Ekosysteemipalvelut biotalouden perustana

Marianne Kettunen

Institute for European Environmental Policy (IEEP) /

Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus

Biotaloustreffit 28 marras 2012

© M. Kettunen

Ekosysteemipalvelut = hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta

- Millennium Ecosystem Assessment 2005 -

© M. Kettunen

Luonnon hyödylliset resurssit (markkinalliset

ja markkinattomat!) / Tuotantopalvelut

Ravinto Rakennusaineet

Lääkeaineet Muut raaka-aineet

Geneettiset resurssit Jne.

Huom. määritelmä ei pidä sisällään täysin elottomia

resursseja (maa-aines, tuuli jne.)

Ekosysteemipalvelut

Luonnon hyödylliset prosessit /

Säätelypalvelut

Pölytys Veden kierto

Veden puhdistus Hiilen sidonta

Maan ravinteikkuuden ylläpito

Eroosion ehkäisy Tuholaiskantojen säätely

Jne.

Luonnon ei-materiaaliset hyödyt /

Kulttuuripalvelut

Matkailu Virkistyskäyttö

Henkinen ja fyysinen terveys Opetus ja tutkimus

Taide ja kulttuuri Kulttuuriarvo / -merkitys

Jne.

Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät palvelut (yhteyttäminen, ravinteiden kierto jne.)

Luonnon monimuotoisuus → Luonnon palautusmiskyky ja resilienssi

© M. Kettunen

Ekosysteemipalvelut ja (‘ei-niin-vihreä’) talous

Luonnon hyödylliset resurssit /

Tuotantopalvelut

Vain markkinalliset hyödyt huomioitu!

Luonnon hyödylliset prosessit /

Säätelypalvelut

Ei huomioitu!

Luonnon ei-materiaaliset hyödyt /

Kulttuuripalvelut

Vain markkinalliset hyödyt huomioitu!

Ekosysteemien toiminta / ylläpitävät tukipalvelut Luonnon monimuotoisuus

Ei huomioitu!

Näkyvä ja näkymätön ’vihreä’ taloudellinen arvo

Tuotantokasvit, marjat ja hedelmät

Pölytys, veden kierto jne.

Pölyttäjien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen

Puuntuotanto

Maan ravinteikkuuden ylläpito, eroosion ehkäisy, tuholaiskantojen säätely jne.

Puulajien monimuotoisuus, ravinnekierto, yhteyttäminen

© Wikipedia © OregonLive.com

Näkyvät arvot: Markkinalliset tuotantopalvelut,

Matkailu

Näkymättömät arvot:

Markkinattomat

tuotantopalvelut,

Säätelypalvelut,

Muut kulttuuripalvelut,

Tukipalvelut,

Biodiversiteetti

- Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä

- EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 %

pähkinöistä on riippuvaisia pölytyksestä

- EU: hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo

n. 15 miljardia EUR / vuosi

- Suomi: pölytyksen rahallinen arvo 18 / 3.9 / 38 mil EUR

per vuosi (tietyt viljat / mustikka ja puolukka /

kotipuutarhat) (Lehtonen 2012)

- Tanska: hyönteispölytyksen arvo 421 - 690 miljoona

DKK (~56.6 - ~92.8 mil EUR) / vuosi (Axelsen et al. 2011)

- Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo 189-325 mil SEK

(~21.5- ~37 mil EUR) / vuosi (Pedersen 2009)

Domesticated pollinator (honey bee)

Wild pollinator (hover fly)

Building on presentation by Dr Anne Franklin (2010), various references in “EU 2010 Biodiversity Baseline” (EEA, 2010) + UK NEA, 2011, Ricketts et al, 2004)

Esimerkki: pölytyksen taloudellinen arvo

- Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret) säilyttäminen voi estää 25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (GHG)

- Luonnon hiilivarastojen ylläpitäminen (esim. REDD-Plus avulla) kustannustehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta – 3.7 $ biljoonan (trillion) kokonaissäästöt (Net Present Value).

- Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien puut) 1 876 miljoonaa EUR (Matero et al 2007)

- Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) 29-46 miljardia SEK (2001 SEK) (~3.3 – ~5.2 miljardia EUR) (Gren and Svensson 2004)

- Toimivat ekosysteemit auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen: esim. pidättävät vettä, hillitsevät kuivuutta & tulvia ...

Trumper et al. 2009, Lewis & White 2009, IPCC 2007, Eliasch 2008, Olsen and Bishop 2009 in TEEB Policy Makers and Biusiness Reports 2009 & 2010

Esimerkki: luonnon arvo ja ilmaston muutos

Source: TEEB case by L. Brander & K. Schyut (2010) The economic value of world’s wetlands (benefit transfer) www.teebweb.org

© Photos EEA report

Esimerkki: kosteikkojen arvo

© M. Kettunen

Kestävä vihreä / biotalous perustuu luonnon arvon laajalle ymmärrykselle ja

ekosysteemipalveluiden kestävälle käytölle !

Biotalous

Vihreä talous

Ekosysteemipalvelut

© M. Kettunen

Ekosysteemipalvelut - vihreä talous – biotalous

Biotalous – vihreän talouden mahdollisuus: - Uusiutuvien luonnonvarojen

kestävä hoito ja käyttö - Tuotteiden ja palvelujen tuotanto - Bioteknologia - Luonnon voimavarojen

hyödyntäminen laajasti hyvinvoinnin lähteenä (esim. luonnon virkistyskäyttö)

TEM tiedote 4.10.2012

Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit

ES ‘varanto’ (status & trendit)

• Metsät & vesi... mutta myös:

• Hiilivarasto ja -sidonta • Pölyttäjä -varanto • Geneettiset resurssit • Luonnon kulttuuriarvo -

varanto • Jne.

ES ‘virta’ (status & trendit)

• Hyödyt ‘virtaa’ alueelta toiselle (paikallinen / kansallinen / globaali) ja muuttuu ajan kuluessa

ES arvo (nykyinen & tuleva)

• Laadullinen • Määrällinen • Rahallinen

Luonnon monimuotoisuus (status & trendit) Kertoo luonnon kesto- ja palautumiskyvystä!

Trade-offs

Trade-offs

Trade-offs

ES varanto – virta – arvo Biodiversiteetti

Etc. Kestäviä kansantalouden ja makrotalouden mittareita

Kansantalouden tilinpito: Ecosystem accounts (EA) &

System of Integrated Environmental and Economic

Accounting (SEEA)

Tarvittavat vihreän / biotalouden mittarit

© M. Kettunen

Ekosysteemipalvelut luovat konkreettisia mahdollisuuksia

vihreälle / biotaloudelle !

TEEB for Business summary report 2011

Pohjoismaiden virkistyskäyttö ja matkailu

- Finland: 1 EUR investointi kansallispuistojen hoitoon tuo 10 EUR takaisin aluetaloudelle (TEEB Nordic case study by Kajala)

- Denmark: ~70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa (Schipperijn et al. 2010).

- Norway: n. ½ norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million hklöä) (Statistics Norway 2012).

- Sweden: ulkoiluun liittyvä kulutus tuottaa 75 637 tyopaikkaa (Fredman et al. 2010)

cc

Ekosysteemipalvelumaksut (PES)

- Paying blue mussel farmers for improved water quality (Lysekil, Sweden)

- The use of mussels to clean the N content of the municipal waste water plant saves the municipality close to 100 000 EUR / year compared to using a traditional technique

© http://kodu.ut.ee/~olli/eutr/html/htmlBook_111.html

cc

‘Vihreä infra’: kustannustehokas veden puhdistaja

- Recreation of wetland in Nummela / Vihti Finland

- Water quality ↑ - cost-effective way for managing water quality

- Recreational benefits - Biodiversity benefits

© M. Kettunen

Johtopäätökset

- Kestävä perusta: vihreä / biotalous rakentuu ekosysteemipalvelujen ja luonnon arvon ymmärtämiselle ja mittaamiselle.

- Kestävät keinot ja kannustimet: haitallisten tukien poistaminen ja uudelleen suuntaaminen – kestävien tukien luominen.

- Vihreät investoinnit: kestävä “ES-yhteiskäyttö”, suojelu ja ennallistaminen, bioinnovaatiot, resurssien kustannustehokas käyttö …

© M. Kettunen

KIITOS!

Lisätietoa:

Marianne Kettunen Senior policy analyst

Institute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE

www.ieep.eu

mkettunen@ieep.eu