell-Leipomot Oy:n toimitusjohtaja

Annukka Lantto aikoi Hiltonin johtajaksi maailmalle. Koti-Oulussa oli tarkoitus

vain pistäytyä Helsingin kauppakorkeakoulusta.

TEKSTI MINNA PELTOLA KUVAT ONNI WILJAMI KINNUNEN

AnnukanNOPEAT

KÄÄNNÖKSET

482.12

A nnukka Lantto lähettää sähköpostia myöhään jou-luaatonaattona 2011.

– Tammikuun kalenteri on jo aivan täynnä. Sopi-

siko haastattelu heti joulun jälkeisellä vii-kolla?

Jouluaattona tulevat kellonaikaehdotuk-set.

– Sovitan asiat aina pikaisesti kalente-riin ja muutenkin kirjaan muistilistoja ex-celiin tai puhelimeen, ruokaostoksiakin, hän selittää.

Pedantti ja virallinen? Kyllä, ja yhtä aikaa vallaton. Tapaamisten aikana räväkkä nau-ru yllättää vastapuolen vähän väliä.

– Nuorempana olin vielä kärsimättö-mämpi. Kulmani kuulemma nousevat edel-leen, kun asiat eivät etene. Tällaista vas-tapuolen pommitusta työkaverit kutsuvat ’Annukan pingikseksi’, Lantto nauraa.

Oululaisten tavaramerkin, Antellin per-heleipomon toimitusjohtaja totesi ennen

haastattelua yksityisyyden olevan hänelle tärkeää. Sitäkään ei haastattelussa havaitse.

– Tuossa ovat meidän 4-, 5- ja 9-vuotiaat, osoittaa Lantto kolmea pellavapäätänsä An-tellin toissavuotisesta 130-vuotiskirjasta.

Huippu-uimarin päätös

Annukka Lantto ei ole koskaan kavahtanut ratkaisuja. Antell-leipomoiden ja -kahviloi-den johtaminen on jatkuvaa valintojen teke-mistä niin tehtäviltään kuin ajankäytöltään. Valintojen ansiosta hän jaksaa työssään.

– Nuoruudessa voitin 12 uinnin SM-kul-taa, minkä jälkeen lähdin vaihto-oppilaak-si Australiaan. Palattuani mietin altaassa 25 metrin kohdalla syitä uida 50 metriin asti. En keksinyt ja menin saunaan, Lant-to kertoo. Eikä ole enää uinut kuin muk-sujensa kanssa.

Lantto keskeytti tuolloin myös Oulun ly-seon lukion. Lähes kympin keskiarvon tyttö siirtyi Kastellin iltalukioon ja aloitti Antel-lilla koulutusohjelman perunankuorinnasta asiakaspalveluun.

– Olin saanut tarpeekseni uintiajan ai-katauluista. Opetellessani tarjoilijantyötä ravintola Kaarlenholvissa nautin valtavas-ti nopeatempoisuudesta ja ravintola-alan ihmisistä, Lantto muistelee.

Helsingin kauppakorkeakoulussa 1988 lähtien hän otti edelleen rennommin. Opintoviikkoja kertyi markkinoinnista al-kuvuosina vähän.

– Kerrankin en kokenut olevani matkal-la minnekään. Toimin kulttuurijaostossa ja kuntosaliohjaajana liikuntavirastolla. Työs-kentelin helsinkiläisravintoloissa monet pyhät.

Hän kävi ikään kuin Annukan omaa kor-keakoulua – hotelliketju Hiltonin johta-juutta varten, tietysti.

– Tavoitteeni oli hankkia mahdollisim-man paljon kokemusta hotelli- ja ravintola-alalta. Omaksun kieliä nopeasti. Äiti Pipu Lantto on suomenruotsalainen, lisäksi pu-hun englantia, ranskaa ja saksaa. Näistä asi-oista syntyi haave maailmanvalloituksesta, Lantto kertoo.

Kuka alkaa toimitusjohtajaksi?

Vuodesta 1976 Lantoille kuuluneelle An-tellille hän haki myyntipäälliköksi vuonna 1993, kun ranskalainen rakkaus jätti. Lant-to ei ollut koskaan aikonut tulla Antellille, vaan lähteä maailmalle.

– Olin toiminut edellisen kesän Antellil-la myynnin ja tuotannon yhteistoiminnan kehittämisprojektissa. Talvella alkoi tuntua, että muut jatkoivat Oulussa minun työtäni. Totta kai piti näyttää taitonsa ja hankkia us-kottavuutta: jakkupuku oli kolmikymppise-nä kovassa käytössä, naurahtaa nyt piikki-korkosaappaita ja mekkoja käyttävä Lantto.

Emoyhtiö Katri Antellin sukupolvenvaih-dosta Lantot tutkivat asiantuntijoiden kans-sa pitkään. Vuonna 2002 Annukka Lantto

123

Kolme kysymystä

Mottosi?

Aina voi tehdä jotakin. Paineet ja vaikeudet pitää

purkaa eikä luurankoja pidä jättää kaappiin, mut-

ta valittelusta ja murehtimisesta ei ole hyötyä.

Isä-Lanton oppi toimitusjohtajalle?

Pidä lomasi. Olen pitänyt, viime kesänä viisi viik-

koa. Ensimmäisenä päivänä lähdin lasten kanssa

Kreetalle.

Suosikkimaasi?

Ristiriitainen Ranska. Maa näyttää kaoottiselta ja

kopealta, latinalaisuus ja eurooppalaisuus sekoit-

tuvat. Äidit pysyvät ennen kaikkia naisina. Kieli on

loputtoman monitahoinen.

49

– Tomi on sovinnaisempi ja matemaat-tisempi kuin minä, hänellä on vielä enem-män excel-listoja, sisko huomauttaa.

Katri Antell -emoyhtiön toimitusjohtaja Sakari Annala on Annukka Lanton mukaan hyvä ilmapuntari yhtiön hallinnossa, Ilk-ka-isä toimii hallituksen puheenjohtajana.

– Minulla on täysin vapaat kädet, mutta perheestä on erittäin suuri tuki. Keskuste-lemme avoimesti ja tavoitteemme on olla ammattimaisesti johdettu perheyritys. Per-he-etuliite tuo mukanaan lämpöä: tunnen olevani yksi helmi sukupolvien ketjussa, Annukka Lantto selittää.

Uni tulee

Annukka Lanttoa pidetään vaativana esi-miehenä, mutta hän antaa vastineeksi pal-jon vapautta. Johdettavat saavat isojakin kokonaisuuksia työstettäviksi, eikä esimies kysele asioiden perään ennen deadlineja.

– Tämä ei tarkoita, etteikö minulta saisi kysyä apua, Lantto huomauttaa.

Erittäin aikataulutettuun, palaverien täyttämään työhönsä Lantto saa excel-lis-tojen lisäksi voimia mielikuvaharjoittelus-ta, joka on uintivalmentautumisen perua.

– Kun on opetellut rauhoittumaan uneen ennen kisoja 10-vuotiaasta lähtien, tapa on automaattinen. Yleensä pystyn päättämään, että palaan asiaan aamulla. Saatan laittaa

vaikkapa kehityskeskustelun mielessäni purkkiin työpöydälle.

Pitkästyminen on paha

Elämässä ei juuri mikään ole varmaa, pait-si rakkaus omiin lapsiin. Tällä hetkellä An-nukka Lantto ajattelee pysyvänsä Antellin ruorissa eläkepäiviin saakka. Tavoitteena on, että Antell on pystyssä seuraavien 130 vuoden päästäkin.

Vapaa-ajalla ruoanlaittoa rakastava Lant-to pilkkoo vihanneksia puolalaisen au pai-rinsa kanssa ja kestittää ystäviään etanoil-la ja valkosipuli-parmesaani -pastalla. Hän haaveilee osallistuvansa Intiassa jooga- tai meditaatiokurssille, vahvistavansa rans-kaansa kielikurssilla ja hankkivansa mö-kin Kuusamon Rukalta.

– Ikävystyminen on pahinta elämässä, pitkästyn helposti, hän myöntää.

Lantto vannoo osaavansa myös lojua au-rinkotuolissa. Paitsi, että hän on todennä-köisesti päättänyt ponnahtaa tuolista len-kille kello 16.

Haastattelukin päättyy kello 16 ja toimi-tusjohtaja ilmoittaa:

– Tsekkaan excel-listani, sitten on ehdit-tävä jumppaan ja venyttelytunnille.

Topakka kättely ja johtajattaresta kuuluu enää vain korkojen kopse.

aloitti Antell-Leipomot Oy:n toimitusjohta-jana ja seuraavana vuonna veli, kauppatie-teiden maisteri Tomi Lantto, 41, henkilös-töravintoloita pyörittävän Antell-Catering Oy:n toimitusjohtajana.

– Isämme Ilkka Lantto kysyi, kuka alkaa nyt oikeasti toimitusjohtajaksi. Koko kon-sernin vetäminen isän saappaisiin astumal-la olisi ollut liian iso tehtävä. Tomi ja minä saimme kaksi sopivankokoista osaa. Yrityk-seen sitoutuminen ei enää pelottanutkaan.

Isä tosin totesi tyynesti, että kauppatie-teiden ylioppilaita ei Antellilla palkata toi-mitusjohtajiksi. Niin tytär opiskeli vuonna 2001 puolessa vuodessa 55 opintoviikkoa ja väänsi pakkopullana lojuneen gradunsa.

– Ahmin bränditietoa ja henkilöstöjohta-mista illat ja viikonloput, ja tentit menivät loistavasti. Työelämän kokemus on opiske-lijalle enemmän kuin hyödyllistä.

Helmi sukupolvien nauhassa

Noin 800 työntekijän Antell-Leipomot Oy ja Antell-Catering Oy toimivat erillisinä sisaryhtiöinä. Legendaarisen Katri Antel-lin perustama leipomo on Suomen toisek-si vanhin, catering-yhtiöllä on yli sata yksi-löllistä henkilöstöravintolaa ympäri maan.

Johtajasisaruksista on aina ollut toisil-leen tukea, leikkikentiltä uintiurien lopet-tamiseen.

PERHE-ETULIITE TUO

LÄMPÖÄ: TUNNEN OLEVANI

YKSI HELMI SUKUPOLVIEN

KETJUSSA.

502.12

JARKKO TONTTI

Remontissa

Lusin putkiremontin vuosituhannen alus-sa ja pian sen jälkeen

julkisivun uusimisen, mikä tarkoitti kuukausitolkulla elämistä muovipussin sisäl-lä. Näiden jälkeen huokai-sin helpotuksesta ja pyyh-käisin uupumuksen hien hihaani. Mutta pian kotini viereisessä koulussa alkoi tapahtua. Kellarikerros-ta rouhittiin toista vuot-ta. Kun kiveä muutetaan jauheeksi, ei paksuinkaan seinä pidä jurrutusta loi-

tolla, eivät edes korvatulpat. Lopulta valmistu-neet maanalaiset vesieristykset takasivat lapsille homekouluttoman elämän. Hienoa. Mutta heti seuraavalla viikolla alkoi viereisen kerrostalon täyssaneeraus. Meidän talomme porraskäytävään ilmestyi lappu, joka kertoi töiden kestävän vuoden loppuun saakka. ’Valitamme häiriötä’. Naamani lässähdys kuului varmasti hiekkapuhaltimiaan jo huudattavien miesten kuulosuojaimien lävitse.

Vuoden päätyttyä ajattelin, että nyt alkaa Elämä. Turha toivo. Keittiöni oli tullut siihen ikään, että jos Museovirasto saisi siitä vihiä, kotini julistettai-siin suojelukohteeksi. Kolmasti jeesusteipillä kor-

jattu kaapinovi tipahti lattialle. Ulosvetolaatikosto oli jumiutunut kiskoilleen jo edellisen asukkaan aikana. En vieläkään tiedä, mitä se on pitänyt si-sällään kaikki nämä vuodet.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Keittiöremonttia ei voinut enää lykätä, ja samalla meni pari muutakin huonetta uusiksi. Se tarkoit-ti tilapäisasumista sukulaisissa ja kesäasunnolla keskellä talvea. Ja lopulta hotellissa, kun äidin vir-nuilut peräkammarin pojasta kävivät sietämättö-mäksi. Työsuunnitelmassa luvattu lyhyt aikataulu venyi. Kun työnjohtaja aloitti puhelun sanoilla ’löy-tyi halkeamia’, huokasin jo alistuneena kohtalooni.

Väittävät, ettei ikiliikkuja ole mahdollinen. Niin-köhän? Lähikerrostalon kattoremontin muistan tehdyn jo vuosia sitten, mutta nyt katolla keikkuu taas miehiä. Remontit ovat ikuisesta ikuiseen uu-distuva luonnonvara.

Kaikesta huolimatta rakastan vanhoja taloja, joi-den lautalattia narahtelee ja joiden ikkunalaudoilla mahtuu istumaan ja tekemään muutakin muka-vaa. Sellaisia on tässä purkuvimman runtelemas-sa maassa hyvin vähän, joten pitäkäämme niis-tä huolta. Suomalaisista taloista lähes puolet on noussut vuoden 1980 jälkeen. Ne lähenevät ikää, jossa koskaan päättymätön remonttikierre alkaa. Jos olisin kiilaskatseinen osakesijoittaja, ostaisin korjausrakentamiseen keskittyvien yritysten osak-keita. Tai perustaisin sellaisen.

Kolumnin kirjoittaja Jarkko Tontti on kirjailija ja lakimies. Hänen uusin romaaninsa on Sali.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

Läs om Niords program i Niordbladet

och på www.niord.fi.

20.3. Besök till Patricia

22.3. SEFE: Projektutbildning

27.3. Teater: Va va det jag sa!

29.3. Seminarium: Kulturer

kolliderar

3.4. Besök till Kalevala Koru

12.4. Föreställning: De tio budorden

19.4. Föreställning: Sound of Mark

27.4. Kristina från Duvemåla

16.10. Kristina från Duvemåla

Niords kansli

Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors

Cati Lilja, 0201 299 275

Catarina Söderström, 0201 299 274

Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT

HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa

vuodessa.

Tapahtumat ja yhteystiedot osoit-

teessa www.heko.fi sekä HEKOn jä-

senlehdessä.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

13.3. klo 18–20 Ekonomiavanto

Tanelinrannassa

22.3. klo 18 Nordea-yritysvierailu

Seinäjoella. Ilmoittaudu 11.3. men-

nessä epe@sefe.fi

12.–13.4. SEFEn EkonomiEsimies

-koulutus Seinäjoella. Toiset kaksi

lähipäivää toukokuussa. Lisätiedot

ja ilmoittautuminen www.sefe.fi ->

tapahtumat ja koulutukset

20.4. klo 19 EPEn kevätkokous Up-

palan Kartanossa, Ilmarisenkatu 14,

Seinäjoki

14.5. klo 18 Atria -yritysvierailu Iti-

kanmäellä. Ilmoittautuminen 4.5.

mennessä epe@sefe.fi

14.–15.5. SEFEn EkonomiEsimies-

koulutus Seinäjoella. Jatkoa huhti-

kuun koulutuspäiville. Lisätiedot ja

ilmoittautuminen www.sefe.fi -> ta-

pahtumat ja koulutukset

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT

14.3. Venäjän armeijan kuoro, ba-

letti ja orkesteri Pietarista, Lahden

Sibeliustalo

27.3. Sosiaalisen median tehope-

rehdytys

24.4. Sijoitusilta

Tarkempia tietoja tilaisuuksista ja

niihin ilmoittautumisesta LSE:n jä-

senkirjeissä.

LAPIN EKONOMIT

Hallituksen 2012 jäsenet sekä opis-

kelijoiden edustaja:

Mari Vähäkuopus, puheenjohtaja

Anna Jaakonsaari, varapuheenjohta-

ja ja koulutusvastaava

Tarja Porsanger, sihteeri

Kaisa Lammi, rahastonhoitaja

Heikki Lähdesmäki, työmarkkina- ja

urahallintavastaava

Hannele Karjalainen, tiedotus- ja

viestintävastaava

Heli Puro, jäsenvastaava

Mari Mäki, opiskelijaedustaja

24.2. Design-Sitsit - Ekonomien ja

opiskelijoiden yhteinen illanvietto

Rovaniemellä, avec-tilaisuus

23.3. Ekonomina työelämään -

tilaisuus Rovaniemellä, järjestäjä

SEFE ry

24.3. Vierailu Kemin Lumilinnaan,

perhetapahtuma

Viikko 16 Kevätkokous

26.5. Survival Games, leikkimielinen

ulkoilmakisa Lapin lennoston alueel-

la Rovaniemellä, avec-tapahtuma

Jäsentiedotus tapahtuu pääasiassa

sähköpostitse. Tarkistathan yhte-

ystietosi osoitteessa www.sefe.fi/

jasensivut.

MERKUR

26.3. klo 17.30 Merkurs årsmöte,

Hamburger Börs (Köpmansgatan 6,

20100 Åbo) tillsammans med Mer-

curi Urval.

Du minns väl vår hemsida där du får

den senaste infon om evenemang

och händelser, och där du lätt kan

hålla dig uppdaterad om vad Merkur

har att erbjuda sina medlemmar!

www.ekonomforeningenmerkur.fi

OULUN EKONOMIT

22.3. Ekonomina työelämään. Illan-

EKONOMI-TOIMINTAA

KA

LE

VA

LA

KO

RU

vietto vastavalmistuneille

17.4. Syty ja Sytytä – palauttee-

nantovalmennus. Perehdytystä

kannustavan ja vaikuttavan pa-

lautteen antamiseen ja sen vas-

taanottamiseen.

Seuraa päivityksiä uusimmista ta-

pahtumista ja kulttuuririennoista

osoitteessa

www.oulunekonomit.fi.

PIRKANMAAN EKONOMIT

18.4. Voimavarat ja jaksaminen

24.5. Kesäkukat Tommiskan

puutarhalta

27.5. Perhepäivä

Särkänniemessä

21.7. EkonomiJazz Porissa

9.8. Pyynikin kesäteatteri:

Kuuma Kesä 85

POHJOIS-SAVON EKONOMIT

Vuoden 2012 hallitus:

Puheenjohtaja Sami Sipilä

Varapuheenjohtaja Ville Räsänen

Sihteeri Sanni Rönkkö

Uranhallintavastaava Suvi

Honkanen

Viestintävastaava Jenni Rissanen

Rahastonhoitaja Heikki

Savolainen

Markkinointivastaava Merja

Laituri-Korhonen

20.4. klo 18 Kevätkokous Kuopion

kaupunginteatterissa. Kokouksen

jälkeen klo 19 iltaa jatketaan Re-

monttijengi-näytelmän parissa. Vä-

liajalla kuohuviiniä ja makea leivos.

Kutsu on avec. Tilaisuuden oma-

vastuuosuus 20 €. Ilmoittautumi-

nen SEFEn jäsensivujen kautta.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT

Kahvakuulatreenit jatkuvat. Seu-

raavat treenit 15.3, 22.3 ja 29.3.

Paikkana Joensuun Tiedepuisto,

netWork Oasis.

Ekonomi-lounas: Ekonomilounaat

säännöllisesti joka kuukauden vii-

meinen torstai klo 11.30, paikka

ilmoitetaan erikseen, omakustan-

teinen (lukuun ottamatta uudet

jäsenet)

17.3. Tahkon lasketteluretki

23.3. Viski-ilta

3.4. klo 16.30 Yritysvierailu

Huhtikuu Japanilainen kokkau-

silta

19.4. klo 18 Kevätkokous + mah-

dollinen illanvietto, Kreikkalainen

ravintola Kreeta

1.5. Vappukuoharit

Lisätietoja tapahtumista löydät

jäsenkirjeestä 1/2012 ja sivuil-

tamme Facebookista.

PORIN SEUDUN EKONOMIT

21.7. Ekonomijazz. Tervetuloa

jazzailemaan Poriin!

Lisää tulevia tapahtumia löydät

jäsenkirjeestä tai kotisivuilta

ww.porinseudunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT

Lisätietoa tulevista tapahtumista

Rauman Ekonomien nettisivuilta

osoitteesta www.raumanekono-

mit.fi -> Tulevat tapahtumat.

SUUR-SAVON EKONOMIT

27.3. klo 17 Yhdistyksen kevät-

kokous. Kokouksessa käsitellään

sääntömääräiset asiat. Kokoontu-

minen Ravintola Dragon Shengis-

sä, Vuorikatu 11, Mikkeli. Ohjel-

maa kokouksen jälkeen.

20.4. Risto Räppääjä Mikkelin te-

atterissa. Myös tutustuminen la-

van takaiseen elämään.

11.6. Perinteinen kesäretki Män-

tyharjuun. Ohjelmassa opastettu

Salmela ja Lankkumyllyn kievari.

Tarkemmat tiedot www.sefe.fi

->Tapahtumiin ilmoittautuminen.

Ekonomföreningen Niord besöker

Kalevala Koru i april.

SUOMEN EKONOMILIITTO – SEFE RY, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fiwww.sefe.fi

Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningarEkonomföreningen Merkur rf, ÅboEkonomföreningen Niord rf, HelsingforsEtelä-Hämeen Ekonomit ry, HämeenlinnaEtelä-Karjalan Ekonomit ry, LappeenrantaEtelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, SeinäjokiHelsingin Ekonomit ryKainuun Ekonomit ry, KajaaniKeski-Suomen Ekonomit ry, JyväskyläKymenlaakson Ekonomit ry, KotkaLahden Seudun Ekonomit ryLapin Ekonomit ry, RovaniemiLounais-Hämeen Ekonomit ry, ForssaOulun Ekonomit ryPirkanmaan Ekonomit ry, TamperePohjois-Karjalan Ekonomit ry, JoensuuPohjois-Savon Ekonomit ry, KuopioPorin Seudun Ekonomit ryRauman Ekonomit ryRiihimäen-Hyvinkään Ekonomit rySavonlinnan Seudun Ekonomit rySuur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ryVaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ryVarkauden Seudun Ekonomit ryExpatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAPJäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset 020 693 200Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar 0201 299 246jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää 0201 299 255 Carina Feodoroff 0201 299 246Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar Carita Erkkilä 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLINGPalkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206palkkaneuvonta@sefe.fiUrapalvelut – karriärtjänster 020 693 255ura@sefe.fi Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –alterneringsledighet) Tarja Tikkanen 0201 299 295 Arja Vuorela 0201 299 259 Leena Simonsen 0201 299 270 Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering Sirja Kulmala 0201 299 265 Taija Kääriäinen 0201 299 258Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling Birgit Lindholm 0201 299 249 Hannele Hämäläinen 0201 299 214Työskentely ulkomailla – arbete utomlands Arja Vuorela 0201 299 259Yksikön assistentti – enhetens assistent Salla Grönholm 0201 299 247Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör Anja Uljas 0201 299 281

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTERTyö- ja virkasuhdeneuvontaAnställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00)Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä Emilia Reinikainen Riku Salokannel Timo Voutilainen Lasse JohanssonEkonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning omantällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund 0201 299 205Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare Riku Salokannel 0201 299 219Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete 020 693 205 Emilia Reinikainen 0201 299 218Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala 020 693 273Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör Jan Degerlund 0201 299 205

Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshetIAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 ( 09) 4763 7610www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajatmaanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNINGTyömarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka– Arbetsmarknads- och samhällspolitik Kosti Hyyppä 0201 299 253 Johanna Hämäläinen 0201 299 289 Johanna Lähteenmäki 0201 299 287 Riikka Mykkänen 0201 299 286 Ulla Niemelä 0201 299 213 Riikka Sipilä 0201 299 285Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik Minna Nieminen 0201 299 238 Eeva Salmenpohja 0201 299 268Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet Katri Haakana 0201 299 251 Tanja Hankia 0201 299 237 Yksikön assistentti –enhetens assistent Maija Räsänen 0201 299 282Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko 0201 299 280

VIESTINTÄ - INFORMATIONEkonomi-lehti – tidningen Ekonomi Otavamedia / Asiakasviestintä (09) 1566 8540Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Maria Rantamaula 0201 299 256Viestintä – information Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240 Heidi Haapalainen 0201 299 244Viestintäjohtaja – informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTERJulkaisutilaukset – beställning av publikationer Krista Salo 0201 299 296 sijainen–vikarie Noora KoponenJärjestötoiminta – organisationsverksamhet Satu Taivainen 0201 299 277Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent Hannele Hämäläinen sijainen – vikarie Krista Salo 0201 299 212Tutkimukset – utredningar Juha Oksanen 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMIAsiakashallinta – kundförvaltning Tuija Mäkinen 0201 299 245Projektit – projekt Jarmo Jaulimo 0201 299 272Talous – ekonomi Leena Lillomäki 0201 299 269 Suvi Viinikainen 0201 299 271Hallintojohtaja – administrativa direktör Kirsi Hurme 0201 299 276

Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare Aija Bärlund 0201 299 284

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationerBoomi ry, TampereEnklaavi ry, LappeenrantaFinanssi ry, OuluFutuuri ry, RovaniemiHelsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, HkiMerkantila Klubben rf, ÅboOptimi ry, JoensuuPorin Kylterit ryPreemio ry, KuopioPörssi ry, JyväskyläStudentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rfSvenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa

Lisätietoja – mer information:www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistyksetwww.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR KYLTERIYHDYSHENKILÖT – SEFES KONTAKTPERSONER

Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis 040 410 7106

HSE: Alexander Pihlainen 050 554 4954

JY: Kimmo Laaksonen 050 400 0705

LTY: Maria Salmela 050 414 3625

OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331

KuY/JoY: Laura Vainikainen 050 379 3556

TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973

VY ja SHHV: Viktor Hollsten 040 775 2682

TSE: Raisa Räisänen 040 508 4508

ÅA: Anna-Maria Huldén 040 410 7106

» P

uh

elu

hin

na

t 02

01

-alk

uisiin

nu

me

roih

in lan

kapu

he

lime

sta 8,2

1 sn

t/min

+ 6

,9 sn

t/min

, matkap

uh

elim

esta 8

,21

snt/m

in +

16

,9 sn

t/min

. 0

20

6- ja

02

09

-alk

uise

t: Lankap

uh

elim

esta p

aikallisverkko

maksu

+ 3

snt/m

in. M

atkapu

he

lime

sta matkap

uh

elin

maksu

+ 3

snt/m

in.

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi