elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006

04/21/23 1

Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006

Vastausten lukumäärätKoko maan vastausten määrä: 1808 kpl

Kyselyyn vastanneiden paikallisyhdistysten määrä: 228 kpl

Asteikko - 2 = Täysin eri mieltä- 1 = Jokseenkin eri mieltä 0 = Neutraali mielipide 1 = Jokseenkin samaa mieltä 2 = Täysin samaa mieltä

04/21/23 2

Kuntien elinkeinopolitiikan mittaristo – luovaa jännitettä paikalliseen yhteistyöhön

1) Miksi tutkimus – mitä haettiin? Tavoitteena kattava tieto yrittäjien käsityksistä kuntien

elinkeinopolitiikan tilasta Kyse käsityksistä, ei tieteellisistä totuuksista Vastaajina Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten

hallituksen jäsenet – yhteensä noin 1 800 vastausta, peitto yli 230 kuntaa eli noin 57 % kunnista

Mittaristo uusi väline paikallisen yhteistyön arviointiin, analysointiin ja kehittämiseen

Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2004

04/21/23 3

Elinkeinopoliittinen mittaristokyselyn tavoitteet

• Tuetaan paikallisyhdistyksiä kuntavaikuttamisessa • Synnytetään luovaa jännitettä paikallisen tason

yhteistyöhön• Lisätään yhteistyön tehokkuutta ja pitkäjänteisyyttä• Tunnistetaan hyvät ja huonot asiat – vahvistetaan

vahvuuksia ja heikennetään heikkouksia• Aluejärjestöt saavat kattavan kuvan oman alueensa

kuntien ja paikallisyhdistysten yhteistyön tilanteesta ja kehityksestä

• Keskusjärjestö saa tarpeellista tietoa edunvalvonnan tueksi

04/21/23 4

Mitä tutkittiin?

37 kysymystä väittämien muodossa 8 osa-alueelta:

A. Yleinen elinkeinopolitiikka

B. Päätöksenteon yrityslähtöisyys

C. Elinkeinotoimen resurssit

D. Viestintä ja tiedottaminen

E. Yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa

F. Koulutus

G. Julkiset palvelut ja hankintapolitiikka

H. Infrastruktuuri

04/21/23 5

Elinkeinopolitiikan mittaristo

• Internet-kysely kuntien elinkeinopolitiikasta

• Kysymyksiä eri osa-alueilta oli 37

• Vastaajina paikallisyhdistysten kaikki hallituksen jäsenet

• Vastaukset ovat yrittäjien näkemyksiä

• Kunnan saama arvio muodostuu vastausten keskiarvona – neljä vastaajaa minimimäärä, jotta vastaukset lasketaan mukaan

• Mittaristoon kytkettiin tietoja kunnan yrityskannan sekä kunnassa toimivien yritysten henkilöstön ja liikevaihdon muutoksista

04/21/23 6

Mittaristokyselyn 2006 arvio kuntien elinkeinopolitiikan yrityslähtöisyydestä

• Koko mittariston negatiivisimmat vastaukset kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydestä

• Positiivisimmat vastaukset yrittäjien ja kuntien yhteistyön yleisestä sujuvuudesta

• Alueiden ja seutujen väliset erot kokonaisarvioina pieniä – kuntien väliset erot huomattavia

• Kuntien erot suuria sekä kokonaisarvioina että eri osa-alueiden ja yksittäisten kysymysten välillä

04/21/23 7

Valtakunnan Top10

Töysä (Etelä-Pohjanmaa) 86 pistettä Ranua (Lappi) 74 pistettä Uusikaupunki (Varsinais-Suomi) 73 pistettä Seinäjoki-Nurmo (Etelä-Pohjanmaa) 72 pistettä Polvijärvi (Pohjois-Karjala) 69 pistettä Kerava (Uusimaa) 69 pistettä Kontiolahti (Pohjois-Karjala) 68 Äänekoski (Keski-Suomi) 66 pistettä Perho (Keski-Pohjanmaa) 66 pistettä Muurame (Keski-Suomi) 66 pistettä

04/21/23 8

10 Suurimman kaupungin pisteet

Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) 55 pistettä Turku (Varsinais-Suomi) 54 pistettä Vantaa (Pääkaupunkiseutu) 53 pistettä Jyväskylä (Keski-Suomi) 50 pistettä Lahti (Päijät-Häme) 46 pistettä Pori (Satakunta) 45 pistettä Espoo (Pääkaupunkiseutu) 45 pistettä Kuopio (Savo) 43 pistettä Helsinki (Helsinki) 40 pistettä Tampere (Pirkanmaa) 37 pistettä

04/21/23 9

Yleinen elinkeinopolitiikkaluvut keskiarvoja

SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

KOKO AINEISTO -0,2 0,0

A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on hyvää 0,4 0,1

Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä -0,1 0,2

Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toimintaympäristön ja yritystoiminnan kehittämistä

0,1 0,1

Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 0,0 0,1

Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti -0,2 0,0

Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia -0,1 0,1


04/21/23 10

Yleinen elinkeinopolitiikka

21 %

33 %

27 %

26 %

31 %

11 %

20 %

21 %

24 %

27 %

33 %

46 %

45 %

30 %

36 %

27 %

24 %

27 %

7 %

10 %

11 %

9 %

11 %

6 %

10 %

4 %

5 %

3 %

5 %

10 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kunnan ja yrittäjien välinenyhteistyö on hyvää

Kunta ja yrittäjät asettavatelinkeinopolitiikan tavoitteet

yhdessä

Kunnan elinkeinopolitiikka tukeeyritysten toimintaympäristön ja

yritystoiminnan kehittämistä

Kunnassa on ajantasainenelinkeinopoliittinen ohjelma

Kunta toteuttaa asetettujaelinkeinopolitiikan tavoitteita

määrätietoisesti

Kunta seuraa järjestelmällisestielinkeinopolitiikan tuloksia

Täysineri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Neutraali mielipide

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä


04/21/23 11

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyysluvut keskiarvoja

B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä -0,3 0,2

Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta riittävän nopeaa -0,4 0,1

Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat edistävät toiminnallaan ja päätöksilläänyrittäjien toiminnan kehittämistä

-0,3 0,1

Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä -0,1 0,1

Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen jaanalysoimiseen

-0,5 0,0


04/21/23 12

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

11 %

15 %

11 %

10 %

15 %

38 %

38 %

38 %

29 %

38 %

26 %

24 %

30 %

25 %

34 %

23 %

19 %

19 %

29 %

12 %

3 %

5 %

3 %

6 %

1 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100%

Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnankannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä

Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnankannalta riittävän nopeaa

Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnatedistävät toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien

toiminnan kehittämistä

Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan japäätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä

Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksenjohdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen

Täysineri mieltä


Neutraali mielipide




04/21/23 13

Elinkeinotoimen resurssit

luvut keskiarvoja

C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti -0.3 0.0

Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit -0.2 0.1

Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikeisiin asioihin -0.3 0,1

Kunnan konkreettiset panokset yritystoiminnan kehittämiseen tehdäänoikeudenmukaisesti

-0.3


04/21/23 14

Elinkeinotoimen resurssit

13 %

15 %

10 %

12 %

32 %

31 %

35 %

29 %

29 %

24 %

34 %

36 %

22 %

25 %

18 %

20 %

5 %

6 %

3 %

3 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kunta hoitaa elinkeinotointaammattimaisesti

Kunnalla on riittävätelinkeinotoimen resurssit

Kunnan elinkeinotoimenresurssit on kohdennettu

oikeisiin asioihin

Kunnan konkreettisetpanokset yritystoiminnan

kehittämiseen tehdäänoikeudenmukaisesti

Täysineri mieltä


Neutraali mielipide




04/21/23 15

Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen

luvut keskiarvoja

D. KUNNAN MARKKINOINTI, VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

Kunta antaa riittävästi ja ajoissa tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotkakoskevat yrittäjiä

-0.4 0.0

Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavillakunnan internet-sivuilta

-0.2 0.0

Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista -0.4 0.0


04/21/23 16

Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen

14 %

12 %

16 %

35 %

27 %

34 %

27 %

34 %

26 %

21 %

22 %

20 %

3 %

5 %

4 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kunta antaa riittävästi jaajoissa tietoa päätöksistaja suunnitelmista, jotka

koskevat yrittäjiä

Kunnanelinkeinopolitiikan

tavoitteet ovat näkyvästiesillä ja helpostisaatavilla kunnaninternet-sivuilta

Kunnan panostusimagomarkkinointiin onriittävää ja tuloksellista

Täysineri mieltä


Neutraali mielipide




04/21/23 17

Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa

luvut keskiarvoja

E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrittäjälähtöistä -0.3

Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallistenyrittäjien toiminnan kehittämistä

-0.2 -0.1

Yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

-0.2


04/21/23 18

Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa

9 %

9 %

11 %

36 %

30 %

31 %

32 %

38 %

29 %

20 %

20 %

25 %

3 %

3 %

5 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kunnan seudullinenyhteistyö on riittävän

yrittäjälähtöistä

Kunnan osallistuminenylikunnallisiin

kehittämishankkeisiintukee paikallisten

yrittäjien toiminnankehittämistä

Yrityksillä onmahdollisuus vaikuttaa

seudullisenelinkeinopolitiikansuunnitteluun jatoteuttamiseen.

Täysineri mieltä






04/21/23 19

Koulutusluvut keskiarvoja

F. KOULUTUS SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0.0 0.1

Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen -0.2 0.1

Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa -0.4 0.0

Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen -0.1 0.1

Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa -0.3


04/21/23 20

Koulutus

8 %

9 %

12 %

10 %

16 %

26 %

30 %

37 %

29 %

30 %

28 %

36 %

35 %

29 %

29 %

34 %

23 %

15 %

27 %

19 %

4 %

3 %

2 %

5 %

5 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100%

Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassariittävästi yhteistyötä

Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästiyrittäjyyteen

Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavatammattitaitoista työvoimaa

Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksiaoman osaamisensa kehittämiseen

Yrittäjyyskasvatus on osa kunnanelinkeinopolitiikkaa

Täysineri mieltä


Neutraali mielipide




04/21/23 21

Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka

luvut keskiarvoja

G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA

SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 0.0 -0.1

Kunta antaa yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnanjärjestämisvastuulla olevia palveluita

-0.4 0.0

Kunta tarjoaa paikallisille yrittäjille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnanjärjestämiin tarjouskilpailuihin

-0.2 0.0

Kunnan hankintapolitiikka tukee myös pk-yritysten kasvua ja kehittymistä -0.5


04/21/23 22

Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka

6 %

14 %

13 %

16 %

25 %

34 %

28 %

36 %

31 %

33 %

30 %

32 %

34 %

17 %

25 %

14 %

4 %

2 %

5 %

2 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kunta on järjestänyt julkisetpalvelut tehokkaasti ja

laadukkaasti

Kunta antaa yrittäjilletasavertaisen mahdollisuuden

tuottaa kunnanjärjestämisvastuulla olevia

palveluita

Kunta tarjoaa paikallisilleyrittäjille mahdollisuudenosallistua kaikkiin kunnan

järjestämiin tarjouskilpailuihin

Kunnan hankintapolitiikkatukee myös pk-yritystenkasvua ja kehittymistä

Täysineri mieltä


Neutraali mielipide


Täysin samaa mieltäElinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006

04/21/23 23

Infrastruktuuri

luvut keskiarvoja

H. INFRASTRUKTUURI SuomiSuomen muutos

vuoteen 2004

Kunta on aktiivisesti huolehtinut yrittäjien tarvitsemista liikenne- jatietoliikenneyhteyksistä

-0.1 0.2

Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yrittäjien tarpeet 0.1 0.1

Kunta on huolehtinut yrittäjien tontti- ja tilatarpeista 0.1 0.0

Kunnallistekniikka on järjestetty yrittäjien kannalta tehokkaasti 0.3 0.1

Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yrittäjien toimintaa -0.2 0.0

Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yrittäjien toimintaa -0.3 0.1

Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla. -0.6


04/21/23 24

Infrastruktuuri

11 %

7 %

7 %

9 %

9 %

17 %

26 %

22 %

23 %

12 %

23 %

26 %

35 %

32 %

30 %

27 %

42 %

47 %

49 %

36 %

28 %

35 %

35 %

35 %

14 %

10 %

4 %

18 %

6 %

7 %

1 %

2 %

3 %

8 %

4 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100%

Kunta on aktiivisesti huolehtinut yrittäjien tarvitsemistaliikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä

Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yrittäjien tarpeet

Kunta on huolehtinut yrittäjien tontti- ja tilatarpeista

Kunnallistekniikka on järjestetty yrittäjien kannaltatehokkaasti

Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yrittäjientoimintaa

Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevatyrittäjien toimintaa

Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla.

Täysineri mieltä


Neutraali mielipide




04/21/23 25

Kolme tärkeintä osa-aluetta:mainintojen määrä

% f

A. Yleinen elinkeinopolitiikka 61,7 % 1116

B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 74,2 % 1342

C. Elinkeinotoimen resurssit 39,4 % 712

D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 24,3 % 439

E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 33,6 % 608

F. Koulutus 13,4 % 242

G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 52,0 % 941


04/21/23 26

Kolme tärkeintä osa-aluetta:mainintojen määrä

61,7 %

74,2 %

39,4 %

24,3 %

33,6 %

13,4 %

52,0 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

A. Yleinen elinkeinopolitiikka

B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

C. Elinkeinotoimen resurssit

D. Kunnan markkinointi, viestintä jatiedottaminen

E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa jamaakunnassa

F. Koulutus

G. Julkisten palveluiden järjestäminen jakunnan hankintapolitiikka


04/21/23 27

Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

YRITYSTEN MÄÄRÄ Yhteensä 232 305 vuonna 2004

pienyritykset (10-49 hlöä)

13 231 eli 5,7 %

keskisuuret yritykset (50-249 hlöä)

2 295 eli 1,0 %

suuryritykset (250- hlöä)

564 eli 0,2 %

mikroyritykset (1-9 hlöä)

216 215 eli 93,1 %

04/21/23 28


YRITYSTEN HENKILÖSTÖYhteensä 1 312 245 työntekijää vuonna 2004


322 577 eli 24,6 %


256 274 eli 19,5 %


230 890 eli17,6 %


502 503 eli 38,3 %

04/21/23 29


TYÖLLISYYDEN MUUTOS ERIKOKOISISSA YRITYKSISSÄ (1990=100)

60

70

80

90

100

110

120

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04

Mikroyritykset (1-9 henk.) Pienet yritykset (10-49 henk.)Keskisuuret yritykset (50-249 henk.) Isot yritykset (250+ henk.)

04/21/23 30


YRITYSTEN LIIKEVAIHTOYhteensä n. 300 mrd euroa vuonna 2004


n. 143 mrd eli 47,7 %


n. 57 mrd eli 19,1 %


n. 46 mrd eli 15,6 %


n. 53 mrd eli 17,6 %

elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006

Documents