Eläkkeiden rahoitusyksityis- ja julkisaloilla

Minna Lehmuskero

Johtaja, analyysitoiminnot

Tela

Twitter: @MinnaLehmuskero

Yleistä rahoituksesta

• Eläkkeet voidaan rahoittaa

– Jakojärjestelmällä

– Rahastoivalla järjestelmällä

– Osittain rahastoivalla järjestelmällä

• Eläke-etuus voi määräytyä

– Etuusperusteisesti

– Maksuperusteisesti

2

Jakojärjestelmä

3

• Maksu ja etuus kohdistuu

eri sukupolville

• Yksinkertainen

• Kestävyysriski

Maksut

= eläkkeet +

hoitokulut

Rahastoiva järjestelmä

4

• Maksu ja etuus kohdistuu

samalle sukupolvelle

• Rahastoille saatava tuotto

mahdollistaa matalammat

maksut

• Sijoitusriski

Maksut + rahastojen

tuotot

= eläkkeet +

hoitokulut

Osittain rahastoiva järjestelmä

5

• Hybridimalli

• Rahastoille saatava tuotto

mahdollistaa matalammat

maksut

• Monimutkainen, mutta

joustava

Maksut + rahastojen

tuotot

= eläkkeet +

hoitokulut

Mihin rahastoinnilla pyritään?

• Etuusperusteisessa eläkejärjestelmässä määritetään etuudet eläkesääntöjen mukaan ja kerätään eläkemenon kattamiseen riittävä rahoitus (eikä päinvastoin)

• Jos rahoitus ns. jakojärjestelmällä palkka- ja työtuloperusteisena maksuna:

maksutaso = eläkesumma/palkkasumma

• Jos sijoitusten tuotto ylittää palkkasumman kasvuvauhdin, rahastointi alentaa maksutasoa verrattuna jakojärjestelmämaksuun

– sitä enemmän, mitä enemmän tuotto ylittää palkkasumman kasvuvauhdin

– alle 2 prosentin reaalituotolla ei ylitä matalariskinen rahastointi ei ole järkevää

6

Työeläkkeiden rahastointi laeittain

• TyEL ja MEL

– osittain rahastoivia järjestelmiä

– MEL: valtio kustantaa kolmanneksen eläkemenosta

• YEL ja MYEL

– jakojärjestelmiä

– pieni puskurirahasto

– valtio maksaa eläkemenon, johon maksutulo ei riitä

• KuEL, VaEL = julkisten alojen palkansaajien eläkejärjestelmät

– jakojärjestelmiä

– suuret puskurirahastot

7

8 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK

Yksityisen työeläkerahan kiertokulku 2015,

mrd. euroa

9 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK

Julkisen työeläkerahan kiertokulku 2015,

mrd. euroa

10

Ilman rahastointia

TyEL-maksuna pitäisi

kerätä 1,2

mrd enemmän

(maksu olisi n. 26,2 %,

nyt 24 %).

Julkisilla aloilla

kuntaeläkkeissä (KuEL)

maksuista säästetään vielä

0,4 mrd, valtion eläkkeisiin

(VaEL) taas otetaan Valtion

Eläkerahastosta 0,3 mrd. !

• TyEL-vakuutusmaksuista

rahastoon 1,8 mrd euroa

• Sijoitustoiminnasta TyEL-

eläkkeiden rahoitukseen

3,0 mrd euroa

• …eli nettomääräisesti

sijoitustoiminnasta

rahoitusta 1,2 mrd euroa

Lähde: Tela, Eläketurvakeskus

Eläkerahoitus ja eläkevarat v. 2016,

arvioita

Työeläkevakuutusmaksut 2016

Keskimääräinen

vakuutusmaksu %

palkoista

Työntekijän osuus % palkasta

Alle 53-v. Yli 53-v.

TyEL 24,0 5,7 7,2

MEL 22,8 5,7 7,2

KuEL 29,4 5,7 7,2

VaEL 24,1 5,7 7,2

KiEL 30,5 5,7 7,2

YEL 22,3 23,6 25,1

MYEL 13,3/13,2 (apur) 12,7440 - 23,60 13,5540 - 25,10

11 Lähde: ETK

TyEL-vakuutusmaksu vakuuttajan mukaan

• Eläkesäätiössä työeläkevakuutusmaksu on kannatusmaksutyyppinen

• Eläkekassassa työeläkevakuutusmaksu määritellään samaan tapaan

kuin eläkesäätiössä; kulut jaetaan kassan työnantajille

• Työeläkeyhtiössä työeläkevakuutusmaksu riippuu työnantajan

koosta

– tilapäinen työnantaja maksaa kiinteää vakuutusmaksua

– pieni sopimustyönantaja maksaa kiinteää vakuutusmaksua hyvityksillä

vähennettynä

– suuren sopimustyönantajan maksuun vaikuttaa lisäksi työntekijöiden

työkyvyttömyystapausten määrä (maksuluokkamalli)

10.5.201612

TyEL-maksun osat v. 2016 (yhtiöt)

13

Maksun osa Prosenttia

palkasta

Rahastoitava

vanhuuseläke

2,9

Työkyvyttömyyseläke 0,9

Tasausosa 20,2

Muut 0,9

Arvioidut hyvitykset -0,5

Tilap. alennus -0,4

Yhteensä 24,0

Lähde: ETK

KuEL:n eläkemaksut

• Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla

• Kevan valtuuskunta vahvistaa – Eläkemaksujen perusteet

– Vuotuisten työnantajan eläkemaksujen suuruudet

• Työnantajan maksut peritään palkkojen ja eläkemenojen mukaan

• Eläkemaksujen rakenteen toimivuutta seurataan ja kehitetään turvaamaan eläkkeiden rahoitus myös kuntasektorin mahdollisissa rakennemuutoksissa

• Nyt tehtävän työn sivukuluiksi laskettavat eläkemaksut keskimäärin samat kuin TyEL:ssa– TyEL-maksua korkeampi maksutarve johtuu mm. aiemmista, paremmista eläke-

eduista, vakuutettujen sukupuolijakaumasta, erilaisesta rahoitusperiaatteesta

– TyEL-tason ylittävä maksu kerätään eläkemenojen perusteella

• Työnantajan maksu vuonna 2016 keskimäärin 23,2 % (palkkaperusteinen 17,1 %, eläkemenoperusteinen 5,2 % ja varhaiseläkemenoperusteinen 0,9 %)

• Työntekijän maksut samat kuin TyEL:ssa

14 Lähde: Keva

VaEL:n eläkemaksut

• Valtion eläkelain (VaEL 1295/2006) 135 § mukaan työnantajan eläkemaksuprosentit vahvistaa valtiovarainministeriö kunnallisen eläkelaitoksen esityksestä

• Työnantajan eläkemaksun* yleisistä laskentaperiaatteista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (863/2012): – Eläkemaksun vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkeosat lasketaan

vakuutusmatemaattisesti siten, että ne yhdessä työntekijän eläkemaksun kanssa kattavat valtion eläkejärjestelmässä syntyvän eläkevastuun (v. 2016 vanhuuseläkeosa 19,7 %, työkyvyttömyyseläkeosa 2,0 %, perhe-eläkeosa 2,1 %)

– Eläkevastuu määräytyy täyden rahastoinnin periaatteen mukaisesti

– Eläkemaksun hoitokuluosan suuruuden vahvistaa valtiovarainministeriö (v. 2016 hoitokuluosa 0,3 %)

• Työntekijän maksut samat kuin TyEL:ssa

* Vuoden 2016 valtion eläkemaksua on oikaistu keskimäärin 1,12 %-yksikköä johtuen vuosien 2013–2015 eläkemaksujen laskennassa havaitusta virheestä

15 Lähde: Keva

Työeläkevakuutusmaksut yksityisalojen (TEL, LEL,

TaEL/TyEL) ja kuntien (KVTEL/KuEL) työeläkkeissä

1962-2016.*

16

Etunimi Sukunimi

1.1.2011

0

5

10

15

20

25

30

35

1960

1962

1964

1966

1968

1970

1972

1974

1976

1978

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

2016

TyEL

KuEL

* Kuntien työeläkkeet rahoitettu verovaroin.

Työuransa eri aikoina tehneillä on ollut erilainen maksu.% palkkasummasta

Lähde: Työeläkelakipalvelu

Väestö ja talous ETK:n pitkän aikavälin

peruslaskelmassa

• Tilastokeskuksen väestöennuste (v. 2012)

• Tuottavuuden ja reaalipalkkojen vuosikasvu pitkällä

aikavälillä 1,6 %• Vuosina 2015 – 2019 vaihtelee välillä 0,1 – 1,0 %/v.

• Työllisyysaste (15 – 64-v.) 68 % 72 %

• Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee• 61,2 v. (v. 2014) 62,4 v. (v. 2025) 64,1 v. (v. 2050)

64,7 v. (v. 2080)

• Vuotuinen sijoitusten reaalinen keskituotto 3,5 %• Toteutunut yksityisaloilla v. 1997 – 2015: 4,1 %/v.

17

Työeläkemenot suhteessa työtulosummaan

v. 2010 – 2080

18Lähde: ETK

Eläkemenot ja vakuutusmaksutulot TyEL:n mukaan

v. 2014 – 2080 eläkesopimus huomioon otettuna, prosentteina

suhteessa palkkasummaan

19Lähde: ETK

Lähde: ETK

TyEL-varat

% palkkasummasta

17

TyEL-maksutaso peruslaskelmaa pysyvästi

huonomman talouskehityksen oloissa

21Lähde: ETK

Laskelma 1: työllisten määrä pienempi

Laskelma 2: työllisten määrä pienempi ja ansiotaso matalampi

Laskelma 3: työllisten määrä pienempi, ansiotaso matalampi ja eläkevarojen tuotto matalampi

Kiitos!

Minna Lehmuskero

Johtaja, analyysitoiminnot

Minna.lehmuskero@tela.fi

Twitter: @MinnaLehmuskero