elinkaariarviointi kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa · nh3 eläinperäiset...

Elinkaariarviointi kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa

Ruokateollisuus – elämyksillä energiaa 5.11.2014, Espoo

Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikköMTT V t lli k k tj h i i k l tt jMTT, Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja

Laadukas ruoka,puhdas ympäristö –hyvinvoiva ihmineny

1.1.2015 lähtien L k k

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusLuonnonvarakeskus

Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja

Miten kehitetään ruokaketjun kestävyyttä, vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta sekä miten edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia?j j yKeskeiset tutkimusteemat/tavoitteet• Ruokaketjun vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen• Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen• Ruokaketjun resurssitehokkuuden kehittäminen• Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen• Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen• Kansanterveyden parantaminen

www.mtt.fi/vastuullisuus

Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristö‐vaikutusten jakaumat tarveryhmittäin

Asuminen• Alkutuotanto

a utuste ja au at ta e y ttä

24 %Ravinto

Alkutuotanto• Teollisuus• Kauppa• Ravintolat

39 %Vapaa‐aika

H i

• Ostosmatkat• Ruoan valm. ja säilytys

Hyvin‐vointi

Vaatetus

Koulutusja työ

Ilmastovaikutusja työ

Muut Muut ympäristövaikutukset

Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45%

Planetary boundaries. (Rockström et al. 2009.)

5

Elinkaari- ja ketjuajattelu ruoan tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa, esim. jalanjälkien ja niiden pienentämisessäHyvä mittari:• Tavoitteellinen, mitattava,

mahdollisuus parantaa• Olennainen avoin ja

toiminnan ja ketjun kehittäminen, ohjaaminen ja johtaminen, optimointi Jätehuolto

Kuluttaja

• Olennainen, avoin ja läpinäkyvä

• Sidosryhmä- ja ketjulähtöinen

tietoa vastuullisten tuote-valintojen javiestinnän pohjaksi

Kauppa

j

Kuljetus

ElintarviketeollisuusElintarviketeollisuus

KotieläintuotantoE i t t t

Pakkaus-teollisuusketju

ViljelyRehuteollisuus

Energiantuotanto

PanosteollisuusViljely

Lähde: MTT, Katajajuuri et al. 2008

Ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyden ongelmat ovat todellisia Vastuullisuus on yritysten keino edistää kestävyyttä kehittämällä ja johtamalla systemaattisesti vastuullisuutta yritykset kehittämällä ja johtamalla systemaattisesti vastuullisuutta yritykset voivat luona tästä merkittävän kilpailutekijän!

Ympäristö Toiminta yrityksen ja tuotteen aiheuttamien =>

Tuoteturvallisuus

Ympäristö y y jympäristövaikutusten vähentämiseksi

Toiminta tuoteturvallisuuden sekä raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi

=>

=>

Ravitsemus Ravitsemuksellisten asioiden huomioiminen tuotekehityksessä sekä ravitsemustiedon informoiminen kuluttajille

jäljitettävyyden edistämiseksi

=>

Työhyvinvointi Suomalaisen ruokaketjun toimijoiden vastuullinen toiminta työsuhteissa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä

=>

Eläinten hyvinvointi Tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen=>

Paikallisuus Yritysten vuorovaikutus vaikutus alueensa toimijoiden kanssa sekä tavoite edistää paikallista hyvinvointia

Y it t k k i lt i t lli kä t

=>

Talous Yritysten kokonaisvaltainen vastuullisuus sekä omasta yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta sidosryhmien toimintaan

=>

Lähde: Forsman-Hugg, S., ym. 2009. Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisen sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalous 140. MTT.

Käsitys ympäristöasioidenhallinnasta ja yritysvastuusta muuttunut

Reagoiva Vanha: KustannuksiayritysvastuuVanha: Kustannuksia

E k i I t i tiEnnakoiva yritysvastuuUusi: Investointi

tulevaisuuteen

OMAN TUOTANNON YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAAN TYYTYMINEN EI ENÄÄ TÄTÄ PÄIVÄÄ! KOKO KETJU!!!

Mukaillen, Kuisma 2011

Primäärienergiatarve - Kariniemen hunajamarinoitubroilerin fileesuikale -ketjubroilerin fileesuikale ketju

12000ot

etta

Uusiutumaton

8000

1000000

kg

tuo Uusiutumaton

Uusiutuva

4000

6000

rgia

a/10

0

0

2000

mää

riene

rM

J pr

im

Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development

Ilmastonmuutos - Kariniemen hunajamarinoitubroilerin fileesuikale -ketjubroilerin fileesuikale -ketju

1600a N2O

L kä itt l

Pellon prosessit ja typpihapon valm.

1200

kg tu

otet

ta

CH4CO2

Lannankäsittelyn

khk-päästöt

400

800

kv./1

000

k

0

400

g C

O2-

ekk

3,6 kg CO2-ekv/kg tuotettaLähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development

Happamoituminen - Kariniemen hunajamarinoitubroilerin fileesuikale -ketju

10ta NH h ihd

6

8kg

tuot

ett

NH3SO2NOx

NH3-haihdunta lannasta

4

6

kv./1

000

k NOx

0

2

kg A

E-ek

k

Lähde: Katajajuuri et al. 2008/ Foodchain-hanke

Broilerketjun keskeiset ympäristövaikutuksiin vaikuttavat tekijätj y p j

Rehunkulutus ja -tuotanto

Broilerikasvattamon energiankulutus

Vähittäiskaupan sähkönkulutus

Ketjun kokonaistehokkuus

Lanta, ammoniakki-ym. ,päästöt

Ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksia:

Ruokinnan kehittäminen

Viljojen satotason nosto Sähkön toimittajan

Vaihto kotimaiseen polttoaineeseen (hake, pelletti)

Panosten käytön optimointi

Viljelymenetelmien AmmoniakkipäästöjenRodun

jalostaminen Uudet

Tilan oma vs. tehdasrehu

vaihto (ekoenergiaan)Läpivirtauksen tehostaminen

Lämmön talteenotto

Umpinaisten kylmä-Viljelymenetelmien kehittäminen

p jvähentämiskeinot

Uudetvalkuaislähteet

Lannan hyötykäyttö- vaihtoehdot

Lintutiheyden muutosten vaikutukset

Lanta-viljapoolin perustaminen

Ravinnehuuhtoumien vähentäminen

p yaltaiden käyttöönotto

vaihtoehdot vaikutuksetperustaminen

Broileriketjun ekotehokkuuden kehittäminen (skenaariot)

Emmental juustotonnin ilmastonmuutosvaikutusEmmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus

6000

7000CH4märehdintä

4000

5000

-ekv

.

N2OCO2

2000

30004000

kg C

O2-

0

10002000k

0

1 kg juustoa vastaa 60 km henkilöautolla ajoa (2003)

Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2007, Voutilainen 2003

Kesäpöytä Juustokermaperunat-gratiinin 10 000 kotitaloudessa valmistettua annosta (a’ 750 g) kohden: ( g)rehevöityminen

7

läi äi

5

6

NH3

eläinperäiset kastikeraaka-aineet

3

4

O43

--ek

v. NOxN (aq)P (aq)

2

3

kg P

0

1

n n y e o s n a a a

anno

ittei

den

tuot

anto

Mui

den

ntop

anos

ten

uota

nto

runa

n vi

ljely

us te

htaa

lle

tiker

aaka

-de

n tu

otan

to

Jalo

stus

Pakk

aust

enva

lmis

tus

lulo

gist

iikka

Kau

ppa

ypse

nnys

jasä

ilyty

s

La Mtu

otan tu

Pe

Kul

jet u

Kas

aine

i d P

Jake

l

Ky


Juustokermaperunat-gratiininilmastonmuutosvaikutus (100 annosta 2 henkilöä)ilmastonmuutosvaikutus (100 annosta, 2 henkilöä)

250

300N2OKaupan pakasteallas

200

250v.

[kg]

N2OCH4CO2

p p

100

150

CO 2

-eqv

uuni

50

100C

0


6.11.2014 16Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development

Vertailuja muihin tutkimuksiintomaatti, kg CO2-ekv/t

Suomi

Suomi vanha

Britannia

Espanja

min

Hollanti

Britannia minmax

Ruotsi

Tanska

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000

6.11.2014Ref: MTT/Yrjänäinen et al. 2013

Maaperän pilaantuminen

hiilijalanjälki Energiatehokkuuden parantaminen

’Otetaanpas tomaattimaaottelu’

TUOTE-TURVALLISUUSYMPÄRISTÖ

pilaantuminen (torjunta-aineet, suolaantuminen)

Veden riittävyys jaVeden riittävyys ja pohjavesien pilaantuminen Torjunta-ainejäämät

RAVITSEMUSTALOUDEL-

LINEN VASTUU ELINTARVIKEKETJUN

VASTUULLISUUSKotimainen työllisyys Paikallis/aluetalous

TYÖHYVIN-VOINTIPAIKALLISUUS

Maku

VOINTIELÄINTEN HYVINVOINTI

Työntekijöiden työ- ja asuinolot sekä työhyvinvointi

Miten ala vastannut haasteeseen: Suomalaisten kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskurikasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskuri

• Omat välisivunsa eri tuotantovaiheille• Perustiedot, sähkö, lämpö, taimet, kasvualusta, lannoitteet, kuljetukset,Perustiedot, sähkö, lämpö, taimet, kasvualusta, lannoitteet, kuljetukset,

pakkaukset, jätteet• Tietojen syötön mahdollistaminen mahdollisimman monena eri yksikkönä

(esim energia: paino tilavuus tuotettu energia) tai laskurissa mukana(esim. energia: paino, tilavuus, tuotettu energia) tai laskurissa mukana muunnostaulukot

• Tuloksena kokonaisilmastovaikutus hiilidioksidiekvivalentteina sekä tuotantovaiheiden ilmastovaikutukset erikseentuotantovaiheiden ilmastovaikutukset erikseen• Yrityksen koko tuotannolle• Toiminnallista yksikköä kohden

• Erillinen laskuri sähkön- ja lämmönkulutuksen mallintamiseen• Saadut kulutustiedot voi siirtää tästä varsinaiseen laskuriin

• Julkaistu Kauppapuutarhaliiton ja SLC:n toimestapp p j• MTT laatinut tutkimushankkeen yhtenä tuotoksena vastaavia laskureita tarvittaisiin kaikille ruokaketjun aloille, kehitystä on

tapahtunut mutta ovat huomattavasti haastavampia naudanlihantapahtunut, mutta ovat huomattavasti haastavampia naudanlihan tuotannolle ollaan laatimassa tutkijakäyttöön 1. työkalua seur. tavoite kehittää tuottajille/toimijoille, rahoituksen hakeminen meneillään

Merkittävimmät elintarvikkeiden ilmasto-vaikutukseen vaikuttavat tekijät

• lannoituksen aiheuttamat viljelymaiden typpioksiduulipäästöt• peltojen kalkituksen aiheuttama maaperän hiilidioksidipäästöt• lannoitteiden valmistuksen päästöt• hiilen vapautuminen maaperästä

ilj l liitt ät kä tö t k i t ih t t ää töt• viljelyyn liittyvät maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt• rehunkulutus eläintuotannossa• lannankäsittelyn metaani ja typpioksiduulipäästöt• lannankäsittelyn metaani- ja typpioksiduulipäästöt• märehtijöiden ruoansulatuksen metaanipäästöt• maatalouden ja elintarvikkeiden jalostuksen energiankulutusaata oude ja e ta e de ja ostu se e e g a u utus• elintarvikkeiden jalostuksen raaka-aineen käytön hyötysuhde• kaupan kylmäketjut• raaka-aine- ja ruokahävikki ruokaketjun kaikissa vaiheissa• ruoan valmistus ja kylmäsäilytys

6.11.2014 20Lähde: mtt.fi/climatecommunication – Mikä on hiilijalanjälki?

Elintarvikkeiden ilmastovaikutukset vaihtelevat paljon dieettien ilmastoystävällisyys ei tästä pääteltävissäy yy p

Sekä tuoteryhmien välillä että sisällä hyvin suuria eroja

!Syynä tuotantotapa- ja olosuhde- sekäilmastovaikutuksen laskennan menetelmälliset erot!

Ref: Katajajuuri 2009 In: Government Foresight

6.11.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21

Ref: Katajajuuri, 2009. In: Government Foresight Report on Long-term Climate and Energy Policy: Towards a Low-carbon Finland. Prime Minister’s Office Publications 30/2009

Taustaa: menetelmät kehittyneet, elintarvikkeille vertailukelpoiset hiilijalanjäljet integrointi p j j j gparannuskehitykseen ruokaketjussa

• Foodprint-hankkeessa kehitettiin kansainvälisestikin ainutlaatuinen pilmastovaikutusten laskentasuositus (julkaistu 11/2012)

Tulos

Kaikille elintarvikeryhmille soveltuva, yhdenmukainen

Hyödyt

Yritykset tunnistavat tuotantoketjussa kohdat, joissa

Palaute

”Kuluttajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa

laskentamenetelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Kattaa koko elintarvike

päästöjä pitäisi vähentää.

Vastuulliset valinnat helpottuvat.

tuotteiden hiilijalanjäljestä.” SOK

”Parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää kokoKattaa koko elintarvike-

tuotantoketjun kaikki ilmastotekijät.

Perustuu elinkaariarvioinnin

Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailu-kykyä kansainvälisillä markki-noilla, joilla ympäristöasioiden

mahdollisuuksia kehittää koko elintarvikealan vastuullisuutta.” HK Ruokatalo

”Toimiva työkalu vastuullisille kansainvälisiin standardeihin.

, j y pmerkitys kasvaa koko ajan. edelläkävijäyrityksille.”

Stora Enso

© MTT Agrifood Research Finland24

Organic vs. Conventional production• MTT/SIK research work for Nordic Swan labellingMTT/SIK research work for Nordic Swan labelling

• Scientific work has not been able to prove that organic production would perform better than the conventional one with regard to traditional impact categories (climate, eutrophication, acidification, ozone depletion)

• Some results are disadvantageous and other advantageous for organic production – and large differences between studiesproduction and large differences between studies

• Usually organic performs better per ha, but it is not clear whether this also holds true for yield

IlmastonmuutosRehevöityminen

• BUT eco‐toxicity and often biodiversity in favour of organic production...

600700800900 conv

org8

10conv

org

200300400500

2

4

6

0100

Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007)0

Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007)

Kaupassa / ravintolassa kuluttajanäkökulmakuluttajanäkökulma

Läpinäkyvyys / viestintä

25

€?Fazer 2011

Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka10/2011

€?

26

Ylivoimaisesti eniten käytetty ympäristömerkintä-tyyppi elintarvikkeissa on hiilimerkintätyyppi elintarvikkeissa on hiilimerkintä

Climate Communication II -hanke (2011-13)• Hankkeen tavoitteet

• Määrittää elintarvikealan tahtotila ilmastoviestinnälle; useita työpajoja viime vuosina alan kesken

• Alan viestintäsuositus julkaistiin 2.10.2013 jatko 2014 lopullaAlan viestintäsuositus julkaistiin 2.10.2013 jatko 2014 lopulla• Taustaksi selvitetty kuluttajien käsityksiä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksiin

ja hiilimerkintöihin liittyen – muutama poiminta seuraavissa..• 2012 2013 toteutettu laaja kuluttajatutkimus:• 2012-2013 toteutettu laaja kuluttajatutkimus:

• Ryhmäkeskustelut (33 osallistujaa)• Kuluttajakyselypaneeli (1010 vastaajaa)• Fasilitoitu nettiryhmäkeskustelu (n. 100 osallistujaa tehtävineen

6.11.2014

Ilmastoviestintä ruokapakkauksissa SuomessaIlmastoviestintä ruokapakkauksissa Suomessa

Raisio 2011Fazer 2011

Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka10/2011 Arvid Nordquist

2012

Raisio 2011

Saarioinen 2011

Hunajayhtymä 2011 Arvid Nordquist

2012 2011

Ref: Hartikainen et al. 2013

Kuinka paljon seuraavat kriteerit vaikuttavat elintarvikevalintoihisi?

5: erittäin paljon 4 3 2 1: ei lainkaan

HintaLaatu

Maku/nautinto

entti

100

%)

Monen kuluttajatutkimuksen pohjalta kuluttajia eniten kiinnostavat

TerveellisyysKotimaisuusTurvallisuus

asta

uspr

osekiinnostavat

vastuullisuuskysymykset:Tuoteturvallisuus, terveell.YmpäristöEläi t h i i ti

Lähellä tuotettuHelppous

Tuttu tuotemerkki/tuoteTerveellisyys

(vaEläinten hyvinvointi

Luomu

Lisäaineiden (e-koodien) välttämienYmpäristöystävällisyys

Lähellä tuotettu

LuomuKeveys

Eettisyys

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Vähähiilihydraattisuus

Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu?Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu? Avoin kysymys

(vastausprosentti 73 %)

6.11.2014 31

Millä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistäMillä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistä vaikuttaisi ostopäätökseesi? Avoin kysymys

(vastausprosentti 73%)

Mikäli hinta/laatu ok

Oltava selkeä valintatilanne eri hiilijalanjälkien välillä

( p )

Korkean jalanjäljen tuotteet jäisi ostamatta

Asiasta tiedotettava

Muu

Merkintä pakkauksessa

EOS

Kotimaisuus/alkuperä merkitsee

Ei vaikuttaisi millään

Ei ostaisi pitkälle jalostettuja tuotteita

0 % 10 % 20 % 30 %

Kuluttajatutkimusten yhteenvetoj y• Lähes 40 % kuluttajista ilmaisee ruoan ympäristöystävällisyyden

vaikuttavan erittäin tai melko paljon omiin elintarvikevalintoihinR k ä i tök tt itä i i ll tä tä k i äk i• Ruoka on ympäristökysymys, mutta sitä ei mielletä tärkeimmäksi oman ympäristökuorman synnyttäjäksi

• Kuluttajilla on tietoaukkoja:j j• Ruoan ympäristökuorma mielletään erityisesti ruoan kuljetusten

ja pakkausmateriaalin kauttaHiilij l jälki t iä i ä tä tä i• Hiilijalanjälki-termiä ei ymmärretä täysin

• Viestintä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista nähdään positiivisena asiana ja viestinnälle on tilaustap j

• Kuluttajat haluavat vertailutietoa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista tuoteryhmän sisällä - myös tuoteryhmien väliselle vertailutiedolle on kysyntääväliselle vertailutiedolle on kysyntää

• Hiilimerkki pakkauksessa saa ylivoimaisesti laajimman kannatuksen viestintäkanavana• Eroja syntyy erityisesti halutun informaation määrässä ja kuinka

helpossa ja nopeassa muodossa merkin tarjoama informaatio on6.11.2014 33

Miten tästä eteenpäin?

Etenemissuunnitelma elintarvikkeiden ilmastoviestintään

C C ( )”Climate Communication 3 -hanke” (2014-)

www.mtt.fi/climatecommunicationwww.mtt.fi/climatecommunication

6.11.2014 34

KULTU-kokeiluhankeIlmastovalinta-aterian kriteerit1. Ilmastovaikutuskriteerit

• Ilmastovalinta: Vähintään 15 % pienempi kuin keskimääräisellä lounaalla

• Parempi Ilmastovalinta: Vähintään 30 % pienempi kuin p p pkeskimääräisellä lounaalla

• Kaksitasoinen, jotta sekasyöjille voidaan tarjota vähäpäästöisimpiäliharuokia ja samaan aikaan konseptin säilyttää uskottavuutensaliharuokia ja samaan aikaan konseptin säilyttää uskottavuutensa

• Ei haluttu, että valinnat jäävät pienen ryhmän jutuksi, mutta päästövähennysten haluttiin silti olevan merkittäviä.

• Raja arvo määriteltiin pääruualle lisäkkeelle salaatille ja keitto ja• Raja-arvo määriteltiin pääruualle, lisäkkeelle, salaatille ja keitto- ja salaattiaterioihin kuuluvalle ylimääräiselle leipäpalalle, koska muut aterian osa (yksi leipäpala ja maito/piimä) vakioita

2 R it STM 20102. Ravitsemus – STM 20103. Kalakannat – WWF Kalaopas

11/6/2014 35© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Ilmastovaikutusvaihtelut ateriatasolla suuria – Case Ilmastolounas (2013-2014)• Tausta:

• >100 lounasaterian ilmastovaikutukset arvioitu 2014 alkuvuodesta• Proteiinin ja energian määrää ei vakioitu mutta annoskoot eriProteiinin ja energian määrää ei vakioitu, mutta annoskoot eri

annostyypeille Ravitsemussuosituksen (2012) mukaiset

• Tulokset:• 5-kertaiset vaihtelut pienimmän ja suurimman kuormituksen välillä• 20-kertaiset kuormitusvaihtelut pääruoissa• 4-kertaiset kuormitusvaihtelut salaateissa4 kertaiset kuormitusvaihtelut salaateissa• Keskimääräinen osuus aterian kokonaiskuormituksesta:

• Pääruoka 45%S l i 30%• Salaatti 30%

• Maito 20%• Leipä 10%p


36

Mihin Ilmastovalintaa tarvitaan?Mihin Ilmastovalintaa tarvitaan?• Ruuan ilmastovaikutukset syntyvät alkutuotannossa,

suurimmaksi osaksi biologisista prosesseistasuurimmaksi osaksi biologisista prosesseista• Merkittävät päästövähennykset alkutuotannossa esimerkiksi

teknologisilla ratkaisuilla eivät mahdollisia Il t ik t k i id äh tää t h kk ti

K l tt j t i ät l t t k i ti t il t j

Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti muuttamalla kulutustottumuksia, erityisesti raaka-ainevalintoja

• Kuluttajat eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa ilmasto- ja ympäristövaikutuksista1. Tietoaukot ja väärät luulot2. Vain harva tietää, että raaka-ainevalinnoilla on suurin

merkitys elintarvikkeen ympäristö- ja ilmastokuormaan3. Monet kuluttajat eivät tiedä mitä ilmastoystävällinen ja

terveellinen syöminen käytännössä tarkoittaaterveellinen syöminen käytännössä tarkoittaa Ilmastovalinta-ateria kertoo esimerkin kautta miten arjessa voi noudattaa ilmastoystävällistä ruokavaliotaarjessa voi noudattaa ilmastoystävällistä ruokavaliota

11/6/2014 37© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Seitiä purjosipulikastikeella

Esimerkkejä arvioitujen lounaiden ilmastovaikutuksista

KasviskeittoaTofua pinaattikastikkeessa

KasvispihvitSeitiä purjosipulikastikeella

Pääruoka

P j k ittBolognesepastaa 1

Broileria tomaattikastikeellaKasvispastaa Salaatti

Maito

UunilohtaSienirisotto

KotijuustosalaattiaPurjo-perunasosekeittoa Maito

Leipä

PorsaanleikeKaalilaatikko

Broilerin rintaleike 1Uunilohta

Kreikkalainen salaattiHärkäpataa

Broilerin rintaleike 2o saa e e

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0

Bolognesepastaa 2Lihakeittoa

11/6/2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

38

, , , , ,kgCO2-ekv./lounas

Esimerkkiaterioiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia

Seitiä purjosipulikastikeella

suuruusluokkia

Pääruoka

KasvispastaaKasviskeittoa

Salaatti

Maito

K tij t l ttiPurjo-perunasosekeittoa

Bolognesepastaa Maito

Leipä

B il i i t l ikUunilohta

Kotijuustosalaattia

LihakeittoaPorsaanleike

Broilerin rintaleike

0 1 2

Lihakeittoa

kgCO2 ekv /annos


39

kgCO2-ekv./annos


40

Ruoan ilmasto/ympäristövaikutuksetmerkittävätmerkittävät• Neljännes kulutuksen ilmastovaikutusta ja jopa 40% kulutuksen

muista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoan tuotannosta ja k l t k tkulutuksesta

• Merkittävät, n. 25-50% vähennykset ilmastovaikutuksessa näyttävät mahdollisilta (Ilmastopaneelin selvitys 2014, Roininen et al.)( p y , )

• Ruoan kulutuksen osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on 10-40% vaihdellen esimerkiksi muiden kulutustottumuksien, asumisen liikkumisen ja ruokavalion mukaanasumisen, liikkumisen ja ruokavalion mukaan

• Ympäristövaikutuksia ei voida merkittävästi vähentää teknologisin ratkaisuin, kuten esimerkiksi liikenteessä tai asumisessa –kuluttajien raaka-aine/ruokavalinnoilla isoin päästövähennyspotentiaali – TIETO / TARJONTA / VIESTINTÄ

• Alkutuotannon biologisista prosesseista tulevat vaikutuksetAlkutuotannon biologisista prosesseista tulevat vaikutukset määräävät elintarvikkeen ilmastovaikutuksen suuruusluokan• Alkutuotannon osuus yleensä 50-80%

• Teollisen jalostuksen, pakkausten tuotannon, jätehuollon ja kuljetusten ilmastovaikutukset ovat usein pienet.


41

Pakkaukset kestävyys/vastuullisuus-kysymyksenä

Case Kokolihaleikkeleen tuotehävikin ja pakkausten valmistuksen ja jätehuollon p j jilmastovaikutukset (ilman tuotetta)-> kotitalouksien hävikillä suurin osuus ilmastovaikutuksista

1000

1200Kotitalouksien hävikki, jätehuolto Pakkaus, jätehuoltoPakkauksen valmistus Kotitalouksien hävikki

600

800

1000

Tärkeintä on ettei200

400Tärkeintä on ettei

ruokahävikkiä synny!0

kgCO2-ekv/t lopputuotettaRef: FutupackEKO-hanke, Silvenius et al. 2011

Materiaalitehokkuus: Ruokahävikki ja sen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminenennaltaehkäiseminen ja vähentäminen

• FOODSPILL 1 ja 2 -hankkeet (2010-2014): ensimmäinen arvio ruokahävikin määrästä koko Suomalaisessa elintarvikeketjussaKURU (2011 2013) k hä ikki ääk ki d k tit l k i• KURU (2011-2013) – ruokahävikki pääkaupunkiseudun kotitalouksissa

• Stawastic (Eurostatin tilaus MTT:ltä, 2013-6/2014): (Suomen osalta) selvitetään ruokaa sisältävän jätteen määrää Suomessa koko ruokaketjussa ja k t it t hd lli k i til t id k jät ttä j tkkartoitetaan mahdollisuuksia tilastoida ruokajätettä jatkossa

• Lisäksi mm. pakkauksiin ja ruokahävikin suhteeseen liittyvä Tekes-rahoitteinen Ecopaf-hanke (2011-2013)

• FUSIONS/Pohjoismaisia ruokahävikkihankkeita (2012-2016): kartoitetaan kansainvälisesti yhtenäisiä määritelmiä ja tutkimusmenetelmiä ruokahävikkiselvityksiin (julkaistua tietoa jo saatavilla näistä)

Alkutuotanto

TeollisuusTeollisuus

Kauppa

Ravitsemuspalvelut

6.11.2014© MTT Agrifood Research Finland

p

Kotitaloudet

Calculated avoidable food waste in Finnishfood chain (exl primary production): 335 460food chain (exl. primary production): 335 – 460million kg per year = ca 10 - 15 % of the consumed food

H h ldFood industry

Households 120-160 million

kg

75-140 million kg

Retail 65-75 million kg

Restaurants and catering 75-85

million kg

g

Ref: Foodspill, Katajajuuri OECD meeting, June 2013

Results on household food wastef diff t t difrom different studies

90100

4050607080

g/ca

p/ye

ar

0102030kg

• Food waste research globally still in its beginningsR h th d h ff t th lt t iti• Research method has an effect on the results: waste composition analysis, literature studies and statistical data, food waste diary studies

• Samples in some studies too small or unrepresentative for reliable extrapolationextrapolation

The results are non comparable with each otherRef: Foodspill, Katajajuuri OECD meeting, June 2013

Eteneminen resurssitehokkuudessa – laajaa tutkimustal i t lt ht i t ö it t kvalmisteltu yhteistyöyritysten kanssa (MMM, YM, Tekes, Life+, EAKR)

Ennaltaehkäisyy

Vähentäminen

Uusiokäyttö

Kierrätys

Muu hyödyntäminen

LoppusijoitusLoppusijoitus

• Jätehierarkia taustalla tarkastelussa: • Ruokaketjussa ensisijaisesti pyritään siihen, että ihmisravinnoksi tarkoitettu

tuote/raaka-aine päätyy ihmisravinnoksituote/raaka aine päätyy ihmisravinnoksi• Jäte on viimeisin vaihtoehto tosin osa jätteestäkin saatetaan hyödyntää

jälleen ja sen tarkastelu on myös järkevää


– tietoa ja keskustelua jvastuullisesta ruoasta

Kansalaisille, yrityksille, ti d t tt jill j ti d

Tutkittuun tietoon perustuva tiedontuottajille ja tiedon välittäjille tarkoitettu verkkopalvelu.

pjulkaisukanava ruokaketjun toimijoille.

Uusinta tietoa vastuullisesta kuluttamisesta ja

Artikkelit, näkökulmat, kilpailut kuluttamisesta ja

liiketoiminnasta sekä niitä tukevista politiikkatoimenpiteistä.

ja keskustelut.

Myöhemmin myös kuluttajatutkimukset.

Tavoitteet: edistää kuluttajien tietoisuutta ruoantuotannon ja -kuluttamisen vastuullisuudesta ja tukea vastuullisia ruokavalintoja.


Vastuuverkko.fi -portaaliavataan 7.11.2014

V lliVastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoanravitsevan ruoan asiantuntija

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

elinkaariarviointi kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa · nh3 eläinperäiset...

Documents