eläinten hyvinvoinnin huomioiminen green care -toiminnassa … · 2016. 11. 5. · eläinten...

Eläinten hyvinvoinnin huomioiminen

Green Care -toiminnassa

Eläimen jaksamisen

ABCMiia Kantinkoski

lokakuu 2016

Green Care -korkeakoulutusGreen Care -menetelmät ja toimintamuodot -opintojakso 2016–2017

http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/


Ihmisellä on vastuu ja velvoite huolehtia eläimestä!

”Viisi vapautta”

1) Vapaus nälästä ja janosta

2) Vapaus epämukavuudesta

3) Vapaus kivusta, loukkaantumisista ja sairauksista

4) Vapaus normaaliin käyttäytymiseen

5) Vapaus pelosta ja ahdistuksesta

(Farm Animal Welfare Council, Iso-Britannia)

Miia KantinkoskiGreen Care -korkeakoulutus

Green Care -menetelmät ja toimintamuodot -opintojakso 2016–2017



Miksi eläimen jaksamiseen pitää kiinnittää huomiota?

• Green Care-toimintaan liittyy oleellisesti eettinen suhtautuminen

eläimeen

” Eläimet ovat Green Care -toiminnassa yhteistyökumppaneita, eivät

käyttöesineitä. ” (Green Care Finland ry, eettiset ohjeet)

• Green Care-toiminta perustuu eläimen ja ihmisen vuorovaikutukseen.

Jos eläin ei voi hyvin, vuorovaikutussuhde kärsii.

• Kun eläin ei väsy, se jaksaa työssään pidempään. Eläimen

koulutukseen on käytetty aikaa ja rahaa. Mitä pidempään eläin

työssään jaksaa, sitä enemmän koulutustyölle saadaan vastinetta.

• Hyvinvoiva eläin on turvallisempi

– Väsynyt eläin voi tehdä virhearvioita

– Väsynyt eläin voi olla ärtynyt





Mitä on hyvinvointi ja miten sitä mitataan?

• Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta

psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta.

• Hyvinvointia mitataan mm. seuraamalla eläimen

käyttäytymistä. Muutokset normaalissa käytöksessä

viittaavat hyvinvointiongelmiin.

• Eläinten kanssa toimivan on pysyttävä ajan tasalla oman

eläimensä hyvinvointivaatimuksista.

– Eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnin edellytyksistä opitaan

koko ajan lisää.

– Eläinyksilön tarpeet muuttuvat (ikä, päivittäiset vaihtelut,

hormonaaliset vaihtelut jne.)





Hyvinvoinnista huolehtiminen

• Eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen on sitouduttava

vuoden jokaisena päivänä.

• Kaikilla eläinten hyvinvoinnista huolehtivilla on oltava

riittävät tiedot eläimen hyvinvoinnin edellytyksistä ja

mahdollisten ongelmatilanteiden tunnistamisesta.

• Eläimille on hyvä nimetä vastuuhoitaja/hoitajat.

– Vaikka eläimiä hoitaisivatkin asiakkaat, niiden hyvinvoinnin

seurannan on oltava hoitoon sitoutuneiden työntekijöiden

vastuulla.

• Eläimen hoidosta ja voinnista on hyvä pitää

päiväkirjaa.





Terveys

• Työhön tulisi valita vain terveitä eläimiä.

• Työtehtävästä riippuu, millaisia vaivoja se eläimelle voi aiheuttaa.

Myös eläkeikä riippuu tehtävän laadusta.

– Esimerkiksi avustajakoiran työ kuormittaa koiraa fyysisesti.

– Alpakan käyttö terapian tukena eläimen omassa elinympäristössä ilman vahvaa

ihmiskontaktia ei rasita eläintä fyysisesti sen normaalielämää enempää.

• Eläimen kivusta kertovan elekielen tunnistaminen on tärkeää!

• Säännölliset terveystarkastukset.

• Lajin- ja yksilönmukainen ruokinta.

• Työn edellyttämän fyysisen kunnon ylläpitäminen liikunnalla.

• Tapaturmien ennakointi, mm:

– Eläimen lihasten lämmittely, jos työ vaatii fyysisiä ponnistuksia

– Liukkaille lattioille matot

– Sopiva sisustus niin, että eläimellä on tilaa liikkua





Lepo

• Lepo ja uni ovat eläimelle tärkeitä, jotta sillä on mahdollisuus

käyttäytyä rennosti ilman ympäristön asettamia rajoitteita.

• Eläimen olisi voitava noudattaa omaa vuorokausirytmiään!

• Eläimellä oltava mahdollisuus vetäytyä halutessaan lepäämään.

• Jos työ edellyttää eläimen käyttöä, eläinyksilöitä on oltava

useampia.

• Työn laadusta ja eläinyksilöstä riippuu, kuinka usein se jaksaa työtä

tehdä. Tunne eläimesi!

– Huom! Erityisesti koirat voivat reagoida ihmisten tunteisiin hyvinkin

voimakkaasti. Jos asiakkaina on henkisesti huonosti voivia ihmisiä, työ

voi olla eläimelle hyvin rankkaa. Levon merkitys on tällöin erityisen

suuri.





Koulutus

• Eläin on koulutettava ko. tehtävään.

– Työympäristöön totuttaminen

– Työtehtävien opettaminen

– Oman tilan ottamisen opettaminen

• Koulutusmenetelmät valittava niin, että eläin ei kuormitu

työn tekemisestä (koulutusmenetelmistä oma PP).

• Jos eläin jännittää (vähänkin) se väsyy.

Miia Kantinkoski




Itseluottamus on eläimellekin tärkeää

• Eläin voi sitä

paremmin, mitä

enemmän sillä on

mahdollisuus

vaikuttaa omiin

asioihinsa.

Miia Kantinkoski

Eläimellä oltavamahdollisuus

ymmärtää syy-seuraussuhteita.

Eläimen on saatava

perustarpeensatyydytettyäilmaiseksi.

Ihmisen ja eläimen välilläoltava toimivaakommunikaa-

tiota.




Työtehtävien valinta

• Eri tehtävät kuormittavat eläintä eri tavoin.

– Fyysisesti raskaat tehtävät (ratsastus, tavaroiden kantaminen,

pyörätuolin vetäminen, liukkailla pinnoilla liikkuminen jne.)

– Itsehillintää vaativat tehtävät (heiveröisten tai pelokkaiden

ihmisten kanssa toimiminen)

– Ongelmanratkaisua vaativat tehtävät (arvaamattomasti toimivien

ihmisten kanssa toimiminen, uusissa ympäristöissä

työskenteleminen)

• Kaikista eläimistä ei ole kaikkiin tehtäviin. Eläin voi myös

ajan kuluessa muuttua tehtävään sopimattomaksi.





Turvallisuustekijät

• Työympäristön olisi oltava eläimelle mahdollisimman turvallinen

– Eläimen ohjaajan on kartoitettava työympäristön mahdolliset

riskitekijät. mm:

• Asiakkaiden arvaamaton käytös

• Liukkaat pinnat

• Vaarallinen maa-aines

• Tippumisvaara

• Vaaralliset aineet (pesuaineet, rotanmyrkyt, eläimelle sopimaton

ruoka)

• Muut eläimet

• Liikenne

• Työtehtävien on oltava eläimelle turvallisia

– Eläimen fyysiset rajoitukset

– Liian nopeat/rajut liikkeet





Turvallisuustekijät (jatkuu)

• Työhön valitun eläimen on oltava turvallinen

– Huonosti käyttäytyvä eläin voi olla vaarallinen tahtomattaan

– Kipeä tai pelokas eläin ei ole luotettava

– Luontainen reaktio vaaratilanteisiin?

• Eläimen kanssa tekemisissä olevat ihmiset on ohjeistettava toimimaan

eläimen kanssa niin, ettei sen hyvinvointi vaarannu.

– Oikea tapa koskettaa eläintä

– Eläimelle sopivat leikkitavat

– Eläimelle terveelliset makupalat

• Jos eläin näyttää merkkejä siitä, että se ei halua tehdä työtään,

on vastahakoisuuden syy selvitettävä ennen kuin

eläin jatkaa työssään.





Mahdolliset karikkokohdat

• Kipua ei huomata.

• Eläimen vanhenemisen mukanaan tuomia muutoksia ei

huomata.

• Eläin jännittää kuitenkin vähän --- se väsyy ajan kanssa.

• Eläin pääsee pelästymään jotain, eikä ole työssään sen

jälkeen rento.

• Joku vahvistaa vahingossa jotain eläimen väärää

käytöstä tai tunnetilaa.

• Koulutuksessa on tehty virheitä --- eläin ei ole

tarpeeksi rento työtä tehdessään.





Kiitos mielenkiinnosta ja antoisia hetkiä eläinten

parissa!

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0

Kansainvälinen -lisenssillä. Lisätietoja: http://creativecommons.fi/

Materiaali on tuotettu osana Green Care -koulutusmalli korkea-

asteelle -hanketta, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Green Care -korkeakoulutusGreen Care -menetelmät ja toimintamuodot -opintojakso 2016–2017




http://creativecommons.fi/



eläinten hyvinvoinnin huomioiminen green care -toiminnassa … · 2016. 11. 5. · eläinten...

Documents